2/2011 rojien e i h n o al Saunat kset netissä. varau ohjeet Lue talta. s tj:n pal To i m a itus jopa muut ma a ss v os iik Statiivi Parhaat löylyt löydät Kontiolta sa ! Rantasauna, saunamökki tai savusauna - Kontion mökki- ja saunaesitteistä löydät kymmeniä vaihtoehtoja. Kaikki tehtynä aidosta Kontiohirrestä. Tutustu myös pikamallistoomme www.kontio.ﬁ! Sieltä löydät suosituimmat saunamallimme. Toimitus jopa muutamassa viikossa! KONTIO HIRSITALOT JA -HUVILAT Sauna / www.kontio.ﬁ s(AAPAVESIs(ELSINKIs(ËMEENLINNA s)ISALMIs*OENSUUs*YVËSKYLËs+AJAANI s+EMIs+OKKOLAs+OUVOLA s+UOPIOs,AHTIs,AP PEENRANTAs-IKKELIs-UONIO s/ULUs0ORIs0ORVOOs0UDASJËRVI s2OVANIEMIs3AVONLINNAs3EINËJOKI 2 s4AMPEREs4URKUs5USIMAA.URMIJËRVENNËYTTELYALUE s6AASA 7LYPU[LPULURLY[HSpTTP[[LPULU (2RP\HZ[VPTP[L[HHUU`[ RLYHHTPZPSSHRP]PSSp]HY\Z[L[[\UH 8XVLHQNLYLHQDQVLRVWDNLXNDDQ OÃPPLW\VDLNDOÃKHVSXROLLQWXXMD QÃLQP\ŌVHQHUJLDWHKRNNXXVRQ SDUDQWXQXW .LXNDDQXXVLWWXOÃPPŌQHULVW\V WDNDDSLWNÃQVDXQRPLVDMDQMD NHUDDPLVWHQNLYLHQDQVLRVWDSÃÃVHW DLHPSDDQRSHDPPLQQDXWWLPDDQ UHQWRXWWDYLVWDOŌ\O\LVWÃ S I S Ä L L Y S 5 Pääkirjoitus, Ben Grass 6 Löylynhenki-palkinto saunadiplomatialle, Raili Vihavainen 8 Pertti Torstila - Hikeä, taitoa ja ystävyyttä Alaston totuus saunadiplomatiasta, Pekka Ritvos 10 Otoksia ja pohdintoja suomen ja sukukielten saunasanastosta, Maria Lehtonen 14 Villa Kaurilan sauna Vähä-Meilahdessa, Raili Vihavainen 17 Sauna lievittämässä pakolaisten hätää Japanissa Risto Elomaa 18 Vihtomisen kolmannet maailmanmestaruuskilpailut Liettuassa, Eija Elomaa 21 Siperialaisessa saunassa, Urho Ilmonen 22 Savusaunan lämmittäminen, Sakari Närvänen 24 Outo saunoja, Hannes Markkula 26 Suurlähettiläät kevätsaunassa, Kristian Miettinen 27 Lauteilla, Timo Martikainen 28 Toukokuun talkoot, Raili Vihavainen 30 Kesätapahtumia 33 Kipolliset, toim. Raili Vihavainen 34 Seppo Pukkila - Löyly syntyy tarkalla reseptillä, Pekka Ritvos 36 Lämmityskurssilla, Jukka Tolvanen 37 Lämmittäjän palsta, Seppo Pukkila 38 ISS-kuulumiset, Risto Elomaa 39 40 Pekka Tommila Yhteystiedot 43 Mediakortti Sauna / S Toimitus Lisa Mäkelä Raili Vihavainen Etukansi Villa Kaurilan saunan takkatuvassa Kuva Henrik Kettunen Sauna-lehti 3/2011 aineistopäivä 5.9.2011 ilmestyy viikolla 39 TuKu tiedottaa: Puulämmitteisten saunojen ilmanvaihtotutkimus 42 Tiedotustoimikunta Timo Martikainen, pj Hanna Linkola Pekka Laaksonen Pekka Ritvos Raili Vihavainen Päätoimittaja Raili Vihavainen Toiminnanjohtajan palsta, saunatalon hierojat netistä Aukioloajat Julkaisija: Suomen Saunaseura ry Vaskiniementie 10 00200 Helsinki puh. 010 439 5600 www.sauna.fi Sauna-lehti löytyy myös kotisivuilta Kansainväliset asiat Risto Elomaa Kristian Miettinen 41 Sauna-lehti: 65 vuosikerta tilaushinta 25€ /vsk 4 Painopaikka: Newprint Oy ISSN0357-6566 Pääkirjoitus Suomen Saunaseuran kevätkokous pidettiin 13.4.2011 Rake-salissa Helsingissä. Osanottajia oli kokouksessa lähes 100. Kokouksen jälkeen oli seuralaisilla ilo nauttia Suomen Hypoteekkiyhdistyksen tarjoilusta pankkisalissa. Kiitos vieraanvaraisuudesta. On tärkeää todeta, että kokous sujui hyvin ja seuran jäsenet osoittivat jälleen kerran olevansa kiinnostuneita yhdistyksen asioista ja etenkin siitä, miten seuramme toimintaa voidaan kehittää. Tämän vuoksi oli hyvä, että kuulimme seuran 75-vuotisjuhlakirjan kirjoittajan Tuomo Särkikosken puheenvuoron. Ilman historiaa ei ole nykyisyyttä eikä tulevaisuuttakaan! Tilinpäätös ja toimintakertomus osoittivat, että olemme aktiivinen seura ja myös varsin yhteiskunnallinen. Seuran jäseniä oli vuoden lopussa 3942 ja kiinnostus seuran jäsenyyteen on pysynyt korkeana. Jäsenmäärän voi edelleen arvioida kasvavan hallitusti, mutta tietenkin on jatkuvasti seurattava tilannetta siten, että saunojemme kapasiteetti on oikeassa suhteessa jäsenmäärään. Taloudellinen tilanteemme on hyvä joskin kiinteistömme kunnossapito vaatinee jatkossa lieviä maksuperusteiden tarkistuksia. Käytimme sauna- ja jäsenmaksuja ja entisiä varojamme vuonna 2010 saunatalon remontteihin yli 200 000 euroa ja tänäkin vuonna korjauskulut ovat lähes yhtä suuret lähinnä aikaistetusta ilmastointiremontista johtuen. Jokainen seuramme jäsen tietää, miten oleellista on, että arvokas Vaskiniemen saunatalomme pysyy kunnossa ja viihtyisänä. Uudet säännöt on nyt rekisteröity ja saatu käyttöön 22.3. alkaen. Kannattaa painottaa, että sääntöjen 2 § on velvoittava. Seuran tarkoituksena on suomalaisten saunaperinteiden vaaliminen, saunan tuntemuksen syventäminen ja saunomisen merkityksen korostaminen terveiden elämäntapojen ylläpitäjänä. Tämän jälkeen säännöissämme on tämän tarkoituksen toteuttamiseksi yhdeksän erilaista toteamaa. Voin vain painottaa, että olemme tärkeän suomalaisen instituution – sauna-aatteen oleellinen toteuttaja Suomessa ja valvomme myös saunan mainetta maailmalla. Uskon tämän takia, että Tuomo Särkikosken historiateos voi olla hieman laajennettu näkemys siitä, mitä sauna-aate on meillä ja muualla ja miten se on kehittynyt. Mutta totta kai se on myös kertomus siitä, miten Saunaseura on toiminut Suomessa ja mitä haasteita meillä on seurassa. Suomen Saunaseura on myöntänyt Suomalaisen saunan päivänä, kesäkuun toisena lauantaina vuodesta 1988 alkaen tunnustuspalkinnon suomalaisen saunakulttuurin hyväksi tehdystä työstä. Tämän vuoden Löylynhenki-palkinto luovutettiin ulkoasianministeriön tiloissa suomalaiselle saunadiplomatialle perusteena saunakulttuurin edistäminen, jota on tehty maamme ulkomaan lähetystöissä, joissa jokaisessa on sauna. Vieraiden saunottaminen on mielenkiintoinen vaikuttamisen tapa, joka on laajentanut ja parantanut Suomi-kuvaa. Hyvät saunaseuralaiset, käykää edelleen saunomassa. Viime vuonna kylpijöitä oli 31 632 (vuonna 2009 32 277). Nauttikaa saunoistamme ja niiden ilmapiiristä ja olkaamme toisillemme todellisia saunasisaria ja –veljiä. Saunassa tavataan. Hyvää saunakesää! BEN GRASS 5 Löylynhenki-palkinto saunadiplomatialle Palkinnon vastaanottaja ja antajat: vasemmalla Löylynhenki-veistoksen juuri saanut ulkoministeriön Pertti Torstila, palkintoa saatesanoineen luovuttamassa Saunaseuran puheenjohtaja Ben Grass ja toiminnanjohtaja Kristian Miettinen 13.6.2011. Suomen ulkoministeriön saunadiplomatia sai tämän vuotisen Suomen Saunaseuran myöntämän Löylynhenki-palkinnon Suomalaisen saunan päivän kunniaksi. Ulkoministeriön valtiosihteeri Pertti Torstila pitää palkintoa hienona tunnustuksena UM:lle, varsinkin kun se tulee kaikkein asiantuntevimmalta taholta. – Sauna on kiinteä osa suomalaista diplomatiaa kaikkialla maailmassa. Se on osa Suomi-brändiä ja sitä on hyödynnetty niin poliittisessa kuin kaupallisessakin päätöksenteoksessa monen vuosikymmenen ajan. Lähes kaikissa Suomen suurlähetystöissä on saunat, joissa hoidetaan suhteita paikallisiin vaikuttajiin. Sauna kuuluu suomalaisten suurlähetystöjen perusvarustukseen. – Sauna on ihanteellinen paikka ystävyyden rakentamiseen, sopimusten tekemään ja rauhanrakentamiseen. Suosittelemme sitä muillekin, Torstila sanoi. Suomen Saunaseuran puheenjohtaja, rakennusneuvos Ben Grass perustelee Löylynhenki-palkinnon myöntämistä suomalaiselle saunadiplomatialle ja saunadiplomaateille sillä, että ulkoministeriö on esimerkillisellä tavalla toteuttanut palkinnon saannin edellytyksiä. Palkinto on myönnetty vuodesta 1988 teolle, tekijälle tai ilmiölle, jotka edistävät suomalaista saunakulttuuria. – Palkinto on yleensä annettu yhden kriteerin perusteella, nyt täyttyvät kaikki kolme. Edustoissa saunassa on tilaa teoille ja ilmiöille ja suomalaisdiplomaatit ovat varsinaisia tekijöitä, Grass sanoo. Hän muistuttaa, että Saunaseuran tarkoitus on suomalaisten saunaperinteiden vaaliminen, saunan tuntemuksen syventäminen ja saunomisen merkityksen korostaminen. – Suomen Saunaseura on oppinut arvostamaan sitä, miten UM on halunnut edistää saunan tuntemusta maailmalla. Diplomatian keinoin se on lisännyt perustavaa laatua olevaa tietoutta suomalaisuudesta, Grass toteaa. Sauna / 6 Suomalaisen saunan päivänä, kesäkuun toisena lauantaina myönnettävä tunnustuspalkinto luovutettiin nyt 23. kerran. Vuosi sitten Löylynhenki-palkinto myönnettiin suomalaismiesten saunakulttuuria kuvanneelle elokuvalle Miesten vuoro. (Timo Martikainen) Löylynhenki (Samuli) -palkinnot Maassamme toimivan diplomaattikunnan vanhin, Romanian suurlähettiläs Lucian Fatu (vasemmalla) vakuuttaa Löylynhenki-palkinnon juhlayleisölle nauttineensa lukuisat kerrat suomalaisesta saunadiplomatiasta ja vieraanvaraisuudesta. Omaa luokkansa ovat häneen mukaansa vierailut Seuran Saunatalossa, etenkin sen savusaunoissa. (Kuvat Eero Kuosmanen) UKK-Instituutti, tutkimukset saunomisen terveellisyydestä Mirja Mohtaschemi-Virkkunen, kirja ”Terveisiä saunasta” Professori Erkki Helamaa, saunaperinteen vaaliminen, rakennustekniikka Emeritusprofessori Ilmar Talve, Viro, väitöskirja saunasta 1960 Arkkitehti Risto Vuolle-Apiala, aloite Muuramen saunakylän rakentamisesta Kotiharjun sauna, ainoa yleinen puulämmitteinen sauna Helsingissä Johtaja Heiz Steinfeld, Saksa, suomalaisen saunan tunnetuksi tekeminen Saksassa Maisteri Eero Välikangas, Tampereen kv. Savusaunaklubi, saunarauhan julistaja Toimitusjohtaja Pekka Roviola, savusaunamalliston ja savusaunakiukaan luominen Ekonomi Ritva Müller, Matkailun Edistämiskeskus, saunalähettiläs maailmalla Näyttelijä Keijo Komppa, yleisten saunojen puolestapuhuja Kirjailija Markku Nieminen, vienankarjalaisen kulttuurin elvyttäjä Keraamikko Teppo Hurme, saunamuseon perustaja Matkailuyrittäjä Pentti-Oskari Kangas, Rymättylän Herrankukkaron perustaja Lions Club, Asikkala Arkkitehti Severi Blomstedt ja valokuvaaja Jari Jetsonen, Löylyn Henki–näyttely Suomen Latu ry, liikunnan ja saunomisen yhdistäjä Olli Leikas, traktorivetoisen savusaunan keksijä ja taitavasti rakentaja Rainer Hanhilahti, Saunasaaren perustaja Nina Stenros, Anu Valve, TV-dokumentti Sauna-totuus saunasta... YK:n rauhanturvaajat ja Rauhanturvaajien Museo tunnustuksena saunakulttuurin vaalimisesta operaatioissa eri puolilla maailmaa. www.peacekeeping.fi/ Faitteri-saunat Ohjaajat Joonas Berghäll, Mika Hotakainen dokumenttielokuva Miesten vuoro www.oktober.fi Saunaseuran perinteinen tunnustuspalkinto Puheenjohtaja Ben Grass totesi suomalaisen saunan päivän kunniaksi luovutettavan Löylynhenki-palkinnon olevan oleellinen osa Seuran sauna-aatteen ylläpitämisen muotoja. Tunnustus, jonka nimi oli aikaisemmin Samuli-palkinto kuulun kansatieteilijämme Samuli Paulaharjun mukaan, on luovutettu vuodesta 1988. Palkinto on myönnetty saunakulttuuria edistävälle teolle, tekijälle tai ilmiölle. Toiminnanjohtaja Kristian Miettinen totesi palkinnon antamisen perusteluissa, että lähetystöjensä saunoja hyödyntävät diplomaatit ovat oivaltaneet saunan merkityksen paitsi maamme kulttuuriarvojen ja kansanluonteen lähettiläänä, myös erimaalaisten ystävyyden, sovinnonhalun ja keskinäisen ymmärtämyksen edistämisen tyyssijana. Saunaseuralaisen, presidentti Martti Ahtisaaren johtaman CMI-järjestön iskulauseen ”jokainen rauha on tärkeä” (Every Peace Mat- ters) sanoja laajentaen saunadiplomaatit voivat sanoa ”jokaiset löylyt tekevät tehtävänsä” (Every Sauna Session Matters). Oli korkea aika, että Suomen Saunaseuran Löylynhenki-tunnustuspalkinnon sai kollektiivisesti se ilmiö ja monet tekijät, jotka olisivat sen jo vuosikymmenet ansainneet, vaikkapa pienissä erissä ja yksilöllisten otsikoiden alla. Vuoden 2011 palkinnon saajat ovat suomalainen saunadiplomatia ja saunadiplomaatit. Kunnian monen puolesta vastaanotti saunadiplomatia-aatteen henkilöitymänä ulkoasiainministeriön korkein virkamies, valtiosihteeri ja kansliapäällikkö Pertti Torstila, jonka moniin ansioihin kuuluu myös Saunaseuran jäsenyys. Torstila kertoo saunadiplomatiasta ja arvioi Löylynhenki-palkinnon merkitystä seuraavassa haastattelussaan. (Kristian Miettinen) Sauna / 7 TOIMITTANUT RAILI VIHAVAINEN PEK EKKA RITVOS Alaston totuus saunadiplomatiasta: Hikeä, taitoa ja ystävyyttä Suomen ulkoministeriöllä on 99 edustustoa maailmalla. Niissä jokaisessa on sauna, parhaimmissa kaksi. Saunomista harrastetaan jokaisessa lähetystössä. Saunaa käytetään suhteiden luomiseen,verkostojen ra ken tamiseen, viennin edistämiseen, vierailuValtiosihteeri Pertti Torstila. Va jen valmistelemiseen ja oman henkilökunnan hyvinvointiin. Saunasee seuran Löylynhenki-palkinto onkin oiva tunnustus seu osaavalle saunadiplomatialle. osa Ulkoasianministeriön valtiosihteeri ja kansliapäälU likkö Pertti Torstila (Sauna-seuran jäsen hänkin) salikk noo, etteivät kaikki lähettiläät samalla tavalla sauno, noo mutta kaikki osaavat taidon. Hän luettelee ulkomimu nisteriön maineikkaasta historiasta saunojien konist van ytimen: Martti Ahtisaari, Jaakko Iloniemi, Max Jakobson, Keijo Korhonen ja Paavo Rantanen. Kaikki Jako Torstilan ja monen muun suomalaisen ”saunadiploTor maatin” esimiehiä ja esikuvia. Uutta diplomaattisauma nottajien sukupolvea edustaa Sanghaissa pääkonsunot Heimonen puolisonsa Hilkan kanssa. Hilkka li Matti M on ollut Saunaseuran toiminnanjohtajana. destaan, heillä on suomalaisia kavereita ja he ovat jossain päin kimpanneet meikäläisten kanssa. Kun he tulevat uuteen paikkaan ja tapaavat uusia suomalaisia, he kysyvät heti, että onko teillä saunaa. Pertti Torstilalla itsellään on yli 40 vuoden diplomaattikaudellaan ollut lukuisa ulkomaanposteja. Jokaisessa on ollut omat käyttäytymissääntönsä. Esimerkiksi Ranskassa, jossa valtiosihteeri on palvellut useampaan kertaan, on saunominen vieras juttu. Kutsuttujen kanssa piti olla hyvin tarkkana. Mutta Unkarissa ja Ruotsissa tilanne oli toinen ja homma pelasi hienosti. Alastoman sanaa vaikeaa rikkoa SSaunadiplomatia on herkkä juttu eikä se istu kaikkiin maailman kulttuureihin. - Asia on sama, kun kutsut kesämökillesi ulkomaisen vieraan. On tarkka paikka, miten hänet viedään alastomien ihmisten sekaan. Tiedän omasta kokealas muksesta, ettei kollegoita tai muita ihmisiä pidä saatmu taa kiusallisiin tilanteisiin. Kutsut pitää tehdä hyvällä maulla, tarkkuudella ja taidolla. ma D Diplomatian perusvaatimus on oivaltaa ja ymmärtää tää, onko ihmisellä hyvä olla tällaisessa tilanteessa. - Minun havaintoni on, että saunan ystävät kyllä löytää maailmalla. He ovat Suomen ystäviä entuu- Torstila perusti lähetystöön saunaklubin ollessaan siellä suurlähettiläänä vuosina 2002 - 2006.Vieraslistoilla eli jäsenluettelossa oli parhaillaan lähes sata nimeä hovin, politiikan, kulttuurin, teollisuuden, sotaväen ja median piiristä. Klubi toimii edelleen. - Perjantaina aloitin Bastukabinetin kokoukset kello 17. Sinne saapui illan mittaan enimmillään 30 vierasta, kun he olivat lopettaneet työnsä. Porukka vaihteli ja tapaamisia oli pari kertaa kuussa. Jäseneksi piti hakea, ja kontaktit luotiin ruotsalaisten kaverisuhteiden kautta. Oli kiva juttu aloittaa sieltä perjantai-ilta ja siirtyä sitten viikonlopun hommiin. Diplomatia on suhdeverkoston kehittämistä ja tietojen vaihtoa. - Pukuhuoneessa ja löylyssä kommunikointi on läheistä viestitystä. Kun ei ole paitaa päällä, ei voi laittaa mitään liiviin, sanotaan. Syntyy sellainen kaverisuhde, joka poikkeaa muodollisemmasta yhteydenpidosta esimerkiksi ravintolassa tai virallisimmassa puitteissa. Ja saunassa ovat kaikki omana itsenään, tasa-arvoisina ilman ylemmyys- tai alemmuuskomplekseja. Se kasvattaa ystävyyttä, läheisyyttä ja luottamusta. On vaikea rikkoa sanaansa, kun sen on nakuna antanut. Torstila ei pidä saunakabinettia omana monopolinaan. Suomalaiset diplomaatit ovat vuosikymmeniä harjoittaneet sitä ympäri maailman. Washington Postkin kirjoitti ihailevasti Suomen lähetystön saunaklubista, johon kuuluu noin 150 politiikkoa, lobbaria, virkamiestä ja reportteria. ”Siellä vaihdetaan uutisia, kuullaan skuuppeja, luodaan suhteita ja virkistäydytään hyvässä seurassa.” Sauna / 8 Saunan ystävän haistaa maailmalla Washington Berliinii Suurlähetystöjen saunoja. (Kuvat Risto Elomaa ja suurlähetystöt.) Mikä vaikutus on Löylynhenki-palkinnolla? - On se hieno tunnustus UM:lle, varsinkin kun se tulee kaikkein asiantuntevimmalta taholta. Kun tieto menee meidän kenttäorganisaatiolle, se innostaa ja panee laittamaan paikat ja edustussaunat entistä ehompaan kuntoon. - Pidän hienona kädenojennuksena sitä, että tämmöinenkin pieni osa tässä meidän ammatissamme noteerataan. Sauna on perustavaa laatua oleva pala suomalaisuutta. Rauhanturvaajat saivat saman palkinnon vuonna 2009 samoista ansioista. Sauna-seura on aivan oikein kiinnittänyt huomiota siihen, miten tätä meidän kansallista instituutiota maailmalla markkinoidaan. Pertti Torstila on levittänyt saunatietoutta myös laajemmilla foorumilla. Hän esitelmöi XV Kansainvälisessä sanunakonferenssissa Tokiossa saunadiplomatiasta kiinnostuneelle yleisölle viime vuonna. Perusteellinen esitelmä kiinnosti laajasti myös lehdistöä Financial Timesiä myöten. Esitelmässä kerrottiin, että Suomessa on enemmän saunoja kuin autoja. Miten oleellisen tärkeitä saunat ovat rauhanturvajoukoille ympäri kriisipesäkkeitä. Miten Ahtisaari saunotti Tansaniassa tulevaa pääministeri John Malecaa. Miten presidentti Tarja Halosella on kaksi saunaa Naantalin residenssissä, miten Urho Kekkonen torjui Tamminiemen lauteilla Neuvostoliiton marsalkan Dmitri Ustinovin esityksen sotilaallisesta yhteistyöstä ja miten Venäjän, Bulgarian ja Serbian banja, eskimoiden ja Amerikan intiaanien hikimaja, turkkilaisten hamam, Mexicon temescal tai Mongolian kuuma huone ovat kaikki suomalaisen saunan serkkuja. - Työtä olen tehnyt saunan eteen ja kyllä se kannattaa, virnistää tämä suomalaisten saunadiplomaattien kansliapäällikkö leveästi. Sauna / Moskova Washington 9Brysselin EU-edustuston sauna MAARIA LEHTONEN Otoksia ja pohdintoja suomen ja sukukielten saunasanastosta Suo Suomalaisen saunasanaston juuret ovat pitkät ja haarovat moneen suuntaan.Viime syksynä sain pehaa rehtyä saunasanaston juuriin, kiitos Saunaseuran. reh Tutkin lähinnä suomen kielen saunasanastoa, mutTut ta kkoska sekä lähi- että etäsukukielissä on suomen kanssa runsaasti yhteisiä sanoja, perehdyin myös kan sukukielten saunasanastoon. Esittelen tässä artiksuk kelissa joitakin keskeisiä saunasanoja tarkemmin kel ja ssen jälkeen saunasanaston yleisiä piirteitä. Sauna SSaunalla, niin kuin rakkaalla lapsella, on monta nimeä. nim Niistä tavallisin on juuri sauna, vanha omaperäinen sana, jolla on vastineita useissa lähisukuper kielissä, kuten virossa saun. Etäsukukielistä sen sikie jaan vain saamessa tunnetaan sauna-sanan vastine: saamen suovdnji tarkoittaa lumeen kaivettua kuoppaa ja murteellinen sávdni saunaa. Saunakuo sanasta juontuvat monet saunaan liittyvät sasan nat saunottajasta lapsenkatsojaisia merkitsevään saunajaisiin. Suomen kielessä sanoja voidaan yhsau distää lähes loputtomasti toisten sanojen kansdis sa, ja niinpä sauna-sanakin on osana lukuisissa erilaisia saunoja tarkoittavissa sanoissa: on niin sähkö-, puu-, ulko-, joulu-, lauantai-, seka- kuin tilaussaunakin, vain muutamia mainitakseni. Muita saunan nimityksiä ovat esimerkiksi slaavilaisperäiseksi arveltu pirtti, jota on perinteisesti käytetty sauna-sanan sijaan lähinnä Varsinais-Suomessa, Etelä-Hämeessä ja Keski-Pohjanmaalla. Etenkin itäisimmissä murteissa saunaa nimitetään kylyksi. Ennen vanhaan saatettiin puhua myös pyyrystä. Pientä saunaa tarkoittaneen pyyry-sanan on esitellyt Kristfrid Ganander aikanaan painamatta jääneen Nytt Finskt Lexiconin käsikirjoituksessa 1700-luvun lopulla. Saunaa tarkoittavat myös hasu, hassa, hosso ja hussu, jotka esiintyvät paikoin Varsinais-Suomessa. Stadin slangissa saunaa tarkoittavat bastu, pastu ja basu. Ne ovat lainaa ruotsin sanasta bastu. Leikkimielisiä saunan nimityksiä ovat esimerkiksi perspaja, rupikirkko ja karstakirkko. Sotkamon Rommakon kolmeosainen - savusaunan, eteisen ja pukuhuoneen käsittävä - saunarakennus. Rakennusvuosi 1931. Sauna / 10 Nojakan perinteisen savusaunan kiuas Kittilän Rauhalassa viime vuosisadan alkupuolelta. Löyly ta, mutta jälkiosasta on annettu useita selityksiä, jotka ovat eri sukukielissä osittain erilaisia. Suomen ja karjalan sanojen on arveltu olevan hämärtyneitä yhdyssanoja, joissa jälkiosa olisi ikivanha kota-sana. Karjalan nominatiivimuodon kiukoa loppu johtuisi itämurteisesta genetiivimuodosta koan. Suomen nominatiivi puolestaan olisi valittu muiden samaan tapaan taipuvien sanojen mallin mukaan. Paikoin suomen murteissa sana taipuu poikkeavasti kiuas : kiukoon. Toisaalta suomen sanaa kiuas on arveltu yhdyssanaksi *kivikasa. Kasaa tai nippua merkitseväksi on selitetty myös lyydin ja vepsän kiudug-sanojen jälkiosa -dug. Selvää on, että sana on joka tapauksessa muodostettu omista aineksista. Kiuas-sanan yhteyteen kuulunevat myös erityistä kiukaallista riihirakennuksen huonetta tarkoittavat kiukkuri ja kiukuri sekä pesänsuun yläosaa tarkoittava kiukku. Suomen murteissa tunnetaan myös sanat kiukainen ja kiukaja. Saunan tulisijan tulipesästä puhuttaessa voidaan murteissa käyttää myös sanoja pesä ja uuni. Kiuasta tai laajemmin saunan kiukaan yhteydessä olevia kivirakenteita tarkoittavat myös sanat muuri ja myyry. Kiukaalle vettä heitettäessä syntyvää kuumuutta tai kuumaa höyryä tarkoittaa löyly, joka tunnetaan useimmissa suomalais-ugrilaisissa kielissä. Lähisukukielten vastineet, kuten viron leul ja liivin löul, tarkoittavat kaikki löylyä, mutta etäsukukielten vastineiden, kuten unkarin léleksanan merkitys on yleensä henki tai sielu. Erilaisia löylyjä tarkoittavat esimerkiksi alku-, hiki-, hohka-, hönkä-, jälki-, mallas-, noki-, tauti-, tikuraja täilöyly. Voidaanpa löylyn ottoa tai oikeastaan heittämistä ilmaista monin tavoin: sopivia verbejä ovat niin ottaa ja heittää kuin myös hakata, luoda, lyödä, nakata, paiskata, panna, ropsautella, ropsia, tehdä, virkoa, viskata ja viskoa. Vastaavanlaisia verbejä käytetään myös lähisukukielissä. Esimerkiksi virossa vastaavia ilmauksia ovat leili heitma ~ juurde panna ~ viskama ~ visata ~ võtLauteet ta jne. Lähisukukielissä löylyllä on myös joitaLöylystä nautitaan lauteilla. Laude-sana, joka kin löyly-sanan tapaisia nimityksiä, kuten vepsäsyleensä esiintyy monikollisena muodossa lausä löun ja pohjoisvirossa lein. teet, on johdos alkuperältään kiistanalaisesta saKiuas nasta lauta, joka voi tarkoittaa myös lauteita, kuEi ole saunaa ilman kiuasta. Saunan sydä- ten siitä johdetut sanat lautomet ja lauta(i)set. menä pidetty kiuas onkin saanut suomen kie- Sanalla lauta on vastineita kaikissa lähisukulessä useita nimityksiä, joista tavallisin on juuri kielissä ja saamessa, mutta laude-sanaa vastaakiuas. Sana tunnetaan useimmissa itäisissä lähi- va johdos tunnetaan vain lyydistä, jossa sanan sukukielissä, kuten inkeroisessa, karjalassa, vat- ulkoasu on laude. Suomen kirjakielessä laude jassa, lyydissä ja vepsässä. Sanan alkuperää ja al- on melko nuori, vasta 1800-luvun jälkipuoliskuperäistä rakennetta ei ole saatu täysin sel- kolla käyttöön tullut sana. 1800-luvun puolella vitettyä. Yleisesti on hyväksytty käsitys, jonka sanalla oli useita vaihtoehtoisia ulkoasuja, muun mukaan sanan alkuosa kiu- juontuu kivi-sanas- muassa laute ja lautti. Sauna / 11 Laude-sanaa vanhempia saunan löylynottopaikkaa merkitseviä sanoja ovat lava ja sen vartalosta johdettu lavo. Molempia sanoja on käytetty myös esimerkiksi makuusijan merkityksessä. Lava-sanalla on vastine kaikissa lähisukukielissä ja saamessa, tosin näistä vain osassa sana liittyy lauteisiin: inkeroisen, vatjan ja viron lava-sanoilla yksi merkitys on ‘lauteet’ ja liivissä lovā ‘vuode; puuteline’ esiintyy sanaparissa sōna lovā 'saunan lauteet'. Lava-sanan alkuperästä on annettu useitakin selityksiä, mutta nykyisen käsityksen mukaan sana on vanha balttilainen laina, jolle on rekonstruoitu alkumuoto *lāvā. Saunan löylynottopaikkaan voidaan viitata myös sanoilla parvi, parsi ja orsi. Suomen parvi ja sen lähisukukieliset vastineet, kuten viron parv, tarkoittavat puisia, rinnakkain asetetuista hirsistä tehtyjä rakennelmia. Parvi-sana on liitetty etymologisesti laumaa tai joukkoa merkitsevän parvi-sanaan, jota pidetään ikivanhana omaperäisenä sanana. Parsi merkitsee muun muassa viljalyhteiden kuivatukseen käytettyä ortta riihessä sekä myös löylylavoa. Sanalla on vastine kaikissa lähisukukielissä, esimerkiksi inkeroisen pars ‘riihen parsi’. Myös etäsukukielistä on esitetty vastineita, esim. mansin pārt 'lauta'. Parsi-sanan on esitetty juontuvan indoeurooppalaisista kielistä ja olevan samaa juurta kuin esimerkiksi englannin board. Kuten parsi, orsikin tunnetaan kaikissa lähisukukielissä: sanavastineita ovat mm. inkeroisen ors, karjalan orsi ja vepsän orź. Alkuperältään orsi on vanha balttilainen laina. Vihta Saunasanastossa on esiteltävä myös sanat vihta ja vasta. Molemmat sanat tunnetaan suomen lisäksi muutamassa lähisukukielessä. Vihta-sanan alkuperästä on annettu parikin eri selitystä. Toisaalta sitä on pidetty venäläisenä lainana, jota vastaisi nykyvenäjän murteellinen sana véhot tai vihot 'tukko; pesurätti; huosiain'. Itäinen lainaselitys vaikuttaa kuitenkin sikäli oudolta, että vihta on suomessa tyypillisesti länsimurteinen sana, kun taas itämurteissa on käytetty tyypillisesti vasta-sanaa. Toisen selityksen mukaan vihta olisi onomatopoeettinen eli ääntä jäljittelevä johdos ja kuuluisi samaan sanaperheeseen kuin esimerkiksi vihma ja viuhua. Itämurteiselle vasta-sanalle on puolestaan esitetty läntistä lainaetymologiaa: sanalle on arveltu muun muassa ruotsalaista alkuperää. Nykykäsityksen mukaan vasta on kuitenkin lainattu muinaisvenäjän sanasta hvostŭ 'häntä', jonka aikaisempi merkitys on mahdollisesti ollut 'vihta' ja johon pohjautuu nykyvenäjän vihtomista merkitsevä sana hvostát́. Saunasanaston yleisiä linjoja Suomen kielen saunasanasto on joukko monenlaisia sanoja. Siihen kuuluu löylyä, saunatilaa, kiuasta ja saunan erilaisia rakenteita, kuten lauteita, tarkoittavien sanojen lisäksi muitakin sanoja. Mikä kaikki onkaan saunasanastoa, riippuukin varmaan puhujasta, mutta todettakoon, että saunasanaston esittelyssä voidaan esitellä myös esimerkiksi löylynheittoon, peseytymiseen ja kylpemiseen liittyvää sanastoa, eikä unohtaa sovi oikeastaan saunan lämmittämiseenkään liittyviä sanoja. Kootessani sanastoa sekä siitä kirjoittaessani pidinkin hankalana sen määrittelyä, mitä ottaa ja mitä jättää. Monet sanat voivat saunan lisäksi liittyä muihinkin arkisiin asioihin, eivätkä näin ollen ole yksiselitteisesti vain saunasanastoon kuuluKujanpään vanhan savusaunan lauteet Viitasaaren Löytänässä. Sauna / 12 Viitasaaren Kujanpään savusaunan vesipata on upotettu kiukaaseen vähän toiseen syrjään. Muhkean kiukaan leveys on 120 ja pituus 170, mutta korkeus vain noin 65 cm. Saunaa käytetty viimeksi 1960-luvulla. merkiksi koussikka, lavitsa, lahankka ja muila. Lainoiksi määritellyistä sanoista on omaperäisin keinoin muodostettu myös uutta sanastoa, esimerkiksi johdoksia tai yhdyssanoja, kuten vaikkapa kauha-sanasta kauhoa ja löylykauha tai harja-sanasta harjata ja saunaharja. Saunasanasto on lähisukukielille pitkälti yhteistä. Sanastotutkimuksissani en törmännyt moneenkaan sellaiseen perussanaan, joka ei jossain muodosvia sanoja. Lukija voi huomata tämän helposti sa, joko itsenäisenä sanana tai jonkin johdoksen seuraavien kappaleiden sanoja silmäillessään. tai yhdyssanan osana, esiintyisi myös jossakin suKuten muustakin suomen kielen sanastosta, kukielistä. Esimerkiksi jotkut suomeen sen erillismyös saunasanastosta voidaan erotella eri-ikäi- kehityksen aikana lainatut sanat on voitu yhtä hysiä kerrostumia.Vanhimmat saunaan liittyvät sa- vin lainata myös lähisukukieliin, joko suomesta tai nat juontuvat esisuomalaiselta ajalta. Tällaisia siitä kielestä, mistä laina on tullut suomeen. Esisanoja, joilla on vastineita niin lähi- kuin etäsu- merkkinä vain suomessa tunnetusta sanasta maikukielissäkin, on saunasanaston useat perussa- nittakoon suurta (vesi)astiaa tarkoittava sammio. nat, kuten katku, löyly, pata, pestä, räppänä, savu Tämä artikkeli pohjautuu Suomen Saunaseuja sieni. Kantasuomalaiseen sanastoon kuuluvia ralle tekemääni saunasanastotutkimukseen, jossanoja on jo huomattavasti enemmän. Saunaan sa keskeisiä lähteitä ovat olleet muun muassa liittyvistä perussanoista tällaisia ovat esimerTiina Ahon pro gradu Hörkötin, räppänä, ilmareikiksi arina, haiku, hiki, kattila, kauha, kylpeä, kiuas, kä ja aukko: saunaan liittyvän sanaston muuttumikuuma, lava, sauna, suitsu, tuhka ja vinka. Suomen nen 1900-luvulla (2000), Suomalais-ruotsalais-saksakielen erilliskehityksen aikana saunasanastoon lais-englantilainen Saunasanasto (1958), Atlas linguaon tullut esimerkiksi kiulu, kooli, kuuppa, pefletti, rum fennicarum (2004), Suomen kielen etymologinen punkka, sampoo, tiinu, vati ja ämpäri. sanakirja (1955–1978), Suomen sanojen alkuperä Saunasanastoon kuuluu niin omaperäisiä sa- (1992–2000) sekä Kaisa Häkkisen Nykysuomen noja kuin lainasanojakin. Omaperäisiin kuuluvat etymologinen sanakirja (2004). esimerkiksi saunasanaston keskeisimmät saP. S. Kun kirjoittaja itse ahersi sanastotutkimuknat sauna, kiuas ja löyly. Lainasanoja on sauna- sen parissa ja välillä informoi puolisoaan saunomisanastoon saatu etenkin germaaniselta taholta: sen saloista, innostui isäntäkin tosi toimiin. Meidän vanhoihin germaanisiin lainoihin kuuluvat esi- muutaman neliön kerrostalosaunamme löylyn laatu merkiksi sanat arina, saippua ja tuhka. Nuoria muuttui perinpohjin, kun sähkölämmitteiseen "posgermaanisia lainoja ovat esimerkiksi skandinaa- tilaatikkoon" hankittiin iso kasa uusia kiviä ja siirrytvisista kielistä lainatut sanat, kuten ruotsista lai- tiin jatkuvalämmitteisyydestä kertalämmitteisyyteen natut punkka, suopa ja vati. Balttilaisia lainoja on Pekka A. Tommilan ohjeita mukaillen. (Saunaniekka saunasanastossa melko vähän, esimerkkinä mai- Pekka E. Tommila antoi 1.11. 2010 neuvoja YLE Punittakoon lava, orsi, kauha ja harja. Slaavilaisista heen Päiväntasaaja-ohjelmassa. Haastattelu on kuunkielistä ei ole juurikaan lainattu vanhaa sauna- neltavissa YLE Areenalla 1.11.2011 asti.) sanastoa, mutta nuorempia suomen erilliskehiKUVAT OVAT SAUNASEURAN VANHOJEN SAVUSAUNAKUVIEN KOKOELMASTA. tyksen aikana venäjästä tulleita lainoja ovat esiSauna / 13 RAILI VIHAVAINEN KUVAT HENRIK KETTUNEN Villa Kaurilan sauna Vähä-Meilahdessa Aiv Seurasaaren kupeesta voi löytää idyllisen, Aivan per perinteisen saunahelmen. O aivan kuin sukeltaisi lapsuuden saunaan, sinOn ne viisikymmentä- tai kuusikymmentäluvulle. Puilla llämmitettävä kiuas, muuripata, hirsiseinät, pieni ikk ikkuna ja peseytyminen saunan etuosassa kiukaan ja llauteiden välissä. Löylyt leppeät ja happea riittää tila tilavassa saunassa. Mutta sauna ei sijaitse lapsuuteni Pohjois-Karjalassa, P vaan lähes ”pääkallon paikalla” Tamminiemen naapurissa,Vähä-Meilahdessa. T Tähän idylliin minut kutsui Sofia Alanko, vaatesuu suunnittelija, ja monitoiminainen. H Helsingin kaupunki halusi täydentää Vähän Meilah lahden suojelualuetta 1990-luvun puolessavälissä ja haettavaksi tulivat rakennuspaikat, jotka olivat jääneet jostain syystä tyhjiksi. Alueen tontit on lohkottu vanhan Meilahden kartanon maista. Vil Villa Kaurilan tontti oli ollut tyhjillään 1970-luvulta, koska paikalla ollut huvila oli palanut. H Hakijoilta edellytettiin, että heillä piti olla tiedos dossa talo, jonka voi siirtää tontille ja joka sopii tyy tyyliltään, iältään ja rakennuskannaltaan alueen mu muuhun rakennuskantaan. Hakemuksia oli paljon. M Museo- ja kaupunkisuunnitteluviraston arkkitehdit arvioivat parhaat talot ja niiden sopivuuden Sauna / tontille ja alueelle. Kiinteistölautakunta päätyi Sofian tarjoamaan Tohmajärvellä 10 vuotta autiona olleeseen Kaurilan rautatieasemaan, jonka alkuperäinen rakennusvuosi oli 1884. Päätalo eli hirsiseinäinen Kaurila rakennettiin vuosina 1994-1995 ja pihasauna vuotta myöhemmin. Pihapiiriin sauna Kaupungin toiveena oli myös, että pihapiiriä täydennettäisiin ulko- piharakennuksilla, koska melkein kaikissa alueen huviloissa on piharakennuksia. Sofia kertoo, että ”jo alun alkaen oli tarkoitus tehdä pihasauna. En halunnut hirsitaloon saunaa. On älytöntä laittaa muovipullo vanhaan taloon kosteutta aiheuttamaan. Ja lisäksi halusin aidon, perinteisen, suomalaisen lapsuuden vanhanajan pihasaunan; saunan, jonkalainen oli ennen vanhaan mummolassa Lieksassa. Esikuvina saunalle ovat myös olleet vanhanaikaiset saunat, joissa olen saunonut. Näistä kokemuksista olen aina napannut jotain pihasaunaan”. Sofia osti pihasaunaa varten Tuusulasta valmiiksi puretun hirsikehikon, joka oli alun perin ollut tupa ja keittiö. Hirret ovat yli sata vuotta vanhat eli 1800-luvun lopulta. 14 Takkatuvan seinän koristeita, kuvassa keskellä Anna ja Anton Rusalep ja heidän tyttärensä Dagmar, eli Sofian isän äiti ja isovanhemmat. Oikealla saunan eteinen halkoineen. Pihasaunan kokoaminen ei ollut kuitenkaan ongelmatonta. Purettujen hirsien piti olla numeroitu, mutta numerointi oli tapahtunut jonkin muun kuin ”Elon laskuopin” mukaan, eikä piirustuksiakaan saatu. Sofia joutui ostamaan toisenkin talon - eli purkuhirsiä lisää – pihasaunarakennuksen täydennykseksi. Ikkunat saatiin kuitenkin alkuperäisestä tuusulalaisesta talosta. ”Tästä kyllä oppi sen, että jos aikoo ostaa purettavan hirsitalon, niin kannattaa mennä itse merkkaamaan”. ”Vanhaa taloa rakentaessa täytyy suunnitella sen mukaan, mitä siitä voi tehdä, mitä siitä tulee”, toteaa Sofia, joka suunnitteli itse myös pihasaunan rakennuksen. Saunassa on jatkuvalämmitteinen kiuas, jo kolmas. - Kun paljon saunoo, niin kiuaskin kuluu -. Muuripata löytyi myynti- ja ostoliikkeestä. Sama muurari, joka muurasi talon uunit ja piiput, muurasi myös padan saunaan. Maailma tulee kylään Täynnä idyllisiä yksityiskohtia oleva saunatuvan henki on 100 vuoden takaa. Voin kuvitella takkatuvan tunnelman pimeällä, kynttilänvalossa takkatulen loisteessa. Kesällä voi kävellä saunalta polkua pitkin uimaan, pyyhkeeseen tai saunatakkiin kietoutuen. Matkaa Seurasaaren puoleiseen rantaan kertyy muutama sata metriä. Rannassa on huvila-alueen ”ei virallinen uimapaikka, salainen laituri”, josta pääsee uimaan. Sauna on käytössä ympäri vuoden, myös talvella. ”Lämmitys vaatii talvella enemmän aikaa, kosSauna / ka hirret ovat jäässä - etenkin kovalla pakkasella”, kertoo Sofian tytär Saara Lehtonen, joka toimii myös saunan lämmittäjänä. Sofia ja Saara ottavat mielellään vastaan erimaalaisia saunavieraita, ”tuntuu kuin maailma tulisi kylään, samalla kun ympäristö antaa jotain ihanaa, suomalaista saunatunnelmaa. Ulkomaalaiset pääsevät autenttiseen ympäristöön ja saavat kokemusta, jota ei muuten helpolla saa”. Esimerkiksi japanilainen pariskunta, joka oli saunonut aikaisemmin vain hotellisaunassa, ei ollut kiinnostunut saunasta. Mutta kun he tulivat tänne, niin olivat kolme yötä vieraina, eivätkä poistuneet tontilta. Ja saunoivat joka päivä. Halusivat kotitekoiset ruuat, vaikka oli varattu hotelli, hienot ravintolat ja nähtävyydet, eivät halunneet lähteä minnekään. Vain Seurasaaressa kävivät kerran kävelemässä. Mies, joka ei ollut koskaan tehnyt tulta puulla, Japanissa kun ei puuta polteta, oli aivan otettu, viihtyi takan ääressä polttamassa puita. Saunassa käy myös paljon suomalaisia, joilla ei ole kotisaunaa. Täällä on myös vietetty häät, syntymäpäiväjuhlat, polttarit, morsiussaunat, illanistujaiset. Ihmiset, jotka ovat kerran käyneet, tulevat usein uudestaan. Pihasaunalla vallitsee rauha ja hiljaisuus, menneen ajan suomalainen tunnelma. Maalainen pihapiiri Villa Kaurilassa asutaan nykyään kolmessa sukupolvessa - hetken ehti asua jopa neljä sukupolvea, kun Sofian isäkin asui huvilassa maaliskuuhun saakka. Huvila toimi pienenä hotellinakin, kunnes maailmalle muuttaneet tyttäret halusivat palata takaisin lapsuutensa kotiin asumaan. 15 Pihasaunan lauteilla (yllä). Takkatuvan uunin luukku (vasemmalla). Saunan muuripata (alla). Pihapiirissä on pihasaunan lisäksi halkoliiteri, verstas ja kanala, jossa on kanoja ja kukko sekä kani. Luonnonläheistä tunnelmaa täydentävät kissojen ja koiran lisäksi oma kasvimaa, kasvihuone ja sininen skillamatto, joten touhua riittää. Karjalaisen isänäitinsä, isomummu Annan olemuksen perinyt Sofia sanoo olevansa karjalaisemäntä kuten isomummukin, joka touhusi koko ajan: ”Aina oli piirakat uunissa tai leipä paistumassa tai mummu juoksemassa kanan perässä. Ovet oli auki ihmisille, joita tuli ja meni ja kaikki syötettiin”. Niinpä Sofia onkin touhunnut elämässään kaikenlaista huvilan ja sen pihapiirin hoidon ohella; rakentanut, suunnitellut ja ommellut vaatteita ja opiskellut puuseppäkoulussa, kun halusi tehdä lasikuistin yläikkunat perinteisillä puuliitoksilla... Ja tyttärestä polvi jatkuu... Saara Lehtonen on ammatiltaan metalliartesaani ja hopeakorutaiteilija. Kansallisromanttista hirsisaunaa vuokrataan pienille porukoille Meilahden huvila-alueella. Saunatuvassa 100 vuoden takaista tunnelmaa ja lauteilla puukiukaan pehmeät löylyt. Saunaan mahtuu enintään 12 henkilöä. Kuumavesi on padassa; vilvottelukuisti ja ulkohuussi. Kesäaikana saunaa voi kysellä vaikka muutaman tunnin varoitusajalla. Normaaliaikana varaukset viimeistään edellisenä päivänä. Yhteydet Villa Kaurilaan: Bussi 24 Erottaja-Seurasaari, raitiovaunu 4 Katajanokka-Munkkiniemi. Villa Kaurila, Heikinniementie 9, Helsinki, +35840 523 2682. Sauna / 16 RISTO ELOMAA Sauna lievittämässä pakolaisten hätää japanissa Voimakas maanjäristys ja sitä seurannut tsunami tuhosivat laajalti Japanin rannikkoalueita ja myös runsaasti asumuksia. Maanjäristyksen vaurioitti Fukushiman ydinvoimalaa aiheuttaen radioaktiivisen päästön, jonka seurauksena voimalaitoksen ympäristöstä on jouduttu evakuoimaan 20 – 30 km:n säteellä suurin osa asukkaista muualle. Liki 30 000 kuolleen ja kadonneen lisäksi kodittomia on ainakin 150 000, joiden tilapäismajoitus on järjestetty eri tavoin. Sääolosuhteet alueella ovat olleet talviset ja vuoristoalueilla on satanut jopa poikkeuksellisen paljon lunta. Heti maanjäristyksen jälkeen kysyimme Japanin Saunaseuralta tilannetta. Varsinaiset jäsenet ovat selvinneet järistyksestä hyvin, sillä jäsenten saunalaitokset ovat pääasiassa muualla kuin tuhoalueilla. Kuitenkin mm. sähkökatkot ovat aiheuttaneet ongelmia saunoille ja esim.Tokion LaAqua - kylpylä, johon Tokion kongressissa olleet tutustuivat, oli sähköpulan takia suljettuna viikon verran. Japanin Saunaseura yhdessä Metos Incin kanssa on halunnut olla mukana monin tavoin auttamassa näiden kodittomien oloa. Saunaseuran jäsensaunat ovat järjestäneet rahankeräyksen, jonka tuotto menee Japanin Punaiselle Ristille. Rahankeräys on tuottanut kohtalaisen hyvin ja jatkuu ainakin toukokuun loppuun. Metos on kehittänyt viime vuonna Japanissa telttasaunan, joka on nopeasti siirrettävissä ja pystytettävissä uudelleen. Yksi tällainen sauna oli helmikuun alussa käytössä lumiteatteri- elokuva festivaaleilla Naganossa. Japanin Saunaseura yhdessä Metoksen kanssa päätti pystyttää tuon telttasaunan seuraavaksi pahasti kärsineelle Onnagawa-chon alueelle Miyagin prefektuuriin. Saunan jatkuvalämmitteinen IKI-kiuas lämpenee puilla, mikä mahdollistaa lämmittämisen myös alueilla, missä sähkö on ollut viikkokausia pois tai sähköä ei ole lainkaan. Sauna pystytettiin nopeasti talkootöinä. Saunan ulkomitat ovat 3m x 3m. Saunan ylläpitoon osallistuu myös seuran jäsensaunojen henkilökuntaa. Mm. Kobe- Saunan vapaaehtoiset saunottajat ja hierojat ovat paikalla 5 päivää antamassa erilaisia hoitoja yms. paikallisille pakolaisille. Japanilaiset halusivat myös korostaa Kansainvälisen Saunaliiton ISS:n osuutta laittamalla tuon telttasaunan seinään ISS:n ison logon. Koska saunahanke sai Japanissa laajaa huomiota mediassa, pääsi ISS:kin laajalti esille. Japanissa on tarkoitus pystyttää useampia telttasaunoja eri puolille evakuointialueita. Sauna ja kylpeminenhän ovat japanilaiselle jokapäiväinen tarve. Japanissa julkisia kylpylöitä on tavallisessa kylässä ja kaupungissa runsaasti, mutta tuhoalueilla nuo laitokset ovat käytännössä usein huuhtoutuneet pois. Evakuointialueiden kylpylaitosten kapasiteetti ei riitä tyydyttämään kasvaneen asujaimiston tarpeita. Fukushiman ydinvoimalaonnettomuuden säteilyongelmien yhteydessä on myös keskusteltu saunan käytöstä puhdistumiseen mahdollisesta säteilevästä laskeumasta ja pölystä. Voisimme harkita omassa piirissämme, voisimmeko auttaa japanilaisia jotenkin. Moni tosin on osallistunut useisiin Suomessa järjestettyihin avustusoperaatioihin. Mutta mietitään! Sauna / 17 Telttasauna pystytettynä, paikka Miyagin prefektuuri, Oshika-kun Onnagawa-cho. EIJA ELOMAA Vihtomisen kolmannet maailmanmestaruuskilpailut Liettuassa Ensimmäiset vihtomisen MM-kisat järjestettiin 2008 Liettuassa ja kisojen TV-lähetys välittyi NBC:n ohjelmana yli 170 maahan.Toiset kisat järjestettiin Rymättylän Herrankukkarossa Pentti Oskari Kankaan, kansainvälisen Savusaunaklubin ja Liettuan Sauna-Akatemian tuella. Pääsin näihin kolmansiin ja tällä kertaa kaksipäiväisiin kisoihin mieheni mukana katsojana. Kisat pidettiin siis Druskininkain AquaParkissa 12. – 13.02.2011 liettualaisen Sauna Akatemian (Bath Academy) toimiessa pääjärjestäjänä Rimas Kavaliauskasin johdolla. Mukana kisojen järjestelyissä olivat myös ”The First Ukrainan Banja Company ” Ukrainasta sekä Sauna School of V. Liachov Venäjältä. AquaPark on eräs suurimmista Pohjoisen Euroopan kylpyläkokonaisuuksista. Laajan vesipuiston lisäksi siellä on liki 20 erilaista saunaa. Druskininkailla on pitkät kylpyläperinteet jo 1700 – luvun lopulta alueelta löytyneen mineraaliveden, suolan ja mudan ansiosta. Venäjän tsaarit ovat nauttineet paikasta, samoin neuvostovallan aikana kunnostautuneet toverit. Nykyisin neuvostoajan suuret kompleksit ovat rapistumassa, mutta uutta on rakennettu ahkerasti ja vanhoja tsaarinaikaisia paikkoja kunnostettu tsaarilliseen loistoon. Kilpailuun oli ilmoittautunut etukäteen osanottajia kuudesta maasta. Nämä olivat Latvia, Liettua, Valko-Venäjä, Venäjä, Ukraina ja Suomi, joista löytyi yhteensä 14 kilpailijaa. Lauantain alkukilpailujen jälkeen kuusi kilpailijaa selvisi jatkoon. Suomen edustaja Veikko Niskavaara Pispalan Rajaportista ei valitettavasti päässyt jatkoon. Suomalaisessa vihtomiskulttuurissa on unohdettu monet vihtomisen alkuperäisistä tavoitteista. Suomalaisille ja ainakin osittain venäläisille vihtominen on ensisijaisesti oman fyysisen nautinnon saavuttamista. Enää ei tiedosteta vihtomiseen aikoinaan liittyneitä ruumiillisia ja henkisiä puhdistumisriittejä. Suomessa vihta on pääosin aina koivuvihta joitain vähäisiä poikkeuksia lukuun ottamatta ja vihtominen kohdistuu yleensä itseen. Jo venäläisessä banjassa vihdotaan yleensä naapuria tai annetaan ammattimaisen kylvettäjän hoitaa vihtominen. Vihtomiskulttuuri ja vihtomisessa kilpaileminen on aivan oma lajinsa, jossa arvostelun hoitaa viisi tuomaria antaen pisteitä lukuisista eri asiasta. Tärkeää on mm. taiteellinen kokonaisvaiku telma,esittäytyminen, vihtomisidean esittely, estetiikka, fyysinen ja psyykkinen kontakti vihtojan ja vihdottavan välillä, vihtojen valinta, vihdalla hierominen, esilämmittely ja jäähdyttäminen, turvallisuus jne. Sauna / 18 Kilpailijoita, tuomareita, kylvetettäviä ja avustajia (ylin). Tuomarit työssään. Oikealta Alexander Marchenko, Ukraina, Rimas, Liettua, Pentti Tuohimaa, Suomi ja Tampere ja Risto Elomaa Suomi ja ISS (yllä). Koska kyseessä on paljolti hyvin subjektiivinen käsitys mm. taiteellisesta vaikutelmasta, oli tuomareiden tuloksissa melkoisia poikkeamia. Onkin tarpeellista tulevaisuutta ajatellen, että kisoille ja yleensä kilpavihtomiselle synnytetään yhtenäiset säännöt. Vihtominen suoritettiin lasiseinäisessä saunassa, jossa vihdottavalle on vihtomispenkki. Kiukaana oli HARVIAn hetivalmis Presto, joka kykeni hyvin pitämään vihtomiskopin lämpötilan halutussa 60 – 70 asteessa. Kilpavihtominen kestää kokonaisuudessaan 15 min. Kilpailija saa aikamerkin 5 min ennen ajan loppumista ja ajan ylityksestä tulee sakkopisteitä. Vihtojan on tärkeää huolehtia vihdottavan hyvinvoinnista koko vihtomisen ajan mm. pitämällä huolta, että pään alle asetetaan pehmeä ja viileä vihta ja samoin pää peitetään vihtomisen ajaksi yhdellä tai useammalla vihdalla. Vihtomisen alussa vihdottavaa lämmitetään tuomalla vihtoja ilmassa heiluttamalla lämmintä ja kosteaa löylyä kiukaalta. Kun lämpötila on sopiva aloitetaan vihtominen valituilla vihdoilla jaloista ja edetään pääpuoleen. Vihtoja on käytössä aina yksi kummassakin kädessä ja vihtoja pyrkii mahdollisimman sulavaan suoritukseen. Vihtoja voi myös laulaa tms. suorituksen aikana. Oleellista on myös vihtojan ja vihdottavan keskinäinen kontakti eli vihtojan on huolehdittava vihdottavan fyysisestä hyvinvoinnista. Yleiskuva katsomosta. Kilpasaunan ikkuna höyrysti nopeasti Harvian Preston löylystä (ylin kuva). Rimas Kavaliauskas näyttää taitojansa (yläoik.). Sauna / Jalkapohjat ovat tärkeä osa kylvettämisestä.Tässä jalkapohjia kylvetetään tammivihdoilla (yllä). 19 Sergey Slubsky 2nd International Lambasting Championship Herrankukkarossa lokakuussa 2009. Käytössä suuri vihta. (vas.) Kollektiivikylvetystä, lieneekö muistumaa neuvostoajoista. Koll Lopputulokset: Lo Vo Voittaja, Vitalij Marchenko, Ukraina Hopeaa, Petr Sokolan, Venäjä Ho Pronssia, Genadij Moroz, Valko-Venäjä Pro tä naisille. Naisten saunaesitys TILIA – saunassa sisälsi eteeristen öljyjen sekä erilaisten yrttien käytön opastusta. AIDA – saunassa oli naisten mahdollista saada kokeilla samoin aromaterapiaa sekä hunajahierontaa. Pitkän kylpyläpäivän keskellä tällainen keskeytys olikin mukava. Miehille tarjottiin maskuliinista kylpemistä KANTRI-saunassa käyttäen tuhteja tammivihtoja. Vihtomisen jälkeen mainostettiin, että vasta sitten mies on oikea mies. Järjestelyt oli hoidettu mallikkaasti vaikka tuomarointi väliin hidastelikin. Toinen ongelma oli vihtomiskopin ikkunoiden hikeentyminen heti, kun kiukaalle heitettiin löylyä,joten ikkunoita jouduttiin pyyhkimään koko ajana. Suomesta paikalla ollut kilpailija sekä katsojat toivoivat, että perinne jatkuu ja että Suomeenkin saadaan jonkinlaista vihtomisopetusta ja – kulttuuria. Liettualaiset ja latvialaiset ovatkin jo ainakin kerran olleet opettamassa meitä. Kolme parasta kunniatauluineen. Marchenko voitti myös Herrankukkarossa 2009. Ki Kilpailussa jaettiin myös erikoispalkinnot Paras vihtomistekniikka Pa Petr Sokolan,Venäjä Pe Paras kokonaisestetiikka Pa Jevgenij Kuts, Ukraina Jev Sauna gentleman Sa Saulius Davidavicius, Liettua Sa Kilpailun K tuomareina toimivat Rimas Kavaliauskas Liettuasta, Aleksandr Marchenko Kav Ukrainasta, Vasilj Liachov Venäjältä, Romuald Uk Lamsters Latviasta, Pentti Tuohimaa ja Risto EloLam maa ma Suomesta. Kilpailu keräsi kumpanakin päivänä runsaasti K katsojia, joille tarjottiin mielenkiintoisen kilpaikat lun lisäksi myös omia saunakokemuksia AquaParkin lukuisissa saunoissa. Eri maiden vihtojat P esittelivät taitojaan erikseen sekä miehille etSauna / 20 URHO ILMONEN Siperialaisessa saunassa sesta lähteestä. Isännät nauroivat, että tämä on heidän yhtiönsä vuotuinen sydäntesti: jos selviät, olet hyvässä kunnossa. Jos et selviä? No, pitäähän urakiertoa olla. Löylyn, vihtomisen ja uinnin jälkeen oli todellakin taivaallinen olo, ja illallinen maistui. Paikalliset zakuskat vodkan, oluen ja viinin, lopuksi viskin ja konjakin kanssa tekivät hyvin kauppansa. Illalla hotellissa uni maittoi. Venäläisen illallisen olennainen piirre ovat puheet. Kukaan ei juo yksikseen, vaan maljapuheet seuraavat toisiaan, aina kilistetään ja juodaan yhdessä ystävyydelle, rauhalle, menestykselle, yhtiölle, johdolle, johtajille jne. Lista on loputon, ja tällä tavalla kukaan ei tule yksikseen tolkuttomaan kuntoon. Mitään eroa ei näytetty tekevän eri juomilla skoolaamisen kanssa. Mehu, olut, viini, konjakki ja myös vesi kävivät mainiosti.Vedellä tosin pitää skoolata vodkalasista, ja tätä kukaan ei ollut huomaavinaan. Viime heinäkuussa kävin Jekaterinburgissa työmatkalla ja ilahduin kovasti isäntien kertoessa, että meillä on yhteinen illanvietto ”maalla”. Siellä oli paikallisen tehtaan henkilökunnan lomanviettopaikka, eli eräänlainen leirintäalue, jossa oli mökkejä, teltanpaikkoja, ja tietenkin hirsinen keskusrakennus, jossa oli myös ravintola ja sauna. Ensin nautittiin kevyitä alkupaloja (koivu)vodkan ja oluen kanssa. Sitten mentiin saunaan. Riisuuduttiin ja kääriydyttiin valkoiseen lakanaan. Jalkaan otettiin tossut, päähän piippalakki paksua huopaa. Pitkänomaisessa löylyhuoneessa, joka oli noin 3x5 metriä, oli tavanomaiset puupaneloidut seinät. Lauteet olivat lyhyellä sivulla, pitkällä sivulla tiiliseinä, jossa kaksi aukkoa päällekkäin, molemmissa luukut. Valtava, ehkä 3m korkea ja 1.5 metriä leveä luonnonkivistä ladottu kiuas oli seinän takana. Löylyä heitettiin varrellisella kauhalla vaakasuoraan aukkoihin. Sauna oli kovasti kuuma, selvästi yli 100ºC, mikä myös näkyi siitä, että paljussa oleva löylyvesi kiehui koko ajan. Lauteilla oli myös valkoinen lakana. Löyly ampaisi vaakasuoraan kiuasseinän aukosta ja levisi sitten miellyttävän tasaisena koko huoneeseen. Istuimme ensin jonkin aikaa kuivassa löylyssä, mikä oli miellyttävää. Sitten isäntä alkoi heitellä löylyä, ja olo oli aluksi aika tukala, mutta huopalakki auttoi.Välillä käytiin suihkussa ja jäähyllä pukuhuoneessa juomassa olutta, ja sitten palattiin taas löylyyn. Kun oli löylytelty pariin kertaan, isäntä näytti minulle, että nyt vihdotaan. Minun piti asettua ylälauteelle vastalleni makaamaan. Vihtoja oli kaksi, toinen katajaa ja toinen koivua. Vihdat kasteltiin ensin kiehuvassa vedessä, ja sitten isäntä ripotteli niistä kiehuvia pisaroita iholleni! Sitten alkoi tavanomainen vihtominen isännän läimiessä selkääni, ei niin kovin hellästi, kaksin käsin. Viimeiseksi hän vielä hieroi minut samoilla vihdoilla. Sitten piti kääntyä, ja sama asia uudelleen vatsapuolelle. Lopuksi uimaan viereiseen uima-altaaseen, jonka vesi ei varmaan ollut kuin +12ºC. Vesi tuli maanalai- Kiuasseinää, jossa on kaksi löylyaukkoa ja suuluukut. Sauna / 21 SAK AKARI NÄRVÄNEN Savusaunan lämmittäminen On Onko otsikon aiheesta tarpeellista kirjoitttaaa edelleen, sillä suomalaiset osaavat - ainakin ta omasta mielestään - saunansa lämmittää. Olisiom ko kertaus opintojen äiti? Josko kuitenkin joitakin uusiakin näkemyksiä, Jo jopa totuuksia olisi aihetta tuoda pohdittavikjop savusaunomisen suurena nausi. Allekirjoittaja, A tiskelijana on niin monasti tuttavien ja ystävien tisk kanssa saunoessa tuskaillut silmien kirvelyä tai kan kuunnellut lämmittäjien kertomuksia jopa kuukuu den tumiin lämmitysajoista ja parinkin tunnin siintymisistä. siin Saunarakennus IlIlmeinen yksimielisyys vallitsee siitä, että saunan yläosa kivistä ylöspäin on oltava tiivis lakeista kei tai räppänää lukuunottamatta, alaosa harvaa. vaa Talo-tohtori Panu Kailan mielestä "saunassa ei ole tärkeää lämmöneristys. On vain hyväksi, jos j kiukaalle kihautettu höyry haihtuu hiljalleen lee pois eikä jää ihmistä paistamaan". Kailan näkemys on pahasti ristiriidassa Savusaunaklunäk bin Räppänä-mestarin Seppo Leskisen artikkelin kanssa (Löylytasku, Sauna-lehti 2/2009 ), jossa hän ansiokkaasti ylistää "löylytaskua". niitä kuluu. Uunissa olisi oltava koko ajan kunnon liekit. Pieniä puita on lisättävä usein niin, että lisätty puu tulee liekkeihin. Ehkä viiden minuutin välein muutamia kalikoita kerrallaan. Olavi Hiltunen on Iisalmen Sanomien (26.3.2009) ja Sauna-lehden (2/2010) mukaan kehittänyt savusaunan kiukaan, joka lämpiää kahdella puusylillisellä kahdessa ja puolessa tunnissa. Löylyä riittää talvellakin 45 tunniksi. Kiuas ei nokea eikä kitkua. Kansainvälisen Savusaunaklubin presidentti Pentti Tuohimaa kirjoittaa: "Puiden tulisi olla mielellään sekapuita (lehti- ja havupuita). Pihkapuun määrää säätelemällä vaikutetaan löylyn aromeihin. Loppuvaiheessa voidaan lisätä tuore katajan oksa. Havupuut tuovat löylyn bukeeseen ryhdin (kuten tanniinit viiniin). Pelkkä leppäpuu tuottaa maultaan pyöreähkön löylyn (vastaa Merlot-viiniä), josta monet pitävät. Liian matalissa palopesissä leppä on ainoa mahdollinen" - Näin siis Tuohimaa. Hän kirjoittaa asiantuntijana. Liekki Liekki on kaasun palaessa syntyvä näkyvä lämpöja valoilmiö. Kiinteistä aineista syntyy kuuKiuas muuden vaikutuksesta kaasumaisia aineita, jotKiukaan kivet olisi oltava jalkalauteen tasolla. K Olin Oli kerran erään firman edustussaunassa, jos- ka palavat liekkinä. Hyvin oleellista palamisessa sa ylimmät kivet olivat kaulan korkeudella. Pää on riittävän ilman/hapen saanti. Jollei riittävän lämpeni, kroppa ei. Saunomisen "nautinto" oli laveaa rostia ole, niin olisiko aiheellista jättää läm suuluukku sopivasti raolleen lämmityksen aikaolematonta. ole na, kuitenkin niin, etteivät mahdolliset kipinät Kiuas olisi muurattava/rakennettava niin, etK aiheuta palovaaraa. tei rautaa käytetä. Hehkuvasta raudasta irtoaa Liekin kuumin osa on sen latvassa/kärjessä, positiivisesti varautuneita ioneja, jotka koetaan pos epämiellyttävinä ja väsyttävinä. Hyvän savusau- jossa palaminen on loppunut. Jos palamista "häiepä nan eräs mehevyyden lähde ovat negatiiviset ritään", ts. liekki joutuu kiuaskivien väleihin, palaminen jää epätäydelliseksi. Syntyy nokea, saionit, ion päinvastoin kuin kuvittelisi. vua, häkää, tikua. Osa palamattomista "jätteistä" Palotilan korkeuden ehdoton minimi on 70 P jää saunan ilmatilaan, osa tarttuu seiniin, josta cm, cm jotta liekki palaa kivien alapuolella eikä kiennen kaikkea tiku vapautuessaan aiheuttaa silvien vie väleissä. mien kirvelyä. Polttakaamme siis kaikki palavat Puut aineet uunin liekissä. Usein lämmittäjät lataavat uunin täyteen ja LLämmityspuiden olisi oltava pieniä, sormien ulotuttava puiden ympäri. Mitä pienemmät puut, antavat puiden palaa loppuun ennen kuin uusilla ulo sitä tehokkaammin ne palavat ja sitä vähemmän puilla täytetään uuni. Alimmat puut syttyessään Sauna / 22 kuumentavat ylempiä, jolloin ne kuumenevat syttymättä. Tapahtuu kuivatislaus/pyrolyysi. Puista höyrystyy erilaisia orgaanisia yhdisteitä, joista eräitä nimitetään polysyklisiksi aromaattisiksi hiilivedyiksi, PAH-yhdisteiksi. Niiden vaarallisuudesta kiistellään. Kuivatislauksen ansiokas toteutus on tervanpoltto. Sotien aikana autot kulkivat häkäkaasulla, jota syntyy kun puuta tai hiiltä kuumennetaan vajaassa ilmassa/ hapessa. Toivottavasti kenenkään savusaunan lämmitystä ei rinnasteta tervanpolttoon eikä sauna ole häkäpönttö. Hiillos ja arina Puiden palamisen jälkeen uunissa on hiillos. Tuohimaa on käsitellyt sitä, poistetaanko se vai ei. Jos uunissa on arina - ehkä vastoin saunaperinnettä - hiilloksen muodostuminen ja kekäleiden havaitseminen on toisenlaista kuin ilman arinaa. Arina saattaa olla liian lyhyt tai kapea ilman saantia ajatellen. Tuleeko arinan aukkojen läpi niin paljon ilmaa, Sakari Närväsen maasavusauna (ylin kuva). Sauna lämmitetään ulkopuolelta, terassilta käsin (yllä). Oviaukosta näkyvät lauteet (vas). että se riittää palamistapahtumalle? Jos savua tulee lämmityksen aikana, palaminen on epätäydellistä. Ilmaa on saatava jostain lisää. Oma sauna Omaa saunaani lämmitän kesällä tunnin, myöhemmin viileillä syyssäillä tunnin ja vartin. Lämpötila on 60-70 astetta. Saunaan voi mennä 1015 minuutin kuluttua palamisen loputtua. Tikua ei ole. (Sauna-lehti 3/1996 s. 20-23 ja l/2003, s. 4-7, ”Kokemuksia maasaunasta”) Sauna / 23 HAANNES MARKKULA Outo saunoja Yli 40 vuotta saunassa lähes joka päivä “en silti ole saunamies” Var Varhaisimmat saunamuistoni ovat 40-luvun lopulla Helsingin Töölöstä, jossa kotitaloon rapul kennettiin sauna yleiseen käyttöön, ja Pakin ken kylästä (nykyisin Pakila), jossa isoisä ja isoäikyl ti asuivat sen aikaisessa vanhassa maalaistalossa, johon tietenkin kuului perinteinen puilla los lämmitettävä sauna. läm Autoin usein saunan lämmittämisessä. KanA noin no tavallisesti kerrallaan kaksi pienintä klapia varsinaiselle lämmittäjälle. var Pian näiden kokemusten jälkeen Helsingin P monet yleiset saunat tulivat tutuiksi. Isäni oli tomo dellinen saunan ystävä, joka vei minut mukadel naan naa niin Rööperin, Kallion kuin Ullanlinnan yleisiin saunoihin. Yleensä olin nuorin saunoja yle ja kkaikki kysyivät koko ajan kestänkö löylyä. En olisi olis kauheasti välittänyt lisää vettä kiukaalle, mutta mu en purnannut koskaan vastaakaan. Yleisissä saunoissa näki siihen aikaan paljon Y sodassa invalidisoituneita miehiä, joilta puuttui sod käsi käs tai jalka - tai molemmat. Pesijättäriä oli tarjolla joll ja pukuhuoneessa suositun juoma oli isoista ppulloista myytävä tumma perhekalja. 50-luvun alussa isäni, ex-diplomaatti ja liike5 mies mie Johannes Markkula ja minä kävimme usein Saunaseuran Humallahden saunassa, joka muisSau tuttaa tut nykyistä Lauttasaaren saunaanne pienoiskoossa. Kävimme siellä monta vuotta, kunnes koo viereisestä avoviemäristä peräisin olevia kakkavie kikkaroita alkoi uiskennella läheisen uimalan ja kik Saunaseuran laiturin välillä. Se ei totisesti ollut Sau mukavaa. Kaupungin yleinen viemäri oli näet aimu van lähellä. Siksi koko Humallahti ja pari muutakin uimalaa pantiin uimakieltoon. Isäni kuului Saunaseuraan. Hänen asemaanIs sa organisaatiossa en tiedä, mutta jollain tavalla hän oli tekemisissä ulkomaalaistoiminnan kanssa 1950-luvun alussa Saunaseura yhdessä Sotainvalidien veljeskunnan kanssa tuotti ulkotain maalaisia veteraaneja paitsi Suomeen, myös nimenomaan tutustumaan saunomiseen ja kyl- pemiseen ja silloiseen jälkihoitoon, kuten hierontaan ja kuppaamiseen. Jokainen ulkomaalainen pelästyi, kun heille tarjottiin pesijättären palveluja. Joillekin riitti kauhistelemista siitäkin, että löylyhuoneessa piti olla ihka alasti. Minun saunamaailmaani tuli tämän jälkeen kohtalokas vierailu. Muistaakseni vuonna 1951 kävin ensi kertaa Suomen ensimmäisessä uimahallissa Yrjönkadulla. Uimahalli oli saunoja täynnä: muista alakerran höyrysaunat, yläkerran vihtasaunan, höyrykaapit, kaksi erilaista versiota roomalaisesta, kuivasta saunasta, jossa lueskeltiin kirjoja ja lehtiä ja varsinaisen löylysauna, jossa oli iso kiuas ja jota lämmitettiin pitkillä haloilla. Löylyvesi paiskattiin isoon, korkealla olevaan pesään tai valutettiin erillistä kourua myöten kiuaskivien päälle. Aina välillä käytiin pulikoimassa altaassa, mikä oli pikkupojasta todella kivaa. Höyrysaunan ja altaan välillä liikkui poikien ympäröimänä kelloseppä Rinkinen, joka pystyi olemaan veden alla useita minuutteja. Hän ammensi taitonsa kuulemma saunasta. Sauna / 24 Kipinä kuntouinnista, saunominen jäi taka-alalle Satunnainen polskuttelu Yrjönkadulla ja muissa uimahalleissa alkoi muuttua. Vähitellen minusta kasvoi kuntouimari, joka usein palkittiin suorituksistaan etenkin SVUL:lin uimahallissa. Olin tavallisesti kolmanneksi ahkerin uimari. Kilometrejä kertyi vuodessa muutamia satoja. Kun päivittäinen uimasuositus oli 1-1,5 kilometriä tai vähän yli, niin tein suorituksen kahdessa erässä. Puolivälissä kiiruhdin saunaan hetkeksi lämmittelemään. Huomasin itsekin, etten keskittynyt enää millään tavalla löylyyn tai itse saunaan. Se oli vain pakollinen lämmittely- ja pyrähdyspaikka. Sama rauhattomuus on jäänyt minuun silloinkin kun vierailen nykyisin oikeiden saunamiesten erinomaisissa saunoissa. En osaa keskittyä enkä nauttia. En osaa saunoa, sanan varsinaisessa to on bordelli, jolla ei ole mitään tekemistä stä oikean saunan kansnssa. Toinen vaihtoehehto on ruotsinmallillinen sauna, jossa on lisänä hätävipu. Vipua vetämällä sauaunamaisteri tuleekin kin mielellään piilostaan an esittelemään ylpeänä nä saunatietouttaan tyyyyliin: kuka heitti löylyä? yä? Vain minä saan heitittää. Ulos se, joka tartrtHannes Markkula tui kippoon! Englannissa ja Yhata mielessä. Olen huono saunamies. Silti jatkan dysvalloissa oli ainakin 1970-luvulla vaikeata rtsaunoissa käymistä lähes joka päivä. Olen kyllä löytää saunaa, jonne ei olisi vaadittu jäsenkorttia. Jos sisään pääsi jonkun jäsenen vieraana, itse tse havainnut, että rauhattomia saunojia on muitaua kin. Ihmettelen myös niitä, jotka heti saunaan saunomisen ja japanilaisen kiukaan lisäksi sinua ne. tulleessa alkavat lyödä löylyä ennenkuin ovat odottivat drinkkibaari, solarium ja lepohuone. Solariumeja ei vielä ollut Suomessa. edes aistineet, onko siihen syytä. Turkissa ei ole höyrysaunoja, kuten SuomesesPuusaunan oikeaoppisen lämmittämisen opin sa luullaan, vaan hamameja. Niissä loikoillaan an it-aselajin ampumaleirillä Lohtajalla 1965. Ensin aletsittiin vapaaehtoisia tuntemattomaan tehtä- lämpimän paaden päällä ja mennään seinustalvään. Eräs toinen kaveri ja minä ilmoittauduim- le vilvoittelemaan kylmällä vedellä. Lopuksi suolme.Meidät aliupseerioppilaat nimettiin kadettien mopainijaa muistuttava hieroja panee sinut solmuun. Hieroja on aneeminen, jos painaa alle lle telttakaminoiden lämmittäjiksi.Kun sitä oli harjoiteltu yötä päivää useiden vuorokausien ajan pää- 200 kiloa. simme upseerien puulämmitteisen saunan lämSarajevossa, entisessä Jugoslaviassa oli urheieimittäjiksi. Se piti tapahtua sotilaallisella täsmälli- lukeskuksessa sauna. Pääsymaksuun sisältyi pyyyysyydellä ja syntynyt taito on jatkunut läpi elämän. he ja kylpytakki. Loka- marraskuussa maassa oli Kerrottakoon, että lämmittäjiksi ryhtyminen oli tavattoman kylmä, vaikka oltiin Balkanilla. Mehyvä juttu. Vaihtoehtona oli tykkien kaivaminen nin saunomisen jälkeen kohti poreallasta, kun un asemiin yli 20:n asteen pakkasessa. vastaani käveli kaunotar kylpytakin rintamus us avoinna. Pelkäsin tulleeni naisten puolelle. PakekeSauna maan tavalla nin ulos. Kassa kuitenkin rauhoitti: on vain yksi ksi Yksi motiivi matkustaa ulkomaille on minun yhteinen allasosasto. Mitä tein? Syöksyin pukukumielestäni kerätä kokemuksia erilaisista sau- huoneeseen noutamaan silmälasit nenälleni ja noista. Ruotsista on helppo aloittaa. Saunat palasin poreihin. muistuttavat suomalaisia, mutta löyly on puolet täkäläisestä. Pääsääntöisesti ei heitellä löy- KIRJOITTAJALTA, ILTA-SANOMIEN UUTISPÄÄLLIKÖLTÄ JA TA, lyä, mutta lauteilla luetaan sanomalehtiä. Kaikki KIRJAILIJALTA ON ILMESTYNYT TÄHÄN MENNESSÄ 16 TEOSTA VALTAOSIN DEKKARI JA RIKOSKIRJALLISUUTTA . ovat tiukasti kietoutuneita pyyheliinaan! Saksassa on kahenlaisia saunoja.Yksi vaihtoeh- Sauna / 25 Suurlähettiläät kevätsaunassa SSaunaseuralla on tapana kutsua maahamme akkreditoituja suurlähettiläitä tutustumaan kulttuurimme parhaaseen puoleen. rim Toukokuussa vierainamme oli viisi lähettilästä. He intoutuivat saunomaan kunnolla jopa kolmosT saunan kuumuudessa, läiskimään vihdoilla itseään ja toisiaan olan takaa ja kaikki tulivat uimaan sau noin no 10-asteiseen veteen. Illallisella tutkintonsa kiitettävästi läpäisseet lähettiläät palkittiin ansioistaan taa saunaritarin tunnuksin. Kuvassa Saunatalon nurmella juuri ennen saunaan menemistä vieraamme isäntineen myötäpäiK vään vää vasemmalta oikealle virkaiältään diplomaattikunnan vanhin, Romanian suurlähettiläs Lucian Fatu, Fat Indonesian suurlähettiläs Harry Purwanto, ulkoministeriön protokollaosaston päällikkö Mikko Jokela, Malesian suurlähettiläs Cheah Choong Kit, seuran johtokunnan jäsen ja Kansainvälisen Saunaliiton (ISS) puheenjohtaja Risto Elomaa, seuran toiminnanjohtaja Kristian Miettinen, SloveniSau an suurlähettiläs Tone Kajzer, sekä seuran puheenjohtaja Ben Grass. Paikalle saapui vielä Ukrainan suurlähettiP läs Ardrii Deshchytsia, joka mm. sienien asiantuntijana ihaili Saunatalon pihan huhtaant sieniä ja joka järjestää diplomaattikunnalle sie sieniretkiä Nuuksion kansallispuistoon. Kasie meran takan työskenteli yksi isännistä, saume namajurimme Seppo Pukkila. nam KRIS RISTIAN MIETTINEN Jäidenlähtö käsillä 18.4., avanto laajeni saeuraavana päivänä äärettömäksi. Kuva Seppo Pukkila. Sauna / 26 L a u t e i l l a Minni Kallio Hetki Hamamissa Pääsiäisen seutuun osunut golfretki Turkin Belekiin pani tutustumaan myös turkkilaiseen Hamamsaunaan. Aurinkoisen golfkierroksen jälkeen oli mieluisaa hypätä illan suussa kuskin kyytiin ja hurauttaa puolessa tunnissa paikalliseen Hamamiin nauttimaan turkkilaisesta vieraanvaraisuudesta. Lysti maksettiin etukäteen ja samalla kuunneltiin, mitä 15 eurolla saa: löylyt, vaahtokuorinta ja -pesu, vilvoittavia hetkiä, joiden päälle 45 minuutin hieronta. Kumppanille riitti puolikas hieronta, sillä hän halusi myös hiusten hoidon. Miesten pukuhuoneen lähes sata pukukaappia yllätti. Ehkä ne viittaavat Hamamin suuruuden aikoihin. Sama suuruuden filosofia näkyi kaikkialla. Kuivuutta ja kuumuutta hehkuvan ”aloitussaunan” lauteille olisi mahtunut useampi kymmenen kylpijää, niin naisia kuin miehiäkin, uima-asut ja pyyhe päällä. Heitettyään rutikuivan saunan kiukaille muutaman kipollisen vettä saunamestari ylpeänä pyöräytti seinällä olevan tiimalasin ja antoi ymmärtää, että ulos pääsee, kun kaikki hiekka on valunut… Saksalaistyylisen löylyhuoneen jälkeen seurasi illan miellyttävin kokemus, vaahtokuorinta ja -pesu. Istuin lattiasta kattoon marmorilla laatoitetussa monikymmenneliöisessä huoneessa. Tunsin kivien miellyttävän lämmön ja ilmassa olevan voimakkaan kosteuden. Mikä ihana olotila astmaatikolle. Välillä kauhosin vieressä olevasta saavista viileää vettä, joka valui hiuksia pitkin niskaan ja alemmas. Tuntui hyvälle istua ja katsoa, kun kumppania hoidettiin viisitoistaneliöisen kivitason päällä. Pesumestari kasteli vaahdossa kankaisen, ohuen pussin, sulki sen suun ja pyöritti sitä ympäri käsiensä varassa. Kun pyörittely oli laajentanut pussia tarpeeksi, sen toisesta päästä otettiin kiinni ja vedettiin sormien läpi.Valtava määrä vaahtoa tuli tasolle ja peitti kumppanini sen alle.Vaahto levitettiin joka paikkaan ja pestävän sai nauttia kuplista hetken. Mestari laittoi käteensä karhean, kankaisen rukkasen ja antoi mennä. Kuorinta ei tunnu yhtä hurjalta, miltä se näyttää.Veret se panee sopivasti liikkeelle ennen turkkilaista hierontaa. Hieronta eroaa suomalaisesta siinä, että hieroja käyttää vain peukaloitaan, ei juurikaan kämmentä. Peukalolla lie se etu, että sillä pääsee tehokkaasti ahtaaseen paikkaan. Hamamin väki oli luvannut, että kumppanini hiukset myös pestään, kuivataan ja kammataan pientä lisämaksua vastaan. Tullessani hieronnasta kumppani kertoi hiukset märkinä, ettei täällä osata kammata, vaan meidän on mentävä kampaajalle, joka oli varattu kaupungista. Kuljettaja huristi tukka putkella kampaamoon, jossa säteilevä kampaaja kertoi hiustenlaiton kestävän 15 minuuttia. Nautin viereisessä kuppilassa oluen, ja huomasin, ettei aikataulu pidä. Hyvä minulle ja 45 minuutin päästä kuskimme suuntasi hotelliin. Olimme tyytyväisiä uuteen kokemukseen, joita kannattaa matkoilla aina hankkia. TIMO MARTIKAINEN Sauna / PIIRROS MINNI KALLIO 27 Aino Ketoranta ja Liisa Ritvanen Annikki Penttinen ja Hilkka Koskimies Esko Mäkelä ja Kalevi Matilainen (ylh.) Timo Rahko Kalevi Koskimies Hilkka Koskimies, Mari Hohtari ja Arja Vatanen (yllä). Kimmo Roponen, Harri Harhakoski, Mikko Niemi ja Ben Grass. Kalevi Matilainen, Kalevi Koskimies ja Seppo Pukkila (alla). Anna-Maija Niinivaara ja Maija Paulow 28 Sauna / Jarmo Lehtola Ari-Pekka Paavola Toukokuun talkoot Tänä vuonna Vaskiniemen talkoot vietettiin kaatuneitten muistopäivänä tutulla porukalla ja tutulla ohjelmalla: haravointia, roskien kärräämistä, kiuaskivien vaihtoa, katon puhdistamista, kasvien istuttamista... Päälle päätteeksi talkoorokka ja pannarit sekä tietysti savusaunan löylyt. Unohtamatta yhteislaulua, jota tahditti -tällä kertaa laulajan roolissaMikko Lagerström, joka myös lauloi naisille merihenkisen serenadin! (Kuvat ja teksti Raili Vihavainen.) Harri Harhakoski Kimmo Roponen (yläoik.) Leena Ilves (oikealla). Pekka Niemi, Jani Mäkelä, Ari-Pekka Paavola ja Seppo Pukkila kivien vaihdon jälkeen (alaoik.) Pekka Niemi., Kalevi Koskimies, Esko Mäkelä (alla). Seppo Pukkila ja puutarhuri Mikko Lagerström (alla). Koivusaaren puolelle istutettiin kartiomarjakuusia, japaninmarjakuusia ja katajia. (alaoik.) Sauna S Sa au un na  na / / /     29 2 9 Kesätapahtumia LOMA-ASUNTOMESSUT eteläisen Savon eteläisimmän kunnan MÄNTYHARJUN Pyhäkosken Pähkinälehdossa Pyhäveden rannalla ovat avoinna poikkeuksellisesti vain kaksi viikkoa, 27.6.-10.7.2011. Ilmaiset messubussit noutavat matkustajia rautatieasemalta kerran tunnissa klo 10.40-17.40. Matkan varrella ovat oheiskohde Iso-Pappila perinnekunnostusta selostavine näyttelyineen sekä Taidekeskus Salmela, joka on tuonut taidetta messukohteisiin ja ulkoalueille ja jonka omaan pihapiiriin nousee Taloprojekti ja Jukka Rintalan huvimaja Lumilumme, varsinaisia mielenvirkistysnähtävyyksiä. Yleisölle on perustettu p-alue Vihantasalmentien molemmin puolin pari km ennen messualuetta. Sieltä on p-maksuun sisältyvä non-stop-bussikuljetus pääportille. Messualueen mäntykankaalla pilkottaa muodoiltaan, rakenteiltaan ja väreiltään hyvin erilaisia taloja, 21 loma-asuntoa ja yksi omakotitalo, autokatoksia, varastoja ja aittoja. Monia terasseja kiertää siro valkoinen aita. Omarantaisia tontteja on 13, kymmenessä on rantasauna saunatupineen, asemakaavan mukaan vähintään 5 metriä vesirajasta ja kooltaan enintään 30 neliötä. Asuntojen huoneistoalat vaihtelevat Aal- Finnlamelli Oy:n hirsinen rantasauna sateisena päivänä toukokuussa. Kuva Esko Mäkelä. to-yliopiston opiskelijoiden Luukku-talon 42 neliöstä lapsiperheen omakotitalo Honkosen 174 neliöön. Sisäsauna löytyy 14 asuinrakennuksesta, eräässä löylyhuoneessa kiinnittää huomiota taivutetusta vanerista muotoillut lauteet. Entistäkin tärkeämpänä teemana on esillä energiatehokkuus. Messukohteista 10 on yltänyt A-energialuokkaan ja kaksi peräti nollaenergiataloiksi, Luukku sekä Maarakennus Suutarinen Oy:n Kivitasku 150. Käytetyistä ratkaisuista ja paikalla tavattavilta asiantuntijoilta voi messukävijä oppia paljonkin. (L.M.) ASUNTUMESSUT KOKKOLASSA 15.7.-14.8.2011, teemana ”Kaikenkokoisia koteja kaikenikäisille” messuilla on tarjolla 30 omakotikohdetta, yksi paritalo-, kaksi rivitalo- ja seitsemän kerrostaloasuntoa, kooltaan 35 neliön yksiöistä noin 300 neliön omakotitaloihin rantasaunoineen. Pienvenesatama on asukkaille, joilla ei ole omaa rantaa; messujen ajan siellä on venenäyttely. Kaikille asunnoille on asuntojen sijoittelulla pyritty järjestämään oman pihan rauhaa ja mahdollisimman esteetön näkymä merelle,Vanhansatamanlahdelle. Erilaisia rakennusmateriaaleja ja ratkaisumalleja voi vertailla Tuotetalossa, jossa niitä on nähtävänä kuin oikeassa talossa. Seniorien näkökohtia on huomioitu Villa Seniorissa. Tunnelmallisessa vanhassa puutalokortteleiden Neristanissa on kunnostettu 1800-luvun alun talo, lääkäri ja runoilija Ernst Viktor Knapen kotitalo Illalla voi nauttia Kokkolan Oopperakesässä ja seuraavan päivän viettää Tankarin majakkasaarella. (L.M.) Lähempiä tietoja www.asuntomes- sut.fi/kokkola. Kokkolan asuntomessualue on asemakaavaltaan ympyrä ja sijaitsee mereen pistävällä niemellä 2 km keskustasta. - Ilmakuva huhtikuulta 2011, Aki Paavola. SAUNATAPAHTUMA ASIKKALASSA JO YHDEKSÄTTÄ KERTAA Eteläisen Järvi-Suomen vireä kunta Asikkala ja erityisesti paikallinen Lions Club yhdessä Saunaseuramme Tutkimus- ja kulttuuritoimikunnan kanssa järjestävät jo yhdeksännen kerran kesäisen saunatapahtuman Vääksyssä. Saunatapahtuma järjestettiin ensimmäisen kerran jo vuonna 1995 ja sen jälkeen aina joka toinen vuosi, joten nyt on vuorossa yhdeksäs tapahtuma. Aikaisemmin oli teemana erityisen testiryhmän johdolla tutkia, arvioida ja kylpeä erilaisissa saunoissa – joita Asikkalan kokoisessa mökkikunnassa riittää useampia tuhansia – alkaen rantasaunoista ja maatilamatkailun vierassaunoista ja päätyen siirtokarjalaisten pihasaunojen, lomakeskusten vuokrasaunojen ja yksityisten savusaunojen kautta Päijänteen venekerhojen saaritukikohtien jäsensaunoihin. Tänä vuonna teemana on yleinen saunan avulla saatu hyvinvointi ja siksi järjestelyissä ovat mukana myös tunnettu näköalahotelli Tallukka – nykyiseltä viralliselta nimeltään Hyvinvointikeskus Tallukka – sekä Päijät-Hämeen Vesijärvisäätiö. Nämä kaikki yhdessä järjestävät 1½-päiväisen Sauna- ja hyvinvointitapahtuman elokuun ensimmäisenä viikonloppuna eli perjantai-iltana 5.8. ja lauantaina 6.8.2011 hyvinvointikeskus Tallukassa ja sen pihapiirissä. Tarjolla on lukuisten asiantuntijaluentojen ohella monipuolinen saunatuotenäyttely sekä kylpykulttuuriin liittyviä hyvinvointipalveluja ja –hoitoja. Eikä saunomista ole unohdettu tälläkään kertaa, sillä hotellin viiden oman saunan ohella on tarjolla sekä pihaan ajetun hirsisen savusaunan samettilöylyt että infrapunalämmittimillä varustettujen lämpöeriöiden hikoilut. Oheistapahtumat huipentuvat MM-vihdantekijän vastantekonäytöksiin. Tarkempi ohjelma on nähtävillä mm. Saunaseuran netti-kotisivuilla. (PEKKA TOMMILA) TURUSSA SAUNOTAAN TAIDETEOKSISSA Tervetuloa kokemaan saunakulttuuria kulttuuripääkaupunkiin! Miltä maistuvat löylyt kameran sisällä? Tai läpinäkyvässä saunassa seuraten ympäristön tapahtumia? Voit myös nauttia saunan lämmöstä Aurajoessa, tai saunoa sadunomaisessa soivassa sipulisaunassa. Nämä saunaelämykset ovat koettavissa vain tänä kesänä Turussa! Neljä erilaista taidesau- naa avaavat ovensa 1.6. ja niistä voi varata sekä yksityis- että yhteissaunavuoroja. Saunat ovat auki koko kesän 31.8. saakka. Taidesaunoissa yhdistyy saunomisen perinteet ja taiteen kosketus uudella tavalla. Lisätietoja saunoista: www.saunalab.fi Kansanmusiikkijuhla SOMMELO Kainuussa 30.6.-3.7.2011, pääpaikkana sen kulttuuripääkaupunki Kuhmo, ja Vienan Karjalassa 4.7-7.7.2011 Uhtualla ja muissa kalevalaisissa runokylissä. Laulua, soittoa, iloa sekä saunanautintoja mustassa kylyssä mm Kalevalakylässä ja jopa maisemasaunan hiljaa keinuvilla lauteilla Kuhmon keskustassa. Esitteitä ja lisätietoja Saunaseuran takkahuoneessa vihreässä kansiossa sekä www.juminkeko.fi, vastuullinen järjestäjä on Juminkeko Säätiö, www.runolaulu.fi/sommelo, puh 044 250 1396, mm. konserttiohjelma, Kuhmo-talo, p. (08) 6155 5451 Konserttiliput,Matka-Kyllönen,p.(08)652 0771 tai 040 590 9229. YhteismatkaVienaan sekä majoitusvarauksia perheisiin ja hotelleihin keskustassa tai sitten pyöröhirsitaloon erilaisine saunoineen Kalevalan kankaalla elämyspuisto Kalevala Spiritin vieressä. Kristiina Ilmonen soittaa konsertissaan paimensoittimia. Kuva Sami Perttilä. XVI Saunafestivaalit Ikaalisissa .. – .. Festivaalit tapahtuu Ikaalisten Kylpylän alueella, 50 km Tampereelta Vaasantietä ja edelleen Vaasantietä ohi Ikaalisten keskustan tienhaaran n 4 km, jossa viitta Kylpylään johtavalle tielle. Avajaiset perjantaina 15.7. klo15.00. Saunomista, vihdantekoa, sauna-aiheinen näyttely ja käsitöitä, Kylpylän rantasauna ja savusauna sekä Löylynlyöjät ry:n kärrysauna saunottavissa perjantaina ja lauantaina klo 22.00asti. Pääsy rannikkeella 5 € päivä.Vihdanteon SM-kilpailu lauantaina klo 13,00...14,00. Palkintojen jako ja vuoden huomionosoitukset n klo 16,00. Suviyön sauna lauantaina klo 22,00...03,00, maksu 20,00 € ,sis. myös ohjelmaa ja tarjoilua. Sunnuntaina aamusauna klo 10,00- kärrysaunassa. Festivaali päättyy klo 12,00. www.ippnet.fi/loylynlyojat/festivaalit ja www.ikaalistenkylpyla.fi Siirrettävien saunojen kokoontumisajot Teuvalla .. Kuudennet Siirrettävien saunojen kokoontumisajot järjestetään Teuvalla, Luonto-Parran alueella. Saunojen ilmoittautumisaika on jo meneillään. Aiempien vuosien tapaan paikalle saapuvat kymmenet toinen toistaan erikoisemmat saunat. Kiukaat ovat kuumina ja saunat kaiken kansan testattavina koko päivän iltaan saakka. Kunkin saunan omistaja vastaa oman saunansa käytöstä, mutta yleisesti saunat ovat olleet veloituksetta saunottavissa. Oheisohjelmaa on luvassa kuten aiheeseen liittyviä tietoiskuja ja luentoja. Kiitetyn Miesten vuoro –dokumentin ohjaajat ovat tämänhetkisen tiedon mukaan myös tulossa paikalle. Ohjelmaan kuuluvat sauna-aiheiset kilpailut vihdanheitosta parhaan sauna-asun valintaan. Tänä vuonna kesäkuun loppuun mennessä on mahdollisuus valmistaa puunkantotelineitä, joiden paremmuus ratkaistaan yleisöäänestyksellä 23. heinäkuuta mennessä. Parhaat palkitaan tapahtumassa. Ruokapisteistä saa purtavaa perinteisestä grillimakkarasta muikkuihin, lisäksi alueella on latokahvila sekä Aoikeuksin varustetut anniskelupisteet. Matkailuautoilla ja –vaunuilla tulijat otetaan vastaan caravanalueelle tulojärjestyksessä. Tapahtuma on parkkimaksua lukuunottamatta ilmainen tapahtuma kaikille saunan ystäville. Tervetuloa saunomaan! www.sauna-ajot.com, www.teuva.fi Sauna / 32 AITO-KIUAS NOPEUTUU KERKES-KIVILLÄ Kerkes-kivistä Aitokiukaassa on hyvä 20 vuoden käyttökokemus. Aitokiukaan valmistaja Nar vi Oy on vuosta 2011 lähtien toimittanut Aitokiuasta vain keraamisilla Kerkes-kivillä varustettuna. Saunojat ja saunanlämmittäjät ovat poikkeuksetta olleet tyytyväisiä löylyihin, puunsäästöön ja ennen kaikkea lämmitysajan lyhentymiseen. Pienet Aitokiukaat lämmittää Kerkes-kivillä käyttökuntoon reilussa tunnissa. Iso Aitokiuas AK-95 lämpiää luonnonkivillä varustettuna n. 4-7 tuntia, Kerkeksellä lämmitysaika n. 1,5 – 2 tuntia, ja puuta kuluu vain n. 26-35 kg (leppää). Siintymisaika on lyhyt koska kivitilan sisällä tiilenraot on tukittu villapölyn estämiseksi Kerkesiitti -massalla jolloin ensilöylyissä ei enää kutita kurkkua. Marjaniemen siirtolapuutarhassa on nykyisin Kerkes-kivillä varustettu kertalämmitteinen kiuas. Sen kivimäärä n. 800 kg, sauna rakennettiin talkoilla vuonna 1952. Aikaisemmin luonnonkivillä varustetun kiukaan lämmitysaika oli puista ja lämmittäjästä riippuen monesti 6-7 tuntia, lämmitys aloitettiin aamulla klo kuuden molemmin puolin. Saunan piti olla kuumana, miesten ja naisten saunavuorojen ajan noin 7 tuntia. Vuonna 2009 keväällä uusittiin kiuas ja vaihdettiin sisus kokonaan Kerkesin kiuaskiviin.. Kiukaan kivien arina mikä oli ennen valuteräksinen, vaihdettiin keraamiseksi. Alkukesästä, kun sauna lämmitetään kerran viikossa, on lämmitysaika noin 4 tuntia, peräkkäisinä päivinä kun sauna lämmitetään, on aika 2 tuntia 45 minuuttia. Ennen lämmittäjät tulivat saunalle aamulla klo 6.00, nykyään klo 9.00. Lisää Kerkes-kivistä osoitteessa http://www.kerkes.fi/kivet/aitokiuas. UUSI TERASSIKALUSTAMISEN ERIKOISNÄYTTELY Espoossa on Suomessa kokonaan uusi konsepti, jossa vaativille kodin terassia ja kylpylää suunnitteleville asiakkaille tarjotaan laadukkaita kokonaisratkaisuja asiantuntijoiden opastuksella. Kyseessä ei siis ole perinteinen allas-/tavarakauppa, vaan SPA - hyvinvointiin ja viihtymiseen keskittyvä erikoisnäyttely ja ”neuvontapiste”, josta löytyy laajempia kokonaisratkaisuja, ideoita ja tietoa. www.kuumalahde.fi. 33 HEINOLA LUOPUU LÖYLYN MM-KISOISTA Löylyjä ei heitetä ensi kesänä Heinolassa. Heinolan kaupunginhallitus on päättänyt, ettei kaupungissa järjestetä enää löylyn MM-kisoja. Viime kesän löylytapaturmien seurauksena Heinola on saanut runsaasti kielteistä julkisuutta tapahtumasta eikä keinoja kilpailujen luonteen palauttamisesta alkuperäisen leikkimieliseksi ole löytynyt. Päätös löylyjen lopettamisesta syntyi yksimielisesti kaupunginhallituksessa. Löylyn MM-kilpailuissa menehtyi viime kesänä yksi venäläinen kilpailija ja suomalaismies loukkaantui vakavasti. YLE.fi 2011-04-18. TULISIJOJEN CE-MERKINTÄ TULEE TARPEESEEN Suomessa oman CE-merkinnän tar ve johtuu lähinnä saunojen kiukaista. CE-merkityn savuhormin suurin lämpötilaluokka on tällä hetkellä testattu 600 asteen savukaasuille. Suomessa käytetään kuitenkin sellaisiakin kiukaita, joiden savukaasujen lämpötila on 700 astetta. -Tällöin tapahtuu ylikuumenemista, koska hormin seinämän kautta ei pääse haihtumaan lämpöä siinä määrin kuin on oletettu. Suomessa valmistettavilla tulisijoilla on oltava ensi vuoden alusta alkaen erityinen CE-merkintä. Erityisenä ongelmana on se, mitä vaatimuksia CEmerkintä asettaa tulisijojen ja savupiippujen yhteensopivuuteen. Paikallisilla viranomaisilla saattaa olla puutteelliset tiedot siitä, miten CE-merkityt tulisijat todetaan aiottuun käyttötarkoitukseen soveltuviksi. Tähän saakka hyväksymiskäytännöt ovat voineet vaihdella jopa kunnittain. Kevythormeja koskevat CE-määräyset ovat olleet voimassa jo pari vuotta. Voimaan tuleva CE-merkintä sisältää tarkat tiedot muun muassa käyttölaitteiden lämpötiloista, tulisijan rakenteesta, varusteista ja tiiviydestä sekä hormiliitoksesta. Palotur vallisuuden kannalta keskeisiä tietoja ovat suojaetäisyys ja savukaasujen keskimääräinen lämpötila. CE-merkinnän avulla valmistaja kertoo viranomaiselle, että tuote täyttää EU:n sille asettamat vaatimukset. YLE.fi 2011-03-17. PEKKA RITVOS Löyly syntyy tarkalla reseptillä Lämmittäjä Seppo Pukkila sanoo viihtyvänsä nykyisessä työssään lievästi sanottuna hyvin. Ei muissakaan hommissa ole ollut vikaa sinänsä. Kohtalo on kuljettanut hänet sanomalehtipainokoneen myyjästä oman lentoyhtiön vetäjäksi, valokuvastudion toimitusjohtajaksi ja puolitoista vuotta sitten Sauna-seuran saunatalon isännöinnistä ja kiinteistöhallinnasta vastaavasta lämmittäjäksi tai pikemminkin saunamajuriksi. Kaikissa hommissa Sep- Seppo (oik) ja kivenvaihtajien iskuryhmä Pekka Niemi, Jani Mäkelä ja Ari-Pekka Paavola po on joutunut paneutu- palautepalaverissa Louhen kiukaan kivien vaihdon jälkeen 15.5. (Kuva Raili Vihavainen) maan hyvin tarkkaan tekniikan pienimpiinkin yksityiskohtiin. Painokoneiden ja sanomalehtiteknologiaan oli kouluttauduttava suja kuten gneissi ja graniitti, Seppo Pukkila saäärimmäisen tunnollisesti ja usealla kielellä, kun noo. Kiukaiden kivet vaihdetaan kolmen kuukauhän myi niitä maailmalle. Seppo puhuukin sujuvasden välein.Vuosittainen kulutus on noin neljä tonti kuutta kieltä. nia. Käytetyt kivet hyödynnetään nykyään tontin Lentokoneet olivat ja ovat myös vaativaa tekmaisemointiin. Tarkkuus on siinäkin poikaa. Joka niikkaa. Päätyökaluna oli kaksimoottorinen mänkivestä käännetään sileä puoli ylöspäin, jotta ne tämoottorikone Cessna 402, jolla lennettiin rahtia näyttäisivät siistimmältä. ja ihmisiä ympäri Eurooppaa. Eikä valokuvaaminen ollut mitään räpsintää Zepe-studiolla, missä hän Puun kulutus laski teki mm. ruokakuvauksia ja vaativia yritysvideoita. kolmanneksen Kuvatoimisto on yhä hengissä pienimuotoisesti. Puu on tärkeä elementti. Kiuskivi kestää kolme - Me käytämme täällä ylivuotista kuorittua koivua. Tuohessa koivun kuoressa on paljon rasvaisia kuukautta Seppo potkaisee saunarannassa maisemointiin elementtejä, jotka palavat epäpuhtaasti ja nokeakäytettyä entistä kiuaskiveä. Se ei olekaan mikään vat hirveästi. - Kun olemme asutusalueen reunalla, pyrimkiven murikka vaan Orimattilassa sijaitsevasta Greiula Oy:ltä hankittua peridoliittiä. Se on sau- me minimoimaan savun ja hiukkaspäästöt. Kuiva nakivien aatelia, jolla on korkea ominaispaino ja ja kuoreton peruslämmitystavara ei aiheuta suuhyvä lämmönjohtavuus. Se sitoo lämmön pitkään rempia haittoja. Nykyään puutavarasta on koivua 2/3 ja 1/3 tervaleppää. Tervaleppää käytetään 6-7 ja tasaisesti. - Kun vulkaaninen basaltti jäähtyy, sen aineosat lämmityskerrasta kaksi viimeisintä. Siitä tulee iso asettuvat painon mukaan leijareihin. Jäähtymisvai- liekki ja se palaa nopeasti. Tervalepässä on kuoheessa siihen on syntynyt aaltomainen kerrostu- ri mukana ja se jättää jälkeensä makeaa, muhevaa ma, jota nämäkin kappaleet ovat.Tämä raskas me- fiilistä. Entiselle ammattilentäjälle virtausten ja aerodytallipitoinen kivi sisältää vähän kaasutaskuja. Se lämpiää hyvin eikä siinä synny pahanhajuisia kaa- namiikan lait ovat tuttuja juttuja. Niistä on helppo Sauna / 34 päätellä miten ilman lämpötila ja paine korreloivat tulen läpimenon kanssa. - Olen oikealla lämmityksellä säästänyt puiden kulutusta 30-35 prosenttia. Meiltä menee nyt 9 kuutiota viikossa, kun aiemmin kului 12 kuutiota. Nenätuntuma myös tärkeää Pukkilalla on yhteys Ilmatieteen laitoksen sääasemille. Hän tsekkaa tuulen suunnan päivän aikana, ilman kosteuden, ilmanpaineen ja lämpötilan, astuu ulos ja haistelee ympärilleen. Nenätuntuma on tärkeää lämmityksen aikana. Oikein yksinkertaistettuna: korkeapaineella tuulee enemmän. Lämmittämiseen riittää paljon harvemmin ladottu puu, jolloin liekki palaa helpommin ja lämmitys on nopeampaa. Matalapaineella kostea ilman kosteus on korkeampi, jolloin virtaus on hitaampaa. Pesää ei saa latoa yli puolilleen, jotta lämpötila siirtyisi kiukaaseen mahdollisimman nopeasti. Mekaaninen virtaus, mikä syntyy lämpötilan noususta olisi silloin optimaalinen. Nelonen nyt OK Tuulen suunnalla on suuri merkitys. Luoteistuuli venevalkamasta päin on kaikkein paras lämmityksen kannalta. Pahinta on puolestaan pirunmoinen myrsky, jolloin sade tulee vaakasuoraan, ilmanpaine on alhaalla ja tuulee väärästä suunnasta. Kaikki luukut pitää olla mahdollisimman pienenä, ettei tuulen aiheuttama ylipaine pääse saunassa sisään. Silloin liekki ei jaksa nousta kivitilan läpi. Nelossauna on aina ollut ongelmalapsi. Kun se on nyt pantu uusiksi, siinä toimii normaali painovoimainen ilmastointi. Sen takaavat ne neljä ilmastointiluukkua, joista kaksi on alhaalla ja kaksi ylhäällä eri seinillä. - Nelosen kohdalla ei ole enää huonoa tai hyvää tuulta, Seppo sanoo tyytyväisenä. Urbaanit legendat Jokaiseen saunaan liittyy mystiikkaa. Joku väittää kivenkovaa, ettei nelosessa saa lyödä löylyä ensimmäisen puolentoista tunnin aikana. Vastaavasti ykkösessä ei saisi puhua koska se on hämärä ja hiljainen sauna. Ainoa selvä ohjeistus on kuitenkin se, ettei ykkösessä ja nelosessa saa vihtoa. Mitään muita löylynlyöntiin liittyviä sääntöjä ei ole kuin yleinen toisia saunojia huomioiva käyttäytyminen. - Kovimmat kundit kertovat tarinoita, että kolmosessa olisi jopa 195 asteen lämpö, Pukkila sanoo. - Ovat katselleet alhaalla lämmitystilassa mitSauna / taria. Sen ylösnousevan jöötin lämpötila nousee itse asiassa 700-800 asteeseen silloin kun liekki menee kivien läpi ja ne puhdistuvat. 80 prosenttia menee lakeistorvesta suoraan ulos. Lämmityksen loppuvaiheessa siellä saattaa olla se 180-190 astetta, mutta se on ilmavirtauksen, ei saunan lämpötila. Kolmosen todellinen lämpötila on löylynlyönnin alkaessa 135-140, mutta heti kun luukku aukaistaan, lauteilla on 150 astetta kuuman ilman johdosta. Lämpötilakeskustelussa on parasta seurata seinän mittaria. Ihannelämpötilat sauna saunalta Saunoilla on eri kuumuudet. Ykkösen ei päästetä laskemaan alle 70 asteen. Mikrobit ja pöpöt nimittäin kuolevat 63 asteessa. Kakkosessa pitäydytään viiden asteen tarkkuudella 100 asteessa. Neloselle tyypillinen lämpö on 100 astetta, vitoselle 100-120 astetta ja sähkösaunassa noin 85. Aina kun luukku avataan, lämpötila nousee jonkin verran. Lämmittäjällä on jokaisen saunan hallitsemiseksi on omat keinonsa. Myös saunan kuutiotilavuus ratkaisee paljon lämmityksen puiden määrää arvioitaessa, samoin lauteiden korkeus. Löylynheiton kikat ovat oma lukunsa. Jos esimerkiksi sähkösaunassa heittää nopeasti vettä kiville, saa nautittavan löylyn. Jos vettä lirutetaan hitaasti ja pitkään, löylystä tulee epämiellyttävän pistävän kuuma. No, jokaisella on oma tyylinsä. Pari vuotta sitten seurassa kuhisi, kun toiminnanjohtaja ja lämmittäjä lähtivät talosta. Uudessa tilanteessa päätettiin, että tuore toiminnanjohtaja keskittyy Sauna-seuran vaativiin järjestöasioihin ja Seppo Pukkila isännöintiin ja kiinteistöhallintaan rakennus- ja kunnossapitotoimikunnan jäsenenä. - Erinomainen toimikunta, joka koostuu ammatti-ihmisistä, Pukkila ylistää. Tyytyväinen mies ei taida vieläkään tajuta, miten hän pääsi unelmahommiin. - Olin käynyt huvikseni lämmittäjäkurssiin 1980luvulla.Aina silloin tällöin avustin lämmittämisessä. Kun edellinen lämmittäjä lähti, ilmoitin johtokunnalle että voisin hoitaa seuraavan kesän hommat. Syksyllä sitten sovimme, että tästä tulee päätyöni. Sopimus on voimassa vuoteen 2015 asti. Pukkila pitää lämmittäjän tittelistä. Mutta häntä ei haittaa sekään, että joku saattaa kutsua miestä saunamajuriksi everstiluutnantin tittelillä. 35 JUKKA TOLVANEN - Lämmityskurssilla - Saunan lämmitys on taitolaji Omaa savusaunaa lämmittäessä tulee tuumailtua lämmitykseen liittyviä riskejä. Pulma on akuutti kaltaiselleni kaupunkilaiselle, joka lämmittää saunaa harvakseltaan. Kirjoja on tullut luettua, mutta eihän kaikkea lukemaansa voi muistaa, eikä aina ymmärräkään. Olin oikein ilahtunut kun näin kassan vieressä ilmoituksen saunanlämmityskurssista. Raapustin nimeni listaan. Kurssi järjestettiin lokakuun lopulla talkoiden aikaan. Aloitimme lauantaina kukonlaulun aikaan, kahvikupposella ja rauhallisella alustuksella takkahuoneessa – aamun valjetessa. Meitä oli viisi kurssilaista. Lämmittäjämme ja kurssin opettaja Seppo Pukkila lähestyi aihetta hyvin maanläheisesti. On tärkeä tuntea sääolot, tuuli ja näiden mukaan aloittaa lämmitys. Saunatalomme onkin omaan saunaan verrattuna kätevä, tuulen mukaan ja ovia ja ikkunoita aukomalla voidaan vetoon vaikuttaa tuulensuunnan mukaan. Samoin puiden järkevällä asettelulla voidaan tehostaa vetoa ja vähentää puiden kulutusta. Tämä oli vanhalle partiopojalle aikamoinen yllätys. Kuvittelin että nuotionteossa olin jo oppini saanut. Lauantain aikana saunatalo tuli tutuksi. Välillä kiersimme ulkokautta varmistelemassa, että kaikki on kunnossa. Lämmityksen eri vaiheet tulivat tutuksi: puiden lisääminen, lämpötilojen seuranta kellarin digitaalinäytöltä, lämmityksen loppuvaiheen rutiinit ja saunojen ja suihkutilan pesu ennen ensimmäisten saunojien tuloa. Ohjaavaa palautettakin kuultiin lauantain saunojilta. Sunnuntaina vuorossa oli talkoosaunojen lämmittäminen ja kakkosen kivenvaihto. Siinä olikin aikamoinen urakka – omassa saunassa kiviä on huomattavasti vähemmän. Kuten kuvista näkyy, kakkosen kiukaaseen mahtuu mies sisälle. Siitä huolimatta paikat on ahtaat vanhojen kivien nostolle ja uusien kivenmurikoiden asettelulle. Kuten polttopuiden kanssa, Seppo opasSauna / Kakkosen kivien vaihto – hikinen urakka. Seposta ei näy kuin pää (ylin kuva). Seppo pitää luentoa kiuaskivistä (yllä). ti kiuaskivien asettelussa aerodynamiikan oppien mukaan. Sepon hoitaessa kivien vaihtoa me kurssilaiset saimme isommin vastuuta saunojen lämmityksessä. Hyvinhän se nyt sujui, tiimityönä. Palautekin oli jo positiivista. Kurssi oli todella hyödyllinen lämmitystaitojen kertaamisessa ja turvallisuusasioiden syvällisemmässä ymmärtämisessä. Samalla koko saunatalo tuli eri tavalla tutuksi. Erityisen mukava oli saunoa Vaskiniemessä ”itse lämmitetyssä” savusaunassa. 36 Lämmittäjän palsta Jäät lähtivät 19.4. ja hyvin suosittu, Maikin järjestämä, arvauskilpailu on ratkennut, neljä arvasi päivän ja kolme voittajaa arvottiin ja palkittiin kahvion lahjakorteilla. Kevät on kulunut pikkuremontteja tehden ja kevään edistymistä seuraten. Viitosen lauteet laitettiin uusiksi jo yhdeksän kuukauden käytön jälkeen. Uusi laudemateriaali, lämpökäsitelty mänty, kestää hyvin lämpöä ja on paloturvallinen, mutta jatkuvan pesemisen ja kylpemisen kesto on hieman huonompi kuin aiempien materiaalien. Toisaalta paloturvallisuus on ensisijalla, mielummin vaihdetaan lauteet kuin palokorjataan koko sauna. Kaikkien kolmen savusaunan puumateriaaleina on tuo edellä mainittu materiaali juuri tuosta nimenomaisesta syystä. Puutarhurimme Mikko Lagerströmin kanssa tehtiin istutussuunnitelmat paikkaamaan aukkoja jotka olivat talven jäljiltä syntyneet. Myyrät ja jänikset olivat nautiskelleet lumen alla ja päällä saunaseuran tarjoamista maukkaista antimista. Koivusaareen tuleva rakennusmassakin oli mielessä kun lännen suuntaiseen aukkoon istutettiin kohtuullisen kokoisia katajia. Muutaman vuoden päästä ne muodostavat luonnollisen viheraidan ja saamme olla omassa rauhassamme ja uteliailta katseilta suojassa. Kevättalkoot järjestettiin sunnuntaina 15.5. ja kaikki agendalla olleet työt saatiin hyvässä järjestyksessä tehtyä: Kattokourut puhdistettiin, kolmosen kivet vaihdettiin, pihoja siivottiin, kesäkalusteet tuotiin pihalle ja kumimatot toivottavasti viimeistä kertaa vintille. Kesän remontit ovat edessä ja lauteilla on ääneen ihmetelty sitä, miksi saunat ovat peräti viisi viikkoa kiinni. Selitys on varsin yksinkertainen. Talon kunnossapitoryhmä, joka koostuu rakennusalan ammattilaisista on asian yksimielisesti päättänyt annetun vastuun velvoittamina. Halutaan varmistaa talon oikean käyttö ja rakennuksen vaatima lepoaika. Saunalaitoksen vilkas toiminta aiheuttaa rakenteille erittäin kovan rasituksen runsaan kosteuden ja lämpötilan vaihtelun kautta. Rakenteiden, jotka pesuhuoneen osalta korjattiin kaksi vuotta sitten, on havaittu edelleen olevan riskialttiina liialle kostumiselle ja päätettiin antaa saunojen kuivua riittävän kauan, jotta ylikäytöstä johtuva kosteus saadaan kuivattua ja saunan hygienisyys ja viihtyvyys taataan vuosiksi eteenpäin. Remontin aikana yläaulan pukukaapit ja pikkuiset arvotavarakaapit uusitaan vanhan rakennustavan ja miljöön huomioiden. Saunakuisti saa uuden kuosin vanhan vähän kulahtaneen ja tummuneen ulkoasun muuttamiseksi hienon saunamme arvoiseksi. Talon turvallisuuteen tulee muutoksia lukitusjärjestelmän uusimisen kautta, samalla hälytys- ja valvontajärjestelmä modernisoidaan. Ulko-ovien valvonta tapahtuu yönäkökameroin ja liiketunnistimia sijoitetaan strategisiin paikkoihin lisää. Paljon melua ja energiahukkaa aiheuttava iänkaikkisen vanha ilmastointikone uusitaan moderniksi, lämpöenergiaa talteenottavaksi ja tehokkaammaksi. Tämä ilmastointiremontti, joka toteutetaan käyttäen olemassa olevia kanavistoja mahdollisimman paljon, on se toinen tärkeä syy pitää saunalaitosta kiinni pitkään. Nyt suoritettettava modernisointi ottaa vähintäänkin neljä viikkoa ja mahdolliset viiveet vielä päälle. Hauskaa, rentouttavaa ja lämmintä kesää kaikille saunakavereille! LÄMMITTÄJÄ SEPPO PUKKILA Sauna / 37 ISS-kuulumiset Kansainvälisen Saunaliiton uusi vuosi on alkanut vilkaasti. Hallitus hyväksyi uusiksi jäseniksi Latvian Saunaliiton sekä Liettuan Sauna -Akatemian. Latvialaisista sekä puheenjohtaja Juris Batnan että vaimonsa Aelitan syksyisen kokouksemme esitelmän pitäjinä ja vihdontanäytöksen antajina. Liettuan Sauna- Akatemian vetäjä Rimas Kavaliauskas on monelle myös tuttu aiempien vierailujensa takia. Rimas esitelmöi mm. Riihimäen Sauna – Expossa 2009 ja Saunakongressissa Tokiossa 2010 liettualaisesta sauna- ja erikoisesti vihtomiskulttuurista ja oli myös mukana vihtomisen toisissa MM-kisoissa Herrankukkarossa 2009. ISS on kiinnostunut vihtomiskulttuurin kehittämisestä ja siksi nuo uudet jäsenmaat ovat olleet esillä lähiaikoina runsaasti mukaan lukien myös helmikuussa pidetyt kylvettämisen kolmannet MMkisat, joista tarinaa toisaalla. Mukana vihtomisasioissa ovat myös aktiivisesti ei-jäsenet Venäjä, Ukraina ja Valko-Venäjä. Latvialaiset ovat järjestämässä elokuun viimeisenä viikonloppuna Ventspilsissä Latviassa Sauna Festivaalin, josta tarkempaa tietoa myöhemmin. Festivaali tulee myös keskittymään saunomisen ohella erikoisesti mm. kylvettämiseen ja vihtakulttuuriin. Kaksipäiväisille festivaaleille odotetaan useita satoja vieraita. ISS:n jäsenehdokkaita on lisää jonossa ja uskommekin, että 15 jäsenen raja ylittyy jo vuoden 2011 aikana ja tavoitteena oleva 20 jäsenen määrä vielä tämän nelivuotiskauden aikana. Tärkeänä listalla on saada mukaan liiton toimintaan läntinen naapurimme että Venäjä, joka on maailman suurin saunamaa. Loppuvuodesta 2010 valittu uusi hallitus valitsi Peter Jeitlerin Itävallasta varapuheenjohtajaksi vuoden 2014 loppuun. Sääntöjen ajanmukaistamista sekä Liiton rekisteröitymistä varten nimitettiin myös kolmimiehinen työvaliokunta valmistelemaan ehdotusta. Mukaan tulivat Peter Jeitler, Karsten Sonnenberg Saksasta ja allekirjoittanut. ISS hyväksyi nykyiset säännöt 2006 ja samalla edellytti, että säännöt rekisteröidään Suomessa PRH:ssa. Asiaa on mutkistanut se, että PRH hyväksyy rekisteröitäviksi vain säännöt joko suomeksi, ruotsiksi tai saameksi eli englanninkieliset säännöt on käännettävä suomeksi. Nyt tehdään samalla muutama korjaus ja muutos Saunaseuran sääntöjen muutosten tapaan, jotta säännöt tyydyttävät nykyiset yhdistyslain vaatimukset ja toisaalta ISS:n tarpeet mm. jäsenmäärän kasvaessa. Työvaliokunta toimii asioiden valmistelijana laajemminkin sekä hallituksen että puheenjohtajan tukena. ISS:n kunniajäseniksi kutsutut Matti Kivinen ja Eberhard Conradi ovat saaneet kevään aikana diplominsa Suomen ja Saksan seurojen kevätkokouksissa. Japanin maanjäristys ja tsunami aiheuttivat melkoista tuhoa. Kotinsa menettäneet joutuivat monissa paikoissa hankaliin asumisolosuhteisiin ja jopa poikkeuksellisen kylmän sään armoille. Japanin Saunaseura yhdessä Metos Inc:in ja ISS:n kanssa on rakentanut telttasaunan asunnottomien käyttöön. ISS päätti myös, että Interbad 2012 näyttelyn yhteydessä Stutgartissa pidetään yksipäiväinen saunaseminaari, johon tullee esille myös suomalaista saunadesignia. Seminaarin järjestelyistä vastaa Saksan Saunaliitto. Tarkoitus on vierailla mm. Turun SaunaLAb – näyttelyssä heinäkuussa etsimässä Stutgartiin katseen vangitsijaksi sopivaa saunaa saunaniekka Pekka Tommilan johdolla. SaunafromFinlandin designkilpailu sekä Helsingin designpääkaupunkihankkeet antanevat myös omalta osaltaan saunaideoita ja jopa tuotteita Stuttgartiin. Kaikesta päätellen on tulossa vilkas saunakesä! RISTO ELOMAA PUHEENJOHTAJA Sauna / 38 Toiminnanjohtajan palsta Saunatalon hierojat netistä Tietotekninen kumousliikkeemme on edennyt pisteeseen, jolloin voit varata Saunatalon hierojat netistä. Etuna on, että varauksesi vastaanottaja on aina paikalla, ympäri vuorokauden. Samoin voit myös muuttaa varaustasi milloin vain.Varauksesi näkyy kassaohjelmassa ja hieronnan hinta veloitetaan sinulta saunakäyntisi yhteydessä.Voit kuitenkin edelleen varata ajan myös puhelimitse 010 439 5601 kahviostamme työpäivisin klo 13 alkaen tai tiedustella Saunataloon tullessasi vapaata hieronta-aikaa. Varauskalenteria on mahdollisimman helppo käyttää. Näin se toimii: 1. Mene kotisivuillamme www.sauna.fi kohtaan ”Oheispalvelut” ja klikkaa linkkiä ”Hierojan varaus”. 2. Avautuvalla kirjautumissivulla tilaat ensimmäisellä kerralla itsellesi käyttäjätunnukset. a. Tunnukset tilataan kohdasta ”Tilaa tunnukset varauskalenteriin”. b. Anna lomakkeelle jäsennumerosi, sukunimesi ja sähköpostiosoite. c. Jos antamasi tiedot täsmäävät jäsentietoihimme, lähetetään sinulle tunnukset ilmoittamaasi sähköpostiosoitteeseen. 3. Saamillasi tunnuksilla voit kirjautua palveluun. 4. Kirjautumisen jälkeen avautuu varauskalenterinäkymä. 5. Klikkaa kalenterista päivämäärä, jolle varauksen hieronnasta haluat tehdä. 6. Eteesi avautuu kalenteri, jossa näet kyseisenä päivänä paikalla olevat hierojat ja heidän vapaat aikansa. 7. Klikkaamalla vapaana olevan ajan laatikkoa avautuu varauksen tekemisruutu. 8. Varaukselle voit antaa seuraavia tietoja: a. Valitset haluamasi hieronnan keston (25 min tai 50 min). b. Voit päivittää puhelinnumerosi ja sähköpostiosoitteesi. c. Voit halutessasi antaa lisätietoja. 9. Tarkista antamasi tiedot. Jos tiedot oikein, tee varaus klikkaamalla ”Varaa aika”, jolloin näet yhteenvedon seuraavalla sivulla. 10. Saat varauksesta vielä antamaasi sähköpostiosoitteeseen yhteenvedon. 11. Varauksen voit koska vain peruuttaa, jos teit vahingossa väärän varauksen tai haluat muuten perua varauksen. Huomaa: Alle 24 h ennen hierontaa tehdyt peruutukset veloitetaan täydellä hinnalla, mikäli varatun ajan tilalle ei saada toista hierottavaa. 12. Varauksen voit peruuttaa kirjautumalla ajanvarauskalenteriin ja menemällä halutun päivän kohdalle. 13. Oma varauksesi näkyy tekstillä ”Oma varaus”. Tätä klikkaamalla pääset ruutuun, josta voit peruuttaa varauksen samaan tapaan kuin olet varannut ajan. Ensimmäisen harjoituskerran jälkeen huomaat itseluottamuksesi kohonneen ja toisella kerralla olevasi mestarivaraaja. Ehdotan, että menet kuivaharjoittelemaan, tositarvis saattaa olla pian edessä. Toivotan sinulle suloisan levollisia Kesälöylyjä! KRISTIAN MIETTINEN TOIMINNANJOHTAJA Sauna / 39 Tutkimus- ja kulttuuritoimikunta tiedottaa Puulämmitteisten saunojen ilmanvaihtotutkimus käynnistymässä Saunaseurassa jo pari vuosikymmentä kypsymässä ollut hanke tutkia perusteellisesti ILMANVAIHTO PUULÄMMITTEISISSÄ SAUNOISSA on vihdoinkin käynnistymässä uuden ja entistä aktiivisemman Tutkimus- ja kulttuuritoimikunnan johdolla. Hanketta varten on teetetty VTT:n saunatutkija Mikko Saarella 7-sivuinen projektisuunnitelma. Sen mukaan työn on tarkoitus käynnistyä tämän vuoden syksyllä ja olla valmis noin vuoden 2012-13 vaihteessa. Työ tultaisiin tekemään VTT Expert Services Oy:n Otaniemen ja Jyväskylän yksiköissä sekä ilmeisesti myös Aalto yliopiston teknillisen korkeakoulun yksiköissä. Tutkimus koskisi lähinnä kerta- ja kestolämmitteisillä kiukailla varustettujen saunojen ilmanvaihtoa, mutta mahdollisesti myös saunojen savukaasujen ja niiden hiukkaspitoisuuksien tarkastelua saunan ulkopuolella. Tutkimuksen rahoitusselvitys on jo meneillään. Se on tarkoitus rahoitettaa pääosin Saunaseuran ulkopuolisella rahoituksella. Tällöin mahdollisia rahoittajia ovat ainakin Tekes, Sitra, YM, Rakennusteollisuus RT, Rakennustietosäätiö RTS, LVI-yhdistys sekä lukuisat kiuasvalmistajat ja muut sauna-alan yritykset. Helsingissä 17.5.2011 SUOMEN SAUNASEURA RY:N TUTKIMUS- JA KULTTUURITOIMIKUNNAN PUOLESTA PEKKA TOMMILA, PJ. ARKKITEHTI SAUNATUTKIJA ********************** Kansainvälinen Saunaliitto ISS kutsui jäsenensä Matti Kivisen kunniajäsenekseen. Kuvassa ISS:n puheenjohtaja Risto Elomaa (oik) ojentaa Kiviselle nimitykseen liittyvän diplomin Seuran kevätkokouksessa. (Kuva Seppo Pukkila) Sauna / 40 Vaskiniemen jäsensaunojen aukioloajat kesä ja syksy 2011 Miehet kello Tiistai ja perjantai Keskiviikko Kuukauden ensimmäinen lauantai alkaen 6.8. Kaikki lauantait kesäkuussa Muut lauantait 13-21 13-22 11:30-16 11:30-16 12-19 Naiset Torstai Parillisen viikon maanantai Kaikki lauantait kesäkuussa Kuukauden ensimmäinen lauantai alkaen 6.8 3-22 13-21 16:30-20 16:30-20 Huomaa: • Kesätauko: 24.6.- 30.7. Juhannuksen ja remonttien vuoksi. • Saunat ovat siis auki 23.6. saakka ja avautuvat taas 2.8. • Kesäkuun kaikki lauantait ovat jaetut • Elokuun lauantait eivät ole jaettuja (vain la 6.8. on jaettu) Saunaseuran kevätkokous pidettiin 13.4.2011 Rake-salissa Bulevardilla. Kokouksen aluksi kuultiin kokoustilojen isännän Suomen Hypoteekkiyhdistyksen toimitusjohtajan Matti Inhan puheenvuoro: Hypo on ainoa asuntorahoitukseen ja asumiseen keskittynyt erikoistoimija Suomessa. Yksityisen luottolaitoksen, Suomen Hypoteekkiyhdistyksen pääasiallinen toiminta on myöntää asuntoluottoja kotitalouksille. Yhdistyksen jäseniä ovat sen lainansaajat. Jokaisella jäsenellä on yksi ääni Hypon vuosikokouksessa.Tytäryritys Suomen AsuntoHypoPankki Oy tarjoaa erityisesti säästämistarkoitukseen soveltuvia talletuspankkipalveluita. Hypo-konsernin kotipaikka on Helsinki ja toiminta-alueena on koko Suomi, www.hypo.fi. Suomen Saunaseuran historiaa kirjoittava YTL Tuomo Särkikoski kertoi kevätkokouksen jälkeen 75-vuotis juhlakirjan aineiston muotoutumisesta.Tuomon kertoma lähtökohta ja sauna-aatteen historian ”löydökset” kiinnostivat kovasti kuulijoita. Esitelmä olikin yleinen keskustelunaihe kevätkokousta seuranneessa coctail-tilaisuudessa Suomen Hypoteekkiyhdistys pankkisalissa. Kevätkokouksessa käsiteltiin sääntöjen 11 §:n mukaiset asiat mm. tilinpäätös ja toimintakertomus vuodelta 2010. Toimintakertomus löytyy kotisivuilta www.sauna.fi. (RAILI VIHAVAINEN) Sauna / 41 SUOMEN SAUNASEURA RY - YHTEYSTIEDOT Vaskiniemiementie 10, 00200 Helsinki Toiminnanjohtaja Kristian Miettinen Sähköposti tj(ät)sauna.fi, www.sauna.fi JOHTOKUNTA Puheenjohtaja Rakennusneuvos Ben Grass, 0400 601 501 ben.grass(ät)kolumbus.fi Varapuheenjohtaja Apulaisjohtaja Heini Noronen-Juhola 0400 611 563 heini.noronen-juhola(ät)luukku.com DI Risto Elomaa, 040 596 4022 risto.elomaa(ät)kolumbus.fi Viestintäkonsultti Timo Martikainen 050 2852 tmartikainen(ät)kreabgavinanderson.com LT erik.lääkäri Kristiina Perttunen 040 544 1832, kperttunen(ät)me.com Toimitusjohtaja Seppo Pukkila 045 677 2002, seppo.pukkila(ät)saunalahti.fi Oik. lis Timo Riskala, 040 501 51 72 timo.riskala(ät)hotmail.com DI Juha Salomäki, 050 337 6459 juha.salomaki(ät)vantum.fi Arkkitehti Pekka Tommila, 050 368 6645 pekka.helena.arkkitehtiatelje(ät)elisanet.fi LVI-insinööri Kari Öhman, 0400 441 943 kari.ohman(ät)elisanet.fi TIEDOTUSTOIMIKUNTA Puheenjohtaja Timo Martikainen, (ks. johtokunta) Professori Pekka Laaksonen, 040 703 6177 pekka.laaksonen(ät)kalevalaseura.fi FM Hanna Linkola, 050 5257636 hanna.linkola(ät)jalostamo.eu Valt.kand. Pekka Ritvos, 040 505 6032 pekkaritvos(ät)gmail.com Päätoimittaja,YTM Raili Vihavainen 0400 659 249, raili.vihavainen(ät)sauna.fi KUNNOSSAPITOTOIMIKUNTA Puheenjohtaja Juha Salomäki (ks. johtokunta) Varapuheenjohtaja Arkkitehti Gina Sundgren, 050 593 2800 gina.sundgren(ät)ymparistosuunnittelu.com Professori Juhani Katainen, 09 440 231 juhani.katainen(ät)kolumbus.fi DI Esko Mäkelä, 09 465 231 esko.makela(ät)welho.com Lämmittäjä Seppo Pukkila (ks. johtokunta) Sulo Saastamoinen, 040 548 4995 sulo.saastamoinen(ät)welho.com Sauna / Toimisto 010 439 5600 Saunat 010 439 5601 Lämmittäjä Seppo Pukkila 045 677 2002 TYÖVALIOKUNTA Ben Grass, Heini Noronen-Juhola, Timo Martikainen,Timo Riskala, Kari Öhman Johtokunta on valinnut työvalikunnan puheenjohtajan avuksi valmistelemaan johtokunnan kokouksia ja hoitamaan entisen henkilöstö- ja palvelusopimustoimikunnan asioita. ************************************* DI Mikko J. Salminen, 050 387 0007 mikko.j.salminen(ät)kolumbus.fi Arkkitehti Tuulikki Terho, 040 702 8002 tuulikki.terho(ät)welho.com Kari Öhman (ks. johtokunta) TUTKIMUS- JA KULTTUURITOIMIKUNTA Puheenjohtaja Pekka Tommila, (ks johtokunta) Varapuheenjohtaja Pekka Laaksonen, (ks tiedotustoimikunta) Fil.tri Irma-Riitta Järvinen, 040 565 0020 irma-riitta.jarvinen(ät)finlit.fi Rakennusneuvos Erkki Kuoppamäki 0400 205 291, erkki.kuoppamaki(ät)kolumbus.fi Tekn.tri Tarkko Oksala, 050 387 755 tarkko.oksala(ät)gmail.com Kristiina Perttunen (ks johtokunta) VTM Antti Savela, 050 912 8060 antti.savela(ät)fi.live.com Professori Lasse Viinikka, 040 562 7495 lasse.viinikka(ät)hus.fi SÄÄNTÖTOIMIKUNTA Puheenjohtaja Timo Riskala, (ks. johtokunta) Valt. yo Alexander Holst, 040 572 7735, aholst(ät)iki.fi Senior advisor Matti Kivinen, 050 2774 matti.kivinen(ät)iki.fi DI Matti Salimäki, 040 5245 625 matti.salimaki(ät)welho.com HISTORIATOIMIKUNTA Puheenjohtaja Ben Grass, (ks. johtokunta) Varapuheenjohtaja Pekka Tommila, (ks. johtokunta) HY:n Suomen ja Pohjoismaiden historian professori Markku Kuisma 044 3400 345 emkuisma(ät)mappi.helsinki.fi Pekka Laaksonen, (ks. johtokunta) Timo Martikainen (ks. johtokunta) Kristian Miettinen (ks.yllä) Kristiina Perttunen (ks. johtokunta) YTL, historiantutkija Tuomo Särkikoski 040 517 5208, sarkikoski(ät)kolumbus.fi 42 Sauna-lehden mediakortti Julkaisija: Suomen Saunaseura ry Vaskiniementie 10, 00200 Helsinki Puh. 010 439 5600 gsm 050 371 8150 kotisivu www.sauna.fi Päätoimittaja Raili Vihavainen Suomen Saunaseura ry 0400 659 249 lehti(ät)sauna.fi Ilmoitusaineiston lähetys Newprint Oy newprint(ät)newprint.fi Artikkeleiden ja kuvien lähetys päätoimittajalle aineistopäivään mennessä. Katso päivämäärä viimeisimmän lehden sisällysluettelosivulta. Digitaalisten kuvien resoluutio väh. 300 dpi. Ilmoitushinnat ja -koot toiminnanjohtajalta. Ilmoitusmyynti Toiminnanjohtaja Kristian Miettinen 010 439 5600, 050 371 8150 tj(ät)sauna.fi Ilmestymisaikataulu 4 numeroa vuodessa: maalis-, kesä-, syys- ja joulukuussa. Lehden luonne: jäsenlehti, puolueeton sauna-alan julkaisu. Painopaikka Newprint Oy Tuijussuontie 1, 21280 Raisio. puh. 010 231 2600 fax 010 231 2699 Sauna-lehti löytyy myös Saunaseuran kotisivuilta www.sauna.fi Kirjoita, kuvaa, piirrä Sauna-lehteen! Sauna-lehti toimii saunan lämminhenkisenä äänenkannattajana. Lehti ottaa vastaan mielenkiintoisia saunaan liittyviä juttuja ja/tai vinkkejä hyvistä aiheista. Myös hyvät sauna-aiheiset valokuvat ja piirrokset ovat tervetulleita. Onko sinulle jäänyt mieleen erikoisia saunoja? Sauna-lehden kirjoitussarjassa ” Saunoin täällä” voit kertoa mielenkiintoisista saunoista tai saunakokemuksista. Oletko saunottanut ”eksoottisia” tai muuten mielenkiintoisia saunavieraita Saunaseuran saunoissa? Kirjoitussarjassa ”Saunavieras” voit kertoa vieraittesi elämyksistä Vaskiniemen saunoissa. Lauteilla-teema etsii kokemuksia saunomisesta sekä Vaskiniemessä että muualla. Kerro tunnelmistasi seurasi, kotisi, mökkisi tai vierailukohteesi lauteilta. ”Lukijan saunakuva”-sivulla esitellään lukijoiden mieluisia saunakuvia saunakokemuksista ja -muistoista niihin liittyvine lyhyine kuvauksineen. Lähetä lyhyt kertomuksesi (liuska, pari) Sauna-lehteen kuvien kera. (Digitaalisten kuvien resoluutio vähintään 300.) Palkkioksi jutuista, vinkeistä, kuvista, piirroksista ym. saat saunalippuja. Jutun ja muun aineiston voit toimittaa suoraan päätoimittajalle sähköpostitse:: lehti(ät)sauna.fi tai postitse: Vaskiniementie 10, 00200 Helsinki Tiedustelut Raili Vihavainen puh. 0400 659 249 tai sähköpostitse. Julkaisuehdot Sauna-lehden toimitus päättää julkaistavasta aineistosta ja sen julkaisutavasta. Sauna-lehti ei tarkista lähetettyjen kirjoitusten tietojen oikeellisuutta vaan lähettäjä vastaa niistä. Tietojen lähettäjä on vastuussa myös siitä, että hänellä on tekijänoikeuden haltijan lupa julkaista myös artikkelin mahdollisena oheismateriaalina olevat kuvat tai kuviot Sauna-lehdessä. Tarjottu tai tilattu aineisto julkaistaan sillä ehdolla, että lähettäjä antaa Saunaseuralle siihen rajoittamattoman julkaisuoikeuden seuran omissa julkaisuvälineissä. Saunaseura ei vastaa Sauna-lehdelle pyytämättä lähetetyn materiaalin säilyttämisestä eikä palauttamisesta. Sauna / 43 Saunoja hiellä ja sydämellä jo 25v. ajan 3DOYHOHYDVDXQDDODQHULNRLVOLLNH 6XXQQLWWHOXSDOYHOX DVXQWRMDHGXVWXVVDXQDWPLWWDWLODXVW\|Ql VDXQDSDQHHOLW ODXGHSXXW VDXQDQODVLVHLQlWMDRYHW 6DXQD[LQIUDSXQDVDXQDW 9XRGHQORNDNXXVVD DYDVLPPHVDXQDUDNHQWDPLVHHQ NHVNLWW\YlQHULNRLVOLLNNHHQ/RK MDQ3DXQLQN\OlOOl/LQGNXOODQWLH VVD.l\WXWXVWXPDVVD Miten sinä voit? ZZZSXXWHRVQXUPLIL Katso työhyvinvointipeiliin: ZZZYDUPDÀ /LQGNXOODQWLH/RKMD ZZZSXXWHRVQXUPL¿ Hyvää työtä. Suomalainen SISU-savusauna toimitetaan helposti ja nopeasti. SISU-saunassa yhdistyvät maailman parhaat löylyt ja suomalainen perinne parhaimmillaan! Myös savusaunoihin kiukaat mittatilaustyönä. Rakennuspalvelu Kari Vainiomäki Puhelin 040 731 0993 www.sisusavusauna.fi Rakentamisen erikoisosaaja Kn]ff]fk KYf]]jYmk on hyvä yhteistyökumppanisi tuotanto-, toimitila- ja julkisten rakennusten erikoisliikkeenä. Erikoisalaamme kuuluvat luonnollisesti myös rakennussaneeraukset omakotitaloista tuotantolaitoksiin. antolaitoksiin. 0400 - 114 700 ppp'lo^gg^gl&&lZg^^kZnl'Û mhbfblmh9lo^gg^gl&&lZg^^kZnl'Û Asioit samasta numeroserosta vastuuhenkilömme me kanssa rakennussuunnnittelusta istutuksiin - näin säästäen merkittävästi niin n! aikaa kuin vaivaakin! +DQNDVXRQWLH+HOVLQNL ID[ Tarkkuutta myös yksityiskäyttöön Dr Dräger Alcotest 3000 on ehdottoman ja luotettava alkotesteri ttarkka ar edullisempaan hintaluokkaan. Laite ed onkin suunnattu yksityishenkilöille, on jotka haluavat itse saada entistä jot luotettavampaa tietoa veren luo alkoholipitoisuudesta. alk 0DDKDQWXRMD 0\\QWL+\YLQYDUXVWHWXWDXWRDODQOLLNNHHWMD'UlJHUKXROWRSLVWHHW/LVlWLHWRMDZZZNDKDÀ Hyvää juhannusta Mikä on vihta englanniksi? Tähän ja muihin mieltäsi askarruttaviin kysymyksiin saat vastauksen soittamalla 020202. Hintatiedot numerosta 0800 11 02 02 02 tai www.fonecta.com 020202_Sauna_150x105mm.indd 1 17.5.2011 14.16 Lasitettu terassi tuo lisätilaa mökkisaunaan Maailman suurin hirsitalovalmistaja, yli 50-vuotias Honkarakenne tunnetaan Honka-tuotemerkistään. Saunat ja savusaunat kuuluvat itseoikeutetusti yhtiön myydyimpiin tuotteisiin kotimaassa, vapaaajan asuntojen ja omakotitalojen rinnalla. Kaikkiaan Honkarakenne on toimittanut pelkästään kotimaahan yli 45 000 loma-asuntoa ja saunaa. Honkarakenteen tunnetuimmat saunat ovat jo klassikkoja – Honka Wihtori ja Honka Nestori ovat jatkaneet mallistossa jopa vuosikymmenestä toiseen. Laajassa valikoimassa löytyy erikokoisia saunoja niin yksityis- kuin yrityskäyttöön. Myös rakennustyylit vaihtelevat suomalaiseen rantamaisemaan hyvin istuvista perinnesaunoista linjakkaisiin kaupunkisaunoihin, sillä saunoja suunnitellaan ja rakennetaan nykyisin yhä useammin myös omakotitalojen pihapiiriin. Savusaunoista suosituin on Honka Maahinen, jota valmistetaan sekä pyöreästä retrohirrestä että kantikkaasta lamellihirrestä. Saunamallit ovat vuosien saatossa muuttuneet niin ulkonäöltään kuin toiminnoiltaankin. Uusien innovaatioiden ansiosta myös Honkarakenteen mallisto päivittyy kaiken aikaa. Moderni Honka Ankkuri edustaa uutta tyyliä Perinteisten saunamallien rinnalle Honkarakenne on tuonut markkinoille modernin Honka Ankkuri -mökkisaunan, jossa monikäyttöistä lisätilaa saadaan lasitettujen terassien avulla. Selkeälinjaisen Ankkurin mallisauna valmistuu vielä täksi kesäksi yleisön nähtäväksi Tuusulan Honka-näyttelyalueelle (osoite Lahdentie 870), Lahden moottoritien varteen. Viimeisimmästä saunarakentamistekniikasta kiinnostuneet ovat tervetulleita seuraamaan rakennustöitä ja esittämään kysymyksiä Honka-hirsisauna-asiantuntijoille. Lasituksen ansiosta suojaisat terassit pidentävät mökkeilykautta aikaisesta keväästä myöhäiseen syksyyn, sillä terassi voidaan sisustaa lämpimäksi oleskelu- ja ruokailutilaksi. Saunamökki toimii tarvittaessa uuden mökkitontin ensimmäisenä raken- nuksena ja myöhemmin kätevänä vierasmajana. ”Lämpimällä säällä liukuvat lasiseinät on helppo siirtää syrjään, jolloin terassi avautuu ulos luontoon”, sanoo Honkarakenteen pääarkkitehti Ville Annila, joka on vastannut Honka Ankkurin suunnittelusta. ”Kesän taittuessa syksyyn lasitetulla terassilla on edelleen miellyttävää vilvoitella saunomisen jälkeen.” Selkeässä pohjaratkaisussa on huomioitu kaikki tarpeellinen; erillinen löylyhuone, pesutilat sekä tupa ja wc. Honka Ankkurin valmismallit ovat kooltaan 20 m², 25 m² ja 30 m², ja kuistien vastaavat pintaalat 10,5 m², 15 m² ja 19 m². Toteuta oma unelmasaunasi Perinteikäs ja luonnonmukainen hirsi on kaikkine myönteisine ominaisuuksineen helppo valinta saunan rakennusmateriaaliksi. Honkarakenteen tuotteiden korkea esivalmiusaste tekee rakentamisesta nopeaa ja takaa samalla laadukkaan lopputuloksen. Honkarakenteen julkisissa mallistoissa on useita toimiviksi todettuja vaihtoehtoja. Lisäksi malleista on saatavana lukuisia pieniä muutoksia, joihin voi tutustua paikallisen Honka-myyjän luona. Yksilöllisten saunaunelmien toteuttaminen onnistuu sekin helposti, sillä Hongan suunnittelijat viimeistelevät asiakkaan oman luonnospiirustuksen pohjalta saunan lopullisen mallin. Seikkaperäisten ohjeiden ja vinkkien myötä hirsisaunan pystytys onnistuu helposti myös omin voimin, mutta apua saa tarvittaessa Honka Rakentamispalvelun ammattimiehiltä. Tiedustelut, puh. 020 5757 00. Lisää saunamalleja osoitteesta www.honka.fi T OTE UTA U NELMIE SI LOMAKOT I – perheesi hyvinvointiin HONKA Suunnittelupalvelu™ – Saat mökkiisi ja saunaasi täysin yksilöllisen ilmeen! HONKA Rakentamispalvelu™ – Ammattilaisten käsistä syntyy alusta loppuun asti Honka-laatutuote. HONKA Säästö™ – Järjestelmän avulla voit jättää lomakodin kylmilleen vaikka koko talveksi. HONKA Laajennuspalvelu™ – Alan paras tietotaito mökin laajentamiseen. HONKA Tonttipalvelu™ – Honka-tontit ja -talopaketit tunturin kupeessa, golfkentän laidalla, järven rannalla. Katso: www.honka.fi/tontit www.honka.fi Honkarakenne Oyj, PL 31, Lahdentie 870, 04401 Järvenpää, 020 575 700, [email protected]. Honka® on Honkarakenne Oyj:n rekisteröimä tuotemerkki. Suomalaisille saunojille