1. No category

1
2
Aurinko paistaa Ylistaron Joutopäivillä 3.-4.7.
Ylistaron Kilpa-Veljet järjestää 34. kerran Joutopäivät ja uskaltaa luvata aurinkoa kyseiselle viikonlopulle, jos Luoja suo. Meillä on ilo kertoa,
että aurinko ja lämpö ovat olleet 85 %:sti suosimassa kesäistä koko kansan tapahtumaa Ylistarossa. Järjestämme Joutopäivät toisen kerran
Ylistaron komiassa urheilupuistossa. Pääsääntöisesti olemme saaneet positiivista palautetta paikan valinnasta. Viime vuonnahan olimme pakotettuja siirtämään tapahtuman keskustasta urheilukentälle. Olemme tällä hetkellä tyytyväisiä
muutoksesta ja uskon markkinamyyjienkin olevan tyytyväisiä paikkaan. Viime vuonna toki panostimme ohjelmaan varsin paljon, joka osaltaan
auttoi väen saamisessa liikkeelle.
Tänä vuonna markkinatoiminnoista vastaa
suunnistusjaosto ja aktiivisesti ovatkin toimineet. Odotettavissa on markkinamyyjien ”ryntäys” täyttämään pesäpallokenttä ja tekemään
kauppaa. Koko seura tukee tapahtumaa ja urheiluseura tarjoaakin koko markkinaväelle paikallista ohjelmaa. Musiikkiohjelmasta vastaa
tanssiorkesteri Ramona ja nuorisollekin tarjotaan rockia ROUGH ENOUGH:n toimesta. Tyttö-
bändihän menestyi loistavasti yläaste-ikäisten
bändien kisoissa. Kannattaa tulla kuulemaan kauempaakin.
Hei, nyt on sitten mahdollisuus kokeilla, miltä
tuntuisi olla laulajana oikean orkesterin säestämänä. Kokeilemme löytyykö markkinayleisöstä
innokkaita laulajia tähän ”bändikaraokeen”. Jos
olet innokas voit ilmoittautua markkinapäivänä
laulajaksi. Rohkeasti vain, sanoja kyllä orkesterimme lupaa löytyvän.
Urheilullisesti vuoden aikana on tapahtunut
paljon. YK-V on yleisseura ja lajeinamme on
ampumahiihto, hiihto, mäkihyppy, lentopallo,
paini, pesäpallo, suunnistus, veteraaniurheilu ja
yleisurheilu. Yleisseuran pyörittäminen vaatii
vetäjiltä paljon. Ei aina voi vaalia vain omaa
mielilajiaan vaan on tasapainoiltava kaikkien
hyväksi. Seurassamme on onni, että olemme
velattomia ja pääseura kykenee tarpeen vaatiessa tukemaan jaostoja. Jaostomme ovat kuitenkin vastuuntuntoisia ja omavaraisia. Kiitos
tästä kuuluu aktiivisille jaostojen jäsenille ja
vetäjille.
Viime vuoden Joutopäivä- lehden kirjoituksessa kaupunginjohtaja korosti Ylistaro- nimen merkitystä oman identiteetin korostajana. Meillä YKV:laisina on ilo olla tekemässä tätä identiteetin
kohottamistyötä. Ollaan ylpeitä seurastamme,
unohtamatta sitä, että olemme osana kehittämässä myös koko Seinäjoen yhteistä tulevaisuutta. Lehtemme jaetaan tänä vuonna Seinäjoen
keskustaan. Haluamme tulla tunnetuksi myös
kantakaupungin alueella. Tiedoksi uusille lukijoille, että seuraamme voi liittyä vaikka ei asuisikaan Ylistarossa. Lajeja löytyy jokaisen makuun.
X Multisport
Lauantaina 3.7. kello 12.00 komennetaan matkaan kovakuntoiset kolmihenkiset joukkueet
kymmenenteen Multisport-kisaan. Uskon, että 30
joukkuetta lähtee matkaan tosi rankkaan kisaan
seikkailemaan ja rääkkäämään itseään noin 75
km:n matkalla pyörällä, rullaluistellen, juosten ja
potkutellen ja meloen. Kisa on monelle joukkueelle vuoden kohokohta, jossa halukkaat mittaavat kuntonsa ja voittajia ovat jokainen joka sel-
vittää reitin maaliin. Voin suositella tulla kokeilemaan, jos uskoo selviävänsä rankemmasta kuin
RUK:n Kirkkojärvenmarssista. Sarjoja on TrioLadies ja ja Trio Open. Voit tutustua sääntöihin
YK-V:n nettisivuilta. Ratamestarina toimia pitkäaikaisella ammattitaidolla Mike Perämäki.
Lopullisen reitin ja tehtävät kerrotaan vasta vähän ennen lähtöä.
Yleistä
Löytyykö urheiluseuraan vastuunkantajia? On hienoa todeta, että jaostojen toimintaan löytyy.
Lisää kuitenkin tarvitaan. Hienoa on , että lasten vanhemmat osallistuvat jaostojen monipuolisiin tehtäviin. Sehän on itsestään selvyys, että
lasten vanhemmat tukevat lastensa harrastuksia. Isovanhemmillekin löytyy tehtäviä urheiluseuran piirissä. Kun aikaa riittää, toivoisinkin,
että pirteät eläkeläiset palaisivat taas toimintaan mukaan. Teitä tarvitaan!
Kiitos
Haluamme kiittää yrityksiä ja Seinäjoen kaupunkia tuesta, jonka ansiosta tämänkin vuoden Ylistaron Joutopäivät voidaan järjestää. Tapahtuma on kaikille ilmainen ja toivommekin, että
saamme jälleen ennätysmäärän yleisöä urheilupuistoon. Samalla toivotamme uudet ja vanhat
vieraat tervetulleiksi Ylistaron Joutopäivämarkkinoille ja Multisportiin.
Ylistaron Kilpa-Veljet Ry
Raimo Rintamäki
Puheenjohtaja
3
Tervetuloa Joutopäiville
Suomalaiseen kesään kuuluvat erilaiset kesätapahtumat. Ylistaron kesään on jo yli 30 vuoden aikana
kuulunut Ylistaron Joutopäivät. Joutopäivistä on
muodostunut alueen asukkaille tärkeä kesäinen
perinne, johon osallistuu nykyisiä ylistarolaisia,
entisiä ylistarolaisia ja missä on myös mukava tavata uusia ihmisiä.
Kuntaliitoksen jälkeen moni epäili, että Ylistaron kunnan lopettamisen jälkeen myös ylistarolaisuus katoaa. Näin ei ole käynyt, vaan paikallinen
identiteetti on säilynyt vahvana Ylistaron alueella.
Hallinnollisesti me olemme Seinäjoen kaupungin
asukkaita, mutta silti ylistarolaisia. Jokaisen on
hyvä tuntea omat juurensa ja sitä kautta ponnistaa elämässä eteenpäin.
Ylistaron Kilpa-Veljet vastaa jälleen kerran Joutopäivien järjestämisestä samoin kuin lauantaina
järjestettävän Multi-Sport-seikkailukilpailun läpiviennistä. Tämä onnistuu ainoastaan aktiivisen ja
ammattitaitoisen talkooväen ansiosta. Paras kiitos
järjestäjille on, kun Sinä tulet Joutopäiville.
Arvoisat Seinäjoen kaupungin asukkaat ja myös
kaikki lukijat: Olette tervetulleita Ylistaron Urheilupuistoon viihtymään ja rentoutumaan Joutopäivien merkeissä.
Jorma Kivimäki
Ylistaron asukaslautakunnan pj.
kaupunginvaltuutettu
Kalkitsemalla varmistat ettet heitä hukkaan
riihikuivaa rahaa. Toimi heti ja hyödynnä
Nordkalkin laaja kalkkivalikoima peltosi
parhaaksi.
www.farmit.net/kalkitus
Maatalous
4
Multisportia jo kymmenen kertaa
Ylistaron Kilpa-Veljien järjestämä Multisport YKVseikkailu-urheilukilpailu järjestetään jo 10. kerran
Joutopäivämarkkinoiden aattona 3.7.2010 klo 12
alkaen. Kilpailu sai alkunsa vuonna 2001 YKV:n silloisen puheenjohtajan Asko Istolahden hullusta ideasta. Tuolloin MTV3:lla katseltiin Suuri Seikkailunimistä formaattia, jolle Asko halusi ylistarolaisen
version Joutopäivien urhei-lulliseksi osuudeksi.
Asko värväsi kasaan joukon ihmisiä, jotka alkoivat suunnitella uutta tuotetta perinteisen markkinaohjelman mausteeksi. Kilpailunjohtajaksi saimme Harri Setälän, joka yhä edelleen toimii loistavana turvallisuuspäällikkönä omalla asiantuntemuksellaan. Juuri tuolloin maailmalla mainetta niitti seikkailu-urheilun erikoisseura Nokia Adventure, jonka
puolesta asiantuntija-apua antoi Jyrki Järvinen.
Sama seura voitti muuten tuona syksynä lajin MM:n
Meksikossa. Myös Hööpäkän Juha oli kiertänyt alan
kilpailuja ja oli suureksi avuksi keltanokkajärjestäjille. Kuuluttajaksi keksimme seuramme nykyisen veturin Raimo Rintamäen, joka häärii nykyään
innostavana kilpailunjohtajana.
Aluksi suunnitelmissa oli todella pitkä täysimittainen kilpailu yöpymisiin kaikkineen, mutta loppusuunnitelmaksi muodostui yhden päivän aikana
pidettävä näissä piireissä pikamatkaksi kutsuttava 4-7 tunnin “rykäisy”. Päätös osoittautui oikeaksi, sillä saimme kisaan mukaan sekä huippukuntoisia seikkailu-urheilun erikoismiehiä - ja naisia että
ensimmäistä kertaa lajia kokeilevia eri lajien urheilijoita ja kuntoilijoita. Vuosien mittaan kilpailumme on ansainnut paikkansa omanlaisena seikkailukisana kaikenlaisille joukkueille. Sekä miehet
että naiset ovat saaneet kokeilla kestävyyttään kolmihenkisin joukkuein. Joukkuemäärät ovat vaihdelleet vuosien mittaan 25:n ja 35:n välillä.
Ensimmäisellä kerralla järjestäjät olivat ihmeissään saamastaan julkisuudesta. Kisapäivänä paikalla oli Urheiluruutu, Pohjanmaan radio, ILKKA, Pohjalainen ja Pohjankyrö. Illalla saimme katsella televisiosta, kun Nokia Adventure vei voiton meidän
järjestämässä kisassa. Kuvaa tuli mm. laskeutumistehtävästä, joka toteutettiin Falkinkallioilla Rajamäessä. Vielä seuraavana vuonna köysillä laskeuduttiin Korkoostenvuorelta kovassa sateessa, jonka jälkeen luovuimme tehtävästä sen turvallisuusriskien vuoksi. Vuosien mittaan kisassamme on ol-
Murskeen valmistus ja myynti
lut mukana monen urheilulajin huippuja. Hiihtäjistä mainittakoon Sami Jauhojärvi, Matias Strandvall ja Riitta-Liisa Roponen sekä hiihtosuunnistajista MM-mitalisti Staffan Tunis. Olipa viime vuonna mukana myös edustus Vaasan Sportin Mestisjoukkueesta Jussi Pernaan johdolla. Nämä urheilijat ovat tuoneet huippu-urheilua lähelle ylistarolaista
yleisöä.
Monet joukkueet ovat olleet mukana kaikkina tai
monina vuosina ilostuttamassa innokasta yleisöä.
Osa joukkueista on painuneet mieliin lähes legendoina. Lantioseudun Nouseva Voima ja KYRÖNMAAN
SÄHKÖiset karpaasit ovat joukkueita, joiden suorituksista olemme saaneet nauttia kymmenvuotisen historian aikana. Asennetta ja kunnioitusta ovat
kyröläisille ja ylistarolaisille tuoneet muun muassa
Team NormiPäivä ja Team Älä MaRaJa. Tänä juhlavuonna haluamme muistaa myös jokaisena kymmenenä vuotena mukana olleita yksittäisiä kilpailijoita, jotka ovat osallistuneet 10 kertaa kilpailuumme.
YKV:n seikkailukisa sisältää tänä vuonna pyöräilyä, rullaluistelua, juoksua, melontaa, potkulautailua ja yllätystehtävän, jonka kilpailijat tietävät vasta
Nauti
metsäsi
tuotosta
Metsänomistajia palvelee
ostoesimies
Kari Kallio, p. 050 598 7785.
www.metsakori.fi
rastille tullessaan. Matka tulee olemaan jälleen 6585 km:n mittainen ja antanee haasteita jokaiselle kilpailijalle. Sarjat ovat Trio Open ja Trio Lady.
Kilpailukeskuksena on Ylistaron Urheilupuisto. Me
järjestäjät emme uskoneet järjestävämme kilpailun ainakin 10 kertaa, kun Janne Hakala lausui
kisavideon lopussa vuonna 2001 Suuren Seikkailun juontajan Taru Valkeapään sanoja mukaillen:
–Ylistaro vaikenee, mutta vain vuodeksi.
Mike Perämäki
Ratamestari 2001-2010
5
6
Pesiskoulu on kivaa kesäkoulua
Koko koulu mahtui samaan kuvaan nippa nappa
- Tämä lähti ihan lapsista. He
alkoivat kysellä, miksei Ylistarossa voi pelata pesistä.
Lähdin sitten kyselemään kaikilta tutuilta, joiden tiesin
omaavan pesäpallotietämystä, saisimmeko pesiskoulun
kasaan, muistelee Ulla Komppa pesiskoulun alkutaivalta.
Nyt YK-V:n pesiskoulu pyörii
kolmatta kesää Ylistaron pesäpallokentällä.
Isokyröläinen Anne Kujala on
tuonut pesiskouluun 11-vuotiaan Matiaksen.- Matias on ollut aina kiinnostunut pesiksestä, mutta joukkueen puuttuminen on jarrutellut harrastusta. Talvella Matias pelaa salibandya. Kyröössä ei tämän
ikäisille(11-12-vuotiaille) järjestetä pesiskoulutusta, kertoo Anne ja jatkaa: - Vetäjien
puutteesta se johtunee.
- Mutta tänne oli mukava
tulla. Matias pääsi heti joukkoon sisään ja on tuntenut olevansa tervetullut mukaan,
vaikka onkin ulkopaikkakuntalainen, kertoo Anne. - Teillä
on täällä Ylistarossa tosi upeat urheilupaikat, Anne vielä
toteaa ympärilleen katsellen.
Mirja Kuusisto on ottanut
mukaansa autolastillisen tyttöjä Kitinojalta. Mirjan tytär
Ella-Noora harrastaa talvella
sambaa, vaikka isosisko Riikka pelaa pesäpalloa YK-V:n Cja B-tyttöjen joukkueissa ja
pikkuveli Tero pesäpalloilee
Nurmon Jymyssä. - Ella-Nooralle on pesis ollut vain pihapeliä kesäisin kotona, sanoo
Mirja. - Tosi taitavilta pelaajat vaikuttavat, kehaisee Mirja kentällä hääriviä pesiskoululaisia. - Tämähän on moni-
Äidit Mirja ja Anne
puolinen laji: vaatii niin älyä
kuin kuntoakin.
YK-V:n pesiskoulussa älyä ja
kuntoa treenaa tänä kesänä 54
oppilasta, ikähaitari kattaa
vuonna 2001-1997 syntyneet.
Tänä vuonna pesiskoulun lukujärjestys noudattelee kaavaa:
ensin tehokas alkukiihdytys =
ensimmäisen koulujen kesälomaviikon jokaisena arki-iltana oli 1½ harjoitukset ja siitä
jatketaan tasaisella tahdilla
kesän loppuun = peli aina sunnuntai-iltaisin kuudelta. Pelaajat on jaettu kahteen ryhmään: nuorimmat pelaavat
Kirja-Matin koulun kentällä ja
isompien peliareenana toimii
pesäpallokenttä.
30€ pesiskoulumaksu sisältää vakuutuksen ja pelipaidan,
joka on tänä vuonna komean
oranssi ja sponsoreiden logojen koristama. -Kiitos vain
taustavoimillemme Juha
Heikkilälle ja Harri Ritarille
sekä meitä tukeneille yrityk-
sille, kiittää Ulla Komppa. Pelipallotkin ja mailat löytyvät
paikan päältä, mutta jokaisella pesiskoululaisella tulee olla
oma räpylä ja turvakypärä.
- Maksamme nuorisovalmentajillemme myös pientä
korvausta, sillä tämä on samalla heille kesätyö. Nuorisovalmentajilla (Enni Ritarilla,
Tero Mäki-Latikalla, Jaakko
Ritarilla ja Niina Kivelällä) on
kaikilla paitsi ohjaajakoulutus, myös vankka pesistausta. Kaikki pelaavat jossakin
pesisjoukkueissa. Heillä on
pesiskoulun lisäksi omat pesäpalloharjoituksensa, pelit, leirit ja tuomaritehtäviäkin, Ulla
kertoo. Nuorisovalmentajat
ovat mukana koko kesän, joten pesiskoululaisilla on tutut
ohjaajat jatkuvasti.
Aikuisohjaajina tehoviikolla hyörivät Ulla Komppa, Mervi Yli-Kiikka, Tarja Hanhikoski ja Arja Hoikka. Arja siirtyi
katsomosta kentälle ilman
suurempaa pesäpallokokemusta. - Ajattelin, että on
ihan sama olenko kentän laidalla apuna vai istunko katsomonpenkillä. - Ei se ole ihan
sama! väittävät muut ohjaajat vastaan.
- Olisi hienoa, kun muutkin
vanhemmat kiinnostuisivat
lastensa harrastuksista ja tulisivat mukaan yhteiseen tekemiseen. Lapselle on hienoa
huomata, että äiti ja isä pitää lapsen tekemisiä niin merkittävänä, että haluaa itsekin
olla osa joukkuetta. Lisäksi
pesiskoululaisten joukko on
sen verran suurilukuinen, että
jokainen auttava käsi ja valvova silmäpari on tarpeen, toteavat ohjaajat. - Emme odota, että mukaan tullut vanhempi sitoutuu olemaan automaattisesti joka sunnuntai
mukana, onhan meillä kaikilla
muutakin elämää.
- Haluamme korostaa, että
Ringissä odotetaan oma lyöntivuoroa
pesiskoulu on niin matalan kynnyksen paikka niin lapselle
kuin vanhemmallekin. Lapsen
ei tarvitse pesiskouluun tullessaan osata mitään, kouluhan
on oppimista varten! Myöskin
vanhempi voi tulla apujoukkoihin ilman pesäpallon asiantuntijuutta. Ohjaajat kyllä hoitavat pesiksen opettamisen.
Kysytäänpä muutamalta pesisoppilaalta, onko opetus
tuottanut tulosta:
Jenni Hauta Kitinojalta on
toista vuotta pesiskoulussa.
- Täällä oli viime vuonna niin
kivaa ja kivat vetäjät, joten
halusin tulla tänäkin vuonna.
-Oon mielestäni kehittynyt
kaikilla pesiksen osa-alueilla, arvioi Jenni pesiskoulun
anteja. Pesiksessä Jennin
mielestä mukavinta on lyöminen ja sitä hän aikoo myös
treenata lisää.
Toinen vuosi on menossa
myös Ella-Noora Kuusistolla.
Hänkin tuli pesiskouluun uudestaan viime kesän kokemusten innostamana: - Täällä
oli silloinkin tosi kivaa. - Olen
nyt oppinut lyömään paremmin
pitkiä lyöntejä.
Ensimmäistä kesää mukana on Jonna Kitinoja. Hänet
pesiskouluun houkuttelivat
kaverit. - Olen oppinut täällä
vähän sitä sun tätä. Tai ainakin ottamaan paremmin kiinni palloja, Jonna sanoo.
Isokyläläiselle Heidi Kiikallekin kesä pesiskoululaisena
on ensimmäinen. - Lähdin tänne, koska keväällä koulussa ja
koulujenvälisessä pesisturnauksessa huomasin, että pesäpallo on kivaa. Olen oppinut
heittämään palloa ja ottamaan koppeja paremmin.
Juoksemisessa täytyy vielä
parantaa taitoja. Pesiskoulussa mukavaa on, kun tehdään
yhdessä joukkueena, kertoilee
Heidi.
Anne-Maria Hakala
7
Hiihtäjät aloittivat kesää
Toukokuun loppupuolella, lumien oltua jo kauan sulaneina,
juhlittiin YK-V:n hiihtokauden
päättäjäisiä.
Hakalan kodissa nautittiin
täytekakkukahveista, minkä
jälkeen jaettiin hyllyntäydellinen pokaaleja.
Hiihtojaoston puheenjohtaja Markus Leskelä kertaili kuluneen kauden tapahtumia ja
menestystä. Palkinnot saivat
Anu Alanko, Niina Alanko, Pauli
Frusti, Pekka Frusti, Arttu Hakala, Karri Hakala, Priska Hakala, Juha Hööpakka, Teemu
Kaksonen, Tero Kaksonen, Jenna Kiikeri, Pauliina Kinnari,
Paula Korpi, Jouni Laakso,
Lauri Laakso, Laura Leskelä,
Henrik Nyrhinen, Sonja Rannanjärvi, Anniina Sippola,
Hannu Sippola, Marko Viitamäki, Mikko Viitamäki, Aliina
Vuorela ja Johannes Vuorela.
Hiihtäjävieraana YK-V:llä oli
Teuvan Rivakkaa edustava isokyröläinen Maarit Korpi, jolta
kyseltiin niin kuulumisia kuin
harjoitusohjeitakin. Maarit on
harjoitellut myös maailman
huippujen, Virpi Kuitusen ja
Aino-Kaisa Saarisen kanssa.
Tietenkin haluttiin tietää,
miksi juuri nämä naiset ovat
huipulla, kun Maarit on päässyt heitä läheltä seuraamaan..
Maarit oli aidon hämmästynyt: -En tosiaankaan osaa sanoa, ihan samanlaisia lenkkejä ja harjoituksia he tekevät
kuin minäkin. Maailman huiput tekevät samanlaisia lihasvoimaharjoituksia tai rullahiihto- ja juoksulenkkejä kuin
muutkin hiihtäjät.
Johtopäätöksenä todettiin,
ettei hiihdon harjoittelu vaadi mitään erityisen salaisia
metodeja, vain raakaa työtä
monta vuotta. Yk-V:n monella
hiihtäjällä nuo raa´an työn
vuodet vasta edessäpäin; kuten Vuorelan sisaruksilla Aliinalla ja Johanneksella.
Aliina on kuluneena talvena hiihtänyt 9-vuotiaissa tytöissä ja Johannes vuotta vanhemmissa pojissa.
Menneestä hiihtokaudesta
Johannekselle jäi hyvänä
muistona mieleen Seinäjoen
talvikisat, yksi kauden ensimmäisiä kisastartteja ja vielä
yhteislähtökisa toi mukavaa
jännitystä mahanohjaan. Kilpailu kuitenkin meni hyvin.
(Johannes voitti, toim. huomautus)
Kurjempi muisto jäi Seinäjoen kaupungin mestaruuskisoista: sää oli todella kurja,
satoi räntää koko kisojen
ajan. YK-V:n edustajien osallistumista kisoihin ihmeteltiin, vaikka hiihtäjämme kelpasivat vallan mainiosti maakuntaviesteihin edustamaan
Seinäjokea. Palkintojakaan ei
kaupunki kisoissa jakanut.
Aliina muistaa mielellään
talven kisoista Vöyrillä hiihdettyä nalleviestiä. - Joukkueemme oli kisassa toinen ja
kaikki viestinviejät onnistuivat hyvin hiihdossaan. Viesti
oli tosi jännittävä. Lisäksi mitalien lisäksi sai palkinnoksi
Kinder-munan, se oli hauska
yllätys.
Aliina taitaa olla erityisesti
viestihiihtäjä, koska toisena
mukavana muistuu mieleen
Ylistaron koulujenväliset sähäkät sprinttiviestit. - Kirja-Matti 1, jossa hiihdin, voitti 13.luokkien sarjan, mutta vasta loppusuorataistelun jälkeen.
Kesällä kumpikin sisaruksista harrastaa suunnistusta.
Aliina viihtyy myös pesiskentällä ja kesäleirillä, haaveissa
on myös Powerparkissa vierailu. Johannes aikoo “oleskella
vaan“, mikäli peltotöihin osallistumiselta jää aikaa.
Tulevassa talvessakin ajatukset käväisevät kesällä:
kumpikin toivoo saavansa onnistuneita kisoja myös ensi
kaudella. Hiihtokilometrejä
Aliina tavoittelee yhtä paljon
kuin Ylistarosta on matkaa
Ouluun.
Ja vielä tavoitteita? - Hiihtäessä olisi hyvä, jos mies veisi suksia eikä sukset miestä,
vitsailee Johannes.
Toinen hiihtävä sisaruspari
löytyy Aseman suunnasta.
Alangon Niina on hiihtänyt 12-
YK-V palkitut hiihtäjät 2010
vuotiaissa ja isosisko Anu 14vuotiaiden sarjassa. Anulle
hiihtokauden kohokohta oli
Hopeasomman loppukilpailut
Espoon Paloheinän laduilla. Kisat olivat hieno kokemus,
sillä ne olivat ensimmäiset
isot kisani. Pääsy Hopeasomman loppukilpailuun on Anun
tavoitteena myös tulevana talvena.
Niinakin toteaa tavoitteenaan olevan kisoissa hyvin
pärjäämisen. Niinalla on hyvä
harjoittelukaveri ja kova kisavastus omasta seurasta,
Kinnarin Pauliina. Kisoissa tytöt ovat olleet vuorotellen toinen toistaan parempia, välillä
vain muutamien sekuntienkin
eroilla. Niinan kesään kuuluvat myös pesisleirit ja -pelit
harjoituksineen.
Kesältä Alangon tytöt odottavat erityisesti lomamatkaa
Kreikkaan. - Ja seuran hiihtoleireillä on ollut aina hauskaa!
toteavat tytöt.
14-vuotiaissa pojissa hiihtänyt Hakalan Karri nimeää
parhaiksi hiihtomuistoiksi
KLL:n ja Hopeasomman loppukilpailuiden hopeamitalit.
Hiihdon myötä Karri on saanut
kavereita ympäri Suomea.
Moni heistä oli pääsiäisenä
Tornionlaakson hiihtocupissa.
-Siellä oli mukavaa yhteistä
aikaa kavereiden kanssa. Se
on semmoinen kiva hiihtomuisto, joka ei ole kuitenkaan
kisasaavutus.
Kesäsuunnitelmista puhuttaessa Karri toteaa treenaavansa. - Ja varmaan tulee vähän roikuttua kylillä kavereiden kanssa, hän nauraa. Koululiikuntaliiton ja Hopeasomman loppukisat ovat ovat tavoitteena ensi talvenakin. - Ja
hyvä sijoitus siellä, sanoo Karri. Mikä on hyvä sijoitus? -Täytyy ensin kattoa, missä kunnossa on silloin. Että mikä on
sen hetkisen kunnon hyvä sijoitus, vastaa Karri diplomaattisesti.
Koska muitakin nuoria hiihtäjiä on haastateltu perheittäin, otetaanpa haastateltaviksi myös Karrin sisarukset:
12-vuotias Arttu ja 10-vuotiaissa hiihtänyt Priska.
Priska ei osaa nimetä parasta hiihtomuistoa yksiselitteisesti.- Varmaan Lapin kisat.
Tai sitten rakettiviesti. Ei kun
nalleviesti sittenkin.
Priskan kesäsuunnitelmissa
on erityisesti joessa uiminen
ja ensi kaudelle ei ole vielä
tarkkoja tavoitteita.
Arttu-veli kieltäytyy hiihtohaastattelusta ja toteaa olevansa painija eikä hiihtäjä.
YK-V:n viestijoukkueisiin Arttu kuitenkin aina on lähtenyt
hiihtämään pyydettäessä ja
ehkä ensi talvellakin hiihtäjien joukossa vie viestiä yksi
painija.
Anne-Maria Hakala
8
Zumbaa Zumbaa!
Kaikkihan nyt zumban tietävät! Jos sana on vielä outo,
tässä zumban tiivistetty tietopaketti:
Mikä on zumba?
Vauhdikas kuntotanssitunti, joka kuluttaa kaloreita ja kohottaa kuntoa. Tanssiliikkeitä tehdään vuorotellen nopeaan ja hitaaseen rytmiin latino- ja afromusiikin sekä uusimpien hittibiisien tahtiin.
Kenelle sopii?
Kaikenikäisille ja kaikenkokoisille!
Mitä päälle?
Itselle mieluisa, hengittävä ja joustava urheiluasu. Mukaan kannattaa ottaa iso vesipullo sekä pikkuinen hikipyyhe.
Missä zumbataan?
Monissa kuntokeskuksissa ja tanssikouluissa ympäri Suomea.
Ja tietenkin zumbaa on myös Joutopäivämarkkinoilla. Zumba valtaa urheilukentän sunnuntaina 4.7. klo 14.00.
Koska parasta mainosta on puskaradio, pyydetään muutaman zumbaajan suosittelut:
Zumbassa saa tehokasta liikuntaa huomaamatta. Hyvä
musiikki ja liikunnan ilo vie mukanaan! (Eija Kupari Hanhikoskelta)
Zumba on monipuolista, siinä saa koko vartalo liikettä ja
syke kohoaa takuuvarmasti. Zumbassa on enemmän rytmiä kuin aerobicissa. Musiikki ja tanssiliikunta on paras
yhdistelmä, siksi zumba on IN. Zumbassa saa toteuttaa
itseään tanssimalla. (Satu Kytöharju Kainastolta)
Zumba on minulle ja tyttärelleni ollut yhteinen harrastus,
ja on hienoa, että tämä laji sopii oikeasti kaikenikäisille.
Miehetkin voisivat tulla rohkeasti mukaan. Omasta kokemuksesta voin sanoa, että zumban myötä minulta katosivat niska-, hartia- ja päänsäryt.
( Satu Mannila Hanhikoskelta)
AUTO- JA KONEMYYNTI
M.SIPPOLA
MAATALOUSKONEIDEN:
-HUOLLOT
-KORJAUKSET
SEKÄ:
-HITSAUKSET
-SORVAUKsET
SOITA TAI M@ILAA
Puh. 040-578 6750
[email protected]
YLISTARON
KOSM. HOITOLA
JA KEMIKALIO
Kasvo-, käsi- ja jalkahoidot
Hieronnat - Solarium, juhlameikit
Teitä palvelevat
dipl.kosmetologit
Seija Kangasluoma
ja Sisko Vehkaoja
Puh. 474 0307
9
YK-V:n johdolla Kyrönjoen virkistyskäyttö nousuun
Reitin rakenteet ja taukopaikat palvelevat myös
muita jokiluonnosta nauttivia kuten kalastajia, pyöräilijöitä ym. retkeilijöitä. Heinisaaren kota tulee
olemaan lukollinen, mutta kodan avaimen saa jokainen käyttöönsä kuittausta vastaan. Avainkuittauksella pyritään estämään ilkivaltaa ja häiriötä,
joita joskus ilmenee leiriytymispaikoilla.
Reitin lähtöpaikka, Malkakoski, on alueena aivan
huippuluokkaa ja joen vaihtelevuus Ylistaron alueella pitää retkeilijän mielenkiinnon yllä. Kanoottiretkeilyyn kuuluu olennaisena osana pahojen paikkojen ”muotkaaminen” maitse, pakkojaloittelu saa
muutenkin veren virtaamaan jäykistyneissä jaloissa. Jos Kyrönjoki virtaisi Ruuhka-Suomen lähistöl-
lä, siitä olisi tehty merkittävä virkistyskäyttöjoki
jo viime vuosituhannella. Meille pohojalaasille joki
vain on siinä aina virrannut eikä siinä ole ollut muuta
mielenkiintoista kun ”tuluvat”. Nyt on kuitenkin
Seinäjoeltakin kuulunut viestiä, että tämä hanke
on vasta alkua joen ja jokiluonnon kehittämiseksi.
Hankkeeseen kuuluvan omarahoitusosuuden YKV saa kokonaisuudessaan yrityssponsorina, mutta
talkootyötä tulevan vuoden aikana joella on merkittävästi. Jokainen kynnelle kykenevä on tervetullut auttamaan kökkään!
Mika Kytöharju
Oletko tyytyväinen pankkiisi?
4Y]RK\US^]O^ZKXUSX`KSR^YKY^KcR^Oc^^s
WOSRSX5O\\YWWOWSOVOVVsWWOWS^s
UKSUUOK8Y\NOK`YS^K\TY^K]SX_VVO
=O]KK^^KKYVVKWO\US^^s`s]^SOXOWWsX
U_SXWS^sXcUcSXOXZKXUUS]S^K\TYKK
Teemme sen mahdolliseksi
Kaukolanraitti 3
Ylistaro
0200-3000
nordea.fi
Nordea Pankki Suomi Oyj
Seinäjoen Seudun Kehittämisyhdistys Liiveri ry ryhtyi keväällä hankerahoituksien avulla kehittämään
alueen elämysliikuntareitistöjä. Ylistaron Kilpa-Veljet lähti hakemaan oman alueensa parhaan elämysliikuntareitin kehittämiseen rahoitusta ja hakemus hyväksyttiin..
Hankkeen tarkoitus on tehdä Ylistaroon melontareitti Malkakoskelta Ylipäähän saakka.Tämä yli
20 kilometriä pitkä Kyrönjoen mielenkiintoisin ja
vaihtelevin jokiosuus halutaan saada mahdollisimman esteettömäksi retkeillä. Rantautumispaikkoja tulee tasaisesti reitille niin, että sen voi jakaa
myös itselle sopivaan pätkään.
Koskien ollessa ”kuivilla” tai melojan haluavan
pysyä kuivana, voi kosken kiertää maitse. Koskien kohtaan rakennetaan pitkospuita ja kevyitä vesirajassa kelluvia laitureita, jotka ovat tarkoitetut kanootilla rantautumiseen.
Kahilansaaren kohdalle, joen eteläpuolelle, tulee tämän hankkeen ensimmäinen taukopaikkalaavu. Sitä ennen Hanhikosken kyläyhdistys rakentaa Hanhikosken sillan alapuolelle omana hankkeenaan isomman veneenlaskupaikan, josta on lyhyt
matka kyläseuran kodalle.
Viimeinen ”huiloopaikka” tulee Heinisaareen,
Ylistaron keskustan jälkeisen Köykänkosken alapuolelle. Saareen tulee kota, käymälä ja nuotiopaikka, jossa voi vaikka yöpyä.
Reitille tulee myös opastus ja varoitustauluja,
joita seuraamalla meloja pysyy perillä missä mennään. Joissa vesitilanne vaihtelee nopeasti ja sen
takia pitkospuut ja laiturit on oltava helposti siirrettävissä kuiville ja talvitelakalle.
10
Seinäjoki - Ylistaro
SEINÄJOKI
-vireä ja kasvava viisikymppinen!
Seinäjoki lyhyesti
Seinäjoki on Etelä-Pohjanmaan maakunnan keskus ja yksi Suomen
voimakkaimmin kasvavista kaupunkikeskuksista. Seinäjoella on
1.1.2009 Nurmon ja Ylistaron kanssa toteutuneen kuntaliitoksen
jälkeen yli 57 000 asukasta. Seinäjoen kaupunkiseudulla
asukkaita on n. 140 000.
Seinäjoki tarjoaa laadukasta koulutusta aina peruskoulusta
yliopistotasolle, hyviä työpaikkoja ja Suomen kuudenneksi
suurimman markkina-alueen keskuksena erittäin kilpailukykyiset ja houkuttelevat kaupan palvelut. Viihtyisä
kaupunkiympäristö, lyhyet välimatkat ja monipuoliset
asumismuodot leimaavat kaupungin arkea.
Seinäjoki on 24 tuntia hyvää elämää.
HALKOSAAREN KOULU SATULINNAN PÄIVÄKOTI
Vanhalle Halkosaaren koulun tontille valmistui uusi koulu v. 1992. Vuosien 2008-09 laajennusten jälkeen
nykyaikainen rakennuskokonaisuus palvelee 6-luokkaisena peruskouluna ja max. 60-paikkaisena päiväkotina.
Koulutyön tavoitteet Halkosaaren koulussa
1. Tarvittavien tietojen, taitojen ja valmiuksien opettaminen
2. Tapakasvatus; käyttäytyminen ja toisen kunnioittaminen
3. Itsenäiseen työhön ja tiedonhankintaan tähtäävä opetus
4. Yhteistyö kodin ja koulun välillä
5. Ilmaisutaito
6. Hyväkuntoinen ja liikunnallisesti aktiivinen lapsi.
7. Elämysten kautta oppiminen
Lukuvuonna 2009-2010 oppilaita oli 78.
Henkilökuntaan kuuluu koulunjohtaja Tero
Juonojan johdolla yhteensä 13 henkilöä.
Satulinnan päiväkoti
tarjoaa 3 ryhmässä hoitoa ja varhaiskasvatusta
yhteensä 54 lapselle. Laajennetuissa tiloissa lasten
kanssa toimii kaikkiaan 14 lastenohjaajaa ja muuta
henkilökuntaan kuuluvaa.
Ryhmät ovat alle 3-vuotiaiden Pikkunisut,
3-6 vuotiaiden Rusinapullat sekä esiopetusryhmä Ankkastukit. Satulinnan vastaavana
opettajana toimii Marika Horila.
www.ylistaro.fi
11
KESKUSTA-ALUE KASVAA RITAMÄKEEN
Ookilaan sijoittuvan Ritamäen alueen asemakaava vahvistettiin valtuustossa
24.1.2010. Kunnallistekniikan rakentaminen aloitetaan alkusyksyllä ja ensivaiheessa myyntiin tulee 10 tonttia, joista järjestetään julkinen haku lokamarraskuulla 2010. Tonttihinta on 5 €/m².
Lisätiedot:
Hallintopäällikkö Pekka Mikkonen p. (06) 416 2210
pekka.mikkonen(at)seinajoki.fi
Maanmittausteknikko Leena Vartio-Laitinen p. (06) 416 2250
leena.vartio-laitinen(at)seinajoki.fi
YLISTARON PALVELUTOIMISTO - lähellä Sinua!
Palvelutoimiston remontti valmistui syksyllä 2009. Juhlallisia avajaisia vietettiin
18.11.2009, jolloin uusittu auditorio täyttyi äärimmilleen juhlavieraista.
Kaupungin hallintokunnista palvelutoimistolla ovat:
- kaupunginkanslia
- perhe- ja sosiaalipalvelut
- tekniikkakeskus ja vuokra-asuntopalvelut
- liikunta- ja nuorisopalvelut
- elinkeinopalvelut
- eläinlääkäri- ja terveystarkastuspalvelut (ent. virastotalo)
- Kelan yhteispalvelupiste
Palvelutoimisto on avoinna
päivittäin klo 9-15,
puh. 06-416 7000
Talon kokoustiloja voit
tarvittaessa varata käyttöösi
- auditorio (n. 80 paikkaa)
- asukaslautakunnan kokoustila
(20 paikkaa)
- kahvio ja pieni kokoustila
(20+20 paikkaa)
Paikallisille yhdistyksille käyttö
on ilmaista, muilta peritään pieni käyttömaksu.
www.seinajoki.fi
12
Jerry hyppää pisimmälle
Soili-äiti kuljetti kuusivuotiaan Jerry Saarikankaan
mäkihyppyharjoituksiin. - En tiedä miksi, en ole
ollut mitenkään erityisesti lajin ystävä tai kenenkään mäkihyppääjän fani. Vein vain Jerryn kokeilemaan uutta lajia, kertoo Soili.
Pian selvisi, että Jerryn omin laji on tosiaankin
mäkihyppy. Toki poika ehti harrastaa muitakin urheilulajeja, mm. pesäpalloa, jalkapalloa ja karatea. Nyt, 15-vuotiaana, Jerryn urheilullinen mielenkiinto keskittyy ainoastaan mäkihyppyyn.
- Ensimmäiset hyppyni tein Maijalan Matin rantaansa rakentamasta mäestä. Lauantaina kävimme vähän harjoittelemassa ja kokeilemassa, seuraavan päivänä oli jo kilpailut. Kaaduin kaikki kisahyppyni, mutta kilpailujen päätyttyä onnistuin
hyppäämään yhden kaatumatta, muistelee Jerry.
Tällä hetkellä Jerryn pisin leiskauttama siivu on
127-metrinen Rukan suurmäestä. Sitä hyppyä muisteltaessa syttyy Jerryn silmiin aivan erityinen loiste. Mutta haaveissa siintää vieläkin pidempi lento:
- 200 metrin rajan yli kun joskus hyppäisi, pukee Jerry haaveen sanoiksi. Sellainen hyppy ei onnistu Suomen mäissä. Paikka voisi olla vaikka Planican mäessä Sloveniassa. - Mutta lentomäkiin ei
päästetä harjoittelemaan, ainoa mahdollisuus päästä hyppäämään on maajoukkueen mukana, jatkaa
Jerry.
Talven kilpailuissa Jerry oli Hopeasomman loppukilpailun 14. ja koululiikuntaliiton mestaruuskilpailujen 12. Marginaalit eri sijoitusten välillä ovat
pienet, joten pelkkä sijaluku ei kerro kaikkea. Ensi talvena tähtään kisoissa kuuden parhaan
sakkiin, niin olemme valmentajan kanssa sopineet, toteaa Jerry.
Jerryn harjoitusohjelman tekee oululainen Tuomas Virtanen. Lisäksi seinäjokelainen Ville Vaaranmaa “katsoo hyppyjen perään”. - Jerryn valmentautuminen on kyllä hyvissä käsissä, toteaa äiti ja
jatkaa: - Eikä voi olla muistamatta ja kiittämättä
Hirvosen Väinöä, joka opetti Jerrylle hyppäämisen
perusteet niin hyvin, että sille pohjalle on ollut helppo rakentaa.
Jerryn mielestä hyppääjänä hänen vahvin ominaisuutensa on voima.
- Lisäksi mulla on kyllä hyvä vauhtimäen asento,
sitä ei ole tarvinnut korjailla. Hyppytyyli on Jerryllä
hyvin hallussa ja tyylipisteiden takia ei ole tarvinnut sijoituksissa antaa periksi.
Kuva: Ville Vaaranmaa
Ensi talvena Jerry kilpailee 16-vuotiaiden sarjassa, mutta aikoo kiertää myös paljon 18-vuotiaiden
kisoja. Mitä osa-aluetta pitää ensi talveksi parantaa, että tie kuuden joukkoon aukeaa? - Tasapainoa
tarvitaan vielä lisää, sanoo Jerry ja näyttää miten
sitä voi harjoitella: yksinkertaisen näköisellä varpailla seisomisella. Siitä Jerry vaihtaa seisoma-asennon kantapäiden varaan. (Kokeilin kotona ja ei, se
ei ole niin helppoa, miltä näytti..) Tukevan asennon
pitäminen vauhtimäessä on hyppääjälle tärkeää, kun
nopeushyppyrin nokalla voi nopeutta Jerrylläkin olla
jo 85km/h.
Lajiharjoituksia Jerry tekee 2-4 kertaa viikossa.
Lisäksi tehdään loikkia, lenkkejä, spurtteja, voimaharjoituksia .- Aika samoja asioita kuin esimerkiksi maastohiihtäjätkin, arvelee Jerry.
Vaikka Jerry aloitti uransa Kainaston Jyrkän mäissä, ovat ne jo auttamattoman pieniä. Talviaikaan
Jerry harjoittelee enimmäkseen Vöyrin K68 -mäessä. Kesällä muovitettu harjoittelumäki löytyy Saarijärveltä tai Jyväskylästä, jossa sijaitsee “ lähin
parhaista mäistä”. Jyväskylän mäessä on kesälläkin jäälatu, joten vauhti on talvimäen luokkaa.
- Muovimäessä vauhtimäki on hitaampi, joten hypytkään ei ole niin pitkiä kuin talvimäessä. Muuten kesä- ja talvihyppäämisellä ei ole paljon eroa,
Jerry selittää.
Harjoittelumäet siis sijaitsevat matkojen takana, joten hyppyharjoitukset painottuvat viikonloppuihin. - No, Saarijärvelle olemme useastikin ajaneet keskellä viikkoa puoli neljän jälkeen, kun
pääsen töistä, käyneet treenaamassa ja palanneet
Ylistaroon puoli kymmenen maissa, kertoo äiti. Laji
siis vaatii omistautumista paitsi urheilijalta, myös
yksinhuoltajaäidiltä ja mahdollisesti vielä elämänmuutosta:
Jerry aloittaa syksyllä yhdeksännen luokan. Peruskoulun jälkeisestä opiskelusta ei ole tehty vielä
päätöksiä. - Jos Lapualle rakennetaan suunniteltu
uusi mäki, niin ehkä sitten ei olisi pakko lähteä
Pohjanmaalta.. Äiti ja poika ovat jo pohtineet mahdollisuutta muuttaa isompien hyppyreiden kaupunkeihin. Minne, siihen vaikuttavat äidin työmahdollisuudetkin. Ensi talvena pitää päättää tärkeitä
asioita mäkihypyn ehdoilla.
Sitä ennen on kuitenkin vielä kesäloma. - Sukuloimassa varmaan käyn, raottaa Jerry lomasuunnitelmia. - Mutta kyllä sukset ovat mukana niilläkin reissuilla.
Anne-Maria Hakala
Tarpeeksi rouheaa
menoa Ylistarosta!
Ylistarolainen Rock-yhtye Rough Enough nousee lavalle Joutopäivillä.
Rough Enoughin muodostaa kolme 13-14 vuotiasta tyttöä: Rauni Hautamäki kitara ja laulu, Emma Ruuska rummut ja Iida Mäkelä basso ja laulu. Bändi on ollut kasassa pian puolitoistavuotta ja kokemusta on takana monenlaisista tapahtumista, joista mainittakoon erityisesti kevällä saavutettu yläasteikäisten RockSM-kisojen 3.sija.
Lisäksi Rough Enough on esiintynyt pääesiintyjänä Rytmikorjaamolla PikkuProvinssissa ja Laihian Kantrissa koulujen päätösbileissä. Kesällä Joutopäivien lisäksi bändiä voi mennä katsomaan mm. Tanskurockiin 21.8.2010.
13
Pekka Lontooseen?
2012 kilpaillaan kesäolympialaiset Lontoossa. Samana vuonna on kulunut tasan 60 vuotta, kun ylistarolainen urheilija on ollut Suomen olympiaedustajana: Kalervo Rauhala paini kreikkalais-roomalaisen painitavan olympiahopeaa sarjassa 79kg.
Kisat olivat Helsingin olympialaiset vuonna 1952.
Voisiko 60 vuoden jälkeen ylistarolainen painija olla
jälleen olympiamolskilla?
Pekka Rintamäki paini tänä keväänä kolmannen
perättäisen vapaapainin suomenmestaruuden sarjassa 96kg. Kreikkalaisroomalaisessa SM-mitali oli
pronssinen, sarja oli 84 kg. Lisäksi Pekalla on keväältä maaotteluedustukset niin Ruotsia kuin Viroakin vastaan, joista voittojen myötä “takataskuun
tuli arvokkaita päänahkoja”.
Pekka harjoittelee tällä hetkellä maajoukkueen
valmennusringissä sekä Ilmajoella Seppo ja Marko
Yli-Hannukselan ohjeistamana. Opiskelu Seinäjoen
ammattikorkeakoulussa sujuu asiallisesti, mutta
painin ehdoilla: Pekka harjoittelee kahdesti päivässä
kuutena päivänä viikossa.
Pekka tavoittelee painin olympiapaikkaa tosissaan tietäen, että olympiapaikka on kova työn takana ja pettymyksiäkin voi matkalle tulla. Mitään
ei kuitenkaan saa yrittämättä ja kaikkeaan peliin
heittämättä.
Pekan tueksi on YK-V:n painijaosto perustanut
“Tavoitteena Lontoo 2012”- ryhmän, jonka vetäjä-
Kuva: Hannu Kiminkinen
nä toimii Matti Rauhala. Ryhmän tavoitteena on
kerätä Pekan tueksi yrityksiä ja yksityishenkilöitä.
Rahallinen tuki kulkee Suomen urheilijoiden tukisäätiön valmennusrahaston kautta, jonka jäsenenä Pekka on. Onko sinulla tai yritykselläsi on mah-
dollisuus ja halu viedä Pekan harjoittelua ja olympiaunelmaa eteenpäin?
Anne-Maria Hakala
VARATTU
Jokaiselle sopiva Rider
yli kahden vuosikymmenen kokemuksella
Hinnat alkaen
2590 €
(111B5)
UUTUUS!
HUSQVARNA Rider 111B5
Rider-sarjan pienimmäinen. Ainutlaatuiset ajo-ominaisuudet kompaktissa
koossa. Saatavana myös hydrostaattisella vaihteistolla varustettuna.
www.husqvarna.fi
PIENKONEHUOLTO- JA MYYNTI M. LESKELÄ
Kosolantie 36, 61440 UNTAMALA
Puhelin 040 592 6875, 06 473 1944
14
Kiekkoringin laitamilla
Sami tuumaa
Kesäisenä maanantai-iltana Ylistaron urheilukentällä
pyörii kiekkoringissä kolme nuorta. Käydäänpä kysymässä, miten harjoitukset sujuvat.
17-vuotias lukiolainen Maija Kyntäjä on viimekesäinen 16-vuotiaiden kuulantyönnön SM-nelonen
ja kiekonheiton SM-vitonen. Päälajikseen tällä hetkellä Maija nimeää kiekonheiton. Tänä vuonna
Maija on jo tehnyt päätöksen, ettei suomenmestaruuskisoihin osallistu: samalle ajankohdalle osuu
koulun opintomatka Saksaan ja se vie pidemmän
korren Maijan arvojärjestyksessä. Tulostavoitteita
Maijalla kuitenkin on, sillä viimekesäisiä metrilukemia on tarkoitus parantaa. - Sentinkin lisäys on
hyvä, mutta tietenkin aina mukavampaa, jos lisäys on pidempi..
15-vuotias Taija Keskinen aloittaa syksyllä 9.luokan. Taija pitää päälajinaan kuulaa. - Sitä on nyt
tullut harjoiteltua enemmän, hän sanoo ja toteaa
saman tien, että toki kiekonheittokin seuraa mukana. - Se on nyt alkanut sujua paremmin. Viime
kesältä Taijalla on plakkarissaan 14-vuotiaiden SMhopeaa kuulantyönnössä ja SM-pronssia kiekonheitossa. Tulevalle kesälle tavoitteena on kuulan SMkulta.
Kolmas treenaaja, myöskin tuleva 9.luokkalainen, 15-vuotias Sami Lehtonen on pahantuulinen.
Treenit ovat sujuneet huonosti. -En anna muuta lausuntoa, murahtaa Sami ja pehmiää sitten hieman.
-Jos treeneissä alkaisi kulkea, voisin ehkä käydä
jossain kisoissa. Nyt Sami on työntänyt harjoituk-
Maija ja kuula
sissa alle 13 metriä, mikä ei tyydytä nuorta miestä. -Työnsin pari metriä paremmin viime kesänä.
Viime kesänä Sami oli 14-vuotiaiden SM-nelonen ja
kiekon SM-sijoitus oli yhdeksäs. - Taijalla on nyt
ollut meistä paras fiilis ja hän on nostanut kyllä tasoaan, paljastaa Maija. - Kyllä Samikin onnistuu,
kun se vain saa fiiliksen päälle. Se kuitenkin meistä osaa työntää korkeimpia kaaria ja omaa voimaa,
kannustavat tytöt. Talviharjoittelu Samilla meni ihan
hyvin, paljastavat tytöt ja huomauttavat, että ulos
siirryttäessä tulokset aina hieman huononevat hallissa tehdyistä.
- Näissä heittolajeissa on vaikeutena se, että kun
tulee jokin pienikin tekniikkavirhe, virhe vaikuttaa heti johonkin toiseen kohtaan suorituksessa ja
koko suoritus menee pilalle, sanoo Taija. - Niin, se
virhe ikään kuin kertautuu, vahvistaa Maija.
- Kuula ei tunnu tällä hetkellä yhtä kivalta kuin
kiekko. Ja kun se ei tunnu niin kivalta, sitä tulee
harjoiteltua vähemmän. Ja kun harjoitellut vähemmän, ei menestystäkään tule samalla tavalla. Ja kun
ei ole menetystä, ei viitsi harjoitellakaan. Sitten
ollaankin huonossa kierteessä, analysoi Maija. - Maijan hyvä puoli on, että hän osaa hyvin neuvoa ja
Taija tähyilee SM-kultaa
näyttää mallia, toteaa Taija. Siis opettaja- tai valmentaja-ainesta? - Ehkä ei, nauraa Maija.
Taijan hyvä puoli on taas nopeus ja hyvä tekniikka. -Ihmiset luulevat, että “kuulamörssärin”
pitää olla hurja lihaskimppu, mutta työntämisessä
on enemmän kyse oikeasta tekniikasta. Tekniikkaa nuoret harjoittelevat Kyntäjän Jukan johdolla
talvisin kolmesti viikossa, kesällä ohjattuja harjoituksia on neljä kertaa viikon aikana. Siihen lisäksi omaehtoinen harjoittelu, punttisali ja lenkkeily.
Mutta ennen poistumista kiekkoringin reunalta,
kysytään mikä nuorison mielestä on kesässä mukavinta? - Kesätyöt ja etenkin palkkapäivä, virnistävät Maija ja Sami. - Metrilaku, vastaa Taija.
Anne-Maria Hakala
15
YK-V:n tytöt
pelaavat superpesistä
Ylistaron Kilpa-Veljien tytöt pelaavat tänä kesänä B-tyttöjen superpesistä. Pelaajaringissä
on 16 tyttöä mm. Ylistaron Kitinojalta, Untamalasta ja kirkonkylästä.
- Joukkueemme pelaajat ovat vielä selkeästi iältään nuoria superpesikseen. Joukkueessa saisi pelata vielä 19-vuotiaatkin, kun
meidän joukkomme on pääosin 15-vuotiaista
koostunut, toteaa valmentaja Keijo Kitinoja.
Hän myös tyttöjen pelinjohtajana vaihtaa
viuhkan värikoodeja, toisena pelinjohtajana
heiluttelee mailaa Jarmo Heimonen.
- Olemme kuitenkin lähteneet superpesikseen hakemaan kokemusta ja harjoitusta, sillä
pelaamaan oppii pelaamalla. Varsinainen tavoitteemme joukkueena on C-tyttöjen SM-kullassa. Kun vain itsekin aina muistaisimme sen,
sillä muutaman erittäin hyvin onnistuneen superpesisottelun myötä tuntui joukkueeltakin
unohtuneen, että olemme kuitenkin vielä altavastaajia superpesiksessä. Onhan muiden
joukkueiden vanhemmilla pelaajilla selvästi
esim. enemmän lyöntivoimaa kuin meillä, Keijo toteaa
- C-tytöissä olemme lohkomme sarjakärjessä ilman ainoatakaan hävittyä ottelua, joten
siellä on edetty suunnitelmien mukaan. Viimeisimmissä otteluissa tytöt ovat selvästi parantaneet peliotteitaan ja pikkuhiljaa esim.
etukentän ulkotyöskentely alkaa näyttää siltä
miltä pitääkin.
Tyttöjen kesä siis kuluu tiiviisti pesäpallon
parissa kahta sarjaa rinnakkain pelatessa.
Joukkueelta löytyy erittäin hienot nettisivut osoitteesta www.ykv-pesis.net. Sivuilta
löytyy mm. tyttöjen pelaamien otteluiden tilastotiedot, otteluselostukset, pelaajaesittelyt ja upea kuvagalleria otteluista. Käykääpä
tutustumassa internetissä ja ennen kaikkea:
lähtekää kannustamaan tyttöjä kentän laidalle!
Anne-Maria Hakala
ELEKTRIA-ammattiliikkeestä osaavaa sähköpalvelua
ELEKTRIA
Rakennatko uutta vai korjaatko vanhaa?
Ota ensin yhteys ELEKTRIA-sähköammattiliikkeeseen, niin säästät
kustannuksissa ja varmistat alan parhaan palvelun.
s Asiantunteva suunnittelu
s Osaava asennus
s Korkealaatuiset sähkötuotteet
Pohjanmaan SÄHKÖPALVELU OY
60800 llmajoki, 61400 Ylistaro
puh. 06-424 6640, puh. 06-474 0407
www.pohjanmaansahkopalvelu.com
Sähköistä osaamista vuodesta 1976
CNC-SORVAUKSET - JYRSINNÄT & PORAUKSET
METALLIKONEISTUS
PUKKINEN KY
Puh. (06) 474 0940
ALIHANKINTAHITSAUKSET
T:MI J. KUPARI
Pelmantie 85, 61400 YLISTARO
Puh. 0400-297 144, fax 473 3501
16
Tumpelo iltarasteilla
Suunnistusta mainostetaan
aina fiksujen ihmisten lajiksi,
vaan voiko ihan tumpelokin
sitä kokeilla? Pohjankyrö-lehdestä selvitän, että joka tiistaiset YK-V:n iltarastit ovat tällä kertaa Järvirannalla. Ei
muuta kuin kokeilemaan!
Sää vaikuttaa vähän kurjalta. Lämpötilakin huitelee 10
kesäkuisen asteen tietämissä,
on satanutkin. Yritän houkutella ystävää seurakseni. - On
niin sääskinen ilma, hän kuittaa ja kieltäytyy kohteliaasti.
Itseäkin laiskottaa.. Valitettavasti olin YK-V:n edellisiltaisessa kokouksessa ehtinyt
hehkuttaa suunnistajien valmennuspäällikkö Tapio Kujalalle iltarastiosallistumistani. Ei
auta, sanasta naista ja sarvista
härkää! Vedän kumpparit jalkaan ja paksun fleecetakin niskaan.
Mielestäni kaikki tiet vievät
Järvirannalle: olen nähnyt ainakin kolme eri kylttiä eri puolilla Ylistaroa ja niissä kaikissa lukee JÄRVIRANTA 4. Pohjankyrö- lehden seuratoimintapalsta olisi kertonut minulle,
että opastus kisapaikalle olisi
ollut Liipantönkältä. Vaan enpä
lukenut.. ajelen reteesti Untamalan suuntaan ja hämmästelen, miksei rastilippua liehu
Järvirannan kyltissä. Lähden
kuitenkin ajamaan Järvirantaa
kohti. Jossain vaiheessa minulta meinaa usko loppua ja
ajattelen, että on tosi noloa
lähteä suunnistamaan, jos loppujen lopuksi ei edes löydä
suunnistuspaikalle. Sitten
eteeni pöllähtää harmaa auto,
jota lähden seuraamaan. Nokkelasti ajattelen, että koska liikenne seudulla on hiljainen,
tuokin auto on varmaan iltarastiajossa. Ja päättelen oikein! Rennosti peesaillen löydän kuin löydänkin iltarastien
lähtöpaikalle, mikä sijaitsee
Järvirannan ampumaradan tuntumassa.
Lampsin kumppareissani
kohti lähtöpaikkaa ja kysyn :Kukas on se karttamestari?
Iloisesti hymyilevä mies korjaa
termin olevan ratamestari ja
esittäytyy Jussi Koskeksi. Päätän kysellä hieman ennen kuin
uskaltaudun metsään. Jussi
Koski kertoo, että iltarasteilla
käy yleensä noin 50 suunnistajaa, joista noin kolmasosa on
alle 10-vuotiaita. Alle 19-vuotiaat saavat kartan hyppysiinsä ja rastien leimaukseen tarvittavan emit-kortin ilmaiseksi. Aikuiselta emit-kortin vuokra on yhden euron (ellei omista omaa emitkorttia) ja karttamaksu 3€. - Jos useammin
kuin muutaman kerran kesässä käy, kannattaa ostaa 25€
maksava kausikortti.
Reittejä on monentasoisia.
A-rata on pisin ja vaativin, Bja C-radat lyhentävät matkaa
ja rastienkin pitäisi löytyä helpommista paikoista. Rastireitti on helpoin vaihtovaihto:
maastoon on merkitty siimalla tai puihin kiinnitetyillä suikaleilla reitti, jota seuraamalla löytää varmasti rastille. Tukireitti on astetta vaikeampi,
sillä rastit eivät ole suoraan
reitillä, vaan hieman sivussa.
Entä onko ikärajoitusta?
Kehtaako tumpula valita rastireitin vai onko se tarkoitettu vain alakouluikäisille? -Ehei,
nauraa Jussi, ei ole mitään ikärajoituksia, vaan reitin voi valita oman tasonsa mukaisesti.
Ratamestarina Jussi Koski
Hurraa, eka rasti löytyi
Tänä kesänä YK-V ei ole järjestänyt varsinaista oravanpolkukoulua, mutta iltarasteilta
saa aina neuvontaa ja opastusta. - Pitää vain uskaltaa kysyä,
jos tarvitsee apua, sanoo Jussi.
Iltarasteja voi lähteä joustavasti etsimään klo 18-19 välillä, vaikka lehdessä alkamisajaksi on merkitty klo 18. Tänään taisi ensimmäinen
suunnistaja lähteä vartin yli
kuusi.
Entäs se takaisintulo? - Kukaan ei ole koskaan jäänyt
metsään, lohduttaa Jussi tumpeloa. Eikä hänen mukaansa
ole Ylistaron iltarasteilla tarvinnut järjestää etsintäpartiota. - Jotkut viihtyvät metsässä kauemmin kuin toiset. Vakikävijöistä kyllä tiedämme,
keistä ei tarvitse huolestua,
vaikka kestäisikin pitempään.
Mikä on paras keli suunnistamiseen? Tulinko nyt kuitenkin huonona päivänä? - Ei sade
välttämättä huono ole, vastaa
Jussi arvoituksellisesti.
- Suunnistajat ovat kyllä lajiuskollista sakkia ja tulevat
paikalle säästä riippumatta.
Entä jos satuinkin sellaiselle tiistaille, jolloin ratamestari on kuuluisa siitä, että tekee
erityisen pahoja reittejä? Ratamestari kiistää epäilyni. - Ei
iltarastit ole pahoja. Eikä voi
radasta päätellä, kuka ne on
suunnitellut. Ehkä jotkut kokeneet huippusuunnistajat voivat
“tunnistaa kädenjälkiä” kisakartoissa.. Iltarastien ratamestarivuoro kiertää ja yhdelle porukalle tulee yhdet tai kah-
Leena alkoi suunnistuksen lasten myötä
det iltarastit järjestettäviksi.
Tällä kertaa Jussin kanssa ratoja tekivät Päivi Koski sekä
Hanna ja Lauri Helander.
Iltarastit kiertävät kylältä
toiselle, eivätkä ole aina samassa maastossa.
- Pyrimme kuitenkin viemään iltarastit sinne, mistä on
uusimmat kartat tehtynä, Jussi
kertoo, siksi ei välttämättä
juuri omalla kylällä ole iltarasti-iltaa.
Ostan Jussilta kartan, johon
on valmiiksi merkitty neljä
rastipaikkaa sekä vuokraemitin, jonka pujotan etusormeen. Päivi Koski neuvoo ystävällisesti, että reitit on merkitty puihin kiinnitetyillä muovisuikaleilla. -Jo pelkästään
suikaleita seuraamalla rastien
pitäisi löytyä. - Ja jos kartas-
Timo kuntoilee suunnistamalla
17
ta huomaa oikein hyvän paikan, jossa voi voi oikoa, niin
kannattaa hyödyntää mahdollisuus, esimerkiksi tuolla pellon reunassa, Päivi vihjaisee
minulle. Nyökyttelen Päiville
itsevarmempana kuin olenkaan ja mainostan, että kyllähän minun pitäisi opettajaihmisenä vähän tajuta suunnistuksestakin. (näin tuli loattua ammattikuntanikin maine :-D)
- Onko tämä emit -systeemi tuttu? Tässä lähtöpaikalla
täytyy korttia pitää laitteessa, kunnes valo vilkkuu kolmesti: silloin aiemmat kortille tallentuneet tiedot nollautuvat, kertoo Jussi. Näin teen
ja lähden reippaasti marssimaan. - Niin tuonne suuntaan, rykäisee Jussi. No juu,
ihan klassinen virhe heti alkuun! Käännyn päinvastaiseen
suuntaan ja lähden seuraamaan valkoisia liuskoja.
Ensimmäinen rasti löytyy
melkoisen helposti ja tunnen
pientä ylpeyttä. Hei, fiksujen
ihmisten laji! Mutta sitten..
No niin, jälkipuinti lienee
yksi suunnistuksen lajiominaisuuksia ja tässä sitä nyt tulee: luulin yhtä tietä ihan toiseksi tieksi. Ja yhtä peltoa
ihan toiseksi pelloksi. Ja huumaantuneena ensimmäisen
rastin helpohkosta löytöpaikasta, ajattelin että tämä
suunnistus on ihan tajuttoman
helppoa. Seurasin ensin uskollisesti maastomerkintöjä,
kunnes lähdin rohkeasti (niin,
jälkikäteen ajatellen: uhkarohkeasti) oikomaan ihan väärästä paikasta toiseen väärään paikkaan, mitä tietenkin
luulin oikeaksi paikaksi. Hälytyskellot eivät soineet päässä edes siinä kohtaa, kun pellon laidalla vastaani kulki
kartta kädessään rouva pienen lapsen kanssa. Mitähän
nuo tuonne ihan väärään suuntaan menevät? tuumailin itsekseni.
Löysin pari rastiakin. Vahinko, ettei niitä oltu merkitty minun karttaani, eikä niissä ollut RR-merkintää, joka
olisi paljastanut niiden olevan
minun ratani rasteja.
Kauheasti kaikenlaisia hämäysrasteja tänne laitettu,
puhisin loikkiessani ojien yli.
Valkoisia merkkimuovejakaan
ei näkynyt missään. Nyt kyllä
etsin seuraavaksi puun, jossa roikkuu muovinpala, niin
rastikin lähestyy. Hurraa ja
tuolla sellainen on… nyt tiukasti katse puihin. Suunnitelmani tuotti tulosta ja löysinkin oikean rastin. Tai oikean
ja oikean: rastilipussa oli
merkintä RR3. Kolmonen??
Missä hitossa se kakkonen sitten on? Katse karttaan selvitti, että olin sekoillut peltojen
kanssa. No olkoon, en kyllä
lähde takaisin kakkosta etsimään. Lähdin kohti nelosrastia, nyt samaan suuntaan kuin
hetki sitten vastaan tulleet
suunnistajat. Toisaalta ärsytti oma töpeksintä, toisaalta
nauratti: eksyin sitten rastireitillä. Mietin, että tämä laji
varmaan pitää ihmisen nöyränä. Vai ovatkohan suunnistajat kunnianhimoisia täydellisen reitinvalinnan metsästäjiä?
Mutta jossain ajatusteni
harhaillessa olin kadottanut
näköpiiristäni kaikki valkoiset
rastireittiliuskat! Onneksi
ampumaradan pauke kuului
selkeästi. Ei muuta kuin reippaasti ääntä kohti. Ja hupsis!
Kohta keskellä jäkäläistä kalliota näkyikin valkoisten liuskojen jono kuin kiitoradan
valot.
Päätin keskittyä suoritukseeni ja seurata tiukasti reittiä kohti viimeistä rastia.
Näin päädyin onnellisesti maaliin. Tunnustin ratamestarille
heti pummanneeni yhden rastin. - Eihän siinä mitään, kuului rento lohdutus. -Haluatko,
että otetaan sulle aika? Saat
ainakin itselle tämän paperin,
mistä voit katsoa paljonko
meni eri rastien välillä aikaa.
(Ehkä suunnistusharrastukseni ei ole vielä niin analyyttisella tasolla. Laitan kuitenkin
Matkapalveluja laidasta laitaan!
Yhden päivän teatterimatkoista kahden viikon Euroopan matkoihin!
henkilökuntamme on käytettävissäsi.
Ammattitaitoinen henkilök
Tilausliikenteessä 14 laadukasta 16–62 -paikkaista
• Til
turistivarusteista bussia
tu
Täydelliset matkapaketit eri kokoisille ryhmille
• Tä
kotimaahan ja ulkomaille
ko
Laiva-, lento- ja hotellimatkat
• La
Osassa busseista nettiyhteys matkan aikana
• Os
Ruokailut – teatterit – oppaat – kaikki oheispalvelut!
• Ru
puh. (06) 484 8749
[email protected] • www.harmanliikenne.fi
kauppakuittia muistuttavan
lapun karttani väliin.)
Sitten huomaan pari tuttua
suunnistajaa ja päätän haastatella heitäkin:
Leena Istolahti on paljon
menestystä suunnistuksessa
saavuttaneiden Istolahden
poikien äiti. - Omat lapset
johdattivat lajin pariin, kertoo Leena auliisti. - Ensin kuskasin poikia harjoituksiin ja
kisoihin ja sitten aloin itsekin pikkuhiljaa suunnistaa.
Nyt Leena on ollut jo mukana
parikymmentä vuotta ja käy
iltarasteja aika säännöllisesti. Leena valitsee yleensä Bradan. - Suunnistajana minulla on tavoite kehittyä paremmaksi, mutta ei mitään sen
kummempia kilpailullisia tavoitteita, Leena nauraa.
- Jukolan viestin toivon
aina pääseväni juoksemaan,
lisäksi perheenä osallistumme
kesäisin FIN5- ja Kainuun rastiviikoille. - Suunnistuksesta
mukavan lajin tekee se, että
voi rasittaa myös päätään
eikä vain kroppaansa, sanoo
Leena ja jatkaa: - Metsässä
juokseminen on jaloille ystävällisempää kuin pikitiellä
lenkkeily ja lisäksi maastossa juokseminen on raskaampaa, kunto nousee tehokkaammin.
Nyrhisen Timo on kolunnut
rastien perässä metsiä jo kol-
misenkymmentä vuotta. Iltarasteilla Timo on A-radan kiertäjiä. - Säännöllisen epäsäännöllisesti käyn, hän toteaa. Tavoitteena tällekin kesälle on
Jukolan viestissä juokseminen
“kolmosjoukkueen ankkuriosuudella”. Miksi sitten suunnistaa? - Näin pysyy kunto kohdallaan, hän toteaa. -Ja onhan
tässä aina sen löytämisen riemu ja luonnossa liikkumisen
mukavuus, näkee vuodenaikojen kulun lähietäisyydeltä.
Kesän kulkua metsissä ehtivät vielä tutkimaan muutkin,
sillä YK-V:n iltarastit jatkuvat
aina syyskuun puoliväliin saakka. Tiedot iltarastipaikoissa
löytää netistä osoitteesta:
www.ykv.fi/suunnistus sekä
Pohjankyrö-lehden seuratoimintapalstalta.
Entä aikooko tumpelo mennä vielä metsään? Ehkä jossain hampaankolossa väijyy
ajatus, etten voi olla NÄIN
tumpelo sittenkään.. Fiksujen
ihmisen laji, fiksujen ihmisen
laji.
Iltarasteilla tumpeloi
Hakalan Anne-Maria
18
Nappulat kyselykierroksella
Kesän ensimmäiset nappulakisat kisailtiin Ylistaron
urheilupuistossa 10.6. Joutopäivä-lehti oli paikalla tiukkojen kysymysten kanssa. Kysyimme nappuloilta:
1) Mikä on suosikkiurheilulajisi?
2) Mitä urheilua haluaisit suosikkisi
lisäksi harrastaa?
3) Mitä tarkoittaa joutopäivä?
Mitä silloin tehdään?
Touk
o Viirimäki, 4 vuott
a
ouko
vuotta
1)Mukavinta on pituushyppy. Olen harjoitellut sitä kotona
ja kentällä.
2)Juoksua
2)Joutopäivä tarkoittaa joulua. Se on vasta syksyllä.
Aaro Kalliomaa, 6 vuotta
1)Turbokeihäs, koska se lentää pitkälle. Olen mestari pallonheitossa, olen saanut ykköspalkinnon siitä ja kolmospalkinnon pituushypystä. Täällä osallistun pallonheittoon
ja yritän saada pallon verkon viereen asti.
2) Juoksua
3) Silloin saadaan lahjoja, luistellaan ja hiihdetään.
Touko Viirimäki ja Aaro Kalliomaa
Laura Punkari, 5 vuotta
1) Pallonheitto, voitan aina kisoissa. Kotona ei voi heittää palloa, kun ei ole sopivaa heittopaikkaa.
2)Juoksu voisi olla kivaa.
3) En tiedä mitä se tarkoittaa. Silloin voi ehkä uida ja
mennä tallille.
Nuutti Keski-Hirvi, 7vuotta
1) Ehkä juoksu.. siinä saa hyvin liikuntaa.
2) Tahtoisin urheilla vähän kaikkia lajeja. Heittolajeissa
olen vahva.
3) Se tarkoittaa vapaapäivää. Silloin voisi nukkua kauemmin.
Nuutti Keski-Hirvi
Paavo Frusti
Paavo Frusti, 4 vuotta
1) Harrastan urheilua yleensä. Kävely on mukavin laji.
2) Haluan kokeilla pyöräilyä (Paavo oppi haastattelupäivänä ajamaan ilman apupyöriä, huomauttaa äiti sivusta)
3) En oo kuullut semmoisesta. Silloin voi mennä nukkumaan tai leikkiä tai syödä tai mennä pihallekin vähän tai
mennä ruiskuttamaan ja kyntämään tai..
Iida Luukko, 5 vuotta
1) Pituushyppy. Siinä saa hyppiä ja juosta.
2) Luisteluhiihtoa ja rullaluistelua. Voisin myös jumpata.
3) En tiedä. Kai se on ihan tavallinen päivä. Ihan tavallista elämää viettäisin.
Anne-Maria Hakala
Laura Punkari
Iida Luukko
www.salaoja.com
19
TAKE
-säätösalaojakaivot
-välppäkaivot
Lahdentie 11, 61400 Ylistaro
puh. 06-474 0800, fax 06-474 1800
E-mail:
[email protected]
www.muotek.fi
E-mail: [email protected]
Painitytöt toivovat “lisää
likkoja molskille”
YK-V:n tekivät kesäretken Ähtärin eläinpuistoon. Linja-auton takapenkillä tuntui olevan
erityisen hauskaa..
Painijatytöt Noora Korpi, Serafia Mannila,
Emma ja Maija Kujala, Jenna Kiikeri, Priska
Hakala ja Oona Saukkosaari olivat valloittaneet bussin takaosan. Joukosta puuttui Hanna Louko, joka oli lähtenyt voimisteluleirille
Turkuun.
Tytöt ovat kulkeneet painiharjoituksissa 15 vuotta. Priska, Serafia ja Oona olivat innostuneet painista, kun veli oli ensin alkanut
painia. - Paini näytti kivalta ja halusin itsekin
kokeilla, sanoo Serafia, joka puolestaan houkutteli kaverinsa Nooran mukaan painiharrastukseen. Maija ilmoittaa tulleensa painisalille, koska “iskä vetää harjoituksia siellä”.
Kaikki tytöt ovat käyneet jo painikisoissa.
Kysymykseen menestyksestä, kaikki vastailevat kovin vaatimattomasti: - No joo, on sitä
jonkin verran tullut.. Tai: - Noo-oo, ei nyt niin
kauheasti.. Maija ja Emma ovat reippaimpia
ja kertovat, että kyllä palkintojakin on kaappiin kertynyt.
Myöskin tavoitteenasettelussa tytöt ovat
sangen varovaisia ja toteavat, että erityisiä
tavoitteita ei ensi kauden kilpailuihin ole asetettu. Jenna uskaltaa ilmoittaa tavoitteekseen
saada menestystä ja Emman tähtäin on seuran parhaan tyttöpainijan kiertopalkinnossa.
Kaikki kuitenkin aikovat jatkaa painimista
syksylläkin.
- Painissa on mukavinta painiliikkeet, voimistelu- ja temppuosuudet harjoituksissa ja
harkoissa myös oppii uusia juttuja, kertovat
tytöt. Erityisen mukavaa on silloin, kun tytöt
harjoittelevat yhdessä Team Pohjanmaan
kanssa. - Silloin on harkoissa vain tyttöjä,
toteaa Serafia. Myös kilpailuissa on kivaa,
tytöt vakuuttavat.
Painiliikkeistä bravuureikseen tytöt mainitsevat palomiehen pyörän, jalkaan menon,
lonkkaheiton, nurinkurisen ja niskalenkin.
Painija tarvitsee nopeutta, notkeutta ja vahvoja voimia, kertovat tytöt. He kuvailevat
painin olevan hauskaa, liikunnallista, erilaista, helppoa ja monimutkaista yhtä aikaa, kivaa, hikistä, jännittävää, ketterää ja haastavaa.
Sopiiko painiminen tytöille? - Olipa tyhmä
kysymys, kuittaa Noora. Yhteen ääneen tytöt
vakuuttavat lajin sopivan tytöille yhtä hyvin
kuin pojille. - Ainakin meidän harjoituksissa
tytöt ovat parempia kuin pojat , heittää Serafia haastetta kehiin. - Tervetuloa kaikki tytöt syksyllä mukaan painiharkkoihin, kannustaa Oona.
Painiharjoituksiin monipuolisen urheilulajin pariin kutsuu mukaan myös valmentajakaksikko Matti Kiikeri ja Matti Kujala. Tytöt
ovat heidän mukaansa tunnollisia ja aktiivisia harjoituksissa. - Tämänhetkinen tyttöjoukkomme on hyvähenkinen ja humoristinen tiimi. Kisamenestyskin on ollut nousujohteista ja osaamisen tasoon voi olla tyytyväinen, Matti ja Matti sanovat.
Hydrauliletkut- ja liittimet traktorien
ja työkoneiden rengastyöt
VELJEKSET
KARHUNEN
040-587 8410, 040-511 6407
20
Nopeampi on
!
i
p
m
e
k
s
u
a
h
Valitse siis
Netikka Laajakaista
udella.
nykyaikaisella nope
laajille
Uusille Netikka-ti
ajille:
st
no
en
ja nopeud
2 lippua
kesäfestareille!
via.fi/nopea
Tilaa >> www.an
Laajakaistan avaus 0 € (norm. 79 €/108 €), asennus
tarvittaessa 49 € (norm. 145 €), edut edellyttävät 12
kk:n sopimusta. Tilaajalle kaupan päälle 12kk:n sopimuksesta 1 Real Rockperry- tai
katulippu Tangomarkkinoille ja 24 kk:n sopimuksen tekijälle 2 lippua em. tapahtumiin.
Nopeutta ei voi laskea sopimusaikana. Lippuja on rajoitettu määrä. Kampanjaedut
eivät koske erityissopimuksia/kuituliittymiä/Netikka Laajakaista Expressiä/Wimaxia,
eikä kampanja-aikana irtisanottuja ja uudelleen samaan talouteen avattuja liittymiä tai
nopeutta kampanja-aikana laskeneita ja uudelleen nostaneita tilaajia. Kampanjaedut
eivät koske liittymiä ja palveluita, joissa on voimassaoleva kk-maksuetu. Etua ei voi
yhdistää muihin kampanjaetuihin. Kampanja-aika: 10.5.–4.7.2010.
Seinäjoki: Puskantie 18, ma–pe 9–17 | (06) 411 4600 | www.anvia.fi