Tuomas Mikonpojan perukirja v. 1842
Seppo Tamminen Tuomas Mikonpojan perukirja v. 1842 Hämeen kesäyliopiston Perukirjat suku- ja talotutkimuksessa – verkkoavusteisen tulkintapajan harjoitustyö 24.11.2013 Tuomas Mikonpojan perukirja, johdanto Seppo Tamminen 24.11.2013 Torppari Tuomas Mikonpojan perukirja vuodelta 1842 Sysmän Suurenkylän kartanon Kyyhkylän torpassa 25.3.1842 kuolleen torppari (kirjoittajan iiiiii) Tuomas Mikonpojan perukirjan tulkinta on tehty v. 2013 Hämeen kesäyliopiston Perukirjat suku- ja talotutkimuksessa – verkkoavusteisen tulkintapajan harjoitustyönä, opettajan FM Anja Nieminen-Porkan johdolla. Perukirjan tulkinnassa; erityisesti translitteroinnissa kirjoittaja sai arvokasta apua työryhmän kahdelta muulta jäseneltä; Maarit Tillman ja Anja Salonen. Myös kirjoittajan tytär Jaana avusti perukirjan suomentamisessa. Tuomas Mikonpojan ja hänen perheensä elämänvaiheita Tuomas Mikonpoika (Thomas Michelsson) syntyi v. 1770 mutta tarkempaa aikaa ja paikkaa ei varmuudella tunneta. Tuomaksen vanhemmat olivat Asikkalan Kalkkisten kartanon (Iisakkilan) Hanjärven torpassa torpparina toiminut Mikko Eerikinpoika (Michel Ericsson) s. 1746, k. 23.3.1808 Asikkala, Kalkkinen, Hanjärvi sekä vaimonsa Eeva Eerikintytär (Ewa Ericsdotter) s. 1742, k. 6.6.1810 Asikkala, Kalkkinen, Hanjärvi. Tuomas Mikonpoika vihittiin avioliittoon Hollolassa 27.12.1801 Leena Matintyttären (Lena Mattsdotter) kanssa, joka oli syntynyt 6.10.1778 Hollola, Paakkola, Savola, kuoli 56 v. ikäisenä punakuumeeseen 31.5.1835 Asikkalan Kalkkisten Hanjärven torpassa. Leenan syntymäpaikka Paakkolan Savola oli rälssitila, jossa vanhempansa toimivat lampuoteina. Paakkola kuuluu nykyään Asikkalaan. On mahdollista että Kalkkisten kartanon Iisakkilan lampuodin pojan Aleksanteri Mikonpojan tultua v. 1786 Leenan isäpuoleksi Paakkolaan, että tämä olisi ollut puhemiehenä naitettaessa Leenaa Kalkkisiin. Tuomas Mikonpoika toimi v. 1801 -1803 torpparina Asikkalan Rauvalan puustellissa (joka kuului tuolloin Asikkalan Iso-Äiniölle. Rauvala sijaitsee Kalkkisten kylän kaakkoispuolella Kymenvirran rannalla), eli Hämeen jalkaväkirykmentin kapteenin virkatalon torpassa. Vuodesta 1803 alkaen Tuomas Mikonpoika toimi isänsä Mikon jälkeen torpparina Kalkkisten kartanon (Iisakkilan) torpassa Hanjärvellä. Iisakkilan isäntänä toimi tuohon aikaan Hämeen jalkaväkirykmentin Asikkalan komppanian päällikkö ritari ja everstiluutnantti (kirjoittajan iiäääii) Carl August von Platén (s. 1754 Saksa, Pommer, Rügen, k. 1836 Hämeenlinna). Tuomakselle ja Leenalle syntyi kaikkiaan 9 lasta, jotka Kustaata lukuun ottamatta syntyivät Kalkkisten Hanjärvellä: - Kustaa (Gustaf) s. 27.2.1803 Rauvala, k. 15.5.1803 Rauvala - Aatami (Adam) s. 24.12.1804, k. 9.11.1840 Sysmä, Suurkylä, Kyyhkylä - Eeva (Ewa) s. 24.12.1807, k. 4.1.1808 - Juho (Johan) s. 13.9.1809, k. 3.6.1810 - Malakias (Malachias) s. 27.3.1811 - Anna Leena (Anna Lena) s. 3.12.1813, k. 27.5.1840 Sysmä, Suurkylä, Kyyhkylä - Tuomas (Thomas) s. 13.10.1816 - Matti (Matts) s. 26.8.1819, k. 13.11.1820 - Eerik Johan (Eric Johan) s. 14.4.1822 Asikkalan rippikirjoissa Tuomas Mikonpojalle oli merkitty renkiä ja piikoja torpan töihin. Oman torpan viljelystöiden ohella Tuomas joutui tekemään tietyt työpäivät viikossa, päivätyövelvollisuuden (taksvärkin) osallistuen kartanon töihin. Toisaalta hän pystyi käyttämään oman perheen ohella myös renkejä ja piikoja näihin töihin. Työpäivistä tuli hyvin pitkiä, varhaisesta aamusta myöhäiseen iltaan tehtiin töitä, kun vielä huomioi sen, että Hanjärveltä oli n. 6 km matka Iisakkilan kartanoon. Carl August von Platén’n appiukko everstiluutnantti Thomas Adolf Wadenstjerna oli 1760luvulla rakennuttanut mailleen runsaasti torppia turvatakseen työvoimaa Iisakkilaan. 1 Tuomas Mikonpojan perukirja, johdanto Seppo Tamminen 24.11.2013 Tuomaksen vanhin poika Aatami avioitui v. 1822 ja hän jatkoi vaimonsa Eeva Henrikintyttären kanssa torpparina Hanjärven torpassa, isänsä Tuomaan jälkeen, viimeistään v. 1830 alkaen. Tuomaan vaimo Leena kuoli v. 1835 Hanjärvellä. Heidän poikansa (kirjoittajan iiiii) Tuomas Tuomaanpoika muutti v. 1837 Sysmän Karilanmaan kartanon (Yskelän) puustelliin, jossa hän avioitui torpparin tyttären Loviisa Mikontyttären kanssa v. 1838. Tuomas Tuomaanpoika toimi sitten torpparina appiukkonsa jälkeen Karilanmaan Boställe torpassa. Tuomaksen keskimmäinen poika Malakias Tuomaanpoika muutti v. 1839 Padasjoen Hinttolaan, jossa hän avioitui v. 1840 rusthollarin tyttären Eerika Juhontyttären kanssa. Tuomas Mikonpojan muutto Asikkalasta Sysmään: Torppari ja leskimies (Torp. enkl.) Tuomas Mikonpoika muutti v. 1840 lastensa ja lastensa perheiden kanssa Kalkkisista Sysmän Suureenkylään, Sysmän muuttokirjojen mukaan 4.4.1840. Muutto tapahtui Suurenkylän Kyyhkylän torppaan, jossa Tuomaksen vanhin poika Aatami toimi sitten torpparina, Tuomaksen toimiessa ”yhtiömiehenä”. Muuton syynä Sysmään voi olla ensiksikin Tuomaksen vaimon Leenan kuolema v. 1835 ja toisaalta Kalkkisten kartanon Iisakkilan omistussuhteissa tapahtuneet muutokset sekä ilmeiset riidat uusien kartanon pitäjien kanssa. Carl August von Platén’n vaimon Helena Andrietta Wadensjerna’n kuoltua v. 1833 Kalkkisissa, Carl August muutti v. 1834 ensin Heinolaan (jossa hänen poikansa asui) ja sieltä v. 1835 Hämeenlinnaan, jossa hänen tyttärensä perhe asui. Carl August von Platén kuoli jo seuraavana v. 1836 Hämeenlinnassa. Iisakkila siirtyi Carl August’in vävyltä eversti Carl Fredrik Schulman’lta v. 1836 Padasjoen Saksalan kartanossa asuvan kapteeni Georg Magnus von Fieandt’in haltuun ja Iisakkilan tilanhoitajana toimi Gabriel Becker ja v. 1840 alkaen renkivouti Gustaf Thorn. Gustaf Thorn on formulakuski Kimi Räikkösen äidin äidin isän Roope Lehtisen (s. 1903, k. 1983) isän isän isä . Kirjoittaja omaa isänsä kautta yhteiset sukujuuret Kimi Räikkösen kanssa Kalkkisten Häkkälän ja Huovilan tiloilta sekä äitinsä kautta Pertunmaan Tapiola/ Översti tilalta. Huom.: Carl August von Platén’n vävyn eversti Carl Fredrik Schulman’n serkku kapteeni Peter (Pehr) Wilhelm Schulman toimi Sysmän Suurkylän kartanon isäntä. Tuomaksen poika Malakias muutti myös v. 1840 Padasjoen Hinttolasta Sysmän Suurenkylän kartanon Kyyhkylän torppaan. Malakias toimi myöhemmin torpparina Suurenkylän kartanon Järvenpää torpassa. Samoin poika Tuomas Tuomaanpoika muutti alkuvuodesta 1842 Karilanmaan Yskelän kartanon puustellista Suurkylän kartanon Veijolan torppaan, jossa hän toimi sittemmin torpparina. Tuomas Mikonpojan asuttamat torpat, niin Kalkkisissa kuin myös Sysmän Suurkylässä olivat kartanon torppia; savutupia, ilmeisesti siihen aikaan vielä sisäänlämpiäviä, vailla piippua ja ikkunoita, valolähteenä pärevalkea. Tuomas Mikonpojan ja hänen lastensa ja pojan perheen muutto maalis-huhtikuun vaihteessa 1840 Kalkkisista suoritettiin varmaan hevosia ja rekeä käyttäen talvikelien vielä vallitessa, eli kuljetettiin koko omaisuus, mukaan lukien karja Sysmän Suurkylään (kirkonkylään), mikä matka oletettavasti kesti ainakin koko pitkän päivän. Sysmän Suurkylän kartanon isäntänä toimi v. 1831 -1846 aikana kapteeni Pietari (Pehr) Wilhelm Schulman (s. 1781 Sysmä, k. 1846 Sysmä), joka oli aviossa Suurkylän kartanon edellisen omistajasuvun Wikman’n tyttären Maria Fredrika Vikman’n kanssa. Kapteeni Schlman’lta kartano siirtyi v. 1846 tämän langolle majuri Gabriel Detlof Wikman’n haltuun ja v. 1864 lähtien eversti Henrik Viktor Streng’n ja tämän puolison Helmine Schulman’n haltuun. Vuodesta 1846 lähtien Streng’in suku on hallinnut Suurkylän kartanoa näihin päiviin asti. 2 Tuomas Mikonpojan perukirja, johdanto Seppo Tamminen 24.11.2013 Suurkylän Kyyhkylän torpassa torpparina toiminut Tuomaksen vanhin poika Aatami Tuomaanpoika kuoli jo vajaan 36 v. ikäisenä korkeaan kuumeeseen 9.11.1840 Kyyhkylän torpassa, ehtien toimia torpparina vain n. 7 kk:n ajan. Aatamin osalta perunkirjoitus pidettiin 23.3.1841. Tuomas Mikonpoika kuoli n. 72 v. ikäisenä 25.3.1842 Suurenkylän Kyyhkylässä ja haudattiin 3.4.1842 Sysmän hautausmaalle. Tuomaksen perunkirjoitus pidettiin 30.4.1842. Tuomaksen poika Malakias kuoli 42 v. ikäisenä sydänkohtaukseen 4.3.1853 Suurenkylän Järvenpään torpassa ja Malakiaan perunkirjoitus pidettiin 17.6.1853. Tuomas Tuomaanpoika kuoli vajaan 52 v. ikäisenä suuren nälkävuoden 1868 aikana korkeaan kuumeeseen 13.3.1868 Suurkylän Veijolan torpassa. Tuomas Mikonpojan nuorin poika Eerik kuoli 44 v. ikäisenä 1.8.1866 Suurkylässä. Kyyhkylän ja Veijolan torpat sijaitsivat hyvin lähellä Suurkylän kartanoa (nykyisellä Sysmän kirkolla), mutta Järvenpää torppa sijaitsi hieman kauempana muutama kilometri Suurkylästä pohjoiseen. Perunkirjoitus 30.4.1842 ja perukirjan sisältö Tuomas Mikonpojan kuoleman jälkeen suoritetussa perunkirjoituksessa 30.4.1842 oli läsnä e.m. Suurkylän kartanon isäntä kapteeni Pietari (Pehr) Schulman sekä uskotut miehet kihlakunnan tuomari Henrik Matinpoika Rekola (eli Kankila) ja lautamies Antti Juhonpoika Brunila. Samoin Tuomaan pojat Malakias ja Tuomas sekä nuorin poika Eerik kuin myös Aatami Tuomaanpojan leski Eeva Henrikintytär, joka oli velvoitettu ilmoittamaan vainajan omaisuus. Perunkirjoituksen suoritti Senaatin kanslisti Anders David Ticcander (s. 11.8.1796 Sysmä, k. 3.5.1868 naimattomana Sysmässä), joka oli Sysmän kappalaisen Johan Ticcanderin poika. Perukirjat kirjoitettiin k.o. aikaan ruotsinkielellä, kirjaimet, teksti ja termistö oli vanhaa ruotsia ja perukirjan tulkinnassa pyrittiin löytämään k.o. aikana (Itä-Hämeessä) käytössä oleva suomenkielinen vastine, joissa on paljon nykyihmiselle (etenkin monelle kaupunkilaiselle) outoja maataloussanoja ja terminologiaa. Perukirjan viimeisellä sivulla esiintyy silloisen Sysmän kirkkoherran Juhana (Johan) Selén’n kuittaus köyhäin prosenteista. Johan Selén (s. 1788 Tuusula, k. 1847 Sysmä) toimi Sysmän kirkkoherrana v. 1836 -1847. Perukirjassa mainitaan Tuomas Mikonpojan alaikäinen poika Eerik Tuomaanpoika, jota edusti perunkirjoituksessa hänen vanhempi veljensä Malakias Tuomaanpoika. Vaikka perunkirjoituksen aikaan Eerik oli jo täyttänyt 20 vuotta, niin hänet mainittiin alaikäiseksi, koska tuolloin vasta 21 v. täyttänyt laskettiin aikuiseksi. Tämä perukirja oli kommentoitavana myös Eerikin jälkeläisellä sukututkija Tuula Kinnusella Espoossa. Perukirja kertoo osaltaan vainajan elämästä ja varallisuudesta (tai varattomuudesta) sekä valottaa muutenkin n. 200 v. takaista elämää. Koska Tuomas Mikonpoika torpparina kuului tilattomaan väestöön, niin mitään kiinteätä omaisuutta hänellä ei ollut, mutta sen aikaiseen tapaan perukirjaan kirjattiin kotieläimet sekä irtain omaisuus (mm. rahat, jalometallit, rauta- ja puutyökalut sekä -esineet, vaatetus ja sekalaiset tavarat) sekä vilja. Kaikille tavaroille ja omaisuudelle määriteltiin rahassa joku arvo ja tässä tapauksessa se merkittiin ruplina ja kopeekkoina. Perukirjaan merkittiin myös velat ja muut vähennykset sekä (”perintöverona”) köyhäinprosentit kirkolle, koska kirkon kautta avustettiin ”kirkonvaivaisia”, eli raihnaisia ja vanhuksia. Perukirjan allekirjoituksissa näkyy lähinnä vain puumerkkejä, koska vain harvat omasivat tuohon aikaan kirjoitustaidon, vaikka lukutaito olikin suurimmalla osalla hallussa. Tuomaksella oli kirjattu kotieläimiksi 2 hevosta, 2 maidossa olevaa lehmää ja 1 hieho sekä 1 vasikka. Mainittiin myös lehmien nimet !. Samoin oli kirjattu yht. 3 härkää ja uuhia oli 3 kpl (eli täyskasvuisia naaraslampaita) sekä 1 sika, eli torppariksi siihen aikaan varsin kattava karja- ja kotieläinvalikoima, ainakin omiksi tarpeiksi. 3 Tuomas Mikonpojan perukirja, johdanto Seppo Tamminen 24.11.2013 Perukirjassa herättää ihmetystä mm. se mistä Tuomas oli saanut louhittua, eli jalostamatonta kuparia, jota perukirjaan oli merkitty 24 naulaa, eli runsaan 5 kg verran, koska niin Asikkalassa kuin myös Sysmässä ei ollut mitään ruukkia, josta jalostamatonta metallia olisi saanut. Rautatavaroissa mainittu börtsel (bötsel), eli petkele on sama kuin aperauta, eli karjan hoidossa käytetty väline, toisaalta (hieman erityyppistä) petkelettä käytettiin puiden kuorimiseen. Välter krokan, eli viertokoukku (viertohaka) oli taas kaskeamisessa käytetty työkalu, jolla vierrettiin, eli vieritettiin palavaa puumateriaalia ja pintakasvustoa yli poltettavan kaskimaan. Sanastossa esiintyy myös kibitk släde, eli kuomureki, jossa kibitk on venäläinen kuomua tarkoittava lainasana. Vaatteissa mainitaan kapprok, eli kaprokki (eli levätti), joka oli leveäkauluksinen lyhytviittainen takki. Sortut, eli sortuutti on ranskalainen lainasana ja merkitsee ”kaiken päällä olevaa” päällystakkia. Vaatteiden osalta Tuomaksella näytti olleen varsin niukka vaatevarasto. Sekalaisissa tavaroissa mainitaan heckla, eli häkilä, jota käytettiin mm. pellavan käsittelyssä erottamaan loukuttamisen ja lihtaamisen jälkeen eri kuitulaatuja. Dryfa, eli pohdin oli taas laakea matalareunainen puinen astia, jota ravistamalla saatiin viljan jyvistä erotettua roskat ja irtoava pöly. Lin Repa, eli rohka oli myös pellavan käsittelyssä käytetty väline. Kirjatusta irtaimesta omaisuudesta voitaneen päätellä mm. se että Tuomas Mikonpoika oli kaskennut, mahdollisesti Kalkkisissa, koska hänellä oli kaskeamisessa tarvittavia välineitä ja siten ainakin osa viljelystä oli ollut kaskimailla. Pellavaa oli varmaan myös viljelty, koska oli kirjattu pellavan käsittelyssä käytettyjä välineitä, olihan pellavan viljely nimenomaan Asikkalassa merkittävässä asemassa. Tästä on osoituksena mm. se että Asikkalan vaakunassa on perunan ja pellavan kukkia. On mahdollista että Tuomas Mikonpoika viljeli myös perunaa, olihan Asikkalan kappalainen varapastori Axel Laurell vahvasti vaikuttamassa siihen että perunaa (”maanpääröniä) alettiin Suomessa viljelemään: Axel Laurell (s. 1715, k. 1790) aloitti itse perunanviljelyn jo 1750luvulla maatilallaan Asikkalan kirkolla ja oli voimakkaasti edistämässä perunanviljelystä maassamme, mm. laatien v. 1773 perunanviljelyoppaan, viite: http://www.helsinki.fi/kansantiede/histmaatalous/extrat/erillisartikkelit_peruna.htm. Perukirjan 5. sivulla mainitaan vähennyksissä pankkoassignaatit ja assignaatit, joilla tarkoitetaan k.o. aikana käytössä olleita setelirahan korvaavia arvopapereita. Seuraavilla sivuilla on esitetty perukirjan 7 sivua yksitellen, siten että ensin on alkuperäinen mikrofilmistä kuvattu, laadultaan hieman heikkotasoinen sivu, jonka jälkeen k.o. sivun litteroitu teksti ja samalla sivulla k.o. tekstin suomennos. Hämeenlinnassa 24.11.2013 eli pojan poikani Eino Petteri Tammisen 1 v. päivänä Seppo Tamminen 4 Tuomas Mikonpojan perukirja Lähde: MMA. Sysmän seurakunnan arkisto, perukirjat v. 1836 -1845 (TK856) © Seppo Tamminen 2013 HKY, Perukirjat suku- ja talotutkimuksessa – verkkoavusteisen tulkintapajan harjoitustyö, ryhmä 2. 1 Tuomas Mikonpojan perukirja Lähde: MMA. Sysmän seurakunnan arkisto, perukirjat v. 1836 -1845 (TK856) 1842 den 30 April förrättade undertek- 1842 30. huhtikuuta toimitti alle- nad Senats Cancellist med biträde kirjoittanut Senaatin kanslisti af Härads Domaren Henrik Matts- kihlakunnan tuomarin Henrik Matin- son Rekola eller Kangila och Näm- poika Rekolan eli Kankilan ja lauta- demannen Anders Johansson Bru- mies Antti Juhonpoika Brunilan nila bouptekning efter Bolags- avustamana perunkirjoituksen Sysmän mannen å Kyhkylä Torp under pitäjässä Suurenkylän kartanossa, Storgårds Rusthåll i Sysmä Socken, Kyyhkylän torpassa, yhtiömiehestä Thomas Michelsson, som öfverlefves Tuomas Mikonpojasta, joka af följande arfvingar, aflidne Sonen jälkeensä jätti seuraavat perilliset; Adam Thomassons barn Carl, Jeremi- edesmenneen pojan Aatami Tuomaan- as, Matts, och Anders Johan samt Eva pojan lapset Kallen, Jeremiaan, Matin Maria och Fredrika, hvilkas rätt ja Antti Johanneksen sekä Eeva Kaptenen Wälborne Herr Pehr Marian ja Freedrikan, joiden oikeuden Schulman åtog sig att vid den- jalosyntyinen kapteeni herra Pehr na förrättning bevaka, äfvensom Schulman otti tehtäväkseen valvoa, än i lifvet varande myndige Sö- samoin elossa olevat täysi-ikäiset pojat ner, Torparene Malachias och Tho- torpparit Malakias ja Tuomas Tuomaan- mas Thomassöner Veijola samt min poika Veijola, sekä alaikäinen Eerik derårige Erik Thomasson, hvilken Tuomaanpoika, jota tässä asiassa avusti härvid biträddes af dess Broder hänen veljensä Malakias Veijola. Aatami Malachias Veijola. Adam Kyhkyläs Kyyhkylän leski, Eeva Henrikintytär, joka Enka, Eva Henriksdotter, som Kyrko Archived Kirkon arkisto © Seppo Tamminen 2013 HKY, Perukirjat suku- ja talotutkimuksessa – verkkoavusteisen tulkintapajan harjoitustyö, ryhmä 2. 2 Tuomas Mikonpojan perukirja Lähde: MMA. Sysmän seurakunnan arkisto, perukirjat v. 1836 -1845 (TK856) © Seppo Tamminen 2013 HKY, Perukirjat suku- ja talotutkimuksessa – verkkoavusteisen tulkintapajan harjoitustyö, ryhmä 2. 3 Tuomas Mikonpojan perukirja Lähde: MMA. Sysmän seurakunnan arkisto, perukirjat v. 1836 -1845 (TK856) lefvat i sambo med aflidne Thomas vielä elossa olevana eli yhdessä edes- Michelsson och hos hvilken han med dö- menneen Tuomas Mikonpojan kanssa den afgått, anmantes härå, att å ed joka erosi hänestä kuoleman kautta, kehotettiin uppgifva all Thomas Kyhkyläs qvarlå- tätä ilmoittamaan kaikki Tuomas Kyyhkylän tenskap, som består i följande: jäämistöt, joka käsittää seuraavaa: Hästar och Boskap Hevoset ja karja 1 fyra års gammalt Sto 1 gl. wallack 15 år - - - do do 1 Qviga - Rb kp 50 32 90 1 44 1 44 - 12 - 3 - 1 neljä vuotta vanha tamma - 1 vanha valakka 15 vuotta 6 - - 1 maidossa oleva lehmä Viljanen 3 - 1 mjölkande Ko Viljanen 1 Silfver Hopeaa 12 Kumina - - - 1 maidossa oleva lehmä Kumina 2 Omena - - - 1 hieho Omena 2 2 härkää, 1 punainen ja toinen musta 4 2 Oxar, 1 röd och andra svart, a`2 Rb a` 2 Rup 1 mindre do - 3 ne moderfår - 1 Svin - - a` 30 kp - 1 Gräskalf - - - - - 1 - 1 juottovasikka - - a` 6 kp 2 Qvistyxor - o - - - - 24 naulaa louhittua kuparia a` 6 kop Rautatavaraa 2 ne Huggyxor - 90 1 sika Järn Saker 8 Lior a` 30 kop Kuparia 24 Skp bruten koppar d 3 kpl uuhia 1 50 - Koppar 1 sämre 1 pienempi härkä - a` 6 kop - 2 hakkuukirvestä a` 6 kop 1 huonompi kirves a` 5 k 8 viikatetta a` 5 kop - 40 a` 2 k 2 oksakirvestä a` 2 kop - 4 Siirto - Transport © Seppo Tamminen 2013 HKY, Perukirjat suku- ja talotutkimuksessa – verkkoavusteisen tulkintapajan harjoitustyö, ryhmä 2. 59 34 4 34 Tuomas Mikonpojan perukirja Lähde: MMA. Sysmän seurakunnan arkisto, perukirjat v. 1836 -1845 (TK856) © Seppo Tamminen 2013 HKY, Perukirjat suku- ja talotutkimuksessa – verkkoavusteisen tulkintapajan harjoitustyö, ryhmä 2. 5 Tuomas Mikonpojan perukirja Lähde: MMA. Sysmän seurakunnan arkisto, perukirjat v. 1836 -1845 (TK856) Transport 1 Lång höfvel 59 - - 1 pitkä höylä - 5 - - - 1 käsihöylä - 3 - - - 9 3 Råg Skäror 1 Nafware - - do 1 Hand Siirto - a` 3 kp - 3 ruissirppiä a` 3 kop - 1 näveri - 4 1 mindre do - - - 1 pienempi näveri - 2 1 huggborr - - - 1 tasapäinen taltta - 6 1 Stör järn - - - 1 kankirauta - 30 1 Bilyxa - - - 1 piilukirves - 20 1 Spada - - - 1 lapio - 6 - a` 3 kp - 6 - 4 - 4 2 Sämre do - 1 Dynggrepe - 2 Sämre d o - - - - a` 2 kp 2 pienempää lapiota a` 3 kop 1 lantatalikko 2 huonompaa talikkoa a` 2 kop 1 Börtsel - - - 1 petkele - 10 1 Sämre do - - - 1 huonompi petkele - 3 - vasara ja hohtimet - 6 - 4 Hammare och hoftång 2 Välter krokar - - a` 2 kp 2 viertokoukkua a` 2 kop 1 Sten hacka - - - 1 kivihakku - 1 1 Arbets kärra - - - 1 työkärryt 2 50 1 Åker plogar - - - 1 peltoaura - 20 1 Kibitk släde - - - 1 kuomureki - 50 - 50 1 arbets do med järnstänger, till kommen under bolags tiden 1 Fårsax - - - 1 lampaan keritsimet - 3 1 Gryta - - - 1 pata - 40 1 do mindre - - - 1 pienempi pata - 20 1 Grythänga - - - 1 padan kannike - 6 2 Granris yxor - - - 4 - 50 a` 20 kop - 40 Siirto - 90 TrädesSorter 1 Tina - 2 Dricks tunnor 34 6 25 40 59 1 työreki rautasalvoin, saatu yhtiöaikana a` 2 kp 34 2 hakokirvestä a` 2 kop Puukaluja - - - a` 20 kp 1 tiinu 2 juomatynnyriä Transport © Seppo Tamminen 2013 HKY, Perukirjat suku- ja talotutkimuksessa – verkkoavusteisen tulkintapajan harjoitustyö, ryhmä 2. 6 Tuomas Mikonpojan perukirja Lähde: MMA. Sysmän seurakunnan arkisto, perukirjat v. 1836 -1845 (TK856) © Seppo Tamminen 2013 HKY, Perukirjat suku- ja talotutkimuksessa – verkkoavusteisen tulkintapajan harjoitustyö, ryhmä 2. 7 Tuomas Mikonpojan perukirja Lähde: MMA. Sysmän seurakunnan arkisto, perukirjat v. 1836 -1845 (TK856) Transport 4 Såar - - 1 Deg bytta - 1 Smör bytta 6 mindre d - 4 dricks stop 32 - 1 taikinapytty - 10 - - 1 voipytty - 4 a` 3 kp 6 pienempää pyttyä a` 3 kop - 18 - - a` 1 kp 4 juoma tuoppia a` 1 kop - 4 - a` 1 kp 2 maitokiulua a` 1 kop - 2 - - - 1 Rosta - - - 1 Läckare a` 8 kop 90 - 2 mjölk stäfvor 1 Burke 4 saavia - - o a` 8 kp Siirto - - 1 purnukka - 2 - 1 lekkeri - 10 - - - - 1 kuurna - 30 1 Sörp tråg - - - 1 apekaukalo - 50 5 Kläder - - - 1 sängyn peite - 1 Byxa - - - 1 housut 2 1 lampaannahka vällyt - 50 1 Fårskinns fall - - 1 Blå wadmals kapprok 1 grå d o o d 1 Blå klädes sortut 1 d o o d Jacka - - 1 sininen sarkakaprokki - 60 - - 1 harmaa sarkakaprokki - 30 - 1 sininen verkasortuutti - 30 - 1 sininen verkatakki - 10 - 20 - - 1 Fårskinns päls med blått vadmals öfverdrag - - - - sarkapäällisellä 1 harmaa sarkatakki ja housut - 15 1 par Sämsk Knä böxor 1 pari säämiskä polvihousuja - 10 11 käsittelemätöntä lampaannahkaa a` 5 kop - 55 - - 11 oberedda Fårskina a` 5 kp - o 1 d - - 1 Bessman 52 4 85 47 96 Sekalaista Diverse 1 Kista 2 1 lampaannahkaturkki sinisellä 1 Grå Wadmals Jacka och Böxor 1 Handsten 59 Vaatteita 1 Säng täcke - 40 - - - 1 käsikivi - 30 - - 1 kirstu - 75 - 50 - 6 1 61 - - - 1 kirstu - - - 1 puntari Transport Siirto © Seppo Tamminen 2013 HKY, Perukirjat suku- ja talotutkimuksessa – verkkoavusteisen tulkintapajan harjoitustyö, ryhmä 2. 8 Tuomas Mikonpojan perukirja Lähde: MMA. Sysmän seurakunnan arkisto, perukirjat v. 1836 -1845 (TK856) © Seppo Tamminen 2013 HKY, Perukirjat suku- ja talotutkimuksessa – verkkoavusteisen tulkintapajan harjoitustyö, ryhmä 2. 9 Tuomas Mikonpojan perukirja Lähde: MMA. Sysmän seurakunnan arkisto, perukirjat v. 1836 -1845 (TK856) Transport Siirto 1 61 1 Heckla - - - - 1 häkilä - 5 1 Dryfta - - - - 1 pohdin - 5 1 Mjöl wanna - - - 1 jauho vanna - 2 1 4½ kanns butelj - - 1 4½ kannun puteli - 6 1 3½ stops do - - 1 3½ tuopin puteli - 4 1 Stops do - - 1 tuopin puteli - 2 o - - 1 ½ tuopin puteli - 1 1 Lin Repa - - - 1 rohka - 2 1 Bord - - - 1 pöytä - 3 - - - 2 - 1 2 6 4 80 1 ½ Stops d - 2 Lång stolar 1 Karmstol - a` 1 kop - - 2 pitkää penkkiä 1 karmituoli Spanmål - 2 Tunnor hafra - - 12 kappaa jyviä a` 2.40 2 tynnyriä kauraa Summa Afkortning 1 96 co långifve 18 Rub B r ass Landbonden Erik Michelsson Husko från Weihkölä 1 Rub 40 kp Bco assr - - - Skomakarn Johan Lindroos 1 Rb 20 kp assr, som jemfäl bestred Fattig procenten gör - - Förrättningsmännens arfvode: - - Till häradsdomar Rekola Nämndeman Brunila a` 2.40 6 86 Summa 56 78 6 6 7 32 7 Vähennykset Herr Kapten Schulman fordrade till underteknad 96 Vilja 12 Kappar korn som bestreds a` 1 kop 47 - - Herra kapteeni Schulman vaati lainaksi annetusta 18 Rup pankkoassignaatteina Lampuoti Eerik Mikonpoika Huusko Väihkylästä 1 Rup 40 kp pankkoassignaatteina, joka kiistetään Suutari Juho Lindroosille 1 Rup 20 kop assignaatteina, joka myös kiistetään Köyhäin prosentti tekee Toimitusmiesten palkkio: allekirjoittaneelle Kihlakunnan tuomari Rekolalle - Summa Lautamies Brunila Summa © Seppo Tamminen 2013 HKY, Perukirjat suku- ja talotutkimuksessa – verkkoavusteisen tulkintapajan harjoitustyö, ryhmä 2. 5 1 2 14 7 15 42 7 0 7 3 7 10 Tuomas Mikonpojan perukirja Lähde: MMA. Sysmän seurakunnan arkisto, perukirjat v. 1836 -1845 (TK856) © Seppo Tamminen 2013 HKY, Perukirjat suku- ja talotutkimuksessa – verkkoavusteisen tulkintapajan harjoitustyö, ryhmä 2. 11 Tuomas Mikonpojan perukirja Lähde: MMA. Sysmän seurakunnan arkisto, perukirjat v. 1836 -1845 (TK856) Enär nu skulle skridas till skifte tillkännagaf herr Syystä että perinnönjaon osalta voitaisiin ryhtyä Kapten Schulman och Enkan Eva Henriksdotter at af toimenpiteisiin, kertoivat herra Kapteeni Schulman ja lidne Thomas Michelsson Kyhkylä vid förrättad leski Eeva Henrikintytär että edesmenneen Tuomas bouptekning efter des son Adam Thomasson d. 23. Mikonpoika Kyyhkylän edesmenneen pojan Aatami Mars 1841 i närvaro af Torparene Johan Andersson Tuomaanpojan 23. maaliskuuta 1841 toimitetussa Linna från Storby och Johan Olofsson Makeski från perunkirjoituksessa Suurenkylän Torpparin Juho Weihköla till enbart Enkan Eva Henriksdotter och Antinpoika Linnan ja Väihkylän Juho Olavinpoika hennes barn all honom tillhörig egendom efter sin Maakesken läsnä ollessa, että leski Eeva Henrikin- död, emot vilkor at than skulle åtnjuta föda, vård och tytär ja hänen lapsensa perivät kaiken Aatami skötsel af dem äfvensom blifva hederligen begrafven Tuomaanpojan omaisuuden sillä ehdolla että he hvarjemte från boet skulle till dess yngste son, Erik tarjoaisivat Tuomas Mikonpoika Kyyhkylälle ruuan, Thomasson i likhet med hvad de andra bröderna talouden- ja huolenpidon sekä hautaisivat hänet erhållit, utlemnar följande egendom, som kunniallisesti, jonka lisäksi nuorimmalle pojalle Eerik förmyndaren Malachias Veijola och Eric Thomasson Tuomaanpojalle samankaltainen perintö kuin emottage, nemligen ofvan anteknade Wallack häst, muutkin veljekset saivat ja että tälle jätetään pesästä ko Kumina, och 3 ne får, åkerplog, 1. bättre yxa, 1. d o seuraava omaisuus, jonka holhooja Malakias Veijola börtsel, 1. lia, 1 Rågskära, 1 qvistyxa, 1 välterkrok, ja Eerik Tuomaanpoika ottivat vastaan, nimittäin bätre Spade och Dynggrepe, 1 drick tunna och 1. edellä mainitut valakka hevosen, lehmä Kuminan, ja så, i anseende hvartill förrätningsmännen lemnade 3 lammasta, peltoauran, 1 paremman kirveen, dervid beroende. 1 petkeleen, 1 viikatteen, 1 ruissirpin, 1 oksakirveen, 1 viertokoukun, paremman lapion ja lantatalikon, 1 juomatynnyrin ja 1 saavin, toimitusmiehet jättivät perinnönjaon toteuttamisen riippuvaiseksi ehtojen täyttymisestä. Att jag noga uppgifvit all min afledne Svärfa- Että minä tarkkaan olen ilmoittanut edesmenneen der Thomas Michelsson Kyhkyläs qvarlåtenskap appeni Tuomas Mikonpoika Kyyhkylän jäämistöä, bekrättas under eds förpliktelse, med namn och bo- vahvistetaan valan velvoituksin nimellä ja puu- märke. merkillä. Eeva Henrikintytär Kyyhkylä Eva Henriksdotter Kyhkylä Såsom närvarande undertekna: Pehr Schulman Thomas Thomasson Weijola Malachias Thomasson å Erik Thomassons vägnar Sekä läsnäolijoiden allekirjoitukset: Pehr Schulman Malakias Tuomaanpoika ja Eerik Tuomaanpojan puolesta Tuomas Tuomaanpoika Veijola © Seppo Tamminen 2013 HKY, Perukirjat suku- ja talotutkimuksessa – verkkoavusteisen tulkintapajan harjoitustyö, ryhmä 2. 12 Tuomas Mikonpojan perukirja Lähde: MMA. Sysmän seurakunnan arkisto, perukirjat v. 1836 -1845 (TK856) © Seppo Tamminen 2013 HKY, Perukirjat suku- ja talotutkimuksessa – verkkoavusteisen tulkintapajan harjoitustyö, ryhmä 2. 13 Tuomas Mikonpojan perukirja Lähde: MMA. Sysmän seurakunnan arkisto, perukirjat v. 1836 -1845 (TK856) Sålunda vara upteknadt och förelupit intyga: Niin muodoin ylösmerkitty ja edellä oleva todistetaan: Anders Ticcander Anders Ticcander Henrik Mattson Rekola eller Kangila Anders Johansson Brunila Henrik Matinpoika Rekola eli Kankila Antti Juhonpoika Brunila Fattig prosenten är erlagd, som qvitteras Köyhäin prosentti on suoritettu, joka kuitataan Sysmä den 21 Julii 1842 Sysmä 21. heinäkuuta 1842 Joh; Selèn Joh; Selèn © Seppo Tamminen 2013 HKY, Perukirjat suku- ja talotutkimuksessa – verkkoavusteisen tulkintapajan harjoitustyö, ryhmä 2. 14 Tuomas Mikonpojan perukirja, lähteet Seppo Tamminen 24.11.2013 LÄHTEET Mikrofilmijäljenteet: Mikkelin maakunta-arkisto (MMA). Sysmän seurakunnan arkisto, perukirjat v. 1836 1845, TK 856 Asikkalan seurakunnan rippi- ja historiakirjat, TK 556 -561 Sysmän seurakunnan rippi- ja historiakirjat, TK 845 -850 Painetut lähteet: Ruotsin waldakunnan laki. Hywäksi luettu ja wastaanotettu herrain päiwillä wuonna 1734. Perintö Caari. Pränttiin annettu Georg Saloniukselta wuonna 1759. Porvoo 1984. Markkanen, Erkki: Perukirja tutkimuslähteenä. Studia Historica Jyväskyläensia 37. Jyväskylän yliopisto. Jyväskylä 1988. Vuorela, Toivo: Suomalainen kansankulttuuri. Kulku- ja kuljetusneuvot. Porvoo 1975. Vuorela, Toivo: Kansanperinteen sanakirja. Porvoo 1981. Lehtinen, Ildiko & Sihvo Pirkko: Rahvaan puku. Museovirasto. Helsinki 1984. Schvindt, Theodor: Suomen kansan pukuja 1800-luvulla. Helsinki 1913. Kostet, Juhani: Tiima, tiu, tynnyri. Miten ennen mitattiin. Suomalainen mittasanakirja. Ruoppila, Veikko: Kotieläinten nimitykset Suomen murteissa. Helsinki 1943. Silow, Alvar: Svensk koppar och kopparmyntning. Stockholm 1951. Grahn, Heidi: Kuparin hohtoinen ruukinmaisema. Salo 2013. Vilkuna, Kustaa: Kotiseutu, heinäntekovälineet, 3 ja 4 vihko 1934. Muut lähteet: Korhonen, Teppo: Muuttuva maaseutu. Historiallinen maatalous. Helsingin yliopisto. http://www.helsinki.fi/kansantiede/histmaatalous/ Kuopion kulttuurihistoriallinen museo. Perinne-esineitä. http://kulttuurihistoriallinenmuseo.kuopio.fi/c/document_library/get_file?uuid=fcfbf0d57730-4bfa-85e6-44b4b8d4cef9&groupId=10501 1
© Copyright 2024