1. No category

KTMp 516
Sähköalan ammattilainen
Sähköpätevyydet
Arto Kari
17.5.2011
Sähköalan ammattilainen

KTMp 516, 11§



Riittävän ammattitaitoiseksi valvomaan ja itsenäisesti
tekemään koulutustaan ja työkokemustaan vastaavan alan
sähkö- ja käyttötyötä katsotaan se, joka on mainittuihin
töihin opastettu ja joka on:
1) suorittanut soveltuvan tekniikan alan
korkeakoulututkinnon ja hankkinut kuuden kuukauden
työkokemuksen sähkötöissä;
2) suorittanut soveltuvan sähköalan insinöörin tai teknikon
tutkinnon ja hankkinut kuuden kuukauden työkokemuksen
sähkötöissä;
Sähköalan ammattilainen
3) suorittanut soveltuvan ammattitutkinnon,
erikoisammattitutkinnon tai vastaavan aiemman
koulutuksen tai tutkinnon ja hankkinut kuuden kuukauden
työkokemuksen sähkötöissä;
 4) suorittanut soveltuvan ammatillisen perustutkinnon tai
vastaavan aiemman koulutuksen tai tutkinnon ja hankkinut
vuoden työkokemuksen sähkötöissä; taikka
 5) hankkinut kuuden vuoden työkokemuksen sähkötöissä ja
riittävät alan perustiedot.

Sähköalan ammattilainen
Edellä 1 momentissa mainitun työkokemuksen tulee olla
riittävän laaja-alaista ja sähkötöihin perehdyttävää.
 Sen, joka antaa 1 momentissa tarkoitetun opastuksen,
tulee täyttää 1 ja 2 momentissa mainitut
pätevyysvaatimukset.
 Edellä 1 momentissa tarkoitetun soveltuvan tutkinnon tai
sitä vastaavan koulutuksen tarkempi oppisisältö
määritellään liitteen kohdassa 1.

Sähköalan ammattilainen

Jos kyse on samankaltaisiin sähkölaitteisiin tai laitteeseen
rinnastettaviin laitteistoihin kohdistuva sähkötyö, riittävän
ammattitaitoiseksi tekemään itsenäisesti kyseisiä töitä
katsotaan 1 momentissa poiketen myös se, jolla on kahden
vuoden työkokemus kyseisestä sähkötyöstä ja riittävät alan
perustiedot tai liitteen kohdan 2 mukainen koulutus ja
vuoden työkokemus kyseisistä sähkötöistä.
Sähköpätevyys 1

KTMp 516, 12§

Sähköpätevyys 1 oikeuttaa toimimaan sähkötöiden johtajana
ja käytön johtajana.
 Sähköpätevyyteen 1 vaaditaan hyväksytysti suoritettu
soveltuva sähköturvallisuustutkinto sekä:
 a) soveltuva tekniikan alan korkeakoulututkinto,
sähkövoima-alan insinöörin tai sähkövoima-alan teknikon
tutkinto tai vastaava tutkinto; ja
Sähköpätevyys 1
b) ammatillisen tutkinnon suorittamisen jälkeen vähintään
kahden vuoden riittävän laaja-alainen sähkötöiden
johtamiseen perehdyttävä työkokemus, josta vähintään
vuosi on saatu yli 1000 voltin vaihtojännitteisten tai yli
1500 voltin tasajännitteisten sähkölaitteistojen
rakentamiseen tai käytön johtamiseen perehdyttävissä
tehtävissä.
Edellä 1 ja 2 momentissa tarkoitetun soveltuvan tutkinnon tai
sitä täydentävän koulutuksen tarkempi oppisisältö
määritellään liitteen kohdassa 3.


Sähköpätevyys 1

Rajoitettu sähköpätevyys 1, joka oikeuttaa toimimaan enintään 1000 voltin
vaihtojännitteisten ja enintään 1500 voltin tasajännitteisten
sähkölaitteiden ja -laitteistojen sähkötöiden johtajana sekä enintään 20
kilovoltin nimellisjännitteisten sähkölaitteistojen käytön johtajana, voidaan
antaa sille, jolla on 1 momentin a kohdassa tarkoitetun tutkinnon sijasta
sähköyliasentajan tai sähkölaitosyliasentajan erikoisammattitutkinto tai
vastaava tutkinto. Lisäksi edellytyksenä on tutkinnon suorittamisen jälkeen
hankittu vähintään kuuden vuoden riittävän laaja-alainen sähkötöiden
johtamiseen perehdyttävä työkokemus, josta vähintään kaksi vuotta on
saatu yli 1000 voltin vaihtojännitteisiin tai yli 1500 voltin tasajännitteisiin
sähkölaitteistoihin perehdyttävissä tehtävissä.
Sähköpätevyys 2

KTMp 516, 13§

Sähköpätevyys 2 oikeuttaa toimimaan enintään 1000 voltin
vaihtojännitteisten ja 1500 voltin tasajännitteisten
sähkölaitteiden ja -laitteistojen sähkötöiden johtajana sekä
käytön johtajana.
 Sähköpätevyyteen 2 vaaditaan hyväksytysti suoritettu
soveltuva sähköturvallisuustutkinto sekä:
 1) soveltuva tekniikan alan korkeakoulututkinto,
sähkövoima-alan insinöörin tai sähkövoima-alan teknikon
tutkinto ja tutkinnon suorittamisen jälkeen vähintään
kahden vuoden työkokemus; taikka
Sähköpätevyys 2
2) soveltuva ammatillinen perustutkinto, ammattitutkinto,
erikoisammattitutkinto tai vastaava aiempi koulutus tai
tutkinto ja tämän suorittamisen jälkeen vähintään kolmen
vuoden työkokemus.
Edellä 2 momentissa mainitun työkokemuksen tulee olla
riittävän laaja-alaista sähkölaitteistojen rakentamiseen ja
sähkötöiden johtamiseen perehdyttävää.
Edellä 2 momentissa tarkoitetun soveltuvan tutkinnon tai sitä
vastaavan koulutuksen tarkempi oppisisältö määritellään
liitteen kohdassa 1.



Sähköpätevyys 3

KTMp 516, 14§

Sähköpätevyys 3 oikeuttaa toimimaan sähkötöiden johtajana
enintään 1000 voltin vaihtojännitteiseen tai enintään 1500
voltin tasajännitteiseen verkkoon liitettäväksi tarkoitettujen
sähkölaitteiden korjaustöissä.
Korjaustöihin rinnastetaan sähkölaitteiston yksittäisen
komponentin vaihtaminen sekä korjattavan tai uutena
verkkoon liitettävän sähkölaitteen tai -laitteiston yksittäisen
syöttöjohdon asentaminen asennusrasialta tai kiinteistön
jakokeskukselta muuttamatta keskuksen rakennetta.
Sähköpätevyyteen 3 vaaditaan hyväksytysti suoritettu
soveltuva sähköturvallisuustutkinto sekä 11 §:ssä säädetty
riittävä ammattitaito sähkö- ja käyttötöihin.


Hissipätevyys 1 (esitys)

KTMp 516, 15§

Hissipätevyys 1 oikeuttaa toimimaan hissien rakennus-,
perusparannus-, korjaus- ja huoltotöiden johtajana. Lisäksi se
oikeuttaa sähkötöihin sähköpätevyys 3:n tarkoittamassa
laajuudessa.
 Hissipätevyyteen 1 vaaditaan hyväksytysti suoritettu
hissiturvallisuustutkinto sekä:
 1) soveltuva tekniikan alan korkeakoulu-tutkinto, insinöörin
tai teknikon tutkinto taikka soveltuva hissialan
ammattitutkinto; ja
Hissipätevyys 1 (esitys)
2) ammatillisen tutkinnon suorittamisen jälkeen vähintään
kahden vuoden pituinen riittävän laaja-alainen hissien
asennusten ja kunnossapidon johtamiseen perehdyttävä
työkokemus.
Edellä 1 momentissa tarkoitetun soveltuvan tutkinnon tai sitä
vastaavan koulutuksen tarkempi oppisisältö määritellään
liitteen kohdassa 4.


Hissipätevyys 2 (esitys)

KTNp 516, 16§

Hissipätevyys 2 oikeuttaa toimimaan hissien korjaus- ja
huoltotöiden johtajana. Lisäksi se oikeuttaa sähkötöihin
sähköpätevyys 3:n tarkoittamassa laajuudessa.
 Hissipätevyyteen 2 vaaditaan hyväksytysti suoritettu
hissiturvallisuustutkinto sekä:
 1) soveltuva sähköalan perustutkinto; ja
Hissipätevyys 2 (esitys)
2) ammatillisen tutkinnon suorittamisen
jälkeen vähintään kolmen vuoden pituinen
riittävän laaja-alainen hissien kunnossapidon
johtamiseen perehdyttävä työkokemus.
Edellä 1 momentissa tarkoitetun soveltuvan
tutkinnon tai sitä vastaavan koulutuksen tarkempi
oppisisältö määritellään liitteen kohdassa 4.


Rajoitettu SP3 pätevyys

KTMp 516, 18 §



Arviointilaitos voi hakemuksesta myöntää hakijan koulutusta
vastaavalle sähköalan tehtäväalueelle rajoitetun 14 §:ssä tarkoitettua
pätevyyttä osoittavan todistuksen sille, joka on suorittanut
tehtäväalueen ammatillisen perustutkinnon, ammattitutkinnon,
erikoisammattitutkinnon tai vastaavan aikaisemman koulutuksen tai
tutkinnon ja hankkinut vähintään yhden vuoden pituisen
työkokemuksen tehtäväalueen sähkötöistä, tai jolla on kahden vuoden
työkokemus kyseisestä sähkötyöstä ja riittävät alan perustiedot.
Jos henkilöltä 14—17 §:ssä edellytetty työkokemus ei ole riittävän
laaja-alaista, arviointilaitos voi pyynnöstä myöntää
pätevyystodistuksen rajattuna työkokemusta vastaavalle
tehtäväalueelle.
Edellä 1 momentissa tarkoitetun tutkinnon tarkempi oppisisältö
määritellään liitteen kohdassa 2.
Kelpoisuustodistus


Sähkötyötä, jonka tekee 11 §:n 1 ja 2 momentissa määritelty
henkilö ja joka kohdistuu tämän omassa tai lähisukulaisen
hallinnassa olevan asunnon tai asuinrakennuksen
sähkölaitteistoon; lähisukulaisella tarkoitetaan puolisoa sekä
omia tai puolison lapsia, vanhempia ja isovanhempia
Edellä tarkoitetulle sähkölaitteiston rakennus- ja korjaustyölle
on tehtävä sähköturvallisuuslain 17 §:n mukainen
varmennustarkastus, jollei kyse ole vähäisestä toimenpiteestä.
Varmennustarkastuksessa on selvitettävä, että sähkötyön
suorittajalla on edellytetty pätevyys. Edellä 11 §:n 1 momentin
mukainen pätevyys on osoitettava arviointilaitoksen
soveltuvalla todistuksella. (Kelpoisuustodistuksella)
KTMp 516, liite kohta 1

1. 11 §:n 4 momentissa ja 13 §:ssä tarkoitettu tutkinto ja sitä
vastaavat opinnot



Soveltuvan tekniikan alan korkeakoulututkinnon tai sitä täydentävien
opintojen tulee sisältää sähköalan opintoja vähintään 45
opintopistettä. Opinnot voivat olla teoriakursseja, laboratoriokursseja,
harjoitustöitä, projektityöopintoja tai muita vastaavia opintoja.
Harjoittelua ja opinnäytetyötä ei kuitenkaan lueta mukaan
opintopistemäärään.
Soveltuva tekniikan alan muun tutkinnon tulee sisältää sähköalan
opintoja vähintään 40 opintoviikkoa.
Opintoihin tulee kuulua alla olevan luettelon aihealueet siten, että
kunkin kohdan opintojen laajuus on vähintään 1,5 opintopistettä tai
yksi opintoviikko. Aihealueen jälkeen on lueteltu tarkemmin sen
oppisisältö.
KTMp 516, liite kohta 1

1) teoreettinen sähkötekniikka ja sähkömittaustekniikka:





- sähkötekniikan komponentit, virtapiirilait, virtapiirien
laskumenetelmät,
- sähkömagnetismi, induktioilmiö, vaihtosähkön perusteet,
vaihtosähköpiirien keskeiset laskumenetelmät, resonanssi-ilmiö,
kompensointi,
- symmetrinen ja epäsymmetrinen 3-vaihejärjestelmä, jännitteen
alenema, yliaaltojen teoria,
- sähköstatiikka ja sähkölujuus,
- virran, jännitteen ja tehon mittaaminen
sähkövoimajärjestelmässä, energiamittaus, sähkön laatuun liittyvät
mittaukset;
KTMp 516, liite kohta 1

2) sähköturvallisuussäädökset ja -standardit:


3) sähkötyöturvallisuus:



- soveltuvan sähköturvallisuustutkinnon laajuuden mukaiset
sähköalan säädökset ja näiden säädösten kannalta keskeisimmät
standardit;
- 4 a luvun mukainen sähkötyöturvallisuuskoulutus,
- sähkövirran vaikutukset ihmiseen, sähkötapaturmat ja niissä
toimiminen, sähkölaitteiden ja -asennusten turvallisuusratkaisut;
4) sähkön siirto- ja jakeluverkot:

- maakaapeli- ja ilmajohtoasennukset;
KTMp 516, liite kohta 1

5) rakennuksen sähköverkko:






6) sähköturvallisuuteen liittyvät tarkastukset:



- suojausmenetelmät, jakelujärjestelmät,
- asennustavat, tilaluokitukset, asennukset erilaisissa tiloissa,
- laitteiden, johtimien ja kaapeleiden mitoitus,
- sähkötekninen dokumentointi,
- sähkökäytöt;
- kiinteistön käyttöönottotarkastukset,
- soveltuvin osin jakeluverkkojen käyttöönottotarkastukset.
Näyttöperusteisen tutkinnon tulee vastata edellä vaadittua
tiedollista ja taidollista osaamista.
KTMp 516, liite kohta 2

2. 11 §:n 5 momentissa ja 18 §:n 3 momentissa tarkoitettu
tutkinto ja sitä vastaavat opinnot
 Soveltuvan tekniikan alan ammatillisen tutkinnon tulee
sisältää sähköalan opintoja vähintään 20 opintoviikkoa ja
soveltuva tekniikan alan korkeakoulututkinnon tulee
sisältää sähköalan opintoja vähintään 25 opintopistettä.
Opintoihin tulee kuulua alla olevan luettelon aihealueet
siten, että kunkin kohdan opintojen laajuus on vähintään
1,5 opintopistettä tai yksi opintoviikko. Aihealueen jälkeen
on lueteltu tarkemmin sen oppisisältö.
KTMp 516, liite kohta 2

1) teoreettinen sähkötekniikka ja sähkömittaustekniikka:



2) sähköturvallisuussäädökset ja -standardit:


- sähkötekniikan komponentit, virtapiirilait, virtapiirien
laskumenetelmät,
- sähkömagnetismi, induktioilmiö, vaihtosähkön perusteet,
vaihtosähköpiirien keskeiset laskumenetelmät;
- soveltuvan sähköturvallisuustutkinnon laajuuden mukaiset
sähköalan säädökset ja näiden säädösten kannalta keskeisimmät
standardit;
3) sähkötyöturvallisuus:


- 4 a luvun mukainen sähkötyöturvallisuuskoulutus,
- sähkövirran vaikutukset ihmiseen, sähkötapaturmat ja niissä
toimiminen, sähkölaitteiden ja -asennusten turvallisuusratkaisut;
KTMp 516, liite kohta 2

4) rakennuksen sähköverkko:






5) sähköturvallisuuteen liittyvät tarkastukset:


- suojausmenetelmät, jakelujärjestelmät,
- asennustavat, tilaluokitukset, asennukset erilaisissa tiloissa,
- laitteiden, johtimien ja kaapeleiden mitoitus,
- sähkötekninen dokumentointi,
- sähkökäytöt;
- kiinteistön käyttöönottotarkastukset.
Näyttöperusteisen tutkinnon tulee vastata edellä vaadittua
tiedollista ja taidollista osaamista.
KTMp 516, liite kohta 3

3. 12 §:ssä tarkoitettu tutkinto ja sitä vastaavat opinnot
 Soveltuvan tekniikan alan korkeakoulututkinnon tai sitä
täydentävien opintojen tulee sisältää sähköalan opintoja
vähintään 45 opintopistettä. Opinnot voivat olla teoriakursseja, laboratoriokursseja, harjoitustöitä, projektityöopintoja tai muita vastaavia opintoja. Harjoittelua ja opinnäytetyötä ei kuitenkaan lueta mukaan opintopistemäärään.
 Soveltuva tekniikan alan muun tutkinnon tulee sisältää
sähköalan opintoja vähintään 40 opintoviikkoa.
 Opintoihin tulee kuulua alla olevan luettelon aihealueet
siten, että kunkin kohdan opintojen laajuus on vähintään
1,5 opintopistettä tai yksi opintoviikko. Aihealueen jälkeen
on lueteltu tarkemmin sen oppisisältö.
KTMp 516, liite kohta 3

1) teoreettinen sähkötekniikka ja sähkömittaustekniikka:





- sähkötekniikan komponentit, virtapiirilait, virtapiirien
laskumenetelmät,
- sähkömagnetismi, induktioilmiö, vaihtosähkön perusteet,
vaihtosähköpiirien keskeiset laskumenetelmät, resonanssi-ilmiö,
kompensointi,
- symmetrinen ja epäsymmetrinen 3-vaihejärjestelmä, jännitteen
alenema, yliaaltojen teoria,
- sähköstatiikka ja sähkölujuus,
- virran, jännitteen ja tehon mittaaminen
sähkövoimajärjestelmässä, energiamittaus, sähkön laatuun liittyvät
mittaukset;
KTMp 516, liite kohta 3

2) sähköturvallisuussäädökset ja -standardit:


3) sähkötyöturvallisuus:



- soveltuvan sähköturvallisuustutkinnon laajuuden mukaiset
sähköalan säädökset ja näiden säädösten kannalta keskeisimmät
standardit;
- 4 a luvun mukainen sähkötyöturvallisuuskoulutus,
- sähkövirran vaikutukset ihmiseen, sähkötapaturmat ja niissä
toimiminen, sähkölaitteiden ja -asennusten turvallisuusratkaisut;
4) sähkön siirto- ja jakeluverkot sekä suurjännitetekniikka:


- sähkön siirtojärjestelmät, ylijännitteet ja ylijännitesuojaus, sähkön
laatu,
- sähkönjakelun komponentit, kojeistot, johtojen tekninen
mitoitus, oikosulku- ja maasulkurelesuojaus, sähkönjakelun
automaatio ja kaukokäyttö;
KTMp 516, liite kohta 3

5) rakennuksen sähköverkko:






6) sähköturvallisuuteen liittyvät tarkastukset:



- suojausmenetelmät, jakelujärjestelmät,
- asennustavat, tilaluokitukset, asennukset erilaisissa tiloissa,
- laitteiden, johtimien ja kaapeleiden mitoitus,
- sähkötekninen dokumentointi,
- sähkökäytöt;
- kiinteistön käyttöönottotarkastukset,
- soveltuvin osin jakeluverkkojen käyttöönottotarkastukset.
Näyttöperusteisen tutkinnon tulee vastata edellä vaadittua
tiedollista ja taidollista osaamista.
KTMp 516, liite kohta 4 (esitys)



15 ja 16 §:ssä tarkoitettu tutkinto ja sitä vastaavat opinnot
Soveltuvan tekniikan alan korkeakoulututkinnon tulee sisältää
sähköalan opintoja vähintään 25 opintopistettä ja soveltuvan
tekniikan alan ammatillisen tutkinnon tulee sisältää sähköalan
opintoja vähintään 20 opintoviikkoa. Opinnot voivat olla
teoriakursseja, laboratoriokursseja, harjoitustöitä,
projektityöopintoja tai muita vastaavia opintoja. Harjoittelua
ja opinnäytetyötä ei kuitenkaan lueta mukaan
opintopistemäärään.
Opintoihin tulee kuulua alla olevan luettelon aihealueet siten,
että kunkin kohdan opintojen laajuus on vähintään 1,5
opintopistettä tai yksi opintoviikko. Aihealueen jälkeen on
lueteltu tarkemmin sen oppisisältö.
KTMp 516, liite kohta 4 (esitys)

1) teoreettinen sähkötekniikka ja sähkömittaustekniikka:






- sähkötekniikan komponentit, virtapiirilait, virtapiirien
laskumenetelmät,
- sähkömagnetismi, induktioilmiö, vaihtosähkön perusteet,
vaihtosähköpiirien keskeiset laskumenetelmät,
- symmetrinen ja epäsymmetrinen 3-vaihejärjestelmä, jännitteen
alenema, yliaaltojen teoria, muutosilmiö,
- sähköstatiikka ja sähkölujuus,
- virran, jännitteen ja tehon mittaaminen
sähkövoimajärjestelmässä;
2) sähköturvallisuussäädökset ja -standardit:

- sähköturvallisuuslainsäädäntö ja sen nojalla annetut päätökset ja
asetukset;
KTMp 516, liite kohta 4 (esitys)

3) sähkötyöturvallisuus:



4) rakennuksen sähköverkko:






- 4 a luvun mukainen sähkötyöturvallisuuskoulutus,
- sähkövirran vaikutukset ihmiseen, sähkötapaturmat ja niissä
toimiminen, sähkölaitteiden ja -asennusten turvallisuusratkaisut;
- suojausmenetelmät, jakelujärjestelmät,
- asennustavat, tilaluokitukset, asennukset erilaisissa tiloissa,
- laitteiden, johtimien ja kaapeleiden mitoitus,
- sähkötekninen dokumentointi,
- sähkökäytöt;
5) sähköturvallisuuteen liittyvät tarkastukset:

- kiinteistön käyttöönottotarkastukset,
 Näyttöperusteisen tutkinnon tulee vastata edellä vaadittua
tiedollista ja taidollista osaamista
KTMp 516, 19§

Ennen pätevyysvaatimuksena edellytettyä koulutusta
saadusta työkokemuksesta voidaan ottaa huomioon:



1) sähköpätevyyttä 1 koskevaa todistusta annettaessa puolet, kun
työkokemus on saatu vähintään kaksivuotisen sähköalan töihin
soveltuvan koulutuksen jälkeen ja se on ollut riittävän laajaalaisesti sähkötöiden johtamiseen perehdyttävää;
2) sähköpätevyyttä 2 koskevaa todistusta annettaessa puolet, kun
työkokemus on riittävän laaja-alaisesti kiinteistöjen
sähköasennustöihin perehdyttävää;
3) hissipätevyyttä koskevaa todistusta annettaessa puolet, kun
työkokemus on riittävän laaja-alaisesti hissitöiden johtamiseen
perehdyttävää sekä hissihuoltopätevyyttä koskevaa todistusta
annettaessa puolet, kun työkokemus on riittävän laaja-alaisesti
hissitöihin perehdyttävää.
SP1 Työkokemus

TYÖKOKEMUKSEN HYVÄKSYNTÄ TYÖTEHTÄVÄALUEITTAIN
 Kokonaisuudessaan hyväksyttävää:

Sähköasennustöiden johtaminen seuraavissa sähkölaitteistoissa
 kiinteistöt
 jakeluverkot
 muuntoasemat
 muut laajat sähkölaitteeseen rinnastettavat sähkölaitteistot
(paperikoneet, laajat kylmälaitteistot yms.)
 laivojen sähkölaitteistot
SP1 Työkokemus

Sähkölaitteistojen tarkastaminen seuraavissa sähkölaitteistoissa
 kiinteistöt
 jakeluverkot
 muuntoasemat
 muut laajat sähkölaitteeseen rinnastettavat sähkölaitteistot
(paperikoneet, laajat kylmälaitteistot yms.)
 laivojen sähkölaitteistot

Sähkösuunnittelu
 suunnittelun lisäksi työtehtäviin on kuulunut asennustöiden
käyttöönotto tai asennusvalvonta
Sähköasennustekniikan opetustehtävät

SP1 Työkokemus

Puolet vaadittavaksi työkokemukseksi voidaan hyväksyä
seuraavista työtehtävistä tai niiden yhdistelmistä:

Sähkölaitteistojen suunnittelu
 kiinteistöt
 muut laajat sähkölaitteeseen rinnastettavat sähkölaitteistot
(paperikoneet, laajat kylmälaitteistot yms.)
 laivojen sähkölaitteistot

Sähköasennustöiden suorittaminen
 kiinteistöt
 muut laajat sähkölaitteeseen rinnastettavat sähkölaitteistot
(paperikoneet, laajat kylmälaitteistot yms.)
 laivojen sähkölaitteistot
Sähkölaitteiden korjaustöiden johtaminen ja tekeminen

SP1 Työkokemus
Yli 1 kV työkokemukseksi hyväksytään:
 Yli 1 kV Sähkölaitteistojen suunnittelu, kun tehtäviin
sisältynyt käyttöönotto tai asennusvalvonta





Yli 1 kV sähkölaitteistojen asennus




kiinteistöt
jakeluverkot
muuntoasemat
kiinteistöt
jakeluverkot
muuntoasemat
Yli 1 kV opetustehtävät
SP2 työkokemus



Työkokemuksen hyväksyntä työtehtäväalueittain
Puolet vaadittavasta työkokemuksesta tulee olla kiinteistöjen
sähköasennuksiin perehdyttävistä tehtävistä. (työnjohto,
valvonta, tarkastus, asennus)
Toinen puoli voi olla:

Sähköasennustöiden johtaminen, tarkistaminen tai suorittaminen
seuraavissa sähkölaitteistoissa
 jakeluverkot
 muuntoasemat
 muut laajat sähkölaitteeseen rinnastettavat sähkölaitteistot
 laivojen sähköasennukset
SP2 työkokemus





Sähkösuunnittelu
silloin, kun suunnittelun lisäksi työtehtäviin on kuulunut asennustöiden
käyttöönotto tai asennusvalvonta
Sähköasennustekniikan opetustehtävät
Hissiasennukset
Sähkölaitteistojen korjaus ja jakokeskusvalmistus
SP3 työkokemus




Kokonaisuudessaan hyväksyttävää:
Sähköasennustöiden johtaminen tai suorittaminen seuraavissa
sähkölaitteistoissa
 kiinteistöt
 jakeluverkot
 muuntoasemat
 muut laajat sähkölaitteeseen rinnastettavat sähkölaitteistot
(paperikoneet, laajat kylmälaitteistot yms.)
 laivojen sähkölaitteistot
Sähköasennustekniikan ja sähkölaitetekniikan opetustehtävät
Hissilaitteistojen asennus-, huoltotyöt tai niiden johtaminen sekä
tarkastus
SP3 työkokemus






Sähkölaitteiden korjaustöiden johtaminen ja tekeminen
Sähkölaitteistojen tarkastaminen
Sähkölaitteiden valmistus
Sähkösuunnittelu, kun sähkölaitteiston asennustöiden käyttöönotto ja
valvontatehtävät sisältyvät tehtäviin
PUOLET VAADITTAVAKSI TYÖKOKEMUKSEKSI VOIDAAN HYVÄKSYÄ
SEURAAVISTA TYÖKOKEMUKSISTA TAI NIIDEN YHDISTELMÄSTÄ:
Sähkölaitteistojen ja sähkölaitteiden suunnittelu
Turvallisuustutkinto




31.5.2010 alkaen turvallisuustutkinnot ovat voimassa viisi
vuotta
Enne 31.5.2010 suoritetut tutkinnot ovat voimassa
todistukseen merkityn ajan
Pätevyystodistus tulee hakea ennen turvallisuustutkinnon
vanhenemista
Mikäli henkilöllä on pätevyystodistus haettuna, hänen ei
tarvitse uusia turvallisuustutkintoa vaikka se vanheneekin
Huomioitavaa

Opintojen täydentäminen:
Pääsääntö on, että opinnot tulisi täydentää samalla tasolla
kuin varsinainen tutkinto.
 Perustutkinnon täydentämiseksi suositellaan sähkö- tai
sähköverkkoasentajan ammattitutkintoa
 Ammattikorkeakouluopintoja tulisi täydentää avoimessa
ammattikorkeakoulussa
 Oppilaitoksen tulee kirjoittaa täydennyskoulutuksen
jälkeen todistus, missä kerrotaan, että henkilön tutkinto
yhdessä suoritettujen lisäopintojen kanssa täyttää KTMp
516 liitteen kohdan X edellytykset.

Huomioitavaa



Oppilaitokset eivät saa luvata sellaista, mikä ei
pidä paikkaansa.
Oppilaitosten opiskelijoista saamat rahalliset
korvaukset eivät saa johtaa turhaan tai
vääränlaiseen koulutukseen.
Sähköpätevyyksistä johtuvat epäselvyydet
kannattaa selvittää etukäteen Setistä joko netistä
www.seti.fi sivustolta tai soittamalla numeroon
09- 54761600