Jokainen nuori tarvitsee ystävän Sivu 3
KIRKONPORTTI avoinna sinullekin Lempäälän seurakuntalehti 1/2011 Jokainen nuori tarvitsee ystävän Sivu 3 Helli Vilpas on historian henkilö Uudet luottamushenkilöt aloittivat Sivu 8 Sivu 2 Pappi päivystää joka päivä Sivu 6 2 Nro 1 - 2011 Kirkonportti Ihmisen vierelle Kaikki yksinelävät eivät tietenkään kärsi yksinäisyydestä, mutta yksinäisyydestä kärsiviäkin on keskellämme enemmän kuin arvaammekaan. Kaikkein huolestuttavinta kuitenkin on se, että tämä tauti leviää yhä nuorempien keskuuteen. On surullista ja hyvin vaikeasti hyväksyttävää, että jo teini-iässä ja nuorempanakin ihminen joutuu näköalattomuuden, yksinäisyyden ja masennuksen kouriin. Tässä on meillä seurakunnassa ja kirkossa nyt suuri ja tärkeä haaste! Tätä kirjoittaessani, kynttilänpäivänä, ajattelen valoa. Valoa, jonka loisteessa askeleemme ovat turvallisia. Ajattelen myös valon puuttumista, pimeyttä. Ajattelen sitä, kuinka monilla meistä askeleet kulkevat hämärässä, tiellä, jolla vaeltaminen voi olla epävarmaa ja pelokasta. Kuinka paljon keskellämme onkaan niitä, jotka kärsivät näköalojen puutteesta ja yksinäisyydestä. Niitä, jotka eivät jaksa nähdä minkäänlaista valoa tulevaisuudessa, jotka eivät jaksa uskoa, että huominen päivä voisi tuoda mitään parannusta ilottomaan elämään. Seurakuntaa ja kirkkoa kritisoidaan ehkä enemmän kuin koskaan aikaisemmin. Jotkut eivät halua nähdä näissä mitään hyvää, ja kirkon keräämille veroeuroillekaan he eivät näe mitään tarvetta. Kai he siksi ovat jättäneet tämän kirkon. Kaikkien verovaroilla hoidettavien velvoitteiden lisäksi kirkolla ja seurakunnalla on valtavan tärkeä tehtävä tämän pimenevän maailman keskellä. Se tehtävä on taivaallinen, koska tehtävänantaja on itse Jumala. Hän on jättänyt suuren tehtävänsä, rakastamisen ja toisista huolehtimisen, seurakunnan harteille. Ja seurakuntahan olemme me, jokainen jäsen. Meille Jumala uskoi tämän. Kaikki se pimeys, jota edellä kuvasin, on poistettavissa vain toisten ihmisten ystävyyden ja lämmön kautta. Meidät on lähetetty kulkemaan yksinäisten rinnalle, tulemaan lohduksi toivottomalle ja pysähtymään oikeasti sen nuoren kohdalle, joka ei jaksa katsoa huomiseen. Jumalan työtovereina me saamme voiman ja halun tähän Jumalalta itseltään. Me saamme jokainen toimia arkienkeleinä toisille ihmisille tässä Jumalan luomassa maailmassa. Seurakunta haluaa tukea oman toimintansa kautta kaikkia tässä tehtävässä. Seurakunnan tulisi toimia ensinnäkin eräänlaisena terveyskeskuksena, jossa haavoittuneet, yksinäiset ja toivottomat saavat ensiavun. Me olemme olemassa siksi, että me pysähdymme, kuuntelemme ja hoidamme. Parhaan kykymme mukaan. Seurakunta haluaa myös varustaa ja lähettää arkienkeleitä tämän hämärtyvän maailman keskelle. Aivan erityisen avun antamiseen keskittyy myös Yhteisvas- tuukeräys, joka on juuri alkanut ja josta tässäkin Kirkonportissa kerrotaan. Lempääläläiset ovat viime vuosina antaneet lahjansa avokätisesti, ja nytkin keräyksen kohde on hyvin tarpeellinen. Iloista antajaa Jumala rakastaa! Kynttilänpäivän evankeliumissa vanhalle Simeonille Jumala lupasi, että ennen kuin hän jättää tämän maailman, hän saa nähdä itse Jeesuksen. Kun hän sitten temppelissä sai pidellä sylissään Jeesus-lasta hän oli valmis lähtemään. Hän sai kohdata Pelastajan. Jokainen meistäkin voi kohdata Pelastajan. Mutta ei vain viimeistä matkaamme varten vaan tätä elämää varten. Pelastaja voidaan kohdata joka päivä toisten ihmisten rakastavien sydänten ja huolehtivien käsien kautta. Mikko Oikarinen kirkkoherra Vaalien jälkeen UUDET PÄÄTTÄJÄT ALOITTIVAT S eurakunnan uudet luottamushenkilöt ovat aloittaneet uuden kauden. Vaalien jälkeen kirkkovaltuuston ja -neuvoston sekä ruohonjuuritasolla toimivien aluetyöryhmien ja pajojen kokoonpano on muuttunut. Kirkkovaltuusto valitsi itselleen uuden puheenjohtajan. Kokouksissa nuijaa napauttaa Seurakuntaväki-ryhmää edustava Heini Mäen- pää. Varapuheenjohtajakseen valtuusto nosti Raimo Sirénin (kok.), viime vaalien äänikuninkaan. Kirkkoneuvostossa, seurakunnan ”hallituksessa” seurakuntalaisia edustava nokkamies on varapuheenjohtaja. Tehtävässä jatkaa ensimmäisen kaksivuotiskauden Timo Viitanen (srk-väki). Neuvostoa johtaa kirkkoherra Mikko Oikarinen. Neuvoston muut jäsenet ovat: Usko Gullstén (kok.), Helianna Herkkola (srk-väki), Lea Jokela (sd.), Kari Koppanen (srk-väki), Jouko Konsala (kok.), Liisa Länsipuro (kok.), Pentti Naukkarinen (krist. perusarvot), Heli Ruuna (kesk.), Seppo Saarinen (sd.), Heidi Salonen (srk-väki) ja Mikko Vesamäki (srkväki). Seurakunnan eri tehtäväalueilla toimii viisi pajaa, jotka tukevat eri työmuotojen, kuten diakonian ja lähetyksen toimintaa. Lisäksi Kuljussa, Lempoisissa ja Sääksjärvellä toimii omat aluetyöryhmät. Ne huolehtivat siitä, että seurakuntatyö toteutuu monipuolisesti ja ottaa huomioon alueiden väestörakenteen ja erityispiirteet. Pajoissa ja aluetyöryhmissä on mukana yli 50 vapaaehtoista. “Kirkon on pysyttävä keskellä kylää” Nelivuotinen valtuustokausi on aluillaan. Mitä tulevaisuus tuo tullessaan? Tässä neljän päättäjän mietteitä. Kysyimme: 1. Millä mielellä aloitat luottamustehtäväsi? 2. Mitä seurakunta tulee kohtaamaan valtuustokauden aikana? 3. Mihin itse haluat vaikuttaa ja miten? yhteiskunnassa horjuu ja kirkko on moniääninen. Entä sitten kun harmonia muuttuu dissonanssiksi? 3. Kirkon on pysyttävä keskellä kylää – perustuksillaan, kynnys matalalla, ovet auki ja katto korkealla – jotta seurakunnan ilosanoma tavoittaa ihmisiä erilaisissa elämäntilanteissa. Heini Mäenpää kirkkovaltuuston puheenjohtaja (srk-väki) 1.Kotiin on mukava tulla. Kylässä poiketaan vain vieraisilla, mutta kotona vastuun kantaminen yhdessä on osa arkea ja juhlaa. 2. Toivottavasti enemmän ihmisiä kuin asioita. Kokouksissa pyörivät budjetit ja lausunnot mutta arjen ajatuksissa seurakuntalaiset nettisivukävijöistä lähetyspiiriläisiin – ja etenkin ne, joita vasta odotellaan mukaan. Haasteena ovat resurssit, jotka on löydettävä muusta kuin rahasta: maallikoista ja keskittymällä ydintehtävään. Toiseksi kirkon auktoriteetti Seurakunta ei voi olla vain instituutio tai kiinteistömassa vaan elävä yhteisö, jossa jokaiselle on tehtävänsä. Ja miten: osallistumalla ja kutsumalla muut mukaan. Raimo Sirén, kirkkovaltuuston varapuheenjohtaja (kok.) 1. Aloitan uuden kirkkovaltuustokauden innostuneena ja nöyrin mielin. Koen tärkeänä, että voisin olla seurakuntavaaleissa saamani luottamuksen arvoinen. 2. Meidän on pidettävä huolta seurakuntalaisten hengellisestä hyvinvoinnista. Hengellisen ilon luominen on seurakunnan ydintehtävä. Olosuhteiden ja valmiuksien on oltava sellaiset, että tähän on hyvät edellytykset. Kirkosta eroamiset ovat haaste monin tavoin. Tavat, joilla talouden tasapainotusta tehdään, vaikuttavat seurakunnan jäsenmäärän kehitykseen. 3. Haluan olla edistämässä seurakuntalaisten ja seurakunnan vuoropuhelua. Haluan kuunnella seurakuntalaisten ajatuksia ja toivomuksia ja viedä niitä hallinnon pohdittavaksi. Toivon voivani pieneltä osaltani olla edistämässä kansankirkkoa – rinnalla kulkijaa, joka huomioi tasapuolisesti kaikki seurakuntalaiset. Haluan myös olla edistämässä seurakunnan toiminnan tehostamista. Vain terve talous mahdollistaa tehokkaan toiminnan. Timo Viitanen, kirkkoneuvoston varapuheenjohtaja (srk-väki) 1. Aloitan hyvällä mielellä. Meillä on uudistunut valtuusto, joka nuorentui sopivasti ainakin oman ryhmäni osalta. 2. Viime vuonna seurakunta menetti jäseniään. Seurakunnan tulee tulla lähemmäksi jokaista seurakuntalaista niin, että kaikki voisivat kokea jäsenyytensä tärkeäksi. Lempäälässä kirkko on keskellä kylää. Keskustan kehityssuunnitelmat tulevat valmistumaan valtuustokauden aikana. Toivottavasti kirkko on tulevaisuudessakin elävän keskustan toimiva osa. 3. Seurakunnan talous on tasapainossa, mutta seurakunnalla ei ole mahdollisuuksia lisätä toimintamenojaan. Haluan olla kehittämässä vapaaehtoisten toimintaa seurakunnassa niin, että mahdollisimman moni kokisi seurakunnan omaksi paikakseen toimia. Sääksjärven seurakuntatalon saneeraus on yksi isoimpia investointeja tulevalla valtuustokaudella. Haluan olla mukana sen toteuttamisessa. Topias Tanskanen uusi kirkkovaltuutettu (srk-väki) 1. Aloitan hyvällä mielellä. Olen kiitollinen paikastani ja luottamuksesta. Toivon ja rukoilen, että voin olla hyödyksi evankeliumille luottamustehtävässäni ja avoin Jumalan suunnitelmille. 2. Viime syksynä aloitettu Pyhän Birgitan kirkon messuuudistus ja samalla nuorten aikuisten vetämä ja heidän näköisensä messukokeilu Sääksimessu Goes Fresh näkyy ehkä eniten seurakuntalaisten arjessa. Lisäksi edessä on taloudellisia satsauksia muun muassa Tervajärven leirikeskuksen kappeliin. Suurin ja toivottavin asia valtuustokaudella olisivat aktiiviset maallikot ja hulppeat kävijämäärät seurakunnan tilaisuuksissa. 3. Ehkä eniten tahtoisin vaikuttaa nuorten ja nuorten aikuisten työssä. Varmasti profiloidunkin erityisesti nuorison ääneksi. Kuitenkin kaikki ikäluokat ovat samassa veneessä ja kaikille yhteistä toimintaa olisi tarpeen parantaa ja uudistaa – siitä puhuvat puolestaan myös messu-uudistukset. Kirkonportti Nro 1 - 2011 3 Yhteisvastuun ja tukioppilaiden avulla NUORELLE KAVERI L empäälässä joka kahdeksas nuori kertoo, ettei hänellä ole yhtään läheistä ystävää. Kahdeksansien ja yhdeksänsien luokkien oppilaista noin viittäkymmentä kiusataan vähintään kerran viikossa. Lukujen takana on aina ihminen, ja pienellä paikkakunnalla hänen kasvonsa ovat tutut. Nuorten yksinäisyyden ehkäiseminen ei ole helppo tehtävä, mutta helmikuun alussa käynnistynyt Yhteisvastuukeräys on tarttunut härkää sarvista. Keräysvaroilla yksinäisyydestä kärsivät nuoret tuodaan entistä varhemmin avun piiriin uudenlaisen tukioppilastoiminnan, ystävävälityksen ja vertaistukiryhmien avulla. Apu tavoittaa nuoret seurakuntien, Mannerheimin Lastensuojeluliiton, Suomen Punaisen Ristin ja Suomen Mielenterveysseuran kautta. Kiusaamisen kierre pitää kuitenkin koettaa katkaista, joko aikuisten avulla tai ilman. – Parasta olisi, jos kiusaamistilanteita selvittäisi joku ulkopuolinen oppilas, jonka mielipiteitä kiusaaja suostuu kuuntelemaan, miettii Anna. – Ihanne olisi se, että vaikkapa tukioppilastoiminnan avulla kiusaaminen saataisiin estettyä jo seiskalla – silloin se ei jatkuisi myöhemminkään. Masentunut tyttö haluaa puhua Luokan illanvietosta uusi ystävä Yhteisvastuuvaroilla Mannerheimin LastensuoLempäälässä pojat ovat jeluliitto luo kouluihin toimintaa, jossa vanhemyksinäisempiä kuin mat tukioppilaat auttavat nuorempia koululaisia tytöt ja heitä myös kiuluomaan ystävyyssuhteita. sataan enemmän. Hakkarin koulussa on jo otettu ensimmäiset Tytöt taas kertoaskeleet. Jokaisella seitsemännellä luokalla vat kärsivänsä poikia on muutaman hengen kummitiimi yhdeksäsenemmän masennukHakkarin koulun tukioppilaat Saana Lindeman, Ilona Koski ja Anna Lehtola auttavat seitsemänsien luokkien oppilaita löytämään kavereita uudessa sesta. Lähes viidesosa luokkalaisista tukioppilaista. Ilona Koski, Anna Lehtola ja Saana Lin- isossa koulussa. Ystävän merkitys on nuorelle tärkeä. – Aikuisille ei voi aina puhua, sillä he eivät aina välttämättä ymmärrä, tytöt sanovat. (19 %) lempääläläisdeman ovat olleet tämän lukuvuoden kumkoulujen kahdeksanmeina. sien ja yhdeksänsien Tytöt pitävät yhteyttä oman kummiluokkansa kaveri. Nuorella on kuitenkin aina mahdollisuus lisäksi kouluterveydenhoitaja, kuraattori ja kou- luokkien tytöistä kertoo, että heitä vaivaa kesuuteen alkuun. oppilaisiin ja järjestävät heille illanviettoja. lupsykologi. kivaikea tai vaikea masennus. – Uusia kavereita voi etsiä jonkun harrastuksen – Voidaan laittaa yhdessä ruokaa, leikkiä ryhKaikki nuoret – Masentunut on hiljaisempi kuin ennen, eikä mäleikkejä tai lähteä vaikka leffaan. Tärkeintä parista tai vaikka netin kautta, miettii Saana. eivät kuitenkaan hän välitä oikein mistään, luonnehtii Saana. – Riparilla irtoaa hyvin koulun kuvioista. Siellä seiskoille on tutustua vapaamuotoisesti uusiin halua pyytää apua Alakulon syynä voivat olla vastoinkäymiset, voi löytää itselleen ihan uudet ihmiset, joita voi kavereihin, selvittää Anna. aikuisilta, eivät mutta yhä enemmän myös paineet oman elämän Tärkeää on myös se, että tukioppilaasta koulutu- myöhemmin nähdä nuorisotalo Hopella. Tiedän, edes omilta van- ja ulkonäön suhteen. että näin on käynytkin, kertoo Ilona. lokas saa tutun, jota moikkailla käytävillä. hemmiltaan. – Pitäisi olla vaikka mitä ollakseen hyväksytty. Kantelijaa saa- Pitäisi näyttää samalta kuin ihmiset telkkarissa ja tetaan kiusata lehtikuvissa ja pitäisi olla paljon kavereita, sanoUudet kuviot – uusi alku Kaveri suojaa kiusaamiselta vat tytöt. lisää. Seurakunnassa nuorten tyttöjen paha olo on Valtakunnallisessa kouluterveyskyselyssä lem- Lapsilla ja nuorilla kiusaaminen liittyy yk– Moni ajatpääläläisistä kahdeksansien ja yhdeksänsien luok- sinäisyyteen, sillä kiusaamisen ehkäisemisessä telee myös, että huomattu. – Yhteydenotot ovat huimasti lisääntyneet, kerkien pojista peräti 17 prosenttia ja tytöistä seit- tehokkain suoja ovat kaverisuhteet. kukaan aikuinen semän prosenttia kertoo, ettei hänellä ole yhtään Kouluterveyskyselyn mukaan Lempäälässä ei voi ymmärtää. too seurakunnan nuorisotyönohjaaja Jussi Salo. Salo on iloinen siitä, että tytöt haluavat jutella. läheistä ystävää. viikoittain kiusataan enemmän poikia (16 %) Ja aikuisille voi – Nykynuoret ovat entistä avoimempia ja Nuoren yksinäisyyden syitä voivat olla muiden kuin tyttöjä (7 %). harvoin vain muassa ujo temperamentti ja sosiaalinen kömpeKiusaaminen voi olla avointa tai hyvin hienoj u t e l l a . J o s uskaltavat puhua aroistakin asioista, mutta toisaallyys. Muuton tai koulun vaihdon jälkeen nuoren varaista. kertoo vaikka ta se vaatii lisää kuuntelevia korvia. kiusaamisesta, on löydettävä uusi kaveripiiri. – Olen kuullut, että pojilla on ihan väkivaltaa, Onneksi seurakunnalla on hyviä uutisia. niin siitä saat– Yksinäiset ovat niitä, joiden seura ei kiinnosta hakkaamista ja potkimista, sanoo Anna. – Jo ennen kesää palkkaamme määräaikaisesti taa käynnistyä toisen nuorisotyönohjaajan. Aluksi hän tekee kansmuita. He syövät koulussa yksin ja tunneilla parin Hakkarin tyttöjen mukaan pojat harrastavat t o d e l l a i s o sani ihan perustyötä, mutta on mahdollista, että löytäminen on vaikeaa. Jos jostakin syystä jää poru- enemmän myös ”läpän heittämistä” eli toisen kan ulkopuolelle, kaikki alkavat helposti ajatella, mollaamista leikin varjolla. Yläkoulussa avoinmyöhemmin hän keskittyy tyttöjen asioihin. että tyypissä on jotain vikaa, kertoo Saana. ta nimittelyä kuulee harvoin, mutta kiusata voi juttu, kasvaPerheestään itsenäistyvä nuori hakee kaveri- eristämällä ryhmästä, puhumalla pahaa selän tuskeskusteluporukasta läheisyyttä ja yhteenkuuluvuutta. Hylä- takana tai vaikka vain aivan tietynlaisin katMarita Miettinen ja, jälki-istuntyksi tuleminen altistaa masennukselle ja ahdistuk- sein. toja ja muuta, Jutun apuna on käytetty Terveyden ja hyvinvoinselle, mielenterveyden häiriöt taas syrjäytymiselle. s e l v e n t ä ä nin laitoksen valtakunnallista kouluterveyskyselyä Myyrmanni 2002, Jokela 2007 ja Kauhajoki 2008 Aikuinen ei ikinä ymmärrä? Ilona. muistuttavat yksinäisyyden ja kiusattuna olemisen 2009. Lempäälässä kyselyyn vastasi 476 yläasteen traagisimmista seurauksista. Nuorten ympärillä on paljon aikuisia, joille he kahdeksannen ja yhdeksännen luokan oppilasta. Yksinäisyyden kehän katkaisemiseen ei ole pop- voivat kertoa ongelmistaan. pakonsteja. Ketään ei voi pakottaa olemaan toisen Hakkarin koulussa on opettajien ja rehtorin Orpojen taakka kevenee Mosambikissa Yhteisvastuun avulla tehdään hyvää myös ulkomailla. Tuotosta 60 prosenttia ohjataan Kirkon Ulkomaanavun kautta kansainväliseen diakoniaan ja katastrofialueille. Tänä vuonna erityiskohteena on Mosambik ja sen pääkaupungin Maputon köyhälistöalueen Xikhelenin yksinäiset nuoret. Mosambikissa monet nuoret joutuvat ottamaan vastuun sisaruksistaan ja perheen toimeentulosta vanhempien kuoltua aidsiin. He eivät voi jatkaa koulunkäyntiään ja vieraantuvat muista ikäisistään. Yhteisvastuun avulla koulutetut tukihenkilöt etsivät tukea tarvitsevia orpolapsia ja perheitä, tekevät kotikäyntejä hei- dän luokseen, tukevat henkisesti ja järjestävät tarvittaessa ruoka-apua. Sairaat ohjataan hoitoon. Hiv-tartuntaa kantaville tarjotaan vertaistukea. Kaikille nuorille järjestetään ammattikursseja ja koulutusta yritystoimintaan. Yhteisvastuukeräys on Suomen suurin vuosittain järjestettävä kansalaiskeräys. Keräyksen suojelija on tasavallan presidentti Tarja Halonen. Keräyksen esimies on tänä vuonna Tampereen hiippakunnan piispa Matti Repo. INF Voit auttaa lahjoittamalla: Nordea 208918-6775 OKO 500001-20236228 Sampo 800016-51651 Handelsbanken 313110-465124 Aktia 405500-1414841 Muista viitenumero 302397. O Alberto Mabaten, 14, vanhemmat ovat kuolleet. Arjesta on selvittävä aivan yksin. 4 Nro 1 - 2011 Kirkonportti Toimintaa ja tapahtumia talvella 7.4. saakka Messut ja kirkot Messu Lempäälän Pyhän Birgitan kirkossa sunnuntaisin klo 10. Messu Sääksjärven seurakuntakeskuksessa sunnuntaisin klo 16. 27.2. Jumalan sanan kylvö. 6.3. Gospelmessu, musiikki: HMP-houseband. 13.3. Sääksmessu Goes Fresh, musiikki: houseband. 20.3. Tuhkamessu, musiikki: Hymnus. 27.3. Messun paikalla Gospelkuorotapahtuma, joka päättyy ehtoollisen viettoon. Pietari & Kalat -kuoron levynjulkistamiskonsertti. 3.4. Gospelmessu, musiikki: HMP-houseband. Lapset ja perhe Päivä- ja perhekerhot ovat hiihtolomalla tauolla viikolla 9 (28.2.–6.3.) Perhekerhot: Kaikki kerhot klo 10–12. Ti Kuljun Majakassa. Ke Hakkarin yrittäjätalon nuorisotilassa. To Säijän montoimitalossa (huom! klo 9.30–11.30) Pe Lempoisten srk-talossa, Sääksjärven srk-keskuksessa ja Nurmen rukoushuoneella. Pyhäkoulut Lempoisten srk-talossa joka su klo 10 (ei 27.2.ja 6.3.). Sääksjärven srk-keskuksessa joka su klo 16. Varhaisnuorille raamattuklubi. Säijän monitoimitalossa joka toinen su klo 14 (parittomat viikot). To 24.2. klo 18.30 pyhäkoulunopettajien kokous Olkkarissa. Tervetuloa myös uudet opettajat! Varhaisnuoret Kerhot ovat hiihtolomalla tauolla viikolla 9 (28.2.–6.3.) Isä-poika-parkki tiistaisin klo 18 Tervajärven leirikeskuksessa. Leireille mahtuu vielä! 4.-6.lk tytöt 18.-20.3. 1.-3.lk tytöt 14.-15.5. 4.-7.lk pojat 25.-27.3. 1.-3.lk pojat 15.-17.4. Lisätietoja ja leireille ilmoittautuminen osoitteessa www.varkkari.fi. Nuoret Nuorten toiminta on hiihtolomalla tauolla viikolla 9 (28.2.–6.3.) Raamattupiiri Hopella keskiviikoisin klo 18. Nuortenillat Hopella perjantaisin klo 18.30 25.2. Fingerseurat. 11.3. Taidelahjoja, Ville Löppönen, mukana Taideripari. 25.3. Perin ihmeellinen opetus, Panu Mäkelä, mukana Tervis III. 1.4. Kaksoispassi, Pekka Simojoki, mukana Tervis II. 8.4. Uskoa en saata! Heli Orre, mukana Tervis IV. Huoltoasemat Kuljun Majakassa perjantaina klo 18.30 18.3. Leffahuoltis. 15.4. Musahuoltis: Punainen lanka. Santsikierros Sääksjärven srk-keskuksessa lauantaina klo 19 19.2. Rikki, Andrew Chambers. 12.3. Voideltu, Timo Liiri. 16.4. Yhteishyvää? Ensio Partanen. Fingervoimaa eli rukousilta Lempäälän kirkossa torstaina klo 17–18 10.3, 17.3, 31.3 ja 7.4. Raamatulla päähän -raamattuopetus Lempoisten srk-talossa torstaina klo 18 3.3, 17.3, 31.3. Saunailta Tervajärven leirikeskuksessa to klo 18 24.2, 24.3, ilmainen kyyti Hopelta klo 17.30 Leirejä ja koulutuksia 1.-3.4. ISKO123-leiri, Tervis. 21.–24.4. Nuorten pääsiäisleiri, Tervis. ISKO1-isoskoulutus pe 18.3. Kuljun Majakassa klo 17–21. ISKO2 toteutetaan nuorten ihmissuhdetaitojen Nuisku-koulutuksena riparinäkökulmasta. Tapaamisia pe 25.2. (Hope) ja pe 18.3. (Majakka). klo 17–18.30. ISKO3 la 12.3. klo 17 Sääksjärven srk-keskuksessa Lisätietoa: www.hopenews.net, Jussi Salo 050 5443350 ja Henri Karvinen 050 5443393. Nuoret aikuiset Majakka-illat kerran kuussa lauantaisin klo 17 Kuljun Majakassa. Lastenhoito ja pyhäkoulu järjestetty. Iltapala nyyttärimeningillä. Unelmien seurakunta – totta vai tarua? 26.3. Eheyttävä rakkaus. Sääksimessu goes fresh -messu Kerran kuussa Sääksjärven seurakuntakeskuksessa klo 16: 13.3 ja 10.4. Hyvää musaa ja Jumalan sanaa rennossa ilmapiirissä. Messun aikana raamattuklubi ja pyhäkoulu. Messun jälkeen tarjoilua. Leirit ja retket 7.-8.5. Yhteistä näkyä rakentamassa -leiri Tervajärven leirikeskuksessa jatketaan Unelmien seurakunta -teeman äärellä. Leiri päättyy Sgf-messuun. Ilmoittautuminen Matille 3.5. mennessä. 14.5. retki Lahden kirkkopäiville Hillsong-ylistysbändin konserttiin, tied. Marika, puh. 050 501 2245. Pietari&kalat -kuoro Noin 30 henkinen kuoro, joka laulaa äänissä gospeliin painottuvaa ohjelmistoa. Harjoitukset Kuljun Majakassa torstaisin klo 17.15-19.15. Lastenhoito. Tied. Pietari. Sähly Mukavaa pelailua yhdessä nuorten kanssa kerran viikossa., tied. Henri Karvinen, puh. 050 544 33 93. Gospel-lattarit Perjantaisin klo 17.30-18.45 Kuljun Majakassa. 25.2, 4.3, 11.3, 25.3, 1.4. ja 8.4. Tehokas lattaritanssitreeni vasta-alkajille ja konkareille. Tunti alkaa ja päättyy rukoukseen. Raamattupiiri Kodeissa kokoontuu raamattupiirejä ja uusia perustetaan tarvittaessa. Kysy lisää Matilta. Ompeluseurat Hyvässä Hengessä lähetyksen hyväksi, kokoonnumme yleensä Olkkarissa. Lisätietoja Kallion Sarilta, 040 584 98 71. Puutyöpiiri Ota yhteys Hankelan Lauriin, 050 490 77 43. Kahvila Olkkarissa mukavia vapaaehtoishommia. Kysy lisää: Raili Paul 050 544 33 59. Kysy lisää: Matti Vehviläinen, 050 544 33 58, [email protected] tai Pietari Korhonen, 050 544 33 46, [email protected] Parisuhde Lapsiperheiden parisuhdeilta – myös uusperheellisille! Kuljun Majakalla ke 30.3. klo 17.30–19.30. Yhteistyössä kunnan päivähoidon ja perhetupien kanssa. Ilta sisältää kaksi eri kanavaa, joista toinen on suunnattu erityisesti uusperheellisille, toinen muille. Lastenhoito: perhetupien lapset sisaruksineen perhetuvilla, päivähoidossa olevat lapset sisaruksineen tietyllä päiväkodilla ja muiden perheiden lapset Kuljun Majakalla. Ilmoittautuminen perhetupien ja päivähoidon kautta, muiden perheiden osalta pe 25.3. klo 12 mennessä kirkkoherranvirastoon. Avioliiton virkistysviikonloppu Avioparileiri kurssikeskus Urhatussa Nokialla 8.– 10.4 yhdessä Pirkkalan ja Ylöjärven seurakuntien kanssa. Kaikenikäisille aviopareille, erityisesti niille, jotka mukana ensimmäistä kertaa. Lapsille hoitoa ja omaa ohjelmaa. Osallistumismaksu 120 € / pari + 10 € / lapsi. Tied. ja ilm. Ylöjärven Perhetalolle 15.3. mennessä: p. 044 7868 174, [email protected]. Aikuiset Vapaamuotoinen rukoushetki arkiaamuisin klo 8–9 Lempäälän kirkossa. Aamukahvi Sanan äärellä, Sääksjärven srkkeskuksessa perjantaisin klo 10. Raamattuopetus Uskosta – Uskoon-raamattuopetus Lempoisten seurakuntatalossa torstaisin klo 18 3.3, 17.3, 31.3, 14.4. Toivon Torstai Sääksjärven seurakuntakeskuksessa klo 18.30 24.2, 10.3, 24.3, 7.4. Sanan ja rukouksen illat Su 27.2 klo 18 Lempoisten srk-talossa Kansanlähetyksen ystäväilta, Marjukka Starkman, Lasse Jussila, Raimo Kortesoja, musiikkia. La 19.3 klo 18 Sääksjärven srk-talossa, Mirja Mäkelä. La 16.4 klo 18 Kuljun vanhassa srk-talossa, Jukka Partala. Miehet Hikipiiri ja raamattuhetki miehille Leiripappilan saunalla keskiviikkoisin klo 18, mukana Alpo Salminen. A-men-ilta ja sauna Tervajärven leirikeskuksessa klo 18 16.3. Ikaalisten miestyön vierailu, Kari Salo, Esko Mattila. 20.4. Mikon ja ”Sinnepäin”-kirjan mukana, Mikko Oikarinen. Amenpuuro Kahvila Olkkarissa klo 7: 23.3. Naiset Naistenillat Kuljun Majakassa kerran kuussa maanantaisin klo 18 7.3. Laura Jukkola ja 4.4. Riitta Alaja. Lähetys Su 3.4. Ohraleipämessu Lempäälän kirkossa klo 10. Lempoisten srk-talossa lähetyslounas n. klo 11.30 ja n. klo 12 alkaen Haiti-iltapäivä, vieraana Martti Falck Apua Haitille ry:stä. Lempoisten lähetyspiiri parittomien viikkojen tiistaina Puistolinnassa klo 14 15.2., 1.3., 15.3., 29.3. ja 12.4. Lastusten lähetyspiiri joka kuukauden 3. ke kodeissa klo 18 16.2, 16.3. ja 20.4. Medialähetyspiiri Löydä paikkasi medialähetystyössä! Lisätietoja kevään ohjelmasta Maija T. Ritokalliolta p. 045 113 5517. Kahvila Olkkari Kahvila Olkkari (Tampereentie 4) on avoinna ma–pe klo 9–16.30 ja la klo 10–14. Kahvila toimii vapaaehtoisvoimin, varaa myyntivuorosi p. 050 544 3372. Lisätietoja lähetyssihteeriltä p. 050 544 3359 tai raili.paul(at)evl.fi. Vapaaehtoistehtäviä tarjolla myös lähetysleipureiden ja miesten talkooporukan riveissä. Kysy lisää Leena Pyöräniemeltä, p. 040 068 4005 ja Jouko Rautkiveltä 050 325 1781. Rukouksen majatalo Olkkarissa joka toinen ti klo 18.30–20. 8.3., 22.3., 5.4. Rakas runo -ilta Olkkarissa ke 2.3. ja 6.4. klo 18.30–20. Uutta Olkkarissa! Ystäväkahvila joka toinen pe klo 10–11. Tutustu uusiin ihmisiin leppoisasti kahvikupin ääressä! Avoin kahvila kaikille ilman ikärajaa. 25.2., 11.3., 25.3., 8.4. Diakonia La 26.2. klo 10-14 yhteisvastuuta ja diakoniaa Kahvila Olkkarissa. Myynnissä YV-tuotteita. Ti 8.3. klo 11–13 laskiaistiistain hernekeittolounas Lempäälän srk-talossa ja Sääksjärven srk-keskuksessa. Lounaan hinta 5 €, tuotto YV-keräykselle. Eläkeikäisten päiväpiirit: Kaikkiin piireihin ovat tervetulleita sekä uudet että vanhat jäsenet. Piireissä aluksi lounas (3.50 €), sen jälkeen hartaushetki ja ohjelmaa. Kysy lisää: diakoniatyöntekijä Tom Haavisto, p. 050 544 3347. Sääksjärven Säkenet aina parillisen viikon ke klo 12 Sääksjärven srk-keskuksessa 23.2, 9.3, 23.3, 6.4. Lempoisten päiväpiiri aina parillisen viikon to klo 12 Lempoisten srk-talossa. 24.2, 10.3, 24.3, 7.4. Kuljun Kulkuset aina parittoman viikon to klo 12.30 Kuljun Majakassa (koulun rakennus): 3.3, 17.3, 31.3. Välittämisen rinki Sääksjärven srk-keskuksessa ma klo 14: 7.3. ja 4.4. Hengellisyys voimavarana -piiri Kunnarissa ma klo 14: 14.2, 21.2, ei piiriä hiihtolomaviikolla 28.2, 7.3, 14.3, 21.3, 28.3 ja 4.4. Puistolinnan aamukahvit joka kuukauden viimeinen ti klo 9-10 (os. Himminpolku 13): 29.3. Säijän diakoniapiiri Säijän Monitoimitalossa joka toinen ti klo 14: 8.3, 22.3 ja 5.4. Patu-kerho Lempoisten srk-talossa to klo 12 : 3.3. Retki Säijään, säävaraus, 17.3., 31.3. Patu-raamis Puistolinnassa ti klo 13: 8.3., 22.3., 4.4. Patu-sauna Kuljun Majakassa ma klo 16 7.3, 4.4. Patu-naiset Puistolinnassa ma klo 10 28.2., 28.3. Diakoniatyöntekijän päivystys ti ja to klo 9–11 Lempoisten srk-talon diakoniatoimistossa sekä kuukauden viimeisenä torstaina klo 9–11 Sääksjärven srk-talossa. Kysy lisää: Diakoniatyöntekijät Tom Haavisto, 050 544 3347, Irene Kettunen, 050 544 3349, Johanna Kylmälahti, 050 5443348 ja Henriikka Tarri (johtava diakoniatyöntekijä) 050 544 3481. Musiikki Su 6.3. klo 18 Kaikessa rauhassa -musiikki-ilta Lempäälän kirkossa. Kanttori Jukka Hovila laulaa ja laulattaa. Mukana myös Hymnus-kuoro, joht. Katja Viljamaa. La 26.3. klo 15 Kaikille avoin juhlakonsertti. Esiintymässä Väinö Valtosen perhekuntaa. Su 27.3. klo 16 -18 Gospelkuorotapahtuma Sääksjärven kirkossa. Pietari & Kalat-kuoron Kirkonportti Nro 1 - 2011 Toimintaa ja tapahtumia talvella 7.4. saakka levynjulkistamiskonsertti ja ehtoollisen vietto. Mukana Pyhän Birgitan Laulajat ja Hymnuskuoro. Vapaa pääsy. Su 3.4. klo 18 Kaikessa rauhassa -musiikki-ilta Lempäälän kirkossa. Ylipäät -perheyhtye. Tule mukaan laulamaan! Lapsikuoro ma klo 16.30–17.30 Hymnus ti klo 19–21 Klaarat joka toinen ke klo 12.30–14 Birgitan tyttökuoro kerran kuussa la klo 10–13. Laulukoe! Kuorot harjoittelevat Lempoisten srk-talossa. Tied. Katja Viljamaa, 050 544 3345. Pietari & Kalat to klo 17.15–19.15 Kuljun Majakalla Kysy lisää myös Pyhän Birgitan Laulajista ja Patu-kuorosta, Pietari Korhonen 050 544 3346. Ylistyskuoro joka toinen ke klo 18.30, tied. Pekka Mäenpää 050 3599 785. Löydä tie perille: Hakkarin yrittäjätalo, Kaakisentie 1 Hope, Kaakisentie 1 Kahvila Olkkari, Tampereentie 4 Kuljun seurakuntatalo Majakka, Tampereentie 262 (koulun rakennus) Lastusten rukoushuone, Lastustentie Leiripappila eli Vanha Pappila, Rovastintie 3 Lempoisten srk-talo, Kirkkopolku 1 Lempäälän kirkko = Lempäälän Pyhän Birgitan kirkko, Kirkkopolku 1 Nurmen rukoushuone, Nurkkilantie Puistolinna, Himminpolku 13 Säijän monitoimitalo, Säijän Yhdystie Sääksjärven seurakuntakeskus ja kirkko, Pitkäahteentie 12, Tervajärven leirikeskus, Ketkantie 247 Seurakunnan työntekijöiden sähköpostiosoitteet ovat muotoa [email protected]. Valo voittaa pimeyden – tule mukaan tekemään pääsiäisnäytelmää P ääsiäisenä helsinkiläisillä on Ristin tiensä. Meitä lempääläläisiä johdattaa Jeesuksen kärsimystielle jo kolmannen kerran peräkkäin pääsiäisnäytelmä Tien sinne te tiedätte. Tytti Jäppisen 40 vuotta sitten kirjoittama ja säveltämä laulunäytelmä on kotimainen klassikko. Se perustuu Johanneksen evankeliumin kuvaukseen pääsiäisajan tapahtumista: elämä voittaa kuoleman, valo voittaa pimeyden. Passiodraama esitetään Pyhän Birgitan kirkossa palmusunnuntaina 17.4. klo 18 ja maanantaina 18.4. klo 19. Toteutuksessa on mukana suuri joukko seurakuntalaisia, muiden muassa Ylistyskuoro ja Hymnus. Uusille avustajille on aina tilaa. Ota yhteyttä: Pekka Mäenpää, p. 050 359 9785. Kahvila Olkkarissa tapahtuu Tiistaina Rukouksen majatalo klo 18.30 (8.3., 22.3., 5.4., 19.4.) Keskiviikkona Miesten A-men-puuro klo 7 (23.2., 23.3.) Rakas runo -ilta klo 18.30 (2.3., 6.4., 4.5.) Torstaina SYKE - Partaharjun 16. suurleiri 20.–25.7. Kirkon varhaisnuorisotyön suurleiri 10–14-vuotiaille pojille ja tytöille Partaharjun upeissa maisemissa. Koe todellinen leiritunnelma: 2000 varhaisnuorta, työntekijää ja talkoolaista samalla iltanuotiolla! Lähdemme mukaan Lempäälän seurakunnan porukalla. ILMOITTAUDU osoitteessa www.varkkari.fi, leirin hinta on 45€. Keväällä järjestämme SYKETTÄ etukäteen Lempäälän leiriporukalle: tapaamiset 8.4. ja 11.5. Kysy lisää: Heli 050 544 3352 tai Teemu 050 544 3351 Shakkikerho klo 18 Perjantaina Ystäväkahvila klo 10–11 (25.2., 11.3., 25.3., 8.4.) Nuorten aikuisten ompeluseurat kerran kuukaudessa. Lisätietoja Sari Kalliolta, p. 040 5849871. www.lempaalanseurakunta.fi Päivystävä pappi paikalla keskiviikkoisin klo 13–15. Kahvila Olkkari, olohuone kotikylän keskustassa. (os. Tampereentie 4, kirkkoa vastapäätä) Avoinna ma–pe klo 9–16.30, la klo 10–14. TULE TALKOOREMMIIN - pieniä käytännön töitä lähetyksen hyväksi. Miesten talkooryhmä aloittaa keväällä. Tarvitsemme lisää käteviä käsiä pieniin satunnaisiin kodin askareisiin, kuten lampun vaihtoon, huonekalujen kokoamiseen ja pieniin pihahommiin. Toiminnan tuotto menee lähetystyöhön. Ilmoittaudu mukaan: Jouko Rautkivi, 050 325 1781. www.lempaalanseurakunta.fi www.lempaalanseurakunta.fi Kevättalven valoa! Sanan ja rukouksen illat Lempäälässä La 27.2. klo 18 Lempoisten srk-talossa, Kansanlähetyksen ystäväilta. La 19.3. klo 18 Sääksjärven srk-talossa, Mirja Mäkelä. La 16.4. klo 18 Kuljun vanhassa srk-talossa, Jukka Partala. www.lempaalanseurakunta.fi Virkistysiltoja yksinhuoltajaperheille Ke 16.3. uintiretki Nokian uimahalliin, kokoontuminen Kuljun Majakalla klo 17.30. Ke 13.4. askarrellen kaunista pääsiäiskattauksiin Kuljun Majakalla klo 17.30. Ke 11.5. laavuretki Kirskaanniemeen, kokoontuminen Sääksjärven srk-talolla klo 17.30. Lisätietoja: Tarja Keskitalo, p. 050 5443 425 www.lempaalanseurakunta.fi Naistenillat Kuljun Majakassa ma klo 18. 7.3. pastori Laura Tuhkanen-Jukkola. 4.4. lääkäri Riitta Alaja, aiheena Kun mieli murtuu. LÄHETYKSEN SUPERSUNNUNTAI 3.4. Klo 10 Ohraleipämessu Lempäälän kirkossa, sen jälkeen leipämyyntiä. Klo 11.30 lähetyslounas Lempoisten srk-talossa. Klo 12 alkaen Haiti-iltapäivä, vieraana Martti Falck Apua Haitille ry:stä – tuoreet kuulumiset lähetyksen varoilla rakennetuista taloista ja niiden asukkaista. Passiodraama on seurakunnan vapaaehtoisten voimannäyte. Kuvassa (vas.) Jari Söder, Mikko Valjakka, Risto Salmela ja Toivo Kaikkonen. TULE MUKAAN SEIKKAILUUN! www.lempaalanseurakunta.fi Seurakunnassa on sata ja yksi tehtävää, jotka odottavat tekijäänsä. Auttavia käsiä tarvitaan kaikissa seurakunnan työmuodoissa, myös jumalanpalveluksissa. Vapaaehtoiseksi voit ilmoittautua helposti seurakunnan netissä. Klikkaa www.lempaalanseurakunta.fi. Sopiva pala paikalleen. Tule vapaaehtoistyöhön. www.lempaalanseurakunta.fi 5 6 Nro 1 - 2011 Kirkonportti Päivystävä pappi KUUNTELEE HUOLIASI K irkkoherranviraston ovesta sisään ja siitä heti vinosti etuoikeaan. Siinä se on, päivystävän papin huone. Aivan jokaisessa seurakunnassa ei ole kuulolla olevaa pappia. Lempääläläisillä on etuoikeus saada pappi kiinni jokaisena arkipäivänä ennen puoltapäivää. Lisäksi tiistaisin pappi päivystää kello viiteen asti iltapäivällä. Jos nämä ajat eivät sovi, voi keskustelun sopia puhelimitse. Tapaaminen voi olla kertaluonteinen, mutta halutessaan keskusteluajan voi sopia vaikka aina kuukauden välein. Papin kanssa keskustelulle ei tarvitse olla mitään erikoista syytä. Se riittää, että tarvitsee kuuntelevan korvan. Keskellä seurakuntaa Keskiviikkoiltapäivisin klo 13–15 pappien päivystys on leppoisasti kahvila Olkkarissa kirkkoa vastapäätä. – Kerran seisoin papin paidassani Olkkarin isojen ikkunoiden ääressä. Siitä minut näki parkkipaikalla ollut mies, joka tuli sisälle juttelemaan. Miehen sydämellä ollut asia oli hänelle todella tärkeä, kertoo Matti Vehviläinen. – Papin työssä hienoimpia hetkiä ovat aina ne, kun voi auttaa seurakuntalaista. Luonteeltaan keskustelut papin kanssa ovat sielunhoitoa, johon he ovat saaneet koulutuksen. Sielunhoito tarkoittaa läsnäoloa, keskustelua ja rukousta. – Monet luulevat, että papin luo tulo vaatii hengenhädän. Näin ei ole. Nykyihmisen vastoinkäymiset ja ongelmat ovat hyvin arkipäiväisiä, kuten vaikkapa parisuhde- ja perhehuolia. Juuri tällaisista asioista voi tulla juttelemaan, rohkaisee Marja Ruuska. Tukena syvyyksissä – Päivystävänä pappina olen kokenut monta hienoa hetkeä, kun olen saanut etsiä Raamatusta lohdutusta surun hetkellä, kertoo Ensio Partanen. Surun keskellä on inhimillistä kokea syyllisyyttä, ja myös näitä tunteita voi papin kanssa purkaa. Sielunhoitotyössä papit ja muut seurakunnan työntekijät tuntevat myös rajansa. Koulutus tai työkokemus ei anna valmiuksia toimia psykologina tai lääkärinä mielenterveyden ongelmista kärsiville. – Heidät koetamme ohjata hoitavaan paikkaan, mutta täällä voimme olla muuten tukena, sanoo Ruuska. – Kaiken toiminnan taustalla on Raamatun sana siitä, että meidän pitää kantaa toistemme taakkoja ja olla toisiamme varten. Marita Miettinen Kuoleman ja surun kohtaaminen kuuluu papin työhön. Omat papit vuorottelevat päivystävän papin tehtävässä. Työpöydän takaa löytyy Henri Karvinen (edessä vas), Marja Ruuska, Leena Sorsa, Matti Vehviläinen (takana vas.), Ensio Partanen tai etusivun vinkkikuvassa oleva Timo Tavast. Kirkkoherra Mikko Oikarinen (keskellä vas.) on myös seurakuntalaisten käytössä. Kaikilla papeilla on vaitiolovelvollisuus. Yksin ei tarvitse jaksaa – diakonia auttaa Ongelmissa ihminen saa usein avun jo siitä, että saa sanoa asiat ääneen ja joku toinen kuuntelee. Uskovalle yhteinen rukous ja yhteys Jumalaan antavat suurta lohtua. Pappien ja nuorisotyöntekijöiden tapaan diakonian työntekijät ovat seurakuntalaisten ku- untelemista ja auttamista varten – kenenkään ei tarvitse jaksaa yksin. Lempäälän seurakunnassa työskentelee neljä diakoniatyöntekijää. Heidät tavoittaa puhelimitse tai sähköpostitse. Tarpeen mukaan he tekevät myös kotikäyntejä. Satakielet voitti virsimestaruuden kisailu kolmas- ja neljäsluokkalaisille. Tehtävät vaativat ulkoa opettelua ja asiantuntemusta. Koulu- ja seurakuntatasoa varten oppilaat harjoittelevat 20 eri virttä niin etu- kuin takaperinkin. Itse kilpailussa oppilaat mm. tunnistavat virsisävelmiä ja muodostavat tavuista virsisanoitusten alkuja. Hauskaa kasvatusta Voittoisan Satakielet-joukkueen tukena oli koko Sääksjärven 3 b -luokka opettaja Tarja Majasen (vas.) luotsaamana. Tytöt vasemmalta Ida-Maria Tavast, Lumikukka Viljamaa ja Tiia Jaskari. V irkeä Satakielet-joukkue eli Tiia Jaskari, IdaMaria Tavast ja Lumikukka Viljamaa voitti virsitietokilpailu Virsivisan Lempäälän koulujen välisen karsinnan. Sääksjärven koulun 3 b -luokan edustustiimi päihitti jännittävässä kilpailussa viisi muuta joukkuetta. Toiseksi tuli Nuotit Kuljun koulusta ja kolmanneksi NK Kelhosta. Mukana olivat myös Kolmoset Lempoisten koulusta, Virsiveijarit Kuljusta ja Virsivyötiäiset Säijästä. Kaikki kolmen hengen ryhmät olivat jo voittajia, sillä ne olivat selvinneet omien koulujensa parhaimmiksi koulutason Virsivisassa. Tyttöporukka veisaa – Tehtävät olivat hauskoja! Oli koko ajan sellainen fiilis, että voitto tulee kotiin, hihkuivat Satakielet heti kuultuaan voitosta. Onnen ja lahjakkuuden lisäksi tyttöjen salaisuutena lienee kova harjoittelu. Oppituntien lisäksi he lauleskelivat virsiä myös koulun jälkeen kaveriporukassa. Seuraavaksi Satakielet suuntaavat huhtikuun puolivälissä hiippakunnan tason karsintaan. Jos sieltäkin tulee voitto kotiin, on vuorossa matka Turun valtakunnalliseen finaaliin. Virsiä ulkolukuna Virsivisa on joka toinen vuosi järjestettävä valtakunnallinen Koulujen arjessa virsien laulaminen on jäämässä takaalalle. Isoissa kouluissa aamunavaukset tulevat keskusradioista, ja lasten laulaminen jää vähemmälle. Näin kertoo Sääksjärven koulun 3 b -luokan opettaja Tarja Majanen. – Oppilaat eivät enää nykyään osaa laulaa virsiä samoin kuin ennen, ja siksi tällainen visa on paikallaan. Harjoitteluineen ja kilpailuineen visa on tarjonnut tervetulleen poikkeaman koulun arkirutiiniin. – Mukavaa on ollut. Kilpailuissa on ollut tunnelma katossa. Ja yhdessä veisatessa tavoitimme ihan vanhan ajan meininkiä, Majanen nauraa. Marita Miettinen Päivystysajat diakoniatoimistoissa: Lempoisten srk-talossa: ti ja to klo 9–11. Sääksjärvi: kuukauden viimeinen to klo 9–11. Ideaparkin Ideakappelissa joka keskiviikko klo 16–17 Lempäälän seurakunnan ja Tampereen seurakuntayhtymän yhteinen päivystys. Sääksimessu Goes Fresh Viime viikolla liikennevaloissa eteeni ilmestyi auto, jonka takalasissa oli mainos: “Finnish golf Finland, lehti jonka voit näyttää myös ulkomaalaiselle ystävällesi!” Mieleeni heräsi välittömästi illuusio sisäänpäin lämminneestä golfkerhosta, jonka omistava eliitti on nyt ylpeänä tehnyt jotain omasta mielestään tärkeälle ongelmalle (“meillä ei ole tarpeeksi hienoa golflehteä”). Vaikka olen kerran teininä lyönyt jopa hole-in-onen, koen itseni jotenkin todella ulko-puoliseksi suhteessa golfmailmaan. Greencard, swingi, tasoitus, osake ja eagle ovat kyllä tuttuja, mutta eivät minkäänlaista todellisuutta tässä elämässä. Mainoksen idea ja ajatus oli kuitenkin samansuuntainen, jota olemme porukalla miettineet messun suhteen. Eikä edes niin että ulkomaalaiset “golffarit” olisivat mukana, vaan koko maailma. Siitä kaikesta, mitä Jeesuksessa saamme omistaa, on pakko kertoa myös muille. Meillä on maailman paras viesti kerrottavana! Uskosta saa olla onnellinen, kiitollinen ja ylpeä. Tämä porukka, joka ensin aikansa odotti, että muut tekevät, päätti sitten tehdä itse. Unelmia tavoitellen päädyimme toteuttamaan messuja, joihin rohkenee kutsua myös naapurin tai kaverin, joka ei ole ollut seurakunnassa mukana kuukausiin tai vuosiin. Ja kun on kutsuttu, värkätty ja rukoiltu yhdessä, puhutaan messussa suomeksi, Jeesuksesta. Evankeliumi on rohkeasti esillä. Musiikki, vapaaehtoiset erilaisilla palvelupaikoilla, seurakuntalaiset, työntekijät ja sali sykkivät kaikki yhdessä kiitosta Jumalalle! Siitä mikä on itselle tärkeää, tulee tarve viestittää eteenpäin. Rohkaisen sinua kutsumaan itseäsi, ystäviäsi ja läheisiäsi mukaan seurakunnan toimintaan. Ja sinä joka kutsun saat, ota se rohkeasti vastaan. Harva lähtee ilman kutsua, mutta moni saa mahdollisuuden vastata kun kutsutaan. Tämä(kin) kunta tarvitsee Jumalaa. Ps. Viime kesänä kaverini kutsui innoissaan valkoisia palloja mätkimään. Uskon, että kutsu on vieläkin voimassa, ja ehkä viheriöt kutsuvat ensi kesänä… Jumalan kutsu on kuitenkin onneksi paljon greeniä vahvempi! Jussi Salo Nuorisotyönohjaaja Kirkonportti 7 Nro 1 - 2011 Messun johdanto: hittitehtailua ja kansainvälisiä käsimerkkejä A ikaisemmin tapahtunutta: Ilo on ainoa todellinen syy juhlia. Juuri tästä messussa, kristittyjen viikoittaisessa juhlassa ja ”maailman vanhimmissa bileissä”, on kyse. Messu on yllättävän pitkän suunnittelun, valmistelun, yhteistyön ja rukouksen tulos. Jos siis edellisestä messukäynnistäsi on aikaa, ja vaikkei olisikaan, hae ihmeessä omaan ajattelujärjestelmääsi messupäivitys 2011! julkkarikeikoilla soitetaan ennen kaikkea uuden levyn biisejä. Itse asiassa sama koskee myös messua. Sen aikana laulettavat virret ja laulut mietitään tarkoin etukäteen, jotta ne sopivat päivän teemaan. ”Illan isäntänä toimii…” Oletko koskaan ollut juhlissa, joissa ihmisiä ei toivoteta tervetulleiksi? Olipa kyse konsertista, festareista tai valmistujaisjuhlista, aina joku lausuu alkusanat. Usein se joku on illan isäntä. Niinpä sanat ”illan isäntänä toimii…” ovatkin muodostuneet kliseeksi ainakin messupapin korville. Sen sijaan ajatus messuisännästä tai -emännästä on jotain aivan uutta. Kuka tahansa erikseen sovittu seurakuntalainen saa olla ovilla omassa kirkossaan vastaanottamassa kirkkoon tulijoita. Ja tämä sama henkilö saa lausua ne tervetulosanat messun alkaessa. Kenenkäs asioilla sitä ollaan? Merkitsee paljon, kenen nimissä asioita tehdään. Poliisit tekevät työtään lain nimessä. Työlle on siis saatu lain tuki. Lausahdus ”ei missään nimessä” on jyrkkä kielto, joka kertoo että kyseistä asiaa ei saa tehdä kenenkään luvalla. Mutta entä jos jotain asiaa tehdään Jumalan nimissä/nimessä? Silloin täytyy olla hyvin varma siitä, että asialle todella on saatu Jumalan tuki. ”Sillä missä kaksi tai kolme on koolla minun nimessäni, siellä minä olen heidän keskellään.” Riittäisikö tämä Jeesuksen sana vakuudeksi? Ei mikään yhden hitin ihme Tervetulosanojen jälkeen alkaa hittitehtailu, kun alkuvirsi kajahtaa ilmoille. Aikanaan melkoisen kansansuosion saavuttaneita virsiä voidaan hyvällä syyllä sanoa hiteiksi. Ja miksikäs ei: nykyäänkin uudet virsilevyt myyvät poikkeuksetta todella hyvin, ja samalla osoittavat, että virret taittuvat vaikka mihin pysyen silti sanomalleen uskollisina. Kansainvälisiä käsimerkkejä!? Populaarimusiikin puolella bändi laatii ennen illan vetoa biisilistan eli suunnitelman siitä, mitä lauluja illan aikana soitetaan. Biisilistaan vaikuttavat monet asiat: festareilla soitetaan kaikille tuttuja ralleja, kun taas levyn- toteaa seurakunnalleen: ”Herra olkoon teidän kanssanne”. Mikäpä sen parempi seurakunnan vastaus tähän olisikaan, kuin todeta: ”Niin myös sinun henkesi kanssa”? Vertaapa tätä ihan normaalikeskusteluun. Mitä vastaisit, jos joku toivottaisi sinulle ”kaikkea hyvää”? Tai mitä yleisö vastaa megaluokan konsertissa, kun ulkomainen esiintyjä on suurella vaivalla opetellut suomea ja toteaa: ”Huvaa iltta, Suomi!”? Eikö valtava huutomyrsky olekin riemullista hyvän takaisintoivotusta? Papin spiikistä shittitehtailuun Pappi jatkaa tämän jälkeen yleensä lyhyellä ”alkuspiikillä” (johdantosanat), jossa hän jo vähän sanallisesti valmistelee seurakuntaa päivään teemaan. Tämän jälkeen onkin aika siirtyä hittitehtailusta tarkastelemaan shittitehtailua. Mutta siitä saat kuulla tarkemmin ensi numerossa… Alkusiunauksessa ilmaistaan nimenomaan kenen nimissä paikalla ollaan. Samalla pappi näyttää kansainvälisiä käsimerkkejä, kun hän tekee ristinmerkin, tai tämän jatkoksi siunaamisen eleellä Messupappi Henri Karvinen on aloittanut 10-osaisen sarjan. Omintakeiseen tyyliinsä hän valottaa messun kulkua etukäteisvalmisteluista päätösmusiikkiin asti. Sarja jatkuu Kirkonportin seuraavissa numeroissa. INF O sa 1: Valmistautuminen messuun o osa 2: Messun johdanto-osa osa 3: Rippi ja synninpäästö osa 4: Päivän psalmista päivän rukoukseen osa 5: Raamatun tekstit osa 6: Evankeliumi, saarna ja uskontunnustus osa 7: Esirukous osa 8: Ehtoollisliturgia osa 9: Ehtoollinen osa 10: Herran siunaus ja paluu arkeen Tornikello kertoo monta tarinaa Kirkonkellojen soitto on hyvin vanha tapa. Kellot soivat viestiä! Ehtookellot soitetaan lauantaisin kello 18. On aika päättää työt ja hiljentyä alkavaan pyhäpäivään. Huomenkellot soitetaan sunnuntaija juhlapäivien aamuna kello 9. Papinkellot soitetaan varttia vaille kymmenen – silloin oikeastaan jo myöhässä olevan papinkin pitäisi ilmestyä sakastiin. Viisi minuuttia ennen jumalanpalveluksen alkua kansaa kutsutaan kirkkoon yhteensoitolla. Loppusoitto kertoo jumalanpalveluksen päättymisestä. Sanomakellot viestivät, että yksi yhteisön jäsenistä on poissa. Sanomakelloja soitetaan arkipäivisin kello 10 ja 12 välillä. Sanomakellojen aluksi kellojensoitolla ilmaistaan vainajan sukupuoli ja ikä. Miehille soitetaan isolla kellolla ja naisille taas pienellä kellolla. Vainajan ikä kuvataan soittamalla ensin vuosikymmenten määrä ja pienen tauon jälkeen soitetaan täysien vuosikymmenten päälle tulleet vuodet. Yhteensä noin 15 minuuttia kestävien sanomakellojen loppuosaa kutsutaan sielunkelloiksi. Leena Sorsa 1/2011 Päätoimittaja: Mikko Oikarinen Toimittaja: Marita Miettinen, [email protected], puh. 050 544 3302 Kuvat: Ville Asikainen, Marita Miettinen, S. Söder, piirroskuvat Harri Vaalio. Ulkoasu: Marika Kaunonen / LempäälänVesilahden Sanomat KIRKKOHERRANVIRASTO JA TALOUSTOIMISTO avoinna ma–pe klo 9–12, ma, ke ja to klo 13–15, lisäksi ti klo 15–17. Päivystävä pappi tavattavissa virastossa ma, ti, to ja pe klo 9–12 sekä ti klo 15–17. Ke klo 13–15 päivystys kahvila Olkkarissa (Tampereentie 4). Kirkkoherranvirasto, p. 2895 111 ja taloustoimisto, p. 2895 300. www.lempaalanseurakunta.fi Henri Karvinen 8 Nro 1 - 2011 Kirkonportti Muistoista ja valokuvista syntyy SEURAKUNNAN HISTORIA L toja ja valokuvia. empäälän seurakunnan lähihis- Elävä arki esiin Työntekijöiden haastattelujen avulla toria saadaan vihdoin kirjoihin Tekijän tavoitteena on elävä ajankuva. Mäkelä koettaa saada esiin seurakunja kansiin. Näillä näkymin tämän vuoden Luvassa on Vilppaan tarinan lisäksi pal- nan arjen. lopussa julkaistava teos on ensimmäinen jon tavallisten seurakuntalaisten muisseurakunnan oma historiakirja. Seurakunnan menneisyys on imaissut mukaansa historiikin tekijän, toimittaja ja kirjailija Ritva Mäkelän. Kevät kuluu aineistoa ja valokuvia keräten ja haastatteluja tehden. Mäkelän käsissä seurakunnan tarinasta ei ole tulossa kuivaa luettavaa. Punaisena lankana on nuoriso-ohjaaja Helli Vilppaan muistot ja monipuolinen ura seurakunnassa 1950-luvulta 1980-luvulle. Henkilön kautta historia koskettaa lukijaa paremmin. – Yhteistyömme on jo osoittanut, että Vilppaan tarinan nostaminen esiin on hyvä valinta. Tukenani on myös monta muuta tietäjää. Historiatoimikuntaan kuuluu esimerkiksi entinen kirkkoherra Valokuvat tuovat muistot pintaan myös Helli Vilppaalle (vas.). Vilppaan monipuolinen ja pitkä ura seurakunnassa on punaisena lankana Ritva Mäkelän aloittamassa historiikissa. Heikki Miettinen, Mäkelä kertoo. – Mukaan tulevat kaikki seurakunnan työmuodot. Diakonian taival alkoi jo vähän aikaisemmin, mutta 1950-luvun perua ovat nuorisotyö, tyttö- ja poikatyö ja esimerkiksi rippileirit. Mielenkiintoisia paljastuksia Kuten muualla yhteiskunnassa, myös seurakunnassa rakennettiin sotien jälkeen paljon. Lempäälän eri kyliin nousi toimitiloja, kuten Lastusten rukoushuone ja Kuljun (vanha) seurakuntatalo. 1960-luvulla oli vuorossa Lempoisten seurakuntatalon rakennusurakka. Seuraavalla vuosikymmenellä tehtiin Sääksjärven seurakuntakeskus ja Tervajärven leirikeskus. Monet muistavat hyvin 1980-luvun, kirkon suuren peruskorjauksen ja sen jälkeisen kiistan Kaarlo Enqvist-Atran taulujen sijoituspaikasta. – Koko ajan menneisyydestä paljastuu mielenkiintoisia asioita. Esimerkik- si 1960-luvulla täällä vaikutti voimakas nuorten herätysliike, sorrilaisuus. Tulossa avoin muisteluilta Seurakunnan historia ei synny ilman seurakuntalaisia. Historiatoimikunta ja Ritva Mäkelä järjestävät Lempoisten seurakuntatalossa tiistaina maaliskuun 1. päivänä kello 18. alkaen illan, jossa muistellaan menneitä ja tunnistetaan valokuvista vanhoja tuttuja. Kyläiltoja muistuttavaan vapaamuotoiseen tilaisuuteen ovat kaikki tervetulleita. Mukaan voi tuoda myös valokuvia, jotka liittyvät seurakunnan toimintaan, rakennuksiin tai ihmisiin. – Historian kannalta itsestä vähäpätöiseltäkin tuntuvat muistot ja kokemukset voivat olla arvokkaita, Ritva Mäkelä rohkaisee. Pietari ja Kalat -kuoro teki oman levyn P ari vuotta sitten joku Pietari ja Kalat -kuorolaisista lipsautti, että olisi hienoa tehdä oma levy. Nyt haave on toteutunut. Kuivalla maalla -niminen esikois-cd julkaistaan maaliskuun 27. päivänä Gospelkuoro-tapahtumassa Sääksjärven seurakuntakeskuksessa. – Parhaamme on tehty, ja tulos on hyvä, tiivistää Jussi Keränen koko kuoron tunnelmat. Levyllä Keränen laulaa, mutta äänittäjäksi kouluttautunut mies hääri myös soitinten tuottajana kuoronjohtaja Pietari Korhosen apuna. Uusi levy sisältää kymmenen laulua, joista suurin osa esitetään bändisäestyksen kera. Sähköisten soittimien ohessa pehmeämpiä sävyjä maalaavat muiden muassa jouset, huilu ja klarinetti. – Levy on hyvä ajankuva, ja kertoo siitä mihin me olemme kehittyneet taipaleemme aikana, luonnehtii Keränen. Pirteää kuorogospelia Suurin osa levyn kappaleista on kotimaista gospelia. Mukana on Jakarandan ja Tuluskuoron ohjelmistosta tuttuja kipaleita, Oriveden seurakunnan kanttorin, Kaarina Sorosen Valon rukous -sarjan lauluja sekä kuoronjohtajan oma sävellys psalmitekstiin. – Tämä on pirteää kuorogospelia. Musiikissa on vivahteita amerikkalaisesta gospelista, ehkä jopa Ultra Brasta, maistelee Korhonen. rikkalaiseen sykkeeseen. Kööri konsertoi tai esiintyy vähintään kerran kuussa. Jussi Keränen on laulanut rennossa Rento kuoro joustaa Pietari ja Kalat on nuorten aikuisten noin 30-henkinen kuoro, jonka kanttori Korhonen perusti reilu viisi vuotta sitten. Kuoron ohjelmisto syleilee kaikkia maailman rytmejä körttivirsistä af- Kuoronjohtaja Pietari Korhonen (vas.) ja äänittäjä Tommi Ojala viimeistelevät uuden levyn äänimaisemaa. ”Kuivalla maalla” -cd julkaistaan maaliskuun lopussa. Kuusi haitilaisperhettä saa kodin Olkkarin tuotolla Lempäälässä 81 prosenttia kuuluu kirkkoon ähetyskahvila Olkkarissa kannattaa käydä kahvilla. Samalla tekee hyvää. Kahvilan viime vuoden tuotosta 15 000 euroa ohjattiin Apua Haitille ry:n kautta kolmen paritalon rakentamiseen. St Marcissa sijaitsevat talot valmistuivat helmikuun alussa. Taloihin muuttaa kuusi perhettä, jotka menettivät kotinsa Port-Au-Princessä reilu vuosi sitten olleessa maanjäristyksessä. Seurakunnan avulla uuden mahdollisuuden ja katon päänsä päälle saa kolme suurperhettä ja kolme yksinhuoltajaperhettä. Meikäläisittäin kodit eivät ole suuria (n. 50 m²), mutta ne ovat turvallisia. Avun nopea perillemeno ja asukkaiden tyytyväisyys on rohkaissut seurakuntaa ottamaan seuraavan askeleen: keräys seuraaviin kolmeen paritaloon on alkanut. Apua Haitille ry:n on perustanut Martti Falck. Hän on tehnyt lähetys- ja avustustyötä Haitilla noin kymmenen vuoden ajan. Hän saapuu seurakunnan vieraaksi Haiti-iltapäivään sunnuntaina 3.4. klo 12. Luvassa on tuoreita kuulumisia ja valokuvia kummitaloista ja -asukkaista. Lempäälän seurakunnan Haiti-keräystilin numero on 450350-218043, viitenumero 375007. empäälän seurakuntaan kuului viime vuoden lopussa 16 680 jäsentä. Lisäystä edellisvuoteen on tasan sata henkilöä. Lempääläläisistä 81 prosenttia kuuluu evankelisluterilaiseen kirkkoon. Jäsenmäärä kasvoi edellisvuodesta, vaikka viime vuonna kirkosta ja samalla seurakunnasta erosi poikkeuksellisen monta jäsentä. Eronneita oli 291, kun edellisvuonna heitä oli 156. – Eronneiden määrän lisäys oli meillä suunnilleen samaa luokkaa kuin muissa Tampereen ympäristöseurakunnissa, sanoo kirkkoherra Mikko Oikarinen. – Uskon tämän olleen tilapäinen ilmiö, joka tasaantuu jo tänä vuonna. Seurakunta sai vuonna 2010 noin 500 uutta jäsentä kastetuista, kirkkoon liittyneistä ja seurakuntaan muuttaneista. Kastettuja lapsia oli enemmän kuin edellisenä vuonna, yhteensä 291. Kirkkoon liittyi kaikkiaan 53 aikuista. Seurakuntaan muutti 1145 jäsentä, ja kun pois muutti 974, muuttovoitto oli 171 jäsentä. Viime vuonna evankelisluterilaiseen kirkkoon kuului 78,2 prosenttia suomalaisista. Seurakuntien väkiluku oli 4 200 916 henkilöä. L poppoossa jo nelisen vuotta. – Laulaminen ja musisointi on vaan niin hienoa. Kuorokaverit ovat mukavia. Lisäksi haluan olla mukana laula- massa ilosanomaa Jeesuksesta, hän perustelee. Pienen lapsen isänä Keränen kiittää, että kuoro on joustanut elämäntilanteen mukaan. – Vaikka aktiivisuuteen tulisi paussi, on sen jälkeenkin tervetullut mukaan. Perheelliselle luksusta on harjoitusten ajaksi järjestetty lastenhoito. Kuorolle ensilevyn tekeminen oli luonnollisesti iso rutistus. Laulujen tehoharjoittelun lisäksi niiden äänittämiseen meni kaksi viikonloppua. Soittajat ahersivat studiossa lukuisia arki-iltoja. Vastuuhenkilöillä tämäkään ei riittänyt. – Tuottaminen on kuuntelua, analysointia ja korjailua äänittäjän kanssa. Ylimääräinen työ pysyi kuitenkin kohtuullisena. Kaikkinensa levyn teko oli niin mielenkiintoista, että lähtisin uudestaan mukaan vaikka heti, naurahtaa Keränen. Marita Miettinen L Auta yksinäinen nuori muiden joukkoon. Tule mukaan tapahtumiin! La 26.2. klo 10–14 diakoniaväki Yhteisvastuun merkeissä Kahvila Olkkarissa. Su 6.3. klo 18 Kaikessa rauhassa -musiikki-ilta Pyhän Birgitan kirkossa. Kanttori Jukka Hovila laulaa ja laulattaa. Mukana myös Hymnus-kuoro. Vapaa pääsy, kolehti YV-keräyksen hyväksi. Ti 8.3. klo 11–13 Perinteinen laskiaistiistain Yhteisvastuulounas Lempoisten ja Sääksjärven seurakuntataloissa. Lounas 5 €. Su 3.4. klo 18 Kaikessa rauhassa -musiikki-ilta Pyhän Birgitan kirkossa. Ylipäät-perheyhtye. Vapaa pääsy, kolehti YV-keräyksen hyväksi. www.yhteisvastuu.fi
© Copyright 2024