KUOLIMO-HANHIJÄRVEN ALUEEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS Suomenniemen kunta (775) Suomenniemen kylä (408) Uusi-Veihtola 7:87 (osa) ja Myllysilta 7:100 Kaavaehdotus 1.3.2011 Hyväksytty kunnanvaltuustossa 30.5.2011 § 24 1 Osayleiskaavan muutoksen selostus, joka koskee Kuolimo-Hanhijärven alueen osayleiskaavaa. 1 PERUSTIEDOT 1.1 Suunnittelutilanne 1.11 Seutukaava ja maakuntakaava Suomenniemi kuuluu Etelä-Karjalan liittoon. Alueella on maakuntakaavana siirtymävaiheen ajan voimassa nykyinen seutukaava, joka on sopusoinnussa voimassa olevan yleiskaavan kanssa. Etelä-Karjalan maakuntavaltuusto hyväksyi 9.6.2010 uuden maakuntakaavan, joka nyt odottaa ympäristöministeriön vahvistusta. Nyt käsillä olevan hankkeen voidaan katsoa liittyvän olennaisesti maakuntakaavan kunta- / aluekeskuksen kehittämisvyöhykkeeseen (ak). "Suomenniemen aluetta on rajattu Kirkonkylän ja Kauriansalmen välille käsittäen asumiseen soveltuvat ranta-alueet. Tavoitteena on välialueen rakentuminen ja olevan infran hyödyntäminen". Uudessa maakuntakaavassa ei ole muita merkintöjä alueelle. 1.12 Yleiskaava Alueella on voimassa Kaakkois-Suomen ympäristökeskuksen 1.9.2000 vahvistama Kuolimo-Hanhijärven alueen osayleiskaava. Ote voimassa olevasta yleiskaavasta on esitetty liitteenä. 1.13 Asema- ja ranta-asemakaavat Alueella ei ole voimassa asemakaavaa. 1.14 Pohjakartta Pohjakarttana käytetään numeerista maastotietokantaa ja kiinteistörekisteriä mittakaavassa 1:10 000. Kartta on varsinaisten muutosalueiden osalta riittävällä tarkkuudella ajan tasalla. 1.2 Maanomistus Kaavamuutosalueen maanomistajat ovat Jari Uusitalo (kantatila 7:87) sekä Suomenniemen kunta (7:100). 1.3 Nykyinen maankäyttö Kolmesta osa-alueesta muodostuva suunnittelualue sijaitsee kuntakeskuksesta eli Kirkonkylästä noin kaksi kilometriä luoteeseen. Kauriansalmen palvelut ja Puolmatkan liikenteellinen solmukohta sijaitsevat suunnittelualueelta noin kahden kilometrin etäisyydellä luoteeseen (ks. kansikuva). Myllysillan harvoin käytettävä tanssilava sijaitsee suunnittelualueen lähistöllä sen koillispuolella. Rakennetun ympäristön osalta voidaan todeta, että suunnittelualueella ei ole rakennuksia. Seututien 409 (Savitaipale - Suomenniemi) Kirkonkylän ja Kauriansalmen välinen osuus kulkee suunnittelualueen itäosassa. Kunnallistekniikka (vesihuoltolinjat) kulkevat kyseisen tien laitaa pitkin. Veihtolantien yksityistie erkanee seututiestä länteen kohti Hylkniemeä. Suunnittelualueen ydin ja laajin (pääosin kunnan omistuksessa oleva) osa-alue Likalahden pohjukassa on osittain peltoa ja osittain nuorta taimikkoa seututien varrella olevalla harjanteella (ks. seuraavat kuvat). 1 2 Likalahden pohjukkaa lännestä itään päin Harjanteen itäosa lähellä seututietä on kallioinen Luonnonympäristön osalta kaavatyötä varten on tehty erillinen selvitys (ks. liite). Yhteenvetona selvityksessä todetaan, että alueelta ei tavattu luonnonsuojelulain 29 §:n mukaisia luontotyyppejä, vesilain 15a ja 17a §:ien mukaisia kohteita, metsälain 10 §:n mukaisia tärkeitä elinympäristöjä, luonnonsuojeluasetuksen tai luontodirektiivin liitteen IV (a) sekä lintudirektiivin liitteen I lajeille sopivia elinympäristöjä. Eli luonnonympäristö ei aseta merkittäviä rajoitteita suunnittelutyölle. Lähinnä kyse on rakentamisen sovittamisesta avoimeen peltomaisemaan. 2 TAVOITTEET Kunnan ensisijaisena tavoitteena on sijoittaa omistamalleen Myllysillan tilan alueelle vetovoimaisia Kuolimon rantaan tukeutuvia asuinpaikkoja täydentämään kunnan tonttivarantoa ja elinvoimaisuutta. Kaavamuutosalueen kehittämisen lähtökohtana on luonnon ja maiseman ehdoilla tapahtuva rakentaminen ympärivuotiseen pientaloasumiseen seututien läheisellä harjanteella. Myllysillan asemakaavan asiakirjoissa on tarkemmin esitelty mm. asumiseen liittyviä tavoitteita ja aluevarauksia. Varsinaista uutta omarantaista rantarakentamista ei alueelle ole suunnitteilla. Likalahden kapea ranta ei juuri sovellu omarantaiseen rakentamiseen. Ts. rannan rakentaminen heikentäisi merkittävästi tausta-alueen vetovoimaa. Yleiskaavamuutoksella mahdollistetaan asemakaavoituksen eteneminen kaavahierarkian mukaisesti: Myöskin kaavahierarkian mukaisesti on erityisesti huomattava, että yleiskaavan muutoksen tavoitteet ovat yleiskaavoitusta ohjaavan maakuntakaavan mukaisia. Nyt käsillä olevan hankkeen voidaan katsoa liittyvän olennaisesti maakuntakaavan kunta- / aluekeskuksen kehittämisvyöhykkeeseen (ak). "Suomenniemen aluetta 2 3 on rajattu Kirkonkylän ja Kauriansalmen välille käsittäen asumiseen soveltuvat ranta-alueet. Tavoitteena on välialueen rakentuminen ja olevan infran hyödyntäminen". Kaavahankkeessa edetään tavoitteellisesti yhtä aikaa sekä yleiskaava- että asemakaavatasolla. Kaavaprosessin ensimmäisenä kuulemisvaiheena oli alustavien suunnitelmien käsittely kunnan päätöksentekoelimissä ja heti sen jälkeen laatimisvaiheen kuuleminen MRA 30§ (kaavaluonnos), jonka jälkeen on laadittu saadun palautteen perusteella osayleiskaavan muutoksen kaavaehdotus sekä asemakaavaehdotus. Molemmat kaavaehdotukset asetetaan sen jälkeen nähtäville uudelleen ja viedään tarpeellisten korjausten jälkeen kunnassa hyväksymiskäsittelyyn (arviolta keväällä 2011). Osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa on tarkemmin esitelty osallistumisen järjestäminen. Yhden rakentamattoman lomarakennuspaikan sijaintia muutetaan rakennettavuuden kannalta tarkoituksenmukaisempaan paikkaan ja käyttötarkoitus muutetaan ympärivuotiseen asumiseen. Tältä osin kaavamuutoksen tavoitteet ovat sopusoinnussa alkuperäisen yleiskaavan tavoitteiden ja mitoitusperusteiden kanssa. 3 OSAYLEISKAAVA JA SEN PERUSTELUT Kaavaratkaisun kannalta oleellista on se, että aiemmin peltona ja metsätalouskäytössä olevalle alueelle Likolahden kaakkoisrannalle osoitetaan pienimuotoista uutta taajamanomaista rakentamisaluetta, jonka tarkempi suunnittelu tapahtuu asemakaavalla (A-1, Asemakaavalla suunniteltava pientalovaltainen asuinalue). Kunnan omistaman alueen itä- ja länsipuolelle on osoitettu kapeat alueet myöskin A-1 merkinnällä. Näille alueille pellon länsipuolelle ja seututien itäpuolelle on mahdollista laajentaa vähäisessä määrin asumista asemakaavan avulla myöhemmässä vaiheessa. Todennäköisesti suunnittelun eteneminen näille alueille vaatii ensin kantatilan ja kunnan väliset neuvottelut maanostosta. Kunnan omistaman alueen pinta-ala on alueella nyt noin 6 hehtaaria ja alueelle on mahdollista sijoittaa noin 5-10 omakotitaloa valitusta tehokkuudesta riippuen. Edellä mainituille kantatilan A-1 alueille rakentamista on mahdollista sijoittaa myöhemmässä vaiheessa suurin piirtein saman verran (noin kolmen hehtaarin alueelle). Kaavamuutoksen toissijaisena tarkoituksena ja teknisenä muutoksena on siirtää rakentamaton rakennuspaikka Ilkonlahdelta kantatilan rannan kaakkoisosaan Uudentalonlahdelle rakennettavuudeltaan erinomaiseen paikkaan pellon taustalla olevalle harjanteelle. Alueella ei ole erityisiä luonto- tai maisema-arvoja (ks. kuvat alla ja liitteenä oleva luontoselvitys). Vapaan rannan osuus ei kokonaisuutena vähene, sillä siirto tapahtuu jo alueella olevan rakennetun rakennuspaikan läheisyyteen. Alueelle on rakennettu valmis tieyhteys ja laituri. Puolen hehtaarin kokoisen Asuinrakennusten alueen (A) rakennusoikeus ja kaavamerkintä noudattaa voimassa olevaa rakennusjärjestystä ja yleiskaavaa: "Alueelle saa sijoittaa enintään kaksikerroksisia asuntoja, loma-asuntoja ja näitä palvelevia erillisiä talousra2 kennuksia, kuten saunoja ja vajoja, sekä rakentaa enintään 25 k-m :n suuruisen saunan tilan ranta-alueelle. Alueella on uudisrakentamisessa ja peruskorjauksessa kiinnitettävä erityistä huomiota rakennusten sopeutumiseen kyläkuvaan ja ympäröivään rakennuskantaan. 3 4 Yhden rakennuspaikan rakennusten yhteenlaskettu kerrosala saa olla enintään 300 m2. Asuinrakennuspaikan pinta-alan tulee olla vähintään 5000 m2. Rakennukset on sijoitettava vähintään 40 m etäisyydelle ranta2 viivasta, paitsi enintään 25 k-m suuruinen sauna, joka voidaan sijoittaa vähintään 15 m etäisyydelle rantaviivasta. Luku A-merkinnän yläpuolella osoittaa alueen asuinrakennuspaikkojen enimmäismäärän." Kantatilan Ilkonlahden pohjoisrannan nykyisen kaavan mukainen lomarakennuspaikka on merkitty Maa-ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi (M), joka on varattu ainoastaan maa- ja metsätalouskäyttöön. 4 KAAVAN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Laadittava yleiskaavan muutos on rakennuspaikan siirron osalta luonteeltaan tekninen eikä muuta millään tavalla voimassa olevan Kuolimo-Hanhijärven alueen osayleiskaavan periaatteita. Naapuritilojen omistajia on kuultu kaavan luonnosvaiheen kuulemisen yhteydessä (ei huomautuksia). Kokonaan uuden asuinalueen (A-1) osoittaminen on merkitykseltään paljon suurempi asia. Alkuperäisen yleiskaavan laadinnan yhteydessä kyseinen alue on osoitettu tavanomaiseksi maa- ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi. Kunnan maanosto alueelta on oleellisesti muuttanut alueen suunnittelun lähtökohtia. Huolellisella suunnittelulla ja tarkoilla inventoinneilla alueen ympäristöarvot on säilytettävissä ja kielteiset vaikutukset minimoitavissa. 4.1 Vaikutukset aluerakenteeseen Kunnan yhdyskuntarakennetta ajatellen alueen sijainti on erinomainen, vaikka se on irrallaan nykyisestä taajamasta. Alueelta löytyy haja-asutusmaisia piirteitä ja Kuolimon rantaa asumisen vetovoimaksi, mutta se sijaitsee silti Kirkonkylän ja Kauriansalmen yhdistävän seututien varrella, jolloin aluerakenteen merkittävä leviäminen estyy. Varsinkin kun kunnanhallitus on 24.1.2011 valinnut asemakaavatyön jatkamiseksi rakentamisen kannalta kevyimmän vaihtoehdon (6 tonttia). Kaavaratkaisu on aluerakennetta erityisesti ohjaavan maakuntakaavan tavoitteiden ja mitoitusperusteiden mukainen. Läheiset Kirkonkylän palvelut ovat vain kahden kilometrin etäisyydellä ja myös Kauriansalmen palvelut ovat kohtuullisella etäisyydellä. Kunnallistekniikka on alueella valmiina. Hankkeen merkitys kunnan elinkeinoelämälle on pienimuotoisuudestaan huolimatta merkittävä ja se vahvistaa omalta osaltaan kunnan tunnettavuutta luonnonläheisenä sekä rauhallisena asuinpaikkana. Valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin kaavalla ei ole vaikutuksia, sillä varsinainen rakennusoikeuden nosto ei ole merkittävä valtakunnallisesta tai maakunnallisestakaan näkökulmasta, vaikka se imagollisesti sitä kunnalle olisikin. Lähialueen käyttötarkoitus säilyy pääosin edelleen ennallaan (maa- ja metsätalous) ja maisemalliset vaikutukset ovat tarkoista (asema)kaavamääräyksistä johtuen vähäiset. 4.2 Vaikutukset rakennettuun ympäristöön ja kulttuuriympäristöön Alueelta ei ole tiedossa esihistoriallisia, kulttuurihistoriallisia tai rakennushistoriallisia arvoja. Lähialueen asukkaisiin ja loma-asukkaisiin kaavaratkaisulla saattaa olla merkittäviä vaikutuksia Likalahdella, sillä uudisrakentamiseen varatut alueet sijaitsevat melko lähellä nykyisiä asukkaita. Tonttien sijoitteluun asemakaavassa tulee kiinnittää erityistä huomiota ja alueelle tulee jättää vyöhykkeitä, jotka toimivat puskurina uudisrakentamisen ja vanhemman rakennuskannan välissä. Yleiskaavaluonnoksesta ei jätetty huomautuksia. Naapureilla on mahdollisuus antaa mielipiteensä vielä kaavaehdotuksenkin nähtävillä olon aikana (muistutus). Alueen teknisen huollon aluevarauksia kaavaratkaisu ei vaaranna (vesijohdot ja tieverkko). 4 5 4.3 Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön Paikalliset olosuhteet on kaavaratkaisussa pyritty ottamaan huomioon. Maisemallisesti tärkeät avoimet pellot ja ranta-alueet tulee asemakaavoituksessa jättää uudisrakentamisen ulkopuolelle. Alueen jätevedet johdetaan asemakaavoitettavalta alueelta kunnan verkostoon, joten maaperää tai vesistöä ei kuormiteta. Asemakaavan laadinnassa tullaan panostamaan erityisesti luonnonrauhaan ja kestävään kehitykseen, alueen turvallisuuteen ja luonnonmukaisuuteen. Suunnittelualue ei kuulu merkittäviin pohjavesialueisiin. Kuolimo on poikkeuksellisen karu suuri järvi, joka on kokonaisuudessaan osoitettu Natura-alueeksi. Järven halki kulkee harjuja, jotka muodostavat kapeita niemiä, särkkiä, hiekkarantoja ja harjusaaria. Kuolimo rajoittuu etelässä II Salpausselkään. Nyt käsillä olevan kaavahankkeen vaikutukset Kuolimon Natura-alueelle voidaan todeta merkitykseltään hyvin vähäisiksi, kun otetaan huomioon edellisessä kappaleessa mainitut seikat. Ainoa merkityksellinen asia on asuinrakentamisen myötä mahdollisesti hieman lisääntyvä veneliikenne, jonka merkitys järvialueen kokonaisuuteen on kuitenkin marginaalinen. 4.4 Vaikutukset liikenteeseen Liikennejärjestelyihin kaavalla ei ole huomattavia vaikutuksia. Olemassa olevien liittymien käytölle ei ole nähty estettä, joten liikenne tulee ohjata jatkossakin niiden kautta. Yksityistien tai nykyisten rasitteiden siirtoon kaavaratkaisu ei tarvitse johtaa. Uusi asuinalue on jonkin verran irrallaan keskustasta ja alueelta puuttuu kevyen liikenteen yhteys, mikä on turvallisuuden kannalta huono asia. Viranomaisneuvottelussa kaavatyön alkuvaiheessa todettiin, että kevyen liikenteen yhteyden puuttuminen ei ole iso ongelma, jos rakentamisen määrä pysyy maltillisena. On otettava huomioon, että mm. Kauriansalmen ja Kirkonkylän välillä on jo tänä päivänä runsaasti vakituista asumista. Kunnan tavoitteena on myös pidemmällä aikavälillä yhdistää Kauriansalmi ja Kirkonkylä kevyen liikenteen yhteydellä. Alueelle ei kohdistu niin suuria liikennemääriä, että maantielle olisi tarvetta tehdä kääntymiskaistaa tai väistötilaa nykyiselle seututielle. Pyhtäällä 1.3.2011 DI Jarmo Mäkelä Liitteet: - Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Muistio viranomaisneuvottelusta Luontoselvitys Kaavoittajan vastine kaavaehdotuksesta jätettyyn palautteeseen Selostusosan yhteydessä olevat asiakirjat: - Kaavamerkinnät Ote alkuperäisestä yleiskaavasta ja hyväksytty kaavakartta 1:10 000 5