M - ITELLA OYJ Mikäli vastaanottajaa ei tavoiteta. pyydetään palauttamaan osoitteella: Jänissaarenkatu 14, 33410 Tampere ÄNNÄ 2/2011 Näsijärven Purjehdusseura Näsijärvi Segelsällskap ry. Kommodorin mietteitä Veneilykesä 2011 alkaa pikkuhiljaa olla syksyn puolella, mutta kausi tietysti jatkuu edelleen. Virallisestihan kausi päättyy vasta lipunlaskuun. Menestystä kilpailuissa on tullut roppakaupalla useimmillekin veneilijöillemme. Päällimmäisenä tietenkin Marko Dahlbergin ja Rikard Bjurstömin kesän sijoitukset. 2.4mRveneiden MM kisoista Norjasta Markolla oli tuomisinaan hopea ja Rikellä pronssi. Hienosti sujuivat myös Suomen mestaruuskilpailut joissa Rike Bjurström voitti mestaruuden Markon ollessa hienosti kuudes. Unohtaa ei pidä myöskään H-veneitä. Petro Pälviranta voitti Hangon regatan ja sijoittui Tampereella järjestetyissä SM-kisoissa kuudenneksi. Tämänkin luokan Suomen mestaruuskilpailuissa Rike Bjurstöm näytti osaamisensa sijoittuen viidenneksi. Ei tämä kesä kuitenkaan ole ainoastaan kilpailua ollut. Seuran paviljonki on saanut takaisin vanhan ilmeensä. Ulkopuoliset kunnostukset on tehty loppuun. Satamassa on jäljellä pikku ponnistus loppujen poijujen uudelleen sijoittelu ja linjaus. Jänissaaressa on sen jälkeen tauon paikka ja uusien suunnitelmien teko, tärkeimpänä hankkeena lämmitystavan muutos. Öljy on syytä hylätä ja siirtyä muihin vaihtoehtoihin. Muutos ei kuitenkaan ole vielä kauden 2012 asia. Kesän uusi hanke oli yhteinen toiminta Pidä Saaristo Siistinä yhdistyksen kanssa. Keväällähän saimme Roope satama statuksen. Tämän yhteistyön muodossa saimme paljon hienoa jälkeä aikaan eritoten retkisatamissamme. Erityiset kiitokset Silvennoisen Yrjölle ja PSS ry:lle. Kauden 2011 loppu vääjäämättä lähestyy. Veneet nostetaan talvitelakoille. Telakoinnissa pitää noudattaa satamakapteenin ja -mestarin ohjeita. Vielä vähän tulevaisuudesta. Näsijärven Purjehdusseuran jäsen määrää pitää saada kasvatettua. Meillä on edelleen jaettavana hyviä venepaikkoja jäsenillemme. Talvipaikoista ei myöskään Jänissaaressa ole pulaa. Retkisaariin ja kilparadoille mahtuu lisää väkeä. Hyvää syksyä KOMMODORI PAULI HAKALA 2 ÄNNÄ 2/2011 ÄNNÄ lehti 2/2011 Näsijärven Purjehdusseura - Näsijärvi Segelsällskap ry Jäsentiedotuslehti ISSN 1455-6731 Toimitus: Sisällys: Päätoimittaja: Pauli Hakala Toimituskunta: Pauli Hakala, Jyrki Itävuori, Kari Kivento, Taitto: Marja Talvitie Painopaikka: Kopijyvä Oy Levikki: 1 000 Kansikuva Hannu Pääkkönen 2 3 4 5 6 7 8 10 12 13 14 15 16 19 Kommodorin mietteitä Syyskokous, toimitus Juniori kuulumisia Syyskauden tapahtumat, kuvia Nässyn Regatasta Lipunlasku 2011 Säynästen uusi laituri, Satamasta Koulutuskuulumisia Rosinante selviytyi Fastnet Racesta Jätteiden käsittely retkitukikohdissa PSS toimii myös sisävesillä Täydenkuun lohenloimutus Säynässaaressa Kalastusviikonloppu Kipparissa Jänissaaren kiinteistöjen kunnostus Yhteystiedot Seuraava lehti ilmestyy joulukuun alussa aineistot marraskuun 30.päivään mennessä SYYSKOKOUS Sääntömääräinen syyskokous pidetään ke 23.11.2011 klo 19.00 Käsiteltävänä sääntöjen 10 § määräämät asiat. HALLITUS ÄNNÄ 2/2011 3 Junnut voivat purjehtia myös omalla ajalla Kesän jollakoulun ja junnuiltojen ohessa on kyselty mahdollisuuksia purjehtia omalla ajalla ilman ohjausta. Ännä tarjoaa jollakoulun käynneille juniorijäsenille mahdollisuuden käyttää harjoitusjollia myös oman aikataulun mukaan. Eikä mikään kiellä vanhempia kokeilemasta myös... Jollakoulussakin käytetyt neljä harjoitusjollaa ovat junnujen käytettävissä koko purjehduskauden ajan. Tällä hetkellä tosin käytettävissä on väliaikaisesti vain kolme jollaa, koska yksi odottaa korjausta jollakoulun vahingon jäljiltä. Huom: vastuu lasten toiminnasta on aina aikuisilla, tässä tapahuksessa junnun vanhemmilla! Ennakko vaatimuksena on jollakoulun käynti, jotta turvallisuusasiat, seuran tavat ja tavaroiden paikat ovat tiedossa. Mukavia purjehduselämyksiä syntyy vain kun tilanne on hallinnassa.. Käytettävissä olevat jollat ovat itäsatamassa, junnulaiturin juuressa olevan puutelineen päällä. Siitä voi valita itselleen mieluisen veneen, rikata sen kuntoon ja käydä purjehtimassa. Jollan rikkaus lyhyesti: - Käännä jolla ja katso mastotuhdossa oleva numero (1-8). - Tarkista että jollan kellukkeissa on ilmaa, puhalla lisää tarvittaessa. - Pura skuuttiköyden sidonta mastotuhdosta. - Hae mastovajan oviseinällä olevasta kölitelineestä jollan numeroa vastaavalla numerolla varustetut peräsin ja köli. - Hae kölitelineen vierestä lähin riki (masto, puomi ja purje) sekä spiirapuomi 4 ÄNNÄ 2/2011 Huom: rikitelinneen vasemmassa reunassa säilytetään yksityisten jäsenten omia rikejä. - Aseta masto paikalleen ja kiinnitä maston varmistin (joko erillinen hela, tai varmistusköysi), joka estää mastoa irtoamasta paikaltaan jos jolla sattuu kaatumaan. - Nosta jolla varovasti vesille. - Peräsin ja köli paikalleen. - Skuutti kiinni puomiin. - Sitten vain nauttimaan purjehduksesta! Vesiltä tultaessa puretaan em. rikkaus käänteisessä järjestyksessä ja laitetaan tavarat paikoilleen. Muistetaan rullata skuuttiköysi ja sitoa se kiinni mastotuhtoon, jotta köysi ei makaa maassa likastumassa kun jolla on käännettynä paikoillaan. Junnuilloissa voi sitten hakea lisäoppia ja kokeilla muitakin jollia ohjaajien opastuksella - junnuillat jatkuvat torstaisin syyskuun loppuun asti! Terveisin Junnuvastaava Antti A-T Kuva: Antti Ala-Tala Kuvia Näsijärven Regatasta Syyskauden tapahtumia 1.10. Veneiden yhteisnosto klo 9.00 8.10. Lipunlaskujuhla klo 18.00 23.11. Vuosikokous klo 19.00 26.11. Pikkujoulujuhla klo 16.00 Kuvat: Matti Vuorinen Purjehduskilpailut alkavat olla purjehdittu, tältä kaudelta. Ännä järjestää vielä 17.-18.9. Näsijärven Kevytveneregatan johon kilpailukausi sitten päättyy. ÄNNÄ 2/2011 5 LIPUNLASKU 8.10.2011 klo 18.00 Tule ja tuo venekuntasi lipunlaskujuhlaan sitovat ilmoittautumiset 27.9. mennessä puh. 0400 - 566 997 tai [email protected] ohjelmassa: : palkintojen jako kauden kilpailuista : ansiomerkkien jako : illallinen (omat juomat) : muistellaan kesää ystävien kanssa jne. : tanssia, orkesterina: Moon Dance (Reke&Tuoppi) Illallisen hinta: 28.00 € sisältäen tervetulomaljan (Nordea 114630-873353, tai käteismaksu illan aikana.) 6 ÄNNÄ 2/2011 Säynästen uusi laituri Säynästen venelaiturin uusi osa tuli tänä keväänä valmiiksi Suunnitteluaikaan tuli käytettyä monta vuotta. Useamman asian loksahdettua paikalleen alkoi hahmottua ratkaisu rungon aikaansaamiseksi aikoinaan seuran rantaan ajautuneista kyllästetyistä pylväistä. Laituriin haettiin toimenpidelupa ja se saatiinkin hyvin nopeasti. Ensimmäiset rungon osat saatiin paikoilleen kallioon kiinnitetyksi rautapannoilla isännöitsijä Tommi Syrjäsen toimikaudella. Tommin jättäessä isännöitsijän tehtävät jatkettiin laiturin rakentamista Simo Valkaman isännöidessä. Laiturin rakentamiseen osallistui monta seuran jäsentä ja tahti oli lopussa sitä luokkaa, ettei meinannut saada tarvikkeita saareen siinä tahdissa, kun työ eteni. Turvallisuus syistä kansi tehtiin kallioon saakka umpeen, jolloin ei tarvitse suunnitella minkäänlaista kaide ratkaisua. Tosiasiassa nykymääräykset määrittelevät asian siten, että jos putoamisvaara voidaan poistaa kuoppa täyttämällä tai peittämällä tulee se toteuttaa siten. Jos tätä ei voi tehdä tulee putoaminen estää muulla tavalla, kuten kaiteella. Tässä tapauksessa peittäminen oli helpompi ratkaisu ja saatiin lautirille mukava tasainen alue. Myös naisväki osallistui talkoisiin laittamalla talkooväelle hernesoppaa ja leipää, jota vielä jälkikäteen on muisteltu mukavana asiana. Laiturin valmistuttua on siitä tullut paljon kiitosta, joka kuuluu laiturin talkooväelle. Laiturille on tehty viranomaistarkastus ja näin on saatu laiturille virallinen käyttöönotto hyväksyntä. Moitetta tuli yhden kerran laiturin kannessa olevasta loivasta kuopasta ja ulkokulman laskusta. Todettiin kuitenkin, etteivät ne haittaa laiturin käyttöä. Sehän tiedetään, että kyllästettyjen pylväiden pitkittäistyöstäminen on kielletty, joka antoi työlle hiukan lisähaastetta. Laituria on jo hyödynnetty yhtisen lauluhetken ja ohjatun aamupäivän jumppaankin. Satamasta Veneilykausi lähenee loppuaan ja on aika miettiä veneiden nostoja ja talvitelakointia. Ennen veneen nostoa tulee jokaisen veneen omistajan tehdä varaus talvisäilytyspaikasta hyvissä ajoin ennen veneen talvitelakointia toimistoon puh. 0400-566 997 tai käynti paikalla. Pukit pitää tuoda saareen hyvissä ajoin ennen nostotapahtumaa, pukkitalkoo päivä on 28.9. klo 17.00. Pukit tulee sijoittaa niille sovituille paikoille. Yleinen veneiden nostopäivä on 1.10. klo 9.00 alkaen. Aikataulut päivälle: klo 9.00 itäsatama klo 11.00 nosturin alue klo 12.00 h-veneet ja (muut alueelle tulevat veneet) klo 13.00 pohjoissatama klo 14.00 mantereen aitaus isot veneet mantereen nostojen jälkeen! Varaudu päivään niin, että ylläolevat aikataulut voivat venyä jonkin verran. Talkootyötä tarvitaan myös nostopäivänä: - kirjuri joka kirjaa nostettavat veneet - nosturikuljettajalle merkkien antaja - nostoliinojen asettelua - veneen ohjaamista pukille ym. Toivottavaa olisi että kun oma vene on nostettu, autetaan myös muita! Tukikohtavastaava: Hannu Pääkkönen ÄNNÄ 2/2011 7 Koulutuskuulumisia Veneilykoulutus on tällä hetkellä hyvässä kurssissa. Niin nuoret kuin iäkkäämmätkin veneilijät janoavat tietojen ja taitojen kartuttamista. Itse olen purjehdustaitojen alkeet oppinut yrityksen ja erehdyksen kautta, kouluiän kynnyksellä istahdin Valkeekivenlahden perukoilla optimistijollaan ihmettelemään kuinka voisin päästä haluamaani suuntaan. Kyllähän sekin toimii vaan ei varmasti ole kovin tehokasta eikä täysin riskitöntä niin oman terveyden tai veneen kunnon kannalta. Tänään nuoren purjehtijan tilanne on itseeni verrattuna kadehdittava, seuralla on upea toimiva jollakoulu jossa nuoret saavat asiantuntevaa ohjausta ilman että kaikkea pitää itse keksiä. Veneilykurssi Aikuisille seura on jo pitkään järjestänyt veneilykursseja, tämän vuoden veneilykurssi järjestettiin perinteisesti kesäkuun alkupuolella ja kurssilaisia oli tutulta kuulostava määrä 24. Koulutuksen tavoitteena on että kurssin käytyään veneilijä voi toteuttaa mm. turvallisen retken suojaisilla vesialueilla, esimerkiksi Näsijärvellä. Kurssin sisältö Kurssin sisältönä on kaksi - kolme teoria iltaa ja kaksi käytännön harjoitusta Näsiselällä. Ensimmäisen teoriaosuuden sisältönä käsitellään veneilytaitoja, turvallisuutta, kulkusääntöjä, navigointia ja neljä tärkeintä solmua käytännössä. Toisen teoria illan tavoite on oppia purjehduksen periaatteet. Kuinka purjeet säädetään kun tavoite on päästä juuri tiettyyn paikkaan tai purjehtia tiettyyn suuntaan. Kolmannen oppitunnin aiheena on moottoriveneily ja siihen liittyvät erityiskysymykset. Kurssin huipennukseksi käydään pienryh- 8 ÄNNÄ 2/2011 missä kertaamassa teoriassa opittuja asioita seuran kokeneiden kippareiden matkassa. Tässä vaiheessa tahdon jälleen kiittää niitä kippareita jotka omalla ajallaan, ja veneillään ovat opastamassa uusia veneilijöitä hienon harrastuksen pariin. Kurssin palaute Kurssin käytyään veneilijät ovat erityisen kiinnostuneita käytännön lisäharjoittelusta. Kuitenkin jossain vaiheessa pitää ottaa härkää sarvista ja lähteä omatoimisesti harjoittelemaan. Kaikki aiheet joihin kurssilaiset halusivat lisäoppia olivat hyviä, rahkeiden riittävyys vielä kuitenkin mietityttää. Poliisin purjehduskurssi Seuramme on ylpeänä osaltaan kouluttamassa vesillä liikkuvaa LP ryhmää. Poliisi on hankkinut jo ennakkoon teoriatiedot navigoinnista ja tietenkin hallitsevat moottorikäyttöiset vesikulkuneuvot hienosti. Seuramme kouluttajat lisäävät poliisin tietämystä purjeveneen käsittelystä teoriassa ja käytännössä. Kuinka purjeveneeseen on turvallista nousta ja tarvittaessa yhteistyökyvyttömän kipparin purjevene saadaan hallintaan. Eli perusmanööverit pitää hallita. Syyskuun puolivälissä on seuraava koulutus. Purjeiden säätöä ja rantautumismanöövereitä Tällä hetkellä suunnitelmissa on että koulutustarjonnan satsaukset kohdistetaan seuran jäsenistölle. Aiheina ensi toukokuussa jäsenille voisi olla mm. purjeiden säätäminen, spinaakkeri purjehdus, ja rantautuminen. Käytännön harjoitukset viedään läpi kesäkuussa jolloin tuuliolosuhteet ovat ehkä paremmat. Jos olet kiinnostunut aiheista niin lähetä jo nyt ennakkoilmoitus seuran toimistoon. Veneilijän pelastautumiskurssi Meriturva järjestää Ännäläisille perjantaina 16.3.2012 Lohjalla hienoissa tiloissa veneilijän pelastautumiskurssin. Karkeasti kurssi käsittelee seuraavia aiheita; pelastusliivit, huviveneiden pelastuslautat, kiipeämistekniikat, mies yli laidan tilanne, vedessä selviäminen, toiminta pelastuslautalla ja helikopteripelastus. Lähtekää kokeilemaan myrskyolosuhteita turvallisesti sisätiloissa. koulutus käynnissä Tommi ja Kasperi Kuva: Sakari Mansikkamäki Kurssi kestää yhden arkipäivän ja ryhmän koko on 16 henkilöä. Kun on täysi ryhmä niin kurssin hinta on 122€ / henkilö + matka ja ruoka. Sitovat ilmoittautumiset veneilijän pelastautumiskurssille 31.1.2012 mennessä. Lisätietoja löytyy osoitteesta: www.meriturva.fi . Meriturvan kursseilla opetellaan ”oikeissa” olosuhteissa pelastautumista Sakari Mansikkamäki ÄNNÄ 2/2011 9 Rosinante selviytyi Fastnet Racesta Tanu-Matti Tuomisen Swan 371-vene Rosinante on tehnyt taas purjehdushistoriaa: vene seilasi elokuussa ensimmäisenä tamperelaisena veneenä läpi maailman vanhimman ja tunnetuimman avomeripurjehduskilpailun Fastnet Racen. Vain neljätoista suomalaista venettä on ennen Rosinantea purjehtinut tämän avomerikisan, jonka historia alkoi jo vuonna 1925. Onnekseen he löysivät toisensa ja sitoivat itsensä yhteen. Viisikko onnistuttiin pelastamaan kahden ja puolen tunnin kuluttua, jolloin yksi viidestä kärsi hypotermiasta. Hän kuitenkin selviytyi. Toinen yritys onnistui Fastnet Racen pituus on vähän yli 600 merinpeninkulmaa eli reilut 1 100 kilometriä. Kisa starttaa Englannin etelärannikolta Cowesin kaupungin edustalta. Wightin saarella sijaitseva Cowes on maailman purjehdusurheilun kehto. Vuonna1826 käynnistynyt Cowes Week on maailman vanhin yhtäjaksoisesti järjestetty regatta ja Cowesin vesillä purjehdittiin ensimmäinen America´s cup vuonna 1851. Myös Fastnet Racen historia on pitkä ja maineikas. Kisan osanottaja- ja voittajalistat vilisevät purjehduskuuluisuuksia. Rosinante kirjoitti tamperelaista purjehdushistoriaa jo neljä vuotta sitten voittamalla luokkansa ARC-kilpailussa, jossa purjehditaan yli Atlantin Kanarialta Karibialle. Fastnet Racessa Rosinante sijoitus oli vaatimaton - 181:s kaikkiaan 277 IRC-luokan veneestä, mutta tässä kilpailussa tärkeintä onkin selviytyä. Sekä säät että mahtavat vuorovesivirrat tekevät kilpailusta haastavan. Rosinante yritti purjehtia Fastnet Racen jo neljä vuotta sitten, mutta joutui sillä kerralla keskeyttämään. Myrsky ajoi turvasatamiin tuolloin 210 muutakin venettä. Vain 60 venekuntaa suoriutui maaliin. Joka toinen vuosi purjehdittavan Fastnet Raceen liittyy paljon tragiikkaa. Koko maailman kilpapurjehduksen järkyttävin murhenäytelmä oli vuoden 1979 Fastnet Race. Myrskyisässä kilpailussa hukkui 15 purjehtijaa. Draamaa riitti myös tämän vuoden kilpailussa. Useat veneet joutuivat keskeyttämään välinevaurioiden takia. Pahin onnettomuus sattui valtavan kokoiselle amerikkalaiselle Rambler 100-veneelle, jonka köli katkesi lähellä kilpailun kääntöpistettä Fastnet Rockin majakkaa Irlannin eteläpuolella. Miehistön 16 jäsentä onnistui kiipeämään ympäri kääntyneelle veneelle, mutta viisi huuhtoutui mereen. 10 ÄNNÄ 2/2011 Huippujen seurassa Cowesista Fastnet-veneet purjehtivat Englannin etelärannikkoa länteen ja sitten Atlanttia Irlannin rannikolle, missä ne kiertävät Fastnet Rockin majakan. Englantiin veneet palaavat Scilly-saaret kiertäen. Maali on Plymouthissa. Niin Rosinanten miehistölle kuin muillekin purjehtijoille Fastnet Race on suuri elämys ja mahdollisuus olla mukana kisassa, jossa samalla radalla seilaavat myös avomeripurjehduksen maailmanhuiput. Tämän vuotiseen kisaan osallistuivat esimerkiksi Volvo Ocean Race - kipparit Ian Walker ja Seb Josse sekä muissa maailmanympäripurjehduksissa menestyneet Franck Cammas, Jean-Pierre Dick ja Bernard Stamm. Rosinante kiersi Fastnet Racen noin viidessä vuorokaudessa. Kippari Tanu-Matti Tuomisen (N) lisäksi miehistössä olivat Hannu Hyttinen (N ja TaPs), Erkki Itävuori (N), Jussi Karjalainen (TaPS), Antti Torpo (N), Oula-Matti Tuominen (N) ja Janne Viljamaa (TaPs). Siinä se nyt on! Rosinante on kolme vuorokautta seilattuaan päässyt Fastnet Rockin luo. Oula-Matti Tuominen (kesk.) ikuistaa majakkaa kamerallaan. Kote Itävuori (vas.) , Antti Torpo (keulassa) ja Tanu-Matti Tuominen valmistautuvat spinun nostoon. Teksti: Hannu Hyttinen Kuvat: Janne Viljamaa Avomeripurjehtijoille Fastnet Rock on maailman merkittävin majakka. Tätä Atlantin reunalla Irlannissa sijaitsevaa jylhänkarua luontoa on kierretty kilpaa vuodesta 1925 alkaen joka toinen vuosi. Kuvia Rolex Fastnet Racesta on nettisivulla: www.regattanews.com/photo.aspx?eid= 187&cid=17891 ÄNNÄ 2/2011 11 Jätteiden käsittely retkitukikohdissa Kuluneena kesänä on laituriparlamenteissa käsitelty retkitukikohdissa syntyvien jätteiden käsittelyä. Vuosikirjasta löytyvät tukikohtien järjestyssäännöt mainitsevat kohdassa 3: ” Jokainen venekunta vie roskansa ja jätteensä pois tukikohdasta, sekä huolehtii alueen siisteydestä.” Keskustelua on herättänyt erityisesti grilleissä polttamalla hävitetyt talousjätteet. Eija Alakangas ja Heikki Orvainen, VTT Prosessit polttotekniikka, ovat julkaisseet tutkimustuloksia erityisesti muovijätteiden hävittämisestä polttamalla. Lainaan suoraan heidän tekstiään tutkimusraportista: ”Mikäli poltettava muovi sisältää klooria, voi huonoissa ja huonosti hallituissa palamisolosuhteissa muodostua erittäin myrkyllisiä furaaneja ja dioksiineja.” Tukikohtiemme grillit toimivat yleisesti ruoan valmistusta palvellen. Henkilökohtaisesti suosittelen niissä polttamalla hävitettäväksi ainoastaan paperijätettä. En usko kenellekään olevan onglema tuoda muut jätteet pois tukikohdista ja toimittaa ne asiankuuluviin jäteastioihin. Hannu Vesterinen ”Yleensä ei suositella jätteiden polttoa tulisijoissa, koska niiden polttaminen vaatii polttolaitokselta hyviä ominaisuuksia, hallittua palamista sekä savukaasujen puhdistusta. Jotta jätteet palavat mahdollisimman puhtaasti ja jotta haitta-aineita ei muodostu, on tulipesän lämpötilan oltava korkea, 850 - 900 C. Elintarvikepakkauksissa käytetään useita erilaisia muovilaatuja, joista osa voidaan hävittää polttamalla. Tällöin kuitenkin edellytetään, että turvallinen polttolämpötila toteutuu. Samaisessa VTT:n tutkimuksessa mainitaan erikseen, että makkaroiden pakkauksissa yleisesti käytetyt eri muovilaatujen yhdistelmää ei suositella hävitettäväksi polttamalla. Ongelma meillä retkeilijöillä on juuri polttolämpötilan alhaisuus. Varsinkin rasiat, joissa marinaadi vielä tahrii muovipakkauksen, sitoo nesteen höyrystyminen lämpöä ja itse muovin palaminen vaikeutuu. Edelleen lainatakseni VTT:n raporttia on huomioitava: 12 ÄNNÄ 2/2011 Säynässaarten grillikatos. Kuva: Pauli Koskinen PSS toimii myös sisävesillä Pidä Saaristo Siistinä r.y. on laajentanut toimintaansa myös sisävesille. Kuten varmaan kaikki olemme huomanneet pyrkii seuramme tukikohtiin kertymään vuosien saatossa erilaisia pois vietävää romua kuten rautaprofiileja, vanhoja poikjuja ja niiden kettinkejä, saunan kiukaita ja eri mittaisia painekyllästettyä puuta olevia laudanpätkiä. Yrjö Silvennoinen m/s Hamina veneineen on tullut kuluneen kesän aikana meille kovin tutuksi. Yrjö edustaa PSS r.y.Ltä Kokemäenjoen vesistön alueella. Hänen reviiriinsä kuuluu Näsijärvi Tampere, Virrat ja Vilppulan alueella, Pyhäjärvi Tampere, Lempäälä, Hämeenlinna ja Längelmävesi alueena sekä Kokemäenjoki Kulovesi, Rautavesi ja Liekovesi mukaan lukien. Olemme saaneet näyttöä PSS:n toiminnasta tukikohtiemme siivoamisessa. Säynässaarilta tuotiin noin 1000 kg rauta- ja muoviromua Jänissaareen, joka edeleen PSS:n toimesta hoidettiin kierrätykseen. Puosunmaalta kertyi täysi lasti kaikkea mahdollista ja mahdotonta ja vielä jäikin noudettavaa tuleville vuosille. Viitasaari ja Rasvasaari on tarkoitus ottaa kohteeksi ensi vuonna. Kipparinmaan isännöitsijä toi jo viime kesänä yhden venelastillisen rautaromua ja vanhoja poijuja Jänissaareen. Jatkossa on tarkoitus erikseen sovittavina ajankohtina kerätä tukikohtiin kertyvä ylimääräinen roina valmiiksi laiturille noutoa varten. Yrjö liikkuu usein yksin ja veneen lastaaminen pitää yrittää järjestää mahdollisimman helpoksi. PSS:N tavoite on lisätä yhteistyötä sisävesillä toimivien veneseurojen kanssa. Toiminta helpottaa kohteiden pitämistä edustuskunnossa ja samalla tehdään ympäristöä kunnioittavaa ja suojelevaa toimintaa. Meillä Jänissaaressa on PSS:n omistama veneen pohjien kunnostukseen käytettävä maalin poistoon solveltuva laitteisto. Erillinen keräilyastia, johon hiontapöly kerätään, mahdollistaa sen toimittamisen asiallisesti muovipussiin suljettuna maalijätteiden vas- taantopisteeseen. Näin vältymme aiheuttamasta ympäristöongelmaa. Marja pitää kirjaa laitteen lainaajista ja samoin itse laitetta lukitussa tilassa. Hiomalaikat laitteeseen jokainen hankkii itse. Hiomalaitteesta on jo saatu viime syksynä hyviä kokemuksia Jänissaaressa. Meillä N:n jäsenillä on mahdollista omalla panoksellamme tukea PSS:n toimintaa. Liittymällä jäseneksi ja maksamalla vuotuinen jäsenmaksu, autamme taloudellisesti peittämään kuluja, joita toki talkoilla työtä tekeville aktiiveille siitä huolimatta syntyy. Kun satumme olemaan tukikohdissa samaan aikaan Yrjön saapuessa noutamaan lastia, autamme tietenkin oma-aloitteisesti lastin käsittelyssä. Puhdas, viihtyisä ympäristö lienee meille kaikille veneilijöille yhteinen tavoite! Terveisin Hannu Vesterinen N:n ympäristövastaava PSS:n Kokemäenjoen vesistön aluevastaava Yrjö Silvennoinen. Kuva: Hannu Vesterinen ÄNNÄ 2/2011 13 Täydenkuun Lohenloimutus Säynässaaressa 13.8.2011 Elokuun 13. järjestettiin perinteikäs lohenloimutus tapahtuma, Inkeri ja Heikki Rantasen aloittama perinne jatkui upeassa ja aurinkoisessa säässä. Illalla kirkkaasti loistanut täysikuu kruunasi mukavan päivän. Veneitä oli saapunut paikalle lähes kaksikymmentä täyttäen pitkän laiturin täysimittaisesti. Myöhemmin illalla saapuneet veneet kinnittyivät toisten veneiden perään ja s/y Tahitia ja m/y Aleksandra ankkuroituivat redille. Venekunnat olivat innolla ja täysimääräisesti mukana päivän tapahtumissa ja järjestelytalkoissa. Kiitos siis kaikille päivän onnistumisesta! Lohenloimutus aloitettiin klo 11.45 s/y ”Limoncina”n gastiharjoittelija Elina Hirvosen vetämällä venyttely-ja verryttelyharjoituksella johon osallistuttiin laiturin täydeltä! Hauskaa ja terveellistä! Uusi levennetty laiturinosa mahdollistaa monenlaista toimintaa isollakin väkijoukolla. Päivän aktiviteeteissa mitattiin erinomaisesti testitulokset laiturin ominaisuuksista. Ohjattu verryttely tuntui niin mukavalta, että se toistettiin vielä sunnuntainakin. Tosin hieman rauhallisemmalla tahdilla... Kaikki venekunnat lähtivät uteliaina ja innokkaina luontopolulle. Visaisiksi luonnehditut kysymykset liittyivät veneilyyn, Näsijärveen, loheen, suomalaiseen ja pirkanmaalaiseen kulttuuriin sekä ruokaan. Neljän kärki oikein vastanneiden kesken oli pisteiden osalta tasainen ja voittajaksi kuroutui puolen pisteen erolla s/y ”Tahitia”. Jaetulla toisella sijalla olivat molemmat ”Synday´t”, Pokit ja Koskiset. S/y ”Elysion” oli komeasti tänä vuonna neljätenä yhden pisteen erolla kärkikolmikkoon. Samaan aikaan luontopolun kanssa kilpailtiin tikan- ja mölkynheitossa sekä hyppynarun hyppäämisessä. Uuden laiturin reunalla oli kiva seurata urheilusuorituksia. Koskisen Helena innosti lapsia kivien maalaamiseen sekä tallenta- 14 ÄNNÄ 2/2011 maan mukavia kokemuksia kesän varrelta piirrustuskilpailussa. Lohenloimutus alkoi perinteisesti klo 19 rantakalliolla komean nuotioringin äärellä. Tilaisuuteen toi eurooppalaisen tuulahduksen saksalaiset vierailijat. Heille oli elämys kokea ja opetella lohen loimutusta avotulella. Vieraat alkoivat toteuttaa saman kotipihallaan Etelä-Saksassa. Ohjeistusta loimutukseen jaettiin usealta taholta runsaasti. Loimutettu lohi maistui erinomaiselta. Venekunnat olivat varustautuneet ruokailuhetkeen huolella valmistaen ja tuoden salaatit ja lisukkeet mukanaan. Valkoviinilaatuja vertailtiin: Sopiiko saksalainen vai etelä-afrikkalainen lohen kanssa paremmin? Uusi idea oli jakaa omia hyviä lohireseptejä toisille veneilijöille. Loimutuspäivä huipentui Penttisen Reken ja tyttärentyttärensä Eevin vetämään yhteislauluhetkeen laiturilla. Reke innosti laulajia sympaattisesti ja ammattitaidolla, kaikille annettiin mahdollisuus loistaa! Laiturilla oli tunnelmaa laulun raikuessa täydenkuun valossa. Kuunsilta loisti järvellä ja lyhdyt välkkyivät veneiden takaharuksissa. Edellisiltana sairauteen menehtyneen laula Topi Sorsakosken muistolle Täysikuu-tango soi haikeasti illan pimentyessä. Väsymys johdatti väen yöpuulle veneisiin puolen yön jälkeen. Sunnuntain mainiossa, aurinkoisessa, tuulessa palasimme hyvillä mielin takaisin Ännälle ja kotiin. Elokuinen lohenloimutustapahtuma on ollut mukava joka vuosi. Ensi vuonna tapahtuman organisoi tuomariston päätöksellä s/y ”Tahitia”. Maarit ja Jouni Hirvonen Kalastusviikonloppu Kipparinmaalla 6.-7.8.2011 Lomaansa ja muuta vapaa-aikaa vesillä retkeillen viettävä purjehtija- ja veneilijäjoukko tuntuu kaipaavan muutakin puuhastelua harrastuksensa rinnalle. Kalastus, varsinkin kun tuloksena on kaikkien terveydestään huolta pitävien himoitsema retkieväs, puhdas ja tuore järvikala, saa veneilijät kiinnostumaan aiheesta. Tänäkin vuonna Kipparinmaalle saapui 15 venekuntaa kuuntelemaan, katselemaan ja itse kokemaan kalastuksen tarjoamia elämyksiä. Tilaiduusen isännät, Mansikkamäen Sakke ja Vesterisen Jussi pitivät taas mielenkiintoiset alustukset niin lainsäädännöstä, Näsijärven kalalajeista kuin myös erilaisista pyyntimenetelmistä. Seuramme tukikohdissa on hankittuna kyseisten alueiden verkkokalastukseen oikeuttavat luvat. Verkkojen mitat, silmäkoot ja niiden käsittely ei ole vaikeaa omaksua ja saalisvarmuus on aloittelijalle verkoilla paras. Jos varsinkin haluaa kraavata tuoretta siikaa leipänsä päälle on tämä kalalaji käytännössä saatavissa ainoastaan verkoilla. Tästä aiheesta Sakke jakoi kuvilla varustettuja selkeitä ohjeita halukkaille. Ehkä helpoin ja vähiten veneessä tilaa vaativa kalastusmuoto on vapakalastus. Vetämällä uistinta veneen perässä on meistä moni onnistunut saamaan jopa järviemme lohikaloja pannulla paistettavaksi. Erityisesti Näsijärven kestosuosikki kuha on vapavälineillä tavoitettavissa kaikkina vuorokauden aikoina. Jigillä kuha löytyy pakoilta (järven pohjalta selvästi ylempänä olevien kumpareiden päältä). Pakkojen löytäminen kartan ja kaikuluotaimen avulla taas onnistuu joka veneellä. Heinä- elokuussa vesien lämmetessä 4..8 m:n syvyys on osoittautunut kuhien viihtymissyvyydeksi päiväsaikaan. Kuha hämäräaktiivisena kalana nousee yöllä pintaan syönnökselle. Silloin tehokkain tapa saada saalista on uistelu pinnan tuntumassa. Tästä kaikesta saimme käytännön kokemuksia viikonlopun aikana. Jussi vei väkeä jigikalastukseen, Sakke viritteli verkkoja eri syvyyksiin ja eri kohdekaloja tavoitellen. Lisäksi mukana olleet kokeilivat omilla veneillään varsinkin öistä vetouistelua todella hyvällä menestyksellä. Saalista saatiin jälleen kerran riittävästi. Kalojen perkaus ja fileointi käytiin läpi ahvenien, kuhien ja jopa lahnan avulla. Yhteinen illanvietto erilaisia kala-aterioita naittien ei häiriintynyt rankoista sadekuuroista huolimatta. Kipparinmaan mainio grilli tarjoaa isollekin väkimäärälle suojaa sateelta. Jälleen kerran Mansikkamäen Sakke yllätti meidät uusilla eksoottisilla mausteilla, joita kalaruokiin ei ennen ole osattu yhdistää. Yllätti hän myös Vesterisen Jussin taideteoksella, jossa veneessä istuva kaveri pitää jigionkea kädessään. Teoksen tekijä on alan amatööri, mutta aikaa kehittyä ammattilaiseksi hänellä on. Sen takaa yhteisö, jonka hyvinvoinnista Sakke työnsä puolesta pitää huolta. Palautteesta päätellen tapahtumaa kannattaa jatkaa myös tulevina vuosina. Tulemme jatkossa käyttämään enempi aikaa itse kalastukseen. On se vaan niin hyvää, tuore kala! Kiitos vielä kerran kaikille mukaan ehtineille! Hannu Vesterinen ÄNNÄ 2/2011 15 Jänissaaren kiinteistöjä kunnostettiin Vuoden alussa, kun uusi hallitus aloitti työnsä, laadittiin investointisuunnitelma myös kiinteistöjen osalta. Listasta tuli melko pitkä vaikka aikaisemmat isännötsijät olivatkin tehneet hyvää työtä ja paljon. Jänissaaressa on yllättävän paljon kiinteistöä ja kunnossapitovelkaa on päässyt syntymään vuosien varrella. Jänissaaren seurapaviljongin ulkomaalaus on ollut suunnitelmissa jo pitkään. Tätä lähdettiinkin selvittelemään ihan ensimmäisenä. Kahvilan terassi, joka on rakennettu 1974, alkoi olla jo vaarallisen lahossa olotilassa. Samoin pääovien terassin irronneet rappuset olivat pelottavassa kunnossa. Verholaudoitus oli monin paikoin alapäästään pehmennyt sadevesien ja lumen kastellessa niitä. Etelän puoleinen seinä oli auringon paahteessa halkeillut ja edellinen huoltomaalaus hilseili komeasti. Itäseinä olikin kunnostettu jo edellisenä kesänä vaihtamalla seinään uudet laudat ja maalaamalla ne. Miten homma hoidetaan, olikin mielenkiintoinen kysymys. Maalattavaa pintaa oli paljon n. 550 neliötä ja päätyseinien harjat olivat korkealla. Vanha pinta piti puhdistaa jotenkin ja maalauksenkin olisi hyvä onnistua kerralla ja valmistua mielellään ennen kesäkuun veneilypäivää. Suuresta työmäärästä ja korkeista työskentelypaikoista johtuen katsottiin, että hommaan piti saada ammattilaiset. Tarjouspyyntövaihe osoittautui yllättävän tuskalliseksi. Tarjoukset olivat liian kalliita tai toteutustapa ei ollut Kuva: Marja Talvitie 16 ÄNNÄ 2/2011 sellainen kuin haluttiin. Lopulta Jari ”Jaska” Jokinen otti urakan vastuulleen juuri niillä ehdoilla kuin seura halusikin. Työmaa lähti käyntiin heti vapun jälkeen vanhan maalipinnan esipuhdistuksella, mikä tehtiin pesemällä talo homeenpesuaineella ja painepesurilla. Tällä saatiin pinnasta lika ja homeet sekä irtoava aines pois. Pesun jälkeen talo sai kuivua rauhassa muutaman viikon. Pesun jälkeen talo näyttikin jo ihan toisenlaiselta, mutta olihan se kuitenkin pakko maalata... Vanha sadevesijärjestelmä, eli vesikourut ja rännit purettiin pois. Vanhat rännit kastelivat seinää, mutta otsalaudat olivat onneksi pysyneet kuivina ja ehjinä, joten niitä ei tarvinnut vaihtaa. Kevään mittaan selvisi myös että etelän puoleisen seinän verholaudat oli vaihdettava. Niissä ei olisi maali enää pysynyt ja suurin osa oli alapäästään lahonnut. Myös pohjoisen puoleisella seinällä oli lahoja ja haljenneita lautoja, jotka myös piti uusia. Pääoven terassin lahonneet kaiteet sekä rappusien irronneet askelmat purettiin niin ikään pois. Ja olihan se kahvilan lahonnut terassikin purettava. Vaikka periaatteessa pitikin vain maalata taloa, eihän sitä siihen voinut jättää. Talkootyötäkin tehtiin. Pari sataa verholautaa maalattiin pohjamaalilla Junnulan huoltohallissa sateelta suojassa. Porukkaakin oli paikalla ihan mukavasti ja maalaustekniikka kehittyi siinä työtä tehdessä aivan optimiin. Suuret kiitokset kaikille jotka olivat mukana.! Kuva: Lauri Rajala Terassin puutavaratkin maalattiin samalla konstilla kahteen kertaan. Tässä vaiheessa väkeä oli jo vähemmän paikalla. Pitihän ne veneet saada vesiin käyttökuntoon ja olihan sitä jääkiekkoakin seurattava televisiosta. Alkukesä on Jänissaaressa haasteellista aikaa talkoiden kannalta, mutta parasta aikaa maalaamiseen. Kertaalleen pohjaväriin maalatut verholaudat asettuivat seinään Jaskan tehokkaan tiimin toimesta hetkessä. Pääoven terassiin tehtiin uudet ja turvalliset kaiteet sekä vähän myöhemmin entistä paremmat askelmat. Varsinaisen maalauksen tekivätkin sitten maalausfirman ammattilaiset. Maalia sudittiin ja ruiskutettiin korkeapaineruiskulla seiniin kymmeniä litroja. Arton hankkima henkilönostin oli kovassa käytössä ja joudutti työtä, kiitokset Artolle. Ja ihan keltainenhan siitä paviljongista tuli, värisävy on 80 % keltaista ja 20 % punaista. Muista nyansseista voi kysyä Lahden Penalta, jolle kiitokset neuvoista ja avusta. Maalivalinta muuten oli ammattimaalarinkin mielestä onnistunut. Oli hvyää maalata eikä lähtenyt sormista millään, tuskin irtoaa seinistäkään ihan äkkiä. Onneksi kelit suosivat kohtuullisesti ja maalaus valmistui aikataulussa. Maalareiden touhutessa päärakkennuksen kimpussa Jaska tiimi purki rantasaunan vanhan laiturin ja rakensi tilalle uuden ja entistä paremman. Sen nokkaan oli mukava ruuvata tuliterät uimaportaat jotka myös yltivät venteen asti voimallisesta säännöstelystä huolimatta. Nyt kehtaa myös saunaa esitellä potentiaalisille vuokraajille. Vanhat valokatteet hyödynnettiin ja ne ovat nyt retkitukikohdissa. Myös Junnulan terassi päätettiin uusia. Se olikin jo taivasalla seistessään lahonnut ja mustunut eikä siitä ollut mitään suojaa junnuille. Tilan toiminnallisuuden kannalta oli välttämätöntä tehdä tilalle katettu terassi. Nyt pysyvät junnut varusteineen kuivempina ja lisätilakin on varmaan tervetullutta. Uusi sadevesijärjestelmä asennuksineen päärakennukseen hankittiin JM Saloselta. Hyvin asennetut ja laadukkaat kourut toivottavasti pitävät jatkossa sadevedet rakennuksen seinustoilta loitolla. Muutenhan iso remontti menee osittain hukkaan! Seurataan miten järjestelmä toimii, pysyvätkö laudat kuivina. Samassa yhteydessä uusittiin myös sataman ja mantereen puolen huoltopistokkeet säädösten mukaisiksi. Työ tilattiin SähköMakelta. Kiitokset Kulosen Juhanille, joka oli apuna hankinnassa. Pistorasiakoteloissa on nyt sekä johdonsuoja-automaatit että vikavirtasuojat. Turvallisuus paranee! No, tässä kohtaa taidettiin mennä hieman satamakapteenin tontille, mutta ei se Arto varmaan pahastu. Maalauksen valmistuttua uusi kahvilan terassi valmistui ripeästi ja uudistetun rakenteensä ansiosta kestää varmasti pidempään kuin edeltäjänsä. Ja tulihan siitä ihan heinokin. Kuva: Marja Talvitie Kuva: Marja Talvitie ÄNNÄ 2/2011 17 Urakka valmistui, ainakin pääsosin, ennen veneilypäivää ja olihan se kiva esitellä seuraa vierailijoille kun paikat oli laitettu kuntoon. Suuret kiitokset Jaskalle, jonka tiimi tekii hyvää työtä. Yhteistyö oli sujuvaa ja urakka pysyi hyvin hallinassa. Pientä viimeistelyä pitää vielä tehdä, mutta niitä ehtii ensi keväänä. Maalaus saatiin tehtyä suunnitelman mukaan ja kustannuksetkin olivat siltä olsin kilpailijoita edullisemmat. Remonttia tehtiinkin sitten huomattavan paljon suunniteltua enemmän. Tämä näkyi luonnollisesti kokonaiskustannuksissa. Kaikki työt olivat kuitenkin investointisuunnitelman mukaisia, ne tehtiin kerralla pois koska ne sopivat kokonaisuuteen ja osaavaa työvoimaa oli käytettävissä. Useammalle vuodelle jaettuna kustannusrasite olisi ollut kevyempi, mutta oma hommansa on töiden käynnistämisessäkin. Tässä kohtaa on hyvä kiittää myös Koskisen Paulia aktiivisesta avusta hankintatoiminnassa sekä talouskommodorina rauhallisesta suhtautumisesta kustannusten paisumisesta huolimatta. Jänissaaressa on paljon kiinteistöjä, niitä käytetään ympäri vuoden ja niistä aiheutuu jatkuvasti kustannuksia. Tällaisen kiintieistömassan kunnossapito saattaa muodostua raskaaksi yhdistykselle, jollei paikkoja pidetä kunnossa aktiivisesti ja suunnitelmallisesti. Kiinteistöjä pitää myös kehittää vastaamaan paremman toiminnan tarpeita. Tiojen pitää olla siistissä ja houkuttelevassa kunnossa jotta ne pysyisivät sellaisina ja jotta varainhankinta tiloja vuokraamalla sujuu. Jänissaaren isännöitsijä Lauri Rajala Kuva 1: Ammattilainen näyttää miten pitää toimia... Kuva 2: ja opastuksen jälkeen harjoittelemaan Kuva 3: lastenkin on hyvä tietää kuinka vene- tai muussa palossa toimitaan Kuva 4: myös sammutuspeitteen käyttöä neuvottiin ja harjoiteltiin Kuvat: Marja Talvitie 18 ÄNNÄ 2/2011 Sammutuskurssi YHTEYSTIEDOT: NÄSIJÄRVEN PURJEHDUSSEURA NÄSIJÄRVI SEGELSÄLLSKAP RY. Postiosoite: Jänissaarenkatu 14 33410 Tampere Puhelin: 0400 566 997 HALLITUS-STYRELSE 2011 Sähköpostiosoite: [email protected] Internet: www.nasijarvenpurjehdusseura.fi Pankkitili Nordea 114630-873353 puh. Kommodori: Pauli Hakala, Karkonmäenkatu 4 C, 33580 Tampere 045-7880 1371 Varakommodori talous: Pauli Koskinen, Jänislahdenkatu 6 E 79, 33410 Tampere 0400-635 525 Varakommodori urheilu: Mika Keinonen, Sommerinkatu 8 A 1, 33180 Tampere 040-869 3477 Jäsenet: Arto Nännimäinen, Lielahdenkatu 31 B 15, 33410 Tampere 0400-237 117 Sakari Mansikkamäki, Vetikonkatu 23, 33400 Tampere 040-772 4161 Antti Ala-Tala, Teiskontie 11 A 9, 33500 Tampere 044-280 9222 Ove Enbom, Pellervontie 5, 39100 Hämeenkyrö 0400-251 946 Hannu Pääkkönen, Kukkarokorventie 35, 34130 Ylinen 050-518 4614 Lauri Rajala, Majakatu 16, 37130 Nokia 045-631 7431 Sihteeri: Jyrki Itävuori, Välttikatu 10, 33340 Tampere 050-351 1060 TOIMIHENKILÖT - FUNKTIONÄRER Toimistosihteeri: Marja Talvitie, Jänissaarenkatu 14, 33410 Tampere Satamakapteeni: Arto Nännimäinen, Lielahdenkatu 31 B 15, 33410 Tampere Isännöitsijä Jänissaari: Lauri Rajala, Majakatu 16, 37130 Nokia 0400-566 997 0400-237 117 045-631 7431 ÄNNÄ 2/2011 19