Tyttöjen ja poikien ohjaus – onko sukupuolella väliä? Pirkanmaalaisten perusopetuksen opinto-ohjaajien yhteistyöseminaari Ellivuori 27.-28.5.2010 Liisa Huhta, opinto-ohjaaja Teemat Sukupuoli ja seksuaalisuus koulussa – teoriaa ja käytäntöä Sukupuolisensitiivinen ohjaus – toisin tekemisen mahdollisuus Sana-assosiaatio Mies Nainen Tyttö Poika  Kirjoita kunkin sanan alle sanoja, joita mieleen assosioituu, voi olla verbejä, substantiiveja, adjektiiveja  Unohda itsesensuuri! Sukupuoli ja seksuaalisuus koulun arjessa Sukupuoli Sex – sukupuoli biologisena ja ruumiillisena olemisen muotona Gender – sukupuoli sosiaalisena, kulttuurisena ja yhteiskunnallisena käsitteenä Postmoderni –sukupuolikäsitys kritisoi biologinen/sosiaalinen – kaksijakoisuutta: myös ihmisen biologisuus ja ruumiillisuus on sosiaalisen konstruoinnin kohteena Sukupuolijärjestelmä Naisten ja miesten sukupuolirooleja ylläpitävä ja tuottava taloudellisten, yhteiskunnallisten ja poliittisten rakenteiden järjestelmä Periaatteena erillään pitäminen (horisontaalinen) ja hierarkia (vertikaalinen) Asettaa lähtökohtaisesti naiset keskenään samanlaisiksi ja vastaavasti miehet keskenään samanlaisiksi Sukupuolisuuteen ja seksuaalisuuteen liittyvät normatiiviset odotukset peittävät alleen sukupuolisen ja seksuaalisen moninaisuuden Seksuaalisuuden moninaisuus ei-heteroseksuaalisuus: tunteet, käytännöt, määrittely samaa sukupuolta kohtaan heteroseksuaalisuus: tunteet, käytännöt, määrittely eri sukupuolta kohtaan hetero–, bi–, homo-, lesbo –jatkumo Kytkeytyy historialliseen aikaan, eri kulttuureihin ja yhteisöihin sekä sosiaaliseen taustaan, terveydentilaan jne. Heteronormatiivisuus Oletus heteroseksuaalisuudesta  Naisilta odotetaan ja toivotaan heteroseksuaalista feminiinisyyttä ja miehiltä heteroseksuaalista maskuliinisuutta (sukupuolinormatiivisuus) Muut mahdollisuudet jäävät piiloon tai ne mielletään huonommiksi Sukupuolen moninaisuus (Lehtonen 2006) Ihminen voi kokea, ilmaista ja määritellä sukupuoltaan monilla eri tavoilla  mieheksi, naiseksi  sekä mieheksi että naiseksi  toisinaan mieheksi ja toisinaan naiseksi  ei oikein kummaksikaan Sukupuolen moninaisuus (Lehtonen 2006) Intersukupuoliset: synnynnäisesti sekä miehisiksi että naisisiksi miellettyjä ruumiillisia sukupuoliominaisuuksia (arvioilta Suomessa useita satoja) Transsukupuoliset: kokemus, ettei omat ruumiilliset tunnusmerkit tai odotukset sukupuolesta vastaa kuvaa itsestä (arviolta n. 5000 Suomessa) Transvestiitit: suomalaisessa kulttuurissa pääasiassa miehiä, jotka kokevat persoonaansa kuuluvan sekä mieheyttä että naiseutta. He haluavat ajoittain pukeutua naiseksi ja toimia naisen roolissa (arviolta 50 000 Suomessa) Transgender-ihmiset: kokemus itsestä sekä naisena että miehenä. Ihmisestä ei välttämättä huomaa, kumpaa sukupuolta hän on Toisen asteen opiskelijoiden tasa-arvohuomioita Tyttöjen pitää olla hiljaisia ja heitä heti kehutaan tottelevaisiksi ja kilteiksi. Poikien lukemista ei tueta melkein yhtään mutta jos poika ja tyttö saavat saman koenumeron ja se olkoon vaikka seiska, on se pojalle mahtava ja tytölle vain kohtuullinen. Epäreilua, epäreilua. Lukiolainen Tuntuu siltä, että naispuoliset opiskelijat pääsevät pälkähästä helpommalla kuin miespuoliset. Opettajat eivät uskalla näyttää naisille auktoriteettiaan, vaan tyytyvät sössöttämään siinä missä miespuolisille opiskelijoille huudellaan ja heitä vastaantoteutetaan eri järjestyssääntöjä rankemmin (kuten vaikka myöhästymiset) Lukiolainen Opettajien huomioita oppilaiden sukupuolesta “Monesti tyttö pärjää ahkeruudellaan paremmin kuin mitä hänen todelliset taitonsa ovat. Hyvin menestyvän pojankin on tehtävä töitä, mutta hän ei syyllisty pingottamiseen.” – opettaja, opettajankouluttaja, nainen, 45 v. ”Nuori nainen joutuu tekemään kaksinverroin töitä ollakseen uskottava. Muutoin sukupuolesta ei mielestäni ole ollut mitään haittaa.” – ohjaava opettaja, nainen, 30 v. Sukupuolta tuottavat prosessit oppilaitoksessa opettajien suhtautuminen tyttö- ja poikaoppilaisiin/opiskelijoihin oppisisältöjen ja –materiaalien stereotyyppiset elementit sekä koulun henkilökunnan sukupuoli- ja roolijaon välittämä eriytynyt kuva naisten ja miesten tehtävistä nuorten keskinäiset suhteet, yhteisöt ja kulttuurit Sukupuolisensitiivinen ohjaus – toisin tekemisen mahdollisuus Mikä olisi ollut toisin… .. Jos olisit syntynyt toiseksi sukupuoleksi Kasvatuksessa Koulutuksessa Odotuksissa Asepalveluksessa Perhe-elämässä Kiinnostuksissa Harrastuksissa Kotitöissä Ammatillisessa kehityksessä Sukupuolisensitiivisyys Yhteiskunnallinen eriarvoisuus tunnistetaan Sukupuolierot huomioidaan, mutta ei anneta stereotypioiden määritellä kohtelua  tavat suhtautua tyttö- ja poikaoppilaisiin tai -opiskelijoihin (esim. reagointi hyvään/huonoon käytökseen)  millaisia ominaisuuksia tulemme huomaamatta vahvistaneeksi tai miten aikuisina tulkitsemme kenenkin ominaisuudet (esim. koulumenestys ahkeruutta vai lahjakkuutta) Sukupuolisensitiivisyys Herkkyyttä tunnistaa omassa toiminnassa tiedostamattomia tekijöitä, jotka vaikuttavat suhteessa eri sukupuoliin Esim. tilankäyttö, tyttöjen kannustaminen poikien tarpeiden huomioimiseen (esim. päiväkotihankkeet Ruotsissa) Pojilta fyysisen aktiivisuuden edellytys? Tytöiltä tunnollisuuden? Poikiin liittyviä haasteita Koulussa kaksi poikiin littyvää haastetta (Ole Bredesen: Uudet pojat ja tytöt - uusi pedagogiikka) 1) kouluvihamielistä käytöstä pidetään luonnollisena: ”pojat on poikia” kääntyy poikia itseään vastaan 2) naisellisuuden pelko: On olemassa vahva vastustus sille, että pojat alkaisivat harrastaa naiselliseksi miellettyjä asioita, kuten ihmissuhdeleikkejä, tyttöjen vaatteisiin pukeutumista jne. Useimpien mielestä parempi, että pojat pysyttelevät miehisiksi mielletyissä touhuissa, koska muu käytös saatetaan tulkita epävarmaksi sukupuoli-identiteetiksi, siis eimiehiseksi. Sukupuolineutraali → sukupuolisokea? Tasa-arvon takeena pidetty sukupuolen häivyttämistä ja sukupuolineutraaliutta suomalaisessa koulutusjärjestelmässä Sukupuolineutraaliuden on ajateltu takaavan tasaarvoisuuden → silloin jää helposti huomioimatta, että yhteiskunta on monessa mielessä miehille/naisille sekä tytöille/pojille erilainen paikka → voi johtaa myös sukupuolisokeuteen Jos ajatellaan tasa-arvon yhteiskunnassa jo saavutetun, siirretään ongelmat yksilön ongelmiksi, eikä edistämiseen satsata Tuulin ohjaus: vahvistamispuhetta naiselta naiselle (Juutilainen 2003) Ohjauskeskustelun teemat: 1) oppiainevalinnat, koulumenestys ja ylioppilaskirjoitukset (opinto-ohjaaja selvittää ja tarkistaa) 2) lukion jälkeiset opiskeluvaihtoehdot (teknis-tieteellinen ala, myös oikeustieteellinen ala käynyt mielessä) … Tuulin ohjaus… 3) teknis-tieteellinen koulutusala Tutkitaan haku- ja valintaprosessia teknilliseen korkeakouluun Opinto-ohjaaja rohkaisee vahvasti Tuulia Opinto-ohjaaja viittaa tyttöjen keskeyttämiseen ja komeisiin poikiin …Tuulin ohjaus 4) Tuuli tuo esiin välivuoden mahdollisuuden au pairina 5) Varavaihtoehto Opinto-ohjaaja muuttuu epävarmaksi, suosittelee muita, ns. varavaihtoehtoja 6) Keskustelu päätetään Tuulin ohjaus: opinto-ohjaajan hiljaiset sukupuolikonstruktiot On olemassa esteitä, jotka sabotoivat tyttöjen (myös poikien) ei-perinteisiä suunnitelmia Tytöillä on alhainen minäpystyvyyden kokemus teknisille aloille  tarvitsevat erityistä rohkaisua Hiljainen tyttö ei pärjää teknisillä aloilla Teknisesti suuntautuvan tytön intresseihin ei kuulu perinteisesti naisisina pidetyt asiat Ohjaus rakentamisena ja purkamisena (Juutilainen 2003) Kriittisen reflektion prosessi Merkityksenanto Eksplikaatio Emansipaatio Valtautuminen Uskomusten ja oletusten tutkiminen Niiden alkuperästä tietoiseksi tuleminen ja pätevyyden tutkiminen Toimiminen uudella tavalla Kriittisen reflektion prosessi edellyttää dialogisuutta Oppilas/opiskelija on oman elämänsä; omien kokemustensa, tunteidensa ja kiinnostustensa asiantuntija Ohjaaja on prosessin kuljettamisen ja prosessissa tarvittavien tietojen tai niiden lähteiden asiantuntija (koulutus, ammatit, työtehtävät, työelämä…) Dialogisuuden esteet (Juutilainen 2003) Koulutus- ja työpoliittiset tehokkuusvaatimukset - asettavat haasteita toiminnan eettisyydelle Ohjaussuhteen epäsymmetrinen valta-asetelma Ohjaajan omat uskomukset/olettamukset suodattavat tai estävät oppilaan/opiskelijan tarinan kuulemista eli ohjaaja luulee tietävänsä jo etukäteen Keskustelu etenee ohjaajan lanseeraaman todellisuuden varassa Ohjaajan agenda määrittää keskustelun kulkua Sukupuolisensitiivisen ohjaajan kompetenssit (Juutilainen 2003) Narratiivinen kompetenssi – Kyky kuunnelle opiskelijan tarinaa opiskelijan näkulmasta Sosiologinen kompetenssi – Ohjaaja tiedostaa, että maailmaa erilainen miehille ja naisille Kieli-kulttuurinen kompetenssi – ohjaaja käyttää moninaisuutta arvostavaa kieltä ja tunnistaa sukupuoleen liittyviä kiellellisiä elementtejä Reflektiivinen kompetenssi – ohjaaja kykenee arvioimaan tyttöihin ja poikiin liityviä omia uskomuksiaan ja kyseenalaistamaan omia tulkintojaan – Ohjaaja pohtii, miten oma toimintansa vaikuttaa ohjausprosessissa Harjoitus oppilaiden kanssa (Kaisa Svaleryd) Anna oppilaiden kertoa/kirjoittaa/piirtää oma toiveammatti Muutaman päivän päästä anna heille tehtäväksi miettiä, mikä toiveammatti olisi, jos he olisivat toista sukupuolta Esittele muutamia epätyypillisen valinnan tehneitä Toista harjoitus puolen vuoden päästä Harjoitusta voi jatkaa käymällä oppilaiden kanssa läpi, millaisia taitoja kyseinen ammatti vaatii ja miten oppilaat arvioivat oppivansa näitä taitoja sukupuolesta riippumatta Harjoituksia Viisi lasta 15 s aikaa kirjoittaa ylös viiden opiskelijan nimi, joita ensimmäisenä tietyssä ryhmässä ajattelee Kirjoitetaan listat yhteen Keskustelu: Ketkä esiintyvät monesti? Keitä ei ole mainittu? Onko oppilaiden käytöksellä luokassa yhteyttä listan kanssa? Voi kokeilla myös sovellusta, jossa verrataan tyttöjä ja poikia, millaisen käytöksen noteeraamme tytöillä/pojilla → Harjoituksen tarkoitus tehdä näkyväksi, ketkä opiskelijoista vievät paljon opettajien/ohjaajien ajatuksia ja kenties huomiota. Harjoitus usein hauska ja vaativa, antaa ahaa-elämyksiä oppilaiden käytöksen ja saaman huomion välillä Harjoituksia Päiväkirja/lokikirja Seuraa ja kirjoita yhden viikon ajan tytöistä, toisen viikon ajan pojista – – – – – – Yksittäisiä episodeja, kokemuksia arjesta Kirjoita lyhyesti mutta usein Mitä oppilaat tekevät vapaissa tilanteissa? Missä ovat? Kuinka paljon heitä on ryhmässä? Minkä verran ääntä lähtee? Mitä tekevät keskenään? → vähitellen muodostuu kokonaiskuva poikien ja tyttöjen todellisuuksista ja niistä koulun ehdoista, jotka ovat usein kirjoittamattomia ja erilaisia Harjoituksia Kriittistä medialukutaitoa voi harjoittaa esim. flicka.org -sivuston avulla http://www.flicka.org/retusch_popup.html Harjoituksia Laske kuvat Kerää kaikki oppikirjat, joita luokassa on/valitse kirjastosta tietyt kirjat Laske kuinka usein kuvissa esiintyvät miehiä/naisia Miten heitä esitetään? Aktiivisia? Passiivisia? Missä tilanteissa ei-stereotyyppisiä kuvia? Mitä näet ensimmäisenä? Mitä ajattelet spontaanisti, kun katsot kuvaa? Mitä henkilö tekee? Näyttääkö hän epävarmalta vai päättäväiseltä? Miksi sukupuolisensitiivisyyttä tarvitaan? Alle puolivuotiaista kirjoitettua: (Nyt-liitteen uutinen lasten neuvolakorteista 4/2005) Tytöistä: Pojista: ”Ihana ja valloittava pikkuneiti” ”Vauhdikas pikkumies” ”Suloinen, hymyilevä tyttö” ”Iloinen ja ponteva poika” ”Hurmaava nappisilmä” ”Jäntevä ja puuhakas” ”Aurinkoinen” ”Tomera” ”Kaunis ja hyvin kasvanut lapsi” ”Hienosti kasvanut jäpäkkä poika” ”Viehättävä” ”Johtaja-aineista” Kiitos!