Kangasalan KIRKOT KANGASALAN KIRKKO Kirkko muistuttaa rakennuksena Jumalan läsnäolosta luomansa maailman keskellä. Kirkko on pyhä paikka, joka on rakennettu jumalanpalvelushuoneeksi ja seurakunnan kokoontumispaikaksi. KANGASALAN SEURAKUNNAN HISTORIAA Kangasala on ollut itsenäinen seurakunta 1300-luvulta lähtien. Seurakunnan tarkka perustamisvuosi ei kuitenkaan ole tiedossa. Kangasalan seurakunta vietti vuonna 1967 kuusisataa- ja sen kolmas kirkkorakennus 200-vuotisjuhliaan. Vuoden 2005 alusta Sahalahden ja Kuhmalahden seurakunnat liittyivät Kangasalan seurakuntaan kappeliseurakunniksi. Muutoksen myötä Kangasalan seurakunnan alueella on nykyisin neljä kirkkoa. Kangasalan kirkko toimii kesäaikana tiekirkkona. Ovet ovat avoinna ma – pe klo 11 – 17 kirkkoon tutustumista ja hiljentymistä varten. Paikalla oleva opas esittelee mielellään kirkkoa. Tämän esitteen tarkoitus on valaista näiden kirkkorakennusten historiaa ja sisältöä. Monet sukupolvet ovat kokoontuneet kiittämään Jumalaa ja pyytämään elämäänsä siunausta. Kirkonkellot kutsuvat tänäänkin ihmisiä rukoilemaan ja kuuntelemaan Jumalan Sanaa. Muina aikoina kirkko on avoinna toimitusten ja erilaisten tilaisuuksien aikana. Esittelemme kirkkoa myös ryhmille sopimuksen mukaan. Tervetuloa kirkkoon! Kappeliseurakuntien kirkot ovat avoinna jumalanpalvelusaikoina ja sopimuksen mukaan. S eurakunnan historian kolmas kirkko, Kangasalan nykyinen kivikirkko, on rakennettu vuosina 1764 – 1767. Rakennusmestarina toimi Turun tuomiokirkkonikkari Anders Piimänen ja muurausmestarina Gust Rosenberg. Pitäjäläiset rakensivat kirkon itse. Kangasalan kirkko nimitettiin Prinssi Kustaan kirkoksi (Kustaa III oli RuotsiSuomen kuningas 1771 – 1792). Sen alkuperäinen, rakennusvaikeuksien takia vasta 1776 valmistunut torni luhistui 1782. Kaatuneen kirkontornin uudelleenrakentamista lykkäsivät katovuodet ja Kustaan sota 1788 – 1790. Nykyinen kirkontorni valmistui vuonna 1800 muurausmestarinaan Johan Ahlström. Kangasalan kirkko on hyvin kaunis, valoisa ja tilava. Stuttgartissa arkkitehdiksi valmistunut Josef Stenbäck suunnitteli 1896 kirkon korjauksen. Kirkkoon tuli silloin barokkityylinen tähtikatto, jollaisia on nähty Keski-Euroopassa. 1950-luvulla maalatun vihreän katon jäl- keen arkkitehti Seppo Rihlama palautti seurakuntalaisten toivomuksesta tähtikaton vuoden 1986 korjauksessa. Kirkon puuveistokset ovat 1400-luvun puolivälistä: vasemmalla seinällä pylvään päässä on Pyhä Henrik ja oikealla apostoli Johannes. Poikansa kuolemaa sureva Jeesuksen äiti Maria on kirkon ehkä arvokkain taideteos. Jeesusta Getsemanessa kuvaavan alttaritaulun maalasi Johan J. Tavastsjerna 1820. Kangasalan kirkko sai ensimmäiset urkunsa vuonna 1845. Niiden rakentaja, ruotsalaislähtöinen Anders Thulé, asettui paikkakunnalle ja perusti urkurakentamon, joka toimi saman suvun omistuksessa, myöhemmin nimellä Kangasalan Urkutehdas, n. 140 vuoden ajan. Säännöllisesti toimivaa urkurakentamoa ei Suomessa ennen Anders Thuléta ollut. Vuoden 1845 uruista on säilynyt ainoastaan niiden julkisivu, joka nykyään sijaitsee koristuksena kirkon eteläisessä sakarassa. Länsiparvella on käytössä oleva, 34-äänikertainen soitin. Sen on rakentanut Kangasalan Urkurakentamo vuonna 1987. Kirkon ensimmäisten urkujen julkisivu on historiallisessa eteläsakarassa, jossa sijaitsevat myös vanha alttaritaulu sekä muotokuvat kuningatar Kaarina Maununtyttärestä ja hänen tyttärestään Sigrid Vaasasta. Kivennavan kirkon muistotaulun alla on 1939 – 1945 sodissa kaatuneiden muistotaulu. Eteläsakaran kattokruunut ovat 1790-luvulta, puinen kattokruunu Kangasalan ruotusotilaiden lahjoittama. Vuoden 1661 saarnatuoli katoksineen on koristeltu enkeli- ja apostoliveistoksin ja muin barokkityylisin ornamentein. Saarnatuolia, josta julistetaan sanomaa Kristuksesta, kannattelee Kristuksen kantaja Pyhä Kristoforos. Nykyisinkin käytössä olevat penkit rakennettiin vuonna 1896. Sanankuulijoiden mukavuutta on ajan kuluessa parannettu myös asentamalla kirkkoon sähköurut ja valaistus 1920-luvulla ja lattia-lämmitys 1950-luvulla. Valaistusta on lisätty myöhemminkin etenkin 1986 korjausten yhteydessä. Tältä ajalta ovat peräisin myös Seppo Rihlaman suunnittelemat kattokruunut. Kirkon peräosaan on lisäksi 1980-luvulla tehty lastenhuone ja morsiamen huone. Ulkopuolelta kirkko ei ole juurikaan muuttunut sitten vuoden 1800. Useaan otteeseen vuosisatojen saatossa tervattu ja uusittu paanukatto korvattiin tornin osalta 1869 sittemmin sinkityllä rautalevyllä. Kirkon tornin huippu on 1970-luvulta lähtien ollut valaistu, tarkoituksenaan muistuttaa, että kirkko on kuin palava kynttilä, joka osoittaa pimeälläkin kohti taivasta. Nykyiset 34-äänikertaiset urut valmisti Kangasalan Urkurakentamo vuonna 1988. SAHALAHDEN KIRKKO Sahalahden kolmas, eli nykyinen, empire-tyylinen kupolikattokirkko rakennettiin vuosina 1827 – 1829. S ahalahti oli jo katolisella keskiajalla Pälkäneen kappeliseurakunta. Uskonpuhdistusajalla se mainitaan ensimmäisen kerran vuonna 1557 Pälkäneen seurakunnan kappelina. Vuodesta 1581 vuoteen 2004 Sahalahti oli itsenäinen seurakunta. Vuonna 1843 valmistui arkkitehti E. Lohrmanin suunnittelema kirkon tapuli, joka liitettiin solarakennuksella runkohuoneeseen. Sahalahden nykyisessä kirkossa on noin 550 istuinpaikkaa. Kirkko peruskorjattiin ja restauroitiin vuosina 1999 – 2002. Sahalahden seurakunnan ensimmäinen varsinainen kirkko, pieni puukirkko, rakennettiin ilmeisesti vuonna 1559 nykyisen kirkon itäpuolelle, läheiseen Ilolan kylään. Kesäkuun 11. päivän vastaisena yönä vuonna 1728 kirkko paloi salamaniskun sytyttämänä. Kirkon alttaritaulu on Aleksandra Såltinin vuonna 1896 maalaama ”Tulkaa minun tyköni”. Kirkon sakastin eteistilassa säilytetään Turun akatemian piirustusmestarin Anders Dahlstenin vuonna 1752 maalaamaa edellistä alttaritaulua ”Kristus ristillä”. Toinen kirkko nousi entisen paikalle vuosina 1728 – 1729. Se oli kansanmiehen suunnittelema puinen ristikirkko. Jo vuonna 1780 piispantarkastuksessa sen todettiin vaativan nopeaa korjaamista. 1804 Kihlakunnan Syynioikeus velvoitti sahalahtelaiset rakentamaan uuden kirkon. Hautausmaalla on muistokivi vuosien 1559 ja 1729 kirkkojen paikalla. Sahalahden kirkon ensimmäiset urut rakensi kangasalalainen Bror Axel Thulé, Anders Thulén poika (ks. Kangasalan kirkko) vuonna 1889. Nykyään Sahalahden kirkossa on Kangasalan Urkutehtaan vuonna 1981 rakentamat 16-äänikertaiset urut, joissa on käytetty ensimmäisten urkujen julkisivua ja osaa pillistöstä. Piirustukset laati intendentinkonttori maineikkaan C.L. Engelin johdolla. Pohjana käytettiin tosin mahdollisesti kansanmiehen laatimia piirustuksia. Sahalahden hautausmaalla sijaitseva, surevaa leskeä ja lasta kuvaava, herkän kaunis sankarihautausmaan muistopatsas on Erkki Toukolehdon kätten työtä. KUHMALAHDEN KIRKKO K uhmalahden nykyinen, järjestyksessä toinen, kirkko valmistui vuonna 1846 Kuhmalahden vuonna 1640 perustetun kappeliseurakunnan kirkoksi. Lähes samalla paikalla sijainnut entinen kirkko vuodelta 1664 oli osoittautunut liian ahtaaksi ja niinpä viereiselle kallionrinteelle päätettiin rakentaa uusi. Osa uuden kirkon rakennustarpeista saatiin vanhasta kirkosta. Kuhmalahden kirkon on suunnitellut ja piirtänyt arkkitehti E. Lohrman ja rakennusmestarina toimi pälkäneläinen Aatami Linden. Basilikan mallisen kirkon rakennustyöt toteutettiin seurakunta-laisten omin voimin. Kirkon kahdesta taidokkaasta puuveistoksesta toinen kuvaa ristiinnaulittua Kristusta ja toinen piispa Henrikiä. Kuhmalahden kirkon ensimmäiset urut rakensi kangasalalainen Bror Axel Thulé, Anders Thulén poika (ks. Kangasalan kirkko) vuonna 1884. B.A. Thulé rakensi uudet urut vuonna 1911 säilyttäen vanhojen urkujen julkisivun ja pillistön. Soitin laajeni tuolloin 10-äänikertaiseksi. Kuhmalahden kirkko toimii nykyään Kangasalan seurakuntaan kuuluvan Kuhmalahden kappeliseurakunnan jumalanpalvelusten ja kirkollisten toimitusten pitopaikkana. Väliin mahtuu noin 100 vuotta historiaa itsenäisenä Kuhmalahden seurakuntana. Taiteilija Svefieldin vuonna 1795 maalaama kaksiosainen alttaritaulu siirrettiin vanhasta kirkosta. VEHKAJÄRVEN KIRKKO V ehkajärvi kuului aikoinaan Sahalahden seurakuntaan ja vehkajärveläisten oli käytävä jumalanpalveluksissa ”omassa” kirkossaan Sahalahdella. Yli kolmenkymmenen kilometrin matkan taivaltaminen ajan kulkupeleillä saikin aikaan ajatuksen oman kirkon rakentamisesta Vehkajärvelle. Vehkajärven kirkko valmistui vuonna 1841 kauniille harjulle Vehkajärven läheisyyteen. Kirkko on rakennettu paikallisin voimin kuhmalahtelaisen puuseppä Helenin piirustusten mukaan. Kirkko edustaa vaatimattomuudessaan niitä olosuhteita, joissa se aikoinaan syntyi. Kirkko on malliltaan pitkäkirkko. Vehkajärven kirkkoon saatiin urut vuonna 1936. Varat näihin 5-äänikertaisiin urkuihin saatiin lahjoituksena emäntä Iida Maria Wassmanilta. Soittimen rakensi Kangasalan Urkutehdas. Vehkajärven kirkko valmistui vuonna 1841 kauniille harjulle Vehkajärven läheisyyteen. Hautausmaalla on Suomen tiettävästi ensimmäinen sankaripatsas. Vehkajärven kirkko on korostetusti kyläläisten kirkko sillä sen omistaa ja sitä hallinnoi vuonna 1921 perustettu Vehkajärven rukoushuonekunta, johon kuuluvat kaikki Vehkajärven ja Pajulan kylien asukkaat. Vehkajärveläiset ovat siten nykyisin paitsi oman rukoushuonekuntansa jäseniä myös Kangasalan seurakunnan ja Kuhmalahden kappeliseurakunnan jäseniä. Vehkajärven kirkossa toimitetaan jumalanpalvelus kerran kuussa ja lisäksi se toimii kirkollisten toimitusten, kuten hautajaisten ja vihkimisten, pitopaikkana. Kirkko on paikka, jossa kristityt ovat viettäneet jumalanpalvelusta. Jumala on palvellut heitä ja he ovat saaneet arkisen elämän keskellä tarvittavaa voimaa laulaen, rukoillen ja kuunnellen Jumalan Sanaa. Tervetuloa kirkkoon löytämään elämää tukeva yhteys Kristukseen ja toisiin seurakuntalaisiin. KANGASALAN KIRKKO Ainontie 1 36200 Kangasala 040 309 8122 Kirkko toimii kesäaikana tiekirkkona ja on avoinna ma – pe klo 11 – 17. Paikalla on opas. Muina aikoina sopimuksen mukaan. Tee virtuaalimatka Kangasalan kirkkoon! www.kangasalanseurakunta.fi SAHALAHDEN KIRKKO Vanha Pakkalantie 35 36420 Sahalahti KUHMALAHDEN KIRKKO Kirkkotie 45 36810 Kuhmalahti VEHKAJÄRVEN KIRKKO Kuusisentie 8 36880 Vehkajärvi Kappeliseurakuntien kirkot ovat avoinna jumalanpalvelusaikoina ja sopimuksen mukaan. Varaukset Kangasalan seurakunnan virastosta puh. 040 309 8000 KANGASALAN SEURAKUNTA Myllystenpohjantie 2 36200 Kangasala puh. 040 309 8000 sähköposti: [email protected] Lisätietoa: www.kangasalanseurakunta.fi
© Copyright 2024