1. No category

Isoset ry
NETTI-ISOSKURSSI
Mitä jokaisen isosen tulisi tietää.
Oskari Järvelin, Jussi Tiira ja Johan Savola
2013
1
Sisällysluettelo:
Sisällysluettelo
1
Aluksi
2
Oppitunti 1: Kuka minä olen?
3
Oppitunti 2: Kuka Jumala on?
5
Oppitunti 3: Raamattu
6
Oppitunti 4: Ryhmä
8
Oppitunti 5: Kuunteleminen
11
Oppitunti 6: Isosen tehtävät
13
Oppitunti 6A: Sketsit
14
Oppitunti 6B: Leikit
17
Oppitunti 6C: Hardet
19
Oppitunti 6D: Raamikset
22
Lopuksi
25
Lähdeviitteet
26
1
2
Netti-isoskurssi: Aluksi
Isoskoulutus jatkaa siitä, mihin riparilla jäätiin. Yleensä rippikoulu käydään sinä
vuonna kun täyttää 15 vuotta, joten siitä jatkava isoskoulutus sijoittuu
elämänvaiheeseen, jolloin ihan oikeasti kasvaa isoksi!
Netti-isoskurssin oppimäärä sisältää perustietoa isosena toimimisesta viiteen
oppituntiin kiteytettynä. Kurssi on tarkoitettu nimenomaan isoskoulutuksesta
kiinnostuneille, mutta on varmasti hyödyksi myös varsinaisen isoskoulutuksen
käyneille.
Kurssista et saa pätevyyttä toimia isosena missään seurakunnassa. Tämä kurssi
kuitenkin pyrkii käymään tiivistetysti läpi varsinaisen isoskoulutuksen tärkeimmät
jutut: luvassa on tutustumista itseensä, Jumalaan ja Raamattuun. Kurssin saavuttaa
tarkoituksensa, jos se saa aikaa sinussa kipinän lähteä paikalliseen isoskoulutukseen
mukaan 27 000 muun vuosittain isoskoulutuksen Suomessa käyvän nuoren kanssa.
Tämä on kurssin PDF-versio. Kurssi on myös saatavissa netissä osoitteesta
www.isosten.net/netti-isoskurssi. Kurssi on CC-BY-SA –lisenssin alainen, joten saat
vapaasti muokata, levittää ja käyttää kurssia kunhan vain mainitset
sen alkuperäisen tekijän nimen uudenkin version yhteydessä.
Kuinka kurssi toimii?
Kurssi on jaettu viiteen oppituntiin, joiden välillä voit liikkua navigaatiopainikkeilla.
Kurssin suorittamista varten tarvitset kynän, paperia ja Raamatun sekä noin 15
minuuttia aikaa oppituntia kohden. Oppitunnin kestoon vaikuttaa perusteellisuutesi.
Jokainen oppitunti sisältää kolme osiota:
OPI: Käy oppitunnin teoria lävitse lukemalla.
LUE: Lue Raamatusta oppituntiin liittyviä kohtia. Pohdi niiden merkitystä.
POHDI: Pohdi ja kirjoita halutessasi paperille vastauksiasi oppituntiin liittyviin
kysymyksiin. Kirjoita mahdollinen tiivistelmä talteen.
Oletko valmis aloittamaan?
2
3
Oppitunti 1: Kuka minä olen?
OPI:
Isoskoulutukseen kuuluu suuresti kasvaminen. Kasvamiseen taas kuuluu fyysinen
kasvun lisäksi henkinen kasvu. Kasvaminen vaatii, että on jonkinlainen käsitys
itsestään. Riparin ja isoskoulutuksen aikana elämässä ihminen hakee omaa kuvaansa
ja käsitys itsestään saattaa muuttua nopeasti. Lisäksi on tärkeää huomata, että on
olemassa kaksi erilaista kuvaa itsestään: toinen sellaisena kuin on ja toinen
sellaisena kuin haluaisi olla.
Aikoinaan omassa isoskoulutuksessani teimme omaan minäkuvaan liittyviä
kysymyksiä sisältävän harjoituksen ja aluksi tein sen ”roolini” mukaan vastaten siten
kuin luulin minun täytyvän vastata, että olisin ”hyvä ihminen ja isonen”. Kuitenkaan
harjoituksen tarkoituksena ei ole luoda entistä yksityiskohtaisempaa peiteroolia,
vaan saada rehellinen käsitys itsestään. Isosen ei kuulu olla erityisen hyvä. Hyvä
isonen on epätäydellinen ja samaistuttavan inhimillinen epäonnistuja. Voimme siis
olla täysin omia itsiämme kaikkine puutteinemme sekä hyvine piirteinemme.
Kun kasvamme isoksi, joudumme tekemään päivittäin erilaisia valintoja. Ne valinnat
kertovat mitä asioita pidämme tärkeinä, mitä pidämme tavoittelemisen arvoisina.
Lajittelemmeko roskat? Ostammeko mieluummin reilun kaupan tuotteita?
Valintamme kertovat kuuluko arvoihimme esimerkiksi ympäristön suojelu tai
ihmisten tasa-arvoisuus. Valintoihimme vaikuttaa suuresti myös se, minkä
miellämme oikeaksi ja minkä vääräksi.
LUE:
Room. 12:9-18
POHDI:
Mieti mielessä vastaukset seuraaviin kysymyksiin ensin siten kuin olet ja sitten siten
kuin haluaisit olla:
 Mitkä asiat saavat sinut hymyilemään ja tuntemaan itsesi onnelliseksi?
 Mitkä asiat saavat sinut surulliseksi ja itkemään?
 Millainen rooli sinulla on kaveriporukassasi? Hissukka, innostuja, muiden
naurattaja, ”pomo” vai kenties idearikas ja luova persoona?
 Miten pärjäät koulussa? Mitkä ovat suosikki- ja inhokkiaineesi?
3
4
 Mitä perheesi merkitsee sinulle? Ketkä lasket kuuluvan perheeseesi?
 Mitä harrastat? Missä asioissa olet hyvä?
 Mihin asioihin olet itsessäsi ja ulkonäössäsi tyytyväinen? Mitä haluaisit
muuttaa?
 Mitä kristillinen usko merkitsee sinulle? Entä Jeesus?
Miten toive-minäsi eroaa todellisesta minästäsi? Mitkä ovat yhteisiä asioita? Mitkä
ovat toisin? Miten hyvän isosen tulisi vastata? Mitä taitoja, joita uskot isosen
tarvitsevan, sinä omistat jo nyt?
Oliko sinun vaikea keksiä vastauksia joihinkin kohtiin? Tuntuuko sinusta ettet ehkä
tunnekaan itseäsi kauhean hyvin? Seuraavaksi mieti mitä asioita ja millaisia ihmisiä
sinä…







Rakastat?
Vihaat?
Pelkäät?
Toivot?
Tarvitset?
Kadehdit?
Odotat?
Mieti mitkä ovat tärkeitä arvoja ja ihanteita elämässäsi. Kirjoita ylös vaikein
valintatilanne, johon olet koskaan joutunut.
Seuraavassa on lista erilaisista kysymyksistä. Vastaa niihin mielessäsi. Yritä myös
perustella vastauksesi. Mikä kysymyksistä oli vaikein?







Olisitko valmis lunttaamaan kokeessa, jos tietäisit, ettet jää kiinni?
Olisitko valmis muuttumaan pahaksi, jos siten saisit elää paljon pidempään?
Jos saisit tietää yhden asian tulevaisuudestasi, mikä se olisi?
Voiko abortti olla oikein missään tilanteessa?
Mitä tekisit, jos löydät kadulta 1000e? Entä jos löytäisit 10e?
Mitä mieltä olet turkistarhaiskuista?
Olisitko valmis murhaamaan yhden viattoman ihmisen, jos se poistaisi
nälänhädän maailmasta? Entäpä paatuneen rikollisen?
Kirjoita vielä paperille ylös suurin unelmasi kaikkine kauniine yksityiskohtineen.
4
5
Oppitunti 2: Kuka Jumala on?
OPI:
Katekismuksessa sanotaan, että ”Jumalan tunteminen on elämämme tärkein ja
perustavin asia”. Jumalaan tutustuessa herää aina vain uusia ja uusia kysymyksiä,
jotka voi välillä tuntua todella hankaliltakin. Vastauksia löytyy useimmiten
Raamatusta tai toiselta uskovasta, esimerkiksi seurakuntasi nuorisotyöntekijältä tai
papilta. Mutta isosena saatat mitä todennäköisimmin joutua myös vastaaja paikalle.
Rippikoululaisilta saattaa tipahdella välistä todella vaikeitakin kysymyksiä. Mitä
vastaisit, jos joku rippikoululainen kysyisi sinulta yllä olevia kysymyksiä?
On hyvä, jos pystyt hankkimaan vastaukset vähintäänkin omaa mieltäsi
askarruttaviin kysymyksiin. Jos kuitenkin tulee kysymys, johon et osaa vastata, on
tärkeää ettet ala keksimään vastauksia täysin omasta päästäsi, vaan myönnät
tietämättömyytesi ja lupaat selvittää asian rippileirin papilta tai nuorisotyöntekijältä.
LUE:
2. Moos. 3:14
POHDI:
Mitä 2. Moos. 3:14 tarkoittaa?
Mieti seuraavia asioita:
 Onko Jumala mies tai nainen? Minkä näköinen hän on?
 Onko Jumala kaikkivaltias? Miksi hän ei estä kaikkea pahaa tapahtumasta?
 Mitä tapahtuu kuoleman jälkeen? Pääsevätkö kaikki taivaaseen? Onko
helvettiä olemassa?
 Mikä on ihmisen tarkoitus maan päällä? Miksi Jumala loi ihmisestä tyhmän
eikä viisasta? Ovatko ihmiset vain Jumalan pelinappuloita?
 Mistä voi tietää, että juuri kristinuskon Jumala on se oikea Jumala?
Oppitunnin päättävänä tehtävänä keksi mahdollisimman kinkkinen kysymys
Jumalasta, uskosta tai Raamatusta, kirjoita se ylös ja yritä sitten löytää siihen vastaus
netistä, Raamatusta tai papilta.
5
6
Oppitunti 3: Raamattu
OPI:
Raamattu. Kirjojen kirja. Pyhä kirja. Jumalan puhetta. Kokonainen kirjasto yksissä
kansissa. Raamatusta löydät historiakirjallisuutta hämmästyttävän tarkkoine
faktoine, henkeä salpaavia tarinoita ihmistä, jotka ovat päättäneet pyhittää
elämänsä Jumalalle, inhimillisiä kertomuksia erehtymisestä ja lankeamisesta, mutta
loppujen lopuksi nousemisesta uuteen kiitoon Jumalan kanssa, Jeesuksen elämä
neljästä eri näkökulmasta sekä opetuksia. Raamatusta löydät asiaa useammankin
kirjaston edestä ja ennen kaikkea kokonaisuutena se muodostaa tosi-tarinan
suurimmasta rakkaustarinasta, mitä ikinä on luotu, Jumalan ja ihmisten
rakkaustarinasta.
Raamattu voi myös olla todella hankala kirja luettavaksi. Paikat ja henkilöt tuntuvat
vierailta, kertomukset monimutkaisia ja kielikin tuntuu välistä heprealta –
vuosituhansien aikana syntyneistä käännöksistä huolimatta. Raamattua on helppo
lukea eri tavoilla. Yksin tai yhdessä, ääneen tai mielessä, hitaasti mietiskellen tai
nopeasti edeten. Voit lukea alusta loppuun tai pelkästään suosikkikohtia. Jokaisen
täytyy löytää oma tapansa.
Raamatun ymmärtäminen voi paikoittain olla todella vaikeaa. Tähän pulmaan on
luotu kolmen ässän menetelmä.
 Sisältö: Selvitä kuka kirjoittaa, mistä tilanteesta, kenelle, mihin tilanteeseen,
mitä hän sanoo ja mitä sanat sekä paikannimet tarkoittavat. Kaikki ei setviydy
ensimmäisellä kerralla, käytä apuna Raamatun lopussa olevaa sanastoa,
alaviitteitä, internettiä tai muita ihmisiä.
 Sanoma: Selvitä mihin kirjoittaja pyrkii, miksi hän sanoo juuri näin, mitä
kirjoittaja halusi tällä tekstillä sanoa niille, joille se kirjoitettiin sekä mitä
Jumalalla oli sanottavaa tuossa tilanteessa.
 Sovellus: Mikä on tekstin sanoma juuri meille, mitä Jumala haluaa sanoa
meille, miten se liittyy minun elämääni tänään, mikä tuntuu katkelmassa
vaikealta, mikä ilahdutti minua ja miten kirkko on perinteisesti tulkinnut
tämän kohdan?
Raamattuun liittyy läheisesti myös käsite pelastushistoria. Se kertoo ihmiskunnan
pelastuksesta luomisesta tuomiopäivään. Kaikki alkaa ihmisten luomisesta ja
6
7
syntiinlankeemuksesta 1. Mooseksen kirjan alussa, jatkuu läpi vanhan testamentin,
kunnes päästään profetioihin pelastuksesta ja pelastuksen saapumiseen: Jeesuksen
syntymään. Puolessa välissä nähdään, kun Jeesus täyttää Jumalallisen tehtävänsä
kuollessaan meidän kaikkien puolesta, ja noustessaan kuolleista. Lopuksi voidaan
seurata alkuseurakunnan vaiheita, ja Johanneksen saamaa näkyä lopusta, kun Jeesus
palaa hakemaan omansa pois.
Raamatun tärkein henkilö on Jeesus, joka vaikuttaa koko kirjaston kaikissa kirjoissa.
Tärkeän osan Raamatun opetuksista muodostaa Jeesuksen opetukset, vertaukset,
joita kerrotaan neljässä evankeliumissa.
LUE:
 Kokonaan jokin evankeliumeista, esim. evankeliumi Luukkaan mukaan.
 Vuorisaarna Matt. 5 – 7 (Sisältyy Matteuksen evankeliumiin)
Jokin seuraavista Jeesuksen vertauksista:




Viinitarhan työmiehet Matt. 20:1-16
Armoton palvelija Matt. 18:21-35
Tuhlaajapoika Luuk. 15:11-32
Laupias samarialainen Luuk. 10:25-37
POHDI:
Listaa paperille kaikki Raamatun kirjat, jotka muistat. Yhteensä niitä on 66. Kun et
enää keksi yhtään, tarkista Testamenttien sisällysluetteloista mitkä kaikki muistit.
Ota myös selvää mitä muita vertauksia Jeesus esitti. Mikä niistä on suosikkisi? Pohdi
myös miksi Jeesus puhui paljon vertauksin. Lue sitten Jeesuksen perustelu
vertauksin puhumiselle: Matt. 13:10-17.
Lue Matt. 11:7-15 kolmen ässän menetelmää hyödyntäen.
7
8
Oppitunti 4: Ryhmä
OPI:
Isonen on ennen kaikkea oman pienryhmänsä ohjaaja. Huomioi heti aluksi, ettei
titteli ole ryhmänjohtaja vaan ryhmänohjaaja. Isosen tehtävä ei ole johtaa ryhmää
vaan ohjata sitä tuottoisan työskentelyn vaatimaan suuntaan. Esimerkiksi ”ryhmän
pomon” roolia voidaan vaihdella, vaikkakin isosen on kuitenkin kokoajan pidettävä
ryhmä hallinnassa. Ryhmän ohjaaminen vaatii sekä rautaista taitoa kuin myös onnea
ryhmän kanssa. Kaikki ryhmät eivät vain toimi, teki mitä vain. Siltikin yleensä ryhmiä
voi saada toimimaan paljon paremmin, kun tuntee hieman teoriaa ryhmän
toimimisesta tai edes pieniä kikkoja ryhmähengen parantamiseksi.
Perehdytään aluksi ryhmän elinkaareen. Kaikki ryhmät toimivat saman kaavan
mukaan, ainoastaan vaiheiden pituus ja nopeus saattavat vaihdella. Näiden
vaiheiden ymmärtäminen auttaa sinua löytämään hyviä tapoja parantaa ryhmän
työskentelyä.
 Tutustumisvaihe: Ryhmän jäsenet ovat irrallaan toisistaan tai pareittain
hajoten koko käytettävissä olevaan tilaan. Kaikki ovat muodollisen kohteliaita
toisilleen. Ryhmän tehtävänä on uskaltaa tutustua. Varovaisuus sekä tarkkailu
ovat vallitsevia tunteita.
 Klikkiytymisvaihe: Ryhmän jäsenet muodostavat pieniä alaryhmiä eripuolille
käytettävissä olevaa tilaa. Kaikki tarkkailevat toisiaan. Ryhmän tehtävänä on
luopua ennakkoluuloista sekä ilmaista ajatuksia ja tunteita. Vallitsevina
tunteina ovat epäluulo, pettymys, ilo, innostus, suuttuminen, masennus ja
alistuminen.
 Työskentelyvaihe: Ryhmän jäsenet muodostavat suuria ryhmiä lähelle
ryhmän näkymätöntä keskipistettä. Tämä on ryhmän hedelmällisin
työskentelyvaihe. Liikkuminen alaryhmästä toiseen on vapaata. Ryhmän
tehtävänä on osallistua siihen mitä ryhmä kulloinkin tekee. Vallitsevia tunteita
ovat innostus ja turvallisuus.
 Lopetusvaihe: Ryhmän jäsenet muodostavat tiiviin ryppään näkymättömän
keskipisteen ympärille juuri hetkeä ennen ryhmän päättymistä. Ryhmä on
tunteiden vallassa. Ryhmän tehtävänä on valmistautua luopumaan ryhmästä.
Vallitsevia tunteita ovat onnellisuus ja surun ennakoiminen.
8
9
Ryhmän työskentelemisen hedelmällisyys saattaa riippua suuresti ryhmänohjaajan
toiminnasta. Rippileireillä paljon tapahtuu pienryhmissä ja erityisesti ryhmätunnilla
tai ns. raamiksissa, joten on hyvä tietää muutama vinkki hyvään ryhmän
työskentelyyn.
1. Työskentelemisen aloittaminen: Hanki etukäteen kaikki tarvikkeet ja
materiaalit, jotta työskentelyn alkaessa pääsette heti tarttumaan toimeen.
Tarkista, ovatko kaikki läsnä ja valmiita työskentelemään. Keskeneräiset asiat
kannattaa tehdä loppuun ja varmistaa että työskentelypaikka on rauhallinen.
2. Koukun heittäminen: Heitä koukku veteen eli esitä haaste, väite tai kysymys,
jota alatte ryhmässä pohtimaan.
3. Työstäminen: Käsitelkää aihetta perinpohjaisesti kysymysten, keskustelujen,
väittelyjen ja arvioiden kautta. Tärkeää on, että kaikki saisivat puhua paljon.
Lopuksi päättäkää, miten lähdette työtänne toteuttamaan.
4. Työn tuottaminen: Jakakaa tehtävät, harjoitelkaa, valmistelkaa, toteuttakaa
työ siten että kaikki osallistuvat jotenkin.
5. Arviointi: Arvioikaa tuotosta ja ryhmän työskentelyä yhdessä. Anna jokaiselle
positiivista palautetta kaikesta, mistä on vähänkään aihetta!
Kuitenkaan aina ryhmä ei tunnu alkavan millekään. Muutama kisuaa keskenään
eivätkä kuuntele ohjeita, yksi on täysin hiljainen eikä osallistu mihinkään mitenkään
ja viimeinen on vastarannan kiiski henkeen ja vereen ja kyseenalaistaa kaikki ohjeesi
ja vastustaa kaikkea. Seuraavassa on muutamia asioita, joiden pohjalta voit arvioida
oman ryhmäsi toimivuutta:
 Ryhmän ilmapiiri on epävirallisen mukava ja rentoutunut. Jännitystä ja
ikävystymistä ei esiinny.
 Keskustelu on vilkasta ja kaikki osallistuu, pysytään aiheessa (enimmäkseen).
 Jäsenet kuuntelevat toisiaan ja uskaltavat esittää omia ajatuksiaan.
 Jäsenet uskaltavat olla eri mieltä, mutta se ei estä tekemästä yhteistyötä.
 Jos arvostelua esiintyy, se kohdistuu ryhmän toimintaan kokonaisuutena, ei
yksittäiseen ryhmän jäseneen.
 Ryhmänohjaaja ei määräile ryhmää.
 Ratkaisuista keskustellaan, kunnes löydetään paras ratkaisu.
9
10
LUE:
2. Tim. 2:15
POHDI:
Nyt mieti konkreettisia keinoja, joilla voisit parantaa ryhmän me-henkeä ja
toimivuutta. Kirjoita paperille erilaisia ryhmän tehokkaan toiminnan kannalta
hankalia ihmistyyppejä (esim. hiljainen, vilkas, muiden naurattaja, vastarannan
kiiski) ja niiden viereen käytännön toimenpiteitä, joilla voisit saada heidät paremmin
toimimaan ryhmässä.
10
11
Oppitunti 5: Kuunteleminen
OPI:
Leirillä isosen tärkeimpiä tehtäviä on kuunteleminen. Se on taito jota ei pysty
oppimaan tämän kurssin taikka edes varsinaisen isoskoulutuksen aikana, vaan siihen
voi mennä jopa koko elämä. Kuuntelemisessa avoimuus ja aito kiinnostus on
tärkeintä.
Aina kuuntelijaa tarvitseva ei uskalla tulla suoraan kertomaan. Se on hyvä huomata
pienistä merkeistä. Esimerkiksi kuuntelijaa kaipaava henkilö saattaa hakeutua
seuraa muita aktiivisemmin ja antaa joskus enemmän suoria joskus vähemmän
suoria vihjeitä, ettei itsellä, kaverilla tai kotona ole kaikki hyvin. Tällöin kannattaa
rohkeasti kysyä haluaako tämä keskustella sinun tai jonkun muun työntekijän
kanssa. Jos joku pyytää juttelijaa tai suostuu juttelemaan, kannattaa tehdä tilaisuus
jutella juuri sillä hetkellä, oli tilanne mikä tahansa.
Seuraavien vinkkien avulla voit kuitenkin harjoitella tätäkin taitoa:
Varaa riittävästi aikaa: Jos toinen kokee, että sinulla on kiire, aitoa vuorovaikutusta
ei välttämättä synny. Myös rauhallinen paikka on tärkeä.
Tee tarkentavia kysymyksiä: Se kertoo sinun kuuntelevan, mitä toinen kertoo. Hyviä
tarkennuksia on mm. ’Sanoit äsken… Tarkoititko sitä, että…’, ’Ymmärsinkö oikein
että…’ ja ’Tuntuuko sinusta että…’
Älä pelkää hiljaisia hetkiä: Jo pelkkä vierellä oleminen ja kuunteleminen voi olla
joskus suurin lohtu. Joskus on hyvä ottaa kädestä kiinni, mutta on hyvä muistaa,
etteivät kaikki pidä kosketuksesta.
Katso silmiin: Tämä voi olla vaikeaa. Se kuitenkin kertoo, se kuitenkin kertoo että
kuuntelet ja keskityt.
Uskalla näyttää tunteesi: Se helpottaa myös toista näyttämään omat tunteensa.
Tärkeintä on olla aito, ei kannata teeskennellä surevaa, jos siltä ei tunnu.
Ei, et voi ymmärtää: Älä sano liian helposti ymmärtäväsi hänen tilannettaan!
Pahinta on, että jos toinen kertoo äskettäin kuolleesta vanhemmastaan, vastaat
että: ”Joo mää ymmärrän sua, mullakin kuoli marsu toissa kesänä.”
11
12
Joskus setti, jota kuunneltava kertoo, voi olla todella raskasta. Kuuntelemisen lisäksi
on aivan yhtä tärkeää, ettet jää kerrotun asian kanssa yksin painiskelemaan. On
tärkeää, ettei kuultuja juttuja levittele leirillä tai sen ulkopuolella, mutta
työntekijöille saa ja pitääkin kertoa, jos joku kertoo jotakin raskasta!
Aina eteen ei tule suurta avautumista. Aivan yhtä tärkeää on ”rupattelu”: viettää
aikaa pikkuisten kanssa, ja kuunnella heidän kuulumisiaan. On tärkeää olla aidosti
kiinnostunut heidän harrastuksistaan ja kuulumisistaan, jotta rehellinen
vuorovaikutus pääsee muodostumaan. Rupattelu on enemmän vuorovaikutteista, ja
siinä voit kertoa omista kokemuksistasikin asiaan liittyen. Kuitenkin on tärkeää, että
pidät keskustelun aiheen rippikoululaisessa, jotta tämä tuntee olonsa tärkeäksi.
Vastaat, vain jos kysytään.
Leirillä saattaa myös esiintyä jonkun kiusaamista. Sitä ei pidä hyväksyä missään
mielessä, edes pilailuna! Mahdolliset havainnot jonkun kiusaamisesta kannattaa
kertoa välittömästi työntekijöille.
POHDI:
Onko sinulle joskus tultu avautumaan jostakin? Miltä se tuntui? Miten reagoit? Miltä
hänen kertoma asiansa sai sinut tuntemaan?
Oletko avautunut joskus jollekin? Miten hän reagoi asiaasi? Miten olisit hänen
toivonut reagoivan? Mitä avautuminen sai sinut tuntemaan?
Mieti miten kiusaaminen voisi ilmetä riparilla? Miten sitä voitaisiin ehkäistä ja miten
lopettaa?
Mieti minkälaisia ihmiskohtaloita voisit kohdata rippileirillä. Mieti miten lohduttaisit
tai juttelisit asiasta, jos tämä tulisi kertomaan kohtalostaan? Mieti mitä vastaat, jos
avautumisen päätteeksi pikkuinen kysyy, miksi Jumala sallii kaiken tämän pahan
maailmassa tai miksi Jumala salli sen tapahtuvan hänen läheiselleen / itselleen.
Entäpä, jos pikkuinen syyttää Jumalaa tapahtuneesta?
12
13
Oppitunti 6: Isosen tehtävät
OPI:
Kuudes ja viimeinen oppitunti on kokoluokaltaan megalomaaninen, joten se on
jaettu osioihin A-D. Jokainen osio vastaa laajuudeltaan yhtä aiempaa oppituntia.
Isosen tehtävissä käydään ohjeet sketsien, leikkien, hartauksien ja raamisten
onnistuneeseen vetämiseen. Ohjeista osa on vanhempaa tuotantoani, jopa Isosen
Blogin ajoilta vaikkakin korjailtuna ja päivitettyinä, sketsit uudempaa tuotantoa ja
raamikset alun perin Johan "wannabé-pastori" Savolan käsialaa.
POHDI:
Jokaisen osion jälkeen on 10-kohtainen tiivistetty lista kunkin jutun vetämisestä.
Kirjoita ne itsellesi ylös.
13
14
Oppitunti 6A: Sketsit
OPI:
Iltaohjelmien ehdottomia helmiä, pitkien päivien voimavaroja, hymyhuulten
nostattajia ja nauruhermojen kutkuttajia. Tunnetaan myös sketseinä. Sketsien
onnistunut vetäminen vaatii hyvää makua sketsien valinnassa, harjoittelua, loistavia
rooliasuja sekä pienen ripauksen rohkeutta esiintyä ja nolata itsensä. Sketsit ovat
yleensä aina isosten esittämiä.
Projekti alkaa sketsien valinnasta. Jokaisessa seurakunnassa kiertää tietyt
perinnesketsit, ja kokeneet isoset osaavat niitä liudan ulkoa. Lisäksi riippuen
seurakunnasta, isoskoulutettaville jaetaan erilaisia lärpäkkeitä ja nivaskoja
materiaaleja, myöskin sketseistä, lisäksi käytettävissä saattaa olla
sketsikokoelmakirjoja. Jos materiaaleja ei löydy kuitenkaan leiriltä löydy, eikä yhtään
hyvää sketsiä tule mieleen, kannattaa kännykällä tai koneella surffata
Pompelipediaan (wiki.isosten.net) etsimään sopivia sketsejä.
Sketsejä on muutamia eri alalajeja: löytyy tavallisia sketsejä, kuiviksia ja sitten on
jatkiksia. Kuivikset ovat parhaimmillaankin kömpelöjä ja herättää säälinaurua, kun
taaempi hölkkääjä puraisee edempää nilkasta, ja toteaa syyksi, että tämä on
”pururata”. Jatkikset jatkuvat joko juoneltaan tai erilaisilta variaatioillaan jokaisessa
iltaohjelmassa. Esimerkiksi voidaan tehdä parodia jostakin tunnetusta televisioohjelmaformaatista, jossa sitten käydään kymmentä käskyä lävitse.
Valittaessa sketsiä tulee kiinnittää huomiota ryhmän elinkaareen, isosten määrään
ja erityislahjoihin sekä leirin ajankohtaan. Aivan aluksi ei kannata esimerkiksi ottaa
kuiviksia, ja ottaa vitsikkäitä sketsejä; myöhemmin sketsi voi olla melkein pelkät
rooliasut. Käytettävissä olevien isosten määrä rajoittaa vaihtoehtojen määrää, sekä
sketsin tyyppiä. Esimerkiksi tyypillinen tulkkisketsi vaatii hyvää englanninkielen
lausuntaa sekä hyvää muistia. Leirin ajankohta vaikuttaa myös siihen, ovatko sketsit
sisällä vai ulkona. Esimerkiksi tsernobyl/batman –pelottelusketsi vaatii ulkotilaa.
Kuitenkin riparilaisten kastelusketsejä tulee aina välttää! Kun sketsejä löydetään
monia hyviä, kannattaa ne jakaa teeman mukaan useaan iltaohjelmaan koko riparin
ajaksi.
Joskus sketsejä syntyy riparilla itsestään erilaisista tilanteista. Erityisesti
loppupuolella näitä sketsejä voidaan esittää, ja naureskella yhdessä tapahtuneelle.
14
15
Kuitenkin tulee välttää, ettei ketään nolata enempää kuin muita. Lisäksi kaikenlaisia
riparilaisten nolaussketsejä ei tule ottaa leirin alkupuolella. Uudet sketsit tulee aina
hyväksyttää leirin työntekijöillä ennen esittämistä. Kuitenkin tulee välttää
viimeiseen asti isosten inside-läppien esittämistä! Mikään ei ole kauheampaa kuin
vitsi, jota kukaan ei tajua, ja isosten repeäminen keskenään; pikkuiset tuntevat
itsensä ulkopuolisiksi.
Valinnan jälkeen sovitaan näyttelijät. Kannattaa vuorotella niin, että kaikki pääsevät
näyttelemään jossakin sketsissä. Sketsit kannattaa käydä vähintään kahteen
otteeseen läpi, jotta kaikki osaavat sen. Ekalla kerralla ilman mitään sen kummempia
varusteita, toisen kerran iltaohjelmatilassa tarvittavien tarvikkeiden ja
roolivaatteiden kanssa. Rooliasut ja muut tarvittavat tarvikkeet tulee hankkia
valmiiksi hyvissä ajoin!
Roolivaatteiden valinnassa tulee olla tarkkana! Rooliasujen tulee olla hauskat, mutta
niidenkään kanssa ei saa lyödä yli. Rooliasujen kannattaa olla osuvat, roolihahmoon
sopivat. Mutta liika on liikaa, eivätkä ne saa olla liiaksi haittana sketsissä. Kuitenkin
sketseissä on vitsi, joka menee helposti ohi, jos kaikki keskittyvät rooliasuihin.
Sketsin valmistelut ja tarvikkeet tule hankkia hyvissä ajoin, ja jakaa niiden
hankkiminen. Iltaohjelman aikana yleensä isoset lähtevät valmistautumaan sketsiin
jo edellisen ohjelmanumeron myötä. Tähän tulee kiinnittää huomiota iltaohjelmaa
suunnitellessa, että kaikki isoset eivät häviä kesken kaiken, vaan osa jää myös
vetämään iltaohjelmaa.
Sketsit kannattaa esittää rauhallisesti, sanoa asiat hitaasti ja selkeästi sekä esiintyä
aina yleisön suuntaan. Sketseihin tulee heittäytyä, sillä se miten esittää ratkaisee
sketsin hauskuuden. Sketseissä improvisaatio voi tuoda loistavaa lisää vitsiin, ja
toimii yleensä todella hyvin, kun pystyy tuomaan roolihahmoon vielä jotakin lisää.
Kuitenkin pitää muistaa, että sketsit tulee aina lopettaa huippukohtaan! Sketsiä ei
tule missään nimessä jatkaa enää sen jälkeen, sillä vitsin paljastumisen jälkeen se ei
enää naurata hyeenaakaan!
Iltaohjelman jälkeen perinteisesti ”pukuhuone” on kuin pyörremyrskyn jäljiltä, kun
roolivaatteet on puettu ja riisuttu äärimmäisessä kiireessä. Iltaohjelman jälkeen
kaikki isoset tulevat yhdessä siivoamaan roolivaatteet takaisin niille kuuluville
paikoille seuraavia iltaohjelmia varten.
15
16
On olemassa tiettyjä sketsejä, joiden esittämistä tulee äärimmäisen pitkään
harkita! Yksi esimerkki on ns. ”Ellun surma”. Siinä käydään yhä uudestaan ja
uudestaan erilaisilla tyyleillä teatteriharjoituksia, joissa Ellu kuolee. Tämä sketsi on
useassa seurakunnassa kiellettyjen sketsien listalla, ja hyvästä syystä! Sketsi
käsittelee kuolemaa, ja voi siksi olla todella kipeä paikka, jos jollakin on kuollut
sukulainen lähiaikoina. Erityisesti, jos tällainen tapaus tiedetään, tulee sketsi jättää
pois. Ja vaikka ei tiedetä, tulee sitä harkita vakavasti.
POHDI:
Kirjoita ylös tiivistelmä:
1.
2.
3.
4.
5.
6.
7.
8.
Etsikää ja valitkaa sketsit materiaaleistanne yhdessä, sopikaa näyttelijät.
Valintaan vaikuttaa ryhmän elinkaari, isosten määrä ja leirin ajankohta.
Leiritilanteesta sketsiä tehdessä nolataan koko porukka, ei vain yhtä tai kahta!
Ei missään nimessä sketsejä isosten inside-läpistä!
Käydään läpi kahteen kertaan, hankitaan tarvikkeet hyvissä ajoin yhdessä.
Roolivaatteiden kanssa jalat maassa; sopivat mutta ei liian ylilyövät.
Puhu rauhallisesti ja selkeästi, naama yleisön suuntaan
Esitä roolin mukaan, mutta heittäytyä ja improvisoida saa, kunhan muista
lopettaa huippukohtaan!
9. Roolivaatteet siivotaan iltaohjelman jälkeen yhdessä!
10. Varokaa arkojen aiheiden, kuten kuoleman tai masennuksen käsittelemistä
sketseissä!
16
17
Oppitunti 6B: Leikit
OPI:
Leikkejä valittaessa tulee ensin ottaa huomioon leikin tilanne. Onko sisällä vai
ulkona? Onko 3 vai 30 osallistujaa? Ryhmän vaihe ja laatu, onko paljon ujoja, kuinka
hyvin tuntevat toisensa? Leirillä ensimmäisenä päivänä ja viimeisenä iltana
leikittävät leikit ovat täysin erilaisia. Leikin valinta tulee suorittaa näiden seikkojen
perusteella. Sisällä tulee vahinkojen välttämiseksi ottaa rauhallisempia leikkejä kuin
ulkona. Leikkivien määrä vaikuttaa myös leikkeihin, siten, että onko leikkijöitä
tarpeeksi tai liikaa johonkin leikkiin ja riittääkö leikkiin mahdollisesti tarvittavia
apuvälineitä kaikille.
Myös ryhmän elinkaari tulee ottaa huomioon. Ryhmän vasta muodostuessa tulee
ottaa tutustumis- ja nimileikkejä, mutta leirin jo lähestyessä loppua ja ryhmän
toimiessa hyvin, voidaan ottaa jo hieman reippaampia leikkejä, kuten laululeikkejä ja
leikkejä, jotka vaativat jossain määrin fyysistä kontaktia muiden kanssa. Viimeiseksi
mainittujen leikkien kohdalla tulee tarkoin miettiä tarkoin leikin soveltuvuutta
kyseiselle ryhmälle, sillä leikkien tulee olla hauskoja kaikille! Myös tila tulee
huomioida koon ja vaaranpaikkojen suhteen. Kaikenlaisille nolausleikeille tulee
sanoa aina ehdoton ei!
Valittuanne leikit, opetelkaa leikit yhdessä isosporukalla, jollei niitä olla leikitty
aikaisemmin. Kaikkien isosten tulee osata leikki etukäteen ja samalla varmistatte
myös, että toimiiko leikki hyvin. Sopikaa kuka ohjaa minkäkin leikin ja jokainen
harjoittelee leikin vetämistä muille isosille. Kun leikit ovat hanskassa kaikilla, alkaa
alkuvalmistelut. Haalikaa etukäteen kokoon kaikki leikin vaatimat tarvikkeet (pallot,
pilli yms.), jotta enää leikkiä aloiteltaessa ei kenenkään tarvitse lähteä juosten
hakemaan mitään. Valmistelkaa leikkitila (lähinnä jos on sisällä ja tila vaatii
valmisteluja kuten vaikkapa tuolien / pöytien syrjään siirtämistä) ja käykää yhdessä
läpi vaaranpaikat ja pyrkikään eliminoimaan ne mahdollisimman hyvin.
Kun alatte vetää leikkiä, haalikaa porukka kasaan. Leikin selittää vain yksi!
Useamman selittäessä vaikeutuu leikkijöillä idean ymmärtäminen. Toinen voi
tarvittaessa täydentää selitystä selityksen jälkeen. Ole innostunut ja osallistu itsekin
leikkiin. Kaikki isoset osallistuvat leikkiin. Käykää läpi säännöt, sillä samasta leikistä
voi olla useita versioita eri säännöillä, jotka voivat poiketa toisistaan. Pelataan niillä
17
18
säännöillä, jotka isonen kertoo. Tarvittaessa havainnollistakaa vaikeita kohtia.
Muista kertoa leikkialue. Lopuksi varmista, ymmärsivätkö kaikki leikin idean.
Leikittäessä valvo leikkijöiden turvallisuutta, ettei kukaan loukkaa itseään. Tarkkaile
samalla, että kaikki noudattavat sääntöjä ja peli sujuu oikeudenmukaisesti. Muista
lopettaa leikki silloin kun kaikilla on vielä hauskaa!
POHDI:
Kirjoita ylös tiivistelmä:
1.
2.
3.
4.
5.
6.
Huomioi leikkitila, osallistujien määrä ja ryhmän vaihe.
Valitkaa isosten kanssa yhdessä leikki, ehdoton ei nolausleikeille!
Opetelkaa leikit ja leikin vetäjä harjoittelee leikin vetämistä muille isosille.
Haalikaa kaikki tarvikkeet hyvissä ajoin kokoon.
Valmistelkaa tarvittaessa leikkitila ja eliminoikaa vaaranpaikkoja.
Ole innostunut ja osallistu itse leikkiin kuten myös kaikki muutkin isoset
osallistuu.
7. Käykää läpi säännöt ja leikkialue, tarvittaessa havainnollistakaa vaikeita
kohtia.
8. Varmista ymmärsivätkö kaikki leikin idean!
9. Leikittäessä valvo turvallisuutta, sääntöjen noudattamista ja
oikeudenmukaisuutta.
10.Muista lopettaa leikki silloin, kun kaikilla on vielä hauskaa!
18
19
Oppitunti 6C: Hardet
OPI:
Hartaus on aina leiriporukkanne oma hiljentymis- ja rukoiluhetki, jonka on tärkeää
olla mukava ja luottamuksen ilmapiirissä tapahtuva, ettei kenelläkään olisi paha olla.
Hartaudessa musiikki, puhe ja muut erilaiset spektaakkelit ovat valinnaisia, sillä vain
yksi asia on ehdoton: rukous.
Pompelipediasta löytyviä valmiita hartauksia on hankala käyttää, sillä niissä esitetyt
mielipiteet eivät aina sovi omaan suuhun. Tärkeintä hartaudessa on, että se
kuulostaa sinulle luonnolliselta ja siinä ilmenee oma kokemuksesi tai mielipiteesi.
Aina ja joka tilanteessa parasta on, että tekee hartauden alusta alkaen itse. Sen ei
tarvitse olla erityisen hyvä tai hohdokas, kunhan se vain kuulostaa sinulta!
Seuraavaksi muutamia neuvoja, joilla voit tehdä oman hartauden ja elävöittää sitä
sekä saada usein vastahakoisetkin ja EVVK-asenteella riparilla olevat hereille ja
kuuntelemaan hartauttasi. Tässä olisi muutamia hyväksi koettuja neuvoja ja
vinkkejä, joista voi olla sinulle apua.
Kun aloitat hartauden tekemistä, mene jonnekin rauhalliseen paikkaan, johon ota
mukaan kynä, paperia ja Raamattu. Jos musiikki auttaa sinua keskittymään,
kannattaa laittaa taustalle soimaan jotakin gospel-musiikkia ja mieluiten sellaista,
mitä et ole ennen kuunnellut. Musiikki paitsi auttaa sinua keskittymään, voit saada
siitä myös ideoita hartauteen. On kuitenkin parempi valita musiikki hartauteen, eikä
ensin valita biisiä ja sitten tehdä hartautta sen ympärille.
Päätä minkälaista hartautta alat tekemään. Perinteisin on puhe, jota seuraa
musiikkia ja rukous, mutta myös vaihtoehtoja löytyy. Eräs vaihtoehto voisi olla
draamahartaus. Kyse on jostain dramatisoidusta kertomuksesta tai tarinasta, joka
näytellään. Draamahartaus yleensä vaatii paljon harjoittelua, joten se ei sovi
viimehetkellä luoduksi hartaudeksi. Tähän voit kysyä avuksesi muita isosia, joiden
kanssa voit harjoitella draamaa useamman kerran etukäteen. Jos käytätte
draamassa roolivaatteita ja rekvisiittaa, tulee näiden kanssa varoa ylilyöntejä.
Kyseessä ei ole mikään sketsi vaan hartaus. Toinen vaihtoehto on toiminnallinen
hartaus. Tässä leiriläiset osallistuvat jotenkin hartauteen omalla toiminnallaan.
Kolmas vaihtoehto voisi olla tarinahartaus, jossa luetaan joku valmis tarina.
19
20
Hartaus kannattaisi tehdä aina hyvissä ajoin etukäteen, mutta kokemuksesta osaan
jo sanoa, että yleensä hartaus kuitenkin tehdään vasta edellisenä tai iltana, tai kuten
allekirjoittanut parhaassakin tapauksessa, samana aamuna. Yleensä edellisenä iltana
isospalaverin jälkeen jää lähes aina joku, jolla on seuraavana päivänä hartausvuoro,
kirjoittamaan hartautta väsyneenä, mutta pakon edessä.
Valitse jokin ydinajatus, josta haluat kertoa jotakin muille paikallaolijoille ja joka voi
olla hyvin laajakin, jota myöhemmin lähdet jalostamaan eteenpäin ja tarkentamaan.
Ydinajatus voi liittyä päivän teemaan, vasta tapahtuneeseen juttuun tai sitten
johonkin valmiiseen aiheeseen Raamatusta. Kirjaa rohkeasti jokainen ajatuksesi
tästä aiheesta ylös, kyllä, myös ne kaikkein ihmeellisimmätkin. Kun olet saanut
ydinajatuksen eli hartautesi punaisen langan kirkkaasti selvitettyä, lue Raamattusi
loppuosasta sanastosta, kerrotaanko siellä mitään aiheestasi ja mitä Raamattu
kertoo. Jos pidät hartautesi riparilla, paikalla on myös pappi, joka voi neuvoa sinulle
aiheeseen liittyviä Raamatunkohtia ja hyviä vinkkejä saat myös toisilta isosilta.
Sitten lähde jalostamaan hartauttasi. Missä järjestyksessä kerrot asioista,
kokemuksistasi, luet raamattua, soitat musiikkia ja rukoilet. Tärkeää on, että kaikki
osat muodostavat yhden ehyen kokonaisuuden ja liittyvät jotenkin toisiinsa. Voi olla
hyvä myös kertoa, miten ne liittyvät toisiinsa, elleivät ne selvästi liity toisiinsa.
Puhe voi näyttää paperilla varsin lyhyeltä, mutta pitäessä et tarvitse mitään
jaaritteluja ynnä muuta, vaan mene suoraan asiaan, jotta kaikki pysyvät perässä,
mistä heille kerrot. Jos hartautesi sisältää puheen, parhaita ja kiinnostavimpia
aiheita ovat omat kokemuksesi Puhu myös hitaasti ja yksinkertaisesti, ikään kuin
tyhmälle, jotta kaikki varmasti pysyvät perässä ja muidenkin on helpompi seurata
hartautta. Kannattaa myös jättää aina lauseiden väliin muille hieman aikaa miettiä
sitä, mitä juuri sanoit, eikä vain paahtaa kauheaa kyytiä eteenpäin.
Älä huolehdi siitä, että onko hartautesi hyvä. Vaikket ehkä elä uskossa Jeesukseen,
suosittelen lämpimästi luottamaan siihen, että kun puhut, puhuja et ole sinä, vaan
Pyhä Henki. Yleensä huomaa vasta jälkikäteen, että kuinka paljon Jumala käyttää
meitä ja kertoo kauttamme jotain tärkeää muille. Sitä ei ole helppo uskoa eikä
luottaa siihen, ennen kuin saa hartauden pidettyä, mutta luota kuitenkin siihen, että
Jumala kyllä käyttää sinua ja auttaa tekemään hartauden.
20
21
Kun valitset musiikkia hartauteen, kannattaa kysyä rohkeasti apua muilta
nuorisotyönohjaajilta ja isosilta, sillä heiltä saa varmasti hyviä vinkkejä musiikiksi.
Musiikin voi soittaa vaikkapa cd-levyltä, mutta kannattaa harkita esimerkiksi myös
laulamista porukalla, jos kappale löytyy virsi- tai veisukirjasta, jotka yleensä on
mukana riparilla.
Hartauden pitäminen voi tuntua jännittävältä, mutta kyseessä ei ole
esiintymistilanne, vaan yhteinen hiljentyminen porukalla. Tiedän kyllä, että alkuun
hartauksien pitäminen jännittää varmasti, mutta kokemuksen myötä sekin jää takaalalle. Kirjoita hartaus kokonaisuudessaan paperille ja lue tarvittaessa rohkeasti
vaikka suoraan paperista, jos jännitys meinaa viedä voiton. Tarvitsee kymmeniä
pidettyjä hartauksia, jotta voi pitää hartauden ilman sen kirjoittamista tai ilman
tukisanalistaa, josta voi tarvittaessa tarkistaa mistä aikoi seuraavaksi kertoa.
Ennen hartautta, valmistele tila huolella ja varmista, että sinulla on kaikki
hartauteen tarvittava mukana. Pitäessäsi hartautta saat aina huomion itseesi ja
pysymään kiinnostuksen paremmin hartaudessasi, jos sinulla on jotain konkreettista
mukana. Asia voi olla vaikkapa vain Raamattu tai jokin muu, mikä liittyy hartauteesi
(lamppu - maailman valo, suola - maailman suola, risti - Jeesuksen
ristiinnaulitseminen yms.) Hyviä ovat myös muiden mukaan ottaminen siten, että
pyydät jokaista miettimään jotakin tai kysy heiltä jotain, jota heidän pitää miettiä
hetki hiljaa, mutta vastata ei tarvitse.
POHDI:
Kirjoita ylös tiivistelmä:
1. Tee hartaus etukäteen ja rauhallisessa paikassa
2. Päätä millaista hartautta alat pitämään (puhe, draama, toiminnallinen, tarina)
3. Valitse aluksi jokin ydinajatus, jota lähdet jalostamaan
4. Kirjoita kaikki ajatuksesi rohkeasti muistiin
5. Valitse mitä kaikkea käytät hartaudessa (puhe, rukous, Raamattu, musiikki)
6. Tee hartaudestasi ehyt kokonaisuus ja kirjoita puhtaaksi paperille
7. Valmistele tila etukäteen ja varmista, että sinulla on kaikki tarvittava mukana
8. Älä jännitä, Jumala johdattaa kyllä ja kyseessä ei ole esiintymistilanne
9. Käytä jotakin konkreettista, jotta saat mielenkiinnon pysymään yllä
10. Hartaus ei voi olla huono, sillä se on sitä, mitä haluat kertoa muille!
21
22
Oppitunti 6D: Raamikset
OPI:
"Miten pitää hyvä raamis?" Tähtävä ei ole helppo. Helpompi olisi kirjoittaa siitä, että
miten ei kannata toimia. Ongelmani on siis varsin samankaltainen kuin Jumalasta
puhuminen. Jumalasta on helpompi sanoa, mitä Hän ei ole kuin mitä Hän on.
Lähden liikkeelle yksinkertaisuusperiaatteella. Tuomas Akvinolainenkin suosi
luennoidessaan niin kutsuttua kolmen pointsin pedagogiikkaa eli opettaessaan antoi
aina kolme esimerkkiä. Ilmeisesti kolme on hyvä luku muutenkin kuin vain Jumalan
persoonista puhuttaessa.
1. Pointsi – Taustatietojen kartoitus
On hyvä olla jollain tasolla kartalla niin omista kuin ryhmäläisten etukäteistiedoista
käsiteltävässä asiassa. Jouko Porkan väitöskirjassa "On kunnia olla isonen" tuodaan
esille, että jopa monen vuoden isoskoulutuksessa ei oikein syvennytä tai edes
pintapuolisesti käsitellä juurikaan teologisia kysymyksiä. Ryhmän vetämisen
harjoittelu vie suuren osan ja Raamattuun tutustuminen jää yleensä oman
harrastuneisuuden varaan. Tällöin luulo siitä, että omalla riparilla olen oppinut jo
kaiken, saattaa johtaa Lutherin sanojen mukaan väärään varmuuteen tai
epätoivoon. Toivottavasti ei kovin paljoa jälkimmäiseen.
Lähes aina raamiksen sisältö perehdytetään työntekijän toimesta isosille ennen
raamista. Usein perehdytys sisältää paljon vanhaa tuttua, mutta pikkuisille varsin
paljon uutta. Muista, että tämä rippikouluviikko voi olla pikkuiselle ensimmäinen
todellinen kosketus Raamattuun pintaa syvemmältä ja monelle se on ikävä kyllä
myös viimeinen.
Ihan toinen porukkansa on sitten esimerkiksi Vivamossa pidettävät riparit, jossa
puhut kaveri-ison kanssa uudesta Kia-merkkisestä mopoautosta, niin ohikävelevä
pikkunen tulee kysymään: "Hei, puhuttexte HisKIAsta? Sehän oli se Vanhan
Testamentin Juudan 13. kuningas, joka hallitsi 29 vuotta, iskä oli nimeltään Ahas ja
se mainitaan siis myös Matteuksen evankeliumissa Jeesuksen sukuluettelossa".
2. Pointsi – Keep it simpele
22
23
Joskus on nähnty, että ihan hyvää tarkoittava lähetyssihteeri on opastanut isosia
raamiksen pidossa ja antanut A4:n paperin avuksi, jossa on noin 25 kohtaa ja joissain
kohdissa vielä alakohtia. Noh... tulee ainakin raamatunkohta käytyä perusteellisesti
ja ajan kanssa, mutta mitä jäi mieleen?
Palaan ylhäällä olevaan Tuomas Akvinolaiseen. 3 pointsia alkaa olla siinä rajoilla,
mitä ihminen kykenee omaksumaan. Kysymyksessä ei kuitenkaan ole mikään vartin
kolme asiaa, joita opitaan ulkoa ja sitten lähdetään pois.
Ilpo Vuorinen on kirjoittanut kirjan nimeltä Tuhat Tapaa Opettaa. Siinä hän
käsittelee, sitä että ihmiset oppivat parhaiten eri tavoilla: kuulemalla (auditiivinen),
näkemällä (visuaalinen) ja tekemällä itse (kineettinen). Tästä voidaan myös päätellä,
että jos pystyy opetuksessa ottamaan huomioon nämä kaikki oppimistyylit, voi
tehdä vaikka tulta!
Yleensä opetus tapahtuu puhuen. Tämän lisäksi voi olla apuna joko siinä tilanteessa
piirretty tai aikaisemmin valmisteltu kuva. Ja kun tähän saa vielä opetusta tukevan
toiminnallisen elementin, pikkuiselle jää aika paljon enemmän mieleen kuin jos vain
olisi puhuttu asiasta. Yhdessä tekemistä joka tapauksessa on jo se, että ryhmä
yhdessä taiteilee vaikka sarjakuvan, tai tekee näytelmän. Take it to the next level!
3. Pointsi - Kun joku kerrankin jotain kysyy, siinä on tuhannen taalan paikka
Se, että riparilainen uudessa ryhmässä rohkaistuu siinä määrin, että hän uskaltaa
kysyä jotain aiheeseen liittyvää, voidaan pitää ruokkimisihmeen veroisena ihmeenä.
Tällöin otsikon mukaisesti on tuhannen taalan paikka. Jos tiedät vastauksen
kysymykseen - fine. Jos et tiedä - vielä parempi, mutta hoida tällöin tilanne hyvin.
Totea, että "nyt en ole täysin varma tästä asiasta, mutta otan selvää." Sitten kipin
kapin kesäteologin puheille (pastori on kuitenkin nukkumassa), niin otatte selvää
yhdessä. Sitten menet rinta rottingilla kertomaan. Se tuo hyvän fiiliksen, kun nuori ja
kuka tahansa kokee, että hänen kysymyksensä otettiin niin vakavasti, että sen
puolesta nähtiin näin paljon vaivaa.
Lisäksi kolmen pointsin ulkopuolelta lisää huomioitavaa: Pikkuisilla saattaa toisinaan
olla omakohtaisia kokemuksia joistakin aiheista esimerkiksi herätysliikkeitä ja joskus
valitettavasti myös kuolemaa käsiteltäessä. Kaikkein kiinnostavinta riparilaisista on,
kun jokainen saa kertoa kokemuksistaan, jos haluaa.
23
24
Erityisesti talviripareilla, joilla raamikset pidetään sisällä, tulee yrittää pitää pikkuiset
tilanteessa koko raamiksiin varatun ajan, vaikka aiheet ja juttelut saataisiinkin jo
käsiteltyä. Esimerkiksi kolmen vartin raamiksista pikkuiset saa päästää aikaisintaan
viisi minuuttia ennen ajan loppua. Tämän syynä on, etteivät pikkuset hajantuessaan
uudestaan ympäri leiritiloja, häiritsisi toisten ryhmien toimintaa, tai saisi muita
ryhmiä kärsimättömiksi lopettamisen kanssa. Annetaan kaikille ryhmille työrauha!
Jos kaikki jutut käyty ja kysymykset esitetty, voit esimerkiksi kertoa itsestäsi tai
antaa heidän kysellä sinusta asioita, käydä läpi loppupäivän / seuraavan päivän
ohjelmaa tai vaikka kysellä heidän kuulumisiaan, suhtautumistaan rippikouluun tai
heidän isoskoulutus-suunnitelmistaan.
Joskus myös keskusteluja joutuu työkseen ohjailemaan takaisin raiteilleen. On hyvä,
jos ryhmässä syntyy keskustelua, mutta isosen tehtävä on pitää keskustelut suurin
piirtein aiheessa. Leirin alkupuolella raamikset voivat olla hyvinkin paljon
hiljaisempia kuin loppua lähestyttäessä. Pikkuisten voi olla vielä silloin hankala
kertoa yhteisesti omista mielipiteistään, joten alun raamiksissa kannattaa kertoa
rohkeasti mitä mieltä itse on käsiteltävistä asioista.
POHDI:
Kirjoita ylös tiivistelmä:
1. Taustatiedot: Työntekijän antamassa perehdytyksessä kannattaa olla hereillä
2. Rippikouluviikko voi olla pikkuisille ensimmäinen todellinen kosketus
Raamattuun pintaa syvemmältä ja monelle se on ikävä kyllä myös viimeinen.
3. Keep it Simpele: Hyödynnä kuuntelemista, näkemistä ja itse tekemistä!
4. Toiminnallinen elementti: Take it to the next level! Toteuttakaa esim.
sarjakuva tai näytelmä – kaikki yhdessä.
5. Tuhannen taalan paikka: Kun joku uskaltaa kysyä jotakin aiheeseen liittyvää.
6. Kysymykset kannattaa selvittää mahdollisimman pian – pikkuiselle tulee
tärkeä olo, kun kysymyksen selvittämisen eteen nähtiin paljon vaivaa.
7. Anna pikkuisten kertoa omista kokemuksistaan!
8. Älä päästä pikkuisia pois ennen kuin aikaisintaan 5 minuuttia ennen raamiksiin
varatun ajan loppumista!
9. Huolehdi, ettei keskustelu lipsu liian kauaksi aiheesta.
10. Erityisesti leirin ensimmäisissä raamiksissa kannattaa valmistautua kertoa
omia ajatuksiaan, kun pikkuisille on vaikeaa jakaa omiaan yhteisesti.
24
25
Lopuksi
Onneksi olkoon! Olet onnistuneesti käynyt läpi Isoset ry:n julkaiseman Nettiisoskurssin! Kurssin anti sinulle riippuu täysin pohdintojesi ja kirjoitustesi
perusteellisuudesta.
Mutta mikä kurssi on kurssi ilman kurssikoetta?
Heitä huolesi! Kurssin käytyäsi läpi, voit osallistua Fleimin suureen Isostestiin
osoitteessa http://www.fleim.fi/extrat/25/2697
No, miten kävi?
Mikä oli tämän lyhyen kurssin tarkoitus? Se, että saat pienen raapaisun siihen, mitä
isoskoulutus oikeassakin elämässä on! Jos yhtään sinusta tuntuu, että isostoiminta
voisi olla sinun juttu, saat tämän kurssin viimeisen tehtävän:
POHDI:
Etsi seurakuntasi kotisivuilta tietoa, millainen isoskoulutus seurakunnassasi on, ja
kuka työntekijöistä vastaa siittä. Etsi hänen yhteystietonsa, ja ilmoittaudu
seuraavaan isoskoulutukseen.
Seurakunnan eivät suinkaan ole ainoita tahoja, missä isoskoulutuksia järjestetään.
Esimerkiksi SEKL:in Nuorten Maailma (www.nm.fi) järjestää joka vuosi
isoskoulutusta Kansanlähetysopistolla Hausjärven Ryttylässä.
Ja kun isoskoulutus on suoritettu, voit osallistua ripareille. Kuitenkin isoskoulutukset
ovat lähestulkoon aina paikkakuntakohtaisia. Jos haluat vaikuttaa valtakunnallisella
tasolla, ja saada ystäviä ympäri Suomea, mahdollisuutena on liittyä Isoset ry:seen
(www.isosten.net/ry). Isoset ry on marraskuussa 2012 perustettu yhdistys, jonka
tarkoituksena on vahvistaa isoskulttuuria, edesauttaa isosten ja muiden nuorten
äänen tuomista kuuluviin kirkossa heitä koskevissa asioissa, sekä lisätä isosten
yhteisöllisyyttä ja kanssakäymistä yli seurakuntarajojen. Tarkoituksensa
toteuttamiseksi yhdistys järjestää jäsentensä toiveiden mukaista toimintaa, ylläpitää
omaa verkkosivustoaan ja julkaisee materiaalia niin isosten kuin seurakuntienkin
käyttöön.
Isoset ry:n jäseneksi voi liittyä kuka tahansa konfirmoitu henkilö täysin ilmaiseksi.
25
26
Lähdeviitteet:
Paananen, Terhi & Tuominen, Hans. Nuorten Keskus ry 2008 Aarre – Isosen kirja.
Savola, Johan. 2013 Miten pitää hyvä raamis?
<http://isosten.net/blogit/jsavola/miten-pit%C3%A4%C3%A4-hyv%C3%A4-raamis>.
Viitattu 18.4.2013
Isoset ry 2013 Isoset ry:n säännöt 26.11.2012
26