Viranomaisten SM Beach Volley 6.-7.8.2014 Jyväskylä - Poliisi
2014 Virve Pelastuslaitos Viranomaisten SM Beach Volley 6.-7.8.2014 Jyväskylä POLIISI Puolustusvoimat Rajavartiolaitos TULLI Vankeinhoito 2 kuva: S Sisällysluettelo Tervetuloa Jyväskylään! Pääkirjoitus.....................................5 Tervetuloa Jyväskylään.....................7 JyväsLentis...................................10 Jyväskylän seudun kesä on täynnä tapahtumia ja toimintaa. Kesän ehdoton kohoko Kisainfo........................................14 Asuntomessut Jyväskylässä 2014Beach -tapahtuma, järjestetään Äijälänrannan vehr VIRVE Volleyjoka 2013...............16 VIRVE Beach Volley mestarit............20 rantamaisemassa 11.7.–10.8. Kuukauden ajan nähtävillä on kirjo asumisen ja sisust ideoita ja innovaatioita sekä messukoteihin muuttavien perheiden tarinoita. Hätäkeskuslaitos............................24 Pelastuslaitos................................26 Kesä pitää sisällään myösPoliisi............................................27 paljon muita ainutlaatuisia tapahtumia, kuten pohjoisma vanhin kaupunkifestivaaliPuolustusvoimat............................29 Jyväskylän Kesä, Suomipop- festivaali ja Neste Oil Ralli, ohjelmistoon palaa jälleenRajavartiolaitos..............................30 myös Harjun kaupunkierikoiskoe. Tulli..............................................31 Vankeinhoito.................................32 MatkailusivustoViranimaisverkko visit.jyvaskyla.fi VIRVE..................34 Kattavimmin kesän matkailusisällöt ja vapaa-ajan mahdollisuudet avautuvat uusilla jyvaskyla.fi -sivuilla. Sivustolta löytyy runsaasti tietoa Jyväskylän seudusta matkai Julkaisija: Poliisi-Biitsi ry Päätoimittaja: kohteista, ravintola- ja majoituspalveluista ja paljon muusta. Loman ja vapaa-ajan s Jyrki Mäkikokko sen ajankohtaisista tapahtumista, matkailullisista kärkiteemoista, mielenkiintoisista lussa kannattaa hyödyntää myös Nikolainkulmassa sijaitsevaa matkailuneuvontaa, Ilmoitukset: Printmix Oy kilökunta auttaa mielellään löytämään juuri sinulle mieluisimmat käyntikohteet ja puh. 020 710 9510 [email protected] Taitto ja painatus: Jyväskylän Seudun Matkailu Asemakatu 6, 40100 Jyväskylä Mika Trogen,[email protected], Printmix Oy p. 014 266 0113 avoinna ma–pe 9–16, välillä 1.7.–2.8. myös la 10–16. 3 Pääkirjoitus VIELÄ EHTII... Vajaa kaksi kuukautta on vielä aikaa harjoitella tulevaan VIRVE-turnaukseen, joka järjestetään elokuun ensimmäisellä viikolla Jyväskylän uudella ja upealla biitsi-stadionilla. Viime viikolla ajaessani Jyväskylän ohitse kävin Tuomiojärven rannalla katsastamassa kentät ja turnauspaikka on erinomainen sekä sijainniltaan että puitteiltaan. Todettakoon, että tätä kirjoittaessani olen Lapissa ja täällä todellakin satoi päivän aikana useita kertoja lunta ja maa oli valkoinen, joten biitsin pelaamisesta ei voi kuin haaveilla. Etelä-Suomessa innokkaimmat lajin harrastajat ovat päässeet harjoittelemaan koko talven Helsingin ja Mouhijärven biitsihalleissa. Toivottavasti säät lämpenisivät pian jo täällä Lapissakin, että pohjoisen pelaajatkin pääsisivät hiekalle ja toivottavasti kelit olisivat suotuisat myös turnauksessamme elokuussa. Tuleva VIRVE-turnaus on järjestyksessään 11. ja ensimmäistä kertaa se järjestetään Keski-Suomessa. Toivottavasti paikkakunnan vaihto tuo mukanaan useita uusia pareja ja toivottavasti myös aiemmin mukana olleet parit tulevat jälleen mukaan turnaukseen. Turnaus pelataan uudella Tuomiojärven biitsi-stadionilla kävelymatkan päässä Jyväskylän keskustasta. Järjestelyistä vastaa juniorilentopalloseura JyväsLentis Taneli Niemisen johdolla. Toivotan kaikille biitsin pelaajille, turnaukseen osallistuville pelaajille, julkaisun ilmoittajille ja julkaisun lukijoille oikein mukavaa ja rentouttavaa kesää. Jyväskylässä nähdään Jyrki Mäkikokko Poliisi-Biitsi ry 5 kuva: Suomen Ilmakuva Oy Tervetuloa Jyväskylään! Jyväskylän seudun kesä on täynnä tapahtumia ja toimintaa. Kesän ehdoton kohokohta on Asuntomessut Jyväskylässä 2014 -tapahtuma, joka järjestetään Äijälänrannan vehreässä rantamaisemassa 11.7.–10.8. Kuukauden ajan nähtävillä on kirjo asumisen ja sisustamisen ideoita ja innovaatioita sekä messukoteihin muuttavien perheiden tarinoita. Kesä pitää sisällään myös paljon muita ainutlaatuisia tapahtumia, kuten pohjoismaiden vanhin kaupunkifestivaali Jyväskylän Kesä, Suomipop- festivaali ja Neste Oil Ralli, jonka ohjelmistoon palaa jälleen myös Harjun kaupunkierikoiskoe. Matkailusivusto visit.jyvaskyla.fi Kattavimmin kesän matkailusisällöt ja vapaa-ajan mahdollisuudet avautuvat uusilla visit. jyvaskyla.fi -sivuilla. Sivustolta löytyy runsaasti tietoa Jyväskylän seudusta matkailualueena, sen ajankohtaisista tapahtumista, matkailullisista kärkiteemoista, mielenkiintoisista käyntikohteista, ravintola- ja majoituspalveluista ja paljon muusta. Loman ja vapaa-ajan suunnittelussa kannattaa hyödyntää myös Nikolainkulmassa sijaitsevaa matkailuneuvontaa, jonka henkilökunta auttaa mielellään löytämään juuri sinulle mieluisimmat käyntikohteet ja palvelut. Jyväskylän Seudun Matkailu Asemakatu 6, 40100 Jyväskylä [email protected], p. 014 266 0113 avoinna ma–pe 9–16, välillä 1.7.–2.8. myös la 10–16. 7 Jyväskylän seudun kesän 12.–14.6. Sataman Yö 15.6. Kankaan avoimet ovet 14.–15.6. Keskiaikamarkkinat (Laukaa/Kuusa) 24.6., 8.7., 22.7., 5.8. Puistotanssit (Lounaispuisto) Päijänteen Suvisoudun lähtö 26.6. Asuntomessut Jyväskylässä 2014 (Jyväsjärvi) 27.–29.6. Balloon Challenge Finland – kuumailmapallotapahtuma 27.6.–10.8. Teatteri Eurooppa Neljä ”Synnyimme lähtemään” (Jyväskylän Kangas) 5.7. Suomipopfestivaalit Sataman Yö Jyväskiepin soutu/melonta (Jyväsjärvi) 8.–13.7. Jyväskylän Kesä -kaupunkifestivaali 10.–12.7. Suomipop-festivaali 10.–13.7. Takomarkkinat (Petäjävesi) 11.–12.7. Päijänteen Palvipäivät (Korpilahti) 11.7.–10.8. Asuntomessut Jyväskylässä 2014 18.–20.7. Kihveli Soikoon (Hankasalmi) 17.–20.7. Päijännepurjehdus 19.–20.7. Muuramen Antiikki- ja perinnemarkkinat 19.–27.7. Uuraisten viikko 31.7.–3.8. Neste Oil Ralli Jyväskylän Kesä/ Mikko Vähäniitty 8 2014 tapahtumakalenteri 8.8. Messujen Yö – Asuntomessut Jyväskylässä 2014 8.–10.8. Vaajakosken Kesäkohinat 8.–10.8. Säynätsalopäivät 8.–10.8. Aikuisurheilun SM-kilpailut (yleisurheilu) 17.8. Kävelykatukirppis 22.–23.8. 1000 Lakes Historic Rally 23.8. Sirkusta ja sinfoniaa – kesän Akk Sports Oy / Mika Mäki päätöstapahtuma Lounaispuistossa 30.8. Satamablues (Korpilahti) 30.8. Get Fit Finland (Jyväskylän Kangas) 30.8. Naisten Juttu (Peurunka) 6.9. ExtremeRun Peurunka 6.–7.9. Suunnistuksen Suomen mestaruus- Finlandia Marathon 2013 kilpailut, WRE (Pitkämatka R1) 8.–13.9. Athenis Finlandiae 12.–13.9. Beerfest 13.9. Finlandia Marathon 20.–21.9. Ween Maan Wiljaa 25.–27.9. Valon kaupunki -tapahtuma Valon kaupunki -tapahtuma 2013 Jyväskylän Seudun Matkailu [email protected] p. 014 266 0113 visit.jyvaskyla.fi Viikoittaiset tapahtumat ovat olleet erittäin suosittuja. Keskiviikkoisin pelattavan ViikkoBiitsin osallistujamäärä on kasvattanut tasaisesti ja viime kesänä nähtiin mukana yli sata eri pelaajaa. Myös tämä kesä on lähtenyt hienosti käyntiin ja esimerkiksi toisessa turnauksessa pelattiin 17 lohkoa lähes 70 pelaajan voimin. Tiistaisin seudun lapset ja nuoret opettelevat biitsin saloja JyLen Biitsikoulussa. JyväsLentis on vuonna 2006 perustettu juniorilentopalloilun erikoisseura, jonka kotipaikka on Jyväskylä. Vielä melko nuoren seuran toiminta on laajentunut vuosi vuodelta ja tällä hetkellä JyLellä on vähintään yksi joukkue jokaisessa tyttöjen ikäluokassa sekä poikien osalta F-D sekä A-ikäisissä. Kesän 2014 Power Cupiin Raaheen JyLe lähti 14 joukkueen voimin. JyväsLentis on alusta lähtien panostanut toiminnan laadukkuuteen ja valmentajien kouluttamiseen. Tämä on myös tuottanut tulosta ja keväällä 2013 JyLen C-tytöt juhlivatkin seurahistorian ensimmäistä SM-mitalia. Beach volley turnausten osalta on myös menty tasaisesti eteenpäin. Kesällä 2011 pelattiin ViikkariBiitsin osakilpailu ja kesällä 2012 sekä 2013 vuorossa oli Biitsi.fi- ja Junior Tourin osakilpailut. Kesällä 2014 otamme vielä ison askeleen eteenpäin kun Jyväskylässä pelataan aikuisten SM-kiertueen ja Junior Tourin osakilpailut sekä viranomaisten SM-turnaus. Kevään 2014 huipennus oli A-, B- ja C-tyttöjen saavuttamat SM-finaalipaikat sekä D- ja E-poikien mitalit Raahen Power Cupista. Lisäksi seuramme pelaajia on valittu lukuisia kertoja edustustehtäviin sekä alue- että maajoukkueisiin. Yksi tärkeä tekijä toiminnan kehittämisen taustalla on Jyväskylän kaupungin hieno panostus Tuomiojärven uimarannan beach volley kenttien uusimiseen. Juniorilentopallon lisäksi JyväsLentis vastaa Jyväskylän beach volley toiminnasta. Kesätoiminta käynnistettiin virallisesti vuonna 2009 ja siitä lähtien on toimintaa kehitetty vuosi vuodelta. Kuusi upouutta kenttää otettiin käyttöön kesäksi 10 www.jyvaslentis.fi 2014 ja puitteet ovat nyt aivan huippuluokkaa. Yhteensä käytössämme on Tuomiojärven uimarannan alueella 8 kenttää. ja pyrkimyksenämme on hoitaa turnauksen järjestelyt viimeisen päälle. Minulla on ilo toivottaa teidän tervetulleeksi elokuussa Jyväskylään. Toivottavasti viihdytte vieraanamme ja kiitos että valitsitte turnauspaikaksenne Jyväskylän. Tuomiojärven rannassa JyväsLentiksen hallinnoima rantakahvila palvelee pelaajia ja yleisöä läpi turnauksen. Olemme työllistäneet jo kolmena kesänä vuosittain noin kymmenen nuorta rantakahvilamme avulla. Kaikki kahvilan tuotto käytetään JyLen junioritoiminnan tukemiseen. Taneli Nieminen Toiminnanjohtaja / JyväsLentis ry VIRVE-turnaus pelataan nyt ensimmäistä kertaa Jyväskylässä. Olosuhteet ovat huippuluokkaa 11 12 13 KISAINFO Toivotamme kaikki pelaajat tervetulleiksi 11. VIRVE Beach volley –turnaukseen Jyväskylään 6.-7.8.2014. Turnaus on viranomaisten; hätäkeskuslaitos, pelastuslaitos, poliisi, puolustusvoimat, rajavartiolaitos, vankeinhoito/rikosseuraamuslaitos ja tulli, suomenmestaruusturnaus. SARJAT Miehet ja naiset kilpasarja (2 pelaajaa) Kuntosarja (2 pelaajaa) Harrastesarja vähemmän pelanneille (3 pelaajaa) PELIPAIKKA TUOMAROINTI Jyväskylä, Tuomiojärven uimaranta Tuomiojärven uimaranta sijaitsee aivan Jyväskylän keskustan tuntumassa ja on kaupungin suosituin uimaranta. Joukkueet tuomaroivat itse pelinsä, paitsi välierät ja mitalipelit, joissa tuomarit järjestäjän puolesta. VAKUUTUKSET Ajo-ohje: Nouse Nelostieltä ylös Lohikoskentielle ja jatka kohti keskustaa. Noin puolen kilometrin jälkeen käänny oikealle Taulumäentie. Taulumäentietä ajetaan vain noin 50 metriä, jonka jälkeen käännytään vasemmalle Polvitie/Hongikontie. Uimarannan parkkipaikalle pääset ajamalla suoraan yli heti vastaan tulevasta risteyksestä. Osoite: Hongikontie 1 40200 JYVÄSKYLÄ Järjestäjien puolesta pelaajia ei ole vakuutettu mahdollisten loukkaantumisten varalta. OTTELUOHJELMAT Alustavat otteluohjelmat julkaistaan 5.8. osoitteessa www.poliisi-biitsi.com ILMOITTAUTUMINEN JA OSALLISTUMISMAKSU PELIT Pelit aloitetaan kaikissa sarjoissa 6.8. klo 12 ja tekninenpalaveri on klo 11.30, jolloin kaikkien pelaajien on oltava paikalla. Perjantaina 7.8. pelit aloitetaan klo 10. Mikäli osallistujien määrä on vähäinen, niin pelit pelataan ainoastaan torstaina. Viimeinen ilmoittautumispäivä on 31.7.2014 ja osallistumismaksu 50 euroa maksetaan myös 31.7.2014 mennessä Poliisi-Biitsin tilille FI9531313002013894 ja maksussa on ehdottomasti mainittava joukkueen nimi tai pelaajien nimet. PALKINTOJENJAKO MAJOITUS Sarjojen finaalin jälkeen. Majoitus Original Sokos Hotel Jyväshovi Hinta/vrk 72 € 1-hengen huone (standard) 82 € 2-hengen huone (standard) PELIASUT Yhtenäiset peliasut ovat toivottavia. 14 Pelastuslaitos POLIISI Puolustusvoimat Vankeinhoito TULLI Rajavartiolaitos lisävuode +20€/hlö/vrk Jokainen varaa ja maksaa huoneensa itse. Varaukset Jyväskylän Sokos Hotellien myyntipalvelusta puh. 020 1234 640 tai e-mail [email protected] tai fax 010 7852 162. Viimeinen varauspäivä on 11.7.2014. Huonehinta sisältää runsaan buffet-aamiaisen, hotelliasukkaiden saunavuoron sekä voimassa olevan ALV:n, mikäli verokanta muuttuu pidätämme oikeuden hinnan muutoksiin. Toivotamme kaikille osallistujille ja järjestäjille viihtyisää turnausta ja onnea peleihin. Kiintiötunnus: JyväsLentis/Viranomaisten SM-turnaus TEHDÄÄN YHDESSÄ MUKAVA TURNAUS! 15 Keravan Kollit / Margo Kilgi 16 10. VIRVE BEACH VOLLEY 2013 Järjestyksessään 10. VIRVE Beach volley turnaus järjestettiin itseoikeutetusti Eurassa, jossa olemme aiemmin ratkoneet mestaruuksia neljä kertaa. Eura on turnauspaikkana mitä mainioin. Pelikenttiä on riittävästi isonkin turnauksen järjestämiseen, sosiaalitilat ovat hyvät ja tietysti tälle kesälle valmistunut kiinteä katos kanttiineineen palvelee niin pelaajia ja yleisöäkin. viranomaisten MM-kisoihin Belfastissa tai veteraanien MM-kisoihin Torinossa. Naisparit pelasivat kaikki kaikkia vastaan, jonka jälkeen viranomaisparit pelasivat vielä finaalin. Alkulohkossa pari Sanna Karttunen ja Katri Linnikko voittivat kaikki pelinsä erin 2-1 ja siten olivat epävirallisen turnauksen ykkösiä. Alkulohkon toiseksi pelasi pari Heli Kakko ja Satu Aro voittaen kaksi peliä, kolmanneksi sijoittui pari Marja Jaakkola ja Annukka Mäkitalo voittaen yhden pelin ja neljänneksi jätettiin yhdellä erävoitolla pari Anne Verlin ja Jaana Kumpumäki. Tälläkin kertaa turnaus saatiin järjestettyä hienoissa olosuhteissa. Lämpöä oli reilu 20 astetta ja kun sadekaan ei haitannut pelaamista, nähtiin turnauksessa huikeita suorituksia. Kuntosarjassa oli mukana 16 joukkuetta, joista yhdeksän joukkuetta tuli poliisista, kolme pelastuslaitoksesta, kolme puolustusvoimista ja yksi hätäkeskuslaitoksesta. Alkulohkot pelattiin neljässä lohkossa, joihin joukkueet yli yritetty jakaa tasapuolisesti ottaen huomion edellisen vuoden sijoitukset. Alkulohkojen voittajaksi pelasivat edellisen vuoden mitalikolmikon Tikkakosken Pommittajat, Poliisi-Biitsi ja SPUL lisäksi turnauksen kestomenestyjä Keravan Kollit. Lohkojen kakkoset ja kolmoset pelasivat vielä ensimmäisen päivän lopuksi pääsystä puolivälieriin eli kahdeksan parhaan joukkoon. Puolivälieriin ylsivät TP-U, Helsingin poliisipäällystökerho, Nokian Hiekkasudet sekä Kapteenin Koukku. Virallinen finaali pelattiin parien Heli Kakko ja Satu Aro sekä Anne Verlin ja Jaana Kumpumäki kesken. Kakko ja Aro eivät antaneet yllättää itseään voittivat odotetusti erin 2-0 (21-16, 21-12). Mestaruus oli Arolle kolmas ja Kakolle toinen. Miesten sarjaan ei valitettavasti ilmoittautunut kuin yksi poliisipari poliisista, joten miesten sarjan jouduimme perumaan. Tämä oli erittäin valitettavaa etenkin kun näin kävi juuri 10-vuotis juhlaturnauksessa. Kymmenen vuotta aiemmin ensimmäisessä VIRVE turnauksessa oli miesten kilpasarjassa huikeat 24 paria. Naisten sarjaankaan ei saatu juuri enempää pareja, mutta kaksi virallista viranomaisparia kuitenkin ilmoittautui mukaan. Lisäksi mukaan saatiin kaksi paria, joista toinen oli poliisi ja toinen siviili. Kaikki naisten parit olivat Poliisi-Biitsin edustuspareja, jotka osallistuivat myöhemmin kesällä Toisen kilpailupäivän aamuna pelatuista puolivälieristä mitalipeleihin ylsi helpoimmin SPULin joukkue voittamalla helposti HPPKn joukkueen erin 17 eesta vastuuta saivat Jouko Hassi, Lasse Setälä ja Olli Kuusisto, Risto Heinosen ollessa vaihtopelaajana. Keravan Kollien joukkueen Margo KIlki oli joutunut urakoimaan erittäin paljon aiemmissa peleissä ja loppuottelun edetessä alkoi rasitus näkyä hänen otteissaan. Ensimmäisen erän voitti SPUL lukemin 21-16 ja näytti siltä että turnauksen voitto irtoaa helposti. Toinen erä oli kuitenkin täysin päinvastainen Keravan Kollien hallitessa pelitilanteita ja siten erävoitto heille lukemin 21-14. Kolmas erä kääntyi lopulta vaiheikkaiden tilanteiden kautta SPULin eduksi 15-11. 2-0 (21-12, 21-15). Myös Keravan Kollit voittivat pelinsä erin 2-0, mutta joutuivat erittäin tiukalle TP-U:n joukkuetta vastaan erien päättyessä lukemin 21-16 ja 22-20. Poliisi-Biitsin ja Tikkakosken Pommittajien joukkueet joutuivat urakoimaan kolme erää ennen kuin heille heltisi paikka välieriin. Poliisi-Biitsin joukkue voitti Nokian Hiekkasudet erin 2-1 (21-12, 20-22 ja 15-10) ja Tikkakosken Pommittajat voitti Kapteenin Koukku joukkueen erin 2-1 (21-10, 18-21, 16-14). Poliisi-Biitsin joukkue ei saanut välierässä peliään kunnolla käyntiin ja niin SPUL:in joukkue voitti välierän selvästi erin 2-0 (21-11, 21-18). Toisessa välierässä kohtasivat edelliset mestarit, sillä Keravan Kollit oli voittanut mestaruuden kaksi kertaa aiemmin ja Tikkakosken pommittajat kolme kertaa aiemmin. Ensimmäisen erän vei näytöstyyliin Keravan Kollin lukemin 21-13. Toiseen erään Tikkakosken Pommittajat tulivat sisuuntuneina ja taistelivat tiukkojen vaiheiden jälkeen erän itselleen lukemin 21-19. Kolmas erä eteni tasaisena mutta kuitenkin hieman Keravan Kollien hallitsemana ja varsinkin Margo Kilkin panos hyökkäysten päättämisissä oli ratkaisevaa. Lopulta Keravan Kollit voitti kolmannen erän lukemin 15-12 ja eteni loppuotteluun SPUL:in joukkuetta vastaan. 10-vuotisjuhla Hotelli Raumanlinnassa Poliisi-Biitsi järjesti juhlavuoden kunniaksi kaikille pelaajille illanvieton, jossa oli tarjolla hyvää ruokaa ja juomaa sekä viihdyttävä esiintyjä trubaduuri Pasi Peltonen. Illanvieton aikana keskustelimme paljon turnauksen tulevaisuudesta ja kaikki olivat sitämieltä, etä turnausta oli hyvä pelata jatkossakin. Myöhemmin kesällä Poliisi-Biitsi päätti jatkaa turnauksen järjestämistä ja vuonna 2014 turnaus pelataan kaksi päiväisenä 6.-7. elokuuta Jyväskylässä. Turnauksen järjestelyistä vastaa JyväsLentis. Turnauksen sarjoihin tehdään pieniä muutoksia, eli kuntosarja pelataan kahdella pelaajalla ja lisäksi mukana on uutuutena harrastesarja kolmelle pelaajalle ja tämä sarja on tarkoitettu vähemmän lajia harrastaville. Pronssiottelussa Tikkakosken Pommittajat voitti Poliisi-Biitsin erin 2-1 (18-21, 21-19, 15-12). Loppuottelusta odotettiin tiukkaa taistelua kahden tasaisen joukkueen välillä. SPULin joukku- 18 POLIISI Pelastuslaitos Vankeinhoito Puolustusvoimat TULLI Rajavartiolaitos NAISET KARTTUNEN JAAKKOLA LINNIKKO MÄKITALO KUMPUMÄKI KAKKO VERLIN ARO KAKKO KARTTUNEN ARO LINNIKKO JAAKKOLA KUMPUMÄKI MÄKITALO VERLIN KARTTUNEN KUMPUMÄKI LINNIKKO VERLIN KAKKO JAAKKOLA ARO MÄKITALO 2-1 19-21 22-20 0-2 12-21 12-21 1-2 21-11 20-22 2-0 21-16 21-12 2-1 16-21 21-14 2-0 21-15 27-25 2-0 21-16 21-12 1-2 14-21 21-18 0-2 0-21 0-21 2-0 21-13 21-15 0-2 11-21 13-21 2-0 21-18 21-16 2-0 21-12 21-7 2-1 18-21 21-19 15-12 1-2 16-21 21-14 11-15 15-8 9-15 15-10 LOPPUOTTELU (100% POLIISIJOUKKUEET) HELI KAKKO JAANA KUMPUMÄKI SATU ARO ANNE VERLIN SIJAT 1-2 KUNTOSARJA KERAVAN PALLOTOVERIT MONTTUTONTUT SIJAT 15-16 RANTAPULLOILIJAT KOPU SIJAT 13-14 QUICKSAND TEAM LAHJATTOMAT SIJAT 11-12 WANHAT KETUT TUTKAN LUKIJAT SIJAT 9-10 KAPTEENIN KOUKKU NOKIAN HIEKKASUDET SIJAT 7-8 TP-U HPPK SIJAT 5-6 TIKKAKOSKEN POMMITTAJAT POLIISI-BIITSI SIJAT 3-4 KERAVAN KOLLIT SPUL 7-15 SIJAT 1-2 19 VIRVE BEACH VOLLEY MESTARIT JA OSALLISTUJAMÄÄRÄT 2004-2013 2004, Hollola (165 pelaajaa) Miehet (24 paria) Naiset (10 paria) Miehet 40 (8 paria) Kuntosarja (29 joukkuetta) Jyri Linnikko ja Mika Lekkerimäki, poliisi Marja Jaakkola ja Tiina Pispa, poliisi Ilkka Tarvus ja Petteri Häyrinen, pelastuslaitos Santa Claus II, poliisi Tapio Keränen, Tero Oiva ja Keijo Spets 2005, Vaasa (140 pelaajaa) Miehet (11 paria) Naiset (7 paria) Miehet 40 (6 paria) Kuntosarja (30 joukkuetta) Jyri Linnikko ja Tommi Ronkainen, poliisi Jaana Kumpumäki ja Anne Verlin, poliisi Jarmo Köykkä ja Janne Lahti, puolustusvoimat ATP, poliisi Aki Törmänen, Pentti Kuoksa ja Teemu Mustapää 2006, Eura (160 pelaajaa) Miehet (9 paria) Naiset (6 paria) Miehet 40 (7 paria) Kuntosarja (37 joukkuetta) Jyri Linnikko ja Tuomas Väyrynen, poliisi Mia Lundan ja Marja Jaakkola, poliisi Jarmo Köykkä ja Janne Lahti, puolustusvoimat Keravan Kollit, pelastuslaitos Juhani Tuominen, Pasi Peltonen ja Margo Kilki 2007, Eura (110 pelaajaa) Miehet (4 paria) Naiset (6 paria) Miehet 40 (5 paria) Kuntosarja (23 joukkuetta) Jyri Linnikko ja Tommi Ronkainen, poliisi Mia Lundan ja Marja Jaakkola, poliisi Jarmo Köykkä ja Janne Lahti, puolustusvoimat Tikkakosken Pommittajat, puolustusvoimat Petri Köykkä, Rauno Laukkanen, Herkko Mäensivu 20 2008, Eura (118 pelaajaa) Miehet (6 paria) Jyri Linnikko ja Anton Krook, poliisi Naiset (5 paria) Jaana Kumpumäki ja Anne Verlin, poliisi Miehet 40 (4 paria) Jarmo Köykkä ja Petri Köykkä, puolustusvoimat/vankeinhoito Kuntosarja (26 joukkuetta) Poliisi-Biitsi, poliisi Lasse Setälä, Eero Savolainen, Jyrki Mäkikokko ja Jaana Kumpumäki 2009, Hyvinkää (70 pelaajaa) Miehet (2 paria) Jyri Linnikko ja Anton Krook, poliisi Naiset (5 paria) Jaana Kumpumäki ja Anne Verlin, poliisi Miehet 40 (3 paria) Pekka Haikka ja Ari Kärkkäinen, poliisi Kuntosarja (19 joukkuetta) Tikkakosken Pommittajat, puolustusvoimat Jarmo Köykkä, Janne Lahti, Herkko Mäensivu ja Rauno Laukkanen 2010, Pori (105 pelaajaa) Miehet (8 paria) Naiset (4 paria) Miehet 50 (3 paria) Kuntosarja (23 joukkuetta) Jyri Linnikko ja Tommi Koskela, poliisi Satu Aro ja Laura Kumpulainen, poliisi Pekka Haikka ja Mikko Junno, poliisi PuvoVaho, puolustusvoimat ja vankeinhoito Jarmo Köykkö, Petri Köykkä ja Antti Leppänoro 2011, Helsinki (80 pelaajaa) Miehet (5 paria) Naiset (4 paria) Miehet 50 (4 paria) Kuntosarja (18 joukkuetta) Jyri Linnikko ja Anton Krook, poliisi Heli Kakko ja Mirva Lindberg, poliisi Pekka Haikka ja Jouko Hassi, poliisi Keravan Kollit, pelastuslaitos Juhani Tuominen, Margo Kilki ja Jani Pohjolainen 2012, Eura (66 pelaajaa) Miehet (6 paria) Jyri Linnikko ja Saku Korhonen, poliisi Naiset (2 paria) Satu Aro ja Laura Kumpulainen, poliisi Kuntosarja (16 joukkuetta) Tikkakosken Pommittajat, puolustusvoimat Jarmo Köykkä, Janne Lahti, Herkko Mäensivu ja Rauno Laukkanen 2013, Eura (56 pelaajaa) Miehet (1 pari) Naiset (2 paria) Kuntosarja (16 joukkuetta) Ei pelattu Heli Kakko ja Satu Aro, poliisi SPUL, poliisi Risto Heinonen, Jouko Hassi, Olli Kuusisto ja Lasse Setälä 21 Kiitämme lämpimästi kaikkia SM-kilpailuja tukeneita yrityksiä ja yhteisöjä. Toivotamme kaikille mukavaa ja liikunnallista kesää. 23 Tekstit: www.valtiolle.fi Hallinnonala:Sisäministeriö Toimiala: Hätäilmoitusten käsitteleminen Henkilöstömäärä:780 Päätoimipaikka:Pori Kotisivu: www.112.fi Tehtävät Hätäkeskuslaitoksen perustehtävää hoitava hätäkeskuspäivystäjä vastaa hätänumeroon 112 tuleviin avunpyyntöihin, jotka voivat koskea meneillään olevaa rikosta tai yleistä järjestystä ja turvallisuutta vaarantavaa tapahtumaa, äkillisesti sairastuneita tai vammautuneita ihmisiä, liikenneonnettomuuksia, tulipaloja tai vaikkapa sosiaalisia hätätilanteita. Päivystäjän tehtävänä on selvittää, mitä on tapahtunut ja missä sekä hälyttää soveltuvin apu paikalle. Lisäksi on annettava soittajalle tarvittaessa ensiapu-, alkusammutus- tai muita toimintaohjeita sekä tuettava apuun hälytettäviä yksiköitä. Lisäksi hätäkeskuksissa on tarpeen mukaan eri alojen asiantuntijoita. Tyypillisiä toimenkuvia Hätäkeskuspäivystäjä, vuoromestari, viestipäällikkö, hälytyssihteeri, hallintosihteeri, toimiala-asiantuntija. Henkilöstön koulutustaustoista Hätäkeskuspäivystäjän tehtävään on lakisääteisenä kelpoisuusvaatimuksena hätäkeskuspäivystäjän koulutus tai poliisimiehen kelpoisuus. Hyvä tietää meistä Olemme avun ja turvan ensimmäinen lenkki hätätilanteessa. Toimintamme on valtakunnallista. Käytäviltä kuultua Humalainen ja unisen oloinen nuori tyttö soitti hätäkeskukseen ja kertoi sytyttäneensä asunnon palamaan ja että ikkunaverhot ovat jo tulessa. Osoitetta hän ei osannut sanoa, mutta kertoi oman nimensä ja sanoi olevansa siskonsa asunnossa. Tyttö kertoi myös siskonsa nimen. 24 Päivystäjä otti välittömästi liikennetietojärjestelmän auki ja etsi sieltä siskon nimen sekä hänen osoitteensa. Nämä saatuaan päivystäjä varmisti ilmoittajalta henkilötiedot ja osoitteen, jotka ilmoittaja myönsi oikeaksi. Hätäkeskuksesta lähti hälytys mm. palokunnalle. Humalainen ja kovasti väsynyt tyttö ei jaksanut lähteä ulos rivitaloasunnosta, vaikka päivystäjä komensi tyttöä menemään ulos ja sulkemaan oven sekä odottamaan apua paikalle. Komennot eivät tuntuneet vaikuttavan, vaikka päivystäjän äänenvoimakkuus nousi ja hän perusteli komentoaan, että tyttö kuolee savumyrkytykseen, jos hän ei mene ulos. Puheyhteys tyttöön oli koko ajan kunnossa, mutta hän vain kieltäytyi jatkuvasti menemästä ulos. Päivystäjä kysyi, haluaako nuori tyttö tosiaan kuolla ja komensi edelleen häntä menemään ulos ja sulkemaan oven. Viimein noin 10 minuutin komentelun jälkeen tyttö meni ulos ja suoraan paikalle tulleen sairasauton ”syliin”. Sairaankuljettajien ilmoituksen mukaan yhdennellätoista hetkellä. Tyttö vietiin hoitoon kiireellisenä kuljetuksena. Hätäkeskusuudistus yhdenmukaistaa ja tehostaa hätäkeskustoimintaa Hätäkeskusuudistuksen taustalla on sisäasiainministeriön 15.5.2009 tekemä päätös, jonka mukaisesti hätäkeskustoimintaa kehitetään vuoteen 2015 mennessä tehtyjen strategisten linjausten mukaisesti. Suomalaisen hätäkeskustoiminnan strategiset suuntaviivat on laadittu yhteistyössä eri viranomaisten kanssa. Niiden keskeisenä periaatteena on, että ne ilmentävät koko auttamisen ketjun viranomaisten yhteistä tahtoa. Niihin sitoutumalla jokainen viranomainen tukee osaltaan uudistuksen onnistumista sekä uudistaa samalla omaa toimintaansa samassa aikataulussa. Tässä suhteessa uudistus on kaikkien hätäkeskustoimintaan osallistuvien yhteinen tahdonilmaisu. Meneillään oleva hätäkeskusuudistus alkoi vuonna 2010 ja se kestää vuoteen 2014 asti. Tällöin Suomessa toimii kuusi hätäkeskusta uudistusta edeltäneen 15 keskuksen sijaan. Hätäkeskukset sijaitsevat: • Oulussa • Porissa • Turussa • Kuopiossa • Keravalla • Vaasassa 93 prosenttiin hätäpuheluista vastataan 10 sekunnissa Hätäkeskuslaitos otti vuonna 2013 vastaan 4 050 000 ilmoitusta, joista hätäpuheluja oli 2 886 000. Määrä on samaa tasoa kuin aikaisempina vuosina. Kaikista käsitellyistä ilmoituksista 1 678 000 välitettiin eri viranomaisille. Loput hoidettiin hätäkeskusten omin toimenpitein neuvonnan ja opastuksen avulla, tai ne eivät muusta syystä johtaneet tehtävän välittämiseen. Vuonna 2013 kaikista hätäpuheluista 93 prosenttiin vastattiin 10 sekunnissa. 30 sekunnissa vastattiin 96 prosenttiin hätäpuheluista. Luvut ovat samaa tasoa kuin edellisinäkin vuosina. Vuonna 2013 hätäkeskukset vastaanottivat noin 900 000 hätäkeskukseen kuulumatonta puhelua, josta ilkivaltaisesti soitettuja oli runsaat 160 000. www.112.fi 25 Pelastuslaitos Kunnat vastaavat maassamme pelastustoimesta yhteistoiminnassa valtioneuvoston määräämällä alueella. Suomessa on 22 pelastustoimen aluetta. Pelastustoimen tehtävien hoitamista varten alueen pelastustoimella on pelastuslaitos. Alueen pelastustoimi voi käyttää pelastustoiminnassa apunaan vapaaehtoista palokuntaa, laitospalokuntaa, teollisuuspalokuntaa, sotilaspalokuntaa (sopimuspalokunnat) tai muuta pelastusalalla toimivaa yhteisöä sen mukaan kuin niiden kanssa sovitaan. Ahvenanmaalla on pelastustoimessa oma maakunnallinen lainsäädäntönsä. Pelastuslaitoksen tulee huolehtia alueellaan: • pelastustoimelle kuuluvasta ohjauksesta, valistuksesta ja neuvonnasta, jonka tavoitteena on tulipalojen ja muiden onnettomuuksien ehkäiseminen ja varautuminen onnettomuuksien torjuntaan sekä asianmukainen toiminta onnettomuus- ja vaaratilanteissa ja onnettomuuksien seurausten rajoittamisessa • pelastustoimen valvontatehtävistä • väestön varoittamisesta vaara- ja onnettomuustilanteessa sekä siihen tarvittavasta hälytysjärjestelmästä • pelastustoimintaan kuuluvista tehtävistä lisäksi pelastuslaitos: • voi suorittaa ensihoitopalveluun kuuluvia tehtäviä, jos ensihoitopalvelun järjestämisestä yhteistoiminnassa alueen pelastustoimen ja sairaanhoitopiirin kuntayhtymän kesken on sovittu terveydenhuoltolain (1326/2010) 39 §:n 2 momentin perusteella; • tukee pelastustoimen alueeseen kuuluvan kunnan valmiussuunnittelua, jos siitä on kunnan kanssa sovittu; • huolehtii öljyntorjunnasta ja muistakin muussa laissa alueen pelastustoimelle säädetyistä tehtävistä. Pelastusopisto Hallinnonala:Sisäministeriö Toimiala: Pelastustoimi, koulutus Henkilöstömäärä:140 Päätoimipaikka:Kuopio Kotisivu: www.pelastusopisto.fi Tehtävät Pelastusopiston tehtävänä on • antaa pelastustoimen ja hätäkeskusten ammatillista perus- ja täydennyskoulutusta • antaa pelastustoimen päällystön ammattikorkeakoulututkintoon johtavaa koulutusta • antaa normaaliolojen häiriötilanteisiin ja poikkeusoloihin varautumiseen valmentavaa koulutusta • antaa siviilihenkilöstön kriisinhallintakoulutusta • hoitaa siviilikriisinhallintatehtäviin ulkomaille lähetettävän henkilöstön rekrytointivalmiuksia sekä materiaalisia ja logistisia valmiuksia • huolehtia siviilikriisinhallinnan tutkimus- ja kehittämistoiminnasta • huolehtia osaltaan pelastustoimen tutkimus- ja kehittämistoiminnasta sekä tutkimustoiminnan koordinoinnista. 26 POLIISI Hallinnonala:Sisäministeriö Toimiala: Yleinen järjestys ja turvallisuus Henkilöstömäärä: 11 000 Päätoimipaikka:Helsinki Kotisivu: www.poliisi.fi Sisäasiainministeriö vastaa poliisin toimialan strategisesta ohjauksesta ja valvonnasta. Ministeriön alainen keskushallintoviranomainen on Poliisihallitus, joka toimii poliisin ylijohtona. Poliisihallituksen tehtävänä on suunnitella, johtaa, valvoa ja kehittää poliisitoimintaa ja sen tukitoimintoja. Suoraan Poliisihallituksen alaisuudessa toimivat poliisilaitokset sekä poliisin valtakunnalliset yksiköt. Poliisin valtakunnallisia yksiköitä ovat Keskusrikospoliisi, Suojelupoliisi sekä Poliisiammattikorkeakoulu ja Poliisin tekniikkakeskus. Keskusrikospoliisi on erikoistunut järjestäytyneen ja ammattimaisen rikollisuuden torjuntaan, Suojelupoliisi valtion sisäistä ja ulkoista turvallisuutta vaarantavien hankkeiden ja rikosten torjuntaan. Poliisin tekniikkakeskus on erikoistunut poliisin kaluston ja välineiden hankintaan. Paikallispoliisi koostuu 12 poliisilaitoksesta, joilla palveluverkkona on pääpoliisiasema, poliisiasemia, poliisin palvelupisteitä sekä yhteispalvelupisteitä. Poliisin organisaation uudistus on käynnistynyt vuonna 2012 ja jatkuu edelleen. 27 Tehtävät Poliisin tehtävänä Suomessa on oikeus- ja yhteiskuntajärjestyksen turvaaminen, yleisen järjestyksen ja turvallisuuden ylläpitäminen sekä rikosten ennalta estäminen, selvittäminen ja syyteharkintaan saattaminen. Poliisi huolehtii myös useista turvallisuuteen liittyvistä lupahallinnon tehtävistä. Tyypillisiä toimenkuvia Poliisimiesvirat, joita ovat päälliköt, poliisipäällystön, -alipäällystön, -miehistön ja opiskelijoiden virat sekä vartijat, asiantuntijat ja toimistotehtävät. Henkilöstön koulutustaustoista Poliisin perus- ja jatkotutkintokoulutusta annetaan Poliisiammattikorkeakoulussa Tampereella. Poliisiammattikorkeakoulu on sisäasiainministeriön alainen oppilaitos, joka vastaa poliisikoulutukseen rekrytoinnista, tutkintoa suorittamaan otettavien opiskelijavalinnoista, poliisin perus- ja jatkotutkinnoista, oppilaitoksessa annettavasta täydennyskoulutuksesta sekä poliisialaan liittyvästä tutkimus- ja kehittämistoiminnasta. Koulutusta annetaan sekä suomeksi että ruotsiksi. Poliisialan tutkinnot ovat poliisin perustutkinto, poliisialipäällystön tutkinto, poliisipäällystön tutkinto ja maisterin tutkinto, joka järjestetään Tampereen yliopistossa. Peruskoulutuksen ja jatkokoulutuksen lisäksi järjestetään täydennyskoulutusta, kuten erikoistumisopintoja. Tulevaisuudessa poliisin koulutusrakennetta kehitetään siten, että se vastaa yleisen koulutusjärjestelmän tutkintorakennetta ja jokainen poliisi suorittaa ammattikorkeakoulututkinnon. Poliisilaitokset vastaavat työpaikkakoulutuksesta ja poliisin valtakunnalliset yksiköt Keskusrikospoliisi ja Suojelupoliisi oman erikoisalansa valtakunnallisesta koulutuksesta. Asiantuntijatehtävissä ja talous -ja henkilöstöhallinnon tehtävissä toimivilla sellainen koulutus tai hankittu osaaminen, joka luo tarvittavan osaamispohjan kunkin tehtävän hoitamiseen. Visio Poliisin tavoitteena on, että Suomi on Euroopan turvallisin maa. Hyvä tietää meistä Suomalaiset luottavat poliisiin. Luottamus on todettu sekä kotimaisissa että ulkomaisissa selvityksissä. Kansalaisten näkemyksiä poliisitoiminasta kartoitetaan säännöllisesti kyselyllä, jonka mukaan 96 prosenttia suomalaisista pitää poliisia erittäin tai melko luotettavana (2010). Suomalainen poliisi on suosittu myös sosiaalisessa mediassa. www.poliisi.fi 28 Puolustusvoimat Hallinnonala:Puolustusministeriö Toimiala: Puolustus ja turvallisuus Henkilöstömäärä: 14 400 Päätoimipaikka:Helsinki Kotisivu: www.puolustusvoimat.fi Tehtävät Puolustusvoimien tehtävänä on Suomen ja suomalaisten puolustaminen sekä osallistuminen kansainvälisen turvallisuuden vahvistamiseen. Puolustusvoimat antaa virka-apua muille viranomaisille. Tyypillisiä toimenkuvia Puolustusvoimat tarjoaa monipuolisia työtehtäviä niin siviileille kuin sotilaillekin. Erilaisia tehtävänimikkeitä on yli tuhat. Henkilöstö jakaantuu eri henkilöstöryhmiin: siviilit, upseerit, erikoisupseerit, opistoupseerit ja aliupseerit sekä sopimussotilaat. Siviileitä ja siviilikoulutuksen perusteella puolustusvoimiin palkattuja on henkilöstöstä lähes puolet. Henkilöstön koulutustaustoista Erilaisia työtehtäviä on paljon ja näin ollen myös henkilöstön koulutustausta on monipuolinen. Ylemmän tai alemman korkeakoulututkinnon suorittaneita on 35 %. Alimman korkea-asteen omaavia on 26 % sekä keski- ja perusasteen suorittaneita 38 %. Tutkijakoulutuksen omaavia on prosentti. Hyvä tietää meistä Puolustusvoimat tarjoaa kilpailukykyisen ja turvallisen työpaikan, jossa mahdollisuudet oman osaamisen kehittämiseen ja uralla etenemiseen ovat hyvät. Työilmapiiri on puolustusvoimissa tutkitusti korkealla tasolla. Erityisesti omiin työtehtäviin, me-henkeen ja esimiehiin ollaan tyytyväisiä. Henkilöstön hyvinvoinnista pidetään huolta, ja puolustusvoimissa on erinomaiset liikunta- ja harrastusmahdollisuudet. Muut toimipaikat Puolustusvoimat jakaantuu maa-, meri- ja ilmavoimiin. Pääesikunta vastaa valtakunnallisesta puolustussuunnittelusta ja -johtamisesta. Pääesikunnan alaisten laitosten tehtäviin kuuluu henkilöstön koulutusta sekä koulutuksen kehittämistä, kansainvälistä toimintaa, tutkimusta, karttapalvelua sekä terveydenhuollon ja materiaalialan tehtäviä. Maanpuolustuskorkeakoulu antaa ylintä yleistä ja sotilaallista maanpuolustusopetusta. www.puolustusvoimat.fi 29 Rajavartiolaitos Hallinnonala:Sisäministeriö Toimiala: Rajaturvallisuus ja rajojen vartiointi Henkilöstömäärä: 3 000 Päätoimipaikka:Helsinki Kotisivu: www.raja.fi Tehtävät Rajavartiolaitos on sisäisen turvallisuuden viranomainen, joka toimii sisäasiainministeriön johdolla. Rajavartiolaitoksen toiminnan päämääränä on rauhallisten olojen säilyttäminen maamme rajoilla. Päätehtävät ovat rajavalvonta maarajoilla ja merialueella, henkilöliikenteen rajatarkastukset maarajan ylityspaikoilla, satamissa ja lentoasemilla sekä pelastustoiminta erityisesti merialueella. Rajavartiolaitos johtaa meripelastustoimintaa ja suorittaa valvonta-alueellaan etsintöjä ja sairaankuljetuksia. Rajavartiolaitos hoitaa myös poliisitehtäviä ja vastaa tullivalvonnasta niillä rajanylityspaikoilla, joilla Tullilaitos ei toimi. Tyypillisiä toimenkuvia Pääosa rajavartijoista työskentelee rajanylityspaikoilla vartioupseereina, vuoropäälliköinä, rikostutkijoina, rajatarkastajina ja koiranohjaajina. Valtakunnan maastorajalla työskentelevät rajavartijat toimivat rajavartioasemien vartioupseereina, partionjohtajina, partio- ja vartiomiehinä sekä koiranohjaajina. Rajavartija hoitaa rajavalvontaan, henkilöiden maahantulo- ja maastalähtövalvontaan sekä muuhun valvontaan liittyviä tehtäviä. Merivartijat suorittavat samoja tehtäviä satamissa ja Helsinki–Vantaan lentoasemalla sekä maamme rannikolla merivartioasemilla ja vartiolaivoilla. Lisäksi sekä raja- että merivartijoiden toimenkuvaan kuuluvat pelastus- ja avustustehtävät sekä rajoitetusti tullivalvonta- ja poliisitehtävät. Rajavartiolaitoksen upseerit ja opistoupseerit palvelevat eriasteisissa suunnittelu-, johto- ja koulutustehtävissä. Lisäksi Rajavartiolaitoksessa palvelee teknillisen alan erikoisupseereita. Vaikka Rajavartiolaitos onkin sotilaallinen organisaatio, työskentelee esikunnissa, huoltokeskuksissa ja vartioasemilla myös siviilityöntekijöitä. Henkilöstön koulutustaustoista Rajavartiolaitoksen henkilöstön koulutusjärjestelmä muodostuu rajavartiomiehille ja siviilihenkilöstölle annettavasta koulutuksesta. Koulutusjärjestelmä perustuu elinikäisen oppimisen periaatteelle, jossa toimialakohtainen täydennyskoulutus on jatkuvaa ja työssä oppimista korostetaan. Pääosa opinnoista järjestetään Raja- ja merivartiokoulussa. Siviilihenkilöstölle koulutusta annetaan tarpeen vaatimalla tavalla. Rajavartiolaitoksen upseerit koulutetaan Maanpuolustuskorkeakoulussa. www.raja.fi 30 TULLI www.tulli.fi Hallinnonala:Valtiovarainministeriö Toimiala: Ulkomaankauppa, verotus, turvallisuus Henkilöstömäärä: 2 300 Päätoimipaikka:Helsinki Kotisivu: www.tulli.fi Tehtävät Suomen tulli on monialainen palvelu- ja lainvalvontaorganisaatio, joka • edistää kansainvälisen tavarakaupan sujuvuutta ja varmistaa oikeellisuuden sekä kantaa tehokkaasti tavaraverot • tarjoaa palvelut asiakaslähtöisesti • suojaa yhteiskuntaa, ympäristöä ja kansalaisia • on keskeinen toimija harmaan talouden ja rajat ylittävän rikollisuuden torjunnassa. Suomen tulli on osa Euroopan unionin tullijärjestelmää. Tulli on valtiovarainministeriön tulosohjaama keskusvirasto, joka toimii yhteistyössä elinkeinoelämän sekä kotimaisten ja ulkomaisten viranomaisten kanssa. Tyypillisiä toimenkuvia Tullin asiantuntijatehtävissä toimivat ohjaavat ja kehittävät tullitoimintoja sekä osallistuvat kansainväliseen tullauksen, verotuksen ja valvonnan yhteistyöhön. Perusvalvonnassa selvitetään ajoneuvo- ja matkustajaliikennettä, tehdään tarkastuksia ja paljastetaan salakuljetusyrityksiä. Tullirikostorjunnassa keskitytään tullirikosten paljastamiseen ja epäiltyjen rikosten esitutkintaan. Verotustehtävissä hoidetaan tuonti-, auto- ja valmisteverotuksen vaiheet verotuspäätökseen saakka. Tullaustehtävissä työ on kansainvälisten tavaravirtojen hallintaa, jossa tuontiin ja vientiin liittyvät tulli- ja kauppapoliittiset toimenpiteet hoidetaan alusta loppuun. Henkilöstön koulutustaustoista Tullin perustehtävissä työskentelevällä on yleensä vähintään ylioppilastutkinto tai ammatillinen tutkinto. Asiantuntijatehtävissä toimivalla peruskoulutuksena voi olla esim. soveltuva korkeakoulututkinto tai keskiasteen tutkinto. Tullityö on kansainvälistä, joten arvostamme monipuolista kielitaitoa. Visio Suomen tulli on merkittävä kansainvälinen toimija laajentuneessa EU:ssa ja myös keskeinen tekijä EU:n ja Venäjän taloudellisen yhteistyön edellytysten luomisessa. Tulli turvaa yritysten ulkomaankaupan sujuvuuden, huolehtii tehokkaasti ja tasapuolisesti EU:n kauppapolitiikan ja kansallisen tavaraverotuksen täytäntöönpanosta ja takaa tuloksellisen rikostorjunnan. Tulli suojaa kuluttajaa vastaamalla maahantuotavien elintarvikkeiden ja kulutustavaroiden valvonnasta. Hyvä tietää meistä Tulli on maankattava organisaatio, joka toimii kansainvälisessä toimintaympäristössä. Tulli tunnetaan vastuullisena työnantajana, joka rakentaa toimintansa vakinaisen ja pitkäaikaisen henkilöstön varaan. Tullin monipuolisissa tehtävissä tarvitaan erityistietoja ja -taitoja. Tulli kouluttaa pääsääntöisesti oman henkilöstönsä. Koulutus on ilmaista ja koulutusajalta saa palkkaa. Tulli kannustaa henkilöstöään jatkuvaan kouluttautumiseen ja tarjoaa mahdollisuuden tutustua myös muiden maiden tullien toimintaan kansainvälisen virkamiesvaihdon avulla. 31 Vankeinhoito Hallinnonala:Oikeusministeriö Toimiala:Rikosseuraamusala Henkilöstömäärä: 3 000 Päätoimipaikka:Helsinki Kotisivu: www.rikosseuraamus.fi Tehtävät Oikeusministeriön alaisuudessa toimiva Rikosseuraamuslaitos vastaa vapausrangaistusten ja yhdyskuntaseuraamusten täytäntöönpanosta. Rikosseuraamuslaitoksessa tutkintavangin, tuomitun ja asiakkaan rangaistusajan suunnittelu sekä seuraamuksen toimeenpano eli varsinainen rangaistuksen suorittaminen vapautumisvaiheineen muodostavat yhtenäisen kokonaisuuden. Visio Rikosseuraamuslaitoksen toimijoilla on yhteinen perustehtävä, rikosoikeudellisten seuraamusten täytäntöönpano. Tässä tehtävässä rikosseuraamustyöntekijät ja laitoksen muut virkamiehet huolehtivat rangaistusten lainmukaisesta ja turvallisesta täytäntöönpanosta. Lainmukaisuus merkitsee myös normaalisuusperiaatteen noudattamista. Suoritettavalla seuraamuksella ei tulisi olla itse rangaistuksesta seuraavia rajoitteita enemmän kerrannaisvaikutuksia tuomitun elämään. Rangaistusaika pyritäänkin suunnittelemaan niin, että tuomittu voi kehittää valmiuksiaan rikoksettomaan elämään. Kun tuomittu saa rangaistusaikanaan harjaannusta elämänhallintaa tukevissa taidoissa, on hänellä paremmat mahdollisuudet rangaistuksen suoritettuaan sijoittua osaksi yhteiskuntaa sen täysivaltaisena jäsenenä. Muut toimipaikat Rikosseuraamuslaitoksen valtakunnallisia yksiköitä ovat Helsingissä sijaitseva keskushallintoyksikkö, täytäntöönpanoyksikkö Turussa sekä vankien terveydenhuollosta vastaava terveydenhuoltoyksikkö Hämeenlinnassa ja Rikosseuraamusalan koulutuskeskus Vantaalla. Perusyksiköitä ovat yhdyskuntaseuraamustoimistot sekä avovankilat ja suljetut vankilat. Suomi jakaantuu nyt kolmeen rikosseuraamusalueeseen, joilla lausuntotyö, tuomittujen arviointi ja sen perusteella tehtävä rangaistusajan suunnittelu on keskitetty arviointikeskukseen sekä hallinnolliset tukitoiminnot aluekeskukseen. Etelä-Suomen rikosseuraamusalueen päätoimipaikka on Helsinki, Länsi-Suomen Tampere ja Itä- ja Pohjois-Suomen alueen päätoimipaikka on Kuopio. Jokaisella rikosseuraamusalueella on oma arviointikeskus ja koko maassa yhteensä 26 vankilaa sekä 15 yhdyskuntaseuraamustoimistoa. Vankilat Rikosseuraamuslaitoksella on 26 vankilaa. Vanki suorittaa tuomionsa joko suljetussa vankilassa tai avolaitoksessa. Suomen vankiloista suljettuja laitoksia on 15 ja avovankiloita 11. Avolaitoksiin sijoitetaan vankeja, joiden katsotaan sopeutuvan suljettua laitosta vapaampiin oloihin. Mies- ja naisvangit sijoitetaan vankiloissa eri asunto-osastoille. Hämeenlinnan lähellä sijaitsevassa Va- 32 najan avovankilassa on perheosasto, jossa vangin on mahdollista asua pienen lapsen kanssa. Vankilat sijoittuvat kolmelle täytäntöönpano- eli rikosseuraamusalueelle seuraavasti: Turun vankila Vaasan vankila Vilppulan vankila Itä- ja Pohjois-Suomen rikosseuraamusalue Juuan vankila Kestilän vankila Kuopion vankila Laukaan vankila Mikkelin vankila Naarajärven vankila Oulun vankila Pelson vankila Pyhäselän vankila Sukevan vankila Sulkavan vankila Ylitornion vankila Etelä-Suomen rikosseuraamusalue Helsingin vankila Suomenlinnan vankila Keravan vankila Vantaan vankila Jokelan vankila Riihimäen vankila Länsi-Suomen rikosseuraamusalue Hämeenlinnan vankila Vanajan vankila, Vanajan ja Ojoisten osastot Kylmäkosken vankila Käyrän vankila Satakunnan vankila, Köyliön ja Huittisten osastot www.rikosseuraamus.fi 33 Kuva: Sami Hätönen Viranomaisverkko Teksti: wikipedia/erillisverkot.fi VIRVE energialaitokset ja sähköyhtiöt, jotka vastaavat sähkönsaannista. Kansainvälisesti laaja joukko yksityiseen sektoriin kuuluvista Tetra-verkkojen yksityisistä käyttäjistä eli kuljetus- ja huolintaliikkeet eivät Suomessa kuulu Virven käyttäjiin. Aikaisemmin käytössä ollut Lapin alueen viranomaisradioverkko Lavi on poistettu Virven myötä käytöstä. Myöskään salakuuntelun sallinut poliisin radioviestiverkko (Povi) ja pelastustoimen viestiverkko (Peto) eivät ole enää käytössä. Suomessa Virve-verkon käyttäjien leviäminen on ollut hidasta, koska pienet kunnat ja harvaanasuttujen alueiden pelastuslaitokset eivät ole pitäneet tarpeellisina ottaa käyttöön kaikkia Virven tarjoamia etuja asetettuun hintaan, minkä vuoksi on pyritty pitämään VIRVE-puhelinten määrä pienenä ja yhdistämään Virve vanhoihin analogisiin VHF-radioihin. Näin on toiminut esimerkiksi Jokilaaksojen pelastuslaitos Ylivieskassa. Suomessa järjestelmäintegrointia VHF-verkkojen ja Virven VIRVE on Suomen viranomaisradioverkko, joka perustuu yleiseurooppalaiseen TETRA-standardiin. Verkko kattaa Suomen maanlaajuisesti, aivan äärimmäisiä syrjäseutuja lukuunottamatta. Suomessa VIRVEn teleoperaattorina toimii lähinnä sisäasiainministeriön hallitsema Suomen Erillisverkot Oy. Suomessa, jossa verkkoon pääsy on rajoitettua käyttäjäryhmittäin ovat ensisijaisia käyttäjiä; poliisi, tulli, rajavartiolaitos, alueelliset pelastuslaitokset ja puolustusvoimat. Lisäksi poliisitoimeen liittyen kuntien sosiaalitoimesta vastaavilla johtavilla virkamiehillä voi olla Virve kiireellisiä huostaanottotapauksia tai sijoituksia varten. Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalaan liittyen ovat käyttäjinä viestintävirasto, Finavia, ilmatieteen laitos, merenkulkulaitos, Destia ja Yleisradio, jolla on Radio Suomessa viranomaistiedotustehtävä. Lisäksi VIRVEä käyttävät jotkin 34 siksi, että pidemmät radioaallot kulkevat kauemmas kuin lyhyemmät. välillä suorittaa Bandercom Oy. Britanniassa, jossa VHF-verkkojen yhdistäminen Tetraan on suosittua, toimii Cleartone. Digitaalinen Virve on salattu toisin kuin analogiset vastineensa, ja se on yhdistänyt saman radioverkon käyttäjiksi kaikki aiemmin erillisiä radioverkkoja käyttäneet viranomaiset. Verkko mahdollistaa kuvansiirron ja samat digitaaliset lisäpalvelut kuin GSM. Käytännössä verkon välityskapasiteetin säästämiseksi tukiaseman alueella pyritään viestimään mahdollisiman paljon puheen asemesta tekstiviesteillä ja kuuntelemalla koko ryhmää tilannekuvan saamiseksi. Periaatteena on se, että pyritään tietoliikenteellisesti säästeliääseen viestintään, jotta tilanteen muuttuessa ei verkko kuormitu liikaa uusien toimijoiden tullessa verkkoon tukiaseman alueella. Historia Virve-verkko luotiin tuottamaan viranomaisille oma valtakunnallinen, luotettava ja suojattu radioverkko. Verkon suunnittelu aloitettiin jo 1990-luvun alussa, kun todettiin analogiset viranomaisverkot kalliiksi ylläpitää ja vaatimukset viranomaisten viestiliikenteelle olivat kasvaneet. Vuonna 1995 hallitus päätti sijoittaa 134 miljoonaa euroa uuteen viranomaisten jakamaan radioverkkoon. Vuonna 1998 aloitettiin verkon varsinainen rakentaminen, ja koko maan kattavaksi (joitain katvealueita lukuun ottamatta) verkko valmistui 2002. Tällä hetkellä käyttäjiä on alle 30 000, ja tukiasemia maassa on noin 1 300 kappaletta. Valmistuessaan verkko oli maailman ensimmäinen kokonaisen maan kattava, viranomaisten yhteiskäytössä ollut Tetra-verkko. Nykyisin TETRAstandardin mukainen viranomaisradioverkko on korvannut useissa eri maissa vanhat analogiset verkot ja on muodostamassa maailman johtavan standardin viranomaisradioverkoissa. Lisäksi verkossa on käytössä ryhmäpuheluominaisuus, joka mahdollistaa nopean ja tehokkaan viestinnän puheryhmän sisällä. Verkkoon on kaavailtu peräti 50 000 päätelaitetta. Vuoden 2007 elokuussa päätelaitemäärä oli noin 29 000. Tukiasemien tehoksi on asetettu 25 wattia, ajoneuvoasemien teho on 10 wattia ja kannettavien laitteiden teho 0,5–2 wattia. Verkko jaetaan puheryhmiin, joita voidaan yhdistellä ja muokata kulloinkin tarvittavan operaation mukaisesti. Verkkoa käyttävät enimmäkseen ns. turvallisuusviranomaiset eli pelastustoimi, poliisi, vankeinhoitolaitos, Suomen puolustusvoimat, sosiaali- ja terveystoimi, Hätäkeskuslaitos, rajavartiolaitos ja tulli, mutta muitakin Liikenne- ja viestintäministeriön määrittelemiä käyttäjäryhmiä[3] on. Lisäksi viranomaiset myöntävät erikseen joko määräaikaisesti, sopimuspohjaisesti tai erillisiin tapahtumiin rajatun Virve-järjestelmän käyttöoikeuden myös muille erikseen määritetyille tahoille, kuten esimerkiksi joillekin vartioimisliikkeille. Tällöin myös työtehtävissä olevat vartijat voivat käyttää Virveä, vartioimisliikkeillä ei kuitenkaan ole mahdollisuutta päästä viranomaisille tarkoitettuihin puheryhmiin. Toteutus VIRVEn tekniikan on toteuttanut Nokia ja myöhemmin EADS Secure Networks Oy ja hankinnoista verkon rakennuttamisessa vastasi sisäasiainministeriö. Järjestelmä käyttää taajuusaluetta 380–399,9 MHz [1]. ECC:n taajuuspäätöksen mukaan VIRVE toimii välillä 380–385 MHz ja 390–395 MHz. Tämän lisäksi kansallisesti on Virvelle osoitettu lisäksi välistä 385–390 MHz sekä yläpuolelta 385–386 MHz sekä 395–396 MHz. Nämä viimeksi mainitut 1 MHz:n lisäkaistat on tarkoitettu viranomaistoimintaan siinä tapauksessa, että TETRA TEDS tai joku muu nopeaa datasiirtoa tarjoava tekniikka halutaan viranomaiskäyttöön. Arviona on se, että myös loput alueesta, 386–390 MHz sekä 396–399,9 MHz tulee viranomaiskäyttöön vuosikymmenen 2010–2020 kuluessa. [2] Virve-verkon taajuusalue asettuu alinta Suomessa käytettävää GSM:n taajuutta alemmaksi, minkä vuoksi tukiasemia tarvitaan täten vähemmän Valtakunnallisesti verkko koostuu viidestä solusta: • Osaverkko 1 - Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan maakunnat, Suomenlahden rannikko, Ahvenanmaa • Osaverkko 2 - entinen Itä-Suomen lääni (–2009), Keski-Suomen maakunnat • Osaverkko 3 - Satakunta, Uusimaa, Itä-Uusi- 35 maa, Päijät-Häme, Pirkanmaa, Varsinais-Suomi • Osaverkko 4 - entinen Oulun lääni (–2009) • Osaverkko 5 - entinen Lapin lääni (–2009) Virveä hallinnoi ja verkon ylläpidosta ja kehityksestä vastaa Suomen Erillisverkot Oy, jonka omistaa kokonaisuudessaan Suomen valtio. Yhtiön omistajaohjauksesta vastaa sisäasiainministeriö. VIRVE-verkon palvelut esimerkiksi kun yhteys kiinteään verkkoon ei onnistu. VIRVE-verkon datapalvelut Lyhytsanomat Lyhytsanomat toimivat samalla tavalla kuten tekstiviestit GSM-verkossa. Lyhytsanomien kohteena voi olla myös ryhmä jonka kaikki osallistujat toimivat vastaanottajina. Tekstin sijasta lyhytsanoma voi sisältää myös dataa, esimerkiksi GPS:ltä saadun sijaintitiedon. Virve-järjestelmä tukee lukuisia palveluita, joita ei ole ollut aikaisempien sukupolvien erillisverkoissa. Statusviestit Ryhmäliikenne Käyttäjä voi lähettää keskukselle tai toisille käyttäjille ennalta sovituilla statusviesteillä tilansa. Viesti välitetään ilman puheluyhteyden muodostamista. Statusviestejä käytetään myös erilaisiin laiteohjauksiin, esimerkiksi paloasemien kuulutuslaitteistojen ja väestönsuojelusireenien kaukoohjaukseen hätäkeskuksesta. Ryhmäpuhelut Virve-verkossa vastaavat muodoltaan tavanomaista simplex-radiopuhelinliikennettä. Käyttäjä voi osallistua haluamaansa ryhmäpuheluun. Järjestelmä huolehtii siitä, että vain yksi käyttäjä pystyy puhumaan kerrallaan. Käyttäjä voi myös kuulua useampaan ryhmään samanaikaisesti. Ryhmäpuhelu voi toimia koko verkossa tai ainoastaan osassa verkkoa. Ryhmäpuhelua ei voi kuunnella sille määritetyn alueen ulkopuolelta. Automaattipaikannus Käyttäjän sijainti voidaan määritellä karkeasti tukiasemien perusteella ja tarkemmin lyhytsanomilla tapahtuvan GPS-paikannuksen avulla. Sijaintia voivat seurata esimerkiksi hätäkeskus tai muut kiinteiden päätelaitteiden (DWS) käyttäjät sekä esimerkiksi kenttäjohtamisjärjestelmien käyttäjät. Useissa päätelaitteissa on sisäänrakennettu GPS-vastaanotin, jonka antama paikannustiedon tarkkuus on 10 metrin luokkaa. Päätelaitteen sisäisen GPS:n tuottamaa tietoa voidaan seurata reaaliaikaisesti. Oikeudet paikannukseen voi myöntää kunkin käyttäjäryhmän pääkäyttäjä. Paikannus on normaalisti hätäkeskuksia lukuun ottamatta vain oman organisaation käytössä. Suojattu yksilöpuhelu Yksilöpuhelut voivat olla kahden päätelaitteen välisiä, hätäkeskuksen ja päätelaitteen välisiä tai kahden hätäkeskuksen välisiä puheluita. Käyttäjä voi myös soittaa puhelun normaaliin puhelinverkkoon. Keskus ei voi kuunnella yksilöpuheluita. Hätäkutsu Hätäkutsussa puhelulle muodostetaan korkein prioriteetti, jolloin se voi keskeyttää kaikki meneillään olevat puhelut saadakseen tarvittavan kanavakaistan yhteyden muodostamiseen. Hätäkutsu voidaan suorittaa päätelaitteen hätäpainikkeella. Hätäkutsun kohde voidaan määrittää erikseen, esimerkiksi kohteeksi voidaan asettaa hätäkeskus tai vaikkapa toinen käyttäjä. Suorakanavatoiminne Suorakanavatoiminne (DMO – Direct Mode Operation) mahdollistaa päätelaitteiden välisen suoran yhteyden ilman tukiasemia eli ilman verkkopalvelua. Suorakanavatoimintoa voidaan käyttää 36 Kuva: Sami Hätönen 37 WWW.BIITSILLE.FI
© Copyright 2024