Maj ja Tor Nesslingin Säätiön rahoittama tutkimus vuonna 2009
1
Maj ja Tor Nesslingin Säätiön
Säätiön keskeisimpiä rahoitusmuotoja ovat henki-
toiminnan
on
lökohtaiset stipendit ja tutkimukseen liittyvien kulu-
ympäristönsuojeluun
jen, kuten matkojen, tarvikkeiden, laitteiden ja
liittyvää ratkaisuhakuista tutki-
analyysipalveluiden kattaminen. Henkilökohtaisia
musta sekä tutkimustuloksista
stipendejä myönnetään sekä väitöskirjan tekoon
tiedottamista ja ympäristövalistusta. Säätiön tu-
että post doc –työskentelyyn. Rahoitusta myönne-
edistää
tarkoituksena
keman tutkimuksen painoalat on luokiteltu kuu-
tään pääasiassa Suomea ja lähialueita koskevien
teen pääryhmään seuraavasti:
ympäristökysymysten tutkimukseen.
1. Ilmakehän tutkimus
Tähänastisen toimintansa aikana (1976–2009)
Ilman epäpuhtaudet; koostumus ja käyttäytymi-
Säätiö on myöntänyt apurahoina yhteensä noin 40
nen, ilmastonmuutosten havaitseminen ja arviointi
miljoonaa euroa. Vuosittain myönnettävä rahoitus
on 2000-luvun aikana kasvanut 1,5 miljoonasta
2. Vesiympäristön tutkimus
eurosta noin 2,4 miljoonaan euroon. Suurin osa
Ekosysteemien rakenne, toiminta ja monimuotoi-
hankkeista on monivuotisia, ja useat ovat yhteis-
suus, ympäristökuormituksen vaikutukset
hankkeita muiden rahoittajatahojen kanssa. Vuodeksi 2009 myönnettiin apurahojen yleisessä ja-
3. Maaekosysteemien ja pohjavesien tutkimus
ossa rahoitusta 111 hankkeelle yhteensä 2,15
Ekosysteemien rakenne, toiminta ja monimuotoi-
miljoonaa euroa. Ne jakautuivat painoalojen kes-
suus, ympäristökuormituksen vaikutukset
ken seuraavasti: ilmakehän tutkimus 15 hanketta,
vesiympäristön tutkimus 29, maaekosysteemien ja
4. Ympäristötekniikan tutkimus ja kehittämi-
pohjavesien tutkimus 31, ympäristötekniikan tut-
nen
kimus 14 ja yhteiskunnallisten ohjauskeinojen
päästöjen vähentämiseen tähtäävä prosessitek-
tutkimus 9 hanketta. Lisäksi ympäristötutkimuk-
niikka, rakenteelliset ratkaisut, kunnostus- ja puh-
sesta tiedottamiseen ja muihin aiheisiin myönnet-
distustekniikat
tiin 13 hankerahoitusta. Edelleen myönnettiin erillisen post doc –hankehaun kautta 300 000 euron
5. Yhteiskunnallisten ohjauskeinojen tutkimus
rahoitus FT Petteri Alhon johtamalle projektille
ympäristötalous, ympäristöoikeus, ympäristöpoli-
Tulvaongelmat muuttuvassa ympäristössämme:
tiikka
tulvasuojelun kestävä kehittäminen (FLOODWARE). Hanke toteutetaan vuosina 2009–2011.
6. Ympäristötutkimuksesta tiedottaminen
julkaisut, ympäristösymposiumit, konferenssit
Tässä katsauksessa esitellään hankkeita, jotka on
saatu päätökseen tai aivan loppuvaiheeseensa
vuoden 2009 aikana. Tulokset ja niiden soveltamismahdollisuudet on koottu hankkeiden Säätiöön
toimittamista raporteista.
2
ILMAKEHÄN TUTKIMUS
Ilmakehän tutkimukseen liittyvät hankkeet keskittyivät vuonna 2009
vahvasti mallintamiseen. Hankkeissa mm. tutkittiin maaperän hiilenkiertoa osana ilmastojärjestelmämalleja, tarkasteltiin ilmansaasteiden ja
lumisateen vuorovaikutuksia, mallinnettiin aerosolien muodostumista ja
leviämistä sekä tutkittiin kaupunkiympäristön mikrometeorologiaa.
Kuva: Ian Britton, www.freefoto.com
3
Leena Järven (Helsingin yliopisto) hanke Kau-
Michael Boy Helsingin yliopistosta johti hanketta
punkiympäristön mikrometeorologia ja ilmanlaatu
MALTE – Malli alatroposfäärin hiukkasmuodos-
huipentui Järven oman väitöskirjan Turbulent ver-
tuksen ennustamiseen. Uusia sekundäärisiä ae-
tical fluxes and air quality observed in urban air in
rosoleja on huomattu muodostuvan lähes kaikkial-
Helsinki valmistumiseen. Tutkimuksen tavoitteena
la, missä ilmakehän hiukkaskonsentraatioita ja
oli oppia ymmärtämään kaupunkiympäristön mik-
kokojakaumia vain on mitattu. Aerosolien tiede-
rometeorologiaa sekä ilmanlaatuun vaikuttavia
tään vaikuttavan mm. maapallon säteilytaseeseen
kaasujen ja aerosolihiukkasten synty- ja leviämis-
ja pilvien muodostumiseen. Hankkeessa käytettiin
prosesseja. Ilmakehän pienhiukkaset vaikuttavat
vastuullisen johtajan aiemmin kehittämää MALTE-
ilmastoon ja ihmisten terveyteen. Terveysvaiku-
mallia (Model to predict new aerosol formation in
tukset ovat keskeisiä etenkin tiheästi asutuissa
the lower troposphere), johon oli yhdistetty ele-
kaupungeissa, joissa on paljon pienhiukkasten
menttejä aerosolidynamiikasta, meteorologiasta,
lähteitä liikenteestä teollisuuteen. Vaikka itse läh-
biologiasta ja kemiasta. Tutkimuksen tavoitteena
teet ovat pitkälti tiedossa, on emissioiden voimak-
oli koota malliin näitä tieteenaloja edustavia mitta-
kuuksien ja emissioiden paikallisen jakautumisen
ustuloksia ympäri maailmaa ja siten saada lisätie-
tunnistamisessa vielä paljon epävarmuustekijöitä.
toa sekundääristen aerosolien muodostumisesta.
Samoin haluttiin selvittää haihtuvien orgaanisten
Järven tutkimus määritti ensimmäisenä Suomessa
yhdisteiden roolia aerosolien syntymisessä sekä
liikenteen päästökertoimia suoralla pienhiukkasten
kehittää uusia parametrisaatioita malleissa käytet-
vaihdon mittauksella. Aiemmin kertoimia on mää-
täviksi. Hankkeen tuloksena on tuotettu uutta tie-
ritetty polttoaineen kulutuksen tai mallinnuksen
toa ilman rikkihappopitoisuuden ja hiukkasmuo-
kautta. Saatuja päästökertoimia voidaan käyttää
dostuksen välisistä suhteista sekä pilvien tiivisty-
ilmanlaatu- ja ilmastomalleissa. Tutkimuksessa
misytimien ominaisuuksista ja konsentraatioista.
myös käytettiin pisintä vuomittausaikasarjaa, joka
Lisäksi MALTE-mallia on kehitetty lisäämällä sii-
on kirjallisuudessa tähän mennessä julkaistu.
hen uusi meteorologian alaa edustava moduuli.
Ilman epäpuhtauksien turbulenttisesta sekoittumi-
Tutkimuksessa saavutettuja tuloksia käytetään jo
sesta, ilmanlaadusta ja niiden välisistä yhteyksistä
useissa muissakin mallinnushankkeissa.
kaupunkialueilla saatiin uutta tietoa, samoin kuin
kasvillisuuden vaikutuksista hiilidioksidin ja lämmön päästöihin sekä liikenteen vaikutuksista hiilidioksidin ja ilmakehän pienhiukkasten pitoisuuksiin.
Kuva: Ian Britton, www.freefoto.com
4
Suomen
ympäristökeskuksessa
työskentelevä
mallia on käytetty mm. YK:n ilmastosopimuksen
Jari Liski johti hanketta Maaperän hiilikierto il-
mukaisessa raportoinnissa, raportointia taustoitta-
mastojärjestelmämalleissa. Hankkeessa kehitettiin
vissa laskelmissa ja muissa ekosysteemien hiili-
uusi maaperän hiilikiertoa kuvaava Yasso07-malli,
taseita käsitelleissä tutkimuksissa eri puolilla
joka liitettiin osaksi Max Planck -instituutin ilmas-
maapalloa. Yasso07-mallista myös julkaistiin käyt-
tojärjestelmämallia. Yasso07 poikkeaa muista
töliittymä
maahiilimalleista erityisesti kahdessa suhteessa:
tietokoneympäristöjä varten keväällä 2009.
Windows-,
Linux-
ja
Apple-
se perustuu poikkeuksellisen laajaan mittausaineistoon ja sen kehittämisessä on käytetty edistyneimpiä sovelletun matematiikan menetelmiä.
Vertailuissa Yasso07-mallin havaittiin tuottavan
mittauksiin verrattavia tuloksia. Ilmastojärjestel-
Ilmatieteen laitoksen tutkimushanke Aerosolien
män simulointien kannalta oikea maaperän hiili-
muodostuminen, leviäminen ja muuntuma Poh-
määräarvio on tärkeä, koska maaperän hiilipääs-
jois-Euroopassa: mallijärjestelmän kehittäminen ja
töjen muutokset ovat suoraan verrannollisia maa-
sovellukset toteutettiin Jaakko Kukkosen johdol-
perän hiilivaraston kokoon. Erilaisten maahiiliyh-
la. Tutkimuksen päätavoitteet olivat 1) koota il-
disteiden erilaisen lämpötilaherkkyyden havaittiin
makehän aerosoleille mallijärjestelmä, joka kuvaa
vaikuttavan merkittävästi siihen, miten maaperän
aerosolien päästöt, muodostumisen ja muuntu-
hiilivarat ja -päästöt muuttuvat ilmaston lämme-
man sekä kulkeutumisen ja hajaantumisen ilma-
tessä.
kehässä, 2) arvioida kriittisesti mallituksen luotettavuutta ja tarkkuutta vertaamalla malliennusteita
Hankkeen tulokset edesauttavat ilmastonmuu-
kokeelliseen dataan, 3) laskea mallin avulla tulok-
tosarvioiden luotettavuuden lisäämistä, tarjoavat
sia ympäristönsuojelun tarpeisiin, esim. ilmanlaa-
laskentamalleja metsien ja peltojen käytön ja hoi-
dun reaaliaikaisia ennusteita ja 4) arvioida pääs-
don suunnitteluun sekä osoittavat tarkennustar-
tövähennysten kustannustehokkuutta. Tutkimus
peita skenaarioissa, jotka koskevat metsien ja
keskittyi Pohjois-Euroopan ja erityisesti Suomen
peltojen hiilenvarastointikykyä tulevaisuudessa.
alueelle.
Ilmastojärjestelmämallituksen lisäksi Yasso07Tuloksena saatiin modifioitua, täydennettyä ja
parannettua Ilmatieteen laitoksella jo aiemmin
kehitettyä SILAM-mallia siten, että se on nykyisin
tasoltaan kilpailukykyinen johtavien eurooppalaisten mallien kanssa. Parannettua mallia voi käyttää
esim. Pohjois-Eurooppaa koskevissa ilmanlaatuennusteissa ja riskinarvioinneissa.
Kuva: Päivi Tikka
5
VESIYMPÄRISTÖN TUTKIMUS
Vesiympäristön tutkimuksen alaan kuuluvat hankkeet olivat aihepiireiltään erittäin monipuolisia. Niissä tutkittiin mm. kaupungin hulevesien
haitta-aineiden vaikutuksia ympäristössä, uhanalaisen raakun suojelubiologiaa, saastuneita sedimenttejä vesistön sisäisinä kuormittajina,
järvien ääni-ilmastoa ja vesiensuojelun historiaa.
Kuva: Ian Britton, www.freefoto.com
6
Mari Saarisen (Jyväskylän yliopisto) hankkeen
Marko Järvinen Suomen ympäristökeskuksesta
Uhanalaisen jokihelmisimpukan kasvatusmene-
tutki aihetta Maankäytön ja ilmastonmuutoksen
telmien kehittäminen tavoitteena oli tutkia jokihel-
vaikutus valuntaan ja ravinnehuuhtoumiin maa-
misimpukan
elossapysymi-
seutu- ja rakennetussa ympäristössä. Tutkimuk-
seen vaikuttavia tekijöitä. Lajia uhkaavan suku-
sessa selvitettiin metsä- ja peltovaltaisen valuma-
puuton ehkäisemiseksi pienpoikasvaihe on avain-
alueen valunnan ja ravinnehuuhtouman vaihtelua
asemassa. Elinympäristön muutokset, esimerkiksi
ja vuodenaikaisuutta sekä niitä selittäviä tekijöitä.
simpukkapurojen pohjan liettyminen, saattavat
Lisäksi arvioitiin typen ja fosforin ominaiskuormi-
kokonaan estää jokihelmisimpukan menestymisen
tusta erilaisissa valuntatilanteissa. Edelleen tar-
pienenä poikasena. Tällöin ratkaisuna voisi olla
kasteltiin mallinnustulosten ja skenaarioiden avul-
jokihelmisimpukan pienpoikasten kasvattaminen
la ilmastonmuutoksen vaikutusta valuntaan ja
laboratorio - tai kalanviljelylaitosolosuhteissa. Näin
ravinnehuuhtoumiin. Ilmastonmuutoksen vaiku-
simpukat pystyttäisiin viemään kriittisen elämän-
tuksia arvioitiin hyödyntäen valuma-alue mallia
vaiheen
ja
GWLF (Generalized Watershed Loading Func-
istuttamaan kotipuroonsa hieman pitemmälle ke-
tions) ja seitsemästä purosta vuosina 2006–2008
hittyneinä
kerättyä ravinneaineistoa
pienpoikasvaiheen
yli
laitoskasvatuksen
simpukoina,
jotka
avulla
pystyvät
selviytymään muuttuneissa olosuhteissa. Tällä
tavalla voitaisiin antaa aikaa elinympäristön ennal-
Esimerkiksi Pääjärven valuma-alueeseen kuulu-
listamiseen tähtääville toimille. Lisäksi jokihel-
van Mustajoen nitraattikuormituksesta suuri osuus
misimpukan laitoskasvatusta voitaisiin mahdolli-
syntyi kevättulvan aikana: vuosina 2006 ja 2008
sesti hyödyntää jo hävinneiden simpukkapopulaa-
yli 50 % vuotuisesta kuormituksesta. Syksyn
tioiden palauttamisessa aiemmille elinpaikoilleen.
kuormitusosuus oli Mustajoessa vastaavasti 20–
35 %, eli pienempi kuin syksyn osuus virtaamista.
Raakkuja on poikkeusluvan turvin haettu luonnos-
Kesän kuormitusosuus vaihteli välillä 2-8 %.
ta kasvatusaltaisiin ja niiden käyttäytymistä seu-
Kuormituksen jakautuminen vuodenajoittain oli
rattu tiiviisti. Vaikka simpukat selvisivät muutosta
muissa puroissa samankaltainen. Skenaariomal-
hyvin, odotuksista huolimatta ne eivät aloittaneet
linnustulokset viittasivat siihen, että valunnan
lisääntymistä siirtovuotena. Seurantaa jatketaan ja
merkitys vähenee kevätjaksolla vuosisadan lopul-
allaskantaa
ja
la. Vastaavasti loppusyksyn ja talven valunta kas-
poikasten selviytyvyyden mittaamiseksi. Tutki-
vaa. Epäorgaanisen typen kuormitus lisääntyy
muksessa on vertailun vuoksi kasvatettu myös
tulosten perusteella marras-maaliskuussa ja vä-
muita, yleisiä simpukkalajeja ja todettu, ettei nii-
henee huhti-toukokuussa, kun kevätvalumahuippu
den kasvatus oleellisesti poikkea raakun kasva-
hiipuu. Huolimatta selkeistä eroista kuormituksen
tuksesta. Täten myös yleisten lajien poikasia voi-
vuodenaikaisuudessa, vuositasolla kuormituksen
daan hyödyntää jatkokasvatusmenetelmiä kehitet-
muutos
täydennetään
poikastuotannon
täessä.
7
ei
ole
välttämättä
kovinkaan
suuri.
Hanketta Vesiensuojelun historia Itä-Euroopan
Merja
kaupungeissa 1945–2000 johti Simo Laakkonen
diklorobentsamidilla
Helsingin yliopistosta. Loppuvaiheessaan hanke
mikrobiologinen puhdistus toteutettiin Helsingin
keskittyi Puolan, Latvian ja Venäjän rannikkokau-
yliopistossa. Hankkeessa tehtiin pitkiä inkubaa-
punkien
tiokokeita torjunta-aineiden hajottamiseksi pohja-
vesiensuojeluhistorian
selvittämiseen.
Kontron
hanke
Atratsiinilla
pilaantuneen
tai
2,6-
pohjaveden
Hankkeen päätuloksena saavutettiin kokonaisku-
vesiympäristöä
va Leningradin/Pietarin alueen saastumis- ja ve-
vesisysteemeissä. Koeasetelmien hiekka oli pe-
siensuojeluilmiöistä,
kommunismin
räisin alueelta, jonka pohjavedessä on rikkakasvi-
perintönä pidettyjen vesiensuojelun heikkouksien
en torjunta-aineista lähtöisin olevaa atratsiinia.
huomattiin periytyvän aina tsaarinajalta saakka.
Hiekan tiedettiin sisältävän atratsiinia hajottavia
Nykytilanteen ymmärtäminen vaatii paneutumista
mikro-organismeja. Atratsiinin hajoamisesta hiek-
myös ensimmäistä maailmansotaa edeltäneisiin
ka-vesisysteemissä saatiin seuraavia tuloksia: 1)
olosuhteisiin, jolloin Pietarin vesihuolto oli vajavai-
EHC edisti atratsiinin hajoamista pitkällä aikavälil-
nen ja viemärijärjestelmä olematon.
lä. EHC on Adventus groupin (New York, USA)
ja
monien
mallintavissa
hiekka-
kaupallinen tuote, jota on käytetty haitallisten orYleisesi ottaen koko Itämeren ympäristöhistorian
gaanisten
todettiin olevan erittäin puutteellisesti tunnettu. Ei
vesiympäristössä.
tarkasti tiedetä, milloin Itämeren laajamittainen
nopeuttaa atratsiinin hajoamista olosuhteita muut-
saastuminen alkoi ja miten saasteet alkoivat levi-
tamalla. 2) Erillisen typpi- tai hiililähteen lisäämi-
tä. On myös epäselvää, milloin Itämeren suojelun-
nen ei vaikuttanut atratsiinin hajoamiseen yli 200
tarpeeseen herättiin eri maissa ja miten suojelu-
päivää kestäneessä kokeessa. 3) Atratsiinin bio-
ajatukset kehittyivät etenkin Itä-Euroopassa. Täs-
saatavuutta ja hajoamista pystyttiin parantamaan
sä hankkeessa näiden peruskysymysten tutkimi-
irrottamalla atratsiini sitä absorboivista komponen-
nen aloitettiin paikallisella, kaupunkikohtaisella
teista sonikoimalla eli ultraäänen avulla. Sonikointi
tasolla, mutta tarkemman kokonaiskuvan saavut-
lisäsi atratsiinin hajoamista tilastollisesti merkittä-
tamiseksi tulisi edelleen tutkia kansallisten veden-
västi.
ja
merensuojelutoimien
kehittymistä
yhdisteiden
hajottamiseen
pohja-
Seuraavana tavoitteena on
Itämeren
alueella.
EHC:llä saatuja hajotustuloksia voi olla nopeallakin aikataululla mahdollista soveltaa käytäntöön
eli orgaanisilla yhdisteillä kontaminoituneen maan
puhdistukseen. Sonikointi biosaatavuuden parantamiseksi puolestaan vaatii vielä lisätutkimuksia
ennen mahdollisia käytännön sovelluksia.
Kuva:
Ian
Britton,
www.freefoto.com
8
Matti Leppänen Joensuun yliopistosta johti tutki-
Huviveneiden öljypäästöjen vaikutus meren pinta-
musta Hajoavien orgaanisten ympäristömyrkkyjen
kerroksen mikrobiyhteisöihin oli Piia Leskisen
biokertyminen
Hankkeessa
ryhmän aiheena Turun yliopistossa. Projektissa
hiilivetyihin
tutkittiin meren pintakerrosta viidessä eri satama-
(PAH) kuuluva malliaine pyreeni hajoaa vesiselkä-
kohteessa. Näytteenottopaikkojen pintanäytteitä
rangattomissa ja miten metaboliatuotteet siirtyvät
verrattiin 40 cm:n syvyydessä noudettuihin vesi-
ensimmäisen asteen petoeläimiin. Osa metabo-
näytteisiin. Kaikista näytteistä tutkittiin viljeltävien
liatuotteista sitoutuu koe-eläimenä käytetyn har-
bakteerien määrä ja dna-värillä värjäytyvien bak-
vasukamadon kudoksiin, ja metaboliatuotteiden
teerien määrä sekä tehtiin bakteerien lajistoprofii-
määrä lisääntyy ajan kuluessa. Sitoutuneet tuot-
lit. Osasta näytteistä testattiin lisäksi mm. EROD-
teet ovat biosaatavia matoja syöville pedoille,
aktiivisuus, raskasmetallien pitoisuudet, sytotoksi-
kuten kaloille.
suus ja öljypitoisuus. Öljyä hajottavia mikrobeja
osoitettiin,
vesiympäristössä.
miten
polyaromaattisiin
myös rikastettiin merivedessä. Niin öljyaltistuneisPAH-yhdisteiden hajoamistuotteet ovat siis bio-
ta kuin puhtaistakin näytteistä rakennettiin klooni-
saatavia ravintoketjussa. Niiden merkitystä ravin-
kirjastoja, jotka sekvensoitiin. Tutkituissa kohteis-
toverkkokertymisessä on aiemmin aliarvioitu, ja
sa meren pintakerrokseen ei ollut muodostunut
erityisesti metaboliatuotteiden toksisuutta olisi
alapuolisesta vedestä selvästi poikkeavaa mikro-
syytä tutkia enemmän. PAH-yhdisteiden riskinar-
biyhteisöä. Niissäkin tapauksissa, joissa meren
vioinnin kannalta olisi tärkeä ottaa huomioon bio-
pinnalla oli näkyvä öljykerros, lajisto oli hyvin sa-
muuntuminen ja mitata myös muuntumistuotteita.
mankaltaista pinnalla ja 40cm:n syvyydessä.
Leppäsen tutkimus tarjoaa keinoja muuntumis-
EROD-aktiivisuus ja bakteerien lukumäärä olivat
tuotteiden tunnistamiseen tavallisilla ekotoksikolo-
kuitenkin jonkin verran kohonneet pintakerrokses-
gian mallieläimillä.
sa. Tulosten perusteella näyttää siltä, että alkuperäisten oletusten vastaisesti veden pintakerroksen
mikrobiyhteisöllä ei ole ratkaisevaa roolia saasteiden kulkeutumisessa meriympäristöön.
Kuva: www.freeimages.co.uk
9
Sari Pehkosen tutkimus Saastuneet sedimentit
Anne Saari Kuopion yliopistosta johti hanketta
kontaminaation lähteenä tehtiin Joensuun yliopis-
Järvenrantakosteikon metaanin hapetuksen aktii-
tossa. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää
visuus ja diversiteetti. Pintasedimentin ja vesirun-
sedimentin laadun merkitystä rakenteeltaan eri-
gon metaania hapettavat bakteerit eli metanotrofit
laisten haitta-aineiden biosaatavuudelle. Sedi-
vähentävät vesistöistä syntyviä metaanipäästöjä,
mentin orgaaninen aines, varsinkin hiili, sitoo hait-
mutta boreaalisten vesiekosysteemien metanotro-
ta-aineita ja näin vaikuttaa niiden biosaatavuu-
fit ovat huonosti tunnettuja. Hankkeessa pyrittiin
teen. Tutkimuksessa määritettiin myös erilaisten
erityisesti kytkemään mikrobien toiminta ja diversi-
haitta-aineiden ja lisätyn hiilen laadun (puuhiili,
teetti toisiinsa. Tutkimusjärvi Kevättömän ranta-
noki, aktiivihiili) vaikutusta sedimenttien ekologi-
kosteikolla metaanipäästöt sekä metaanin hape-
aan seuraamalla harvasukamatojen ravinnonkäyt-
tus- ja tuottopotentiaalit olivat suurimmat lähimpä-
töä.
nä järveä olevalla alueella. Metaania hapettui
eniten sedimentin orgaanisessa pintakerroksessa,
Tulosten perusteella tähdennetään, että hiilipartik-
ja aktiivisuus väheni syvemmälle päin. Myös me-
kelien erilaiset ominaisuudet tulee ottaa huomi-
tanotrofien lajistossa oli vaihtelua eri sedimentti-
oon, jos niitä harkitaan käytettäväksi saastuneiden
kerrosten välillä. Monimuuttuja-analyysien perus-
sedimenttien kunnostuksessa. Erilaisten hiilipar-
teella kasvien diversiteetti selitti osan metanotrofi-
tikkelien lisäyksen todettiin vaikuttavan kemialli-
en spatiaalisesta vaihtelusta. Vuodenaikaisvaihte-
seen sitoutumiseen ja tätä kautta kemikaalien
lu metaanin hapetusaktiivisuudessa ei puolestaan
kertymiseen eliöihin. Lisäksi hiilen laatu vaikutti
ollut suurta, eikä lisätyllä typpikuormalla ollut vai-
myös sedimentin laatuun. Esimerkiksi aktiivihiili
kutusta metaanipäästöihin tai metaanin hape-
heikensi sedimentin laatua pohjaeläinten ravinto-
tusaktiivisuuteen. Sen sijaan typpilannoitus vaikut-
na, millä puolestaan voi olla merkitystä koko pai-
ti metanotrofien yhteisörakenteeseen.
kallisen ekosysteemin hyvinvoinnille.
Edelleen
todettiin, että haitta-aineiden rakenne vaikuttaa
Metaanin hapetusta on tutkittu hyvin vähän ma-
sekä aineiden sitoutumiseen käytettäviin hiilipar-
keissa vesissä, joten tulokset ovat kansainvälises-
tikkeleihin että niiden sitoutumiseen eliöihin. Tä-
tikin tärkeitä, ja niitä voidaan hyödyntää arvioita-
män vuoksi on tärkeää tuntea myös kunnostetta-
essa kansallisia kasvihuonekaasutaseita ja ranta-
valta alueelta tavattujen haitta-aineiden ominai-
kosteikkojen
puskurivyöhykekäytön
vaikutuksia
suudet.
kosteikkojen
metaanidynamiikkaan.
Rantakos-
teikon metaanin hapetusta vertaillaan myös muiden ekosysteemien (mm. turvemetsä, pelto, jokisuisto) metaanin hapetukseen, minkä mahdollistavat Euroopan tiedesäätiön koordinoimassa tutkimusverkostossa käytettävät standardoidut tutkimusmenetelmät.
Kuva: www.morguefile.com
10
Siian ja kuhan poikasalueiden kartoittaminen ja
Luonnossa syntyneiden siianpoikasten vähäinen
kartoitusmenetelmien kehittäminen –hanke toteu-
määrä Läntisen Suomenlahden, Saaristomeren ja
tettiin Helsingin yliopistossa Lauri Urhon johdolla.
Selkämeren
Työn tarkoituksena oli selvittää siian ja kuhan
heikkoa tilaa ja tarjoaa todellisen esimerkin ympä-
poikasalueiden ominaispiirteitä sekä kehittää me-
ristömuutosten vaikutuksista kalakantojen raken-
netelmiä, joilla poikasalueita kyetään arvottamaan
teeseen. Kuhan osalta on saatu mallinnettua poi-
paikkatietojärjestelmiä hyödyntäen. Tuloksia on
kasalueiden sijainnit. Parhaita kuhan lisääntymis-
mahdollista soveltaa ympäristönmuutosten seu-
alueita ovat saariston sameat sisälahdet, joissa
raamiseen ja niistä aiheutuneiden haittojen ehkäi-
todettiin suurimmat poikastiheydet. Poikasalue-
semiseen ja kompensointiin, vesialueiden käytön
ennusteita voidaan käyttää tukena vesialueiden
suunnitteluun,
kohdentamiseen
käytön suunnittelussa, kuten väylä- ja satama-
sekä poikastuoton määrän arviointiin merialueit-
hankkeissa, kohdennettaessa kalaistutuksia sekä
tain.
arvioitaessa mahdollisia rauhoitusalueiden sijoit-
kalaistutusten
alueilla
kuvastaa
rannikkovesien
tamisia tai suojattaessa alueita öljy- tai kemikaaPohjanlahden merikutuisen siian luonnonlisään-
lionnettomuuden jälkeen.
tyminen on merkittävästi heikentynyt erityisesti
eteläisillä merialueilla samoin kuin Selkämerellä ja
Merenkurkussa. Todennäköisiä syitä poikastuotannon heikentymiseen ovat Itämeren tilassa tapahtuneet muutokset, kuten rannikkovesien rehevöityminen, jääpeitteisen ajan lyheneminen ja
merilämpötilojen nousu.
11
YMPÄRISTÖTEKNIIKAN TUTKIMUS JA KEHITTÄMINEN
Tekniikan tutkimuksen painoalaan kuuluvissa hankkeissa liikuttiin useiden eri tieteenalojen kentillä. Niissä tutkittiin esim.
vaihtoehtoisia energiamuotoja, jätevesien puhdistustekniikoiden parantamista ja kaivosjäteaineksen hyödyntämistä käytännön ympäristönsuojelussa.
Kuva: Ian Britton, www.freefoto.com
12
Helsingin
yliopistossa
työskentelevän
Annele
Eva-Mari Aro Turun yliopistosta keskittyi ryhmi-
Hatakan hankkeessa Hormonien kaltaisten yhdis-
neen aiheeseen Syanobakteerien valjastaminen
teiden poistaminen jätevesistä sienten tuottamien
ympäristöystävälliseen CO 2-vapaaseen energian
hapettavien entsyymien avulla selvitettiin puuta ja
tuotantoon. Hankkeessa seulottiin noin 400 Itäme-
kariketta lahottavien sienten kykyä hajottaa kahta
ren syanobakteerikantaa tehokkaiden vedyntuot-
tunnettua hormonihäiritsijää bisfenoli A:ta (BPA) ja
tajien löytämiseksi. Puolet kannoista tuotti havait-
tributyylitinaa (TBT). Hajotuksen ohella mitattiin
tavissa olevia määriä vetyä, ja parhaat vedyntuot-
näytteiden hormonaalista aktiivisuutta yhteistyö-
tajat kuuluivat siimamaisiin typpeä sitoviin kantoi-
kumppanien kehittämillä hiivatesteillä. TBT:n li-
hin. Lisäksi tutkittiin yhteyksiä niiden entsyymien
säksi analysoitiin hajoamistuotteita dibutyylitina
välillä, jotka vaikuttavat syanobakteerien vetyai-
(DBT) ja monobutyylitina (MBT). Kolmen sieni-
neenvaihduntaan, fotosynteesiin ja hengitykseen.
kannan TBT:n sieto- ja hajotuskykyä tutkittiin nes-
Entsyymitoiminnan ymmärtämisen avulla voidaan
tekasvatuksessa. Kaikki sienet kasvoivat ja tuotti-
löytää keinoja vedyntuotannon tehostamiseksi.
vat ligninolyyttisia entsyymeitä TBT-liuoksessa,
Hankkeen tulosten perusteella ollaan aiempaa
mutta lajeista vain kaksi hajotti TBT:aa.
lähempänä ratkaisuja, joiden perusteella syanobakteerien vedyntuotanto saataisiin valjastettua
Projektissa kehitetyt hiivatestit soveltuvat ympäris-
aurinkoenergian talteen keräämiseen ympäristölle
tö- ja jätevesinäytteiden hormonaalisen aktiivisuu-
edullisella tavalla.
den määrittämiseen. Menetelmien etuna kemialliseen analyysiin nähden on se, että hiivatestit tunnistavat myös hajoamistuotteiden mahdollisen
hormonaalisen aktiivisuuden ilman että hajoamistuotteita tarvitsee tunnistaa ja analysoida. Esim.
jätevedenpuhdistuksen tehokkuutta voidaan arvioida näiden yhdisteiden osalta hiivatestin avulla ja
tietoa voidaan käyttää riskin arvioinnissa ja puhdistusprosessin optimoinnissa. Sienimenetelmää
on mahdollista soveltaa erillisenä jäteveden biologisen puhdistuksen osaprosessina. Tutkimusprojektissa osoitettiin, että sopivan sienikannan avulla
hormonihäiritsijät, kuten BPA ja TBT, saadaan
hajotettua
vesifaasista.
Sienten
hajotuskykyä
voidaan myös käyttää TBT-pitoisten sedimenttien
biologiseen käsittelyyn.
Kuva: Wikimedia Commons; alkuperäinen julkaisija: the United
States Federal Government
13
Lihanjalostusteollisuuden biohajoavien jätteiden
Jouko Niinimäki Oulun yliopistosta johti hanketta
anaerobinen käsittely oli Sari Luostarisen ryh-
Uusia menetelmiä sellu- ja paperiteollisuuden
män aiheena Kuopion yliopistossa. Lihanjalostus-
poistevesien hyödyntämiseen. Suurimpia ongel-
teollisuuden tuottamien biohajoavien jätteiden ja
mia puuteollisuuden lietteiden hyödyntämisessä
sivutuotteiden käsittely on merkittävä kustannus-
ovat lietteiden kustannustehokas fraktiointi sekä
tekijä teollisuudelle. Erityisesti riskimateriaalit tar-
veden poistettavuus. Ympäristön kannalta mene-
vitsevat erillisen käsittelyn. Tutkimuksen tavoite oli
telmäkehitys hyödyllisten jakeiden tehokkaaseen
kehittää tehokas ja taloudellisesti kannattava kä-
kierrättämiseen ja vedenpoistuvuuden parantami-
sittelymenetelmä lainsäädännöllisesti ja prosessi-
seen on ensiarvoisen tärkeää. Raaka-ainesäästöt
teknisesti haastaville jätejakeille siten, että käsitte-
sekä pienemmät jätekuormat ovat myös taloudel-
lyyn voidaan yhdistää uusiutuvan energian tuotto,
lisesti tavoittelemisen arvoisia.
materiaalien kierto ja ympäristövaikutusten hallinta. Lihanjalostusteollisuuden jätteiden esikäsittely-
Hankkeessa mm. selvitettiin flokkulanttien ja flok-
jä
kautumisen
ei
ole
juurikaan
aiemmin
tutkittu.
kinetiikan
vaikutusta
kuituflokkien
morfologiaan ja edelleen näiden vaikutusta veHankkeessa mm. testattiin lihateollisuuden jä-
denpoistuvuuteen. Lisäksi tutkittiin porrastetun
teseoksen ja puhdistamolietteen jatkuvatoimista
painesihdin vaikutusta pitkien ja lyhyiden kuitujen,
anaerobista yhteiskäsittelyä sekä ultraääni- ja
musteen ja täyteaineiden fraktioitumiseen uusio-
bakteerivalmiste-esikäsittelyjen vaikutuksia jätteen
massojen siistauksessa sekä fraktioiden optisten
hajoamiseen.
hygienisointi
ominaisuuksien hyödyntämistä fraktioiden ana-
lisäsi biokaasun tuotantoa merkittävästi, ja esikä-
lysoinnissa. Hankkeen perimmäisenä tavoitteena
sittelyjen kohdalla optimaalisella altistusajalla oli
oli yksinkertaisten ja käyttökustannuksiltaan edul-
tärkeä rooli tutkittujen materiaalien hydrolyysin eli
listen ratkaisujen löytäminen erilaisten puuteolli-
liukoistumisen onnistumisessa; liian lyhyet tai
suuslietteiden fraktiointiin ja edelleen arvokkaiden
pitkät käsittelyajat heikensivät hydrolyysiä. Tutki-
komponenttien talteen ottoon. Lisäksi pyrittiin
muksen tulokset ovat sovellettavissa muihin vas-
löytämään tapoja vedenpoiston parantamiseen,
taaviin materiaaleihin ja tuovat lisätietoa esikäsit-
jolloin sekä kuljetuskustannukset alenevat että
telyjen
polttoon menevien jakeiden lämpöarvo kasvaa.
Yhteiskäsittelyssä
mahdollisuuksista
biokaasulaitoksissa.
Kuva: Wikimedia Commons, alkuperäinen
julkaisija: Estormiz
14
Anna-Maria
Veijalainen
Kuopion
yliopistosta
Tulosten mukaan termofiilinen nestekompostointi
paneutui aiheeseen Jätevesilietteen käsittely ter-
yhdessä elintarviketeollisuudessa sivutuotteena
mofiilisella nestekompostoinnilla – prosessin op-
muodostuvan heran ja perunankuorimolietteen
timointi ja energian tuotantotehokkuus sekä loppu-
kanssa parantaa jätevesilietteen hygieenistä tilaa,
tuotteen soveltuvuus maanviljelyyn. Laboratorio-
jolloin hygieeninen laatu ei ole este jätevesiliet-
tutkimuksissa selvitettiin termofiilisen nestekom-
teen maatalouskäytölle. Lisäksi lietteen biologinen
postointimenetelmän soveltuvuutta jätevesilietteen
hapenkulutus vähenee nestekompostoinnin aika-
käsittelyyn. Tutkimusmateriaalina käytettiin aktiivi-
na indikoiden lietteen stabiloitumista, jolloin pellol-
lieteprosessista peräisin olevaa jätevesilietettä.
le levitetty kompostoitu liete ei tule sitomaan maa-
Projektissa tutkittiin myös, miten elintarviketeolli-
perän
suuden jätteet vaikuttavat lietteen kompostointi-
toidulla jätevesilietteellä voidaan parantaa maan-
prosessiin ja lopputuotteen ominaisuuksiin. Lisäk-
viljelysmaan laatua kierrättämällä orgaanista ai-
si selvitettiin nestekompostoidun lieteseoksen
nesta ravinteineen takaisin maaperään ja samalla
soveltuvuutta maanviljelyskäyttöön tutkimalla sen
vähentää kemiallisten lannoitteiden käyttöä kestä-
vaikutusta indikaattorikasvien itämiseen ja kas-
vän kehityksen periaatteen mukaisesti.
vuun.
15
ravinteita.
Termofiilisesti
nestekompos-
MAAEKOSYSTEEMIEN JA
POHJAVESIEN TUTKIMUS
Maaekosysteemien ja pohjavesien tutkimuksen hankkeita rahoitettiin
vuonna 2009 lukumäärällisesti eniten. Hankkeiden aihepiirit vaihtelivat
eliöiden luonnonsuojelubiologiasta aina metsätalouden monimuotoisuusvaikutuksiin, ympäristömyrkkyjen biosaatavuuteen ja erilaisten viljelymenetelmien ympäristövaikutuksiin saakka.
Kuva: Jukka Mähönen, www.imagepark.biz
16
Christina Biasi Kuopion yliopistosta johti hanket-
Jon Brommer Helsingin yliopistosta tutki ryhmi-
ta Turvetuotannosta vapautuneille alueille perus-
neen aihetta Suomalaisten varpusten luonnonsuo-
tettujen ruokohelpiviljelmien mikrobi- ja hiilidyna-
jelubiologia. Varpusten määrä on viimeisten vuo-
miikka. Vaikka energiakasvien kasvatus yleistyy
sikymmenien aikana huomattavasti laskenut, mikä
Suomessakin, viljelmien hiilitasapainosta ja mik-
oletettavasti lisää sisäsiittoisuutta ja vähentää
robidynamiikasta ei tiedetä paljoakaan. Ensim-
geneettistä monimuotoisuutta. Näiden tekijöiden
mäinen askel hiilensidonnan hallitsemisessa on
puolestaan oletetaan edelleen nopeuttavan kanto-
pyrkimys
jen pienenemistä. Vaikka edellä kuvattu ilmiö vai-
ymmärtää hiilenkiertoprosessia, jota
maaperässä säätelevät
mikrobit.
Hankkeessa
kuttaa teoreettisesti selvältä, teorian tueksi on
huomattiin, että ruokohelpiviljelmien mikrobiyhtei-
niukasti luotettavia havaintoaineistoja; useimmis-
söt ovat läheisemmin kytköksissä kasveihin kuin
sa tutkimuksissa on samanaikaisesti verrattu toi-
itse maaperään, jolloin mikrobit käyttävät pikem-
siinsa pieniä ja suuria populaatioita sen sijaan,
minkin kasveihin kuin maaperään sitoutunutta
että olisi seurattu samoja pieneneviä populaatioita
hiiltä. Tämä selittää saatua tulosta, jonka mukaan
pitkäaikaisesti.
ruokohelven viljely ei juurikaan lisää hiilen hävikkiä edes orgaanisesta maaperästä. Mikäli maata
Suomessa on kuitenkin kerätty 1980-luvulla ai-
ei muokata, viljelmät voivat päinvastoin toimia
neisto varpuspopulaatioiden geneettisestä diversi-
hiilen nieluina.
teetistä, ja Brommerin hankkeessa verrattiin tätä
aineistoa uuteen, itse kerättyyn aineistoon. Tutki-
Kaiken kaikkiaan ruokohelpi osoittautui hyväksi
muspopulaatioita oli halki Suomen Helsingistä
energiakasviksi orgaanisilla mailla. Positiivisen
Sodankylään, ja kerättyjen muuttujien avulla pyrit-
hiilitaseen ansiosta sen viljely on käyttökelpoinen
tiin arvioimaan populaatiokoon muutosten vaiku-
tapa tasapainottaa Suomen energiantuotannon
tuksia mitattuihin geneettisiin ominaisuuksiin. Li-
muutoin suuria hiilidioksidipäästöjä.
säksi tutkittiin paikallista morfometristä erilaistumista. Aineisto oli raportointihetkellä vielä analysoitavana, mutta tulosten uskottiin muodostuvan
käyttökelpoisiksi
ajatellen.
Kuva: Jouni Nurmio,
www.imagepark.biz
17
käytännön
lajistonsuojelutyötä
Eero Nikinmaa Helsingin yliopistosta käsitteli
Hanketta Typpikuormituksen vähentäminen pus-
ryhmineen aihetta Kaupunkipuuston rooli hule-
kurivyöhykkeiden
vesien hallinnassa. Tavoitteena oli selvittää puus-
johti Mika Nieminen Metsäntutkimuslaitoksesta.
ton kykyä poistaa hulevettä ja puiden kasvualusto-
Hankkeessa mitattiin typen pidättymistä erilaisiin
jen kykyä toimia imeyttämis- ja viivytysalueina
puskurivyöhykkeisiin ja selvitettiin, kuinka suuri
vaarantamatta puiden terveyttä ja toimintaa. Tut-
osuus typestä poistuu kaasuina ilmakehään. Me-
kimuksessa hyödynnettiin sadantatilastoja ja Hel-
taaniemissioiden eroja sekä metanogeenisten ja
singin Viikkiin perustetuilta koekaduilta mitattuja
metanotrofisten mikrobien esiintymiseroja analy-
tietoja haihdunnasta, maaperän vesipitoisuudesta,
soitiin luonnontilaisilla ja ennallistetuilla puskuri-
lämpötila- ja valo-olosuhteista, lehtien kaasun-
vyöhykkeillä.
vaihdosta ja puiden rakenteesta. Alun perin havu-
keiden kasvillisuusmuutoksia ja kasvillisuuden
puille laadittu latvuksen kaasunvaihtoa kuvaava
kykyä sitoa typpeä. Tulosten perusteella käytän-
SPP-malli muutettiin lehtipuille soveliaaksi ja pa-
nön metsätaloudessa voidaan parantaa puskuri-
rametroitiin koekaduilla kasvaville lehmuksille ja
vyöhykkeiden mitoitusohjeita. Tuloksista on hyö-
tervalepille soveltuvaksi.
tyä myös päivitettäessä Metsähallituksen ja Met-
avulla
metsävaluma-alueilla
Lisäksi selvitettiin puskurivyöhyk-
sätalouden kehittämiskeskus TAPIOn vesiensuoTutkimuspuiden alkuvuosien seuranta toi esiin
jeluohjeistoja.
sekä istutuksen jälkeisen kastelun että taimilaadun vaikutukset puiden kasvuunlähtöön. Puut
kärsivät helposti vesipulaa, mikäli kastelu ei ollut
säännöllistä ja varsin tiheästi toistuvaa. Jopa kuivuutta vaarallisemmaksi todettiin kuitenkin liiallinen märkyys. Mikäli sadevesiä halutaan johtaa
puiden käyttöön laajemmalta alalta, on muistettava huolehtia liikaveden poistosta. Siksi myös hulevesien hallintaan pyrkivissä katupuiden istutusjärjestelyissä on varmistettava, että varastokapasiteetin ylittävä vesi ei jää kasvualustaan seisomaan. Vaikka tervaleppä pystyy käyttämään runsaasti vettä, selviää se kohtuullisen hyvin myös
silloin, kun vesivarat ovat rajallisemmat. Tervalepän maksimaalinen veden kulutus on ollut koekaduilla selvästi korkeampi kuin lehmuksen, mikä
viittaa siihen, että tervaleppä voi poistaa vettä
maasta haihdunnan kautta ilmakehään varsin
tehokkaasti. Se siis vaikuttaa lupaavalta puulajilta
hulevesien
luonnonmukaiseen
Kuva: Päivi Tikka
hallintaan.
18
Helinä Hartikaisen (Helsingin yliopisto) ryhmän
Pälvi Salo Turun yliopistosta sai päätökseen
aiheena oli Luontaisesti esiintyvien helposti haih-
hankkeensa Peto-saalis –suhde murroksessa:
tuvien halogenoitujen hiilivety-yhdisteiden emissio
tulokaspetojen leviäminen ja huippupetojen paluu.
ja dynamiikka rannikkoalueilla. Työssä selvitettiin
Tieto yleisistä peto-saalis –suhteeseen vaikutta-
emissioiden vaihteluun vaikuttavia tekijöitä ja tun-
vista tekijöistä sekä niiden tutkimiseen käytettävi-
nistettiin boreaaliset rannikkoekosysteemit merkit-
en menetelmien heikkouksista ja vahvuuksista on
täviksi kloorimetaanin (CH3Cl) lähteiksi. Vaikka
tärkeää monilla aloilla: se voi auttaa esimerkiksi
maaperä prosesseineen on yksi tärkeimmistä
uhanalaisten lajien suojelussa ja riistakantojen
ilmakehän CH3Cl:n nieluista, maan ominaisuuksi-
tavoitteellisessa
en (orgaaninen aines, pH, kosteus) ei havaittu
esimerkkilajeina käytettiin erityisesti minkkiä ja
juurikaan
merikotkaa.
korreloivan
mitattujen
CH 3Cl-
hoidossa.
Salon
tutkimuksen
emissioiden kanssa. Rannikkoniityn eri kasvillisuustyyppien välillä ei myöskään havaittu huomat-
Ulkosaaristossa saadut tulokset tarkentavat aiem-
tavia eroja. Sen sijaan ilman lämpötilalla ja valoi-
paa käsitystä minkin vaikutuksista saariston koko
suudella oli suuri vaikutus emissioihin. Tulokset
ekosysteemiin. Tehdyt havainnot vieraspetojen
heijastavat tilannetta kasvukauden keskivaiheilla,
haitallisuudesta
jolloin ilman lämpötila on mittausalueella lähellä
tukevat niitä luonnonsuojelullisia tavoitteita, joilla
vuotuista maksimiaan. Vuodenaikojen välillä on
pyritään estämään uusien vieraslajien leviäminen
emissioissa todennäköisesti huomattavaa vaihte-
maahamme ja joilla pyritään lieventämään jo tän-
lua, ja myös maaperän rooli saattaa vaihdella
ne levinneiden lajien aiheuttamia haittoja. Tulok-
kasvukauden eri vaiheiden ja eri vuodenaikojen
set auttavat myös hahmottamaan huippupetojen
välillä.
yleistymisen vaikutuksia riistakantoihin, sillä meri-
alueen
alkuperäiseläimistölle
kotkan aiheuttama saalistuspaine näyttää vaikutTutkimus tähtäsi halometaanien emissiomittauk-
tavan
minkkien
siin rannikkoalueilta ja tulosten hyödyntämiseen
Runsastuva merikotkakanta saattaa täten epäsuo-
globaaleissa budjettilaskelmissa kloori- ja bromi-
rasti suojella saariston lintu-, sammakko- ja pik-
metaanin osalta. Uusimmassa raportissa ot-
kunisäkäspopulaatioita minkin saalistukselta. Tu-
sonikadosta (WMO: Report on ozone depletion,
los tukee jo aiemmin tehtyjä havaintoja, joiden
2006) näiden yhdisteiden lähteiden tunnistami-
mukaan huippupetojen merkitys erilaisten ekosys-
sessa oli huomattavia aukkoja. Työssä kehitettiin
teemien toiminnassa on tavattoman suuri. Mikäli
näytteiden keräys- ja mittaustekniikoita ja pyrittiin
huippupedot
tuottamaan tietoja lähteiden suuruudesta Pohjois-
maan tai säätelemään pienempien petojen luku-
Euroopassa. Luonnollisesti muodostuvien halo-
määriä, voi huippupetojen paluulla olla myöntei-
genoitujen orgaanisten yhdisteiden lähteiden tark-
nen vaikutus hupeneviin pienriistakantoihin. En-
ka tunteminen edistää osaltaan ilmastonsuojelun
nallistamalla ravintoverkkoja myös huippupedot
toimenpiteiden tarkoituksenmukaista kohdenta-
käsittäviksi kokonaisuuksiksi voitaisiin näin ken-
mista.
ties lieventää luontoomme levinneiden vieraspeto-
ulkosaaristossa.
yleistyessään kykenevät rajoitta-
jen vaikutuksia.
19
liikkumiseen
Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksessa tutkit-
Turun
tiin Juha Tiaisen johdolla aihetta Ilmastonmuu-
endofyytti yhdistelmät ja ilmansaasteet: luontainen
toksen
yhteisvaikutukset
esiintyminen, kestävimmät yhdistelmät sekä so-
maatalousympäristön linnustoon. Maisemaraken-
peutuminen johti ensin Eija Toivonen ja tämän
ne ja peltojen käyttömuodot ovat tärkeitä pesimä-
siirryttyä muihin tehtäviin Marjo Helander. Hank-
lintuyhteisön monimuotoisuuden määrittäjiä. Po-
keen tavoitteena oli löytää nykyistä paremmin
pulaatiokokojen pitkäaikaiset muutokset selittyvät
happosateita ja raskasmetalleja kestäviä heinän ja
ennen kaikkea tuotantosuunnan, tuotantotavan ja
endofyyttisen sienen yhdistelmiä. Tulosten sovel-
maankäytön tehokkuuden kautta. Hankkeessa
tamismahdollisuutena on löydettyjen yhdistelmien
pyrittiin osoittamaan, mitkä tekijät vaikuttavat ne-
edelleenjalostus ja käyttö esim. saastuneiden
gatiivisesti tai positiivisesti linnuston kehitykseen.
maa-alueiden maisemoinnissa.
ja
tehomaatalouden
yliopistossa
tehtyä
tutkimusta
Heinä-
Kun linnustoa köyhdyttäviä tekijöitä tunnistetaan,
niitä voidaan poistaa tai niiden vaikutuksia kom-
Tutkimuslajeiksi valittiin punanata ja nurminata,
pensoida ympäristöohjelmilla.
joita käytetään yleisesti nurmikasveina.
Molem-
mista tutkittiin sekä endofyytti-infektoituja että
Peltojen kesannointi on lintujen kannalta merkittä-
infektoimattomia kantoja. Kevon tutkimusasemalla
vin tällä hetkellä käytössä olevista ympäristönhoi-
tehdyssä kokeessa punanadan siemenet itivät
totoimista. Kesantoa sisältävillä koealoilla havait-
raskasmetalleilla ja rikkihapposadetuksella käsitel-
tiin enemmän lajeja ja reviirejä kuin maisemalli-
lyssä maaperässä huonommin kuin kontrolliruutu-
sesti samanlaisilla koealoilla, joilla ei ollut kesan-
jen siemenet, kuitenkin niin että endofyytti-
toa. Toinen tutkittu toimenpide oli vesiensuojelu-
infektoidut siemenet itivät huomattavasti parem-
kosteikkojen perustaminen. Vesiensuojelun tar-
min kuin infektoitumattomat siemenet. Samankal-
peisiin riittävän suurella määrällä kosteikkoja arvi-
taisia kenttäkokeita on meneillään Ruissalossa
oitiin voitavan lisätä runsaimpien vesilintulajiemme
sekä infektoiduilla että infektoitumattomilla puna-
kantoja vähintään 10 %:lla. Tulokset antoivat viit-
ja nurminadoilla. Kasveista on mitattu kasvua
teitä myös talvien leudontumisen myönteisistä
(biomassa) ja lisääntymistä (kukinnot ja sieme-
vaikutuksista Euroopassa talvehtivien lintulajien
net), mutta koetta jatketaan edelleen, ja tulosten
kantojen kehitykseen. Yksittäisistä lajeista tutki-
käsittely on täten kesken.
musta suunnattiin peltosirkkuun ja peltopyyhyn.
Peltosirkku on merkittävästi vähentynyt laji, jonka
kannankehityksen syyt liittynevät afrikkalaisten
talvehtimisalueiden muutoksiin. Peltopyy taas on
paikallinen talvehtija, jonka määrä laski 1900luvun aikana mutta joka on runsastunut uudelleen
viimeisten kahdenkymmenen vuoden aikana ilmeisesti peltojen kesannoinnin ja mahdollisesti
myös talvien leudontumisen sekä kasvintorjuntaaineiden
käytön
vähentymisen
ansiosta.
Kuva: Jukka Mähönen, www.imagepark.biz
20
Vitali Zverevin (Turun yliopisto) hankkeessa Tunturikoivupopulaatioiden taantuminen ja toipuminen
saastuneilla alueilla: Maaperän saastumisen pitkäaikaisvaikutukset havaittiin, että vaikka Montsegorskin metallisulaton rikkipäästöt ovat pudonneet
viidesosaan 1990-alun tasosta, alueen tunturikoivupopulaatiot pienenevät yhä. Populaatioiden
toipumisesta ei ole toistaiseksi merkkejä. Suurina
määrinä maahan kertyneet raskasmetallit mitä
todennäköisimmin estävät tunturikoivun siementen itämisen ja/tai taimien kasvun. Tulosten perusteella ennustetaan, ettei Montsegorskin seudun
paljas maaperä ala luontaisesi kasvaa tunturikoivua vielä lähitulevaisuudessakaan. Havaittu
viive päästövähennysten ja lajiston toipumisen
välillä antaa aihetta lisätutkimuksille, joissa kehitettäisiin pahoin saastuneiden maa-alueiden kunnostusmenetelmiä.
21
.
YHTEISKUNNALLISTEN OHJAUSKEINOJEN
TUTKIMUS
Yhteiskunnallisten ohjauskeinojen
tutkimuksen alueeseen kuuluvissa
hankkeissa käsiteltiin mm. ympäristövaikutusten arviointimenettelyä, EU:n
päästökauppajärjestelmää, ilmastonmuutoksen kustannusvaikutuksia
sekä ympäristön merkityksiä lasten
ja nuorten arkielämässä.
Kuva: Päivi Tikka
22
Petteri Vihervaaran (Turun yliopisto) pilottiluon-
Kimmo Jalava Jyväskylän yliopistosta pureutui
teisessa
Ekosysteemipalvelut
aihepiiriin Ympäristövaikutusten arviointimenette-
maankäytön suunnittelussa Metsä-Lapissa tutkit-
lyn laatu ja vaikuttavuus. Tutkimuksen tavoitteena
tiin metsätalouden vaikutusta ekosysteemipalve-
oli ympäristövaikutusten arviointimenettelyn (YVA)
luiden
vaikuttavuuden tarkastelu laadunarvioinnin näkö-
tutkimuksessa
tuotantoon
ja
ekosysteemipalveluiden
tehtiin
tapaustutkimus
maankäytön
kulmasta Suomessa. Tulosten perusteella näyttäi-
suunnittelussa. Palveluiden jakautumista tarkas-
si siltä, että YVA:n laatu suhteessa vaatimuksiin
teltiin
maankäytöltään
on Suomessa keskimäärin hyvää. Laatu kuitenkin
erilaisessa poronhoitopaliskunnassa: Ivalo, Ham-
vaihtelee, ja kehittämis- ja parannusmahdollisuuk-
mastunturi ja Lappi.
sia ja -tarpeita on olemassa. Tutkimustulosten
kolmessa
käytöstä
seuraavassa
raportoinnissa tähdätään siihen, että tuotettu tieto
Tukevien ekosysteemipalveluiden tuotantokapasi-
auttaisi parantamaan YVA-menettelyn toimivuutta.
teetti oli säilynyt kohtalaisella tai korkealla tasolla
Lähinnä pyritään edesauttamaan eri toimijoiden
kaikkien paliskuntien alueella. Sekä säätelevien
valmiuksia kiinnittää entistä paremmin huomiota
että tuotannollisten palveluiden levinneisyyskartat
YVA-menettelyn toimivuuden kannalta mahdolli-
olivat melko samanlaisia, mutta molempien tuo-
siin ongelmakohtiin. Menetelmien käyttökokemus-
tantokapasiteetti oli intensiivisen metsätalouden
ten raportointi voi myös osaltaan lisätä menetel-
alueilla laskenut. Rakennetuilla alueilla tuotannol-
mien käyttöä, mikä taas saattaa parantaa ympä-
listen palveluiden taso oli laskenut sääteleviä pal-
ristönsuojelun tasoa.
veluita enemmän. Kenties mielenkiintoisin havainto koski kulttuurisia palveluja, joiden tuotantokapasiteetti oli korkein luonnontilaisilla alueilla ja
merkittävästi alentunut metsätalousalueilla ja rakennetussa ympäristössä. Ihmisten arvoihin perustuvat kulttuuriset ekosysteemipalvelut olivat siis
kärsineet metsätaloudesta eniten. Ekosysteemipalvelujen
käyttömahdollisuudet
maankäytön
suunnittelussa ovat lupaavia, mutta arviointi- ja
menetelmänkehitystyö vaatii paljon lisätutkimusta.
Tulosten perusteella arvioitiin, että käytännössä
ekosysteemipalveluiden huomioon ottaminen olisi
järkevää tehdä maakuntakaavoituksen yhteydessä.
Kuva: Jukka Mähönen, www.imagepark.biz
23
Markku Ollikaisen (Helsingin yliopisto) luotsaa-
Tarkastelu osoittaa yksiselitteisesti, että jätteen
massa hankkeessa Alueellisen jätehuollon kus-
kaatopaikkasijoittaminen on yhteiskunnan näkö-
tannustehokkaat ratkaisut tarkasteltiin kustannus-
kulmasta kaikkein huonoin vaihtoehto, vaikka
tehokkuutta elinkaariajattelun näkökulmasta. Jä-
yksityiselle toimijalle jätteen vieminen kaatopaikal-
tehuollon ympäristövaikutukset otettiin huomioon
le saattaakin olla kannattavinta. Kustannustarkas-
rahamääräisinä. Tulokset osoittavat, että jätehuol-
telu paljastaa myös sen, että jätteenkuljetus on
lon kustannustehokkuus riippuu oleellisesti siitä,
merkittävä tekijä yhteiskunnallisten kokonaiskus-
millaisia oletuksia tehdään korvattavista neitseelli-
tannusten
sistä materiaaleista ja polttoaineista. Myös jät-
kuus vaatiikin, että jätteen kuljetusetäisyyksiin
teenpoltosta saatavan energian hyödynnettävyys
kiinnitetään
vaikuttaa oleellisesti tehokkuuteen. Jäte kannattaa
ratkaisujen taloudelliset vaikutukset ovat pitkälti
hyödyntää siellä, missä jätteellä voidaan olettaa
aluekohtaisia ja riippuvaisia siitä, mitä materiaale-
korvattavan eniten fossiilisia energialähteitä ja/tai
ja ja energianlähteitä voidaan korvata jätettä hyö-
jätteestä tuotettu sähkö ja lämpö saadaan mah-
dyntämällä. Tulokset vahvistavat uudessa jätedi-
dollisimman tehokkaasti hyötykäyttöön. Kannatta-
rektiivissä esitetyn näkemyksen, että jätehierarki-
vaksi osoittautui etenkin fossiilisista polttoaineista
asta voidaan poiketa, jos elinkaaritarkastelun tu-
kalleimman, öljyn, korvaaminen jäte-energialla ja
lokset niin osoittavat. Käytännön päätöksenteossa
neitseellisen muovin tuotannon korvaaminen puh-
on oleellista ymmärtää taloudellisten tekijöiden
taasta ja tasalaatuisesta muovijätteestä valmiste-
merkitys osana kaikkia elinkaarivaikutuksia.
tulla uusiomuovilla.
24
muodostumisessa.
huomiota.
Kustannustehok-
Käytännössä
erilaisten
YMPÄRISTÖTUTKIMUKSESTA TIEDOTTAMINEN
JA MUUT SÄÄTIÖN RAHOITTAMAT HANKKEET
Ympäristötutkimuksesta tiedottamiseen liittyen rahoitettiin kongressien järjestämistä ja niihin osallistumista sekä yhden jatko-opintokurssin järjestämistä. Lisäksi tuettiin ympäristötaiteellista lintusaarihanketta.
Kuva: Päivi Tikka
25
Ympäristötutkimuksesta ja ympäristönsuojelusta
Lisäksi rahoitettiin taiteellis-tieteellistä hanketta,
tiedottamisen keskeisenä tavoitteena on lisätä
jossa Tuula Nikulaisen koordinoimana rakennet-
päättäjien, viranomaisten ja tavallisten kansalais-
tiin kelluva Puhdistava lintusaari Salon entisen
ten tietoa ympäristön tilasta ja siihen vaikuttavista
jätevedenpuhdistamon jätevesialtaaseen. Veden
tekijöistä. Tiedottamisen tarkoituksena on vaikut-
taika –niminen kelluva biopuhdistamo eli puhdis-
taa sekä yhteiskunnalliseen päätöksentekoon että
tavien kasviriuttojen ja lintujen pesimäsaaren ko-
yksittäisten ihmisten kulutus- ja elämäntapavalin-
konaisuus
toihin.
saatiin valmiiksi, ja kokonaisuuden vaikutuksia
hapetuslaitteineen
ja
istutuksineen
veden laatuun seurataan nyt säännöllisesti. PuhSäätiö tuki vuonna 2009 seuraavien ympäristötut-
distava lintusaari on onnistunut lintujen pesinnän
kimuksellisten kongressien järjestämistä:
osalta: naurulokit ja tiirat ovat kotiutuneet entisille
-Metsänkäsittely ja ekosysteemipalvelut: hiilen
jätevesien selkiytysaltaille. Riutoilla pesi kesällä
sidonta, monimuotoisuus ja puhdas vesi: kansain-
2009 n. 40–50 paria naurulokkeja ja kaksi tiirapa-
välinen seminaari Kolin kansallispuistossa
riskuntaa. Hapetus onnistui hyvin; vaikka jään
-Kahdestoista
paksuus oli talvella 2009–2010 paikoin 40cm,
Kansainvälisen
Humusaineiden
lampi pysyi hapekkaana.
Yhdistyksen Pohjois- ja Baltian maiden osaston
Symposiumi
-EuroGard V - Viides Euroopan kasvitieteellisten
puutarhojen kongressi
-Ympäristötutkimuspäivä: Veden käyttö ja ilmastonmuutos
-Kolmas kansainvälinen kuivakäymäläkonferenssi
-BIOGEOMON 2009 symposiumi
-Yhdeksännet Ympäristötieteen päivät 2009
Tukea
annettiin
myös
kansainvälisen
jatko-
opiskelijoille suunnatun kurssin Miten edistää
ympäristöbiologisten tutkimuslöydösten vaikutta-
Kuva: Tuulia Hyötyläinen
vuutta järjestämiseen. Kurssia koordinoitiin Helsingin yliopistosta käsin.
26
Kuva: Päivi Tikka
Yhteystiedot:
MAJ JA TOR NESSLINGIN SÄÄTIÖ
Fredrikinkatu 20 B 16, 00120 HKI
Puh. (09) 4342 550, email [email protected]
www.nessling.fi
27