1. No category

KALASTUS
teksti ja kuvat risto jussila
Jos rysässä on hyvänkokoisia lahnoja, niillä
on taipumus kastella
pyydyksen nostaja.
Pärskyvää
pikkurysällä
Jytäkkä lahna on maukas savukala ja vettä räiskyttävien
isomusten pyynnissä on oma jännityksensä.
Vaikeaa kalastus ei ole, mutta onnistuminen edellyttää
tässäkin lajissa hieman kalan elintapojen tuntemusta.
K
un on oppinut pyytämään
lahnaa tuomen tuoksuessa,
kutulahdelle on sesongin alkaessa jälleen mukava suunnata aistimaan vihertävän
suven ensi tunnelmia.
Useimmille pyydyskalastajille lahna on
sesonkikala, jota he tavoittelevat toukokuun
lopussa ja kesäkuun alkupuolella kutulahdista.
Mikään helppo nakki iso lahna ei ole. Asiaa
valaisee se, että vieheillä saatu 1–2 kilon kuha
tai 3–5 kilon hauki on ainakin itselleni keväällä keskimäärin helpommin saatava saalis
kuin puolitoistakiloinen lahna pyydyksellä.
Vaikeus on siinä, että isojen lahnojen visiittejä kutulahden matalaan on hankala ennakoida. Veden lämpö ohjaa tilanteen kehitystä,
mutta ihmeen oikullisia vanhat sammalpäät
silti ovat.
64 e r ä
Ratkaisevaa on tietysti sekin, minkä verran
– jos ollenkaan – isoja lahnoja esiintyy. Vesien
rehevöityessä lahnojen kasvu taantuu ja isot
voivat aikaa myöten käydä vähiin.
Pikkurysä peliin
Katiska on rysää helpompi pyydys heittää
veteen. Saalista tulee katiskallakin, joten jos
haluaa suoriutua mahdollisimman vähällä
vaivalla, katiska tai pari ei ole hullumpi pyydysvalinta.
Isompaa lahnaa tavoiteltaessa rysällä on
puolensa. Mitä isompi rysä, sen paremmin sillä saa isoa lahnaa. Toisaalta ison rysän kanssa
touhutessa vaivaakin on enemmän.
Pienehkö luokkirysä on kompromissi katiskan ja isomman rysän väliltä.
Se on melkoisen helppo asettaa pyyntiin ja
saalisvarmuus isomman lahnan osalta on parempi kuin katiskalla.

e r ä 65
 Isot, kuteneet
koiraslahnat kertovat,
että kutu alkaa
kääntyä lopuilleen.
 Koiraiden kutukyhmyjen runsaus
on tutkimustiedon
mukaan viesti elinvoimaisuudesta.
Katiska
on helppo
ratkaisu
Jos lahnamassaa on paljon,
saalis voi olla parasta korjata
kokonaisuudessaan pois vedestä.
Ruokakokoista lahnaa saa,
kun pyydykset ovat vedessä
mätilahnojen rantautuessa.
Toki sattumallakin on sijansa. Samassa lahdessa kalastava katiskapyytäjä voi onnistua
paljon paremmin, mutta useamman vuoden
aikajänteellä luokkirysällä kalastava on vahvemmilla.
L
Kalastusta ja
hoitopyyntiä
ahnakannat ovat monissa
vesissä alikalastettuja. Vähäinen pyynti voi aiheuttaa
lahnojen runsastumista ja kasvun
heikentymistä. Yleensä kasvun
taantuman taustalla on kuitenkin
rehevöityminen ja siitä johtuva
pohjaeläinten vähäisyys.
Jos pikkulahnaa on kuhisemalla, kaikki pyydykseen jääneet lahnat on luultavasti paras korjata
talteen. Näin ravinto riittää paremmin jäljelle jääneille.
66 e r ä
Lahna etsii ravintonsa imuroimalla torveksi venyvällä kuonollaan pohjamutaa ja siivilöimällä
siitä pieneliöitä. Pohjan pöllyttäminen laittaa ravinteet liikkeelle
ja lisää rehevöitymistä. Ravinnon
puutteessa lahnat syövät myös
kasvinosia ja eläinplanktonia.
Poikasvaiheessa lahna on
planktonin syöjä. Jos pikkulahnaa on vilisemällä, kaikkien
planktonia syövien lajien kasvu
heikentyy.
Riittävän ajoissa veteen
Lahnan kutu ajoittuu maan keskiosien korkeudella toukokuun loppupuolelle ja kesäkuun alkuviikkoihin. Tuomen kukkiessa kutulahdissa
on yleensä jonkinlaista sutinaa.
Toisaalta kutu on herkkä sään vaihteluille ja
kylmille keleille. Pienemmän puoleiset koiraslahnat kyllä ilmestyvät kutulahtiin jo hyvissä
ajoin valtaamaan reviirejään, mutta niiden
olemassaolo ei tarkoita sitä, että paikalla liikehtisi myös kookkaita lahnoja.
Koiraslahnatkin voivat olla isoja, mutta varmimmin ruokakokoista saa, kun pyydykset
ovat vedessä suurten mätilahnojen rantautuessa paikalle. Silloin paikalla on usein myös
isompia koiraita.
Ajoitus osuu parhaiten kohdalleen, kun
AIRD: SIMPLY MORE

Kuvan tuotteet: Aird kelat, kampanjahinta 99,00€ (119,50€). Aird vavat, kampanjahinnat alkaen 69,00€ (79,50€) Ie daiwa.fi
r ä 67
Aidan päässä olevan pystytuen ylä- ja alareunasta lähtee naru painoon, josta puolestaan lähtee naru pinnalla olevaan kohoon.
Rysä vedetään suoraksi kohosta vetäen.
rysät viedään pyyntipaikalle ennen tuomen
kukintaa ja pyyntiä jatketaan reippaasti kesäkuun puolelle.
Usein kutuhuippu ajoittuu lämpenevän
sään vaiheeseen. Etelästä helottava aurinko
lämmittää pohjoisen puoleiset rannat ensimmäisiksi, joten jos kutulahtia on paljon, kutu
käynnistyy ensin lämpöisimmissä lahdissa.
On hyvä merkki, kun sää lämpenee monta
päivää ja lenseä tuuli henkii etelästä. Lahnan
kutiessa veden lämpö on 12–18 asteen haarukassa ja useimmiten nousemassa.
Kutulahnojen bongaus
Lahnan pyyntiin liittyy omalla kohdallani kalojen bongaus hieman samaan tapaan kuin
kevään ensimmäisten peippojen tai pääskyjen tiirailussa.
Lahnat alkavat loiskia rannoilla jo ennen
kutua. Tyyni ja lämmin ilta aurinkoisen päivän päätteeksi on hyvä ajankohta lahnabongarille.
L u o k k i ry s ä p y y n t i i n
P e h m e ä l l ä pohjalla luokkirysä on helppo
asettaa pyyntiin niin, että se vedetään suoraksi ja lukitaan molemmista päistä pohjaan
harjanvarren vahvuisilla seipäillä.
Seipäiden sijasta voidaan käyttää parin
kilon painoja. Tällöin rysän päistä viritetään
ohuet köydet painoihin ja niistä vielä toiset
ohuet köydet pintaan tuleviin kohoihin. Rysän saa silloin suoraksi kohoista vetämällä.
Rantamatalassa 15 senttiä pinnan ylle ulottuva koho voi riittää kalastuslain mukaiseksi
merkinnäksi.
68 e r ä
Laaja luokki ohjaa kaloja rysän sisään.
Vene ajetaan lahden sivustalle ja sitten vain
tähystellään liikkumatta ympärille. Sutinaa on
yleensä eniten aivan rantaviivan tuntumassa.
Aluksi paikalla on pienempiä koiraita.
Jos kutulahtia
on paljon, kutu
käynnistyy
ensin lämpöisimmissä lahdissa.
Monin paikoin joutsenparit tekevät kaklatuksellaan hiljaisuutta kaipaavan lahnabongarin elämän vaikeaksi. Eräänä iltana hirvet
yllättivät kahlaamalla kutulahteen syömään
vedestä nousevien vesikasvien versoja.
Jos paikalla pyörii isoja mätilahnoja kutemassa, koko matala ranta-alue kuohuu aika
ajoin. Kutuhuipun aikana vesi voi samentua,
vaikka lahnat eivät syö kudulla.
Mikäli pyytäjällä on mahdollisuus vierailla
kutulahdessa usein, hän voi pyydystää lahnansa niinkin, että laskee veteen 80–100 millin verkon, kun näkee isompien lahnojen loiskahduksia.
Kudun ollessa päällä lahnojen arkuus riippuu veden kirkkaudesta. Jos vesi on esimerkiksi kevätpuron samentama, lahnat eivät ole
mahdottoman arkoja.
Muutaman kerran olen kokeillut asiaa.
Niinkin on käynyt, että olen saanut verkkoa
Vihreän narun reunustama etunielu on
paljon suurempi kuin takanielu, jonka nielulankojen väleistä lahnat uivat rysän perälle.
veteen vain viitisen metriä, kun saalis on jo
sähköttänyt alkupäästä. Siitä ei pyydyskalastus juuri nopeudu.
Luokkirysän kokemisväli
Luokkirysä asetetaan veteen niin, että pääosa pyydyksestä on alle metrin vedessä. Veneellä liikuttaessa kalapesä viritetään syvän
puolelle.
Matala vesi antaa varmimmin saalista. Toisaalta lahnojen kunto alkaa matalassa nopeasti heiketä, jos lokit alkavat tavoitella niitä
nokaniskuin.
Siksi pyydys on syytä asettaa niin, että se
tarjoaa kaloille ainakin vähän näkösuojaa. Silloinkin kolmen päivän kokemisväli alkaa olla
maksimi.
Jos kokemisväli on pitempi, pyydys on paras
laittaa yli metrin veteen. Saalista tulee yleensä vähemmän, mutta kalat pysyvät virkeämpinä.
Kuitenkin jos pyydykseen syvässä junttautuu iso parvi, kalojen kunto on koetuksella.
Siksi paria kolmea päivää pitempää kokemisväliä tulisi välttää.
Jos pyydys koetaan joka päivä, se on paras
tehdä aamupäivisin. Tällöin käynnit eivät ehkä
karkota isoja lahnoja, jotka lipuvat matalaan
tyypillisesti iltapäivän ja illan lämmössä.
Lahnan kudussa voi olla kaksi tai kolmekin
jaksoa, joiden välillä kutu näyttää jo loppuneen. Kaikkialla näin ei ole, mutta jos jaksoja
esiintyy, viimeinen saattaa koittaa vasta kesäkuun puolivälissä. Mikäli jaksoja esiintyy,
suurimmat lahnat eivät välttämättä kude viimeisinä. ✕