Kelan ammatillinen kuntoutus uudistuu 1.1.2015 Milla Rajamäki, suunnittelija Kela, Terveysosasto, Kuntoutusryhmä, ohjaus- ja prosessitiimi 4.12.2014 Kelan kuntoutus (KKRL 566/2005) Lain mukaan järjestettävä • Vajaakuntoisten ammatillinen kuntoutus • Vaikeavammaisten lääkinnällinen kuntoutus • Kuntoutuspsykoterapia Harkinnanvarainen, määrärahasidonnainen • Muu ammatillinen ja lääkinnällinen kuntoutus Lisäksi Kela maksaa kuntoutusrahaa/nuoren kuntoutusrahaa 2 Kuntoutustilastot 3 Kelan ja työeläkelaitosten välinen työnjako ammatillisessa kuntoutuksessa Työikäisten tärkeimmät kuntouttajat ammatillisen kuntoutuksen osalta ovat Kela ja työeläkelaitokset. 4 • Työeläkelaitoksilla on päävastuu niiden henkilöiden ammatillisesta kuntoutuksesta, jotka ovat työelämässä tai jotka ovat olleet työelämässä eikä heidän yhteytensä työelämään ole lopullisesti katkennut. • Kela vastaa erityisesti nuorten ja työelämään vakiintumattomien työikäisten ammatillisesta kuntouttamisesta ja ryhmämuotoisesta kuntoutustoiminnasta. Kelan ammatillisen kuntoutuksen myöntöedellytykset – mitä asiakkaan kohdalla arvioidaan ? Arvioidaan: Työ- tai opiskelukyvyn ja ansiomahdollisuuksien olennaista heikentymistä suhteessa nykyhetkeen ja lähivuosiin ottaen huomioon; • henkilön diagnosoitu sairaus, vika tai vamma • henkilön kokonaistilanne; fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen toimintakyky, elämäntilanne, taloudelliset ja sosiaaliset seikat, asumisolosuhteet, koulutus, ammatti, aikaisempi toiminta ja ikä sekä muut vastaavat tekijät. Kuntoutuksen tarkoituksenmukaisuutta • suhteessa kokonaistilanteen tekijöihin • ottaen huomioon mm.: • onko haettu kuntoutus sellainen, joka johtaa todennäköisesti hakijan terveydentilaan sopivassa työssä jatkamiseen, työhön palaamiseen tai työelämään siirtymiseen 5 Ammatillinen kuntoutusselvitys Uusi palvelulinja: Ammatillinen kuntoutusselvitys 1.1.2015 alkaen Kuntoutustarveselvityksen ja kuntoutustutkimuksen yhdistäminen yhdeksi toimenpiteeksi 7 Ammatillinen kuntoutusselvitys Voimassa 1.1.2015 alkaen –> vuoden 2018 loppuun saakka. Miksi muutoksia ? Asiakkaiden haaste: MT-sairastavuuden kasvu, syrjäytymisen uhka, heikko työllisyystilanne. Asiakkaan omat voimavarat minimissä, joten tarvitaan helppo ja tehokas väylä saavuttaa muut ammatillisen kuntoutuksen palvelut. Kelan haaste: lähettävä taho ei tunnista kuntoutustarveselvitystä (KTS) ja kuntoutustutkimusta (KUTU), ne eivät saavuta ja vastaa asiakkaiden tarpeita, työkyvyn arviointi ja KTS/KUTU sekoitetaan. Asiakkaiden haastattelut vähentyneet, tarvitaan asiakasta tukeva ja kattava selvitys, jolla ammatillinen polku aukeaa. KKRL 7 § ei aseta rajoituksia muutokselle; Kuntoutustarvetta ja mahdollisuuksia selvittäviä tutkimuksia. Yhteiskunnallinen haaste: hallitusohjelmassa> huomio varhaisen vaiheen kuntoutustarpeen tunnistamiseen, kuntoutus on osa työhönpaluun prosessia, nuorten yhteiskuntatakuu, osatyökykyisten työllistymisen edistäminen, tkeläkkeet. Kynnyksen madaltaminen ammatilliseen kuntoutukseen pääsemisessä -> lainmuutos 1.1.2014 alkaen. 8 Keskeisimmät muutokset aikaisempiin toimenpiteisiin KTS , KUTU 1/3 Ammatillinen kuntoutusselvitys 1.1.2015 alkaen Kuntoutustarveselvitys ja Kuntoutustutkimus 2011-2014 Yksi toimenpide, sisältää selvitys- ja arviointijakson. Asiakas saa kerralla kattavan palvelun. 2 erillistä toimenpidettä: KTS ja KUTU. Haetaan erikseen. Voi kuitenkin toteutua peräkkäisinä toimenpiteinä, mutta vaatii silloin välivaiheessa selvittelyjä. Toimenpiteen uusi nimi: Ammatillinen kuntoutusselvitys. Kuvaa paremmin toimenpiteen sisältöä ja tarkoitusta. Hyviä toimenpiteitä, mutta Kuntoutustutkimus -nimi yhdistettiin virheellisesti työkyvyn arviointiin. Palveluntuottaja informoi asiakasta alkuvaiheessa Kela haastattelee / informoi asiakasta Kesto 3 + 9 kuntoutuspäivää KTS: enintään 3 tutkimuspäivää; KUTU 12 päivää + erityisistä syistä jatko 3 pv Henkilöstön määrä pienempi ; Moniammatillinen työryhmä/ erityistyöntekijät Henkilöstön määrä ; vrt. muut erityistyöntekijät kuntoutujan tarpeen mukaan 9 Keskeisimmät muutokset aikaisempiin toimenpiteisiin KTS , KUTU 2/3 Ammatillinen kuntoutusselvitys 1.1.2015 alkaen Kuntoutustarveselvitys ja Kuntoutustutkimus 2011-2014 Prosessin aloitus: palveluntuottaja aloittaa toteutuksen mahd. pian, kuitenkin viim. 2 kk:n kuluessa päätöksen saapumisesta Kuntoutustarveselvitys aloitetaan viim. 4 vkon kuluessa päätöksen saapumisesta. Kuntoutustutkimus aloitetaan 4 vkon kuluessa päätöksen saapumisesta. Toteutus 4 kk:n sisällä kuntoutusselvityksen aloittamisesta (ei sisällä seurantaa) Kuntoutustutkimus toteutetaan 3 kk:n aikana. Alkuvaiheen lopussa palveluntuottaja arvioi prosessin jatkon tarpeen ja tekee siitä suunnitelman kuntoutujan kanssa. Ei tarvitse tässä vaiheessa ilmoittaa jatkosta Kelaan eikä lähettää palautetta. Kuntoutustarveselvityksestä laaditaan kuntoutusseloste, joka lähetetään Kelaan. Jos palveluntuottaja on katsonut kuntoutustutkimuksen tarpeelliseksi KTS:n jälkeen, siitä on pitänyt neuvotella Kelan kanssa ja esittää sille perustelut ja suunnitelma. 10 Keskeisimmät muutokset aikaisempiin toimenpiteisiin KTS , KUTU 3/3 Ammatillinen kuntoutusselvitys 1.1.2015 alkaen Kuntoutustarveselvitys ja Kuntoutustutkimus 2011-2014 Verkostotyö tapaamisena tai video- tai puhelinneuvotteluna. Voidaan käyttää sekä seurantapäiviä että puhelinyhteydenottoja joko rinnakkain tai erikseen. Mittausmenetelmiä karsittu AKVA –tuloksellisuuden raportointi 1.1.2015 alkaen. 11 Seurantapäivät tai seurantakäynnit palveluntuottajan yksikössä Tavoite Ammatillisen kuntoutusselvityksen tavoitteena on tunnistaa ja arvioida vuorovaikutuksessa kuntoutujan kanssa hänen työ- ja /tai opiskelukykyynsä vaikuttavia tekijöitä ja selvittää sekä lääkinnällisen että erityisesti ammatillisen kuntoutuksen tarpeet sekä mahdollisuudet. 12 Päämääränä on tukea kuntoutujan työelämässä jatkamista, työelämään palaamista tai sinne siirtymistä. Ammatillinen kuntoutusselvitys tuottaa yksilöllisen ammatillisen kuntoutussuunnitelman kuntoutusvaihtoehtoineen. Kuntoutuja Ammatillinen kuntoutusselvitys voidaan järjestää esim. silloin, kun 13 1/3 • Henkilön terveydentilaa sekä työ- ja toimintakykyä on jo terveydenhuollossa arvioitu, mutta hänen kokonaistilanteensa monimuotoisuus vaatii laaja-alaista selvittelyä ja arviointia ammatillisen suunnitelman selventämiseksi • Henkilön kokonaistilanne rajoittaa sopivan koulutus- tai ammattialan löytymistä ja tarvitaan selvittelyä opiskelusuunnitelman laatimiseksi Kuntoutuja Ammatillinen kuntoutusselvitys voidaan järjestää esim. silloin, kun 14 2/3 • Henkilön opinnot eivät etene ja/tai uhkaavat keskeytyä sairauden aiheuttamien vaikeuksien vuoksi (esim. opinnot keskeytyneet toistuvasti sairauden takia). • Henkilö on palaamassa työhön työkyvyttömyyseläkkeeltä tai kuntoutustuelta tai pitkältä työttömyysjaksolta tai kun henkilön työkyvyttömyyseläke tai kuntoutustuki on hylätty. • Aiemmista terveyteen, opiskeluun tai työllistymiseen liittyvistä toimenpiteistä saatu tieto ei riitä ammatillisen kuntoutussuunnitelman laatimiseen. Kuntoutuja 3/3 • Akuutti päihdeongelma • Akuutti psyykkinen tai somaattinen sairaus, jonka hoitoa ei ole vielä aloitettu tai hoito on sellaisessa vaiheessa, että henkilön on vaikea sitoutua kuntoutukseen Ammatillista • Taustalla viimeisen vuoden aikana tehty kuntoutusselvitystä laajamittainen työkyvyn arviointi ja/tai EI voida järjestää, ammatillinen suunnitelma, jonka jokin jos henkilöllä on muu taho on tehnyt • Vanhuuseläke 15 Ammatillinen kuntoutusselvitys Kesto enintään 12 kuntoutuspäivää ja 1- 3 seurantapäivää. Kokonaispituus määräytyy yksilöllisesti. 16 Alkuvaihe Jatkovaihe 2 - 3 kuntoutuspäivää, jotka toteutetaan yhtenä kokonaisuutena ja peräkkäisinä päivinä. enintään 9 kuntoutuspäivää, jotka toteutetaan enintään 3 jaksossa. Seurantavaihe 1 – 3 seurantapäivää ja/tai 1 – 6 puhelinyhteydenottoa. Ammatillisen kuntoutusselvityksen aloittaminen ja toteutuksen kesto Palveluntuottaja aloittaa ammatillisen kuntoutusselvityksen mahdollisimman pian, kuitenkin viimeistään 2 kk:n kuluessa kuntoutuspäätöksen ja siihen liittyvien asiakirjojen saapumisesta palveluntuottajalle. Ammatillisen kuntoutusselvityksen alku- ja jatkovaihe toteutetaan 4 kk:n kuluessa kuntoutusselvityksen aloittamisesta. Tähän ajanjaksoon ei kuitenkaan sisälly seurannan toteuttaminen. 17 Jatkovaiheen toteutus 1/2 Jatkovaihe kestää enintään 9 kuntoutuspäivää, jotka voidaan toteuttaa 1-3 jaksossa suunnitelman mukaisesti. • Jatkovaihe voidaan toteuttaa välittömästi alkuvaiheen päätyttyä tai myöhemmin, kuitenkin viimeistään 3 kk:n kuluessa selvityksen aloittamisesta. • Jatkovaihe on tarkoitettu kuntoutujille, joiden ammatillisen kuntoutussuunnitelman laatimiseen tarvitaan tarkempia ja laajempia selvittelyjä. • Kuntoutusselvityksen pituus määräytyy kuntoutujan tarpeiden mukaan. 18 Seurantavaiheen toteutus Seuranta toteutetaan jatkovaiheen jälkeen 8 kk:n kuluessa kuntoutujan tarpeiden mukaan • Seurantapäivinä palveluntuottajan avoyksikössä • Palveluntuottajan tekeminä puhelinyhteydenottoina kuntoutujalle 19 Seurantapäiviä (1 tai enintään kolme) ja puhelinyhteydenottoja (enintään 6) voidaan käyttää rinnakkain tai erikseen seurantavaiheessa. Seurantavaiheen aikana kuntoutuja ja palveluntuottaja yhdessä varmistavat, että ammatillinen kuntoutussuunnitelma on lähtenyt tai lähtee liikkeelle ja kuntoutuja saa tukea ammatilliseen etenemiseensä. Työkokeilu, työhönvalmennus ja MT-työhönvalmennus Työkokeilu, työhönvalmennus ja MTtyöhönvalmennus 1.1.2015 jälkeen • Mikä muuttuu? Muun muassa - Palveluiden tavoite ja tarkoitus selvenevät  Työkokeilussa asiakas varmistaa alan kokeilemalla työtä 1-3 ulkopuolisessa työpaikassa, työhönvalmennuksessa/ MT-työhönvalmennuksessa asiakas saa yksilöllistä tukea työn tekoon sekä työelämään siirtymiseen ja työllistyy  jatkossa tavoitteena ulkopuolinen työpaikka  enemmän tukea työpaikan etsimiseen sekä yksilölliseen tukeen ja ohjaukseen liittyen työn tekemiseen ja työelämään siirtymiseen  enemmän tukea työnantajalle asiakkaan työllistämisessä ja työssä selviytymisen turvaamisessa - palveluilla selkeämpi rakenne - henkilöstö kevenee - palveluiden sisältöä kuvataan standardissa tarkemmin  jatkossa mm. omaohjaajan rooli työelämän asiantuntijana korostuu - työkokeilussa ja työhönvalmennuksessa ei enää edellytetä palveluntuottajalla olevan omia työkokeilu/työhönvalmennustiloja - suoraan työpaikalle järjestettävä työkokeilu ja työhönvalmennus poistuvat Kelan palveluista 31.12.2014  tämän jälkeen kaikki asiakkaat ohjataan työkokeiluun/työhönvalmennukseen palveluntuottajan kautta 21 Palveluiden tavoite 2015-2017 – palveluiden tavoitetta ja tarkoitusta selkiytettiin Työkokeilu Työhönvalmennus 42 pv (sis. 2 seurantaa) 120 pv (sis. 1-10 seurantaa) MTtyöhönvalmennus Löytää/varmistaa kuntoutujalle soveltuva työ-/koulutusala, jota kuntoutuja kokeilee pääsääntöisesti 1-3 ulkopuolisessa työpaikassa. Löytää kuntoutujan toiveita, osaamista ja taitoja vastaava sekä terveydentilaan soveltuva palkkatyö Löytää kuntoutujan toiveita, osaamista ja taitoja vastaava sekä terveydentilaan soveltuva palkkatyö Työn etsiminen Työn etsiminen Yksilöllinen tuki ja ohjaus työn tekemiseen ja työelämään siirtymiseen Pitkäkestoinen yksilöllinen tuki ja ohjaus työn tekemiseen ja työelämään siirtymiseen Työnantajalle tarjottava tuki kuntoutujan työllistämisessä ja työssä selviytymisen turvaamisessa Työnantajalle tarjottava tuki kuntoutujan työllistämisessä ja työssä selviytymisen turvaamisessa Ammatillisten vaihtoehtojen arvioiminen 240 pv (sis. 3-20 seurantaa) Työn kokeilupaikan etsiminen Suunnitellun ammatti-/ koulutusalan soveltuvuuden varmistaminen Tuki työnhaku-/ työelämätaitojen vahvistamiseen - Kuntoutujalle pyritään antamaan mahdollisuus kokeilla työtä ja kehittää taitojaan työpaikalla, aitojen työtehtävien parissa! 22 Työkokeilu, Rakenne, enintään 42 pv Alkuvaihe, 1-5 pv Varmistetaan kuntoutujan ammatilliset vaihtoehdot, vahvistetaan työnhaku- ja työelämätaitoja, etsitään työn kokeilupaikka 1 kk Työn kokeiluvaihe, 34-38 pv Kuntoutuja kokeilee työtä aidossa työympäristössä ja saa varmistuksen alan soveltuvuudesta. Toteutetaan ensisijaisesti 1-3 ulkopuolisessa työpaikassa. Perustellusta syystä voidaan toteuttaa osittain tai kokonaan palveluntuottajan tiloissa. 2 vk Päätösvaihe, 1 pv Tavoitteena on laatia kuntoutujalle ammatillisen kuntoutuksen jatkosuunnitelma. 3 kk ja 6kk Seurantavaihe, 2 seurantaa (3kk ja 6kk kuluessa päätösvaiheesta) Tavoitteena on varmistaa ammatillisen kuntoutuksen jatkosuunnitelman toteutuminen ja selvittää mahdollisia jatkosuunnitelman toteutumiseen liittyviä haasteita. • Toteutetaan 8 kk:n kuluessa työkokeilun alkamisesta 23 Miten työhönvalmennus ja MT-työhönvalmennus eroavat toisistaan? MT-työhönvalmennukseen valittavilla psyykkinen sairaus heikentää aina työkykyä. Psyykkisen sairauden lisäksi voi olla muitakin sairauksia. MTtyöhönvalmennukseen valittavalla kuntoutujalla tulee olla aina hoitosuhde terveydenhuoltoon ja ensi sijassa psykiatriseen yksikköön. Työhönvalmennukseen valittavilla ensisijainen sairaus ei ole aina psyykkinen. MT-työhönvalmennuksessa huomioidaan erityisesti mielenterveyden häiriöiden erityistarpeet. MTtyöhönvalmennus on pidempi kestoinen verrattuna työhönvalmennukseen, jotta kuntoutuja saa erityisen pitkäkestoista tukea yksilöllistä tukea ja ohjausta työelämään pääsemiseksi Työhönvalmennuksen ja MTtyöhönvalmennuksen eroina ovat mm. MT-työhönvalmennukseen liittyy aina palveluntuottajan tekemä ennakkohaastattelu ja kuntoutujan tutustuminen kuntoutuspaikkaan ennen päätöksen tekoa, työkokeilussa tätä ei ole MT-työhönvalmennuksessa on kuntoutustyöryhmä, työhönvalmennuksessa ei MT-työhönvalmennuksessa on majoitusta, työhönvalmennuksessa ei Henkilöstössä on eroja 24 Työhönvalmennus, Rakenne, enintään 120 pv Alkuvaihe, 1-5 pv Tehdään tarpeellista verkostotyötä, etsitään työpaikka ja tarpeen mukaan vahvistetaan kuntoutujan työnhaku- ja työelämätaitoja 1 kk Työhön valmennuksen vaihe, 104-108 pv, joista max. 55 pv palveluntuottajan työkokeilutiloissa Kuntoutuja saa yksilöllistä tukea ja ohjausta työskennellessään aidossa työympäristössä, ensisijaisesti ulkopuolisessa työpaikassa. Tukea myös työnantajalle kuntoutujan työllistämisessä ja työssä selviytymisen turvaamisessa 2 vk Päätösvaihe, 1 pv Laaditaan ammatillinen jatkosuunnitelma 3kk/ 6kk Seurantavaihe, 1-10 seurantaa, pakollinen ensimmäinen seuranta 3 kk:n kuluttua päätösvaiheesta, seurantavaihe tulee toteuttaa 6 kk:n kuluessa päätösvaiheen päättymisestä Tuetaan kuntoutujaa pysymään ja selviytymään mahdollisessa opiskelu- tai työpaikassa. Tukea myös työnantajalle. Ammatillisen jatkosuunnitelman toteuttamiseen liittyvien haasteiden selvittely. • 25 Alkuvaihe, työhön valmennuksen vaihe ja päätösvaihe tulee toteuttaa 12 kk:n kuluessa työhönvalmennuksen aloittamisesta. Seurantavaihe tulee toteuttaa 6 kk:n kuluessa päätösvaiheen päättymisestä MT-työhönvalmennus, Rakenne, enintään 240 pv Alkuvaihe, 1-10 pv Tehdään tarpeellista verkostotyötä, etsitään työpaikka ja tarpeen mukaan vahvistetaan kuntoutujan työnhaku- ja työelämätaitoja 1 vk Työhön valmennuksen vaihe, 205-214 pv, joista max. 120 pv palveluntuottajan työkokeilutiloissa 2 vk Kuntoutuja saa yksilöllistä tukea ja ohjausta työskennellessään aidossa työympäristössä, ensisijaisesti ulkopuolisessa työpaikassa. Tukea myös työnantajalle kuntoutujan työllistämisessä ja työssä selviytymisen turvaamisessa Päätösvaihe, 1-5 pv Laaditaan ammatillinen jatkosuunnitelma 3 kk/ 6kk Seurantavaihe, 3-20 seurantaa, ensimmäinen seuranta viim. 3 kk päätösvaiheesta, seurantavaihe tulee toteuttaa 6 kk:n kuluessa päätösvaiheen päättymisestä Tuetaan kuntoutujaa pysymään ja selviytymään mahdollisessa opiskelu- tai työpaikassa. Tukea myös työnantajalle. Ammatillisen jatkosuunnitelman toteuttamiseen liittyvien haasteiden selvittely. 26 • Alkuvaihe, työhön valmennuksen vaihe ja päätösvaihe tulee toteuttaa 24 kk:n kuluessa MT-työhönvalmennuksen aloittamisesta. Seurantavaihe tulee toteuttaa kokonaisuudessaan 6 kk:n kuluessa päätösvaiheen päättymisestä Esimerkkejä siitä, kenelle työkokeilu, työhönvalmennus ja MT-työhönvalmennus sopivat? Työkokeilu Työhönvalmennus MTtyöhönvalmennus 27 • esim. nuori asiakas, joka on ollut TE-palveluissa uravalmennuksessa ja jonka arvioidaan tarvitsevan kuntoutuksellista tukea soveltuvan alan valintaan • aikuinen asiakas vaihtaa ammattialaa (ei TEL piirissä), eikä tiedä mikä ala hänelle soveltuisi • esim. nuori tai aikuinen asiakas tietää itselleen soveltuvan alan, mutta tarvitsee yksilöllistä tukea ja ohjausta työn etsintään ja työelämään siirtymiseen • esim. nuori tai aikuinen asiakas tietää itselleen soveltuvan alan, mutta tarvitsee mielenterveyden häiriöiden erityistarpeet huomioivaa pitkäkestoista yksilöllistä tukea ja ohjausta työn etsintään ja työelämään siirtymiseen K I I T OS, K Y SY MY K SI Ä, K O M M E NT T E J A ? 28