Yhdistysoikeutta ja kokoustekniikkaa koirayhdistyksille Vaasan Kennelpiiri 26.1.2013 OTM Mika Leppinen Yhdistysoikeus ei ole yksiselitteistä - normihierarkia (lait ja tavat) 1. lainsäädännön ehdottomat normit 1.1 erityislait (mm. yhdistyslaki) ja 1.2 yleislait yhdistyksen säännöt lainsäädännön väistyvät normit yhdistyksen sisäinen käytäntö yhdistyksen tulkintaetuoikeus 2. 3. 4. 5. - oikeuskäytäntö (tuomioistuimet) - oikeusteoria (tutkijat) Päätöksentekovallan jakautuminen - yhdistyslain mukainen hierarkia 1. 2. 3. 4. jäsenistö yleinen kokous (jos on) valtuutettujen kokous (jos on) hallitus - muista toimielimistä ei mainintaa laissa Valta on jäsenistöllä ylin päätösvalta jäsenistöllä yleinen kokous voi ottaa päätettäväkseen minkä asian tahansa jäsenten aloiteoikeus yleisessä kokouksessa on rajoittamaton uusien aloitteiden ottamisesta esityslistalle yleisessä kokouksessa ei äänestetä em. oikeuksille on yleensä säännöissä asetettu erilaisia kynnyksiä vastatoimena häiritsevälle oppositiotoiminnalle Lyhytjänteisen vallankäytön esteet sääntöjen päätöskynnykset esim. asia osoitetaan hallituksen tai jonkin muun toimielimen päätösvaltaan kuuluvaksi yleisessä kokouksessa käsitellään vain esityslistalla olevat asiat asian saamiselle yleiseen kokoukseen on aikaja/tai jäsenmääräraja edellytys, että vasta yleisessä kokouksessa esitetyllä aloitteella pitää olla määräkannatus tullakseen käsitellyksi Valta on jäsenistöllä yhdistyslaki antaa suojan ”isoissa” asioissa yksimieliselläkään päätöksellä ei voi ottaa käsiteltäväksi asioita, joiden lain mukaan tulee ilmetä kokouskutsusta esim. sääntömuutos, luottamustoimisten valinnat/erottamiset, omaisuuden luovuttaminen vallitsevan tulkinnan mukaan hallituksen pitää automaattisesti tuoda kaikki muutkin yhdistyksen kannalta merkittävimmät asiat yleisen kokouksen päätettäviksi Puheenjohtajalla ei ole valtaa niin puheenjohtajilla kuin hallituksilla on taipumusta laajentaa valtaansa puheenjohtajalla vain rajallinen oikeus päätöksentekoon kiireelliset suojatoimet = ”yhdistyksen pelastaminen” delegoidut asiat hallituksen päätösten rajoissa vähäinen juokseva hallinto (esim. musteen osto) nimenkirjoitusoikeus ei päätösvaltaa vaan delegointia Villiintynyt puheenjohtaja luottamusaseman väärinkäyttäminen sakkoa tai vankeutta enintään 2 vuotta RL ”ryhtyminen sellaiseen toimeen, johon ei ole oikeutta, tai tehtävänsä osin tai täysin suorittamatta jättäminen siten, että yhdistykselle aiheutuu vahinkoa” Asioiden uusintakäsittely asia voidaan päättää moneen kertaan vuoroin oppositiossa poikkeuksena tilanteet, joissa päätöksellä on luotu jäsenelle erityinen etuus tai oikeus ”saavutetut oikeudet säilyvät” kunniajäsenyys, vuoden koira -palkinnot? tällöin uudelleen käsitteleminen edellyttää joko jäsenen suostumusta taikka moitekannetta (3 kk) ns. mitättömät päätökset eli ulkopuolisen etua tai jäsenten yhdenvertaisuutta loukkaavat päätökset eivät synnytä peruuttamatonta etuutta tai oikeutta Luottamustoimisen erottaminen yleinen kokous voi milloin tahansa päättää puheenjohtajan tai hallituksen jäsenen erottamisesta tehtävästään syyksi riittää yleinen luottamuksen puute mitään täsmällistä syytä ei tarvitse ilmoittaa normaali enemmistöpäätös pitää olla asiana kokouskutsussa/esityslistalla, jotta voidaan käsitellä hallituksen jäseniä ei tarvitse kohdella yhdenvertaisesti Jäsenen erottaminen yhdistykset häviävät enemmistön riidoista oppositiotoiminta tai hankaluus eivät riitä erottamisen perusteeksi ei kannata ryhtyä erottamiseen ”tunteella” ”demokratian kukkasessa on piikkinsä” mitä laajemmin kurinpidon perusteet ja mahdolliset seuraamukset on mainittu säännöissä, sitä ”helpompi” niitä on antaa sääntöuudistuksen yhteydessä kannattaa miettiä, mihin raja halutaan vetää Jäsenyyden loppuminen muuten jäsenyys loppuu vasta erottamispäätökseen pelkkä jäsenmaksun laiminlyönti ei katkaise jäsenyyttä jäsenyys jatkuu, kunnes jäsen on erotettu tai eronnut JA jäsenyyden lakkaamisesta on päätös erottamis- tai eron toteamispäätös katkaisee jäsenyyden hallituksen päättämänä ajankohtana Jäsenyyden alkaminen jäsenyys voi alkaa vain nimenomaisella päätöksellä (hallitus tai yleinen kokous) liittyminen edellyttää aina nimenomaista tahdonilmaisua jäsenyyden hakijalta pelkkä maksu ei synnytä jäsenyyttä pentuejäsenet ongelmallisia yhdistysautonomia = ketään ei ole pakko ottaa jäseneksi hylätyn hakijan kanne mahdollinen korkeintaan syrjintäperusteella Yhdenvertainen kohtelu ei koske luottamuksen arviointia koskee vain jäseniä ei siis koske jäseneksi ottamista vastaavassa asemassa/tilanteessa olevia jäseniä on kohdeltava yhdenvertaisesti periaatteen tulkinta on laajentunut maallikoiden toimesta jäseniä saa kohdella eri tavalla, mikäli asianmukaiset perusteet ovat olemassa Vahingonkorvausvastuu olennaista on vain vahingon taloudellinen ulottuvuus / todettavuus / näytettävyys ei vastuuta, kun kyseessä on ns. puhdas tapaturma ei ennalta arvattavissa, tuli täysin yllättäen, ei vältettävissä huolellisellakaan toiminnalla, poikkeuksellinen syy-yhteys korvausvastuu, kun teko on tuottamuksellinen (= huolimaton/varomaton) lievä tuottamus voi johtaa korvaussumman kohtuullistamiseen tahallisuus synnyttää ankaran vastuun (= täyskorvaus) Toiminnantarkastaja yhdistyksen on valittava KHT- tai HTMtilintarkastaja, jos kaksi seuraavista toteutuu: taseen loppusumma on yli 100 000 euroa liikevaihto on yli 200 000 euroa palveluksessa on keskimäärin enemmän kuin kolme henkilöä muuten voidaan valita toiminnantarkastaja riippumatta sääntöjen sanamuodosta sääntöjä ei tarvitse tämän vuoksi lähteä muuttamaan Kokoustekniikasta kirjallisuutta löytyy paljon – myös huonoa joistakin asioista ei ole yhtenevää näkemystä ratkaisu viimeistään tuomioistuimesta Kokouksen kutsuminen koolle yleisen kokouksen kokouskutsu tarkista sääntöjen sanamuoto lähetettävä vaiko toimitettava kutsumistapa kirje, sähköposti, sanomalehti, nettisivu, ilmoitustaulu, puhelinpylväs, maitolaituri tapa ilmoitettava säännöissä minimissään aika, paikka ja laissa edellytetyt hallituksen osalta vapaamuotoisempaa Kokouksen kutsuminen koolle kutsussa täytyy ehdottomasti mainita: yhdistyksen sääntöjen muuttamisesta; yhdistyksen omaisuuden luovuttamisesta; äänestys- ja vaalijärjestyksestä; hallituksen jäsenen taikka tilintarkastajan valitsemisesta tai erottamisesta; tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapauden myöntämisestä; yhdistyksen purkamisesta Perusesityslista avaus laillisuus ja päätösvaltaisuus puheenjohtajan ja sihteerin valinta pöytäkirjantarkastajat ja ääntenlaskijat esityslistan hyväksyminen käsiteltävät asiat mitä yksityiskohtaisemmin sitä parempi Kokouksen esitoimet osallistujien jäsenyyden ja valtakirjojen tarkistaminen jäsenyys voi alkaa ja loppua vain nimenomaisella päätöksellä päätöksentekijä mainitaan yleensä säännöissä jos ei sääntömainintaa, hallitus ottaa ja yleinen kokous erottaa yhdistyksellä oltava jäsenluettelo, johon tulee merkitä jäsenen täydellinen nimi ja kotipaikka Valtakirja valtakirjoja saa käyttää ainoastaan, mikäli se on säännöissä sallittu yhdistysjäsenen edustajan valtakirja eri asia valtakirjasta ilmettävä vähintään valtuuttaja, valtuutettu, käyttökohde, päiväys todistaja/-t eivät välttämättömiä jos säännöissä edellytetty ”oikeaksi todistettua valtakirjaa”, yksikin todistaja riittää Kokouksen alkutoimet kokouksen avaus - avaaja toteaa yleensä yhdistyksen istuva puheenjohtaja tai muu hallituksen etukäteen sopima henkilö laillisuus ja päätösvaltaisuus – avaaja toteaa osallistujien ja äänimäärien toteaminen ja kirjaaminen ei äänestyskysymys hallituksen osalta yleensä sanottu säännöissä Laillisuus ja päätösvaltaisuus laillisuus päätösvaltaisuus onko elin/kokous mainittu säännöissä/laissa tai muuten olemassa JA onko kokous kutsuttu laillisesti koolle onko paikalla riittävä määrä jäseniä päätösvallatonkin kokous voidaan pitää muistiokokouksena ja päätökset vahvistaa myöhemmässä kokouksessa Kokouksen alkutoimet avaaja pyytää esityksiä kokouksen pj:ksi puheenjohtaja kutsuu sihteerin tarvittaessa äänestetään jos joku vastustaa, valinta menee normaalilla esitys/äänestys -systeemillä pöytäkirjantarkastajat ja ääntenlaskijat kannattaa valita yhdellä päätöksellä – lkm/varat kiinnitettävä huomiota esteettömyyteen ja mahdollisuuteen olla paikalla loppuun asti Kokouksen alkutoimet esityslistan hyväksyminen lähtökohtaisesti kokouksessa käsitellään vain esityslistalla olevat asiat jäsenten aloiteoikeus on kuitenkin rajoittamaton uusien esitysten ottamisesta esityslistalle ei äänestetä ellei säännöissä ole kynnystä esityslista-asioille yksimieliselläkään päätöksellä ei voi ottaa käsiteltäväksi asioita, joiden lain mukaan tulee ilmetä kokouskutsusta Kokouksen aikana esteellisyys (jääviys) yleisen kokouksen ja hallituksen osalta erilaiset säännökset laissa äänestykset eriävät mielipiteet kokousetiketti Esteellisyys yleisessä kokouksessa yleisessä kokouksessa jääviyskynnys korkealla ja jääviyden seuraukset lievät vain kun yksityinen etu ON ristiriidassa yhdistyksen edun kanssa esteellinen saa olla LÄSNÄ ja käyttää puheoikeuttaan esteellinen ei saa äänestää eikä tehdä päätösehdotuksia kurinpidon kohde ei ole esteellinen asiassaan hallituksella on oikeus olla koko ajan läsnä Esteellisyys hallituksessa hallituksessa jääviyskynnys alhaalla ja jääviyden seuraukset kovat jos hallituksen jäsenen yksityinen etu SAATTAA olla ristiriidassa yhdistyksen edun kanssa ei saa osallistua LAINKAAN asiaa koskevaan keskusteluun, päätösehdotuksen tekemiseen eikä äänestämiseen/päätöksentekoon Esteellisyyden arviointi ja seuraukset henkilön on itse arvioitava mahdollinen esteellisyytensä ja tarvittaessa jäävättävä itsensä esteellisen läsnäolo voi aiheuttaa: päätöksen moitteenvaraisuuden/mitättömyyden esteellisen ja yhdistyksen oikeudellisen vastuun tilin-/toiminnantarkastajan esteellisyyttä arvioidaan tiukemmin ja laajemmin ”jos luottamus puolueettomuuteen vaarantuu” Äänestys äänestystekniikka vastakkain aina toisistaan kauimpana olevat päätösesitykset viimeiseksi selvinnyt pohjaesitystä vastaan kannattaa aina aloittaa koeäänestyksellä äänestystavat käsiäänestys, suljettu lippuäänestys, poistumisäänestys, arabialainen äänestys pj päättää ”ellei joku halua lippuäänestystä” Äänestys tasatilanteessa pj:n kanta ratkaisee paitsi vaaleissa ratkaisee arpa puheenjohtajan on ilmoitettava, mitä ehdotusta hän kannattaa voi kannattaa toista ehdotusta kuin mitä on alun perin äänestänyt puheenjohtajan kanta ratkaisee myös silloin, kun hän ei ole yhdistyksen jäsen Eriävät mielipiteet vapauttaa myöhemmästä vastuusta (1) ja jättää myöhemmän moiteoikeuden (2) kirjattava pöytäkirjaan, jotta merkitystä hallituksessa juridinen merkitys yleisessä kokouksessa osin symbolinen teko lähtökohta on, että vähemmistössä ollessakin hyväksytään enemmistön tahto runsas eriävien mielipiteiden rustailu kertoo hämärtyneestä yhdistysdemokratian tajusta Kokousetiketti tule ajoissa – säästät muiden aikaa valmistaudu kokoukseen unohda kännykkä käytä aivojasi ja korviasi runsaasti mutta suutasi säästäen …tai joskus muista kännykkä vaikeneminen on kannatusta, vältä toistoa kokouksessa sanottu pysyy kokouksessa Kokouksen jälkeen pöytäkirja asiakirjojen julkisuus moitekanteet Pöytäkirja puheenjohtajan pöytäkirja, jonka lopullisen muotoilun päättävät tarkastajat yhdessä puheenjohtajan kanssa ellei yksimielisyyttä, sama toimielin tarkastaa seuraavassa kokouksessaan sihteerillä ei ole oikeutta eriävän mielipiteen kirjaamiseen hyvän yhdistyskäytännön mukaista on, että esteellinen ei toimi tarkastajana Pöytäkirja puheenjohtajan tulee kokouksessa sanoa päätös ääneen, jotta kirjaus pöytäkirjaan on mahdollisimman helppo tehdä ja selvä tekniikan hyödyntäminen jälkitarkastus nauhalta, datatykkitarkastus laaja pöytäkirja vs päätöspöytäkirja sivumuistiotakin voi pitää ”merkittiin keskustelu tiedoksi” Pöytäkirja jos asiassa ei vielä tehdä päätöstä, asia joko SIIRRETÄÄN käsiteltäväksi päätöksessä ilmoitettavaan myöhempään ajankohtaan tai JÄTETÄÄN PÖYDÄLLE, jolloin myöhemmästä käsittelyajasta ei ole tietoa ja uudesta käsittelystä pitää päättää erikseen kokouksen alussa hyväksyttävä on joko ASIALISTA tai ESITYSLISTA työjärjestys tarkoittaa ohjetta käsittelystä Pöytäkirja kokouksen aikana saapuvien ja poistuvien osalta tulee merkitä asiakohdat, joissa on ollut paikalla päätöstä tehtäessä merkitystä lähinnä hallituksen kokouksissa voi merkitä myös kellonajan esteellisyystilanteet merkittävä ”ei osallistunut päätöksentekoon” ”ei osallistunut asian käsittelyyn” Pöytäkirja otsikko asian tulee ilmetä jo otsikosta (asialuettelointi) numerointi, joka juoksee koko vuoden kunkin asian kohdalla liiteluettelo resiittiosa asia kuvaillaan mahdollisimman yksityiskohtaisesti edellytys tehokkaalle (ja nopealle) päätöksenteolle (päätösehdotus) päätös (perustelut) Julkisuus yhdistyksissä julkisuudella tarkoitetaan jäsenjulkisuutta ulkopuolisilla ei viranomaisia ja tiettyjä kannetilanteita lukuun ottamatta ole oikeutta yhdistystä koskevaan tietoon vain yleisen kokouksen asiakirjat liitteineen ovat automaattisesti julkisia jäsenille muiden elinten osalta asiasta päättää hallitus Julkisuus tilintarkastajilla laaja oikeus tietoon asianosaisjulkisuus jokaisella oikeus itseään koskevaan tietoon jäsenluettelo hallinnon tarkastus jäsenluettelossa vain nimi ja kotipaikka jäsenluettelo julkinen jäsenille muut henkilörekisterit eivät ole julkisia tietosuojalainsäädäntö koskee vain ihmisiä Moitekanteet mitättömyys ei määräaikaa kanteen nostamiselle mitättömyys on automaattista jos loukkaa sivullisen oikeutta taikka jos vähentää jäsenen sääntöjen mukaista erityistä etua taikka jos rikkoo jäsenten yhdenvertaisuutta moitteenvaraisuus kanne nostettava 3 kk kuluessa päätöksestä menettelytapavirheet, sääntöjen tai lainvastaisuudet ei mahdollista, jos jäsen on myötävaikuttanut päätöksen syntyyn Sähköinen päätöksenteko mahdollistunut yleisessäkin kokouksessa hallitus voi valita vapaasti sähköpostikeskustelu, IRC, taulukeskustelu keskusteluketjun tulostaminen ja hyväksyminen perinteisessä kokouksessa keskusteluketjun tulostaminen ja tarkastaminen erikseen KIITOS! [email protected]
© Copyright 2024