Salibandyn ja futsalin mestaruudet
mielenterveyden keskusliiton jäsenlehti 2/2014 Salibandyn ja futsalin mestaruudet ratkaistiin Tampereella Tule kulttuurija yleisurheilupäiville! Liittovaaliehdokkaat 3 4 11 12 Kuka voi nähdä potilastietoni? Liiton strategia uusitaan 3 9 7 6 16 Pääkirjoitus Mielenterveyden keskusliiton jäsenlehti Päätoimittaja Olavi Sydänmaanlakka, p. 050 363 9920, [email protected] Strategia lähtee toiminnasta Toimitussihteeri Sari Sakala, Oy MTKL Vireä Mieli Ab, p. 045 122 5814, [email protected] Taitto Vitale Ay Kannen kuva Leo Hynninen Paino I-print V Ilmestyminen 3/2014...... aineistot 4.6........ ilmestyy........13.8. 4/2014...... aineistot 26.9...... ilmestyy......22.10. Aineistot osoitteella Revanssi Mielenterveyden keskusliitto Malmin kauppatie 26, 4. krs 00700 Helsinki Sähköiset aineistot [email protected] Revanssi jaetaan ilmaiseksi Mielenterveyden keskusliiton jäsenyhdistysten henkilöjäsenille ja tukijäsenille (1/talous). Osoitteenmuutokset ja peruutukset oman yhdistyksen kautta. Painos 20 200 kpl Julkaisija Mielenterveyden keskusliitto 441 895 Painotuote Mielenterveyden keskusliitto Ratakatu 9, 00120 Helsinki • puh. 09 565 7730 • www.mtkl.fi Sähköpostiosoitteet: [email protected] Aalto Inkeri................ Viestintä- ja hallintoasiantuntija........0500 477 839 Ahonen Karoliina........ Työ-ja koulutusvalmennuspäällikkö.....040 4552677 Alen Raili................... Kuntoutusneuvoja............................046 851 4128 Barck Laura............... Kuntoutussuunnittelija, Lasinen lapsuus..............................050 400 7605 Härkönen Wille........... Työ- ja koulutusvalmentaja (vuorotteluvapaalla 1.9.13–31.8.14)...050 538 4333 Jantunen Pirkko......... Sosiaalineuvoja...............................040 513 6213 Kantoluoto Isko.......... Kuntoutussuunnittelija, Sope-valmennus..............................050 306 8379 Karinen Merja............ Lakimies.........................................050 561 7416 Laakso Arja................ Yhdistyssihteeri...............................046 851 4980 Lepistö Silja............... Toimistosihteeri...............................040 500 0822 Matilainen Merja........ Työ- ja koulutusvalmentaja................040 450 8256 Nykopp Maija............. Kuntoutuspäällikkö..........................050 306 2438 Rinta-Jouppi Jyrki ....... Työ- ja koulutusvalmentaja................046 850 7587 Siikamäki Jonna ......... Kuntoutuspäällikkö, Sope-valmennus... 040 594 8358 Ståhlberg Outi ........... Kuntoutussuunnittelija, Sope-valmennus..............................050 375 9199 Sydänmaanlakka Olavi.......................... Toiminnanjohtaja..............................050 363 9920 Helsinki/Malmi • Malmin kauppatie 26, 4. krs., 00700 Helsinki Hämäläinen Jari ........ ICT-asiantuntija................................040 551 4046 Kapanen Heini............ Tutkimuspäällikkö, kokemusarviointi...050 432 1923 Korvenmaa Ulla ......... Taloussihteeri..................................043 820 0929 Numminen Sirpa ....... Henkilöstösihteeri............................0400 508 351 Piensoho Anne .......... Taloussihteeri..................................0400 507 857 Puusaar Maie............ Yhdistyssihteeri...............................040 512 0125 Rainio Pia ................... Tutkimusassistentti, kokemusarviointi.. 040 455 9389 Rinkinen Henri .......... Yhdistysasiamies.............................0500 844 576 Sarkama Tuija............ Talous- ja hallintojohtaja...................040 829 5331 Sirola Kirsi................. Kouluttaja, kokemusarviointi.............050 570 8022 500 4039 851 4583 575 0599 522 0331 Kuopio • Teletie 4–6 E, 70600 Kuopio Koskelo-Suomi Helena...Yhdistysasiamies...............................050 3627637 Laine Mirva ............... Kuntoutusneuvoja............................040 557 9505 Laitinen Tuula............ Työ- ja koulutusvalmentaja, Työtä kohti!......................................050 383 1938 Markkanen Irmeli....... Kuntoutusneuvoja............................050 592 0419 Smahl Merja.............. Kuntoutussuunnittelija, Sope-valmennus..............................046 851 2284 Lahti • Kerintie 2, 15100 Lahti Harsu Annika............. Kuntoutussuunnittelija, Sope-valmennus..............................050 432 9527 Lehto Markku............. Työ- ja koulutusvalmentaja................050 309 1408 Valkonen Sanna......... Työ- ja koulutusvalmentaja, Työtä kohti!......................................040 750 6708 Oulu • Kirkkokatu 23 B 1, 90130 Oulu Tikkanen Tarja............ Hankekoordinaattori, Työtä kohti!......040 450 8630 Olavi Sydanmaanlakka Päätoimittaja Toiminnanjohtaja, Mielenterveyden keskusliitto Rovaniemi • Hallituskatu 20 A 2. krs, 96100 Rovaniemi Keränen Mikael.......... Korjausneuvoja................................050 590 0931 Koivupalo Maarit........ Kuntoutusohjaaja, Turvanen..............050 378 5500 Löf Tarja.................... Kuntoutusohjaaja, Turvanen..............0400 500 288 Mäkimurto Raija......... Kuntoutussuunnittelija, Sope-valmennus..............................046 851 2283 Tampere • Hämeenkatu 13 B 4. krs., 33100 Tampere Hokkanen Aino .......... Liikuntasihteeri................................050 383 0236 Turku • Läntinen Pitkäkatu 35, 2. krs, 20100 Turku Johansson Tiina......... Työ- ja koulutusvalmentaja, Työtä kohti!......................................040 704 2538 Metsäranta Pirjo......... Kuntoutusneuvoja............................040 562 4773 Ristolainen Milla........ Kuntoutusneuvoja............................040 450 6884 Välimaa-Pätsi Ulla...... Yhdistyssihteeri...............................040 450 6883 KUVA: JANI LAUKKANEN 2/2014 Jyväskylä • Keskustie 18 E 21, 40100 Jyväskylä Laine Tapio ............... Korjausneuvoja................................050 Savolainen Henri........ Kuntoutussuunnittelija, Sope-valmennus..............................046 Tikkanen Liisa ........... Kuntoutusohjaaja, Turvanen..............050 Välisaari Päivi ........... Kuntoutusohjaaja, Turvanen..............050 iime syyskuussa hallitus käynnisti Mielenterveyden keskus liitossa strategiatyöskentelyn. On ollut hämmentävää, että samaan aikaan kun yhteiskunnassa puhutaan rakenne muutoksesta, on Mielenterveyden keskusliitossa ollut merkittäviä rakennemuutoksia. Tuntuu, että tämä meidän strategiatyömme tapah tuu hyvään aikaan. Vaikka viime vuosi oli yhtä muutosta, ja strategian laatimisen voisi ajatella olevan ylimääräinen rasti kaiken muutoksen keskellä, se on päinvastoin ollut jäsentävää. Muutospaineiden alla oleminen muistuttaa minua siitä, miten tärkeää on strateginen ajattelu. Sehän tarkoittaa, että pitää pysähtyä kuuntelemaan, miksi me olemme. Traditionaalisessa strategisessa työskentelyssä ylin johto valmistelee strategian omaan kokemuk seensa ja asiantuntijuuteensa nojaten, ja keskusteluttaa sen työn tekijöillä. Kun se on valmis, se hyväksytetään esimerkiksi hallituk sella ja jalkautetaan henkilökunnalle ja toimijoille. Tässä muutostyössä strategian tekeminen on kuitenkin ollut valtavan innovatiivista. Alusta alkaen olen toiminnanjohtajana roo littunut kuuntelijaksi, mikä on luonut luontevat lähtökohdat työs kentelylle. Parasta tässä on, että työskentely sopii teeman ”yhdessä enemmän” alle. Lähdimme kerryttämään tietoa jalkojen juuresta. Ensi vaiheessa kävimme läpi toiminta ympäristöanalyyseja liiton sisällä ja yhteis Pitää pysähtyä kunnassa. On myös haastateltu valtava kuuntelemaan, määrä yhdistyksiä ja jäseniä sekä kerrytet miksi me ty tietoa tutkimusten ja olemassa olevien olemme. ohjelmien merkeissä. Minulle ei jäänyt muuta vaihtoehtoa kuin kuulla, mitä mate riaalia kentältä tulee ylös. Havahduin siihen, että strategian ei pidäkään koskaan olla valmis. Tämän syntymässä olevan strategian tavoitteena on olla ennen kaikkea toimintatapa meidän rakenteissa, sitä ei enää tarvitse jalkauttaa. Liitomme tutkimuspäällikkö Heini Kapanen on ollut merkittä vä primus motor strategiaprosessin vetäjänä. Se, millä tavalla hän kiinnittää mielenterveyskuntoutuksen maailman yhteiskunnalli seen ja maailmanlaajuiseen kehykseen, on ihailtavaa. Jos strategia olisi vaatteet, ei meidän tulisi hakea oikeaa asu kokonaisuutta, vaan sitä, että asu muuttuu sään mukaan. Strateginen ajattelu on jatkuva toiminnan tila, jossa otetaan huomioon ulko puolinen yhteiskunta ja mielenterveyskuntoutujat. Heidän tehtä vänsä on antaa heijastuksia siitä, olemmeko oikeilla jäljillä. Kenellekään ei liene yllätys, että keskeisin yhteinen nimittäjä edusvalvontatyössä on kolme asiantuntijuutta: vertaisuuden ja kokemus tiedon ainutlaatuisuus – kuntoutuja ja kuntoutuksen kokenut, am mattimaisesti ylläpidettynä. Tämä tuli esiin tutkimusaineistosta sekä jäsenten ja työntekijöiden haastatteluissa. Edelleen Mielen terveyden keskusliiton perustehtävä on niin vahva, että sen tulee näkyä kaikessa meidän toiminnassamme. Se on helppo allekirjoittaa. Puheet ja lauseet ovat vain puheita ja lauseita, jos ei ole kokemusta ja tuntumaa. Jollei ole vertaisuutta. 73 000 Liitto henkilöä on tällä hetkellä työkyvyttömyyseläkkeellä mielenterveyden häiriöiden perusteella. He ovat muodostaneet suurimman työkyvyttömyyttä aiheuttavan sairausryhmän (40 %) vuodesta 2000 lähtien. Lähde: Eläketurvakeskuksen työeläkejärjestelmä TEEMAVIIKKO 21.–27.4. Rusetein Henkisen hyvinvoinnin viikkoon TEKSTI Erika Mäntylä T urussa teemaviikolle ohjelmaa järjestävät yh dessä yhdistysten kanssa mielenterveys- ja päihdealan lähihoitajaopiskelijat. Tänä vuon na kävijöille on tarjolla kes kustelua hyvinvoinnista ja siitä mitä tehdä, kun kaikki ei me nekään putkeen. Tapahtuman työntekijät, vertaisohjaajat ja jäsenet ja kavat hyvää mieltä tarjoillen mehua ja hartiahierontaa, ja kamalla kauniisti askarreltuja aforismiviestejä sekä kasvo maalauksilla. – Luonamme käy satoja ih misiä päivän aikana, kertoo Turun Propellin Pirjo Metsäranta aiemmasta kokemuksesta. – Kävijät saavat hyvän mie len lisäksi tietoa yhdistysten toiminnasta ja mielentervey destä. Varsinainen tapahtuma päivä on kauppakeskuksessa, jonka johto on lähtenyt innois saan järjestelyihin mukaan. Ta pahtumaan on saatu myös yri tystukija, joka antaa tuotteitaan ilmaiseksi jaettavaksi. Joensuussa Henkisen hyvin voinnin viikon vietto on eri yhdistysten tiivistä yhteistyötä. Tarjolla on esimerkiksi asian tuntijaluentoja, satutunti, terapia eläimiä kevätmarkkinoilla ja psykiatrisen sairaalan potilail le ja henkilökunnalle oma yk sityinen hyvinvointipäivä. Rusettihaasteella voi kan nustaa ihmisiä muistamaan hen kisen hyvinvoinnin merkitys. Haasteen kaverille voi jakaa Mielenterveyden keskusliiton facebook-sivuilta. Rusetin voi myös pukea päälleen ja näin osallistua teemaviikon viettä miseen. Mielenterveyden keskus liitto järjesti ensimmäistä kertaa Henkisen hyvinvoinnin viikon vuonna 1999. Ajatukse na oli haastaa yrityselämä mu kaan vapaaehtoiseen mielen terveystyöhön ja kiinnittää huo miota henkiseen hyvinvointiin työelämässä. Viikon nimi muu tettiin myöhemmin Hyvän mielen viikoksi ja vuonna 2014 on palattu takaisin alku peräiseen nimeen. Haasta kaverisi mukaan: www.facebook.com/ mielenterveydenkeskusliitto Henkisen hyvinvoinnin viikon tunnus on rusetti, jonka voi ripustaa haluamaansa paikkaan: hiuksiin, kaulaan, takinpieleen… liiton strategia Mielenterveyden keskusliiton strategia: Keskiössä kokemustieto Mielenterveyden keskus liiton strategiatyö käynnistyi viime syksynä. Siinä on kuultu laajalti liiton jäsenistöä ja henkilö kuntaa. Kaiken keskiössä on vertaisasiantuntijuus ja kokemuksellisuus. TEKSTI Sari Sakala Minkälainen Mielenterveyden keskusliitto on vuonna 2020? Valmisteilla olevassa strategias sa pyritään vastaamaan tähän kysymykseen. Strategiassa tiivistyy se, mi hin organisaatio aikoo suunnata ja mitä päämääriä se asettaa toteuttaakseen perustehtävänsä ja palvellakseen jäseniään. – Mehän olemme liittona olemassa jäseniä, kansalaisia ja jäsenyhdistyksiä – läheisiä ja kuntoutujia varten, sanoo tut kimuspäällikkö Heini Kapanen, joka on koonnut yhteen strategiatyössä kerätyn laajan aineiston. Strategian sisällön ydin on kolmen asiantuntijatahon osaamisen yhdistäminen: kun toutujan, kuntoutumiskoke muksen omaavan kuntoutu neen henkilön ja ammattilaisen. Tärkeää on myös kuntoutujien ja jäsenten äänen kuuleminen ja sitä kautta edunvalvonta sekä vaikuttaminen yhteiskunnallisiin ja ihmisoikeuskysymyksiin. Liiton toiminta perustuu vastedeskin vapaaehtois- ja kansalaistoimintaan. Toimin nassa tuodaan kuuluviin kun toutujan kokemuksellinen ääni. Toimintaympäristö muuttuu, niin myös strategia Liiton hallitus valtuutti toimin nanjohtajan käynnistämään strategiatyön syksyllä 2013. Toiminnanjohtaja Olavi Sydän maanlakka piti tärkeänä sitä, että työskentely lähtee alhaalta ylöspäin ja on mahdollisimman moniääninen. Syksyn aikana haastateltiin jäsenyhdistyksiä ympäri maata. Jäsenyhdistysten ääni on näin tuotu strategian osaksi. Liiton henkilökunta työsti toiminto kohtaisia strategioita, jotka si sällytetään yhteiseen strategiaan. Liiton sisällä olevia vahvuuksia ja ulkopuolelta tulevia uhkia arvioitiin toimintaympäristöa nalyyseissa. Liiton hallitus käsitteli stra tegialuonnoksen esiteltäväksi liittokokoukselle toukokuussa. Jatkuva prosessi Oleellista uudessa strategiassa on, että sitä tullaan muuttamaan jatkuvasti. – Yhdessä rakennetaan ja opitaan. Tämä on jatkuva pro sessi: kun ympäröivästä maail masta tulee muutossignaaleja, voidaan strategiaa muuttaa niiden mukaan, Kapanen kertoo. – Strategiatyössä on tehty katsaus Suomen hyvinvoinnin tilaan ja siihen, miten se vaikut taa kansalaisten mielen hyvin vointiin. Strategia ei ole kiveen hakattu. Suomen hyvinvoinnin tila on murroksessa, ja toiminta ympäristö muuttuu koko ajan. Toimintaympäristön hah mottamiseen on käytetty eri laisia tilastotietoja, kansallisia strategioita sekä ulkopuolista tutkijaa Lapin yliopistosta. 4 REVANSSI 2/2014 ehdokasasettelu Määräaikaan asetetut ehdokkaat Mielenterveyden keskusliiton puheenjohtajaksi 2014–2017 Liittokokous 17.–18.5.2014 Mielenterveyden keskusliiton liittokokous Kuopiossa Liittokokouksessa valitaan liiton luottamushenkilöt seuraavaksi kolmeksi vuodeksi. TEKSTI Inkeri Aalto J Inkeri Aalto oka kolmas vuosi kokoon tuva liittokokous on Mielen terveyden keskusliiton ylin päättävä elin. Kuopiossa sijait sevaan hotelli Puijonsarveen odotetaan 17.–18.5. pariasataa yhdistysten lähettämää liitto kokousedustajaa tekemään päätöksiä. Kokouksen tehtävänä on mm. käsitellä hallituksen laati ma katsaus edellisten kolmen vuoden toiminnasta, valita lii ton puheenjohtaja ja kahdek san hallituksen jäsentä sekä liit tovaltuuston puheenjohtaja, varapuheenjohtaja ja varsinai set jäsenet, joita on kaksi kymmentäviisi. Kokous päättää myös var sinaisten jäsenten ja kannatus jäsenten jäsenmaksuista sekä käsittelee jäsenyhdistys ten esiin nostamat asiat ja hal lituksen niihin antamat lau sunnot. Ehdokasasettelu jatkuu kokouksessa Liittokokouksessa valitaan lii ton luottamushenkilöt seuraa vaksi kolmeksi vuodeksi. Ehdokasasettelu on sääntöjen mukaan tehtävä kirjallisesti huhtikuun ensimmäiseen päi vään mennessä. Ehdokkaat asettaa yhdistys. Liittokokous ei kuitenkaan ole ehdokasasetteluun sidottu, toisin sanoen paikan päällä voi vielä asettaa ehdokkaita. Ohessa on luettelo määrä aikaan mennessä asetetuista ehdokkaista ja tieto siitä, mikä yhdistys on ehdotuksen ta kana. Ehdokkaita voi siis tulla kokouksessa lisää. Liittokokoukseen on valmistauduttu Kuluneen kevään aikana on pi detty liittokokoukseen valmista via tilaisuuksia eri puolilla maata: Jyväskylässä, Turussa, Joen suussa, Kuopiossa, Rova niemellä, Oulussa ja Helsingissä. Muutaman tunnin tapahtumis sa on käyty läpi liittokokoukseen valmistautuminen ja kokouksen kulku, jotta kokousedustajat tie tävät, miten he voivat käyttää omaa päätösvaltaansa kokouk sessa. Varsinkin ensimmäistä kertaa kokoukseen tulevilta on tullut kiitosta tilaisuuksista. Liittokokouksessa edustajilla on mahdollisuus kiittää tai moit tia edellisen kolmivuotiskauden toimintaa ja päätöksiä. Siellä yh distysten edustajat voivat vaikut taa liiton tulevaisuuteen valitse malla luottamustehtäviin hen kilöitä, jotka ajavat niitä asioita, joita kenttä pitää tärkeänä. Nyt on mahdollisuus vai kuttaa! Heino-Laikku Mirva yyPitkä kokemus mielenterveysalan työssä, mm. hoitajana nuorisopsykiatrisella osastolla yyToiminut mielenterveysyhdistyksen hallituksessa ja MTKL:n liittovaltuuston jäsenenä yyPorin Klubitalo Sarastuksen kuntoutumisvalmentaja ja johtaja Ehdokkaaksi asettanut Porin Mielenterveystoiminnan Tuki ry Nieminen Jyrki yyTyönohjaaja, sosiaalipsykologi yyToiminut MTKL:n hallituksen varapuheenjohtajana 2011–2014 yyToiminut MTKL:n liittovaltuustossa sekä useiden työryhmien puheenjohtajana ja jäsenenä Ehdokkaaksi asettaneet Kangasalan Mielenterveysyhdistys Kipinä ry ja Mielenterveysyhdistys Hippuset ry, Ivalo Inkeri Aalto INFO Vasemmalla Kevään aikana on järjestetty liittokokousinfoja eri puolilla maata: muun muassa Oulussa, Jyväskylässä ja Turussa. Tapahtumissa on käyty läpi liittokokoukseen valmistautuminen ja kokouksen kulku. MAJOITUS HOTELLI PUIJONSARVESSA KUOPIOSSA Liittokokous pidetään Hotelli Puijonsarven kokous tiloissa. Samasta hotellista voi varata myös majoituksen.Majoituksen kustannukset tulevat yhdistyksen maksettavaksi. yy 75 €/vrk/standard yhden hengen huone yy 95 €/vrk/standard kahden hengen huone yy +15 €/vrk/lisävuode samassa huoneessa (mahdollista useimmissa huoneissa) yy +20 €/vrk/huone superior lisä (=parempi huone) Nordfors Luca yyMasennuksesta eläkkeellä oleva mielenterveyskuntoutuja yyYhdistyksen pitkäaikainen hallituksen jäsen, nykyään puheenjohtaja yyKauppateknikko, työskennellyt toimitusjohtajana Ehdokkaaksi asettanut Rauman mielenterveysyhdistys Friski Tuult ry Majoitushinta sisältää runsaan aamiaisen sekä asiakassaunan ja kuntohuoneen vapaan käytön Aster Maaria Huonevarauksia voi tehdä suoraan hotelliin 16.4.2014 saakka tunnuksella: MTKL ry. (hinta on edullisempi tällä tunnuksella) Huonevaraukset tulee tehdä puhelimitse numeroon 010 762 9500 tai sähköpostitse [email protected] Sokos Hotel Puijonsarvi Minna Canthin katu 16, 70100 Kuopio Puh. / Tel. +358(0)10 762 9503 (puhelun hinta 0.0828 €/puhelu + 0.1199 €/min) E-mail: [email protected] Myyntipalvelu palvelee arkisin klo 08.30–17.00. Tolvanen Kari yyKansanedustaja yyToiminut Helsingin poliisin väkivaltayksikön päällikkönä yyEduskunnan Mielenterveys poliittisen neuvottelukunnan puheenjohtaja Ehdokkaaksi asettaneet Vantaan Mielenterveysyhdistys Hyvät Tuulet ry ja Mielenterveysyhdistys Kaippari ry, Raasepori 2/2014 REVANSSI 5 Määräaikaan asetetut ehdokkaat Mielenterveyden keskusliiton liittovaltuuston puheenjohtajaksi 2014–2017 Dündar-Järvinen Aila yyMielenterveysyhdistyksen puheenjohtaja yyTampereen kaupungin luottamushenkilö, herastuomari yyToiminut MTKL:n liittovaltuuston varapuheenjohtajana 2011–2014 ja omaisten ja läheisten työryhmän pj. Ehdokkaaksi asettanut Mielen terveysyhdistys Taimi ry, Tampere Heino-Laikku Mirva yy(kts. esittely puheenjohtaja- ehdokkaiden kohdalta) Ehdokkaaksi asettanut Porin Mielenterveystoiminnan Tuki ry Malinen Ilkka yyFM, matematiikan opettaja, kuntoutunut eläkkeeltä takaisin työelämään yyToiminut MTKL:n liittovaltuuston ja hallituksen jäsenenä yyToiminut useiden yhdistysten hallituksissa ja puheenjohtajana Ehdokkaaksi asettanut Virike ry, Mikkeli Nordfors Luca yy(kts. esittely puheenjohtaja- ehdokkaiden kohdalta) Ehdokkaaksi asettanut Rauman mielenterveysyhdistys Friski Tuult ry Pietikäinen Sirpa yyEuroparlamentin jäsen yyKauppatieteiden maisteri yyKokemusta mielenterveystyöstä, toiminut mm. Muistiliitto ry:ssä Ehdokkaaksi asettanut Mielenterveysyhdistys Kaippari ry, Raasepori Määräaikaan asetetut ehdokkaat Mielenterveyden keskusliiton liittovaltuuston varapuheen johtajaksi 2014–2017 Heino-Laikku Mirva yy(kts. esittely puheenjohtaja ehdokkaiden kohdalta) Ehdokkaaksi asettanut Porin Mielenterveystoiminnan Tuki ry Nordfors Luca yy(kts. esittely puheenjohtaja- ehdokkaiden kohdalta) Ehdokkaaksi asettanut Rauman mielenterveysyhdistys Friski Tuult ry Sundman Seppo yyYhdistyksen sihteeri ja kulttuurivastaava yyHarrastajamuusikko yyKunnallispoliitikko Ehdokkaaksi asettanut Mielenterveys yhdistys Kaippari ry, Raasepori Virnes-Torvinen Maritta yyJokilaaksojen tiimin puheenjohtaja yyKokemusasiantuntija, ryhmänvetäjä yyToiminut MTKL:n liittovaltuustossa ja järjestötyöryhmässä Ehdokkaaksi asettanut Raahen Psyyke ry Määräaikaan asetetut ehdokkaat Mielenterveyden keskusliiton hallitukseen 2014–2017 Ahola-Laurila Sirpa yyYhdistyksen puheenjohtaja yyOulun kaupunginvaltuutettu ja hyvinvointipalvelujen johtokunnan jäsen yyTietokirjailija Ehdokkaaksi asettanut Mielenvireys ry, Oulu Daavitsainen Pirkko yyJärjestö- ja yhdistystoimija yyTalouspuolen asiantuntemusta yyToiminut MTKL:n luottamus tehtävissä: liittovaltuusto, hallitus, tasa-arvotyöryhmä, kokemus arvioinnin ohjausryhmä Ehdokkaaksi asettanut Kuopion Mielenterveystuki ry Gyllenbögel Henrietta yyEntinen toiminnanjohtaja, nykyinen työkyvyttömyyseläkeläinen yyJärjestöosaaja, yhdistyksen hallituksen jäsen Ehdokkaaksi asettanut Vertaistuki Agora ry Heino-Laikku Mirva yy(kts. esittely puheenjohtaja- ehdokkaiden kohdalta) Ehdokkaaksi asettanut Porin Mielenterveystoiminnan tuki ry Järvinen Heidi yyYhdistyksen puheenjohtaja yyToiminut MTKL:n hallituksessa ja Nuorten aikuisten työryhmän puheenjohtajana yyKokemuskouluttaja Ehdokkaaksi asettanut Mieli maasta ry Keskivaara Rosa-Maria yyToiminut useiden mielenterveys yhdistysten luottamustoimissa yyToiminut MTKL:n liittovaltuustossa ja kulttuurityöryhmässä yyKokemusasiantuntija, kokemus arvioija Ehdokkaaksi asettanut Luova hulluus ry Kosonen Kimmo yyPalannut kuntoutuneena takaisin työelämään yyYhdistysaktiivi yyToiminut MTKL:n liittovaltuustossa Ehdokkaaksi asettanut Lappeenran nan seudun Mielenterveysyhdistys ry Kyyrönen Rainer yyYhdistyksen varapuheenjohtaja yyVammaisneuvoston puheenjohtaja yyKaupallisten aineiden opettaja (eläkkeellä) Ehdokkaaksi asettanut Pyhäjärven NATIVA ry Lustig Markus yyYhdistyksen hallituksen jäsen yyTurvallisuusalan yrittäjä yyToiminut tutkijana persoonallisuushäiriössä ja ympäristöongelmissa Ehdokkaaksi asettanut Narsistien uhrien tuki ry Luukkanen Kari yyToimii kunnallispolitiikassa ja vihreässä liikkeessä yyValokuvauksen ammattimainen harrastaja Ehdokkaaksi asettanut Mielentaide ry Nordling Esa yyYhteiskuntatieteiden maisteri ja psykologian tohtori yyTerveyden ja hyvinvoinnin laitoksen kehittämispäällikkö yyKokemusasiantuntijuuden edistäjä Ehdokkaaksi asettanut KoKoA – koulutetut kokemusasiantuntijat ry Ojala Pörri yyYhdistysaktiivi, useiden yhdistysten luottamustehtävissä hallituksessa ja puheenjohtajana Ehdokkaaksi asettanut Mielenterveys yhdistys Kaippari ry, Raasepori Pesonen Elina yyYhdistyksen puheenjohtaja, vammaisneuvoston jäsen yyMielenterveyshoitaja, kehitys vammaisten perhekodin vastaava hoitaja yyTukihenkilötoiminnassa Ehdokkaaksi asettanut Pyhäjärven NATIVA ry Rasmus Seppo yyTyöura poliisina yyJärjestöaktiivi yyToiminut MTKL:n liittovaltuustossa Ehdokkaaksi asettanut Hyvän mielen talo ry, Oulu Rouhiainen Seija yyMielenterveys- ja päihdetyön ammattilainen yyYhdistysaktiivi Ehdokkaaksi asettanut Virike ry, Mikkeli Rouvinen Juhani yyToiminut kunnanjohtajana yyLukuisia luottamustoimia yyHallinnon asiantuntija, taloustuntija Ehdokkaaksi asettanut PohjoisKarjalan Mielenterveydentuki ry Ruohonen Valto yyYhdistyksen työtoiminnan vetäjä yyRyhmänvetäjä, vertaistukihenkilö yyYhdistyksen hallituksen jäsen, nykyään puheenjohtaja Ehdokkaaksi asettanut Turun Mielenterveysyhdistys ITU ry Saksanen Merja yyYhdistyksen hallituksessa ja puheenjohtajana yyKasvatustieteiden maisteri yyAikuisopettaja (kasv.aineet, psykologia) Ehdokkaaksi asettanut Vantaan mielenterveysyhdistys Hyvät Tuulet ry Lyytikäinen Kari yyToiminut MTKL:n liittovaltuustossa ja hallituksessa sekä eri työ ryhmissä yyKoneteknikon koulutus, toiminut konepajan suunnittelija-työn johtajana yyValtakunnallisen vammais neuvoston jäsen, Jyväskylän vammaisneuvoston jäsen Teittinen Kari yyToiminut mielenterveysyhdistysten luottamustoimissa yyTaloustietäjä yyToiminut MTKL:n ikääntyvien työryhmässä Ehdokkaaksi asettaneet Juuan Mielenterveysyhdistys Mielekäs ry, Mielenterveysyhdistys Ankkuri ry, Jämsä, Mielenterveysyhdistys Kello ry, Jyväskylä, Virtain mielenterveys yhdistys ry, Viitasaaren mielen terveysyhdistys Muikku ry ja Äänesseudun Ilona ry Määräaikaan asetetut ehdokkaat Mielenterveyden keskusliiton liittovaltuustoon 2014–2017 Ahola-Laurila Sirpa yy(kts. esittely hallitusehdokkaiden kohdalta) Malinen Ilkka yy(kts. esittely liittovaltuuston puheenjohtajaehdokkaiden kohdalla) Ehdokkaaksi asettanut Kuusamon Mielenterveyden Tuki ry Mustonen Erkki yyYhdistyksen puheenjohtaja yyVammaisneuvoston puheenjohtaja, vertaisvelkaneuvoja yyToiminut MTKL:n hallituksessa, liittovaltuustossa ja omaistyö ryhmässä Ehdokkaaksi asettanut Mielen terveysyhdistys Hippuset ry, Ivalo Nordfors Luca yy(kts. esittely puheenjohtaja- ehdokkaiden kohdalta) Ehdokkaaksi asettanut Rauman mielenterveysyhdistys Friski Tuult ry Ehdokkaaksi asettanut Varkauden seudun Mielenterveysväki ry Ehdokkaaksi asettanut Mielenvireys ry, Oulu Haataja Jari Pekka yyYhdistysaktiivi yyPäihde- ja mielenterveyspalveluiden moniammatillisen tiimin edustaja yyKokemusasiantuntija, kurssi vertaisohjaaja Ehdokkaaksi asettanut Mielenterveys yhdistys Ankkuri ry, Jämsä Hanhela Martti yyYhdistyksen puheenjohtaja Ehdokkaaksi asettanut Vertaistuki Agora ry Heino-Laikku Mirva yy(kts. esittely puheenjohtaja- ehdokkaiden kohdalta) Ehdokkaaksi asettanut Porin Mielenterveystoiminnan tuki ry Himanen Vesa yyYhdistyksen puheenjohtaja yyKaupunginvaltuutettu Ehdokkaaksi asettanut Ristiinan mielenterveysyhdistys Risla ry Husso Asko yyYhdistysaktiivi yyToiminut MTKL:n hallituksessa, liittovaltuustossa, liikuntatyö ryhmässä ja ansiomerkkityöryhmässä Ehdokkaaksi asettanut Mielen terveysyhdistys Kello ry, Jyväskylä Hyttinen Tiina yyPalannut eläkkeeltä työelämään yyKokki yyToiminut MTKL:n liittovaltuustossa Ehdokkaaksi asettanut PohjoisKarjalan Mielenterveydentuki ry Juntunen Sami yyVertaisohjaaja yyLehdentekijä yyJulkisuudessa kuntoutujana Ehdokkaaksi asettanut Suomen Moniääniset ry Juuri Mervi yyRyhmien ohjaaja yyYhdistyksen johtokunnan jäsen yyToiminut MTKL:n liittovaltuustossa ja vaikuttamistoiminnan työryhmässä Ehdokkaaksi asettanut Tukiyhdistys Majakka ry, Helsinki Järvinen Heidi yy(kts. esittely hallitusehdokkaiden kohdalta) Ehdokkaaksi asettanut Mieli maasta ry Kemppainen Ritva yyKokemusasiantuntija, kokemusarvioija yyToiminut MTKL:n liittovaltuustossa ja järjestötyöryhmässä Ehdokkaaksi asettanut Tukiyhdistys Karvinen ry Keskivaara Rosa-Maria yy(kts. esittely hallitusehdokkaiden kohdalta) Ehdokkaaksi asettanut Luova hulluus ry Kiviaho Ari yyYhdistysaktiivi Ehdokkaaksi asettanut Mielentaide ry, Helsinki Kosonen Kimmo yy(kts. esittely hallitusehdokkaiden kohdalta) Ehdokkaaksi asettanut Lappeenrannan seudun Mielenterveysyhdistys ry Kotikangas Harri yyVeteraanikuntoutuja Ehdokkaaksi asettanut Varkauden Seudun Mielenterveysväki ry Kujanpää Raija yyLakimies yyYhdistysaktiivi, yhdistyksen puheenjohtaja yyKunnallispolitiikassa, mm. kaupunginhallituksen pj. Ehdokkaaksi asettanut Vaasan Seudun sosiaali- psykiatrinen yhdistys ry Leppälä Minna yyYhdistyksissä hallituksen jäsenenä ja sihteerinä yyVertaisohjaaja, kouluttaja Ehdokkaaksi asettanut Äänesseudun Ilona ry Mustonen Erkki yy(kts. esittely hallitusehdokkaiden kohdalta) Ehdokkaaksi asettanut Mielenterveys yhdistys Hippuset ry, Ivalo Niskanen Hilkka yyYhdistysaktiivi, lomaohjaaja yyToiminut MTKL:n liittovaltuustossa ja kulttuurityöryhmässä Ehdokkaaksi asettanut Luova hulluus ry Nordfors Luca yy(kts. esittely puheenjohtaja- ehdokkaiden kohdalta) Ehdokkaaksi asettanut Rauman mielenterveysyhdistys Friski Tuult ry Pesonen Elina yy(kts. esittely hallitusehdokkaiden kohdalta) Ehdokkaaksi asettanut Pyhäjärven NATIVA ry Poutiainen Matti yyJärjestöaktiivi yyMukana kunnallispolitiikassa yyToiminut MTKL:n hallituksessa ja liittovaltuustossa sekä ansio merkkitoimikunnassa Ehdokkaaksi asettanut PohjoisKarjalan Mielenterveydentuki ry Puusaari Sanna yyYhdistysaktiivi Ehdokkaaksi asettanut Virike ry, Mikkeli Raatikainen Tarmo yyLuokanopettaja yyKaupunginvaltuutettu ja perusturvalautakunnan jäsen yyYhdistyksen puheenjohtaja Ehdokkaaksi asettanut Kuusamon Mielenterveyden Tuki ry Rasmus Seppo yy(kts. esittely hallitusehdokkaiden kohdalla) Ehdokkaaksi asettanut Hyvän mielen talo ry, Oulu Rouhiainen Seija yy(kts. esittely hallitusehdokkaiden kohdalta) Ehdokkaaksi asettanut Virike ry, Mikkeli Ruohonen Valto yy(kts. esittely hallitusehdokkaiden kohdalta) Ehdokkaaksi asettanut Turun Mielenterveysyhdistys ITU ry Sundman Seppo yy(kts. esittely liittovaltuuston varapuheenjohtajaehdokkaiden kohdalla) Ehdokkaaksi asettanut Mielenterveysyhdistys Kaippari ry, Raasepori Suoranta Ilkka yyYhdistyksen puheenjohtaja Ehdokkaaksi asettanut Juankosken Soihtu ry Tanskanen Arto Ehdokkaaksi asettanut Juuan Mielenterveysyhdistys Mielekäs ry Tick Mimmi yyYhdistysaktiivi yyToiminut MTKL:n liittovaltuustossa Ehdokkaaksi asettanut Virike ry, Mikkeli Tilli Raimo yyYhdistyksen varapuheenjohtaja yyVertaisohjaaja, keskusteluryhmien vetäjä yyKurssiohjaaja Ehdokkaaksi asettanut Kuopion Mielenterveydentuki ry Vartiainen Hannu yyYhdistyksen varapuheenjohtaja Ehdokkaaksi asettanut Juuan Mielenterveysyhdistys Mielekäs ry Virnes-Torvinen Maritta yy(kts. esittely liittovaltuuston varapuheenjohtajaehdokkaiden kohdalta) Ehdokkaaksi asettanut Jokilaaksojen Tiimo ry, Ylivieska ja Raahan Psyyke Virta-Räikkönen Johanna yySosiaalityöntekijä yyToiminut MTKL:n liittovaltuustossa ja järjestötyöryhmässä Ehdokkaaksi asettanut Viitasaaren mielenterveysyhdistys Muikku ry Voutilainen Ulla yyYhdistysaktiivi yyMTKL:n omaisten ja läheisten työryhmän jäsen yyKirjanpitäjä ja jäsenrekisterin hoitaja Ehdokkaaksi asettanut Kangasalan Mielenterveysyhdistys Kipinä ry 6 REVANSSI 2/2014 Tietoa ja tukea kun sitä eniten tarvitaan Kysy mielenterveyteen liittyvistä asioista kuntoutumiseen liittyvistä asioista sosiaaliturvasta palveluista ja etuuksista potilaan ja asiakkaan oikeuksista asuntojen korjaukseen liittyvistä asioista vertaistuesta mielenterveysyhdistyksistä www.mtkl.fi/liiton toiminta Tietopalvelu Propelli Oikeusneuvonta Tietopalvelu Propelli vastaa kysymyksiin mielenterveyskuntoutuksesta, kuntoutumisesta ja kuntoutuskursseista. Propellista antaa tietoa myös mielenterveyteen liittyvistä eri palvelumuodoista ja etuuksista mielenterveyskuntoutujille, omaisille, läheisille ja ammattihenkilöstölle. Oikeus- ja sosiaalineuvonta on tarkoitettu mielenterveyspotilaille ja -kuntoutujille ja heidän läheisilleen sekä sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisille ja opiskelijoille. Toiminnan tavoitteena on saada heikommassa asemassa olevat ja väliinputoajat osalliseksi yhteiskuntaan sekä turvata heidän perus- ja ihmisoikeuksien toteutuminen. NEUVONTAPUHELIN ma, ti ja to klo 9–14, ke klo 9–16 puh. 0203 91920, (pvm koko maasta, kts.hinnat www.mtkl.fi/liiton toiminta/ Tietopalvelu Propelli) PROPELLIN KÄYNTIPISTEET Käyntipisteisiin voi tulla aukioloaikoina etsimään kuntoutumista koskevaa tietoa ilman ajanvarausta. Palvelut ovat maksuttomia. Helsinki kuntoutuspäällikkö Ratakatu 9 Maija Nykopp 00120 Helsinki puh. 050 306 2438 [email protected] kuntoutusneuvoja Raili Alén puh. 046 851 4128 [email protected] Turku kuntoutusneuvoja Läntinen Pirjo Metsäranta Pitkäkatu 35 puh. 040 562 4773 2. krs [email protected] 20100 Turku kuntoutusneuvoja Milla Ristolainen puh. 040 450 6884 [email protected] Kuopio kuntoutusneuvoja Teletie 4–6 E Mirva Laine 70600 Kuopio puh. 040 5579505 [email protected] kuntoutusneuvoja Irmeli Markkanen puh. 050 592 0419 [email protected] VERTAISTUKIPUHELIN (perjantaisin klo 10–15) Vertaistukipuhelimeen vastaavat liiton kouluttamat kuntoutuja-asiantuntijat, vertaisneuvojat. He kuuntelevat, keskustelevat ja antavat toivoa toipumisesta. puh. 0203 91920 (pvm koko maasta, kts. hinnat www.mtkl.fi/liiton toiminta/ Tietopalvelu Propelli) Lakimies Merja Karinen puh. 050 561 7416 [email protected] Sosiaalineuvoja Pirkko Jantunen puh. 040 513 6213 [email protected] Neuvontapalvelut vastaa Kuka voi nähdä potilastietoni? Mielenterveyden keskus liiton neuvontapalveluista kysytään paljon kysymyksiä muun muassa lakiasioista, sosiaaliturvasta ja kuntoutujien palveluista. Tällä palstalla julkaisemme nimettömänä asiantuntijoille esitettyjä kysymyksiä ja niiden vastaukset. Kysymys: Kuka voi saada tietoja minua koskevista potilastiedoista? Voi ko sairaala luovuttaa minua koskevia potilastietoja omai sille? Entä muille? Voiko sel västi virheellisen tiedon poti lastiedoissa korjata ja miten se tehdään? Vastaus: Potilastietojen luovuttaminen Potilastiedot ovat salassa pi dettäviä ja niitä käsittelevillä henkilöillä on salassapito velvollisuus. Tietoja voidaan luo vuttaa vain potilaan antaman suullisen, kirjallisen tai asiayh teydestä ilmenevän suostu muksen tai lain perusteella tai pyynnöstä potilaalle itselleen. Luovuttamisesta ja sen perus teesta tehdään merkintä potilas asiakirjoihin. Tiedot tulee antaa ymmärrettä vässä muodossa. Tietojen tarkastaminen ta pahtuu ensisijaisesti henkilö kohtaisen käynnin yhteydessä, jota varten varataan erillinen aika. Potilaalla on oikeus niin halutessaan saada tiedot pyytä mässään laajuudessa kopioina ilman henkilökohtaista käyntiä terveydenhuollon toiminta yksikössä. Monen sairaan hoitopiirin nettisivulta löytyy valmis ”omien potilastietojen tarkastuspyyntölomake”. Tarkastusoikeus voidaan evätä tai sitä voidaan rajoittaa, jos tiedon antamisesta saattaisi aiheutua vakavaa vaaraa poti laan terveydelle tai hoidolle taikka jonkun muun henkilön oikeuksille. Jos tarkastusoikeus evä tään, potilaalle annetaan kir jallinen kieltäytymistodistus, josta ilmenee tarkastusoikeuden epäämisen peruste. Samalla mainitaan, että potilaalla on mahdollisuus saada asia tie tosuojavaltuutetun ratkaista vaksi. Tietojen korjaaminen Potilaalla on oikeus vaatia oikais tavaksi, poistettavaksi tai täy dennettäväksi rekis terissä oleva, käsit Tarkastusoikeus telyn tarkoituksen Potilaan oikeuksiin kannalta virheelli Tarkastus kuuluu saada tutus nen, tarpeeton, puut oikeus on tua itseään koskeviin teellinen tai vanhen maksutonta potilasasiakirjoihin. tunut henkilötieto. kerran Tätä oikeutta voidaan Jos potilasrekis vuodessa. rajoittaa vain poik terinpitäjä ei hyväksy keuksellisesti. Tarkastusoikeus potilaan vaatimusta tiedon kor on potilaalle maksutonta ker jaamisesta, on hänelle annettava ran vuoden aikana, eikä siitä asiasta kirjallinen kieltäytymis tehdä merkintöjä potilasasia todistus perusteluineen. Potilas kirjoihin. voi saattaa asian edelleen tieto Tarkastusoikeus on ainoas suojavaltuutetun ratkaistavaksi. taan potilaalla itsellään tai ala ikäisen potilaan osalta hänen Lokitietojen tarkastaminen huoltajallaan. Muut henkilöt, Potilaalla on oikeus saada tie kuten potilaan lähiomaiset eivät toonsa se, kuka häntä koskevia voi käyttää tarkastusoikeutta potilastietoja on käsitellyt tai potilaan puolesta. kenelle niitä on luovutettu sekä mikä on ollut käytön tai luovu Tarkastusoikeuden tuksen peruste. Potilas voi teh toteuttaminen dä potilastietojensa lokitietojen Tarkastuspyyntö esitetään hen selvittämistä ja tarkastamista kilökohtaisesti terveydenhuol koskevan pyynnön kirjallisesti lon toimintayksikössä tai oma sairaanhoidon toimiyksikölle. kätisesti allekirjoitetussa tai sitä Monen sairaanhoitopiirin netti vastaavalla tavalla varmenne sivulta löytyy valmis ”lomake tussa asiakirjassa. Tarkastus lokitietojen selvityspyynnön te pyyntö osoitetaan lääkärille kemistä varten”. tai muulle terveydenhuollon Merja Karinen ammattihenkilölle, joka huo lakimies, lehtii tietojen hankkimisesta. Mielenterveyden keskusliitto 2/2014 REVANSSI 7 keräys Mielenterveysyhdistykset innokkaasti mukana Pieni ele -keräyksessä Mielenterveyden keskusliitto on tänä keväänä ensi kertaa mukana Pieni ele -keräyksessä (ent. Vaalikeräys). Mielen terveysyhdistykset tarttuivat hanakasti mahdollisuuteen osal listua keräykseen: 51 yhdistyk sestä ympäri maan ilmoittau duttiin mukaan. Keräys järjestetään touko kuussa EU-vaalien yhteydessä, ja tiedossa on mahtavat talkoot! Keräys toteutetaan melkein jokaisessa Manner-Suomen kunnassa. Mukana on lähes 2000 paikallisyhdistystä 18 järjestöstä ja toistakymmentä tuhatta vapaaehtoista lipasih mistä. Pieni ele on hyvä tapa kerä tä varoja yhdistyksen toimin taan, sillä puolet lipaskeräyksen tuotosta jaetaan kyseisessä kunnassa keräykseen osallis tuneiden paikallisyhdistysten kesken. Jos oma yhdistyksesi ei täl lä kertaa ilmoittautunut mu kaan, seuraava mahdollisuus tulee pian. Kevään 2015 edus kuntavaalien yhteydessä kerä tään taas, ja ilmoittautuminen tuohon keräykseen on syksyllä 2014. INFO TEKSTI Elina Ranta Lähde lipasihmiseksi keräyspaikalle. Se on siistiä sisätyötä oman yhdistyksesi ja liittosi hyväksi. Jos kiinnostuit, ilmoita itsestäsi yhdistyksesi aktiiveille. Kerro tuttavillesi keräyksestä ja siitä, että Mielenterveyden keskusliitto on mukana. Haasta heidät osallistumaan. Muista ottaa rahaa mukaan, kun menet äänestämään. Pieni ele -keräys EU-vaalien äänestyspaikoilla 14.–20.5. ja 25.5.2014 työ ja koulutusvalmennus Näin voit auttaa Pieni eleessä: Mielenterveysmessut Yhdessä enemmän Kurssi, jolla unelmat saavat lentää Ainutlaatuisia kohtaamisia MIELENTERVEYS MESSUT 2014 18.–19.11.2014 Wanha Satama, Helsinki kokivat saaneensa kahden päi omia voimavaroja ja haaveita, mat kantavat eteenpäin elämäs vän kurssista suuren hyödyn. joita kohti alitajuisesti voi suun sä, ja siksi ne tukevat merkittä He kommentoivat kurssia muun nata. muassa näin: – Kurssi ei tuntunut raskaal vällä tavalla mielenterveyttä. – Voi kehua, että saatiin ta, menetelmä kevyt. Unelmakeidas-kursseilla – Sain paljon pieniä ja isoja otetaan aikaa itselle ja omien pienessä ajassa paljon aikaan. – Tällaiset matalan kynnyk merkityksellisiä oivalluksia itse unelmien ja haaveiden löytä miselle. Työskentely omien sen lyhyet kurssit voivat saada tuntoon ja arvostukseen liittyen. – Toi toivoa ja konkreettisia unelmien parissa voi monelle sellaisetkin ihmiset innostu maan, jotka eivät muuten us unelmia, rohkeuden, uskon. olla elämän käännekohta. kaltaisi tai kehtaisi osallistua. Kurssit Lähetä on tarkoitettu tekstiviesti LAHJOITA 5 numeroon– Hyvä henkireikä. – Auttaa konkretisoimaan mielenterveysongelmien vuok 16301. Lahjoitussumma on 5 euroa. Unelmakeidas-kursseilla työskensi kuntoutustuella oleville, työ unelmia. – Unelmakeidas voimaan nellään kahtena peräkkäisenä kyvyttömyyseläkkeeltä työ päivänä pienryhmässä 3 tuntia ja antaa uskoa ja luotta elämään palaaville sekä netissä pitkä nuttaa Lahjoita haluamasi summa verkkokerrallaan. Ensimmäisenä päivänä tehdään Mielen Kartta. musta elämään eteenpäin. Löytyy aikaistyöttömille. Kurssille pää pankkitunnuksillasi osoitteessa pieniele.fi. semiseksi ei tarvita lähetettä eikä monimutkaisia haku menettelyjä. Laita roposi lippaaseen EU-vaalien Unelmakeidas on osa paikalla Mie äänestys 14. – 20.5. tai 25.5.2014. lenterveyden keskusliiton työ- ja koulutusvalmennusta, jonka tavoitteena on antaa tukea työ elämään siirtymisessä. Muutos lähtee aina kuntoutujasta itsestään. Kuopiossa loppuvuodesta 2013 pidetyn kurssin osallistujat Kaikilla on unelmia. Juuri unel Rahankeräyslupa 2020/2012/5044, voimassa 1.1.2014 – 31.12.2015 Mielenterveysja päihdealan koulutus- ja messutapahtuma. Tervetuloa! www.mielenterveysmessut.fi Mielenterveyden keskusliitto yhteistyökumppaneineen Jälleen ensi syksynä Mielenterveys- ja päihdealan suurtapahtuma Mielenterveysmessut järjestetään 18.–19. marraskuuta Helsingin Wanhassa Satamassa. Teemana tänä vuonna on Yhdessä enemmän. Käy tutustumassa ohjelmaan: www.mielenterveysmessut.fi. kerro tarinasi Miten itsemurha vaikuttaa elämään on kam panja elämän puolesta. Kerto malla oman tarinasi voit auttaa muita jaksamaan. Itsemurhia ei ehkäistä vaikenemalla – hil jaisuus voi sen sijaan estää aut tamasta ja hakemasta apua. Kevään aikana kerätään ta rinoita ja syitä, miten ja miksi elämä voitti. Tarinat julkaistaan Puhutaan elämästä kampanjan nettisivuilla sekä Ylen kanavilla syksyn 2014 aikana. Mielenterveyden keskus liitto on yhteistyössä kampan jan järjestämisessä. Kampan jaan liittyy nettisivusto sekä dokumenttielokuva Näin unta elämästä. Siinä seurataan nuoren miehen matkaa lapsuudesta kohti mielenterveyden järkky mistä ja lopulta itsemurhaa. Aleksin tarinaa tukevat kuu den ihmisen henkilökohtaiset kokemukset itsemurhasta: osa päähenkilöistä on kohdannut itsemurhan lähipiirissä, osalla on taustalla itsetuhoista käy töstä tai itsemurhayrityksiä. Jukka Kärkkäisen ja Sini Liimataisen ohjaama elokuva kertoo koskettavalla tavalla siitä, mitä itsemurhaan liittyy ja miten se vaikuttaa elämään – ja miten kaikesta voi selvitä. Puhutaanelamaasta.fi Näin unta elämästä elokuvateattereissa 28.3.2014. Kun puhutaan itsemurhasta, puhutaan elämästä, ei kuolemasta. – Maiju 8 REVANSSI 2/2014 liikuntatapahtuma Kevät yllätti iloliikkujat Laskiaistiistain Iloliikkuja- tapahtumassa innostettiin ja innostuttiin liikkumisen ilosta. TEKSTI JA KUVAT Aster Maaria Koska kevät yllätti aikaisuudellaan Etelä-Suomessa, jäivät talviurheilulajit pois ohjelmas ta. Tämä ei vähentänyt liikun nan iloa: erilaisia ja hieman eriskummallisiakin lajeja riit ti kolmijalkajuoksusta aika kävelyyn ja sisäcurlingiin asti. Sauvakävelypaikoilla kävi kova kuhina, ja ulkokuntosali oli ahkerassa käytössä. Kaikki pääsivät urheilemaan yhtä aikaa iloisen ohjatun jumpan tahtiin, ja tasapainoradalla sai kokeilla rajojaan ohjatussa ympäristössä. Yhteistä iloa tapahtumaan toi imitaattori Tuomo Heikkilä, jolle liikunta on ollut tär keää lapsesta saakka. – Nuorena pelasin tennistä suomenmestaruustasolla. Lii kunta on minulle edelleen tärkeää erityisesti sen elinikää Mielenterveysbarometri Suomalaiset psykiatrit ja psykologit: Mielenterveys palveluja ei ole tarpeeksi saatavissa mielenterveysongelmaisten kuntoutumista hyvin. Psykiatrit ja psykologit Erityisesti nuorten ja las ovat huolissaan mielenterveys ten mielenterveyspalvelut palvelujen saatavuudesta. Tämä kaipaavat ammattilaisten mie tuli ilmi loppuvuonna julkis lestä pikaisesti lisää resursse tetusta Mielenterveysbaro ja. Myös välittömässä itse metrista. Vaikka ammattilaisten murhavaarassa olevat masen enemmistö totesikin tuneet sekä moni ongelmaiset ovat mielenterveyspalve lujen laadun olevan r yhmiä, joiden hoidon resursoin Suomessa yleensä hyvä, eräät hoitoa nista moni alan koskevat epäilyt nou Erityisesti ammattilainen on huolissaan. sivat heidän vastauk nuorten ja lasten mielen Saman voi tode sistaan esiin. ta heidän näkemyk Useampi kuin yh terveyssistään ter veys deksän ammattilaista palvelut kymmenestä totesi, kaipaavat keskuksissa asioivien, että avun tarvitsijat ammattilaisten niin sanottuun val eivät saa Suomessa mielestä taväestöön kuulu riittävästi mielen pikaisesti vien tilanteesta. 37 prosenttia ammat t e r v e y s p a l v e l u j a lisää resursseja. tilaisista on heistä (88 %) tai että useim huolissaan. mat mielenterveys Ammattilaisten ongelmaiset eivät pääse jonottamatta enemmistö (59 %) psykiatriseen hoitoon aina, kun toteaa myös, että ”potilaita ovat sen tarpeessa (90 %). juoksutetaan kolmen kuukauUseampi kuin kolme nel den välein kontrollikäynneillä, jästä (78 %) alan ammatti mutta varsinaista hoitoa he laisesta totesi lisäksi, etteivät eivät useinkaan saa”. 76 pro kuntoutujat saa riittävästi tu senttia taas totesi, että ”mielenkea kotiinsa. Ammattilaisten terveyspotilaille annetaan enemmistön (52 %) mielestä liian usein vain sairaslomaa mielenterveyspalvelujen työn tai lääkehoitoa, muttei mitään tekijät eivät pysty tukemaan muuta”. TEKSTI Inkeri Aalto pidentävän vaikutuksen takia, hän kertoo. Mielenterveysjärjestöjen ja Helsingin kaupungin järjes tämään tapahtuman osallistui noin sata ihmistä. – Ensimmäisen imitointikeikkanikin tein tennisseuran juhlissa, julkkiksia osuvasti imitoinut Tuomo Heikkilä kertoo. Voimamieskolmikko Veijo, Kari ja Osmo. valon päivän tapahtuma Ystävyyden valoa ja hyvää ruokaa kevättä kohti. Valo alkaa askel askeleelta voittaa pimeyttä. Va Helmikuun 3. on paitsi Valo- lolla on suuri merkitys ihmi nimisten henkilöiden nimi sen henkiselle hyvinvoinnille, päivä, myös Valon päivä, joka ja takana oleva pimeä aika on korostaa valon ja keskinäisen raskasta monelle, etenkin masen tuen merkitystä läheisen hyvin nuksesta kärsiville. Teemapäivää voinnille. on vietetty vuodesta 1998. Valon päivä ajoittuu vuoden Valon päivää vietettiin Hel aikaan, jolloin ollaan matkalla singissä musiikin, runouden, TEKSTI JA KUVAT Sari Sakala yhdessäolon ja hyvän ruuan pa rissa. Teemana oli ”Ystävyys tuo valoa”. Tapahtuman järjestivät Mielenterveyden keskusliitto, sen jäsenyhdistys Leikkiväki ry, Niemikotisäätiön Kulttuuri paja Elvis, Helsingin seura kuntayhtymä ja Omaiset mielen terveyden tukena. Hyvä ruoka, parempi mieli. Tämä viisaus otettiin käyttöön myös Valon päivän juhlassa. Leikkiväki ry:n Laura Sandberg sanoi pelkäävänsä mikrofoneja, mutta juonsi juhlan ilman merkkiäkään jännityksestä. 2/2014 REVANSSI 9 mestaruusturnaus 1.–2.3. Palloilun juhlaa Espoon Emy 1 -joukkue juhli salibandyn kilpasarjan mestaruutta. Mielenterveyden keskus liiton Mestaruusturnaus järjestettiin 1.–2.3.2014 Tampereen Messu- ja Urheilukeskuksessa. Turnauksessa kisattiin salibandyn ja futsalin mestaruuksista. TEKSTI Aino Hokkanen KUVAT Tanja Talaskivi tamperelainen urheiluseura Ilves oli yhteistyössä tapahtu man järjestämisessä. Turnaus on saavuttanut suuren suosion jäsenistön keskuudessa eikä kyllästymisen merkkejä ole näkyvissä. Osallistujajouk kueita oli tänä vuonna mukana peräti 29. Mestaruusturnauksen avasi Hämeen Liikunta- ja Urheilu ry:n aluejohtaja Ari Koskinen. Avauspuheessaan hän toi esil le liikunnan laaja-alaiset vai kutukset ja myös kilpailuun kuuluvat tärkeät elementit: voiton ja tappion. Yhdessä jaettuna molemmat ovat mer kittäviä ja opettavaisia koke muksia. Koskinen korosti sitä, että reiluun peliin kuuluu se, että myös häviäjälle tehdään kunniaa. Mielenterveyden keskusliiton puolesta terve tulosanat lausui liikuntatyö ryhmän pitkäaikainen jäsen Asko Husso. Salibandyn suuri suosio Avauksen jälkeen salibandy turnaus vihellettiin käyntiin. Salibandyjoukkueita oli yhteen sä 23, joten päivä venyi pitkäl le iltaan, ennen kuin mesta ruudet olivat selvillä. Päivään mahtui tiukkoja matseja ja suuria tunteita lai dasta laitaan. Osa koki puh dasta osallistumisen iloa ilman suurempaa voitontavoittelua. Osa taas pisti kaikkensa peliin ja pääsi nauttimaan kärkisijoi tuksista. Kilpasarjan pronssiottelussa vastakkain olivat Kello (Jyväs kylä) ja Pohjoisen Pojat (Oulu). PoPo voitti ottelun 3–2. Loppu ottelussa kohtasivat Emy 1 (Espoo) ja ITU (Turku). Emy 1 voitti finaalin 3–2. Harrastesarjan pronssiotte lussa pelasivat molemmat Po rin joukkueet, Torin kuntou tumisyksikkö ja West city devils. Torin kuntoutumis yksikkö voitti ottelun 4–2. Finaalissa olivat vastakkain Kannatusyhdistys Neilikka (Helsinki) ja Tampereen Pallo- Karhut (TP-K, Tampere). TP-K voitti ottelun 3–0. Voitto oli heidän ensimmäisensä mo nien vuosien osallistumisen jälkeen. hyvän asian puolesta ja futsa lin parissa. Yhteistyömme on sujunut hyvin, ja turnaus jär jestetään myös ensi vuonna Tampereella”, kertoi Ilveksen Ilkka Koskinen. Futsalturnaukseen osallistui kuusi joukkuetta: Emy (Espoo), ITU (Turku), Kello (Jyväskylä), Pohjoisen Pojat (PoPo, Oulu), Taimi (Tampere) ja Tampereen Pallo-Karhut (TP-K). Loppu ottelussa PoPo voitti Kellon lukemin 5–1 ja uusi samalla viimevuotisen mestaruutensa. Pronssiottelussa kohtasivat EMY (Espoo) ja ITU (Turku). Pronssimitalit matkasivat Espoo seen lukemin 3–2. Ottelukohtaiset tulokset ovat luettavissa MTKL:n nettisivuilta: www.mtkl.fi/toiminta/liikunta/ mestaruusturnaus-2014 Futsalia ja kehittyvää yhteistyöstä Salibandysarjoissa oli niin runsas osanotto, että otteluita pelattiin jatkuvalla syötöllä kolmella eri kentällä. Futsalturnaus järjestettiin jo toista kertaa peräkkäin Ilves Futsalin kanssa. Ilveksen yhteis työkumppanit myös tekevät pienimuotoisen lahjoituksen mielenterveysliikunnalle. Yhteistyötä ja hyvänteke väisyyttä tullaan jatkamaan jälleen ensi vuotta – Haluamme olla mukana tekemässä hyvää. Mikä sen parempaa, kuin tehdä työtä Vaikka komeita palkintojakin oli jaoissa, monelle osallistujalle tärkeintä on osallistumisen ilo. 10 REVANSSI 2/2014 TUETUT LOMAT 2014 Mielenterveyden keskusliitto järjestää tuettuja lomia aikuisille ja lapsiperheille yhteistyössä Maaseudun terveys- ja lomahuollon kanssa. Lomat ovat Raha-automaattiyhdistyksen rahoittamia. Lomilla on mukana kaksi Mielenterveyden keskusliiton vertaislomaohjaajaa. Kunnonpaikka, Siilinjärvi, aikuisten loma..........................30.6.–5.7.2014 Kunnonpaikka, Siilinjärvi, aikuisten loma.........................14.–19.12.2014 Kylpylä Kivitippu, Lappajärvi, aikuisten loma....................22.–27.12.2014 Runnin Kylpylä, Iisalmi, perheloma....................................21.–26.7.2014 Runnin kylpylä, Iisalmi, perheloma..................................13.–18.10.2014 Hinta: aikuisten omavastuuosuus on 10 €/vrk ja alle 17-vuotiaat lapset lomailevat ilman omavastuuta. Matkakuluista jokainen huolehtii itse. Kaikilla lomilla on täysihoito. Hakeminen: Lomille haetaan täyttämällä Maa- LISÄTIETOA LOMISTA: Maaseudun terveys- ja lomahuolto p. 010 219 3460 • www.mtlh.fi tai [email protected] seudun terveys- ja lomahuollon hakemuskaavake, joka palautetaan 3 kuukautta ennen hakuajan päättymistä lomajärjestöön. Maaseudun terveys- ja lomahuolto tekee lomatukipäätökset ja ilmoittaa niistä asiakkaille noin 2 kk ennen loman alkamista. Hakemuskaavakkeita saa Maaseudun terveys- ja lomahuollon sivuilta www.mthl.fi. Meillä kaikilla on unelmia, mutta harva meistä uskaltaa uskoa siihen, että unelmista voi tulla totta. Kuitenkin juuri unelmat kantavat meitä eteenpäin elämässä. Työskentely omien unelmien toteuttamiseksi voi olla elämäsi käännekohta. Anna itsellesi aikaa omien unelmiesi ja haaveittesi löytämiseen. Työskentelemme kahtena päivänä pienryhmässä 3 tuntia kerrallaan. Työskentelyn ensimmäisenä päivänä tehdään Mielen Kartta ja toisena päivänä Voimavara -kartoitus. Unelmakeidas-kurssi ke–to 7.–8.5.2014 klo 12–15 Mielenterveysyhdistys Ankkuri ry paikka Vanha poliisiasema, Virkatie 1, Jämsä Mistä unelmoit? Uskallatko unelmoida? Haluatko saada voimavarasi ja kykysi käyttöön? Haaveiletko opiskelu- tai työpaikasta? Ilmoittautumiset 30.4. mennessä Tuula Laitiselle puh 050 383 1938 tai [email protected] Ryhdy kuuntelemaan unelmiasi ja kulkemaan niitä kohti! Ensimmäinen askel on varata paikkasi unelmakeitaaseen ottamalla meihin yhteyttä! Unelmakeitaaseen pääsee kerrallaan n. kymmenen osallistujaa. TYÖ- JA KOULUTUSVALMENNUS Ratakatu 9, 00120 Helsinki, puh. (09) 5657 730, www.mtkl.fi Raha-automaattiyhdistyksen rahoittamat sopeutumis valmennuskurssit vuonna 2014 Keinoja omaan kuntoutumiseen, nuorten ja ikäihmisten kurssit: Keinoja omaan kuntoutumiseen -kurssi 1. osa 27.10.–2.11.2014, Kylpylähotelli Peurunka, Laukaa 2. osa kevät 2015 Hakuaika päättyy 12.9.2014 Keinoja omaan kuntoutumiseen -kurssi 1.osa, 1.–6.12.2014, Santasport, Rovaniemi 2.osa kevät 2015 Hakuaika päättyy 17.10.2014 Nuorten kurssi 1.osa 1.–6.9.2014, Kylpylähotelli Sani, Kalajoki 2.osa kevät 2015 Hakuaika päättyy 13.6.2014 Yli 65-vuotiaiden kurssi 1.osa, 10.–15.11.2014, Rantasipi Aulanko, Hämeenlinna 2.osa kevät 2015 Hakuaika päättyy 26.9.2014 Keinoja omaan kuntoutumiseen -päiväkurssit: Teemalliset sopeutumisvalmennuskurssit: Liikunnallinen kurssi 1.osa 1.–6.9., Santasport, Rovaniemi 2.osa kevät 2015 Hakuaika päättyy 13.6.2014 Luontopainotteinen kurssi 1.osa, 27.–31.10, Ikaalisten kylpylä, Ikaalinen 2.osa, kevät 2015 Hakuaika päättyy 12.9.2014 Työkirjakurssit: Keinoja omaan kuntoutumiseen -työkirjakurssi 6.–20.10., Rovaniemi Hakuaika päättyy 5.9.2014 Syventävät sopeutumisvalmennuskurssit: Syventävä kurssi 1.–6.9., Kylpylähotelli Levitunturi, Levi Hakuaika päättyy 13.6.2014 Parikurssit: Parikurssi 1.osa, 3.–8.–11.2014., Rantasipi Aulanko, Hämeenlinna 2.osa, kevät 2015 Hakuaika päättyy 19.9.2014 Keinoja omaan kuntoutumiseen -päiväkurssi 1.osa, 22.–26.9.2014, Savonlinna (paikka avoin) 2.osa, kevät 2015 Hakuaika päättyy 15.8.2014 Parikurssi yli 65-vuotiaille 1.osa 6.–11.10.2014, Imatran kylpylä, Imatra 2.osa kevät 2015 Hakuaika päättyy 22.8.2014 Keinoja omaan kuntoutumiseen -päiväkurssi 1.osa, 17.–20.11.2014, Lahti (paikka avoin) 2.osa, kevät 2015 Hakuaika päättyy 10.10.2014 Syventävä parikurssi, 17.–23.8., Kylpylähotelli Levitunturi, Levi Hakuaika päättyy 13.6.2014 TULE MUKAAN! LISÄTIETOJA KURSSEISTA JA HAKEMISESTA: Lisätietoja kursseista saat ottamalla yhteyttä kuntoutussuunnittelijoihimme (sähköpostiosoitteet ovat muotoa etunimi. [email protected]): Annika Harsu (Lahti): 050 432 9527 Isko Kantoluoto (Helsinki): 050 306 8379 Raija Mäkimurto (Rovaniemi): 046 851 2283 Henri Savolainen (Jyväskylä): 046 851 4583 Merja Smahl (Kuopio): 046 851 2284 Outi Ståhlberg (Helsinki, perheja parikurssit): 050 375 9199 Tietopalvelu Propelli 0203 91920 [email protected]. Päivitetyt tiedot kurssi tarjonnastamme löydät myös sivuilta www.mtkl.fi Valtakunnallisten ja päiväkurssien lisäksi järjestämme avo muotoisia, paikallisia sopeutumisvalmennus kursseja, joista saa lisätietoa verkkosivuil tamme www.mtkl.fi. Sopeutumisvalmennuskurssit ovat Raha-automaattiyhdistyksen rahoittamia ja osallistujille maksuttomia. Poikkeuksena ovat syventävät kurssit, joissa on omavastuuosuus. Kela korvaa matkakustannuksista jälkikäteen omavastuun ylittävän osan (14,25 € / suunta) halvimman kulku neuvon tariffin mukaan, mikäli hakemuksen liitteenä on lääkärin allekirjoittama A-,B-,C-,D- tai vapaamuotoinen lausunto. Huom! Korvausta varten tarvitaan aina lääkärin lausunto. Ilman lääkärin lausuntoa matkakustannukset jäävät kokonaisuudessaan itse maksettaviksi. HAKEMINEN Kurssille haetaan täyttämällä Mielenterveyden keskusliiton kurssihakemuslomake, johon liitteeksi lääkärin, terapeutin tai omahoitajan vapaamuotoinen suositus sopeutumisvalmennus kurssille. 2/2014 REVANSSI 11 Elamaan sisaltoa Emystä Espoon Tapiola, kaupungin kerhotila vuonna -85. Sieltä lähti liikkeelle Espoon Mielenterveys yhdistyksen työ. Yhdistyksen puheenjohtaja Tomi Ojala oli aloittamassa yhdistyksen toimintaa vaikean masennuksensa jälkeen. TEKSTI JA KUVA Erika Mäntylä M – Meillä juttu ei ole se, että ruoka kannetaan valmiina eteen, vaan tehdään itse. asennus oli monen asian summa. Ihminen menee rikki, kun sitä nakerretaan joka suunnasta. Alkoholia kului runsaasti, ja kun sekään ei enää maistu nut, tuli lopullinen romahdus. Lopuksi en enää töissä kaasu tehtaalla tiennyt, väänsivätkö omat käteni kahvoja, Ojala muistelee. – Kun sairastuu, on se tie mitä on kulkenut tullut umpi kujaan. Samaa tietä ei kannata jatkaa, vaan on kysyttävä itseltään, mitä minä haluan elämältä. Psykiatrisessa sairaalassa sil loin 24-vuotias Ojala oli vuoden. Vähitellen olo alkoi parantua. – Hoito oli tosi hyvää ja intensiivistä. Nyt Veikkolan pa rantola on lopetettu, se oli hyvä paikka. Nykyään osastolle otetaan pariksi päiväksi katsomaan valkoista kiviseinää. Ketä se auttaa? Tunnen olevani onne kas, että sairastuin aikana, jol loin vielä ihmisiä oikeasti hoi dettiin. Pakkokeinojakin tarvitaan – Nykyään pakkohoidolle sa notaan ei. Itse olen sitä mieltä, että jos sekoilen, niin haluaisin, että minut viedään hoitoon. Mielestäni on oman oksan sahaa mista, jos vaaditaan kaikkien pakkokeinojen lopettamista. Sairastunut ei aina ymmärrä olevansa sairas. Jos ainoastaan kuunnellaan potilaan tahtoa tällaisessa tilanteessa, naapu rit ovat pian keräämässä nimiä häätöä varten. Ojalan mielestä 80-luvulla oli helpompi päästä hoitoon kuin nykyään. – Mielenterveyskuntoutujat ovat heikoimmassa asemassa. Kukaan ei kysy, tarvitsetko apua. Aiemmin oli tunne, että joku oli kiinnostunut ja halusi auttaa. Tilanne muuttui 90-luvun laman aikana. Ojala toivoo, että kaikkia sairauksia kohdeltaisiin tasa- arvoisesti ja mielenterveysasiat olisivat samalla viivalla muiden sairauksien kanssa. Mieleltään sairastuneita ei ajateltaisi vain ikävinä ihmisinä, vaan päät täjätkin ymmärtäisivät sisäi nen tuskan, joka sairauteen liittyy. Jokaiselle mielekästä tekemistä 400 jäsentä, kymmenen pal kattua työntekijää ja useat vapaa ehtoiset kertovat Espoon Mielenterveysyhdistys Emyn aktiivisesta toiminnasta. Ojalan mukaan Emyssä ei hoideta, vaan annetaan elämään sisältöä. Monet yhdistykset miettivät, miten saada lisää jäseniä ja pi tää toiminta käynnissä. – Jäsenten saamiseen ei mielestäni tarvitse pyrkiä. Jä senmäärä itsessään ei anna mi tään. Toiminnan sisältö on tär keää ja se, että jokaiselle löytyi si mielekästä tekemistä. Meillä tulijoita eri ryhmiin ja harras tuksiin riittää. Kokeilemme erilaisia juttuja ja jatkamme, jos ne toimivat. Yhdistyksessä ei tarvitse olla yksin asiansa kanssa, saa vertaistukea. – On saman historian omaa via ihmisiä, keskustelua ja hyvä porukka. Huumori on herkäs sä, mielenkiintoisia persoonalli suuksia ja jalat maassa -tyyppejä. Emyssä jäseniä myös haas tetaan toimimaan itse. – Meillä juttu ei ole se, että ruoka kannetaan valmiina eteen, vaan tehdään itse. Jos tyydytään siihen, että yhdis tyksestä saa ruoan tekemättä mitään, voi vain röyhtäistä ja lähteä pois, niin suuntaa on vaikea muuttaa. Sitä voisi sanoa laitostumiseksi yhdistyksessä. Ojalan mielestä Emy toimii hyvin, koska heillä on pätevät työntekijät, rutiinit, hallinto, toimintaa, rahoitus kunnossa ja yhteistyötä eri tahojen kanssa. – Parasta Emyssä itselleni ovat ihmiskontaktit silmästä silmään, ja se, että voin tehdä jotain omalla persoonallani. Tämä tuntuu mun jutulta, ja tässä on mielestäni jotain jär keä. Samaa tunnetta en ehkä saisi tehtaan liukuhihnalla työs kennellessäni. Arat asiat huumoriksi Joillakin on vielä pelkoja, että mielenterveyskuntoutujat olisi vat vaarallisia. Ojalan mielestä he ovat ennemmin arkoja. – Mutta kun pikkaisen aut taa, löytyy kyllä huumoria ja kerrotaan vitsejä vaikka omista psykooseista. Huumori auttaa moneen asiaan, kun ihminen uskaltaa nauraa itselleen, niin se on jo jotain. Estot ovat kuin häkki, ja kun arat asiat muut tuvat huumoriksi, niin ahdis tus helpottaa. Se auttaa, kun huomaa muillakin olevan sa moja ajatuksia. Eläkkeellä Ojala on ollut sairastumisestaan lähtien. Kol men lapsen yksinhuoltajaisänä ollut iloitsee nyt neljästä lap senlapsesta. – Vaikka elämässä on ollut vaikeaa, se on tehnyt minusta täl laisen. Elämäni täyttyy Emystä, pyöräilystä, uinnista ja kiin nostuksesta historiaan. Elämä muodostuu siitä, mitä sisäl töä siinä on. Tärkein palkka itselleni on nähdä tyytyväisiä naamoja. Ojalalle on myönnetty mielenterveystyöstään Mielen terveyden keskusliiton kultai nen mitali ja Espoo-mitali. Espoon Mielenterveysyhdistyksen toiminnasta lisää www.emy.fi VASEMMALLA Tomi Ojala käy lähes joka päivä Emyn tiloissa Lilla Karyllissa. Tilan hankkimisen mahdollisti tupakka-askiin kirjoitettu testamenttilahjoitus, jonka yhdistys sai 90-luvun alkupuolella. 12 REVANSSI 2/2014 kulttuuri- ja urheilutapahtuma Mielen voimaa kulttuuri- ja urheilutapahtumasta – tule mukaan! Mielenterveyden keskusliiton Kulttuurija yleisurheilupäivät 22.–24.8.2014 Keuruulla. TEKSTI Aster Maaria Kesän yksi mukavimmista tapahtumista, Mielenterveyden keskusliiton Kulttuuri- ja yleis urheilupäivät lähestyvät jäl leen. Tämän vuoden tapah tumapaikka on viehättävä Keuruu, keskellä kauneinta Suomea. kaksi antoisaa työpajaa, joista toisessa tutustutaan voimaut Tapahtuman ohjelmasta on tavaan valokuvaamiseen ja muotoutumassa monipuolinen toisessa draamaan ja käden ja mielenkiintoinen. Mukana taitoihin. ovat muun muassa muusik Tänä vuonna on myös ko Kristian Meurman sekä ihastuttava mahdollisuus käydä kansanedustaja Aila höyrylaiva Elias Lönn Paloniemi. Muista rotilla järviristeilyllä esiintyjistä tiedo sunnuntaina. Jokai Oheislajit tamme sitä mukaa, sella on mahdollisuus koettelevat kun esiintyjälista osallistua joko kum enemmän tarkentuu. paankin pajaan tai naurulihaksia. Perjantain kult toiseen pajoista sekä tuuriosuudessa on risteilyyn. Sielunruokaa ja sirkushuveja Illalla pannaan sitten jalalla koreasti – ensin tanssikilpailun merkeissä ja myöhemmin or kesterin tahdittamana! Urheilun juhlaa lauantaina Lauantain urheilupäivässä riit tää vilskettä! Lajeina on 3-otte lu, 1 000 metrin kävely sekä ruotsalaisviesti. Oheislajit, Ängribirds- ja sanaselityspelit kohentavat ja koettelevat ehkä enemmän naurulihaksia… Lauantaina illalla nautitaan koskettavasta Outolintu-nukke teatteriesityksestä sekä tanssi taan karaoketansseja. Sunnuntaina tutustutaan Keuruun naapurikaupunki Mäntässä sijaitsevaan Serlachius- museo Göstaan. Joenniemen kartanossa nautitaan taitees ta ja maittavasta lounaasta. Tapahtuma järjestetään yhdessä Mielenterveyden keskusliiton ja paikallisten mielenter veysyhdistysten kanssa. Tule mukaan kerää mään mielen voimia hyvässä seurassa! Kulttuuripäivät ja yleisurheilukisat 22.8–24.8.2014 Keuruulla INFO 2/2014 REVANSSI 13 Ohjelma Tapahtumapaikkoina ovat Hotelli Keurusselkä, Keurusseläntie 134 sekä Keuruun keskusurheilukentällä, Keuruuntie 23. Osallistumismaksut Mielenterveyden keskusliiton jäsenille 5 €, muille 7 €. Maksu sisältää työpajat, yleisurheilukisat, iltaohjelman, laivaristeilyn ja opastetun kierroksen Serlachius-museossa Göstassa. Ruokailut Perjantai Keittolounas 10 € Päivällinen 10 € Perjantai 22.8.2014 9.00–12.00 Ilmoittautuminen 11.00–12.30 Keittolounas 10 € /hlö 12.30–14.00 Kulttuuripäivien avajaiset Mukana Kristian Meurman, Olavi Sydänmaanlakka. 14.00–17.00 Työpajat ja risteily Paja 1: Draama ja kädentaidot Paja 2: Voimauttava valokuvaus Risteilyt klo 14 ja klo 14.45 Voit osallistua joko kahteen pajaan tai yhteen pajaan ja risteilyyn 16.30–18.00 Päivällinen 10 €/hlö 18.30–22.00 Tanssiva mieli -iltamat Tanssi jatkuu hotellin orkesterin tahdittamana! Lauantai Keittolounas urheilukentällä 6,50 € Päivällinen 10 € Sunnuntai Keittolounas Serlachius-museo Göstassa Mäntässä 9,70 €Huom! Aamiainen sisältyy majoitushintaan. Majoitus Majoitusvaraukset tehdään suoraan Hotelli Keurusselkään 28.7.2014 mennessä. Varausta tehdessäsi muista mainita Mielenterveyden keskusliiton kulttuuripäivät 2014. Hotelli laskuttaa majoituksen. Lauantai 23.8.2014 Hotellin yhteystiedot: [email protected] tai puh. 014 7510500 7.00–9.00Aamiainen Siirrytään kentälle 8.15 Kisakanslia Kentällä 9.45 Yleisurheilukisojen avajaiset Kansanedustaja Aila Peltoniemi 9.45–12.00 Yleisurheilukisat 12.00 Lounas 6,50 € /hlö 13.00–16.00 Yleisurheilukisat 16.00–18.00 Päivällinen 10 € /hlö 18.30–22.00 Hyvän mielen iltamat Karaoketanssia, bändimusiikkia, nukketeatteria Majoitushinta/henkilö: 1 vrk yy Päähotelli 2 hh yy Päähotelli 1 hh yy Lomahotelli 2 hh yy Lomahotelli 1 hh 45 65 39 59 € € € € 2 vrk 90 130 78 118 € € € € Majoitus sisältää aamiaisen sekä kuntosalin ja kylpylän vapaan käytön. www.mtkl.fi/yleisurheilukisat Ilmoittautuminen Ilmoittautua voi ainoastaan sähköisesti. Älä lähetä ilmoittautumislomaketta postitse, koska liiton toimisto on suljettuna remontin vuoksi. Ilmoittautumislomakkeet löytyvät osoitteesta: www.mtkl.fi/yleisurheilukisat Peruutukset on tehtävä kirjallisesti sähköpostiin maie. [email protected]. 8.8.2014 jälkeen tehdyistä peruutuksista peritään täysi hinta. Sunnuntai 24.8.2014 8.00–9.30Aamiainen Siirtyminen Mänttään (kyyti järjestetään tarvittaessa) 10.00–11.00 Serlachius-museo Gösta Joenniementie 47, Mänttä Opastettu kierros Taidemuseo Göstassa. Kierroksella tutustutaan Joenniemen kartanoon ja nähdään kiinnostavia taideteoksia eri vuosikymmeniltä. Opastetun kierroksen jälkeen voi tutustua taidemuseon eri näyttelyihin, englantilaistyyppiseen puistoon ja museokauppaan. INFO Lisätietoja: Maie Puusaar 040 512 0125 Tanssiva mieli -tanssitapahtuma 22.8.2014 Tanssiva mieli -tapahtuma järjestetään perjantaina 22.8.2014 Hotelli Keurusselässä. Ilmoittaudu kilpailuun ja tule paikan päälle nauttimaan rennosta loppukesän tunnelmasta! Tanssiva mieli -tapahtuman kohokohtana on odotettu tanssikilpailu. Tanssikilpailuun voivat osallistua kaikki halukkaat niin yksin, pareittain kuin isommalla ryhmälläkin. Kilpailun tyylilaji on musiikin sekä tanssimuodon osalta vapaa. Esitys voi olla mitä vain aina paritanssista vatsatanssiin. Se voi olla kaunis ja herkkä tai vaihtoehtoisesti humoristinen ja hauska, vain luovuus on rajana. Esitys saa olla kestoltaan maksimissaan 5 minuuttia, ja siinä käytettävä musiikki tulee olla esiintyjillä mukana CD-muodossa. Tanssikilpailuun voit ilmoittautua kirjallisesti Tuula Kaunistolle 8.8.2014 mennessä sähköpostitse [email protected] Ilmoittautumisessa tulee olla seuraavat asiat: yy esityksen nimi ja kesto (maks. 5 min.) yy esiintyjien nimet yy yhdistyksen nimi sekä yy yhteyshenkilön yhteystiedot. Ilta huipentuu perinteisiin tansseihin, joissa viimeistään kaikki paikalla olijat pääsevät nauttimaan tanssin hurmoksesta. Lisätietoja: Tuula Kaunisto 0400 530 967 14 REVANSSI 2/2014 väitös Uskonnon- ja mielipiteenvapaus psykoottisten ihmisten oikeutena ovat jääneet unohduksiin, kun us konnon- ja mielipiteenvapautta koskevaa ihmisoikeusteoriaa on kehitetty. Tähän tulokseen tul laan vastikään valmistuneessa väitöskirjassa. Psykoottisten ihmisten unohtaminen näkyy siinä, että ihmisoikeusteorian ja -lain säädännön kirjaimellisen tul kinnan mukaan ihmisellä näyt tää olevan oikeus jopa omiin harhaluuloihinsa. − Ihmisoikeusteoriassa ja -sopimuksissa oletetaan, että oikeudet kuuluvat psyykkisesti terveille ihmisille, ja siksi on Psykoottiset ihmiset määritelty, että ihmisen tulee saada pitää omat mielipiteensä ja uskomuksensa ilman, että muut pyrkivät niitä muuttamaan konkreettisin pakkokeinoin esi merkiksi lääkitystä käyttämällä. Väittelijän mukaan ihmis oikeusteoriaa ja -lainsäädäntöä vaivaa kuitenkin sisäinen risti riitaisuus, sillä oikeutta omiin harhaluuloihin ei tunnusteta mielenterveyslainsäädännössä, missä täysi pidättäytyminen pakkohoidosta olisi paikoitel len eettisesti kyseenalaista po tilaan laiminlyöntiä. Stenlund ei pidä täysin ongelmattomana näkemystä, jonka mukaan pakkohoito on yritys vapauttaa potilas psykoo sin vaikutuksesta ja näin palaut taa hänen uskonnon- ja mieli piteenvapautensa. Ihmisoikeusteoriaa kehitettävä Ratkaisuksi Stenlund esittää tutkimuksessaan ihmisoikeus teorian kehittämistä suuntaan, jossa uskonnon- ja mielipiteen vapaus voidaan nähdä kaik kien ihmisten, myös psykoot tisten henkilöiden ihmisoikeu tena. Tällöin uskonnon- ja mielipiteenvapaus suojaa mah dollisuutta valintoihin, jotka ovat ihmisen oman arvomaailman mukaisia ja jotka turvaavat hä nelle ihmisarvoisen elämän. − Kyseisessä asetelmassa suojelemisen kohteena eivät ole niinkään uskomusten ja mielipiteiden sisällöt tai usko mus- ja ajatusprosessit, vaan ihmisen kyky ja valmiudet uskomusten ja mielipiteiden muodostamiseen, Stenlund tarkentaa. Lisäksi tämänkaltainen us konnon- ja mielipiteenvapaus kannustaisi Stenlundin mu kaan kehittämään psykiat rista hoitoa saavan potilaan ajattelukykyä, maailmankuvan kehittymistä ja omien arvojen mukaisen elämän mahdolli suuksia tukevaksi. – Kokemusasiantuntijat voi sivat myös olla mukana kehit tämässä uskonnon- ja mieli piteenvapautta koskevaa ihmis oikeusteoriaa nykyistä mielek käämmäksi, Stenlund visioi. TM, sosionomi(-diakoni) AMK Mari Stenlund väitteli 14.3.2014 Helsingin yliopiston teologisessa tiedekunnassa aiheesta “Freedom of delusion - Interdisciplinary views concerning freedom of belief and opinion meet the individual with psychosis”. Väitöskirja ja sen tiivistelmä on luettavissa E-thesis -palvelussa: https://helda.helsinki.fi/ handle/10138/42872. TEEMAKESKUSTELU HEUREKASSA Onko ihminen psykoosissa vaarallinen? Väkivallan uhkaa psykoosissa ja vankilaoloja käsiteltiin Heureka tulee hulluksi -näyttelyyn kuuluvassa tilaisuudessa tammikuussa. Yksi puhujista oli psykiatrisen vankisairaalan vastaava ylilääkäri ja tutkimus professori Hannu Lauerma. TEKSTI Jarmo Vuorinen ja Sari Sakala P sykoosissa ihminen kokee harha-aistimukset aidoik si ja todellisuudentunne katoaa. Sen sijaan väsymys, lääkkeiden sivuvaikutukset, mielialahäiriöt, lapsuuden ko kemukset, uskonnollinen hur mos tai neurologiset häiriöt eivät ole psykooseja, Lauerma korosti. Psykoosissa harha- aistimukset kestävät yleensä pidemmän aikaa. Jos ihmi nen tajuaa itse harhansa epä todellisiksi, ei kyseessä ole psykoosi. – Uskonnollinen hurmos pohjautuu yleensä eläytymiseen. Kummituskokemukset taas on sidottu johonkin paikkaan ja ne perustuvat uskomusjärjes telmään. Ne eivät ole psykoo sin harhoja, Lauerma sanoi. Skitsofreniaa sairastavalla on henkirikoksen riski korkeampi kuin terveellä, mutta lääkitys tehoaa hyvin. Harhoja poista va lääke on tehokas, eikä sitä voida käyttää huumeena tai muuten väärin. – Asianmukainen hoito, jossa lääkitys on mukana, vähen tää henkirikoksen riskin viiden teentoista osaan. Jos siis naa puriinne on tulossa kuntoutus koti, niin älkää peljätkö. Saa tatte olla itse vaarallisempia, Lauerma sanoo. Suurin tilastollinen riski tehdä henkirikos on vankilasta juuri vapautuneella skitsofree nikolla, joka siirtyy samalla avohoidon piiriin ja saattaa luopua lääkityksestä. Vapau tuvaa valmennetaan siviiliä varten. Tukea ja seurantaa on nykyisin hyvin tarjolla, mutta myös omaa tahtoa tarvitaan. Suomessa suunnilleen kerran parissa kolmessa vuodessa, mut ta sen saama julkisuus on suh teettoman suuri. Näin aiheute taan turhaa pelkoa. Persoonallisuushäiriötä sai rastavalla väkivallan riski on suurempi. Tähänkin sairauteen löytyy lääke, joka tapauksesta riippuen joko antaa mahdolli suuden kohtuulliseen arkeen tai parhaassa tapauksessa pitää oireet kokonaan poissa. Läheiset hoidossa mukana Läheisten tuki tai vertaistuki sekä vakaa arki ovat tärkeitä sairau den hoitokeinoja. Skitsofrenian Käypä hoito -suositus kehottaa antamaan sairastu neelle ja hänen per heelleen koulutuksel Läheisten tuki Tuntematon lista psykoterapiaa. ja vertaistuki harvoin uhrina Siinä kerrotaan skitso ovat tärkeitä freniaan sairastumi Lauerman mukaan hoitokeinoja. seen ja sen uusimi skitsofreniaa sairasta van väkivaltarikoksen uhrina on seen vaikuttavista tekijöistä sekä lähes aina lähipiiriin kuuluva ih hoidon mahdollisuuksista ja tär minen. Teko on äkkipikainen ja keydestä sairauden eri vaiheissa. Heureka tulee hulluksi suunnittelematon ja tapahtuu sellaisella välineellä, mikä sat -näyttelyyn liittyvässä esitelmä illassa oli yleisönä alan asian tuu käsillä olemaan. Itselleen vieraan ihmisen tuntijoita, opiskelijoita ja asias psykoottinen surmaa äärim ta kiinnostuneita. – Mykän näyttelyn jatkeek mäisen harvoin, kerran 14,3 miljoonaa henkilövuotta koh si haluamme tarjota kaikille den. Heistä yhdeksän kymme avoimessa tilaisuudessa puhetta nestä ei ole saanut antipsyko ja keskustelumahdollisuuden asiantuntijoiden kanssa, sanoi ottista lääkitystä, Tuntemattomiin kohdis Heurekan elämysjohtaja Mikko tuu tällainen väkivallanteko Myllykoski. Italiassa odotellaan Heurekan tilaisuudessa vertailtiin Suomen ja Italian tilannetta. Maltan yliopiston professori Roberto de Vita on vähäosaisten puolustamiseen erikoistunut lakimies. Hän oli huolissaan Italian vankiloista, joissa psykiatrinen potilas ei saa riittävää ja kuntouttavaa hoitoa. Italia tunnetaan edistyksellisenä psykiatrisen avohoidon maana, joka ajoi mielisairaalat alas jo kauan sitten ja panosti samalla vahvasti avohoitoon ja kuntouttavaan työhön. Suomalaisia asiantuntijaryhmiä, muun muassa Mielenterveyden keskusliitosta, on käynyt tutustumassa tähän malliin, joka on antanut monelle entiselle kroonikkopotilaalle hyvän arjen ja mielekkään työn. Vankeinhoidossa Italiassa ollaan kuitenkin jäljessä. Psykiatrista hoitoa tarvitsevat saavat lääkettä, mutta ovat vankilamaisissa oloissa. De Vita kertoi, että hänen mielestään vankimielisairaalan tehtävä Italiassa on enemmänkin suojella yhteiskuntaa vangilta kuin hoitaa ihminen kuntoon. Uusia hallinto- ja hoitorakenteita on suunnitteilla, mutta niiden toteutuminen on lykkääntynyt. – Jos sairas tekee rikoksen, vankila ei voi olla ensisijainen hoitopaikka. Vankimielisairaalassa tarvittaisiin enemmän hoitajia ja lääkäreitä vartijoiden sijaan. Italiassa vanki ei saa psykoterapiaa eikä varsinaista kuntoutusta, ainoastaan lääkettä. Noin puolen vuoden välein vankilaviranomainen ja lääkäri arvioivat hoidon jatkotarpeen, de Vita kertoi. – Hoitotarpeen arviointi ei siis tapahdu yksinomaan lääketieteellisin perustein. Esimerkiksi rikoksen vakavuus vaikuttaa siihen. Vankilan hoitava lääkäri päättää, milloin ja missä asioissa konsultoidaan terveyshuollon lääkäriä. Vankimielisairaala on oikeusministeriön alainen, terveysministeriö ei valvo sen toimintaa. De Vita muistuttaa, että kaikissa maissa ei mielen sairautta pidetä rikoksissa lieventävänä tai vapauttavana tekijänä. Muutamissa muissakin Euroopan maissa on hänen mukaansa korjaamista psykiatrista hoitoa vaativien vankien kohtelussa. Suomessa vanki on psykiatrisessa sairaalassa yleensä vain akuutissa tapauksessa ja muutaman viikon ajan. Italian kaltaista pelkoa sairaalaan juuttumisesta ei ole. 2/2014 REVANSSI 15 kehysriihi Sosiaali- ja terveysalan kattojärjestö SOSTE: Kehysriihen säästöt osuvat heikoimpiin SOSTE odottaa, että hallituksella on jatkossa uskallusta panostaa eniten tukea tarvitseviin. Nykyinen hallitus vahvisti vai keimmassa asemassa olevien pienituloisten asemaa korot tamalla perusturvaa kautensa alussa. Sosiaali- ja terveys järjestöt vaativat SOSTE ry:n kannanotossa helmikuussa, ettei näitä päätöksiä tule mitätöidä, kun kehysriihessä päätetään tu levan budjetin linjauksista. Miljardisäästöjen paineessa toivottiin pitkäjänteistä ajattelua. Kestävää taloutta voitaisiin SOSTEn mielestä rakentaa ja säästöjä saavuttaa vain investoimalla hyvinvointiin riittävän ajoissa. Esitetty budjettikehys kui tenkin kääntää hyvän suunnan ja leikkaa sosiaaliturvaa huoles tuttavalla tavalla: lapsilisiä esi tetään leikattavan 110 miljoonaa euroa, työttömyysturvaa leika taan 50 miljoonaa ja sosiaali turvaindeksit jäädytetään kol men neljänneksen osalta. – Kestävä hyvinvointi vaatii kestävän talouden: ilman jul kisen talouden kohtuullista ta sapainoa hyvinvointia ei voida ylläpitää. Tasapainotus olisi kuitenkin tehtävä oikeuden mukaisesti, toteaa SOSTEn pääsihteeri Vertti Kiukas. – Paikallis- ja aluetasolta löytyy jo nyt uusia toiminta malleja, joissa on käytetty ny kyiset resurssit aiempaa tehok kaammin ja ennen kaikkea tar jottu ihmisille toimivampaa tukea. Samalla ehkäistään pitkä jänteisesti syrjäytymistä, Vertti Kiukas totesi helmikuussa. Uudet mallit syntyvät Hyviä esimerkkejä ovat paikallistasolla mm. lastensuojelun piiristä Samaan aikaan, kun julkinen Imatran hyvinvointineuvola ja keskustelu on pyörinyt sote- Kotkan Lasten talo, Lapin uudistuksen ympärillä, on eri Koillismaalla viranomaisten, puolilla Suomea kehitetty te kuntien, järjestöjen ja elinkei hokkaita käytäntöjä. Niistä noelämän yhteinen Arjen turvaa parhaat pitäisi SOSTEn mu -hanke sekä Nuorten Palvelu kaan ottaa järjestelmällisesti ry:n ja ABC-liikenneasemien käyttöön laajemminkin. juuri päättynyt, eri puolilla – Työtöntä lapsiperhettä kuritetaan kolmea kautta: lapsilisiä leikataan, työttömyys turvaa leikataan, asumistuki ei nouse kustannusten tah dissa. Näin ei rakenneta kes tävää kasvua ja hyvinvointia, Kiukas toteaa. maata toteutettu ABC kohtaa nuoria -hanke. – Näissä kaikissa on ym märretty, ettei rakenteiden uudistaminen riitä, vaan pitää uudistaa käytäntöjä ja yhdistää erilaisten kumppanien osaa minen ja resurssit. Sosiaali- ja terveysjärjestöt tuovat uudis tustyöhön palvelujen käyt täjien näkökulman, Kiukas sanoi. Lisätietoja: SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry on valtakunnallinen kattojärjestö, joka kokoaa yhteen yli 240 sosiaali- ja terveysalan järjestöä ja yhteisöä. SOSTEn jäsenjärjestöissä on 1,3 miljoonaa jäsentä ja satojatuhansia vapaaehtoisia. www.soste.fi liikuntalain uudistus Kaikkien on päästävä liikkumaan Jos uusi lakiesitys toteutuu, säilyvät kansan terveys- ja vammais järjestöt liikunnan toimijoina ja säilyttävät valtion apukelpoisuutensa. Opetus- ja kulttuuriministeriön työryhmä on laatinut esi tyksen liikuntalain uudistami seksi. Lain tarkoitus on paran taa valtion eri hallinnonalojen yhteistyötä sekä kunnan eri toi mialojen yhteistyötä liikunnan edistämisessä. Ehdotus luovutettiin tuol loin vielä kulttuuri- ja urheilu ministerinä toimineelle Paavo Arhinmäelle maaliskuun lo pussa. Ministeri tapasi alkuvuodesta Soveltava liikunta SoveLin hal lituksen edustajia ja keskusteli tulevan lain sisällöistä. Mielen terveyden keskusliitto on yksi SoveLin jäsenjärjestö. Arhinmäki halusi pitää kansanterveys- ja vammaisjär jestöt mukana liikunnan toi mijoina ja säilyttää niiden valtionapukelpoisuuden. Jotkut toimijat ovat halunneet valtion apukriteereihin rajoituksen, jonka mukaan liikunnan pi täisi olla järjestön pääasiallista toimintaa. – Te ja muut jäsenjärjestöt teette työtä näiden ryhmien kanssa, jotka ovat vielä vai keasti liikutettavia. Koko lii kuntalain lähtökohta pitää olla tämä, että kaikki pääsevät liik kumaan, ja erityisesti ne, joilla on muuten vaikeuksia, Arhin mäki painotti. Soveltavan liikunnan järjes töjen kannalta Arhinmäen kan ta oli huojentava. Pääasiallisuus olisi kriteerinä rajannut monet soveltavan liikunnan järjestöt pois liikuntakentältä, koska nii den päärahoitus tulee RAY:ltä. Tänä vuonna harkinnan varaista valtionavustusta sai 120 järjestöä. Uuden lain olisi tarkoitus tulla voimaan ensi vuoden alussa. Lähde: Opetus- ja kulttuuriministeriö, SoveLi Liikunta on tärkeä osa Mielenterveyden keskusliiton toimintaa tarjoavat jäsenilleen monipuolisesti liikuntamahdollisuuksia, joista suosituimpia ovat kuntosaliharjoittelu, uinti, kävely ja sauvakävely. Myös jumppaa, keilailua ja mölkkyä harrastetaan paljon. Tanssista on tullut suosittu laji Tanssiva mieli -hankkeen (2009–2011) ansiosta. Liikuntatoiminnasta vastaavat pääasiassa liiton kouluttamat liikunnan vertaisohjaajat, liikuntavastaavat. Toiminnalla on pystytty tavoittamaan huomattava määrä mielenterveyskuntoutujia liikunnan harrastamisen pariin. Paikallisyhdistyksissä toimivat liikuntaryhmät ovat avoimia kaikille. Mielenterveyden keskusliitto järjestää liikuntavastaavien koulutuksen lisäksi vuosittain kaksi valtakunnallista urheilutapahtumaa. Keväisin pidettävän palloilulajien mestaruusturnauksen lajeina ovat salibandy ja lentopallo. Yleisurheilun mestaruuskilpailut ovat puolestaan vakiintuneet elokuun lopun tapahtumaksi. Liiton liikuntatoiminnassa korostuu ajatus psykofyysisestä ihmisestä. Liikunnan on koettu kohentavan myös psyykkistä hyvinvointia, ja sen ennaltaehkäisevä vaikutus uudelleen sairastumisessa on merkittävä. Tärkeintä toiminnassa on, että liikunta on omaehtoista ja mielekästä harrastajalleen. Liiton tavoitteena on lisätä kuntouttavan liikunnan osuutta avohoidossa tarjoamalla osallistumismahdollisuuksia erilaisiin liikuntaryhmiin. Paikallisyhdistykset Vielä alkuvuodesta kulttuuri- ja urheiluministerinä toiminut Paavo Arhinmäki tapasi Soveltava liikunta SoveLin edustajia ja keskusteli lain sisällöistä. YHdistykset varainkeruu Konsertilla varoja toiminnalle TEKSTI Onerva Ronkainen KUVAT Tanja Ronkainen Pudasjärvellä keksittiin kerätä varoja yh distyksen toimintaan musiikin avulla. Pudasjärven Kajastus ry järjesti hyvän tekeväisyyskonsertin ”Kulje vierellä” yhdessä seurakunnan kanssa. Idea ja toteutus lähti Oulunkaaren mielenterveyskuntoutujien tuki asuntoyksiköstä. Kiitokset yleisölle kannatuksesta. Taito lauloi isän vanhoja sota-ajanlauluja. Tuntuu, että itsellä ei ole lupa nauttia ja iloita, kun toisella on niin vaikeaa. Läheisen asiat pyörivät koko ajan mielessä, eikä ole oikein ketään kenelle asioista kehtaisi puhua. s. 19 uusi yhdistys Hyvät kokemukset paremmiksi palveluiksi – KoKoA ry TEKSTI Pia Rainio K oKoA – Koulutetut Kokemusasiantuntijat ry toimii kokemusasian tuntijatyön edistäjänä ja ennakko luulojen murtajana. Se pyrkii olemaan mukana sosiaali- ja terveyspalvelujen kehittämis työssä yhdessä virkamiesten kanssa koko Suomessa. KoKoA perustettiin 28.6.2012 ja patentti- ja rekisterihallitus rekisteröi yhdistyksen neljä kuukautta myöhemmin loka kuussa. KoKoA liittyi Mielen terveyden keskusliiton valta kunnalliseksi jäsenyhdistykseksi viime vuoden lopulla saadak seen ison keskusliiton tuen toi minnalleen. KoKoA:lla on tällä hetkellä jäsenenä lähes 60 kokemus asiantuntijaa ja parikymmentä kannatusjäsentä. Yhdistys kokoaa tietoa ko kemusasiantuntijuudesta ja Ilkka VanhaViitakoski kertoo kulkeneensa pitkän kuntoutumisen tien ennen kuin päätyi Skitsofrenia yhdistykseen. Kuva: Sari Sakala käytännöistä. Yhdistys pyrkii järjestämään jäsenilleen työn ohjausta ja jatkokoulutusta. Ko kemusasiantuntijoiden keikka välityksen avulla yhdistys välittää kokemusasiantuntijoita erilaisiin tilaisuuksiin luennoimaan. ja voivat olla hankeperustaisina määräaikaisia. Esimerkiksi Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma Kaste, jossa on toteutettu kokemus asiantuntijakoulutuksia, päättyy vuonna 2015. KoKoA haluaa tur vata kokemusasian KoKoA haluaa Jatkuvuutta ja tuntijatoiminnan jatku turvata yhtenäisyyttä vuuden, ja omassa kokemusasiantuntijayhdistyksessään koke Yhdistyksen toimin toiminnan nalle on paljon tilaus musasiantuntijat voivat jatkuvuuden. itse olla vastuussa toi ta, sillä sosiaali- ja terveysministeriön minnan jatkumisesta ja Mielenterveys- ja päihdesuun kehittämisestä. Tehtävä on nitelmassa (2009–2015) on haastava, mutta eteenpäin kan korostettu kokemusasiantunti taa kokemusasiantuntija-asiaan juuden ja vertaistoiminnan ke sitoutuneet jäsenet, joiden hittämistä. Kokemusasiantunti sydämenasiana on kokemus joita ja vertaistoimijoita halu asiantuntijuuden eteenpäin vie taan mukaan mielenterveys- ja minen. päihdetyön suunnitteluun, to teuttamiseen ja arviointiin. KoKoA:n laatimat palkkio Toimintaa on aktiivisesti suositukset ja keikkavälitys kehitetty eri puolella Suomea, löytyvät yhdistyksen kotisivuilta www.kokemusasiantuntija.fi. mutta toimintatavat vaihtelevat UUSI YHDISTYSTOIMIJA Esteet ylittäen kohti terveyttä Uusi sihteeri aloitti työnsä Skitsofreniayhdistyksessä intoa täynnä. TEKSTI Ilkka Vanha-Viitakoski ”Matkani kohti skitsofrenia yhdistyksen hallituksen jäse nyyttä lähti sairastumisesta vuonna 2003, jolloin kuntou tumisen starttipistooli pamah ti. Lähtöviivalla pikkuhiljaa selvisi, ettei kyseessä ollut 100 metrin pyrähdys vaan ennem minkin 3000 metrin esteet. Ilman tiettyjä päiväosasto jaksoja, sairaalajaksoja, terapia kertoja, kursseja, opiskelua ja töitä en usko, että olisin pää tynyt skitsofreniayhdistykseen. Vertaistukikurssilla sain kuul la yhdistyksestä ja kiinnostuin siitä mahdollisena paikkana suorittaa opiskelupaikkani työharjoittelu. Toimitilojen puutteen takia päädyin kuiten kin toisaalle. Skitsofreniayhdistyksen syyskokouksessa minut valit tiin yhdistyksen jäseneksi ja sihteeriksi. Ei hullumpi hom ma! Jouduimme järjestämään ylimääräisen jäsenkokouksen yhdistyksenä, koska yhdistyk sen hallituksen jäsenvaali oli yhdistyksen sääntöjen vas tainen. Uusi hallitus saatiin kuitenkin lopulta valittua ja siihen kuuluvat puheenjohtaja Kimmo Hoikkalan lisäksi 5 varsinaista ja 3 varajäsentä eri puolilta Suomea. Mieleni on innostusta ja mielenkiintoa pullollaan. Pie nellä rahalla yritämme järjes tää valtakunnallisessa yhdis tyksessä paljon vaikuttavaa toimintaa. Olen jopa päässyt Mielenterveyspooliin keskus telemaan, mikä oli mielen kiintoista ja oli suuri kunnia edustaa yhdistystä. Kiinnostavia ovat myös tiedotustoimikunnan puheen johtajan työt. Tehtäväni on kirjoittaa esimerkiksi uusista psykologian ja psykiatrian suuntauksista, mutta toki voin tuoda julki myös keveämpää materiaalia. Tarkoitukseni on aloittaa tiedottaminen myös Facebook-sivujen kautta. Osallistuin maaliskuussa Tampereen Skitsofreniatilai suuteen, ja odotan innolla marraskuun Mielenterveys messuja, jotka ovat aina yhtä antoisat. Vaikka kuntoutumi seni oli aluksi hidasta ja taka pakkeja tuli, niin nykyään mennään kuin juna eteenpäin kohti terveyttä. Muutenkin katson vuotta avoimin mielin eteenpäin!” 18 REVANSSI 2/2014 nivalan lyhty ry 15 vuotta Verkostoituminen Vertaistukea ja Jämsän seudulla kahvittelua 15 vuotta hynttyyt yhteen INFO Nivalan Lyhdyssä juhlittiin viime marraskuussa 15-vuotis syntymäpäiviä. Lyhty Ry:n toiminnan pää tarkoituksena on ollut ja on edelleen vertaistuki ihmis ten kesken. Joka tiistai Lyhty Ry:llä on pidetty päiväkahvit. Ajan kuluessa ihmiset kahvit telemassa ovat osaksi vaihtu neet. Yhdistys kiittää kaikkia niitä, jotka ovat vuosien saa tossa olleet mukana toimin nassa. Seuraavia pitkään toiminnassa ja hallituksessa olleita jäseniä muistettiin Mielenterveyden keskusliiton kunniamerkeillä: yy Erja Tulppo, hopeinen 15 v. yy Orvokki Männistö, pronssinen 10 v. yy Erkki Autio, teräksinen 5 v. yy Risto Kaarlela, teräksinen 5 v. yy Ossi Rautio, teräksinen 5 v. yy Lea Varis, teräksinen 5 v. yy Ari Harjula, teräksinen 5 v. yy Arto Kukkola, teräksinen 5 v. yy Jalo Myllykoski, teräksinen 5 v. yy Marita Ainasoja, teräksinen 5 v. yy Matti Saviluoto, teräksinen 5 v. TEKSTI Jari Haataja Mielenterveysyhdistys Ankkuri ry panostaa verkostoitu miseen vuonna 2014. Verkos toituminen on tärkeää, koska yhteiskunnan voimavarat eivät riitä tavoittamaan kaikkia apua tarvitsevia. Yhteistyötä tehdään Jämsän kaupungin päihde- ja mielen terveyspalveluiden kanssa, Jämsänjokilaakson A-killan, Kuoreveden Emppiksen, Muisti yhdistyksen sekä Länkipohjan Symppis- hankkeen kanssa. Symppiksen kanssa aloi tettiin ryhmätoiminta helmi kuun alussa. Tavoitteena on toiminnallisuutta hyödyn täen kuntoutua mahdolli simman kokonaisvaltaisesti, jolloin oma elämänhallinta sekä sosiaaliset verkostot vahvistuvat. Vertaisuudessa on alkuun pulaa aktiivitoimijoista sekä tiloista. Onneksi olemme voimaa! Yhdistys haluaa yhteistyö saaneet Päihde- ja mielenterveys kumppaniensa kanssa panostaa palveluiden tilat käyttöömme myös luonnon parantavaan yhdeksi iltapäiväksi viikossa. Herkuttelemme usein yhtei voimaan. Aikoinaan, kun itse aloin nähdä kevään kukoistuk sillä Nokipannukaffi- ja mak sen, valon, tuoksut, karakesteillä. Yhteis t yö ku mpp an e i d e n kukat, puut ja kanssa toimiminen muun loiston koin Yhdistys tuo irtiottoa omasta voimakkaasti; näis haluaa piiristä. täkö olen jäänyt panostaa pitkään paitsi? Oli Helmikuussa luonnon voimaan. Ankkuri ry:ssä aloitet mahtavaa tuntea tiin kuntoilutempaus olevansa osa luon teemalla ”Kesäksi non kokonaisuutta. kuntoon”. Muistiyhdistys järjestää seitsemän kerran luento Yhdessä olemme voima sarjan helmikuusta huhtikuuhun vara toisillemme! Ovet ja toi aiheesta ”Aivoterveys, aivo minta on avointa kaikille kiin hyvinvoinnin ylläpitäminen”. nostuneille. Siis nokka kohti kattoa ja rohkeasti mukaan. Luennot ovat kaikille avoimia. Kuten monilla tuoreilla yh Näin toivotan kaikkien liiton distyksillä, Ankkurillakin on yhdistysten puolesta. Vaasanseudun sosiaalipsykiatrinen yhdistys ry Pitkällinen työ mielenterveyden hyväksi toi kunniajäsenyyden TEKSTI Johanna Yliviitala KUVA Reijo Tuovinen Vaasanseudun sosiaalipsykiat rinen yhdistys ry nimesi Marjatta Vehkaojan yhdistyksen ensimmäiseksi kunniajäsenek si 13.12.2013. Marjatta Vehkaoja on toi minut yhdistyksen perustaja jäsenenä sekä pitkäaikaisena puheenjohtajana vuodesta 1987 vuoteen 2006. Hänelle luovu tettiin myös Mielenterveyden keskusliiton kultainen ansio merkki yli 20 vuoden mit taisesta, ansiokkaasta työstä mielenterveystyön edistämisek si niin Vaasan seudulla kuin valtakunnallisesti. Juhlatilaisuus järjestettiin yhdistyksen päivätoimintayksikkö Tiimituvan uusissa tiloissa, joissa vietettiin samaan aikaan avoimien ovien päivää. oikealla Marjatta Vehkaojan rinnalla oikealla yhdistyksen nykyinen pj. Raija Kujanpää ja vasemmalla toiminnanjohtaja Johanna Yliviitala. 2/2014 REVANSSI 19 pilke ry Kiteellä toimittu mielenterveyden eteen 20 vuotta Rinkilänmäellä juhlittiin helmikuussa 20-vuotis juhlia Mielenterveys yhdistys Pilkkeen jäsenten ja yhteistyökumppaneiden kesken. TEKSTI Pentti Silvennoinen ja Jaakko Juvonen ja jo perustajäsenenä toiminut Raimo Matikainen sekä Eija Vermasvuori kertoivat puheen vuoroissaan Pilkkeen toimin nasta. Eija kertoi myös yhdis tyksen elämänlaatua kohot tavasta vaikutuksesta. Yhdistys perustettiin vuo na 1994. Se on toiminnal taan aktiivinen, uusin ryh mä kokoontuu Kesälahdella. Kiteellä toimii kaksi ryh mää, Turinatuvan illalla kokoontuva ryhmä sekä Kort telituvan päivällä kokoontuva ryhmä. Pilkkeen puuhamiehenä Pilkkeen ryhmissä käy väkeä myös hoitokodeista. Ryhmien koko on noin 10–30 henkilöä. Pilke ry on tullut nettiaika kaudelle omien kotisivujen myö tä. Uudet jäsenet ovat hyvän tiedottamisen kautta löytäneet paremmin ryhmiin mukaan. Juhlassa jaettiin neljä kun niakirjaa: Ulla Kivistölle, Eija Vermasvuorelle, Pentti Silvennoiselle ja Jaakko Juvoselle, jotka ovat kaikki tehneet Pilke ry:lle merkittävää työtä. Juhlien musiikista vastasi monipuolista suomalaista perinnemusiikkia soittanut Timo Hacklin. Miellyttävä juhla päättyi raikuvaan Karjalaisten lauluun. Pilkkeen johtokunta kiittää lämpimästi kaikkia Pilkkeen toimintaan, juhlintaan ja spon sorointiin osallistuneita yri tyksiä. Juhlassa jaettiin kunniakirjoja toiminnassa ansioituneille jäsenille. www.itainentiimi.fi/pilke omaistoiminta Omaiselle tehokasta apua vertaispuhelimesta järkkymisen huomaa pikkuhiljaa. Läheinen voi nukkua enemmän, olla ve täytyvä tai toimia oudosti. Epätietoisuus ja pelko vievät voimia, ja oikean hoidon löy tyminen kestää. Tuntuu, että itsellä ei ole lupa nauttia ja iloita, kun toi sella on niin vaikeaa. Läheisen Läheisen mielen asiat pyörivät koko ajan mie lessä, eikä ole oikein ketään kenelle asioista kehtaisi puhua. Hyvän mielen talo ry järjes tää omaisille puhelin-vertais tukiryhmiä. Osallistua voi myös nimettömänä. Ryhmään osal listuminen on maksutonta, ja ryhmää ohjaa koulutettu vapaa ehtoinen. Ilmoittautumiset omaisten puhelinryhmään: Hyvän mielen talon p. 041 4635 712. www.hyvanmielentalo.fi/ omaistoiminta tai omaistyöntekijä Sanna Hyry p. 041 5402 354, [email protected] Tietoa, tukea ja virkistystä omaispäiviltä Kuusamosta Hyvän mielen talo r y ja Mielenter veyden keskusliitto r y järjestävät yhteistyössä Omaispäivät mielenter veyskuntoutujien omaisille ja läheisille Kuusamossa 16.–18.5. Teemana on kuntoutuminen, josta alustuksia ja vertaiskeskusteluita. Omaispäiville voivat hakeutua koko Pohjois-Suomen alueelta henkilöt, joiden läheisellä on ongelmia mielenterveytensä kanssa. Maksu 30 € kattaa majoituksen, ohjelman ja ruokailut. Hakuaika päättyy 10.4. Hakuohjeet ja lisätietoja www.hyvanmielentalo.fi/omaistoiminta tai omaistyöntekijä Sanna Hyryltä, p. 041 5402 354, [email protected]. 20 REVANSSI 2/2014 Mielipiteet, kannanotot, kiitokset ja moitteet ovat tervetulleita. Kirjoita lyhyesti ja perustele väittämäsi. Toimitus muokkaa ja lyhentää kirjoituksia tarvittaessa. Emme maksa kirjoituksista palkkiota. Lähetä kirjoitukset mieluiten sähköpostilla: [email protected] tai osoitteella: Mielenterveyden keskusliitto, Revanssi, Mielipide, Malmin kauppatie 26, 4. krs, 00700 Helsinki. Asiaa masennuksesta Masennus on sanana tulkinnan varainen. Synonyymejä tälle sa nalle ovat mm. suru, alakuloisuus, apeus ja pessimismi. Alan am mattilaiset varmasti ymmärtävät, mikä ero on normaaliin, tunteisiin kuuluvilla hetkellisillä alakuloil la ja sairaudella. Potilaiden, omaisten ja mui den maallikkojen vuoksi pitäi si, yleiskielessäkin, ruveta pu humaan kliinisestä masennuk sesta tai depressiosta silloin, kun kyseessä on sairaus. Terve ih minen ajattelee asioita omasta terveen ihmisen näkökulmas ta, ja silloin saattaa olla hyvin vaikea ymmärtää sairastavaa, varsinkin, jos sama sana voi daan käsittää useammalla eri tavalla. Tämä saattaa aiheuttaa suuria ristiriitoja sosiaalisessa elämässä. Terve ihminen saat taa ajatella, että kyllä minuakin joskus suuresti harmittaa, mutta siitä huolimatta käyn töissä ja harrastan liikuntaa. Terveen ihmisen masennus on ohi menevää ja siihen saattaa hy vinkin auttaa kotikonstit, kun taas kliiniseen masennukseen tai depressioon eivät kotikonstit yleensä auta. Masennus sairautena jaetaan yleensä kolmeen luokkaan vaikeusasteensa mukaan: lievä, keskivaikea ja vaikea masen nus. Mielestäni sairaus pitäisi jakaa henkiseen masennukseen ja neurokemialliseen masennuk seen. Lievässä masennuksessa ihmisellä on usein henkisiä traumoja tai tunnelukkoja, kun taas vaikeassa masennuksessa aivojen kemiassa on yleensä häiriö. Tästä seuraa se, että henkiseen masennukseen aut taa parhaiten terapia, kun taas neurokemialliseen pitää olla lääkitys. On tutkittu, että esim. SSRI-lääkitys ei juurikaan auta lievään masennukseen, kun taas vaikeaan masennukseen sillä on saatu varsin merkittävä tietoni perustuvat pitkään, vuo desta 1997 toimimiseen liiton sisäisenä (valvonta)tarkastajana. Sitä ennen olin liittovaltuuston jäsenenä. Liiton talous on ollut koe tuksella aiemminkin. Ulko puoliset ammattitilintarkastajat ja sisäinen tarkastus on useaan otteeseen huomauttanut, liiton talouden olevan liian riippuvai nen RAY:n avustuksesta, joka on noin 85–90 % koko vuoden talousarviosta. MTKL on yleishyödyllinen yhteisö, joka ei saa tuottaa voit toa, eikä voi jakaa osinkoa. Tilin päätöksen tulisi noudattaa +/nollatulosta. MTKL:n saamat RAY:n avustukset ja muut tulot ovat olleet yhteensä viiden mil joonan euron paikkeilla muuta man vuoden. Käsikädessä-lehti, Mielenterveysmessut ja oheis tuotteet ovat poikineet euroja lii ton kassaan jonkin verran. Kun tien ja julkisten hallintojen avus tukset ovat marginaalisia. Liiton historian aikana ei ole aikaisemmin turvauduttu henkilökunnan irtisanomisiin tai lomautuksiin. Sisäinen tar kastus on ehdottanut kumpaakin toimenpidettä vuosien mittaan. RAY:n raportti oli sen verran voimakasta, että irtisanomisia oli toteutettava. Jyrki totesi tekstissään, hal lituksen olleen tuoreen ja osin kokematonkin. Mielestäni hal litukseen tulisi valita kuntout tajataustaisten ohella liiton ulkopuolelta talouden asian tuntijoita. Hallitus päättää viiden mil joonan euron vuosibudjetista ja lähes sadasta työpaikasta. Liittokokouksien tenteissä on painotettu kuntouttajien ole van valinnoissa etusijalla. Liiton säännöt eivät ota kantaa hallituksen kokoon panon vaihtumiseen. Viime kerran vaihtuminen oli rajua, ehkä liiankin. Puheenjohtaja Pekka Sauri ja varapuheen vaste. Tämä johtuu siitä, että vaikeassa masennuksessa on usein aivoissa liian alhainen serotoniinipitoisuus, jonka lää ke normalisoi. Jos serotoniini pitoisuus on ennestään normaa li, niin lääke ei aiheuta juurikaan vastetta. Eli pääsääntöisesti lie vään henkiseen masennukseen ei pitäisi määrätä lääkitystä eikä vaikeaan neurokemialliseen masennukseen terapiaa. Hoi to, josta ei ole mitään apua on väärää hoitoa ja hyödytöntä rahojen sekä resurssien haas kausta. Kokemusasiantuntija Jussi Katajamäki Kuinka tähän on tultu R e va n s s i - j ä s e n l e h d e s s ä Mielenterveyden kes kusliiton (MTKL) hallituksen varapuheenjohtaja Jyrki Nie minen pohtii ”Mielenterveyden keskusliiton talous elpyy” -kir joituksessaan liiton nykyistä taloudellista tilannetta ja kuin ka siihen on ajauduttu. Nieminen toteaa, kuinka MTKL:n hallitusta havahdutti Raha-automaattiyhdistyksen (RAY) tarkastusraportti vuodel ta 2011. Tiedot raportin useista epäkohdista tuli hänen mu kaansa varsin tuoreelle ja osin kokemattomalle hallitukselle perintönä menneiltä vuosilta. Jyrki Nieminen lainaa teks tissään Sunnuntaisuomalaisen otsikkoa ”Talous kuralla” 24.11.2013 päivän lehdestä, MTKL:n taloudellisesta tilan teesta. Tätä ei voi kiistää. Tarkastelen MTKL:n tilan netta pidemmältä ajalta ja laa jemmasta näkökulmasta kuin Jyrki Nieminen tekee. Tausta MIELIPIDE 1/2014 johtaja Jyrki Nieminen olivat ainoat, jotka edellisessä halli tuksessa olivat koko ajan mu kana. Kentältä on kuulunut häm mentyneitä kysymyksiä, kuin ka näin saattoi käydä ja ketkä ovat syyllisiä. Kysyjät tar koittavat lähinnä kiinteistöjen myyntiaietta ja henkilökunnan irtisanomisia. Tätä kirjoittaes sani kiinteistökauppa on vielä kesken. Irtisanomiset on to teutettu. Syyllisten hakeminen on ajan haaskausta. Vilpillistä toimintaa ei ole ollut. Päätökset tekee MTKL:n hallitus ja toimiva johto val tuuksiensa puitteissa. Toimi valle johdolle ja hallitukselle on vuosittain myönnetty tilija vastuuvapaus. Siitä päättää liittovaltuusto, jolle jaetaan en nakkoon kaikki asiaankuuluva tiliaineisto ja materiaali. Pentti Koivu sisäinen valvontatarkastaja (yksi kolmesta) Ihmisarvo myös vammaisille 50-vuotias nainen, jolla on pitkäaikainen hoitohistoria mielenterveydelli sistä seikoista. Pohdiskelen pal jon asioita, jotka koskevat vam maisten ihmisten tasa-arvoa. Mielestäni esim. mielenterveys asioista puhutaan liian vähän. Siitä pitäisi puhua enemmän kai kissa työ- ja harrastus yhteisöissä. Itselläni on kaksisuuntainen mielialahäiriö. Ei psyykkiset Olen vantaalainen sairaudet ole tarttuvia. Ihmi nen sairastuu, kun on vastoin käymisiä ja epäonnistumisia koko elämässä ja sitten tulee pahoja traumoja. Psyykepotilaat ovat hyvin herkkiä ja usein myös taiteelli sesti lahjakkaita ihmisiä. Kaik kein pahinta on ennakkoluu loinen asennoituminen ja se esiintyy voimakkaana syrjin tänä. Jos ihmiset eivät voi kestää rehellisyyttä niin missä menee totuuden puhumisen raja? Mikä on oikein? Mistä saa puhua? Mistä ei? Nykyajan maailma ja elämä on kovaa, ihmisiä palaa loppuun. Itse kannustan ihmi siä puhumaan, puhukaa ihmi set älkää vaietko! Totuus ei pala tulessa ja valheella on lyhyet jäljet. Oikeutta, tasa- arvoa myös vammaisille. Tässä yhteiskunnassa on paljon parantamista. Pois syr jinnät ja eriarvoisuudet. Tämä maailma on itsessään ahdista van sairas, joka vaan tavoitte lee täydellisyyttä. Jokainen ihminen on laulun arvoinen, niin kuin Veikko Lavi laulaa koskettavasti. Mielenterveyden keskusliittoon voi soittaa ja ky syä enemmän asioista. Minttu Tuomainen 2/2014 REVANSSI 21 Mielenterveyskuntoutusta Kankaanpäässä Kenelle: Aikuisille työssä oleville, työhön palaaville tai kuntoutustuella tai opiskelemassa oleville Kurssin nimi Kurssinro Ajankohta Lievää ja keskivaikeaa masennusta sairastaville 51635 26.05.-30.05.14, 15.12.-19.12.14 ja 13.04.-17.04.15 51637 09.06.-13.06.14, 15.12.-19.12.14 ja 01.06.-05.06.15 Kaksisuuntaista mielialahäiriötä sairastaville 51600 13.10.-17.10.14, 13.04.-17.04.15 ja 07.09.-11.09.15 Paniikki- ja ahdistushäiriötä sairastaville 51593 08.09.-12.09.14, 23.03.-27.03.15 ja 03.08.-07.08.15 Mielenterveydenhäiriötä pitkään sairastaneille (skitsofreniaa ja/tai muita psykooseja) Työelämästä poissa oleville 51694 25.08.-29.08.14, 26.01.-30.01.15 ja 22.06.-26.06.15 Työuupumusta sairastaville, työssä oleville 51466 18.08.-22.08.14, 08.12.-12.12.14 ja 11.05.-15.05.15 Mielenterveydenhäiriötä sairastavien perhekurssi 51121 23.06.-02.07.14 ja 20.10.-24.10.14 Kelankaari 4 38700 Kankaanpää www.kuntke.fi Lisää kursseja www.kuntke.fi/kuntoutus Hakeminen: Kelan kustantamaa kuntoutusta haetaan kuntoutushakemuksella KU132. Lisäksi selvitys terveydentilasta (B-lausunto) lähetetään Kelaan, jossa tehdään kuntoutuspäätös. Lisätiedot: Miia Lehesvuori, tuotevastaava, psykologi puh. 040 689 0289. Email: miia.lehesvuori(at)kuntke.fi ja Tarja Lammi, kuntoutussihteeri, puh. 050 394 7524. Email: tarja.lammi(at)kuntke.fi Toivon antaminen on toipumisen edellytys Jatkan aiemmissa numeroissa itse tukahduttanut itsessään, ja käytyä keskustelua psykiatri tässä mielessä psykoosi voi sen hoidon epäkohdista. Mie olla läpimurto, joka auttaa ih lestäni hoidossa tärkeintä on mistä voimaan paremmin, löy ihmisen kokonaisvaltainen tämään oman itsensä ja oman näkeminen ja kuuleminen, ih potentiaalinsa. Ihminen tarvit misen kokemuksen ymmärtä see psykoosin aikana oikean minen, empatia. Professionaa laista tukea, jotta tämä proses linen etäisyys ja analysointi ei si voisi toimia eheyttävästi. Jos ihmisen psykoosiaikaiset paranna ketään. On todettu, että psyykki kokemukset, traumat ja vai sistä ongelmista toipumisen keudet torjutaan ja tukahdute edellytys on, että ihminen us taan lääkkeillä, se voi johtaa koo siihen, että hän voi toipua siihen, että hän ei koskaan ja parantua. Hoitohenkilökunta vapaudu ongelmistaan vaan voi tärkeällä tavalla vaikuttaa kroonistuu ja elää loppu ihmisen uskoon omaan para elämänsä peläten omia ”mör köjään”. Nämä traumat nemiseensa. voi olla mahdotonta Psy ko osi hoi myöhemmin onkia dossa on valtavasti esille esim. terapiassa, kehitettävää. Tällä Psykoosin tar joama trauman joten psykoosin tar hetkellä on vallalla työstämis joama työstämis käytäntö, jossa psy mahdollisuus koosi keskeytetään tulisi hyödyntää. mahdollisuus tulisi hyödyntää. Hoito voimallisesti ja henkilökuntaa tulisi usein brutaalisti lääkkeillä, ja psykoottisiin ko kouluttaa psykoottisen ihmi kemuksiin suhtaudutaan tor sen kohtaamisessa, jotta torjun juvasti. Kokemukseni on, että nan sijaan harhoihin osattai tämänlainen hoito traumatisoi siin suhtautua avoimesti, ja näin auttaa psykoosipotilaita ja kroonistaa potilaita. Näen että psykoosi on työstämään omia ongelmiaan. luonnollinen reaktio ylivoimai Tässä kouluttamisessa voisi sen vaikeaan elämäntilanteeseen hyödyntää kokemuskouluttajia ja/tai traumaan. Psykoottiset ja kokemusasiantuntijoita. Psykoosiin on kehitetty kokemukset ovat potilaalle usein hyvin merkityksellisiä menestyksellisiä hoitomuotoja, ja liittyvät suoraan vaikeaan jossa potilaalle lääkityksen ja traumaan tai tilanteeseen. Näi keskeyttämisen sijasta annetaan hin kokemuksiin (harhoihin ja läpielämisen mahdollisuus, esi hallusinaatiohin) tulisi siksi merkiksi Avoin Dialogi- hoito suhtautua avoimesti ja empaat malli. Tällä hoitomallilla saa tisesti ja antaa potilaalle tilaa il dut tulokset ovat ällistyttävän maista ja siten työstää vaikeita hyviä. Jos tämä hoitomalli kokemuksiaan, sen sijaan että otetaan käyttöön laajemmin, se säästäisi pitkällä tähtäimel ne tukahdutetaan lääkkeillä. Psykoosissa usein myös lä paljon rahaa, mutta myös ihmisessä vapautuu resursseja, inhimillistä kärsimystä. jotka hän on ehkä aiemmin Krisse Osallistu tutkimukseen Olen sairaanhoidon opiskelija ja olen tekemässä opin näytetyötä itsemurhaa yrittäneiden kokemuksista toipumis vaiheessa. Minua kiinnostaisi erityisesti mikä on auttanut Sinua selviytymisessä ja mikä on sitä haitannut sekä miten koet elämäsi tällä hetkellä. Mikäli olet joskus yrittänyt itsemurhaa, ja haluat jakaa kokemuksesi, voit vastata sähköiseen lomakkeeseen osoitteessa: https://e-lomake.puv.fi/elomake/lomakkeet/3986/lomake.html tai kirjoittaa minulle sähköpostitse [email protected]. Vastauksestasi tulisi ilmetä myös ikä, sukupuoli ja kuinka kauan aikaa itsemurhayrityksestäsi on. Vastaaminen on täysin vapaaehtoista ja luottamuksellista. Kiitän, Krista Hänninen, Vaasan ammattikorkeakoulu 22 REVANSSI 2/2014 Kaipaatko seuraa lenkille, juttukaveria, kirjeystävää tai jopa elämänkumppania? Revanssin ystäväpalstalta voit löytää elämääsi kaipaamasi ihmisen. Ilmoittaja voi käyttää nimimerkkiä, mutta oikea nimi ja osoite tulee ilmoittaa toimitukseen, jotta saapuneet kirjeet voidaan toimittaa eteenpäin. Ilmoitus voi olla enintään 60 sanaa pitkä. ILMOITTAJA Revanssiin tarkoitetut ilmoitukset voi toimittaa osoitteella: Revanssi, Etsitkö ystävää? Mielenterveyden keskusliitto, Malmin kauppatie 26, 00700 Helsinki tai sähköpostilla: [email protected] 2/19 Hei sinä tavallinen Re vanssi lehden lukija nainen Etelä-Suomesta sinua etsii kes ki-ikäinen omineen toimeen tuleva mies. Vastaa. Yhdessä eteenpäin Ilmoittaminen on ilmaista. Jos ilmoituksia tulee enemmän kuin niille on varattu tilaa, toimitus voi siirtää ilmoituksen seuraavaan numeroon. 2/25 Hei, etsin ystävää joka on uskossa Jeesukseen. Nainen tai mies (hetero) olen 50-nen nainen Helsingistä. Kirjeitä odottaen. Jeesus yhdistää Hei sinä kiva nainen! Kaakkois-Etelä-Suomesta. Kir joita 57v yksinäiselle miehelle. Olen hellä uskollinen luotettava ja romanttinen. Vastaa puhelin numeron kera. 2/26 Hei sinä tatuoinneista miehellä pitävä 40–51 v. nai nen, pidät hellyydestä ja tur vallisesta rakkaudesta sekä kumppanuudesta. Sinua etsii yli 50-kymppinen suomalainen mies, tutustutaan kirjeen kera. 2/20 Sinun sydän käpysesi Missä kuljetkaan sinä elämän rehellisiä arvoja kun nioittava naisellinen nainen 40–59 v. Pidät ruuanlaitosta, sinua etsii 57 v. vapaa mies tosi tarkoituksella, vastaa. etsitkö ystävää? 2/21 Löydänkö sinut näin Heissan tuntematon. Ha luaisin tutustua sinuun vaikka olen 59 v. haluan tatuoida kans sasi. Minä olen horoskoopiltani rapu, mikä sinä olet? Minulla on sini-harmaat silmät ja pu nertava tukka. Harrastan ulkoi lua. asun täällä Tuusniemellä Kuopion lähellä. 2/22 Kirjoita pian 2/23 Hei! Olen 55-vuotias mies, mielenterveyskuntoutuja Kuo piosta. Etsin kirjeenvaihto ystäviä sekä naisista ja miehis tä ympäri Suomen. En halua ruveta seurustelemaan kenen kään kanssa, pelkkä kirjeenvaih to riittää. Olen hetero. Iloiset vastaukset paperille ja postiin. Kevät2014 Sinä tavallinen Revanssi lehden lukija Kotka Kouvola Haminan seudulta. Nainen 51–57 v. joka pidät erotiikasta ja romanttisista hetkistä kiin nostaako reilu ystävyys. Olen 58 v. työkyvyttömyyseläkkeellä oleva 175 cm 95 kg mies. Sydän kaipaa sitä oikeaa naista. Sinä nainen joka tunnet ilmoituk sen omaksesi, vastaa puhelin numeron ja kuvan kera. 2/24 Tulethan rinnalleni Löydänkö sinut näin 2/27 Hei, sinä raitis ja tupakoi maton vapaa mies Helsingistä tai lähistöltä. Toivon, ettet halu aisi katsella kilpaurheilua joka ”tuutista”. Siis et ole urheiluhul lu. Olen 55-vuotias akateemi nen leskinainen Helsingistä. Harrastan musiikkia, oopperaa, kirjallisuutta, sudokoja, sana ristikoita, voimistelua ja käsi töitä. Punahilkka 2/28 Stop! Sinä määrätietoinen, ujo, ehkäpä varakaskin ilman mielenterveysongelmia kokema ton 49–51 v. nainen Kaakkois- Suomesta. Sinua etsii tosi tar koituksella tavallinen eläkkeel lä oleva 57 v. mies. Ystävän kirje lämmittää Lahden seudulla asuva, 39v, työelämässä oleva, mutta masennuksesta ja yksinäisyy destä kärsivä mies etsii ystäviä sekä naisista että miehistä. En syö lääkkeitä, enkä käytä päih teitä. Lempiasioitani on esim. vaellusreitit, kirpparit ja jos sain määrin taiteet. Kesäisin viihdyn myös mökillä ja kesän tapahtumissa. Olen 171/65, rauhallinen, sovitteleva ja pe riksikin antava leijona. 2/29 Ystäviä etsimässä heips! oletko 25–35-vuo tias mies etelä suomesta ja olet turvallinen ja ymmärtäväinen ja rehellinen suomalainen mies? kirjeitäsi odottelee 27-vuotias savuton ja alkoholiton nainen. harrastuksina jooga ja kunto sali sekä leivonta ja ulkoilu ja 2/30 ILMOITUKSEEN VASTAAJA Laita vastauksesi postimerkillä varustettuun kuoreen. Älä kirjoita päälle mitään. Laita tämä toiseen kuoreen, johon kirjoitat Mielen terveyden keskusliiton osoitteen ja kirjeystäväsi nimimerkin. Revanssi toimittaa kirjeesi asianosaiselle. askartelu ja kirjoittaminen sekä musiikin kuuntelu. odotan in nolla yhteydenottoasi! laittoa. Voit olla mies tai nai nen. Iällä ei ole niin kovin vä liä. Kirjoittelemisiin! grazygirl Eve 2/31 Heissan! Etsin uusia tut tavuuksia 33–50-vuotiaista mie histä. Lähinnä sähköpostiystäviä, kirjekavereita tai mahdollista elämänkumppania. Toivon että olisit huumorintajuinen, rehel linen, luotettava, omillasi toi meentuleva, pidät eläimistä, ulkonäkö on sinulle sivuseikka ja olet avoimin mielin. Saat olla mistäpäin Suomea tahan sa kunhan et ole yhden kirjeen tuttavuus. 2/36 Mukava ja rauhallinen jenkkiauto-harrastaja Hämees tä etsii samanhenkistä nais seuraa. Mielimusiikkia mm. Deep Purple, Hurriganes, Popeda... En käytä alkoholia ja toivon, ettet sinäkään. Autoilen, joten voit olla missäpäin Hämettä tahansa. Aluksi voisimme tu tustua sähköpostin välityk sellä. Ystävyyden toive 2/32 kaikki sinkku naiset tosi tarkoituksella iältään noin 35–45-vuotiaat täällä vapaa poikamies 46-vuotias tositar koituksella ja rehellinen 100 vastaus kuvansa uhraneille. hellä ja herttainen otakaa yhtettä Hei! Täällä pitkä ja tyyli käs 49 v. mies hakee seuraa ys tävyys-, seurustelu-tarkoituk sella sinusta viehkeä ja siisti 37–55 v. nainen. Sinulla voi olla lapsiakin, kunhan ovat jo isoja tai aikuisia..Olen itse eläkkeellä mt-syistä, mutta jo kutakuinkin hyväkuntoinen. Oma asunto ja autokin on... kirjoittele ihmeessä. Asun Ou lun korkeudella. 2/33 Iloa ja onnenhetkiä. 2/34 Etsin pohjoisessa viihty västä naisesta ystävää. Ikää mi nulla on 43 vuotta enkä ole si vistynyt. Syvällisyys plussaa. Asiallinen käytös myös. Härkä 2/35 Hei kaikki mielenterveys kuntoutujat! Etsin ystävää; soitto kaveria, sähköpostikaveria ja tekstarikaveria itselleni. Asun Etelä-Suomessa ja olen 48-vuo tias nainen. Olen mt-kuntou tuja. Olen iloinen, puhelias, avoin ja seurallinen. Harrastan uintia, kävelyä, kissoja ja ruoan Highway Star 2/37 Olen 43v. mies. Etsin nais ta ainakin aluksi pelkästään ystäväksi. Olen löytänyt mielen rauhan. Olen eläkkeellä. I love rockn roll 2/38 Tavallinen mies etsii tosi tarkoituksella elämänkumppa nia 45–57 v. naisista, jolle seksi ei ole tärkeintä vaan ystävyys elämässä. Olen rehti ja reilu työkyvyttömyyseläkkeellä ole va 58 v. mies Kymen laaksosta. Sinä nainen joka tunnet itsesi vastaa kuvan kera Hamina, Kot ka, Kouvola ympäristöstä. Tunteikas vaaka mies etsii vaakamiehestä pitävää naista Nainen 62 v. eläkkeellä. Pieni ja pyöreä haen oikeaa mies-ystävää raitis- ja rehelli nen. Niin olen minäkin, voisit olla Etelä-Suomesta tai muualta kaupungista. Kuulun kirkkoon en ole uskovainen harrastan taidetta, luontoa. Kesällä olisi kiva kaveri. 2/39 Kesällä 2014 Olen 43-vuotias yksinäi nen ja raitis mies Etelä-Savosta. Olen eläkkeellä ja etsin seuraa saman ikäisistä naisista. Olisi mukava saada seuraa samalta alueelta. Jos tykkäät järvistä ja metsämaisemista. Minulla ei ole perhettä eikä lapsia. Jos viihdyt kotona ja haluat elää arki elämää, ota yhteyttä. 2/40 Vaaka-70 2/2014 REVANSSI 23 Kristitty avioliitossa oleva omaishoitaja etsii ystäviä jaka maan kaiken maan ja taivaan välillä. Harrastukset kirjeen vaihto, radio Dayn kuuntelu, käsityöt. 2/41 Mistä tunnet sä ystävän? Moi, olen 60 v. vapaa lapseton nuorekas sinkkupoika. Harrastan valokuvausta, radion kuuntelua, karaokea, ulkoilua. 30–60 v. vapaat lapsettomat sinkkupojat ja sinkkutytöt kir joitelkaa mulle. 2/42 Nuorekas Jouko Stop sinä tatuoinneista kiinnostunut nainen 48–60 v. jolla on tahto tatuoida mies ys täväksi mieleiseksi. Olen 58 v. ennakkoluuloton eläkkeellä oleva alle 6-kymppinen mies Etelä-Suomesta. Olet 05 Kymen laakson alueelta. Vastaa tosi tarkoituksella. 2/43 Ystävän kirje lämmittää Stop sinä terve lapsirakas nainen! Joka podet vauva kuumetta ja haluat saada vauvan keinohedelmöityksellä, olen perhekeskeinen keski-ikäinen nykymies työkyvyttömyys eläkkeellä. Nainen kautta Suo men jos tunnet ilmoituksen omaksesi, vastaa. 2/44 Meidän valinta 2/45 Hei, olen ysinäinen ku juudenkuningas olen lehti ru kalassa repaileiseksi selattu, olen työmaan korttipakka sile äksi pelattu,olen muslimien mustakivi sileäksi suudeltu näin Tuomari nurnio, no niin olen 71 vuotias hyvin säilynyt mies, täältä pohjoisavosta. olis hele kutin kiva jos löytyis puhelin ystävä mies tai nainen tai androgyyni. niin voitas heittää huulta vaikka yhteikunnallisista stoorystä. mä harrastan tai olen uskova jumalaan tyyppi. voit olla kommunisti tai porvari. olen keskustelutaitoinen erak ko filoshfi. jos sinusta tutuu että voisit soittaa mulle niin tulisisin siitä pirun iloiseksi. onhan näin että yksin ei ole ke lata tällä telluksella. soita piruuttas 2/46 Hei! Olen 41-vuotias mies. Etsin suunnilleen samanikäisis tä naisista kirjeystävää, ja jos kemiat kohtaavat syvällisem pääkin. Luonteeltani olen rau hallinen, huumorintajuinen ja luotettava. Kaskisavu Stop! Sinä eri kännykkä merkkien osaava nainen 49–60 v. olen tumpelo kännykän käyttäjä 2/47 58 v. mies, etsin sinua tositarkoituksella opastaa kädestä pitäen kännykän käytössä olet Kymen- Laaksosta tai Etelä- Suomesta. Oppi poikasi sun 2/48. Mieluiten varakas vapaa ev.luterilaiseen kirkkoon kuu luva nainen 40–52 v. Etelä- Suomen rannikko kaupungeis ta miksei muualtakin Kaak kois-Suomesta, joka saat mie hen hengellisiin tilaisuuksin. Olen keski-ikäinen työkyvyt tömyyseläkkeellä oleva mies. Vastaa rohkeasti tositarkoituk sella kuvan kera. Ei seksiä vaan tosiystävyyttä Hei olen täältä Keski- Suomesta roteva n. 178 cm raamikas mies. Olen syntynyt -62 horoskoopiltani kalat. Asun omakotitalossa, harrastan hyvän musiikin kuuntelua, joskus tu lee laulettua karaokea. Etsiske len sua, jospa susta saisi vaikka elämänkumppanin n. 19–33v nainen ja perustaa kanssasi perheen. terveet elämäntavat omaava nuorimies, en tupakoi, pystyn henkevään keskusteluun, omillani toimeentuleva, yhden naisen mies. 2/49 Olen miettinyt sinua Hei sinä mielenterveys ongelmaton nainen. Uskova 40–51 v. nainen jolle ystävyys ilman seksiä on parempi asia, saat miehen uskonnollisiin har rastuksiin mukaan. Olen työ kyvyttömyyseläkkeellä oleva 57 v. mies. Fiksu ja naisen tun teet huomioiva, vastaa Kymeen laaksosta miksei muualtakin Suomesta puhelinnumeron kera. 2/50 Usko, toivo ja luottamus Jumalaan 2/51 Etsin yleensä naista 40–51 v. joka on luonteeltaan ujo, viehät tävä ja vilpitön ja vieläpä usko vainen. Olen hyvä tapainen, hellä, keski-ikäinen mies työ kyvyttömyyseläkkeellä. odotan yhteydenottoasi Hamina, Kotka, Kouvola seudulta miksei muu altakin Etelä-Suomesta. Vastaa puhelinnumeron ja mahdolli sen kuvan kera. Nainen minun tyyppiäni 2/52 54 v. nätti nainen Porvoos ta etsii elämänkumppania. olen 175 cm pitkä ja 67 kg painoa. Luonteeltani olen luotettava, kiltti, huumorintajuinen. pidän eläimistä ja kesästä, auringosta, veneilystä. Lapsuudentraumoja on riippuvainen persoona ja hyl käämisen pelko. Olen selvä järkinen ja työelämässä ollut. Yhdessä Runoja Kevätruno Kevät Kevät on tullut kiitämme siitä, onnesta kaikesta eiköhän se riitä. On hauskaa katsoa ulos taas, kun aurinko leikkii kasvoillaan. Sisälläni tuhat pientä kuolemaa, tuhat surullisesti päättyvää tarinaa. Minä kävelen puusillalle, pudotan kukkakimpun alas, sulaan veteen, tämä rituaali toistuu vuodesta toiseen, joka kevät aina sen teen, lapsesta asti, kukat saa viedä virta, kaipuuni siitä mitä vaille jäin, kukkien matkaa joessa seuraan katseellain, narsissit kertovat tarinani, lapsesta asti kaipuuni, sitä ei voinut kukaan koskaan täyttää, tunnen etten kelpaa, olin tyttö vain Kevät on saapunut taas meille, surunsa voittanut masentuneille. Tähän hetkeen tartun mä heti kiinni, onhan takanani tiivis tiimi. Ei kaikkea voi paperille laittaa, sen jokainen vaan taskuunsa taittaa. Elämä on hyvin ja aurinko paistaa, voisiko olla edes toisenlaista. Mä kaikille teille toivon hyvää, sydämenne kantaa kultajyvää. On kevät meillä ja kaikki hyvin, se tunne meillä on kaikkein syvin. Mari Koskela Lämpimin kevätajatuksin Irmeli Mökki sininen Taivaanrannan taa jäi mökki Sininen. Liekö ollutkaan, tiedä enää en. Tämän päivän talossa on värit Elämän. Niiden myötä ymmärrän jo paljon enemmän. Kipu jota luulin saaneen, olikin jo mulla. Rakkautta elämääni sallinut en tulla. POHJUSTUSTA (The Legoworld) Tornia ei voi rakentaa ilman pohjaa. Vedän pohjani itsetuhoisesti jalkojeni alta, vaikka luulen muiden tekevän sen minulle. Olen yrittänyt rakentaa maailmaa legopalikoista. Kaikki saasteet, elon haasteet itselleni haalin. Itseltäni mahdottoman paljon aina vaadin. Nyt vain makaan uponneena pohjattomuuteen murtuneen tornin palikoden alla. Menetin kontrollin, en ensimmäistä, enkä viimeistä kertaa... Sateenkaaritalon ohi silmät ummes kuljin. Itseltäni Ilon, Riemun, Onnen, pois mä suljin. Legopalikkamaailmani kaatuu päälleni. Menetin hallitsijan kontrollini. Menetin maailman. Miksi aina ovenraost elämääni kurkin? En tiennyt että, talon vois myös saada ehjin nurkin. Siinä sivussa kadotin myös itseni... Pinja Fahlström Onnenlantit epäonnen alttarille syysin. Anna-Maria Kasanen 2014 Avain uuteen huomiseen Perhonen Kuin perhonen istuisi kädelle ilo valaisee silmät kuin perhonen siipeään liikuttaisi onni löytyy vielä elämästä kuin perhonen hiljaa leijailisi saapuu sydämeen rakkauden kaipuu kuin perhonen uljaasti nousisi korkeuksiin voittaa toivo masennuksen kuin perhonen hiljaa istuisi kädelle AM Aurinkoista huomenta kaukana kaikesta. Kuunvaloista yötä uudessa ulottuvuudessa. Jossain missä kumpikaan meistä ei ole ollut ennen: Sielun tutkimattomilla tienoilla, sydämen avaamattomilla aarteilla, uudella uskolla ja toivolla. Avain johonkin parempaan saattaa olla jo kädessämme. Käännä sinä avainta, niin minä kokeilen ripaa. Ehkä ovi jo aukeaa... Pinja Fahlström Tee pieni ele ja pistä roposi likoon. Apusi menee lähelle ja tarpeeseen. Käsikädessä Vastaanottaja maksaa HYVÄN MIELEN HYÖTYLEHTI postimaksun Käsikädessä-lehti Tunnus 5000901 00003 VASTAUSLÄHETYS Hyvä jäsen, Käsikädessä K äsi kädessä HYVÄN M IELEN HY ÖTYLE HTI ÄN M IELE N HY Ö TYLE ] ILO O PP HYV ÄN MIE LEN HYÖ NEN vuodeksi 30 € / 6 numeroa Mielenterveyden keskusliiton jäsenille (muut 75 €) EH ET UUSI TAPA HOITA MUISTISAIRAITA A TYL JA NU OR RIKAS ELÄMÄ ASPERGERINA Käsi käd essä IA JA KA SVAA TAVARAT VÄHEM TILAA ELÄMÄLLEMÄLLE, T O I VA HTI [ teem a AIR A SAMU LIN: Tanssi on lääkettä aivoille Uuden Prinseslainen sa ARMI Tilaan Käsikädessä-lehden HYV 4 • 20 13 [ teema ] HYV Ä ELÄMÄ Sinulla on mahdollisuus tilata Käsikädessä-lehti jäsenhintaan. Antoisia lukuhetkiä! 5 • 2013 Käsikädessä-lehti kertoo mielenterveydestä, jaksamisesta ja välittämisestä. Jok aisell pakko -oi a on reita Kun äiti murtui OLA VI SY DÄ NMA Ihmisy puolus yden taja Lähin työ kav tietokon eri e? ANL AKK A kestona 30 € / vuosi Mielenterveyden keskusliiton jäsenille (muut 57 €) Tilauksen maksaja: Katuosoite: Postinumero ja -toimipaikka: Puhelinnumero: Jäsenyhdistys: Alkoho aikuise listien t lapse t Eläkeläi nen ty össä Järki ja tunn vaihto vastakk aine ehtoho idoissa
© Copyright 2024