S-Osiksen osakuntien esittelylehti

S-Osiksen osakuntien esittelylehti
2010
Turun Yliopiston Satakuntalais-Hämäläinen Osakunta
Turun Yliopiston Savo-Karjalainen Osakunta
Turun Yliopiston Pohjalainen Osakunta
Opiskelijaravintola
PÄÄKIRJOITUS
S-Osis
Hei siellä!
K
oska olet lukemassa tätä lehtistä, olet
selvästi kiinnostunut osakunnasta, sen
tarjoamasta toiminnasta ja muista mahdollisuuksista. Tämän lehden tarkoituksena
onkin olla pienimuotoinen opas S-Osiksen
osakuntiin ja osakuntalaisuuteen ylipäätään.
S-Osis on Satakuntalais-Hämäläisen Osakunnan ja Savo-Karjalaisen
Osakunnan opiskelijavoimin pyörittämä c-oikeuksin varustettu osakuntaravintola. Perusbissen ja –sidukan lisäksi tarjoamme laajan ulkomaisten
siiderien ja oluiden valikoiman.
Kaikkien näiden vuosien jälkeen olen itsekin todennut, että täällä riittää kaikenlaista kaikenlaisille. Jos siis olet kiinnostunut
monimuotoisesta mutta myös perinteikkäästä toiminnasta, tule ihmeessä käymään
– täällä ei ole tiedekuntarajoja tai liian tiukkoja pipoja.
S-Osis on osakuntien ylläpitämä monitoimitila, joka taipuu moneen
käyttöön. Päivisin se on osakuntatila, jossa opiskelijat voivat virkistäytyä
luentojen välissä, iltaisin se palvelee opiskelijayhdistyksiä kokoustilana ja
viikonloppuisin S-Osis toimii keikkapaikkana sekä biletilana.
S-Osis kuuluu Turun vanhimpiin elävän musiikin klubeihin. Talkoovoimin
pyöritettävän klubin lavalle nousee vuodessa kymmeniä uusia ja vanhoja
bändejä. Se on toiminut vuosien saatossa ponnahduslautana kuuluisuuteen monille nimekkäille bändeille ja esiintyjille, jotka mielellään palaavat
lavallemme vuosi vuoden jälkeen. Muun muassa seuraavia bändejä on
vuosien varrella nähty ja kuultu S-Osiksen lavalla:
Tule paikalle, hae kuppi kahvia ja istu
alas sohvalle: täällä aikasi ei käy pitkäksi.
Tervetuloa!
The Flaming Sideburns, The Bellrays (USA), Promoe (Ruotsi), Machinae Supremacy (Ruotsi), Subs (China), Ufomammut (Italia), Disco Ensemble, Lapko, Sweatmaster, Kiuas, Kauko Röyhkä, Pelle Miljoona,
Juice Leskinen, Jarkko Martikainen, Jukka Poika, …
Syksyllä S-Osiksella on luvassa mm. monia korkeatasoisia keikkoja,
Tyrmy ry:n metalli-iltoja sekä lukuisia muita eri genrejen bändejä kuten
myös useita stand-up-koomikoita.
Lisätietoa ja varaukset:
kotisivut: http://s-osis.utu.fi/
e-mail: [email protected]
puh: 044-5779731
Rehtorinpellonkatu 4-6 B
Sam Parwar
SOHVA:n päätoimittaja 2010
SOHVA 2010
JULKAISIJAT
Turun Yliopiston Satakuntalais-Hämäläinen Osakunta ry
Turun Yliopiston Savo-Karjalainen Osakunta ry
Turun Yliopiston Pohjalainen Osakunta ry
Rehtorinpellonkatu 4–6 B
20500 TURKU
PÄÄTOIMITTAJA
Sam Parwar
TAITTO
Sam Parwar
KANSI
Sam Parwar, Aake Kinnunen
TOIMITUS
Lotta Armfelt, Salla Friberg, Aki Halonen, Kaisa Häkkinen,
Noora Kaselius, Mari Kuosmanen, Teijo Lehtinen, Nina Magnusson, Laura Nurminen, Sam Parwar, Oona Peltonen, Anna
Pikkarainen, Timo Raunio, Pekka Seppälä, Anna Stenman,
Helinä Taimi, Mira Tammelin, Petri Teräspuro, Marita Uusitalo,
Tatu Virta
KUVITUS
Laura Kaselius, Noora Kaselius, Aake Kinnunen, Terhi Mahlamäki, Sam Parwar, Oona Peltonen, Taina Saarenpää,
Anna Stenman, Helinä Taimi, Mira Tammelin,
Minna Vaaranmaa
3
TURUN YLIOPISTON
SATAKUNTALAISHÄMÄLÄINEN
OSAKUNTA
SHO
sisällysluettelo
5
SHO
6
SKO
7
TPO
8
Päivä osakunnalla
10 Osakuntien kerhoja
13 Sohon Torwet
14 Kulinaarinen tiedekunta
16 Osakuntien tapahtumakalenterit
17 Osakuntain juhlia ja perinteitä
20 Osakunnan pestit
23 Hard Comedy Experience
24 Kohtauksia SHO:n historiasta
26 SKO: maakuntakerhosta osakunnaksi
28 TPO:n parisuhteet 1928-2010
30 Kyykkää Turussa
SHO – tule sellaiseksi kuin olet
T
ervehdys juuri sulle, yliopistomaailmaan
astunut opiskelija! Riippumatta siitä, mistä
olet kotoisin, mitä opiskelet ja millaista kuvittelet opiskeluelämän olevan, SHO eli ”Soho”
saattaa olla juuri sitä, mitä tarvitset! Kuten
huokuu jo komeasta sloganistamme, osakuntien suurin vahvuus on sen ilmapiirissä, johon
sopii niin riehakkaampikin juhlija kuin rauhallisempikin persoona. Mutta mitä Soho sitten
tarjoaa?
Virallisesti sanoen - Turun yliopiston Satakuntalais-Hämäläinen Osakunta on kokenut
ja vetreä 85-vuotias opiskelijajärjestö, joka
on alun perin perustettu kaukaa vieraista
maakunnista turkulaistuneiden sosiaaliseksi tueksi. Maailma on tästä tietenkin hieman
muuttunut, ja nykyään Soho on ennen kaikkea poikkitieteellinen ajanviettopaikka ja verkostoitumismahdollisuus, joka on avoin kaikille kampuslaisille tasapuolisesti, olit sitten
mistä tahansa kotoisin. Vietämme normaalin
sitsiperinteen, ystävyyskuntatoiminnan ja
muiden osakuntajuhlien lisäksi aikaa myös
kerhojen parissa, joista mainittakoot vaikkapa elokuvakerho, ratsastuskerho, miesten- ja
naistenkerhot sekä kansantanssiryhmä Turku
Morrisers. Vaikka toimintamme on monipuolisen aktiivista, rohkaisemme ihmisiä myös
yksinkertaisesti vain istahtamaan välillä alas.
Sitä me usein tarvitsemme kaikkein eniten kii-
reisen opiskeluarjen lomassa.
Tietoa tulevista tapahtumista saa SHO:n
sähköpostilistaan liittymällä sekä vilkaisemalla aina silloin tällöin osakunnan ilmoitustaulua. SHO:n toimisto sijaitsee S-Osiksella
heti ulko-oven jälkeen oikealla. Toimistolla
päivystetään virallisesti aina arkipäivisin klo
12-13, epävirallisesti lähes aina - ja siellä voit
myös liittyä jäseneksemme. Pelkästään Sohon
jäsenmaksun maksamalla pääset jo osallistumaan suurimpaan osaan tapahtumista ja
lisäksi saat alennusta suosittujen komediailtojemme (Hard Comedy Experience) sisäänpääsystä sekä kaikista tyylikkäistä jäsentuotteistamme.
Kun ovi on auki, astu sisään - ja tule sellaiseksi kuin olet!
Tatu Virta
Hallituksen puheenjohtaja
4
SHO
YO-talo B, S-Osis, Rehtorinpellonkatu B
Jäsenmaksu: 5 euroa/vuosi
Email: [email protected]
WWW: http://sho.utu.fi
5
TURUN YLIOPISTON
SAVO-KARJALAINEN
OSAKUNTA
SKO
TURUN YLIOPISTON
POHJALAINEN
OSAKUNTA
TPO
SKO – eli “Miten opit luopumaan opiskelustressistä ja rakastamaan kyykkää”
TPO – Hyvää yritetähän mutta primaa pakkaa tulemahan!
S
avo-Karjalainen ylioppilasseura syntyi marraskuun 6. päivänä 1925 ja julistautui osakunnaksi 9. toukokuuta 1957. Nykyään SKO
vaalii myös vuosina 1989-1993 toimineen Kymenlaaksolaisen Osakunnan perinteitä. Osakunta majailee S-Osakuntien yhteisessä osakuntaravintolassa eli S-Osiksella.
Aivan kuten vuosia sitten, opiskelijat kokoontuvat osakuntien sohville nauttimaan kahvia tai muita virvokkeita ja viettämään aikaa lupsakanleppoisessa seurassa. Jäsenten syntyperä
on toissijainen seikka, olennaisempaa on halu
viihtyä yhdessä sekä mieltymys itäsuomalaisen
luonteen ja kulttuurin omalaatuisiin ilmiöihin.
Viäntävän puheen ja silmäkulman pilkkeen lisäksi mainittakoon kyykkä, karjalainen perinnepeli, joka on suositun mökkipelin, mölkyn, henkinen isoveli. Kyykkää pelataan säännöllisesti ja
ylläpitäähän osakunta yliopistonlaajuista liigaakin. Osakuntalaisten arkea piristävät kahdesti
vuodessa juhlittavat suuret akateemiset juhlat.
Keväisin vuosijuhlassa juhlistetaan osakunnan
perinteitä syöden, juoden ja laulaen sekä muistetaan osakunnalle tärkeitä merkkihenkilöitä.
Alkutalvesta juhlittavassa seniorijuhlassa osakunnan uudet ja vanhat jäsenet kokoontuvat
syömään kalakukkoa, seuraamaan kulinaarisen
tiedekunnan väitöstilaisuutta sekä jälleen, laulamaan, tanssimaan ja pitämään hauskaa.
Osakunnan erityisiin perinteisiin voidaan
lukea mm. Suomen vanhin punaviinikerho Chevaliers de la Table Rouge ja kohta 80-vuotias kulinaarinen tiedekunta. Tiedekunta on iloittelua
kulinaarisen tutkimuksen parissa. Se on edistänyt jäsentensä hyvinvointia sekä tehnyt itäsuomalaista ruokaperinnettä tunnetuksi mitä
moninaisimmin aihein. Tiedekunnassa on
esimerkiksi kiistattomasti todistettu,
että muikku on maailman muikein
ruokakala.
6
Kaiken tämän lisäksi osakuntalaiset kokoontuvat peli- ja elokuvailtoihin, saunomaan, kesäisin grillaamaan yhdessä ja tietysti miesten
ja naisten kerhon merkeissä. Miestenkerhossa
Tosi Miehet juovat hyvää olutta ja syövät lihaa
ja Naistenkerhossa osakunnan naiset rentoutuvat, retkeilevät ja viihtyvät mukavassa seurassa.
Myös muita kerhoja kuten Väliin Putoajien Kerho, epävirallisen virallinen laulukerho ja muita
aktiviteetteja. Parhaiten niihin tutustut tulemalla käymään kunnilla.
Osakunnan ovi on avoinna aina arkisin vähintäänkin 12–13, monesti hamaan iltaan asti.
Korkeiden portaiden kiipeäminen voi vaatia
hiukan rohkeutta, mutta ne, jotka ovat olleet
kyllin rohkeita nuo askelet ottaakseen, eivät ole
katuneet, vaan osakunnasta on tullut paikka,
johon haluaa palata vielä vuosikymmentenkin
jälkeen.
Petri Teräspuro
I Kuraattori
SKO
YO-talo B, S-Osis, Rehtorinpellonkatu B
Jäsenmaksu: 5 euroa/ainaisjäsenyys
Puh: 044-5875831
Email: [email protected]
WWW: http://sko.utu.fi
Wiki: http://sko.utu.fi/wiki
Facebook-ryhmä on.
T
urun yliopiston pohjalainen osakunta ry
eli TPO on tarjonnut opiskelun vastapainoksi mukavaa tekemistä ja rentoa yhdessäoloa jo yli 80 vuotta. Alusta asti osakunnan tarkoituksena on ollut saada kaukaa ja
lähempääkin tulevat opiskelijat tuntemaan
olonsa kotoisaksi Turussa. Alueemme kattaa
vaatimattomasti kaikki Pohjanmaat etelästä
pohjoiseen sekä Kainuun ja Lapin maakunnat. Mutta ei hätää, kaikki opiskelijat kotipaikasta riippumatta ovat tervetulleita mukaan.
Tarjolla on poikkitieteellistä seuraa, jota ei
ehkä ole vaatimattomuudella pilattu, mutta
mukavuudella senkin edestä.
Vaikka ikää ja vaalimisen arvoisia perinteitä on kertynyt, emme ole jämähtäneet
menneeseen vaan järjestämme viikoittain
toimintaa leffailloista ja leppoisasta urheilusta rymyristeilyihin sekä illanviettoihin jäsenten toiveiden mukaisesti. Julkaisemme myös
kahdesti vuodessa Nova Botnica-lehteä, jota
kaikki osakuntalaiset ovat tervetulleita tekemään.
oikealta pienestä syvennyksestä. Kokouksessa eivät puukot heilu, vaan jokainen on tervetullut mukaan suunnittelemaan toimintaa
ja viettämään aikaa yhdessä. Kokous on mainio tilaisuus tulla tutustumaan osakuntalaisiin ja vaikka liittyä jäseneksi.
Tietoa ajankohtaisista asioista saa sähköpostilistalla, jolle voi liittyä toimistolla tai
lähettämällä sähköpostia hallitukselle. Jäseneksi liittyminen puolestaan onnistuu toimistolla täyttämällä jäsenhakemus ja maksamalla jäsenmaksu 5e/vuosi. Uudet jäsenet
saavat ensimmäisen syksyn kaupan päälle.
Lämpimästi tervetuloa mukaan!
Yksi päämääristämme on pitää yllä yhteyttä kotimaakuntiin ja tuoda niitä ja niiden
kulttuuria esille. Tätä puolta toteutamme
esimerkiksi maakunta- ja terva-illoissa, joissa
ei pohdita otsa rypyssä maakuntien tulevaisuutta vaan nautitaan niiden ominaispiirteistä.
Kokoustamme viikoittain toimistollamme Yo-talo B:n alakerrassa S-osiksella
(ajankohta ilmoitetaan syksyn alussa nettisivuillamme). TPO:n ovi löytyy salin perältä
Anna Pikkarainen
Kuraattori
TPO
Ajankohtaista tietoa toiminnasta ja osakunnasta forumilta:
http://tpofoorumi.proboards100.com/
Kotisivu: http://org.utu.fi/tyyala/tpo/
Hallitus: [email protected]
7
PÄIVÄ
OSAKUNNALLA
Tyypillinen päivä osakunnalla alkaa parhaimmillaan jo aamupäivän
pyrähdyksellä hakemaan kuppi kahvia tai teetä ennen luentoa. Viimeistään lounasaikaan sosiaalista toimintaa janoavana marssin päättäväisesti saliin tiedustelemaan, onko ruokaseuraa saatavilla. Rituaaliin
kuuluu 10-20 minuutin pohdinta soveliaasta opiskelijain ravitsemusliikkeestä, nälän vakavuuden ollessa keston määräävin tekijä. Muonituksen jälkeen seuraa epämääräinen aika kahvittelua ja sohvilla tai tiskin
tuntumassa notkumista, parhaimmillaan -muun tarpeettoman tekemisen puuttuessa tai unohtuessa - hengailuni jatkuu pitkälle yöhön. En
tosin ole aivan yhtä ansioitunut yökukkuja kuin eräät osakuntatoverit.
Tulen osakunnalle jo aamupäivällä katsomaan, lähtisikö joku
mukaan ruokaseuraksi. Pikaisen
väittelyn jälkeen, missä on tänään
parasta ruokaa, saan mukaani
joukon muita nälkäisiä opiskelijoita. Kahville tullaan tietenkin takaisin osakunnalle – halvempaa,
ja paljon pehmeämmät istuimet!
Saatan ehkä käväistä muutamalla luennolla tässä välissä, jossen
satu jäämään sohvaan kiinni
syystä tai toisesta, ja iltapäivällä
palaan uudestaan kahvikupposen
ääreen. Sitten kamppaan jonkun
bilisvastustajakseni.
Osakunnan ja sen sohvien vetovoimakenttää on
joskus, tai oikeastaan aika usein, vaikea vastustaa.
Yhden päivän aikana tulee monesti suoritettua lukuisia kotiinlähtöyrityksiä ennen kuin siinä lopulta
onnistuu. Tavallinen päiväni osakunnalla alkaa
yleensä päivystysaikaan, jonka jälkeen tarkoitukseni on lähteä kotiin. Ehdin jo ulko-ovelle, kun
vastaan tulee joukkio osakuntalaisia, jotka iloisella olemuksellaan saavat houkuteltua minut mukaan lounaalle. Täydellä vatsalla ei tietenkään voi
pyöräillä, joten päätän palata muiden mukana takaisin Osikselle jutustelemaan hetkeksi maailman
menosta. Tällä välin osakuntasali on jo täyttynyt
ihmisistä, ja huomaan, että Guitar Heroa ollaan
virittämässä paikoilleen videonurkkaukseen. Päätän siirtää lähtemistä vielä hetkellä, sillä niin kiire
ei voi olla, että muutamaa kappaletta ei ehtisi soittaa. Muutaman tunnin kuluttua havahdun siihen,
että kello tikittää jo alkuiltaa. Nyt lähden kotiin!
Oikeasti. Saankin jo ulkovaatteet päälleni ja selviydyn eteiseen. Minut käännytetään kuitenkin takaisin, sillä samalla hetkellä saapunut osakuntalainen
kaipaa vastustajaa biljardiin. Taas kuluu muutama
tunti huomaamatta, eikä enää kannata lähteä, sillä osakunnan iltaohjelma alkaa pian. Kun päivää
on jäljellä enää pieni hetki, saan lopulta irtaannuttua vetovoimakentästä palatakseni seuraavana
päivänä takaisin.
Luentojen jälkeen saavun osakunnalle ja huomaan,
että kas! Mullahan on rahaa kaljaan! Seuraavaksi
huomaan, että täällähän on ihmisiä, joilla niilläkin on
rahaa kaljaan. Suunnitelma on selvä. Aina välillä ilta
saattaa venähtää pitkäksi, joskus jopa aikaiseksi…
8
Päiväni osaisella kunnalla (ja päiväni ylipäätään) alkaa kupilla jonkun muun
keittämää kahvia. Koomaan luennon alkuun saakka sohvalla vain palatakseni luentotauolla samaan paikkaan. Nappaan osikselta lounasseuraa mukaani.
Viimeisen luennon jälkeen palaan sohvalleni koomaamaan. Illalla haen kallista
pikaruokaa ja alan stormata. Kohtalotovereideni kanssa hajoilen tenttikirjoihin,
luentopäiväkirjoihin ja esseisiin Karhiksella. Tarpeeksi stormattuamme palkitsemme itsemme juomilla ja puhumme sekavia myöhään yöhön, joskus jopa aamuun
saakka. Tämän jälkeen kaava alkaa alusta. Ihailtavaa johdonmukaisuutta.
Olipa kerran pieni ex-opiskelijatyttö, joka pelkäsi työelämään
ajauduttuaan jäävänsä paitsi kaikista ihanista opiskelijariennoista ja muuttuvansa kahvihuoneen kassialmaksi. Mutta ei
hätiä! Osakunnalta löytyy aina joku, joten työpäivän päätyttyä tarvitsee vain kääntää pyörä kohti YO-talojen kutsuvaa
muotoa. Siellä kelpaa pelata konsolipelejä ja katsoa huonoja
kasarileffoja pikkutunneille asti, ehkä jopa parin virvokkeen
avustamana. Kyllä viikonloppuna ehtii nukkua!
9
OSAKUNTIEN KERHOJA
Lisää tietoja kerhoista saat osakuntien nettisivuilta, ilmoitustauluilta sekä
sähköpostilistoilta. Monet kerhonvetäjät ottavat mielellään toiveita ja ehdotuksia vastaan. Tule rohkeasti mukaan toimintaan!
VPK ELI VÄLIIN PUTOAJIEN KERHO
Väliin Putoajien Kerho on SKO:n uusin, vuonna 2007 perustettu kerho. VPK:n
toiminnan kantava voima ovat kuukausittaiset tapaamiset, jotka useimmiten
pidetään SKO:n toimistolla. Jokaisella tapaamisella on oma teemansa, jonka
kerholaiset päättävät keskenään kokoontumisissaan. Tyypillisiä VPK:lle ovat
erikoisuudet sekä show-and-tell -illat, joissa osakuntalaiset pääsevät esittelemään omia suosikkejaan ja inhokkejaan mitä erilaisimmissa asioissa. Väliin
Putoajaksi pääsee saapumalla paikalle VPK:n tapaamiseen.
SOHON TYKITTÄJÄT & SKOBio
Sohon Tykittäjät ja SKOBio upottautuvat vuoroviikoin kulttuurin maailmaan
-- välillä korkeamman ja välillä matalamman. Leffakerhoissa katsellaan klassikoita ja uutuuksia, kiinnostavia tai muuten vain viihdyttäviä elokuvia. Voit
jättää omat toiveesi ilmoitustaululle: kerhonvetäjät voivat tsekkailla, löytyisikö
toiveleffoja jonkun osakuntalaisen kokoelmasta tai videovuokraamosta.
WAAHTERAT—SHO:N NAISTENKERHO
Waahterat, joksi naistenkerhoa tuntemattomaksi jääneestä syystä kutsutaan,
on yksi SHO:n pitkäikäisimmistä kerhoista. Waahteroilla ei ole perinteitä kerhona, vaan se on muotoutunut käyjiensä näköiseksi, eli osakuntaan liittyviltä daameilta otetaan toiveita ja ehdotuksia vastaan! Syksyksi on suunniteltu
chicks aren’t funny?- naiskomediasarja-iltaa sekä ranskalaista iltaa (naisten
vastaisku SUAMi-kerhon venäläiselle illalle). Lisäksi jo pari vuotta pyörinyt
ompelukerho jatkaa tiistaisin Sohon Torwien harjoitusten aikaan, sillä vetäjän
kansallispuku ei ole vielä valmis :p Eli jos sinulla on mitä tahansa käsityötä haalareista villapaitaan, niin tervetuloa Karhukerholle!
SKO:N NAISTENKERHO
Naistenkerho on koonnut yhteen ja aktivoinut SKO:n naiset jo pitkään. Aikojen
saatossa kerho on toiminut välillä käsityökerhona sekä hyväntekeväisyyskanavana ja välillä punaviinikerho CHTR:n vastineena. Nykyisin naistenkerhon varsin vaihteleva toiminta sisältää monenlaista aina teemailloista vuosittaiseen
vaatteidenvaihtotempaukseen. Naistenkerho on saanut pohtia millaiseksi
osakunnan nainen haluaa profiloitua miestenkerhon keskittyessä lihansyöntiin ja oluen maisteluun. Ovatko käsityöt ja viinin maistelu ainoat mahdollisuudet toiminnaksi? Naistenkerhon tirehtööri ottaa mielihyvin ajatuksia vastaan.
TURUN YLIOPISTON SAVO-KARJALAISEN OSAKUNNAN TOSI MIEHET
CHTR
Savo-Karjalaisen Osakunnan punaviinikerho ChTR (Chevaliers de la Table Rouge) kokoontuu SKO:n toimistolla keskiviikkoisin klo 19. Illan aikana maistellaan kahta punaviiniä ja napostellaan juustoja ja patonkia. Vaikka kerho onkin
lajissaan Suomen vanhimpia, ei tarkoituksena ole mikään ryppyotsainen hienostelu, vaan viineihin tutustuminen leppoisissa merkeissä. Mukaan ovat tervetulleita kaikki viineistä kiinnostuneet; jo pelkkä uteliaisuuskin riittää hyvin
lähtökohdaksi. Sähköpostiosoitteesta [email protected] voi kysellä tarkempaa tietoa
seuraavista kokoontumisista.
TEEKERHO
10
Teekerhossa on kyse kaikessa yksinkertaisuudessaan teen maistelusta sekä
vapaamuotoisesta, leppoisasta seurustelusta. Kokoonnumme Karhikselle ja
käymme läpi pari kolme eri teetä, ja usein samalla opimme niistä jotain uutta.
Yritämme aina silloin tällöin keksiä jotain erityisteemoja; ensi vuodelle suunnitelmissa on mm. japanilainen teeseremonia, mate-kerta, sekä vapun alla erityisen suosittu terästetyn teen ilta. Teekerho kokoontuu yleensä joka toinen
sunnuntai klo 14, mutta muutokset mahdollisia, jopa odotettavia. Parhaiten
pysyt kärryillä seuraamalla SHO:n sähköpostilistan viikkotiedotetta, jossa kerrotaan sekä tarkka aika että mahdollinen erityisteema. Jos sinulla on jotain
teelajitoiveita tai ideoita, niin kerro niistä Lady Greylle eli teekerhon vetäjälle!
...better known to the world as Miestenkerho. SKO:n suojissa kokoontuva sekalainen mieskööri, joka pyrkii tarjoamaan jäsenilleen henkevän keskustelun
tyyssijan ja mukavaa seuraa oluttuopin ääressä sekä järjestämään osakuntalaisille tapahtumia kerholaisille rakkaiden asioiden parissa. Miestenkerho
on avoin kaikille osakunnan miesjäsenille, jotka täyttävät kerhon säännöissä
määritellyt, ei järin ryppyotsaiset, kriteerit. Tapaamisten perusohjelmaan kuuluvat uuden oluen maistaminen, tulevan toiminnan suunnittelu ja jo mainittu
henkevä keskustelu. Kuukausittaisten tapaamisten lisäksi kerho järjestää satunnaisesti erilaisia tapahtumia sekä kerholaisille että kaikille osakuntalaisille.
Tervetuloa mukaan tutustumaan porukkaan ja toimintaan.
SUAMi-KERHO
SUAMi-kerhon ytimessä ovat OLMit. OLMi-lyhenteen takaa nousevat esiin
Osakuntaa lähelläolevat Mieshenkilöt, SHO:n maskuliininen kerma, jonka yhteisistä harrastuksista ja SUAMi-kerhon tunnetuista perinteistä muodostuu
ympärivuotinen toimintamme. Tapanamme on viettää teemailtoja elokuvien,
musiikin, kulttuurin, yhdessäolon ja alkoholivirkistäytymisen ympärillä, aina
Toimintaleffailloista Venäläiseen iltaan, jolloin seurustellaan vodkan ja borschin voimalla. Perinteet muodostuvat innokkaiden olmien kiinnostuksista
- näin SUAMi elää ihan omaa elämäänsä sellaisena kuin me haluamme. Tule
sinäkin jättämään jälkesi!
11
SOHON AKATEEMISET RATSASTAVAT
eli tuttujen kesken SOHOn Akat on yliopiston ehdottomasti paras (tosin myös
ainoa) hevoskerho. Kerhoon ovat tervetulleita mukaan kaikki hevosista kiinnostuneet sukupuolesta, kokemuksesta, lajikiinnostuksesta ym. riippumatta.
Mukaan mahtuvat siis kaikki kokeneista kilparatsastajista hevosten rapsuttelijoihin. Mukaan voi myös tulla vaikka hevosten kanssa aiemmin ei ole ollut
tekemisissäkään, pelkkä hevosiin hurahtaminen riittää... Toiminnasta päätämme aina yhdessä kokouksissa, joten toiminta on aina mukana olevien jäsenien näköistä. Toimintamme on aina ollut aika laaja-alaista ja jokaiselle on löytynyt aina jotain mieluista ohjelmaa. Viime vuosina olemme mm. vierailleet
keskiaika-tallilla, issikka-tallilla, western-tallilla, tavallisissa ratsastuskouluissa...
Olemme myös olleet vierailulla mm. Ypäjällä ja raveissa. Lisäksi olemme järjestäneet saunailtoja ja leffailtoja. Olemme myös sekä järjestäneet kisoja että
osallistuneet niihin. Jos siis olet kiinnostunut hevosista ja mukavasta tekemisestä hyvässä porukasta, niin SOHOn Akat ovat varmasti oikea kerho sinulle.
Lämpimästi tervetuloa mukaan!
SOHON TORWET
puhallinmusiikkia jo
vuodesta 1951
S
ohon Torwet on ainoa – ja monien mielestä myös paras – Turun yliopistolla toimiva opiskelijapuhallinorkesteri. Meidät tunnistaa viininpunaisista takeista sekä ylioppilaslakista.
ÄYSKÄRI
SHO on toimittanut lehteä nimeltä Äyskäri jo vuodesta käpy ja keppi. Alunperin Äyskäri ilmestyi useamman kerran vuodessa kertoen Satakuntalais-Hämäläisen Osakunnan kuulumisista, mutta nykyisin Äyskäri on kerran vuodessa
ilmestyvä wappupläjäys. Wappulehdet ovat tunnetusti sisällöltään hieman
roisimpia, ja Äyskäri antaakin loistavan mahdollisuuden antaa likaisen mielikuvituksen jyllätä täysillä. Äyskärin teko aloitetaan yleensä alkukeväästä, ja
lehteä pääsevät tekemään kaikki halukkaat. Lehden teossa ehkä parasta on
yhteiset stormailuhetket, jolloin huonon huumorin kukka pääsee kukkimaan
kaikessa loistokkuudessaan. Lehden teosta ilmoitetaan sähköpostilistalla, ota
silloin yhteyttä päätoimittajaan tai ilmesty kokoukseen ja vaikuta vuoden
2010 Äyskärin ilmeeseen omalla tavallasi!
KÄK
Näe upeat kyykkäkuvat! Opi oluiden ja viinien salat! Lue jälkeenpäin paperilta
siitä maailman noloimmasta repliikistä, jonka heitit viime viikolla baaritiskillä!
SKO:n jäsenlehdestä KÄK:stä löydät kerhojen kuulumiset, tapahtumaraportit,
osakunnan virallisen in & out -listan, kuntaesittelyjä, hallitusesittelyjä... Lehti ilmestyy kaksi kertaa vuodessa, hae omasi toimistolta! (Juttujakin otetaan
vastaan.)
NOVA BOTNICA
12
TPO on julkaissut omaa lehteä vuodesta 1931, jolloin ilmestyi ensimmäinen
Häjyn numero. Nova Botnica, tuttavallisemmin NB, näki päivänvalon 1980-luvulla. Lehti on omistettu TPO:n, osakuntalaisten ja kotiseutujen kuulumisille.
Siitä voi löytää hämmentäviä otoksia osakunnan tapahtumista, emäntien eksoottisia reseptejä tai vaikka totuuden hallituslaisista. Kaikki ovat tervetulleita
mukaan lehden tekoon, halusi sitten kirjoittaa, kuvata tai liimata osoitetarroja.
Oman lehtesi saat TPO:n toimistolta.
Harjoitukset
Sohon Torwet harjoittelee säännöllisesti tiistaisin klo 19 tasan S-Osiksella. Harjoituksissa
soitamme läpi keikkakappaleitamme vanhojen tansseista vanhojen iskelmien kautta
menomusiikkiin. Parin tunnin soitannan jälkeen siirrymme Proffan kellariin johtokunnan kokoukseen.
Keikat
Keikkamme ovat pääasiassa perjantai- ja
lauantai-iltaisin erilaisissa vuosijuhlissa tai
muissa illanvietoissa. Keikkojen määrä vaihtelee kuukaudesta toiseen.
Konsertti
Joka kevät pidetään perinteinen Torwisoitannan hieman haastavammalla materiaalilla kruunaava Kevätkonsertti, jota varten
harjoitellaan jo syksystä lähtien. Konserttia
ajatellen pidetään myös alkukeväästä la-su
mittainen harjoitusleiri. Konsertissa soittaneet palkitaan illallisella sekä konserttijatkoilla.
Muut Torwitapahtumat
Jotta Torwielämä ei olisi pelkkää soittamista, saavat soittajat nauttia myös
keikkajatkoista, uusien Torwien bileistä,
vuosijuhlasta, Torwimatkasta sekä kevätkaudenpäättäjäisistä, noin muutamia
mainitakseen. Torwet osallistuvat myös
moniin osakuntien järjestämiin tapahtumiin, esimerkkeinä pikkujoulut ja maakuntailta.
Uudet soittajat ovat tervetulleista koska
vain! Ensimmäinen otetaan mukaan koesoiton perusteella ja loput siitä huolimatta… Soittotaito on siis suotava mutta ei
pakollinen, jos vain itse jaksaa panostaa
uuden opiskeluun itsenäisesti. Torwilla on
lainata muutama soitin, jos omaa ei ole.
Lisätietoja ja yhteystiedot:
www.sohontorwet.com
13
kokkelipiimän
arvoituksesta
hampurilaisiin ja drinkkeihin. Kansainvälisyyskin astui kuvaan, kun Lauri Ojala tarkasteli opiskelijoiden ruokatottumuksia BrillatSavarinin makufysiologisen näkemyksen
valossa.
KULINAARISEEN
TIEDEKUNTAAN
K
un Turun Suomalainen Yliopisto aikoinaan
perustettiin, huomattava osa sen opettajakunnasta tuli Itä-Suomen alueelta. Tässä kontekstissa syntyi Kulinaarinen tiedekunta luonnontieteellisen evoluution kautta.
Joensuusta kotoisin ollut fysiikan professori
Yrjö Väisälä alkoi kerran ihmetellä, miten kokkelipiimää valmistettiin, ja kun ei sitä kukaan
tuntunut tietävän, hän päätti selvittää asian kokeellisesti. Varsinaisen työn hän delegoi mikkeliläiselle tohtoriopiskelijalleen Tauno Johannes
Kukkamäelle luvaten maksaa kaiken maidon,
mitä kokeiden suorittamisessa tarvittiin. Kukkamäki käsitteli maitoeriä erilaisissa lämpötiloissa
ja kokosi havainnoistaan tutkimuksen ”Savolaisen kokkelipiimän happaneminen ja juoksutus
erilaisissa olosuhteissa ja näiden seikkojen vaikutus piimän kulinaariseen tehokkuuteen”. Hän
esitteli tuloksia syksyllä 1931 järjestetyssä seniorijuhlassa, ja näin oli saman tien luotu sekä Kulinaarinen tiedekunta että sen väittelyperinne.
Väisälästä tuli kulinaarisen tiedekunnan ensimmäinen dekaani, ja häntä avustavana notaarina toimi Kukkamäki. Tiedekunnan jäsenet
olivat henkilökunnan edustajia ja heidän vaimojaan. Opiskelijat eivät edes havitelleet jäsenyyttä, sillä sitä varten olisi pitänyt olla huomattavia
kulinaarisia meriittejä, jollaisten hankkimiseen
niukalla opiskelijabudjetilla ei ollut mahdollisuuksia.
14
Tiedekunnan toiminta oli alussa
tiivistä, ja aloitteita tehtiin myös sen
laajentamiseksi: kokkelipiimän raaka-aineen
turvaamiseksi päätettiin hakea valtiolta määrärahaa oman lehmän hankkimista varten. Lisäksi
ryhdyttiin toimiin oman muikkujärven ostamiseksi ja suunniteltiin kalakukkolaboratorion perustamista. Sota katkaisi kuitenkin lennokkaat
suunnitelmat, ja toiminnassa seurasi lähes kahden vuosikymmenen katkos.
Tiedekunnan sääntömääräinen kokous,
jossa myönnetään väittelyluvat ja määrätään vastaväittäjät, järjestetään joka vuosi 19.10. kello 19.10 ravintola Teinissä tai
muussa sopivassa paikassa. Vaihtoehtoinen
paikka on lisätty sääntöihin sen katastrofaalisen seikan johdosta, että lokakuussa 2008,
jolloin kokouspäivä sattui olemaan sunnuntai, Teini olikin kiinni, vaikka pöytävaraus oli
otettu asianmukaisesti vastaan. Tämän johdosta hämmentynyt kokousyleisö joutui yllättäen siirtymään viikinkiravintola Haraldin
suojiin.
Väitökset järjestetään seniorijuhlissa.
Niissä noudatetaan normaalia väitöstilaisuuden kaavaa, joskin tarkoituksenmukaisella tavalla tiivistäen. Sopivin väliajoin
järjestetään promootioita, joissa uudet ku-
linarian tohtorit saavat juhlallisin menoin
painaa päähänsä vitivalkoisen kokin päähineen. Lyyrana toimii aistikkaasti muotoiltu
olutpullon korkki.
Viime vuosina Kulinaarisen tiedekunnan
toiminta on monipuolistunut. On järjestetty kulinariaa käsitteleviä luentosarjoja, demonstraatioita, piknikkejä, retkiä ja muuta
ruoka- ja juomapitoista toimintaa, jossa
itäsuomalainen ruokaperinne on luovalla
tavalla yhdistynyt globaalin akateemisen
maailman gastronomisiin ulottuvuuksiin.
Kaiken kruunaa kulinaaristen aktiviteettien
tuloksena syntyneiden tuotteiden aistinvarainen arviointi. Triviaali totuus on, että
syömättä ei elä, mutta kulinariaa harrastaen
elää mukavammin.
Kaisa Häkkinen
Kulinaarisen tiedekunnan nykyinen
eli kolmas dekaani
Tiedekunta elpyi uudelleen vuonna 1957.
Professori A. R. Klossner nimitettiin kalakukkokirurgian professoriksi, ja hänen tehtäväkseen
tuli avata juhlissa tarjottavat kukot. Toiminta
huipentui vuonna 1970 promootioon, jossa
tarkastettiin Mauno Mielosen väitöskirja ”Johdatus kulinaariseen maantieteeseen” ja vihittiin
joukko kunniatohtoreita, joukossa mm. rehtori
Tauno Nurmela. Dekaani sai yliopiston huomionosoituksena Muikun Ritarikunnan komentajamerkin Veitsen ja Haarukan kera.
Kohta tämän jälkeen tiedekunnan vanha
organisaatio hajosi, kun Väisälä kuoli lähes 80
vuoden iässä. Luovan tauon jälkeen dekaaniksi valittiin Mauno Mielonen, kun vuonna 1985
tarkastettavaksi esitettiin peräti kolme väitöskirjaa. Jouko Lehtosen aiheena olivat sienet,
Juhani Pietikäinen tarkasteli muurinpohjalettujen ekspansiota ja Toivo Räsänen kalakukkojen
vaikutusta naisten hedelmällisyyteen.
1990-luvulla osakunnan nuoremmatkin
jäsenet alkoivat kiinnostua kulinariasta sekä
teorian että käytännön tasolla. Väitöskirjojen
aiheet vaihtelivat kansanomaisesta kulinariasta
15
OSAKUNTAIN JUHLIA
JA PERINTEITÄ
OSAKUNTIEN
TAPAHTUMAKALENTERIT
SHO
9.9. Hard Comedy Experience
16.9. Pilttibileet
23.9. Rapujuhlat
7.10. Beaanibileet
14.10. Hard Comedy Experience
30.10. Maakuntailta
11.11. Hard Comedy Experience
25.11. Sitsit Sohon Torwien kanssa
3.12. Osakuntain pikkujoulut
6.12. Itsenäisyyspäivän soihtukulkue ja glögitarjoilu
Sekä tiistaisin klo 21.15 Sohon Tykittäjät viihdyttää joka toinen viikko
SKO
16.9. Pilttibileet (yhteinen)
27.9. klo 18 Miästenkerho kokoontuu (kuun viimeiset maanantait)
13.10. Beaanisitsit (TPO:n kanssa)
20.11. Seniorijuhlat S-Osiksella
3.12. Osakuntain pikkujoulut
Syyskuusta lähtien myös punaviinikerho ChTR joka keskiviikko klo
19 sekä tiistaisin klo 21 SKOBio viihdyttää joka toinen viikko
TPO
16.9. Pilttibileet
21.9. Uusien ilta
28.9. Nova Botnica-päivystys
30.9. Viini-ilta
7.10. TPO:n myyjäiset Jusleniassa
13.10. Beaanisitsit (SKO:n kanssa)
16.10. Teatteriretki Turun ylioppilasteatteriin
18.10. Syyskokous Turku-Salissa
5.11. Perinteinen tervailta TYY:n saunalla
18.11. TPO:n myyjäiset Jusleniassa
3.12. Osakuntain pikkujoulut
T
ähän on kerätty lyhyesti tietoa kaikista
osakuntien tärkeimmistä juhlista ja perinteistä. Tapahtumat on järjestetty mahdollisuuksien mukaan kronologiseen järjestykseen, alkaen syksyn alusta.
Pilttibileet
Pilttibileet ovat syksyllä järjestettävät kaikkien osakuntien yhteiset bileet, jonne uudet
opiskelijat voivat tulla pitämään hauskaa ja
tutustumaan uusiin ihmisiin sekä luonnollisesti osakuntatoimintaan. Syksyn alussa
uusille opiskelijoille jaetaan ilmaislippuja tapahtumaan. Ehdottoman loistavaa meininkiä,
ethän missaa tätä!
Beaaniaiset
Beaaniaiset ovat syksyllä järjestettävä tapahtuma, jossa osakunnan uudet jäsenet (beaanit) toivotetaan tervetulleeksi osakuntaan ja
heidät kastetaan osakunnan täysivaltaisiksi
jäseniksi (civiksiksi). SHOlla beaaniaiset ovat
perinteisesti olleet toiminnallinen iltatapahtuma, beaanibileet, jossa on monenlaista ohjelmaa, sekä ruokaa ja juomaa tarjolla kivassa
seurassa. SKO ja TPO ovat perinteisesti järjestäneet yhteisvoimin beaanisitsit (ks. sitsit).
Rapujuhlat
SHO järjestää perinteisesti rapujuhlat alkusyksystä. Rapujen lisäksi juhlissa on tarjolla
muutakin hyvää ruokaa ja juomaa, kuin myös
hyvää seuraa ja paljon laulua sekä muuta mukavaa ohjelmaa.
Rymyristeilyt
16
Ajat saattavat muuttua. Ajan tasalla pysyt seuraamalla osakuntien kotisivujen tapahtumakalentereja, sähköpostilistojen
viikkotiedotteita sekä ilmoitustauluja.
TPO:n perinteisiin kuuluu järjestää kaksi kertaa vuodessa (kerran syksyllä ja kerran keväällä) risteily osakuntaporukalla. Kaikenlaista
hauskaa ja etenkin rymyämistä on ohjelmas-
sa. Ajoittain on myös muiden osakuntien jäsenistöä könynnyt mukaan.
Hämeenkatuärhentelöt
Syksyisin TPO järjestää Hämeenkatuärhentelöt, jonka tarkoituksena on illan aikana kiertää läpi kyseisen kadun varrella olevia ravitsemusliikkeitä pienten hauskojen tehtävien
merkeissä. Joskus on illan mittaa eksytty vähän pois Hämeenkadun varreltakin.
Maakuntailta
Maakuntailta on vanha SHOn perinne, joka
järjestetään marraskuussa. Maakuntailtaan
kutsutaan vieraaksi edustajia jostain osakunnan alueen kunnasta, vuorovuosin Satakunnasta ja Hämeestä. Illan aikana vieraille esitellään osakunnan perinteitä ja vieraileva kunta
puolestaan esittelee omaa toimintaansa. Ohjelmassa on myös erilaisia esityksiä, sekä joko
satakuntalainen tai hämäläinen pitopöytä,
riippuen vierailevasta kunnasta. Illan aikana
jaetaan myös kuuluisa Ölvi-stipendi.
TPO:ssa on myös parin vuoden välein on pidetty maakuntailtoja, joissa on mukana vaikuttajia kotimaakunnistamme. Tapahtumat
nostattavat maakuntahenkeä ja antavat meille mahdollisuuden kuulla, mitä kotipuolessa
tapahtuu.
Seniorijuhlat
Seniorijuhlat ovat toinen SKOn suurista vuotuisista juhlista vuosijuhlien lisäksi, ja niitä
juhlitaan 20.11. tienoilla lauantaina. Seniorijuhlissa nykyiset osakunta-aktiivit kohtaavat
seniorit, jotka ovat vaikuttaneet osakunnalla
menneinä vuosikymmeninä. Juhlaa vietetään
marraskuussa S-Osiksen salissa nauttien
kala-, liha- ja lanttukukkoja sekä kokkelipiimää. Ohjelmaan kuuluvat muun
muassa kukkoruno sekä kulinaarisen
17
tiedekunnan tohtoripromootio silloin, kun
väitöskirjoja on valmistunut.
Itsenäisyyspäivä
Kaikkien osakuntien perinteisiin on kuulunut
osallistua itsenäisyyspäivänä järjestettävään
lippukulkueeseen. Osakunnilta on mukana
ollut niin lipunkantajia ja airuita kuin soihdunkantajiakin. Viime vuosina ollaan myös
yhteisesti keräännytty kulkueen jälkeen osakuntien tiloihin juomaan glögiä ja syömään
pullaa, kaikki kulkueeseen osallistuneet ovat
olleet tervetulleita mukaan.
SKOn miestenkerhon yöpeijaiset
Yöpeijaiset ovat miestenkerhon järjestämä
tapahtuma vain osakunnan Tosi Miähille.
Yöpeijaiset järjestetään yleensä joulukuun
pimeydessä osakunnalla. Yöpeijaisissa saunotaan, syödään lihaa ja maistellaan olutta pitkin yötä.
Pikkujoulut
Osakunnat ovat useimmiten järjestäneet
pikkujoulunsa yhteisvoimin. Osakuntien pikkujouluja juhlitaan joulukuun alkupuolella
ja ne ovat aina olleet suuri yleisömenestys.
Ohjelmassa on erilaisia esityksiä, jokseenkin
humoristinen ja yllätyksellinen joulupukki (tai
jokin muu asian ajava hahmo), hyvää ruokaa,
lämmintä glögiä ja totta kai lahjoja.
Laskiainen
Laskiaisen perinteisiin on kaikilla osakunnilla
luonnollisesti kuulunut mäenlasku sekä hyvä
pulla ja vielä parempi (minttu)kaakao.
Vuosijuhlat
Osakunnan suurin ja tärkein juhla on akateeminen vuosijuhla. Perinteet vaihtelevat jossain
määrin osakunnasta toiseen. SHOn vuosijuhlaa vietetään maaliskuussa, Gertrudin päivää
kulloinkin lähimpänä olevana lauantaina.
SHOn vuosijuhlat ovat iltapukutilaisuuksia.
18
SKOn vuosijuhlia vietetään kuulun karjalaisen runonlaulajan Pedri Shemeikan päivän tienoilla eli yleensä 11.4. lähinnä
olevalla lauantailla. SKO:n vuosijuhlia
juhlitaan nykyisin suurella mittakaavalla vain tasa- ja puolikymmeninä.
Välivuosien juhlat järjestetään puolestaan kevennetyllä kaavalla.
TPO:n vuosipäivä on 26.3. ja juhlat järjestetään sitä lähimpänä lauantaina. TPO juhlii
tasa- ja puolikymmeninä. Lisäksi niiden välillä järjestetään yhdet välivuosijuhlat. Kun on
kysymys pohjalaisista, juhlitaan aina suurella
mittakaavalla. Vuosijuhlien aikana perinteisesti tuodaan tervehdyksiä osakunnalle ja
osakunta puolestaan jakaa erilaisia tunnustuksia aktiivisille ja ansioituneille jäsenilleen.
Juhla on arvokas tapahtuma juhlapuheineen,
tansseineen ja maakuntalauluineen. Pöytäjuhlan jälkeen siirrytään jatkoille (jolloin voi
jo irrotella vähän vapaammin) ja seuraavana
aamuna vielä silliaamiaiselle ja saunaan.
piknikille Vartiovuorenmäellä olemme myös
aina osallistuneet sankoin joukoin ja suurin
herkuin.
SKO Open
SKO Open on SKOn järjestämä kaikille avoin
yhden päivän kyykkäturnaus. Turnaus on
perinteisesti järjestetty keväällä, mutta sitä
ollaan siirtämässä syksylle. Tapahtuma alkaa
aamulla kyykkäotteluilla. Kun voittaja on saatu selville, siirrytään saunaan vetreyttämään
pelin kipeyttämiä lihaksia. Illalla, saunomisen
jälkeen palkitaan voittajat juhlallisesti Proffan
kellarissa.
Viinipiknik ja viini-illat
Vaakunamestarin kierros
Muutamissa SHOn vuoden suurimmista tapahtumista on mukana nk. vaakunamestarin
kierros. Perinteisesti kierros järjestetään ainakin vuosijuhlissa, jolloin myös suoritetaan
vaakunamestarin
vallanvaihtoseremonia,
sekä maakuntaillassa. Vaakunamestarin kierroksella kaikki läsnäolevat nykyiset ja entiset
vaakunamestarit tarkastavat vieraille tarjottavan Vaakunaviinan laadun, sekä nykyinen
vaakunamestari suorittaa juoman kaatoa
myös muulle juhlaväelle.
Vaakunabileet
SKOn vaakunamestarin tehtäviin kuuluu järjestää juhlallisuudet, kun hänen mielestään
on siihen aika ja kun uusia vaakunoita on
saatu kerättyä maakunnista. Muodollisesti ne
voivat olla joko bileet tai sitsit tai jokin muu
tapahtuma.
Vappu
Vappuna osakunnilla tapahtuu paljon kaikenlaista usean päivän ajan. Vappua aloitellaan jo
muutama päivä ennen varsinaista vappuaattoa erilaisilla vuosittain vaihtuvilla tapahtumilla. Viime vuosina perinteeksi on muodostunut pari päivää ennen vappua järjestettävä
MacGyver-juomapeli-ilta. Vappuaattona SOsiksen edessä järjestetään pienimuotoinen
piknik, jossa on tarjolla monenlaista herkkua.
Osakunnat osallistuvat myös aktiivisesti TYYn
järjestämiin vappuperinteisiin ja Taidemuseonmäelle lakitukseen voitkin suunnistaa
osakuntien lippujen perässä. Vapunpäivän
SHO järjestää yhtenä kevään viimeisinä tapahtumina viinipiknikin ennen kesälaitumille
kirmaamista. Viinipiknik on usein järjestetty
Vartiovuorenmäellä, mutta sateisella ilmalla
on pysytelty osakunnan omissa tiloissa. Viinipiknikillä maistellaan erilaisia viinejä ja kaikenlaisia muitakin herkkuja ei kovinkaan vakavamielisesti. Näissä maisteluissa ei tarvitse
sylkeä pois!
TPO:lla puolestaan on ollut tapana järjestää viini-iltoja pari kertaa vuodessa, kerran keväällä ja kerran syksyllä. Viini-illat ovat olleet
hyvin suosittuja jäsenistön keskuudessa, eikä
heilläkään ole ollut tapana syljeskellä kuppiin.
Miesten- ja naistenkerhon grillaus /
kevätpiknik
Keväisin SKOn miestenkerho kutsuu naistenkerhon kanssaan grillaamaan leppoisassa piknik-hengessä. Viimeisinä vuosina osakunnan
edellinen inspehtori kutsui osakuntalaiset
luokseen kevätpiknikille. Inspehtorin vaihduttua jää nähtäväksi palataanko vanhaan kerhojen yhteisgrillausperinteeseen vai syntyykö
kokonaan uusi perinne.
matkaa.
SKOn kesäpäivät, joita nykyään kutsutaan
kesäretkeksi, ovat maakuntamatka Itä-Suomeen sopivaan kuntaan joko esim. kuraattorin kotoseuduille tai muuten tutustumaan
Itä-Suomen ihmeellisyyksiin. SKOn kesäretki
on jäänyt muutamana viime vuotena järjestämättä.
Sitsit
Sitsit on taustaltaan akateeminen pöytäjuhla, joissa syödään, lauletaan juomalauluja ja
pidetään puheita sekä seurataan ohjelmaa,
jota huonosti käyttäytyneet sitsitoverit tarjoavat. Osakunnat sitsaavat pari kertaa vuodessa
eri kokoonpanoissa, yhdessä ja erikseen. Joskus teemana on hallituksen vaihto, toisinaan
taas juhlitaan 50-luvun hengessä tai pidetään
prinsessasitsit. Sitsit eivät vaadi erityistä laulutaitoa, kunhan osaa aloittaa laulun samaan
aikaan kuin muutkin osallistujat.
Tervailta
TPO:n järjestämän terva-illan keskeinen teema on tietenkin kaikkien rakastama terva!
Tervaillassa nautitaan saunassa tervantuoksusta ja tervasaippuasta, päälle tuhti kulaus tervalimsaa, tervasilliä ja tervakarkkia.
Ilta huipentuu tervalauluun ja tietysti aidon
hautatervan maistamiseen. Kokonaisuuteen
kuuluvat myös enemmän tai vähemmän onnistuneet esitelmät ja tietopaketit tervasta,
sen valmistamisesta ja historiasta. Tapahtuma
on ollut suosittu ja osallistujamäärä on kasvanut vuosi vuodelta. Seuraavan kerran loppusyksystä 2009 pidettävästä Tervaillasta onkin
odotettavissa jälleen kerran entistä suurempi
ja hienompi tapahtuma, minkä toteuttaakseen TPO haki menestyksekkäästi
kulttuuriapurahaa.
Kesäpäivät
SHO järjestää vuosittain kesäpäivät nimensä
mukaisesti kesäkuukausien aikana. Kesäpäivät ovat kahden päivän mittainen vierailu siihen kuntaan, joka edellisenä syksynä on ollut
maakuntailtavieraana. Matkan aikana tutustutaan kuntaan erinäisin tavoin ja perinteisesti Sohon Torwet esiintyvät jossain vaiheessa
19
OSAKUNNAN PESTIT
INSPEHTORI
Inspehtori on osakunnan korkein virka. Titteliä kantava henkilö
on usein lähes myyttinen hahmo, joka tavataan yleensä kaksi kertaa vuodessa, sääntömääräisiä kokouksia johtamassa. Nykyistä ja
edeltäviä inspehtoreja saattaa tavata myös vuosijuhlissa. Inspehtorin tulee olla Turun yliopiston professori. Hänen tärkein tarkoituksensa on pitää yllä hyviä yhteyksiä yliopiston ja osakunnan
välillä.
KURAATTORI
Kuraattori on toiseksi ylin osakuntain virka, jonka toteutus
poikkeaa SHO:ssa hieman muista osakunnista. SHO:n kuraattori on vanhempi – mieluiten jo valmistunut – osakuntalainen, joka antaa neuvoja hallitukselle ja esimerkiksi valvoo uuden hallituksen järjestäytymistä. Muilla kuraattori sen sijaan
johtaa osakuntaansa, muun muassa toimimalla hallituksen
puheenjohtajana.
20
PUHEENJOHTAJA
SHO:n hallitusta johtaa kuraattorin sijaan puheenjohtaja, jonka saattaa tunnistaa haahuilemasta viran mukana periytyvissä PJ-tohveleissaan
pitkin osakuntaa. PJ laatii kokouksien esityslistat
ja huolehtii niiden koollekutsumisesta ja johtamisesta. PJ:n täytyy pysyä ajan tasalla osakunnan
toiminnasta ja huolehtia, että tulevia tapahtumia
aletaan järjestää ajallaan.
EMÄNTÄ
Emäntänä toimiminen on yksi osakuntain edustustehtävistä:
juhlissa istumapaikat plaseerataan siten, että emäntä, isäntä ja
korkea-arvoiset vieraat sijoitetaan keskeiselle paikalle. Emännän
tehtävä on yleisesti ottaen myös ruokapuolen koordinoiminen
osakunnan juhlissa; tarkemmat yksityiskohdat vaihtelevat osakunnittain. Emännän käytettävissä on emännänkaappi, joka sisältää oleellisia tykötarpeita juhlaan kuin juhlaan.
ISÄNTÄ
Juomapuolesta ja juhlavieraista pitää huolta osakunnan isäntä.
Virallisimmillaan tämän edustustehtävän hoito on maljapuheen
pitämistä juhlan alkajaisiksi ja tärkeille vieraille seuran pitämistä,
rankimmillaan(?) vaikkapa viinanhakumatkailu Viroon. Isännän
tehtäviin kuuluu myös ajoittainen osakunnan tilojen ja omaisuuden huoltaminen. SKO:n isännän tehtävä on juhlien vetämisen lisäksi huolehti osakunnan voimallisemmista juomista, kuten kippurahännästä sekä virvokkeista. Isännänkaappi on hänen
varastonsa ja isäntä täyttää sen vieressä sijaitsevaa kylmäkaappia. Juhlien jatkoilla isäntä tarjoaa jokaiselle vieraalle salaisella
reseptillä valmistettua isännän maljaa.
VAAKUNAMESTARI
SHO:n ja SKO:n perinteisiin kuuluu kerätä vaakunoita ”alueeseensa” kuuluvilta ja kuuluneilta kunnilta; osakuntien seiniä koristavat ja muistoa ylläpitävät monen edesmenneenkin kunnan
vaakunat. Vaakunamestarin tehtävä on huolehtia vaakunoiden
kunnosta. SHO:n vaakunamestarilla on myös raskas lisävastuu:
hänen tulee osakunnan juhlissa tarjoilla eniten tarvitseville Vaakunaviinaa vitjoistaan, kunhan paikalla olevien edeltäjiensä kera
on ensin tarkastanut Vaakunaviinan laadun. Myös TPO kerää
vaakunoita, vaikkei varsinaista vaakunamestaria olekaan.
VUOSIJUHLAMESTARI
Vuosijuhlien organisoija. Juhlaa edeltävien asioiden hoitamisen
lisäksi hän hoitaa myös seremoniamestarina toimimisen juhlan
aikana, varmistaen että juhlailta ja silliaamiainen sujuvat jouhevasti alusta loppuun. SKO:lla kaikki juhlat puolestaan hoituvat
emännän, isännän, juhlamestarin yms. yhteisponnistuksena.
Juhlamestari tällöin toimii enimmäkseen laulunjohtajana ja seremoniamestarina, kun taas isäntä huolehtii käytännön sujuvuudesta. TPO:n vuosijuhlat järjestää vuosijuhlatoimikunta, johon yleensä kuuluvat ainakin emäntä ja isäntä. Juhlan sujuvasta
kulusta huolehtivat seremoniamestari ja laulunjohtaja.
21
DOKAANI
SKO:n vuosijuhlien jatkoilla valitaan perinteisesti voimajuomien saloihin tutustunut henkilö, joka viimeisenä turmeltuneeseen uneen
vaipuu ja yleensä lähtee juhlistakin viimeisenä, jollei osakunnalla yöpyminen vie taas voittoa. Välillä johtaa laulua, kun yo-talojen on aika
herätä jaakkokullan tahtiin kello 6 aamulla. Dokaanin yleensä voi tavata juhlissa ja tunnistaa mustasta silinterihatusta, punaisesta viitasta
ja karjala-käädystä. XXXI (31:ksi) dokaaniksi veljeskunta kutsui Antti
Kaunismäen 2010 vuosijuhlien jatkoilla..
HARD COMEDY
EXPERIENCE
come and laugh your ass off!
KULINAARISEN TIEDEKUNNAN DEKAANI JA AMANUENSSI
Dekaani on Turun yliopiston kolmanneksi vanhimman tiedekunnan eli
SKO:n kulinaarisen tiedekunnan johtohahmo. Lähes 80-vuotisen olemassaolonsa aikana tiedekuntaa on ohjannut eteen päin kolme ansioitunutta dekaania: Yrjö Väisälä, Mauno Mielonen sekä viimeisimmät
vuodet osakunnan edellinen inspehtori Kaisa Häkkinen. Kulinaarisen
tiedekunnan amanuenssi puolestaan toimii linkkinä kulinaarisen tiedekunnan ja osakunnan hallituksen välillä.
S
BEAANI
Ensimmäisen vuoden osakuntalainen: nimitys tulee keskiajan
ranskalaisesta termistä bec jaune eli keltanokka ja edustaa hyvin vanhaa eurooppalaista yliopistoperinnettä. Osakuntaan
liittynyt henkilö on titteliltään
beaani siihen saakka, kunnes
osallistuu beaanibileisiin taikka
beaanisitseihin osakunnasta
riippuen, ja tulee näin kastettua civikseksi. Valitettavasti jotkut ovat niin epäonnisia, että
eivät ensimmäisenä vuotenaan
pääse osallistumaan, jolloin
titteli säilyy heidän harteillaan
seuraavaan vuoteen.
22
CIVIS
[lausutaan ”kiivis” tai ”siivis”]
Latinankielinen yliopistotermi;
vanhempi osakuntalainen, eli
henkilö, joka on osallistunut
beaanibileisiin/sitseihin ja saanut näin kasteensa. Käytännössä ero civiksen ja beaanin
välillä on olematon: yleisesti
ottaen civiksellä vain kuluu
keskimäärin enemmän tunteja osakunnalla hengailuun,
pelaamiseen, tenttikaljoitteluun, sohvalla nukkumiseen
ynnä muuhun yleiseen aktiviteettiin!
atakuntalais-Hämäläinen Osakunta on järjestänyt tiloissaan stand uppia jo vuosikausia.
Usein vedämme salin täyteen niinkin kuuluisilla
nimillä kuin Ismo Leikola ja Heli Sutela. Kotoperäisiin vakiovieraisiimme luetaan mm. Jacke
Björklund ja Sami Hedberg, jotka ovat huvittaneet kävijöitämme jo vuosia, ja silti heidät haluaa
nähdä aina vain uudestaan! Myös kansainvälisiä
vahvistuksia on S-Osiksen lavalla nähty, sillä Steve Hughes on reissanut S-Osikselle tekemään
keikkaa jopa Australiasta asti, ja onpa lavalla on
nähty Yhdysvalloista, rapakon takaa Suomeen
saapunut Rich Lyons.
Komediailtoja pidämme yleensä joka kuukauden alkupäässä torstaisin ja seuraavat
komediailtamme ovat 9.9., 14.10, ja
11.11. Tämän lisäksi joulun alla ja keväämmällä huhtikuun aikoihin
on pidetty vähän erikoisempia, aina erittäin suosittuja teemailtoja likaisem-
man
komiikan
dirty
nighteista
viisivuotisjuhliemme Best Of –iltaan. Teemojen
vaihtuvuutta lienee luvassa tänäkin vuonna, joten saavu sinäkin paikalle katsomaan mitä olemme tänä vuonna keksineet!
Vanhoja perinteitämme noudattaen, myymme lippummekin opiskelijaystävällisin hinnoin,
nimittäin opiskelijat maksavat sisäänpääsystään
vaivaiset kahdeksan euroa, ja SHO:n jäsenet jopa
vielä vähemmän, eli 6 euroa!
Ilmoitamme itsestämme SHO:n sähköpostilistan kautta, joten jos haluat saada tiedon
uusimmista stand up –nimistä ja keikoista
heti paikalle, seuraa sähköpostilistaamme,
ja saavu paikalle nauttimaan edullisesta
laatukomiikasta!
Teijo Lehtinen
Stand Up -klubimestari
23
24
25
SKO:
maakuntakerhosta
osakunnaksi muikkukukolla ja piirakalla
M
arraskuun 6. päivänä 1925 kokoontui
joukko itäsuomalaisia opiskelijoita
Turun Yliopiston Ylioppilaskunnan huoneistoon keskustelemaan oman maakuntakerhon perustamisesta. Yhteenliittymä
päätettiin perustaa ja se sai nimekseen
Savo-Karjalainen Ylioppilasseura. Uuden
seuran tarkoitus oli "yhdistää karjalaisiin ja
savolaisiin lukeutuvat Turussa opiskelevat
ylioppilaat toveripiiriksi, ylläpitämään jäsenissään isänmaan ynnä suomalaisen kansallisuuden rakkautta, tarjoamaan heille
tilaisuutta jalostavaan toverielämään sekä
herättämään ja vireilläpitämään heissä harrastusta tieteelliseen ja yhteiskunnalliseen
toimintaan Savon ja Karjalan hyväksi."
Savo-Karjalainen Kerho tunnettiin hauskana ja välittömänä yhteisönä. Suuri vaikutus tähän maineeseen oli kerhon juhlilla.
Shemeikan päivänä huhtikuussa vietettiin
kerhon vuosijuhlaa, jonka muodot ovat
säilyneet kuta kuinkin samoina näihin päiviin. Juhlaillallinen, puheet, tervehdykset ja
maakuntalaulut kuuluivat vuosijuhlien ohjelmaan jo 1920-luvulla. Pääjuhlan jälkeen
ilonpito jatkui tavallisesti tanssin merkeissä
pikkutunneille.
Sotavuodethan oli monessa paikassa
hiljaiseloa ja niiden jälkeenkin pelättiin jo
pahinta. SKO julistautui ensimmäisenä osakunnaksi 9.5.1957 yliopiston maakuntakerhoista. Tähän johti suurien jäsenmäärien
kausi, kun ylioppilaskunta siirsi beaanien
(uusi opiskelija) koulutuksen maakuntakerhoille jo 1955. Julistautumisessa
26
saivat nykyiset voimahahmot valtansa eli
perustettiin virat inspehtorille ja kuraattorille.
Osakuntien pakkojäsenyys johti suurimpaan jäsenmäärää vuonna 1969, jolloin
liittyneenä oli 999 opiskelijaa. Toimitilat
olivat Ylioppilastalo A:n alakabinetissa, jossa pidettiin juhlia, tanssiaisia ja pyöritettiin
pientä olutravintelia. Suurin osa toimintatavoista ja perinteistä onkin peräisin 60-luvulta. Kyykkääminen ja kyykän akateemisiin
maailmanmestaruuskilpailuihin osallistuminen aloitettiin myös 1960-luvulla. Pako
ylioppilaskunnan tieltä 1973 jätti osakunnan tyhjän päälle, kunnes 1975 perustettii
Satakuntalais-Hämäläisen Osakunnan kanssa S-Osakuntien disko eli nykyään S-Osis.
Kritiikkiä oli välimallin kapakaksi ryhtymisestä, mutta taloudelliset seikat pakottivat
rokkikonserttien järjestämiseen ja oluentarjoiluun. Ainejärjestökeskus teki kolauksen
taloudelliseen tilanteeseen, koska ihmiset
siirtyivät ainejärjestöjen suojiin juhlimaan.
Kuitenkin 80-luvulla kukoistus alkoi taas ja
osistanssit voivat mitä parhaimmin. Vuosijuhlat olivat laulun ja tanssin täyttämät ja kosteudesta ei ollut pulaa. Pienen välilaman jälkeen
osistoiminta ja osakuntatoiminta on 90-luvun
lopussa vireytynyt ja uusi laulukirja painettiin
sekä historiikki julkaistiin. 2000-luvun alussa
toiminta uudistui vastaavaan nykypäivän opiskelijankin tarpeita.
Vaikeita ja hyviä aikoja on ollut, mutta mitä
nykyään? Osakunnallahan on monia kerhoja,
joihin muun muassa lukeutuu miestenkerho,
naistenkerho ja uusi tulokas Väliin Putoajien
Kerho. Näiden lisäksi osakunnan suojissa pyörii Suomen vanhin punaviinikerho, jossa ei
kuppiin syljetä. Kuten miestenkerhossa maistellaan olutta, niin punaviinikerhossa viiniä,
mutta ilman sitä turhaa snobbailua. Kerhojen
lisäksi ruoka on lähellä osakuntaa ja pyöriihän
ennen uudistusta Turun yliopiston 7. tiedekunta eli Kulinaarinen tiedekunta osakunnan
suojeluksessa. Tiedekuntahan perustettiin jo
30-luvulla, joten ikää on kertynyt. Muutenhan
osakunnat järjestävät tapahtumia laidasta
laitaan. Nykypäivää korostaa SHOn ja TPOn
kanssa tiivistynyt yhteistyö ja osakuntaveren
sekoittuminen. Seuraava etappi onkin selviytyä peruskorjauksesta, jonka on määrä alkaa
hamassa tulevaisuudessa.. Historiikkia tarkemmin löytyykin sitten osakunnan uusilta nettisivuilta, kunhan ne valmistuvat.
27
TPO:N PARISUHTEET
1928–2010
T
urun yliopisto täytti vuonna 1928 kunnioitettavat kuusi vuotta! Paras lahja minkä leikki-ikäinen yliopisto sai oli uusi Turun
Yliopiston Pohjalainen Kerho. Yhteiselo jatkuu yhä vuonna 2009; 87-vuotias yliopisto
ja 81-vuotias osakunta ovat saavuttaneet
kypsän rakkauden tuomat ilot ja surut.
Nykypäivän parisuhteeseen kuuluvat
tietysti oleellisena osana nimenvaihdokset.
Pohjalaisesta kerhosta tuli Pohjalainen osakunta vuonna 1957, ja vuonna 1969 nimeen
liitettiin vielä ry.
Elonsa aikana TPO on heilastellut monien
tahojen kanssa. Turun kolme muuta osakuntaa ovat tulleet tutuiksi vuosikymmenten
saatossa oikein hyvin. Viimeisten vuosien
aikana tämä heilastelu on keskittynyt SHO:n
ja SKO:n suuntaan, kun taas pitkäikäinen yhteiselo TVO:n kanssa on vähentynyt merkit-
Lähretähänkö puukkohippasille?
Peräseinäjokelaisen taiteilijan Minna
Vaaranmaan suunnittelema Poro on
edustanut TPO:ta muutaman vuoden
menestyksekkäästi niin paidoissa ja
haalarimerkeissä kuin julisteissa ja juhlissakin. Missä poro, siellä pohjalaisia.
Saanen esitellä, Poro:
28
pullaa ja puukkohippaa:
pohjalaisen osakunnan
toiminta
V
tävästi. Mielenkiinnolla seuraamme milloin
vanha suola alkaa mahdollisesti janottaa ja
TPO huomaa heräävänsä krapulaisena jälleen TVO:n kainalosta?
Arkinen elämä koostuu monesti tylsistä
rutiineista, mutta millaista onkaan elämä,
kun nämä rutiinit ovat pääasiassa juhlia ja
muita iloisia tapahtumia? Vuosijuhlat, Hämeenekatuärhentelöt, sitsit, viini-illat, toimistobileet, leffassa ja teatterissa käynnit ja
liikuntatapahtumat! Nämä ovat TPO:n rutiineja, jotka ovat jatkuneet joko vuosien tai
vuosikymmenten ajan.
anhojen juhlien ja perinteiden lisäksi
TPO:n toimintaan kuuluu puuhastelua
esimerkiksi urheilun ja kulttuurin parissa.
Osakunta tukee jäsenten yhteisiä käyntejä
elokuvissa, teattereissa ja museoissa. Käyntikohteet valitaan kaikille avoimissa viikoittaisissa kokouksissa. Urheilun merkeissä
innokkaita osallistujia on riittänyt jäiseen
avantoon asti. Olemme keilanneet, seinäkiipeilleet, osallistuneet kyykkäturnauksiin,
tehneet pyöräretkiä ja paljon muuta. Jatkuvaan toimintaan kuuluu myös Nova Botnica
-lehtemme julkaiseminen. Neljästi vuodessa järjestettävät myyjäiset Jusleniassa ovat
hyvä tapa tavata osakuntalaisia kahvittelun
ohella. Epävirallisemmin pidämme hauskaa
toimistolla ja/tai ravitsemusliikkeissä järjestettävissä iltamissa. Toimiston sohvat ja jääkaappi palvelevat tarvittaessa vuorokauden
ympäri. Mm. prinsessabileet ja POI eli perseet olalle -ilta ovat olleet suosittuja, samoin
kuin peli-illat. Pari kertaa vuodessa järjestämme sitsejä (perinteisiä opiskelijajuhlia,
joissa syödään, juodaan ja lauletaan), usein
yhdessä rakkaiden naapuriosakuntien kanssa. Syksyisin uusia jäseniä on juhlistettu
beaanisitseissä. Tervetuloa mukaan pelaamaan, hippailemaan ja viihtymään! Tai vain
murjottamaan ja juomaan!
29
KYYKKÄÄ TURUSSA
mitä ihmettä?
K
yykkää, tuota karjalaista perinnepeliä,
pelataan nykyään monessa paikassa.
Kuten... Karjalassa. Onneksi laji on noussut
viime vuosikymmenten aikana myös opiskelijoiden suosioon. Tästä hyvänä osoituksena
ovat vuosittain ystävänpäivän aikoihin Tampereen Hervannassa pelattavat Akateemisen
kyykän MM-kilpailut. Vanhojen mestarien
listaa lukiessa saattaa äkkinäisempi yllättyä;
SKO on (ainakin) 8-kertainen maailmanmestari. Vain Karjalainen Osakunta Helsingistä on
yltänyt mestaruuteen useammin. Vaan mitä
kuuluu akateemiselle kyykälle Turussa nykyään?
Ihan hyvää kuuluu, kiitos kysymästä. Savo-Karjalainen Osakunta on järjestänyt perinteistä SKO Open -kyykkäturnausta vuosittain
ikimuistoisista ajoista asti, ja pari vuotta sit-
ten piti kiertopalkintokin uusia, kun vanhaan
ei enää mahtunut mestaruusplakaatteja.
Nykyään kevättalvelta syksylle siirretyssä turnauksessa kilvoitellaan Kuraattorin Maljasta,
jonka osakunnalle lahjoitti 2000-luvun alussa
neljä peräkkäistä mestaruutta voittanut HC
Kirvesperseet. Seuraavan kerran malja on siis
jaossa jo syys-lokakuussa, ole tarkkana jos
haluat mukaan koittamaan onneasi ja taitojasi.
Turkulaisen opiskelijakyykän nykyisen
nousun merkittävänä mahdollistajana on ollut SKO:n kyykkäliiga, jossa lajista kiinnostuneet yliopistolaiset (ja vähän muutkin) ovat
päässeet hiomaan taitojaan säännöllisesti
Educariumin kyykkäkentällä. Liiga pyörähtää
jälleen käyntiin syksyllä SKO Openin jälkeen.
Mikäli laji siis kiinnostaa, kokoa porukka ja
tule Openiin kokeilemaan miltä tuntuu, ja jos
innostus syttyi todella, niin ei muuta kuin liigaan mukaan.
Mihin tahansa kyykkäaiheiseen pyrkii
vastailemaan osakunnan kyykkämestari Aki Halonen, helpoiten tavoitettavissa osoitteesta [email protected] tai
osakunnan irc-kanavalta #sko.fi satunnaisiin kellonaikoihin.
30
31
Turun Yliopiston Satakuntalais-Hämäläinen Osakunta
Turun Yliopiston Savo-Karjalainen Osakunta
Turun Yliopiston Pohjalainen Osakunta
2010