1. No category

LENTOPALLON
SÄÄNNÖT
CASEBOOK
2013 Versio
14.3.2014
SISÄLLYSLUETTELO
ESIPUHE
4
SÄÄNTÖJEN SOVELTAMISEN TEOREETTISET PERIAATTEET
5
MUUTOKSET
8
CASET
6
1
OSALLISTUJAT
.........................................................9
Kielletyt esineet (1.1-1.2)
Kapteeni (1.3-1.7)
..................................................9
.......................................................9
Valmentaja (1.8-1.13) . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 10
2
PELIMUOTO
. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 13
Arvonta (2.1)
. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 13
Sijoittumis- ja kenttäkiertovirheet (2.2-2.7) . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 13
3
PELITAPAHTUMAT . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 15
Pallon pelaaminen (3.1-3.10) . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 15
Tunkeutuminen vastustajan pelialueelle (3.11-3.12)
. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 17
Pelaaja verkolla (3.13-3.22) . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 17
Syöttö (3.23-3.29) . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 19
Hyökkäys (3.30-3.34) . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 21
Torjunta (3.35-3.48) . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 22
4
PELIKATKOT JA VIIVYTYKSET . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 26
Vaihdot (4.1-4.23)
. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 26
Aikalisät ja tekniset aikalisät (4.24-4.25)
. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 32
Virheellinen katkopyyntö (4.26-4.28) . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 32
Loukkaantumiset (4.29-4.32) . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 33
Pelin viivyttäminen (4.33-4.36) . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 34
Ulkopuolinen häirintä (4.37-4.38) . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 35
5
LIBERO . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 36
Libero (5.1-5.30) . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 36
6
OSANOTTAJIEN KÄYTTÄYTYMINEN . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 45
Osanottajien käyttäytyminen (6.1-6.9) . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 45
7
TUOMARIT JA HEIDÄN VELVOLLISUUTENSA . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 49
Tuomarit ja heidän velvollisuutensa (7.1-7.11) . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 49
8
ERIKOISTILANTEET . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 52
Erikoistilanteet (8.1-8.7) . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 52
9
ERIKOISTILANTEITA SUOMESTA . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 55
Pelin häiritseminen (9.1)
. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 55
Ulkopuolinen häirintä (9.2) . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 55
Verkkotuomarin tehtävät (9.3) . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 55
Pallon pelaaminen vastustajan puolella (9.4)
. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 56
ESIPUHE
Lentopallo on loistava peli – kysypä vaikka miljoonilta ihmisiltä jotka pelaavat sitä, seuraa-vat
otteluita, analysoivat peliä ja tuomitsevat otteluita. Peliä on aktiivisesti kehitetty viime vuosina ja se
onkin kehittynyt valtavasti yhdeksi huippukilpailukykyisimmistä urheilumuodoista. Lisääntynyt
jännitys, nopeus, räjähtävät suoritukset, puhdas ja terve image ja valtavat TV katsojamäärät ovat
luoneet impulssin kehittää peliä vielä pidemmälle tehdäksemme siitä vielä yksinkertaisemman ja
houkuttelevamman vielä laajemmalle katsojakunnalle. Tämä on ollut taustana jatkaessamme pelin
sääntöjen kehittämistä.
Kuitenkin, tehdessämme oikean ja yhdenmukaisen sääntöjen tulkitsemisen maailman näyttämöllä
on erittäin tärkeätä edelleen kehittää lajia.
Casebook on kokoelma ottelutapahtumia ja niiden sääntötulkintoja jotka ovat hyväksytty FIVB:n
sääntökomissiossa ja jotka perustuvat viimeisimpään pelisääntöversioon.
Casebook eli lentopallon tilannekirja on suomennettu englanninkielisestä versiosta mahdollisimman
tarkasti.
Tämän version suomentajina ovat toimineet Jori Ostrovskij sekä Pasi Hakkarainen. Palautetta
(virheet ym.) voi lähettää Jorille osoitteeseen [email protected].
4
SÄÄNTÖJEN SOVELTAMISEN TEOREETTISET PERIAATTEET
Erotuomari soveltaa sääntöjä käytäntöön. Sääntöjen oikea soveltaminen edellyttää, että erotuomari
hallitsee säännöt virheettömästi ja soveltaa niitä ottelutilanteessa oikein ja päättäväisesti, ja
kaikkein tärkeintä on sääntöjen perusperiaatteiden hallinta. Ellei näitä valmiuksia ole, sääntöjä ei
voida milloinkaan hallita täydellisesti ja joudutaan luonnollisesti suuriin vaikeuksiin niiden
soveltamisessa. Erityisesti tilanteissa, joita ei ole tarkoin kuvattu säännöissä, tuomarin on tehtävä
päätös omaan arvovaltaansa nojautuen. Säännön 23.2.3 mukaan "Hänellä on valta tehdä päätös
missä tahansa peliä koskevassa asiassa, myös sellaisessa, jota ei mainita säännöissä."
(Päätuomarin valtuudet; suom. huom.). Tämä edellyttää sääntöjen muodon ja käytännön
soveltamisen perusperiaatteiden täydellistä hallintaa.
Voidakseen soveltaa sääntöjä oikein erotuomareiden on tunnettava täydellisesti seuraavat
toimintaperiaatteet ja sääntöjen muodon ja käytännön soveltamisen teoreettiset perusteet.
1.
Sääntöjen tehtävä:
Jos halutaan soveltaa sääntöjä oikein, on tiedettävä, miten ne toimivat:
1.a
Pelin luonteenomaisuus:
Säännöt antavat pelille luonteen ja erottavat lentopallon muista urheilulajeista.
a.
Säännöt määrittävät pelin olosuhteet, laitteet ja välineet, kentän pinnan ja
mitat, vaatimukset verkolle ja palloille jne.
b.
Säännöt säätävät osallistujien määrän, pelaajien määrän kentällä ja heidän
asemansa, kiertojärjestyksen jne.
c.
Säännöt asettavat pelitavat, miten palloa käsitellään pelissä, ylityskaistan ja
miten voitetaan piste, erä ja ottelu.
1.b
Pelaamisen laillisuus:
Monissa säännöissä määritellään ja erotetaan selvästi oikea pelaaminen väärästä ja
laittomasta. Pelaamisen laillisuutta koskevat säännöt ovat sääntöjä, jotka
tuomareiden tulee opetella ja selvittää tarkoin hallitakseen niiden oikean
soveltamisen.
1.c
Ottelun puolueettomuus:
Kaikkien kentän ominaisuuksia, laitteita, tekniikkaa ja jopa käyttäytymistä koskevien
sääntöjen tulee olla samoja molempien joukkueiden kaikille pelaajille. Tällä
tarkoitetaan "PUOLUEETTOMUUTTA", joka on erittäin tärkeä tekijä
tuomaritoiminnassa. Sääntöjen soveltaminen pelaavien joukkueiden välillä eri tavoin
on epäoikeudenmukaista, vaikka se olisi tahatontakin. Sääntösovellusten tarkkuus ja
sääntöjen käytännön hallinta ovat siten puolueettoman ja oikeudenmukaisen
tuomaritoiminnan perusta.
1.d
Kouluttaminen:
Urheilullinen käyttäytyminen on jokaisen urheilijan tavoite kaikissa lajeissa. Luku 7,
"Ottelun osanottajien käyttäytyminen", käsittelee juuri tätä aihetta. Jokaisen
erotuomarin on painotettava tätä tavoitetta, koska se on urheilun ydinasioita.
Urheilun tarkoituksena ei ole vain kilpailla, vaan myös luoda urheilullinen ja
oikeudenmukainen ilmapiiri sekä kehittää suvaitsevaisuutta ja maailmanlaajuista
ystävyyttä.
5
2.
3.
Sääntöjen muotoiluun vaikuttavat tekijät:
Sääntöjen tulee olla sopusoinnussa urheilun kehityksen vaatimusten kanssa. Seuraavat
tekijät on sen vuoksi otettava huomioon sääntöjä muotoiltaessa ja niitä tarkistettaessa:
2.a
Tekninen ja taktinen kehitys:
Sääntöjen tulee vastata teknisen ja taktisen kehityksen vaatimuksiin, mutta myös
johtaa aloitteellisesti lajin kehitystä.
2.b
Näyttävyyden vaatimukset:
Jokaisen urheilutapahtuman suosio riippuu melkoisesti sen viihdyttävyydestä.
Viihdyttävyys näkyy yleisön tunnetasosta. Tätä on NÄYTTÄVYYS.
2.c
Yhteiskunnalliset julkisuusvaatimukset:
Sosiaalinen tekijä, yhteiskunta, vaikuttaa suuresti nykyaikaisen urheilun kehitykseen.
Julkisuus on tärkein ja tehokkain tapa herättää yleisön kiinnostus ja saavuttaa sen
hyväksyntä. Tämä on yksi huomioon otettava avaintekijä.
2.d
Taloudelliset vaatimukset:
Kaiken urheilun edistäminen vaatii luonnollisesti taloudellista tukea. Tämän vuoksi on
tehtävä joitain myönnytyksiä.
Sääntöjen soveltamisen perusperiaatteet:
Sääntöjen soveltamisen perusperiaatteet perustuvat edellä mainittuihin kahteen
osa-alueeseen: sääntöjen tehtävään ja niiden muotoiluun vaikuttaviin tekijöihin. Näiden
osa-alueiden asettamien vaatimusten perusteella sääntöjen soveltamisen tärkeimmät
periaatteet ovat:
3.a
Hyvät ja oikeudenmukaiset otteluolosuhteet:
Perusperiaatteena on luoda pelaajille parhaat mahdolliset olosuhteet ja edellytykset
pelata parhaalla mahdollisella suoritustasollaan. Suoritustaso kuvastaa lajin tasoa.
Urheilijat ovat harjoitelleet vuosia osallistuakseen kilpailuun. Kilpailu on siis
urheilijoille merkittävä tilaisuus näyttää ja verrata harjoittelunsa tehoa ja
pelaamisensa tasoa. Urheilijoiden tason oikeudenmukainen vertailu ja ottelun tai
kilpailun oikea lopputulos edellyttää, että pelaajat pystyvät täydelliseen näyttöön ja
äärimmäiseen suoritukseen.
Erotuomarin on ehdottomasti tiedostettava, että jokaisella teknisellä
tuomariratkaisulla on ilmeinen henkinen vaikutus pelaajiin. Tällainen vaikutus
aiheuttaa aina joko positiivisen tai negatiivisen reaktion. Yksi erotuomarin
perusvaatimuksista onkin antaa pelaajille todelliset mahdollisuudet parhaisiin
mahdollisiin suorituksiin. Tästä näkökulmasta on erittäin tärkeää, että erotuomarin
tuomiot ovat tasaisia ja varmoja. Tasaisten ja varmojen tuomioiden toiminnallinen
perusta on tarkkuus ja henkinen perusta oikeudenmukaisuus. Erotuomarin toinen
keino auttaa ottelua korkealle suoritustasolle on säätää ottelun rytmi sopivaksi. Se ei
saa olla liian nopea, eikä hidas.
3.b
Näyttävyyteen rohkaiseminen:
Näyttävyys on lajin edistämisen perustekijä. Erotuomarin on pidettävä tärkeänä
tekijänä myös yleisön innostuksen herättämistä. Hänen on esimerkiksi hyvä miettiä,
miten vähentää ja lyhentää katkoja ja kuinka tuoda esiin ottelun huipputapahtumia.
Tuomari ei saa aktiivisesti vaikuttaa yleisöön eikä myöskään lannistaa sitä eikä
laimentaa sen innostusta. Erotuomarin tehtävänä on myös edistää lajia.
6
3.c
Toimitsijoiden yhteistoiminta:
Erotuomarijoukon yhteistoiminta on hyvän erotuomaritoiminnan ja ottelun oikean
johtamisen kulmakivi. Jokaisella erotuomarijoukon jäsenellä on sääntöjen tarkoin
määräämät vastuualueensa ja valtuutensa. Jokaisella erotuomarijoukon jäsenellä on
määrätty, omien tehtäviensä mukainen paikka kentällä. Yksittäisen erotuomarin
sijainti saattaa vaikeuttaa pelin kokonaisuuden hahmottamistä mutta se on
suunniteltu siten, että erotuomarijoukolla on parempi kokonaisnäkemys ottelusta.
Toimitsijoiden täydellinen yhteistoiminta on siten ainoa keino varmistäa, että tuomiot
ovat oikeita ja että tuomaristolle asetettuja velvollisuuksia ja vastuita noudatetaan
tarkasti.
Kaiken edellä esitetyn perusteella on siis selvää, ettei erotuomari huolehdi ainoastaan ottelun
johtamisesta ja sääntöjen oikeasta soveltamisesta vaan ottaa huomioon myös ottelun henkiset,
sosiaaliset ja tekniset tekijät. Erotuomari ei ole vain järjestyksen pitäjä ja tuomari vaan myös
kouluttaja ja lajin markkinoija.
7
MUUTOKSET 2013 VERSIOSSA
Kokonaan poistettuja ovat caset
5.27
8.8
Korjattuja tai täydennettyjä ovat caset:
1.9
1.10
1.11
1.12
2.5
3.5
3.10a (uudelleennumeroitu)
3.14
3.47
4.27
4.30
4.33
5.2
5.5
5.7
5.8
5.13
5.16
5.17
5.18
5.21
6.1
6.2
6.3
6.4
6.6
6.7
6.9
7.8
8.3
Uusia ovat caset:
3.10b
5.27
5.29
5.30
8
1 Osallistujat
1.1 Kielletyt esineet
Tuomio:
Joukkue pyysi vaihtoa. Verkkotuomari huomasi, että
kentälle tulevalla pelaajalla oli jalkaproteesi. Onko
sellainen sallittua?
Verkkotuomari sallii proteesin käytön varmistettuaan,
ettei se aiheuta loukkaantumisriskiä pelaajalle itselleen
tai muille pelaajille. Toisaalta jos pelaajalla on kipsi,
hänellä ei ole oikeutta pelata eikä istua joukkueen
penkillä.
(Sääntö 4.5.1)
1.2 Kielletyt esineet
Tuomio:
Pelaajalla oli sormessaan sormus, jossa on terävä
timantti. Päätuomari pyysi pelaajaa poistamaan
sormuksen sormestaan. Pelaaja ilmoitti, että se olisi
mahdotonta. Onko pelaajalla oikeus pelata sormus
sormessaan?
Periaate säännössä on se, että pelaajan on poistettava
sormus sormestaan. Jos se on mahdotonta, sormus
täytyy teipata siten, ettei se vahingoita pelaajaa itseään
tai muita pelaajia. On tärkeää, että tuomari kertoo sekä
pelaajalle että valmentajalle, että pelaaja yksin on
vastuussa kaikista tämän sormuksen aiheuttamistä
loukkaantumisista ja niiden seurauksista.
(Sääntö 4.5.1)
1.3 Kapteeni
Tuomio:
Pelikapteeni oli useissa tilanteissa kyseenalaistanut
tuomarin päätökset. Kuinka päätuomarin pitäisi
suhtautua tähän?
Mikäli käytös päätuomarin mielestä ylittää säännön
5.1.2 asettamat rajat, päätuomarin on varoitettava
pelikapteenia (Sääntö 21.1). Mikäli käyttäytyminen
jatkuu samanlaisena, pelikapteenia on rangaistava
punaisella kortilla räikeästä käytöksestä (piste ja syöttö
vastapuolelle).
(Sääntö 5.1.2, 20.1, 20.2, 21.2, K.9)
1.4 Kapteeni
Tuomio:
'A':n pelikapteeni ei ollut varma joukkueensa
syöttöjärjestyksestä ja pyysi verkkotuomaria
vahvistamaan joukkueensa pelipaikat ennen kuin peliä
jatketaan. Onko pelikapteenin toiminta oikein?
Pyyntö on oikeutettu. Tuomarin täytyy olla tarkkana, että
oikeutta pelijärjestyksen kysymiseen ei käytetä väärin.
(Sääntö 5.1.2.2)
1.5 Kapteeni
Tuomio:
Joukkueen 'A' pelikapteenilla oli vaikeuksia päätellä,
ketkä 'B':n pelaajista pelasivat etukentällä. Pelikapteeni
pyysi päätuomaria tarkistamaan vastapuolen
pelijärjestyksen. Onko tämä pyyntö sallittu?
Jos pyyntö ei ole luonteeltaan toistuva, päätuomari voi
pyytää verkkotuomaria tarkistamaan vastapuolen
pelijärjestyksen. Kuitenkin ainoa tieto, joka
järjestyksestä annetaan, on se, onko järjestys oikein vai
väärin. Mitään informaatiota siitä, ketkä ovat etu- ja
ketkä takapelaajia ei anneta.
(Sääntö 5.1.2.2)
1.6 Kapteeni
Tuomio:
Pelikapteeni näki rajatuomarin osoittavan torjunnan
koskettaneen palloa. Päätuomari ei huomannut
rajatuomarin merkkiä. Kuinka pelikapteeni pyytää oikein
ja kohteliaasti päätuomaria kysymään rajatuomarin
näyttöä?
Pallorallin päätyttyä pelikapteeni voi kohottaa kätensä
kohteliaalla eleellä pyytääkseen lupaa keskustella
päätuomarin kanssa. Hän voi pyytää tuomaria
selittämään sääntötulkintansa. Päätuomarin on
kunnioitettava pyyntöä.
(Sääntö 5.1.2.1, 20.2.1)
9
1.7 Kapteeni
Tuomio:
Tuomari antoi joukkueen 'A' pelaajalle rangaistuksen.
'A':n pelikapteeni protestoi tuomarin antamaa
rangaistusta.
Päätuomari ilmoitti, että tuomarin päätös asiassa oli
lopullinen ja mitään protestia ei hyväksyttäisi.
Oliko tuomarin ilmoitus oikein?
Tuomari oli väärässä. Tuomarin pitää selkeästi kertoa
syy kyseiseen päätökseen. Ellei pelikapteeni ole
tyytyväinen selitykseen, hän voi varata itselleen
oikeuden merkitä virallinen vastalauseensa ottelun
pöytäkirjaan ottelun jälkeen. Sääntöjä tai rangaistusten
soveltamistä koskevat vastalauseet ovat sallittuja ja ne
on hyväksyttävä. Mitään keskustelua tapahtuneesta ei
sallita ottelun aikana.
FIVB:n kilpailuissa joissa on mukana valvontakomitea
voi joukkueen valmentaja pyytää ottelun juryn
presidenttiä pitämään tuomarikokouksen.
Tuomarikokouksen toimintatavat on käyty läpi
tuomarointiohjeissa (Refereeing Guidelines and
Instructions).
Toisaalta joukkueet eivät saa protestoida tuomarien
normaaleja päätöksiä vastaan.
(Sääntö 5.1.2.1, 23.2.4)
1.8 Valmentaja
Tuomio:
Päätuomari huomasi, että valmentajalla oli korvanappi,
jolla hän kommunikoi mainospaneelien takana istuvalle
tilastoijalle. Ovatko tällaiset välineet sallittuja?
Tällaisten välineiden käyttö on sallittua. Kaksi tilastoijaa
saa istua pelialueen päädyssä, varsinaisen pelialueen
ulkopuolella mainospaneelien takana, mutta he eivät
saa astua kentälle, pelialueelle, valvonta-alueelle tai
joukkueiden penkkien lähelle.
1.9 Valmentaja
Tuomio:
Ottelun kahdessa ensimmäisessä erässä valmentajalla
oli erimielisyyksiä päätuomarin kanssa. Hän käveli
verkkotuomarin luokse ja vaati selitystä päätuomarin
tuomiosta. Verkkotuomari keskusteli hänen kanssaan
kahdesti yli kymmenen sekunnin ajan. Sovelsiko
verkkotuomari sääntöjä oikein?
Säännön 5.1.2 mukaan ainoastaan joukkueen
pelikapteenilla on oikeus puhutella tuomareita ja pyytää
selityksiä. Valmentajalla ei ole siihen oikeutta.
Verkkotuomarin tulisi kieltäytyä keskustelemasta hänen
kanssaan ja pyytää häntä poistumaan paikalleen. Jos
pyyntöä ei noudateta, verkkotuomarin on ilmoitettava
asiasta heti päätuomarille, joka päättää sopivasta
seuraamuksesta.
Normaalisti päätuomari varoittaa päävalmentajaa
käyttäytymisestä pelikapteenin kautta ilman
rangaistusta.
Tätä pidetään pienten käytösrikkomusten rankaisun
VAIHEENA 1. Tuomari voisi antaa keltaisella kortilla
varoituksen valmentajalle suoraan, mikä tarkoittaisi
rankaisun VAIHETTA 2, ja ilmaisisi joukkueelle sen
saavuttaneen rangaistusten tason. Keltainen kortti
merkitään pöytäkirjaan.
Jos vastaava käyttäytyminen jatkuu, päätuomari
rankaisee pelikapteenin kautta valmentajaa punaisella
kortilla räikeästä käytöksestä, mistä aiheutuu pallohäviö
ko. joukkueelle.
(Sääntö 5.1.2, 5.2.3.4, 21.1, 21.2, 21.3)
10
1.10 Valmentaja
Tuomio:
Joukkueen valmentaja liikkui vapaa-alueella.
Halutessaan aikalisän hän pyysi apuvalmentajaa
painamaan summeria, minkä jälkeen valmentaja näytti
asianmukaisen käsimerkin. Oliko tämä hyväksyttävä
tapa pyytää aikalisää?
Tämä on hyväksyttävä aikalisäpyyntö. Päävalmentajalla
on velvollisuus pyytää aikalisä tavalla joka edellyttää
sekä summerin painamistä että virallista käsimerkkiä.
Päävalmentajalla on oikeus liikkua vaihtopenkin
puoleisella vapaa-alueella ja pelin sujumisen takia voi
päävalmentaja pyytää joukkueen jotain muuta jäsentä,
ei välttämättä apuvalmentajaa, painamaan summeria,
mutta päävalmentajan täytyy näyttää oikea käsimerkki.
(Sääntö 5.2.1, 5.2.3.3, 5.3.1)
(JS. On huomioitava, että kukaan muu joukkueen jäsen
ei voi istua päävalmentajalle varatulla tuolilla.)
1.11 Valmentaja
Tuomio:
Ottelun aikana apuvalmentaja ja joukkueen terapeutti
seurasivat päävalmentajaa juoksemalla hänen
vierellään sivurajan lähellä. Päätuomari ei reagoinut
asiaan millään lailla. Toimivatko joukkueen jäsenet
oikein?
Säännöt sallivat ainoastaan päävalmentajan liikkuvan
vapaasti vapaa-alueella, hyökkäysrajan jatkeen ja
lämmittelyalueen välillä. Tässä kilpailussa valmentajaa
rajoitti myös valmentaja-alueen raja. Muiden joukkueen
jäsenten tulee istua joukkueen penkeillä tai olla
lämmittelyalueella. Päätuomarin olisi pitänyt varoittaa
valmentajaa asiasta pelikapteenin välityksellä ja vaatia
apuvalmentajaa ja joukkueen terapeuttia istumaan
penkille.
(Sääntö 5.2.3.2, 5.2.3.4, 5.3.1)
1.12 Valmentaja
Tuomio:
Ottelussa valmentaja tuli kentälle takarajan kohdalle
antaakseen ohjeita joukkueen Liberolle. Toisessa
tilanteessa valmentaja seisoi sääntöjen vastaisesti
vaihtoalueella. Valmentajan sijainti esti kirjuria
näkemästä syöttäjää. Miten tuomarien tulisi toimia?
Päävalmentajalla ja ainoastaan päävalmentajalla on
oikeus liikkua vapaa-alueella iskurajan jatkeen ja
lämmittelyalueen välillä. Valmentajalla ei ole oikeutta
mennä kentälle hoitamaan valmentajan tehtäviä. Sen
vuoksi valmentaja oli väärässä kolmessa kohdassa.
Hänen ei ole sallittua:
1) mennä kentän taakse syöttöalueelle
2) mennä vaihtoalueelle (keskirajan jatkeen ja iskurajan
jatkeen väliselle alueelle)
3) mennä kentälle.
Ensimmäisellä kerralla päätuomarin tulee pelikapteenin
välityksellä antaa valmentajalle suullinen varoitus.
Hänen tulee huomauttaa valmentajaa pelikapteenin
kautta valmentajan liikkumisen rajoista. Tähän ei liity
rangaistusta. Tätä pidetään pienten käytösrikkomusten
rankaisun VAIHEENA 1. Tuomari voisi antaa keltaisella
kortilla varoituksen valmentajalle suoraan, mikä
tarkoittaisi rankaisun VAIHETTA 2, ja ilmaisisi
joukkueelle sen saavuttaneen rangaistusten tason.
Keltainen kortti merkitään pöytäkirjaan.
Mikäli valmentajan käytös jatkuu, päätuomari rankaisee
päävalmentajaa käytösrangaistuksella (punainen kortti)
räikeästä käytöksestä. (Sääntö 5.2.3.4)
11
1.13 Valmentaja
Tuomio:
Valmentaja käytti kainalosauvoja hoitaessaan
tehtäväänsä. Pallorallien aikana hän istui penkillä
kainalosauvojen ollessa penkin edessä. Aikalisien ja
pelikatkojen aikana hän käytti kainalosauvoja vapaaalueella joukkueen penkin edessä. Saako valmentaja
käyttää kainalosauvoja vapaa-alueella hoitaessaan
tehtäväänsä ottelun aikana?
Valmentaja saa käyttää kainalosauvoja seistessään tai
kävellessään.
12
2 Pelimuoto
2.1 Arvonta
Tuomio:
Arvonnan voittamisen jälkeen ennen ensimmäistä ja
viidettä erää, joukkueen 'A' kapteeni valitsi sekä
vasemmanpuolisen kenttäpuoliskon että syötön. Oliko
kapteenilla oikeus tähän?
Arvonnan voittaneen joukkueen kapteenilla on
valittavana kolme eri vaihtoehtoa:
1) syöttö,
2) vastaanotto,
3) kenttäpuoliskon valinta.
Jos arvonnan voittanut valitsee kenttäpuoliskon, toisen
joukkueen kapteenin on hyväksyttävä toinen
kenttäpuolisko ja hän saa valita syötön tai vastaanoton.
Jos arvonnan voittanut kapteeni valitsee syötön, toisella
on automaattisesti vastaanotto mutta hän voi valita
kenttäpuolen. Vastaavasti jos voittanut kapteeni valitsee
vastaanoton, toisella on automaattisesti syöttö mutta
hän voi valita kenttäpuolen.
(Sääntö 7.1.2)
2.2 Sijoittumis- ja kenttäkiertovirheet
Tuomio:
Ottelussa keskimmäinen takapelaaja (VI) seisoi selvästi
keskimmäisen etupelaajan (III) etupuolella. Juuri ennen
vastapuolen takapelaaja hyppäsi ilmaan eikä
koskettanut kenttää etupelaajan etupuolella
syöttöhetkellä. Toimiko joukkue oikein?
Kun pelaaja hyppää ilmaan, hän säilyttää sen paikan,
jossa hän viimeksi kosketti kenttää. Vaikka takapelaaja
siis oli syöttöhetkellä ilmassa, paikka, jossa hän
viimeksi kosketti kenttää, on merkitsevä, ja siksi
takapelaaja oli väärässä pelipaikassa syöttöhetkellä,
joten joukkueelle tuomitaan pallohäviö ja syöttö
vastapuolelle.
(Sääntö 7.4, 7.4.2, 7.4.3)
2.3 Sijoittumis- ja kenttäkiertovirheet
Tuomio:
Syöttöhetkellä keskimmäinen takapelaaja (VI) seisoo
molemmat jalat aavistuksen verran keskimmäisen
etupelaajan (III) jalkojen takana. Syöttöhetkellä
takapelaajan toinen käsi on maassa selvästi
etupelaajan jalkojen etupuolella. Onko tämä sallittu
sijoittuminen vastaanottavalle joukkueelle?
Laillinen tilanne. Pelaajien keskinäinen sijainti
määräytyy ainoastaan heidän lattiaa koskettavien
jalkateriensä mukaan.
(Sääntö 7.4.3, 7.5)
2.4 Sijoittumis- ja kenttäkiertovirheet
Tuomio:
Syöttöhetkellä passari seisoo etukentällä niin, että osa
hänen jalastaan on keskirajan päällä ja pieni osa
vastapuolen puolella keskiviivan yli. Verkkotuomari
viheltää heti aloituksen jälkeen pelaajan sijoittuneen
väärin, koska hän ei syöttöhetkellä ole kokonaan kentän
rajojen sisäpuolella. Toimiko verkkotuomari oikein?
Verkkotuomari toimi oikein.
(Sääntö 1.3.3, 7.4)
2.5 Sijoittumis- ja kenttäkiertovirheet
Tuomio:
Kun syöttö oli lähtenyt, kirjuri ilmoitti väärästä
syöttäjästä. Pöytäkirjasta näkyi ainoastaan, että #5:n
piti syöttää, eikä #11:n, joka syötti.
Päätuomari päätti antaa pisteen ja syötön vastapuolelle
#11 syötön vuoksi ja joukkueen täytyi palata oikeaan
kenttäjärjestykseen. Pisteitä ei otettu pois joukkueelta.
Oliko päätuomarin päätös oikea?
Tuomio oli oikea sen tiedon perusteella, joka
tuomareilla siinä tilanteessa oli käytettävissä. (Sääntö
7.7.1, 23.2.3)
13
2.6 Sijoittumis- ja kenttäkiertovirheet
Tuomio:
Joukkue voitti pallorallin ja oikeuden seuraavaan
syöttövuoroon. Ennen pelaajan syöttöä pelikapteeni
pyysi verkkotuomaria tarkistamaan kuka on heidän
seuraava syöttäjänsä. Kirjuri vastasi verkkotuomarille,
että pelaaja #10 on seuraava syöttäjä.
Pelaaja #10 syötti neljä pistettä ja ennen viidettä
syöttöä kirjuri informoi verkkotuomaria että itse asiassa
oikea syöttäjä olisikin pelaaja #8.
Tuomarin päätös tilanteessa oli oikea. Tällaisessa
tilanteessa käyttäytymisrikkeet ja tekniset aikalisät
jäävät voimaan. Joukkueet pitää palauttaa
mahdollisimman lähelle alkuperäistä järjestystä. Nämä
muutokset pitää merkitä pöytäkirjan
huomautussarakkeeseen.
Päätuomari tuomitsi että pelaajan #10 syöttämät neljä
pistettä poistetaan. Joukkue palautettiin tilanteeseen
jolloin pelaajan #8 tulisi syöttää. Kaikki aikalisät ja
vaihdot noiden neljän pallorallin aikana mitätöitiin, ei
kuitenkaan teknisiä aikalisiä.
Pelaaja #8 meni sen jälkeen syöttämään siitä
tilanteesta jossa pelikapteeni oli kysynyt oikeaa
syöttäjää. Toimiko päätuomari oikein?
2.7 Sijoittumis- ja kenttäkiertovirheet
Tuomio:
Vihellettyään aloitussyöttöluvan päätuomari huomasi
joukkueella olevan vain viisi pelaajaa kentällä. Sekä
Libero että korvattu pelaaja olivat vielä
lämmittelyalueella ilman aikomusta osallistua peliin.
Mikä on tuomareiden toiminta ko. tilanteessa?
Päätuomarin tulee viheltää aloituslupa ollessaan varma,
että joukkueet ovat valmiina pelaamaan ja syöttäjällä on
pallo hallussaan. Terve järki kertoo meille että tietyt
asiat ovat joukkueiden vastuulla. Esimerkiksi, tuomari ei
informoi pelaajaa jos pelaaja syöttää väärästä paikasta
tai seisoo toinen jalka kentän ulkopuolella
syöttöhetkellä.
Koska päätuomari huomasi tilanteen vasta
aloitussyöttöluvan antamisen jälkeen on tuomarilla
olemassa ainoastaan yksi vaihtoehto: hänen tulee
viheltää välittömästi ja pysäyttää peli, tuomita
viivytyssanktio virheen tehneelle joukkueelle ja jatkaa
peliä viivytysseuraamuksen mukaisesti. (Huom. jos
joukkue ehtii syöttää, tulee päätuomarin tuomita
pallohäviö, eikä viivytysseuraamusta siinä tapauksessa
tule.)
(Sääntö 7.5, 7.7, 12.3, 12.4.3)
14
3 Pelitapahtumat
3.1 Pallon pelaaminen
Tuomio:
Vastaanottaja vastaanotti syötön heikosti ja pallo meni
antennin ulkopuolelta verkon toiselle puolelle. Passari
juoksi pallon perään vastapuolen vapaa-alueelle ja
palautti pallon normaaliin suuntaan omaa kenttäänsä
kohti. Passarin epäonneksi pallo ei mennytkään verkon
yli vaan osui verkkoon vastapuolen puolella, missä
vastapuolen keskitorjuja otti pallon käteensä.
Päätuomari vihelsi ennen kuin vastapuolen pelaaja
koski palloon ja näytti pallon ’ulos’. Oliko tämä oikea
tuomio tuomarilta ja millä hetkellä pallo on ’ulkona’?
Päätuomarin näyttö oli oikein, koska pallo menee ’ulos’,
kun se kokonaisuudessaan on vapaa-alueen
ulkopuolella vastapuolen kenttäpuolella.
Pallo olisi myös ulkona mikäli se osuisi vastapuolen
pelaajaan vapaa-alueella, kunhan hän ei yrittäisi estää
joukkuetta palauttamasta palloa omalle puolelleen.
(Sääntö 10.1.2, 10.1.2.2)
3.2 Pallon pelaaminen
Tuomio:
Aikomuksenaan pelata palloa joukkueen ensimmäisellä
kosketuksella pelaaja löi palloa alakautta kämmen
ylöspäin käännettynä. Päätuomari antoi pelin jatkua.
Toimiko päätuomari oikein?
Kosketus on tuomittava pallokontaktin laadun
perusteella, eli onko pallo kopattu ja/tai heitetty.
Tuomarin ei pitäisi tällaisessa tapauksessa viheltää liian
hätäisesti, ellei hän varmasti näe palloa kopattavan
ja/tai heitettävän.
(Sääntö 9.2.1, 9.2.2, 9.3.3, 9.3.4)
3.3 Pallon pelaaminen
Tuomio:
Hyökkääjä löi pallon torjuntaan. Pallo pomppasi takaisin
hyökkääjän kenttäpuoliskolle, missä pelaaja yritti pelata
palloa kyynärvarsillaan. Pallo pomppasi käsivarresta
toiseen ja siitä edelleen hänen rintakehäänsä, ilman
että hän ehti reagoida tapahtumaan, eikä palloa kopattu
eikä heitetty. Tuomari antoi pallon jatkua. Toimiko hän
oikein?
Tuomari oli oikeassa. Tämä oli joukkueen ensimmäinen
kosketus vastapuolelta tulevaan palloon ja siksi
peräkkäiset kosketukset olivat sallittuja, koska ne
tapahtuivat yhden pelisuorituksen aikana, eikä hän
kopannut tai heittänyt palloa.
3.4 Pallon pelaaminen
Tuomio:
Pelaaja yritti torjua hyökkäystä. Pallo osui hänen
käsiinsä ja putosi verkon ja pelaajan väliin. Torjuja löi
palloa yhdellä kädellä alakautta. Pallo osui vähän
pelaajan käteen ja vartaloon ja tuomari vihelsi ja
tuomitsi heiton. Toimiko hän oikein?
Kontakti palloon määrittelee onko kosketus oikein vai
koppi tai heitto. Koska kyseessä oli joukkueen
ensimmäinen kosketus, torjujalla on oikeus peräkkäisiin
kosketuksiin, mikäli hän tekee vain yhden
pelisuorituksen. Koppi tai heitto voidaan joka
tapauksessa tuomita joukkueen ensimmäiselläkin
kosketuksella.
(Sääntö 9.2.2, 9.2.3.2, 14.2)
On olemassa useita ’ensimmäisen kosketuksen’
tilanteita, joissa peräkkäiset kosketukset ovat sallittuja:
1. Syötön vastaanotto
2. Hyökkäyksen puolustus (hyökkäys voi olla joko ’kova’
tai juju)
3. Oman torjujan jälkeinen kosketus
4. Vastapuolen torjunnasta kimmonneen pallon
pelaaminen
(Sääntö 9.2.3.2, 14.2)
15
3.5 Pallon pelaaminen
Tuomio:
Pelaaja vastaanotti syöttöä. Pallo meni verkon päälle,
missä syöttävän joukkueen etupelaaja torjunnassa
’ohjasi’ sen vastapuolen lattiaan. Oliko toiminta oikein?
On sallittua torjua pallo ja suunnata se suoraan
vastapuolen kenttään. Päätuomarin täytyy päättää,
oliko torjujan kosketus palloon oikea. Huomioon otetaan
ainoastaan se, lyötiinkö palloa oikein vai oliko kyseessä
koppi tai heitto. Koppi tai heitto on mahdollinen vaikka
kyseessä olisikin torjunta. (Sääntö 9.2.2)
3.6 Pallon pelaaminen
Tuomio:
Pelaaja hyppäsi ilmaan yrittäessään pelastaa palloa
lähellä katsomoa. Kosketuksen jälkeen pelaaja putosi
katsomoon koskematta lattiaan. Oliko tämä oikein?
Sallittu pelaaminen. Pelaajalla on oikeus pelata palloa
omalla kenttäpuolellaan vapaa-alueen ulkopuolella.
Pelialueen ulkopuolella, mutta vain omalla
kenttäpuolellaan, pelaaja saa ottaa tukea
kanssapelaajasta tai mistä tahansa rakennelmasta
ylettyäkseen palloon.
(Sääntö 9, 9.1.3)
3.7 Pallon pelaaminen
Tuomio:
Pallorallin aikana pelaaja haki palloa katsomosta. Juuri
kun pelaaja oli lyömässä palloa, katsoja otti pallon
käteensä. Valmentaja vaati pallon uusimistä, koska
katsoja esti peliä. Päätuomari kieltäytyi. Toimiko
päätuomari oikein?
Kyllä. Pelaajalla on oikeus yrittää tavoitella palloa
katsomosta tai mistä tahansa pelialueen ulkopuolelta
joukkueen penkki mukaan lukien. (Huom. Sääntö 10.1.2
(Vain vapaa-alueelta em. tapauksessa)). Toisaalta,
vaikka pelaajalla on ’etuoikeus’ palloon pelialueella,
pelialueen ulkopuolella tällaista oikeutta ei ole.
(Sääntö 9, 9.1.3)
3.8 Pallon pelaaminen
Tuomio:
Ottelussa pelaaja on hyökkäsi erittäin voimakkaasti.
Vastapuolen puolustus ei onnistunut täydellisesti, ja
pallo kimposi ulos pelialueelta. Joukkueen toinen
pelaaja juoksi pallon perään ja pelasti pallon näyttävästi
pudoten samalla vapaa-alueen reunaa rajaavien
mainospaneeleiden päälle. Pelaajan poikkeuksellisen
aktiivinen yrittäminen sai yleisöltä voimakkaat
suosionosoitukset. Päätuomari vihelsi pilliin ja näytti,
että palloa oli kannettu tai heitetty. Yleisö protestoi hyvin
äänekkäästi tuomarin päätöstä vastaan. Oliko tuomari
oikeassa ja miten tuomarin pitäisi harkita tuomioitaan
tämän kaltaisessa tilanteessa?
Tuomari ei ole vain ottelun johtaja, joka valvoo
mekaanisesti sääntöjen noudattamistä, vaan hänen
velvollisuutensa on myös edistää lentopallon mainetta
urheilulajina. Näyttävyys on pääelementti lentopallon
suosion edistämisessä. Tuomarin ei pidä toimia yleisöä
miellyttääkseen mutta hänen ei myöskään tule
masentaa sitä. Tuomarin on päätöksiä tehdessään
pyrittävä säilyttämään tasapaino tuomioidensa teknisten
ja sosiaalisten vaikutusten välillä. Käytännössä on
toisinaan tarpeen tehdä tiettyjä teknisiä kompromisseja
tärkeämpien sosiaalisten päämäärien saavuttamiseksi.
Tätä kutsutaan tuomaroinnin taiteeksi.
3.9 Pallon pelaaminen
Tuomio:
Ottelussa 'B'-joukkueen pelaaja hyökkäsi vastapuolen
torjuntaan. Pallo meni torjujan käsistä antennin päältä
osittain ylityskaistan ulkopuolelta ja päätuomarin päältä
'B':n vapaa-alueelle. 'A':n takapelaaja ryntäsi pallon
perään pelatakseen sen takaisin omalle puolelleen.
Rajatuomari liputti pallon ulos ja päätuomarin vihelsi
pallon olevan "ulkona" 'B':n eduksi. 'A':n pelikapteeni
väitti että pallo oli mennyt vapaa-alueelle osittain
ylityskaistan ulkopuolelta ja olisi siksi ollut pelattavissa.
Oliko päätuomarin päätös oikein?
Päätuomarin päätös oli väärin. Pallo meni vastapuolen
vapaa-alueelle antennin yli osittain ylityskaistan
ulkopuolelta. Tämän vuoksi 'A':lla olisi ollut oikeus
palauttaa pallo omalle kenttäpuolelleen ylityskaistan
ulkopuolelta kentän samalla sivulla. Rajatuomarin ei
olisi tullut liputtaa palloa "ulos" koska pallo oli vielä
pelissä.
(Sääntö 10.1.2)
16
3.10a Pallon pelaaminen
Tuomio:
Ottelussa joukkueen toisen kosketuksen jälkeen pallo
ohitti verkkotason ylityskaistan ulkopuolelta. Kyseisen
rajan rajatuomari liputti vastaavan merkin, mutta
päätuomari ei reagoinut siihen. Ottelun jälkeen
rajatuomari kysyi päätuomarilta miksi tämä sivuutti
hänen näyttönsä. Miten päätuomarin tulisi vastata?
Tuomarilla ei ole oikeutta viheltää ennen kuin virhe
tapahtuu. Pallo voitaisiin sääntöjen mukaan palauttaa
joukkueen kolmannella kosketuksella. Niinpä hän voi
viheltää ainoastaan seuraavissa tapauksissa:
- Pallo koskettaa vastapuolen pelaajaa
- pallo menee ulos
- pallo menee vastapuolen vapaa-alueen ulkopuolelle
- palautettaessa pallo ylittää verkkotason ylityskaistan
kautta
- joukkue koskee palloon neljännen kerran
- pelaaja koskettaa vastapuolen kenttää.
(Sääntö 8.4.1, 8.4.2, 9.1, 10.1.2, 10.1.2.1, 10.1.2.2)
3.10b Pallon pelaaminen
Tuomio:
Pelaaja otti syötön vastaan yläkautta sormilyönnillä
passisuorituksen tapaan, mutta suorituksessa oli kaksi
erillistä kosketusta.
Päätuomari ei tuominnut kaksoiskosketusta.
Oliko päätös oikea?
FIVB:n hallitus päätti kokouksessaan huhtikuussa 2013
pitää joukkueen ensimmäisen kosketuksen säännöt
2009-2012 sääntötekstin mukaisina ja tutkia sääntöä
9.2.4 lisää. Sen perusteella päätuomari oli
tulkinnassaan oikeassa. Palloa ei kuitenkaan saa
kopata eikä heittää vastaanottosuorituksen aikana
(Sääntö 9.2.3.2, 9.2.4
3.11 Tunkeutuminen vastapuolen
pelialueelle
Tuomio:
Sääntö 11.2.1 sanoo: "Verkon alittaminen ilmatilassa on
sallittu, mikäli se ei häiritse vastapuolen pelaamistä.".
Säännön hengen mukaan on täysin selvää, ettei
estämistä sallita. On kohtuullista olettaa, että pelaaja
joka on kokonaisuudessaan omalla puolella ja
vastapuolen pelaaja astuu jalkojen päälle tulee
estetyksi. Tämän kaltaisessa tilanteessa hyökkääjää
tulee rangaista pallohäviöllä. Tilanteen tarkkailu on yksi
verkkotuomarin tehtävistä.
(Sääntö 11.2.1, 11.2.2.1, 11.2.4)
Takapelaaja teki hienon hyökkäyksen ponnistaen
hyökkäysrajan takaa ja tuli maahan siten, että hänen
kantapäänsä olivat keskilinjan päällä mutta suurin osa
jalkateristä vastapuolen torjujan jalkojen päällä. Torjuja
yritti pelata palloa mutta ei pystynyt liikkumaan riittävän
nopeasti tavoittaakseen sitä. Hän vetosi
verkkotuomariin estämisestä mutta verkkotuomari ei
reagoinut. Tapahtuma toistui useaan kertaan ja
verkkotuomari eväsi pyynnön joka kerta. Toimiko
verkkotuomari oikein?
Tuomio:
3.12 Tunkeutuminen vastapuolen
pelialueelle
Verkkotuomarin olisi pitänyt viheltää virheellisen
toiminnan merkiksi, koska hyökkääjä esti vastapuolen
pelaajaa. Torjujan joukkueen olisi pitänyt voittaa pallo.
(Sääntö 11.2.1)
Hyökkääjä heilautti jalkaansa verkolla niin, että se
vahingossa osui vastapuolen torjujaan verkon alla.
Kontakti esti vastapuolen torjujaa pelaamasta
torjunnasta kimmonnutta palloa ja hänen joukkueensa
hävisi pallon. Kuinka verkkotuomarin olisi pitänyt
reagoida tilanteeseen?
3.13 Pelaaja verkolla
Tuomio:
Pelaaja vastaanotti syötön huonosti ja takapassari
joutui lähtemään etukentältä takakentälle passaamaan
palloa. Kääntyessään passari kosketti kevyesti verkkoa.
Verkkotuomari ei viheltänyt tilanteessa virhettä. Oliko
tuomarin toiminta oikein?
Tuomarin toiminta oli oikein, koska verkkokosketus ei
häirinnyt peliä.
(Sääntö 11.3.1, 11.4.4)
17
3.14 Pelaaja verkolla
Tuomio:
Pelaaja nosti pallon verkkoa kohti. Pallo ohitti
verkkotason osittain. Passari kurkotti verkon toiselle
puolelle ja passasi pallon hyökkääjälle, jotta tämä voisi
tehdä hyökkäyslyönnin. Päätuomari vihelsi virheen.
Oliko peli sääntöjen vastaista?
Päätuomarin päätös oli oikea. Verkon yläpuolella
pelaajalla ei ole oikeutta koskettaa palloa vastapuolen
ilmatilassa ja palauttaa sitä omalle puolelleen. Passarin
toiminta oli siis sääntöjen vastaista. Verkon alapuolinen
pelaaminen on sen sijaan eri asia. Verkon alapuolella
pallo voidaan palauttaa omalle puolelle niin kauan kuin
se ei ole kokonaisuudessaan ohittanut verkkotasoa.
(Sääntö 9, 11.2.1)
3.15 Pelaaja verkolla
Tuomio:
Pelaaja hyökkäsi palloa, joka oli passattu verkon päälle.
vastapuolen torjuja koski palloon omalta puoleltaan
samanaikaisesti hyökkääjän kanssa. Samanaikaisen
kosketuksen jälkeen pallo putosi torjujan
kenttäpuoliskolle rajojen ulkopuolelle ja päätuomari
tuomitsi pallon hyökkääjän joukkueelle. Oliko
päätuomarin päätös oikea?
Päätuomarin päätös oli väärä. Jos pelaajat koskettavat
palloa samanaikaisesti verkon päällä ja pallo putoaa
kentän ulkopuolelle, virhe on vastapuolisen joukkueen.
Tuomarin tuomio oli siis väärä, pallon uloslyöjäksi olisi
pitänyt tulkita hyökkääjä ja torjujan joukkueen olisi
pitänyt voittaa pallo. Vaikka pallon painaminen verkon
päällä vastapuolten pelaajien toimesta "pitkittyy" ei
kyseessä ole virhe vaan palloralli jatkuu.
(Sääntö 9.1.2.2, 9.1.2.3)
3.16 Pelaaja verkolla
Tuomio:
'A':n pelaaja oli torjumassa 'B':n hyökkääjää. Hyökkäys
työnsi verkkoa siten, että se osui torjujan kyynärvarsiin.
Päätuomari ei viheltänyt verkkovirhettä, vaikka torjuja
oli pelaamassa palloa. Oliko tuomarin päätös oikea?
Päätuomari oli oikeassa. Jos verkko iskeytyy torjujaan
(pallon vaikutuksesta), ei tapahdu virhettä. Jos torjuja
sen sijaan itse osuu verkon ylänauhaan torjunnassa,
tapahtuu virhe. (Sääntö 11.3.3, 11.4.4)
3.17 Pelaaja verkolla
Tuomio:
Pelaaja torjui vastapuolen erittäin kovaa hyökkäystä.
Pallo pomppasi torjujan käsistä kauas torjujan kentän
takarajan taakse. Libero juoksi pallon perään ja teki
tiikerin puolustaakseen pallon peliin. Kaikki katsojat
keskittyivät tähän puolustussuoritukseen ja osoittivat
suosiotaan Liberolle. Torjujan laskeuduttua maahan
torjuntasuorituksestaan lopettaen samalla
torjuntasuorituksensa hän kääntyi ympäri jatkaakseen
peliä. Kääntyessään ympäri hän kuitenkin kosketti
olkapäällään verkkoa. Verkkotuomari vihelsi
verkkovirheen. Tulisiko tämä viheltää virheeksi?
Verkkotuomari oli väärässä. Sääntö 11.3.1 sanoo että
verkon koskeminen ei ole virhe muuten kuin tilanteessa
jossa se häiritsee peliä.
(Sääntö 11.3.1, 11.4.4)
3.18 Pelaaja verkolla
Tuomio:
Kolme hyökkääjää juoksi verkkoa kohti ja takapassari
passasi pallon hyökkääjälle pelipaikalle neljä.
Vastapuolen torjunta vaimensi hyökkäystä ja pallo
kimposi takakentälle. Samalla hetkellä kun hyökkääjä
hyökkäsi pelipaikalla neljä, vastapuolen torjuja osui
verkkoon tehdessään torjuntayrityksen torjuakseen
hyökkääjän pelipaikalla kaksi. Verkkotuomari vihelsi
verkkovirheen koska torjuja kosketti verkkoa. Oliko
verkkotuomarin toiminta oikein?
Ei, verkkotuomari oli väärässä. Uuden säännön
tarkoitus on vähentää tilanteita, jotka keinotekoisesti
lyhentävät pallorallia. Hyökkäys tapahtui pelipaikalla
neljä ja verkkokosketus paikalla kaksi. Koska ko.
hyökkääjä eikä häntä torjuntayritystä tehnyt pelaaja ollut
osallisena pallon pelaamiseen eikä verkkokosketus
häirinnyt peliä, niin silloin verkkokosketus ei ollut virhe
eikä palloa olisi tullut keskeyttää. (Sääntö 11.3.1)
18
3.19 Pelaaja verkolla
Tuomio:
Keskitorjuja lähestyi iskeäkseen palloa. Joukkueen
takapassari epäonnistui passin ajoituksessa ja pallo
meni iskijän yli pudoten lattiaan ennen kuin kukaan
koski palloon. Vastapuolen keskitorjuja ja koski verkon
ylänauhaa yrittäessään torjua hyökkääjää.
Verkkokosketus tapahtui ennen kuin pallo osui lattiaan.
Tuomari vihelsi keskitorjujalle verkkovirheen. Oliko
päätuomarin toiminta oikein?
Tuomarin päätös oli oikea. Keskitorjuja "pelasi palloa"
koskiessaan verkon ylänauhaa, vaikka pallo ei
koskenutkaan hyökkääjää eikä torjujaa.
(Sääntö 11.3.1, 11.4.4)
3.20 Pelaaja verkolla
Tuomio:
Joukkue teki kuviohyökkäystä kahden hyökkääjän ja
passarin toimesta etukentällä. Keskipaikan sijaan
passari passasikin nelospaikalle. Tehdessään niin,
vastapuolen keskitorjuja yritti torjua 3-paikalla ja osui
verkon ylänauhaan yrittäessään torjua keskihyökkääjää.
Päätuomari vihelsi keskitorjujalle verkkovirheen. Oliko
päätös oikea?
Päätös oli oikea. Jos pelaaja ja pallo ovat tuomarin
mielestä riittävän lähellä toisiaan ja pelaaja koskettaa
verkon ylänauhaa, päätös oli oikea ja verkkokosketus
oli tosiaan verkkovirhe.
(Sääntö 11.3.1, 11.4.4)
3.21 Pelaaja verkolla
Tuomio:
Pelaaja vastaanotti palloa ottelupallotilanteessa.
Hyökkäyksen jälkeen hyökkääjä laskeutui alas
epätasapainossa, otti kaksi askelta ja kevyesti kosketti
verkkoa antennin ulkopuolella pallon ollessa vielä
pelissä. Päätuomari vihelsi tilanteesta verkkovirheen
joka päätti ottelun. Oliko päätuomarin päätös oikea?
Päätuomarin päätös oli väärä. Koska peliä ei häiritty,
verkkokosketus ei ollut virhe. (Sääntö 11.3.1, 11.3.2,
11.4.4)
3.22 Pelaaja verkolla
Tuomio:
Passari passasi pallon hyökkääjälle. Kun hyökkääjä oli
lyönyt palloa, hän myös tönäisi polvellaan passaria.
Tönäisy aiheutti passarin osumisen kevyesti verkkoon.
Verkkotuomari vihelsi tilanteesta verkkovirheen. Oliko
tämä oikea sääntötulkinta?
Verkkotuomarin päätös oli väärä, koska passarin
verkkokosketus ei häirinnyt peliä. (Sääntö 11.3.1,
11.4.4)
3.23 Syöttö
Tuomio:
Pelaaja oli siirtynyt syöttöpaikalle oikean syöttäjän
sijaan. Heti kun syöttö oli lähtenyt, kirjuri ilmoitti asiasta
verkkotuomarille, joka vihelsi pelin poikki. Toimiko kirjuri
oikein?
Oikea toiminta kirjurilta. Kun väärä syöttäjä
valmistäutuu syöttämään, kirjurin on odotettava, kunnes
syöttö on tapahtunut. Kirjurilla voi olla kello, summeri tai
jokin muu äänimerkki asian ilmoittamiseksi. (Sääntö
7.7.1, 12.2.1, 12.7.1, 25.2.2.2)
3.24 Syöttö
Tuomio:
Teknisen aikalisän jälkeen väärä syöttäjä valmistäutui
syöttämään. Päätuomari vihelsi syöttöluvan. Syöttävä
joukkue huomasi virheensä ja vaihtoi syöttöpaikalle
oikean syöttäjän. Päätuomari vihelsi sen jälkeen uuden
syöttöluvan. Oliko päätuomarin toiminta oikein?
Päätuomarin toiminta oli väärin. Syöttölupa annetaan
vain kerran pillillä ja käsimerkillä. Tämän jälkeen
joukkueella on 8 sekuntia aikaa suorittaa syöttö
säännönmukaisesti.
19
3.25 Syöttö
Tuomio:
Syöttäjä heitti pallon ilmaan ja antoi pudota sen lattiaan.
Hän nappasi pallon pompusta ja heitti sen ilmaan
uudestaan ja syötti sitten ennen kuin 8 sekuntia
aloitusluvan antamisesta oli kulunut. Toimiko pelaaja
oikein?
Pelaaja toimi väärin. Palloa täytyy lyödä kädellä tai
käsivarren osalla sen jälkeen kun se on heitetty tai
vapautettu ilmaan käsistä syöttöyritystä varten. Mikä
tahansa suoritus, minkä päätuomari tulkitsee pallon
heittämiseksi syöttöä varten, täytyy päättyä pallon
lyömiseen em. tavalla.
(Sääntö 12.4.2)
3.26 Syöttö
Tuomio:
Syötetty pallo osui verkkoon ja antenniin ennen
vastapuolen pelaamistä. Päätuomari vihelsi
syöttövirheen. Oliko päätuomarin toiminta oikein?
Päätuomarin toiminta oli oikein. Pallon osuminen
antenniin tulkitaan ulos menneeksi palloksi. (Sääntö
8.4.3)
3.27 Syöttö
Tuomio:
Syötetty pallo osui verkkoon verkon ylänauhan
alapuolelle. Päätuomari vihelsi välittömästi pallorallin
päättyneeksi. Milloin tuomarin tulee viheltää tällaisessa
tilanteessa palloralli päättyneeksi?
Päätuomari vihelsi tilanteessa oikeaan aikaan. Syötetyn
pallo täytyy mennä verkon yli ylityskaistan sisäpuolelta.
Jos näin ei tapahdu, on syöttö automaattisesti
virheellinen jolloin päätuomari myös sen sillä hetkellä
virheeksi viheltää. Päätuomarin ei pidä odottaa että
pallo osuu lattiaan tai syöttävän joukkueen pelaajaan.
(Sääntö 12.6.2.1)
3.28 Syöttö
Tuomio:
Joukkueella oli pallo, ja se oli valmiina syöttöön.
Pelikapteeni kysyi joukkueensa oikeaa syöttäjää. Kirjuri
ilmoitti, että oikea syöttäjä on numero 6. Pelikapteeni
kiisti tämän tiedon ollen sitä mieltä, että numero 1 olisi
syöttövuorossa, ja hänelle ilmoitetaan uudelleen, että
syöttäjä on pelaaja numero 6. Pelikapteeni ei ollut
edelleenkään tyytyväinen ja hänen yrittäessään
lähestyä päätuomaria tämä antoi syöttöluvan.
Sekavassa tilanteessa joukkuetta rangaistiin, koska
syöttö ei lähtenyt 8 sekunnin kuluessa. Tarkistettaessa
tilannetta uudestaan pöytäkirjasta havaittiin, että
joukkueen valmentaja oli jättänyt virheellisen
aloitusjärjestyslipukkeen, jossa numero 6 oli kahdessa
paikassa. Toisessa paikassa olisi pitänyt olla numero 1,
jonka olisi tässä tilanteessa pitänyt olla syöttäjänä,
kuten kapteeni arvelikin. Miten tuomarien pitää toimia
tässä tilanteessa?
Tämän tapauksen ratkaisemisessa on käytettävä
maalaisjärkeä. Ensimmäisen virheen teki valmentaja
antaessaan virheellisen aloitusjärjestyslipukkeen. Tämä
virhe jäi huomaamatta niin verkkotuomarilta kuin
kirjuriltakin.
Sen johdosta joukkuetta ei pitäisi rangaista väärästä
syöttäjästä, vaan pelaajan 1 pitäisi saada syöttää.
Toisaalta valmentajan alkuperäinen virhe aiheutti peliin
viivytyksen, joten joukkueelle on määrättävä
viivytyssanktio.
Lisäksi verkkotuomarin tulee pyytää uusi
aloitusjärjestyslipuke valmentajalta.
3.29 Syöttö
Tuomio:
Ottelussa 'A' syötti. Pallo verkkoon ja putosi kohti lattiaa
'A':n puolella. 'B':n pelaaja kurotti verkon alta toiselle
puolelle ja otti pallosta kopin ennen kuin pallo osui
lattiaan. Onko tämä sallittua?
Pallo on pelissä kunnes päätuomari on varma, että
pallo ei tule ylittämään verkkoa sääntöjen mukaan.
Siinä vaiheessa päätuomarin tulee viheltää välittömästi.
Sen vuoksi pelaaja voi ottaa pallosta kopin heti kun
tuomari on viheltänyt pilliin virheen merkiksi.
20
3.30 Hyökkäys
Tuomio:
Takapassari hyppäsi etukentällä ilmaan ja passasi
pallon hyökkääjää kohti pallon ollessa
kokonaisuudessaan verkon yläpuolella. Ennen kuin
hyökkääjä ehti koskea palloon, se ajautui verkon
toiselle puolelle, missä vastapuolen passari torjui sen.
Päätuomari salli pelin jatkua. Toimiko hän oikein?
Päätuomari oli väärässä. Passista tuli takapelaajan
laiton hyökkäyslyönti sillä hetkellä kun hyökkäyslyönti
toteutui (tässä tapauksessa pallon osuessa vastapuolen
torjuntaan). Vastapuolen olisi kuulunut voittaa pallo.
(Sääntö 13.1.3)
3.31 Hyökkäys
Tuomio:
Joukkueen toisella kosketuksella takapassari hyppäsi
etukentällä ilmaan ja kosketti palloon, joka oli kokonaan
verkon yläpuolella. Passin sijasta hän päättikin jujuttaa
pallon verkon yli. Ennen kuin pallo oli saavuttanut
verkkotason, vastapuolen torjuja H kurottautui
kokonaan verkkotason toiselle puolelle ja torjui pallon.
Miten päätuomarin tulisi toimia?
Oikea ratkaisu on, että vastapuoli voitti pallon, koska
takapelaaja toteutti hyökkäyslyönnin etukentältä pallon
ollessa kokonaan verkon yläpuolella. Samalla hetkellä
kun pallo kosketti torjujaa, sääntöjenvastainen
hyökkäyslyönti toteutui.
(Sääntö 13.1.1, 13.1.3, 13.2.2, 13.3.3)
3.32 Hyökkäys
Tuomio:
'A':n toisella kosketuksella pelaaja passasi pallon
verkon lähellä viistosti kohti vastapuolen
kenttäpuoliskoa. Pallo ei ohittanut verkkotasoa.
Päätuomarin mielestä yksikään 'A':n pelaaja ei olisi
voinut enää tavoittaa palloa. 'B':n torjuja kurottautui
verkkotason toiselle puolelle ja torjui pallon. Mikä on
päätuomarin oikea päätös?
Vaikka kyseessä oli vasta joukkueen toinen kosketus,
kyseessä on hyökkäyslyönti, koska pallo liikkui
vastapuolen kenttää kohti. Koska päätuomari päätteli,
ettei 'A':lla ollut enää mahdollisuutta koskea palloon,
'B':n torjunta oli laillinen.
(Sääntö 13.1.1, 14.3)
3.33 Hyökkäys
Tuomio:
Takapelaaja ponnisti etukentältä ilmaan ja teki
hyökkäyslyönnin joukkueen toisella kosketuksella pallon
ollessa kokonaan verkon yläreunaa korkeammalla.
Pallo osui verkkonauhaan ja pomppasi takaisin
hyökkääjän kenttäpuoliskolle. Päätuomari ei viheltänyt.
Oliko päätuomarin päätös oikea?
Tuomarin päätös antaa pallon jatkua oli oikea. Koska
pallo ei ollut ohittanut verkkotasoa eikä koskenut
torjuntaan, ei hyökkäyslyönti koskaan toteutunut.
Joukkueella oli jäljellä vielä yksi kosketus, jolla he
voisivat yrittää toimittaa pallon vastapuolelle.
(Sääntö 9.1, 13.1.3, 13.2.2, 13.3.3)
3.34 Hyökkäys
Tuomio:
'B' syötti. 'A':n vastaanottaja hyppäsi ilmaan iskurajan
takaa ja kosketti palloa verkkotason yläpuolella.
Kosketus tapahtui iskurajan takana ja pallo palautui
syöttävän joukkueen kenttäpuoliskolle. Oliko
päätuomari oikeassa antaessaan pallon jatkua?
Päätuomari toimi oikein. Vaikka syötön torjunta on
sääntöjen vastaista eikä syötettyyn palloon saa hyökätä
verkkotason yläpuolelta pallon ollessa etukentällä,
kosketus oli oikein, koska kosketuskohta palloon oli
ilmatilassa iskurajan takana.
Hyökkäys olisi kuitenkin ollut sääntöjenvastainen, mikäli
Libero olisi torjunut tai hyökännyt pallon syötöstä
kokonaan verkkotason yläpuolelta, vaikka kosketus
olisikin tapahtunut iskurajan takana.
(Sääntö 13.3.4, 19.3.1.3)
21
3.35 Torjunta
Tuomio:
'A':n pelaaja vastaanotti pallon verkon lähelle mutta niin
korkealle, ettei takapassari siihen ylettänyt vaan pallo
ohitti verkkotason. 'B':n keskihyökkääjä löi pallon verkon
yli 'A':n passarin käteen, joka oli edelleen verkon
yläpuolella. Pallo pomppasi verkon yli 'B':n kenttään.
Toimiko tuomari oikein viheltäessään torjuntavirheen?
Kyllä, passarin torjunta oli laiton koska hän oli
takapelaaja. Vaikka passarilla ei ollut aikomuksena
torjua palloa vaan passata se, hän koski palloon verkon
yläpuolella verkon läheisyydessä. Tuo kosketus teki
passarista torjujan.
(Sääntö 14.1.1, 14.1.3, 14.6.2)
3.36 Torjunta
Tuomio:
Pelaaja kurottautui verkon yli torjuakseen vastapuolen
passarin toisen kosketuksen. Päätuomari ei viheltänyt
pilliin. Onko sallittua kurottautua verkon yli (kokonaan
verkkotason ohi) torjumaan passia?
Päätuomarin on ehdottomasti pohdittava passarin
toimintaa. Hänen on tiedettävä, tapahtuiko passaus
verkon suuntaisesti vai verkkoa kohti, jolloin se olisi
hyökkäyslyönti.
Ensimmäisessä tapauksessa torjuja tekisi virheen,
koska pallo ei "olisi tulossa verkkoa kohti".
Jälkimmäisessä tapauksessa passi "olisi tulossa
verkkoa kohti" ja tulisi tulkita hyökkäyslyönniksi jonka
saa torjua. Säännön 14.3 mukaan ei ole virhe torjua
hyökkäyslyöntiä verkon yli. Tuomarin on pystyttävä
erottamaan toisistaan "passi" ja hyökkäys verkon yli
sormilyönnillä.
(Sääntö 14.1.1, 14.3)
3.37 Torjunta
Tuomio:
'A':n pelaaja torjui 'B':n hyökkäyksen. Sen jälkeen 'B':n
keskitorjuja torjui 'A':n torjunnan. Onko sallittua torjua
torjunnasta tuleva pallo?
Kyllä, torjunnassa yritetään pysäyttää vastapuolelta
tulevan pallo kurottamalla kädet verkon yläpuolelle
verkon tuntumassa, joten on oikein torjua torjunta.
(Sääntö 14.1.1)
3.38 Torjunta
Tuomio:
Kaksi torjujaa teki onnistuneen torjunnan. Juuri ennen
kuin pallo osui vastapuolen lattiaan, se kosketti kevyesti
torjujan jalkaa. Torjuja oli laskeutunut laillisesti
keskiviivalle, osittain vastustajan puolelle. Päätuomari
tuomitsi onnistuneen torjunnan. Toimiko hän oikein?
Kyllä. Jalka oli keskiviivalla oikein, ja pallon putoaminen
jalan päälle on sama kuin jos se olisi pudonnut suoraan
lattiaan, joten torjuneen joukkueen tulikin voittaa pallo.
Jos vastaavassa tilanteessa pallo olisi osunut jalkaan
ennen kuin jalka on lattiassa, ts. jalka olisi ollut
vastapuolen ilmatilassa, silloin torjuja olisi estänyt
vastapuolen peliä ja syyllistynyt virheeseen.
(Sääntö 11.2.1)
3.39 Torjunta
Tuomio:
'B':n kakkospaikan pelaaja torjuja torjui pallon verkon
toisella puolella. Pallo lensi muutaman metrin verkon
suuntaisesti ennen kuin 'B':n nelospaikan pelaaja löi
pallon torjuvalla liikkeellä kenttään 'A':n puolella. Pallo
ei ollut missään vaiheessa tullut 'B':n ilmatilaan.
Päätuomari vihelsi torjuntavirheen 'B':lle. Oliko
päätuomarin päätös oikea?
Päätuomarin päätös oli oikea. Nelospaikan pelaaja
toimi sääntöjen vastaisesti. Se ei ollut samaa suoritusta
kakkospaikan pelaajan kanssa eikä sitä voida pitää
ryhmätorjuntana. Kyseessä oli siis nelospaikan pelaajan
hyökkäys, joka tapahtui heti kakkospaikan pelaajan
torjunnan jälkeen vastapuolen ilmatilassa. (Sääntö
11.1.2, 14.1.1, 14.2, 14.3).
Jos taas kakkospaikan pelaajan torjunnan jälkeen pallo
olisi ohittanut verkkotason, olisi nelospaikan pelaajan
kosketuksen (hyökkäyksen) pitänyt tapahtua hänen
puolellaan verkkoa ollakseen sääntöjen mukainen.
(Sääntö 13.2.1, 13.3.1, 14.1.1, 14.2.)
22
3.40 Torjunta
Tuomio:
Pelaaja vastaanotti pallon niin, että se olisi mennyt
verkon yli toiselle puolelle, ellei kukaan saman
joukkueen pelaajista koskisi palloon. Passari oli
valmiina koskemaan palloon sääntöjen mukaisesti.
Vastapuolen torjuja kurottautui verkkotason toiselle
puolelle ja torjui pallon ennen kuin passari ehti koskea
siihen. Päätuomari vihelsi torjujan virheen. Oliko
päätuomarin päätös oikea?
Kyllä, torjunta oli laiton. Torjujilla ei ole oikeutta koskea
palloon verkon toisella puolella ennen kuin hyökkäys on
tapahtunut, paitsi jos päätuomari toteaa, ettei
vastapuolella ole enää mahdollisuutta koskea palloon.
(Sääntö 14.3.)
3.41 Torjunta
Tuomio:
Takapassari teki etukentältä hyökkäyksen pallon ollessa
kokonaan verkon yläreunaa korkeammalla.
Vastapuolen torjuja kurottautui verkkotason ohi ja
kosketti palloon samaan aikaan passarin kanssa. Mikä
oli päätuomarin oikea päätös?
Oikea päätös on tuomita kaksoisvirhe. Takapassarin
hyökkäys oli sääntöjen vastainen, mutta myös torjujan
samanaikainen kosketus palloon oli sääntöjen
vastainen. Jos torjuja olisi koskettanut palloa passarin
jälkeen, ainoastaan passarin hyökkäyslyönti olisi
tuomittu virheeksi.
(Sääntö 13.3.3, 14.3, 14.6.1, K.7)
3.42 Torjunta
Tuomio:
Pelaajan vastaanottama pallo lähestyi, mutta ei lentänyt
verkkotason toiselle puolelle. Passari ilmeisesti luuli
pallon menevän verkon yli, hyppäsi ja löi palloa
molemmilla käsillä torjunnan tapaan, suunnaten pallon
verkon toiselle puolelle torjuntaan. Oliko passarin
toiminta sääntöjen mukaista?
Mikäli passarin ’torjunta’ oli ensimmäinen pelitapahtuma
verkolla, on kosketus tulkittava hyökkäyslyönniksi. Sen
vuoksi kaksoiskosketusta ei voida sallia eikä palloa saa
kopata tai heittää.
Päätuomarin on arvioitava, oliko passarin kosketus
palloon sääntöjen mukainen vai onko palloa kannettu
tai heitetty.
Torjuja tietenkin voi käyttää molempia käsiään ja
useampi kuin yksi kosketus on sallittu, jälleen
edellyttäen ettei palloa kanneta tai heitetä.
3.43 Torjunta
Tuomio:
Hyökkääjä löi erittäin kovan iskun vastapuolen torjujan
käsiin. Pallo osui torjujan käsiin ja sitten päähän, josta
se pomppasi vielä hänen kämmenselkänsä kautta
takakentälle. Päätuomari antoi tämän jälkeen joukkueen
pelastaa pallon, passata sen ja hyökätä vastustajan
puolelle. Toimiko päätuomari oikein salliessaan torjujan
kolmen kosketuksen jälkeen vielä kolme kosketusta?
Kyllä. Vaikka torjujalla oli kolme erillistä kosketusta
palloon, kosketukset tapahtuivat yhden
torjuntasuorituksen puitteissa. Torjunnan jälkeen
joukkueella oli vielä kolme kosketusta jäljellä. (Sääntö
9.1, 14.2., 14.4.1)
23
3.44 Torjunta
Tuomio:
'A':n pelaaja passasi pallon verkon yli vastustajan
puolelle, missä takapelaaja hyppäsi ilmaan etukentällä
ja kosketti palloon verkon yläreunan yläpuolella. 'A':n
hyökkääjä kurottautui torjumaan palloa verkkotason
toisella puolella. Molemmat pelaajat koskettivat palloon
samaan aikaan. Päätuomari tuomitsi kaksoisvirheen.
Oliko päätuomarin päätös oikea?
Tuomarin päätös oli oikea. Hyökkääjä, vaikkakin koski
palloon tarkoituksenaan torjua se, suoritti
hyökkäyslyönnin eikä torjuntaa. Torjuminen on verkon
tuntumassa tapahtuvaa toimintaa vastapuolelta eikä
omalta passarilta tulevan pallon pysäyttämiseksi
(Sääntö 14.1.1). Koska hyökkääjän kosketus palloon
tapahtui vastustajan puolella, oli hyökkäys sääntöjen
vastainen (Sääntö 13.3.1).
Takapelaaja toteutti torjunnan koskemalla palloon
verkon yläreunan yläpuolella (Sääntö 14.1.1).
Takapelaaja tekee torjuntavirheen toteuttaessaan
torjunnan (Sääntö 14.6.2).
Koska molemmat pelaajat tekivät virheen samaan
aikaan, päättyi palloralli kaksoisvirheeseen.
Päätuomarin on seurattava peliä erittäin huolellisesti
tässä monimutkaisessa tilanteessa verkon yläpuolella.
Jos 'A':n hyökkääjä koskee palloon ensimmäiseksi,
tekee ainoastaan hän virheen, jos taas Libero ('B':n
takapelaaja) koskee ensin, silloin hänelle on vihellettävä
virhe.
3.45 Torjunta
Tuomio:
Pelaaja oli liian hidas muodostaakseen torjuntaryhmää
ja oli noin kahden askeleen päässä torjuntaryhmästä
kun vastapuolen hyökkääjä iski palloa.
Ennen kuin pelaaja pääsi torjuntahypyssään niin
korkealle että hänen kätensä olisivat olleet verkkotason
yläpuolella, osui pallo häneen noin verkon puolivälin
korkeudella. Tämän jälkeen hänen joukkueensa pelasi
palloa vielä kolme kosketusta ennen pallorallin
voittamistä. Oliko päätuomari oikeassa antaessaan
pallorallin jatkua?
Päätuomari toimi tilanteessa väärin. Pelaaja ei ollut osa
torjuntaryhmää eikä ollut verkon yläreunaa
korkeammalla pallon osuessa häneen. Tästä syystä
hän ei voinut olla torjuja. Koska pallon osuminen
häneen oli joukkueen ensimmäinen kosketus, syyllistyi
joukkue neljään kosketukseen ja sen olisi pitänyt hävitä
pallo.
(Sääntö 9.3.1, 14.1.1)
3.46 Torjunta
Tuomio:
Hyökkäyksen jälkeen pallo osui torjujan päähän, joka
kurotti käsillään verkon yli. Osumakohta oli verkon
yläreunaa alempana. Tämän kosketuksen jälkeen
joukkue pelasi vielä kolme kosketusta, ja kolmannen
kosketuksen kohdalla tuomari vihelsi joukkueen neljän
kosketuksen merkiksi. Oliko tämä päätös oikein?
Päätös oli väärä. Vaikka torjuja koskettikin palloon
verkon yläreunaa alempana, oli suoritus torjunta, koska
osa hänen kehostaan oli verkon yläreunaa
korkeammalla. (Sääntö 9.1, 14.1.1, 14.4.1)
3.47 Torjunta
Tuomio:
Kaksi pelaajaa yritti torjua hyökkäystä, mutta hyökkääjä
jujutti. Yksi torjujista kosketti palloon tultuaan alas
torjuntahypystä, jolloin hän oli kokonaan verkon
yläreunaa alempana. Hänen koskettaessaan palloa
uudelleen tuomari vihelsi kaksoiskosketuksen merkiksi.
Oliko tämä oikein?
Päätös oli oikea. Pallon kosketuksen hetkellä ei mikään
osa torjujasta ollut verkon yläreunaa ylempänä. Sen
vuoksi suoritusta ei voida pitää torjuntana, ja toinen
kosketus oli kaksoiskosketus. (Sääntö 9.1, 14.1.1,
14.4.1)
24
3.48 Torjunta
Tuomio:
Takapelaaja teki hyökkäyslyönnin hypättyään
etukentältä, ja pallo oli kosketushetkellä kokonaan
verkon yläreunaa korkeammalla. Vastustajan puolella
Libero yritti torjua palloa. Päätuomari vihelsi ja tuomitsi
pallon hyökkäävän joukkueen hyväksi. Vastapuolen
kapteenin pyynnöstä tuomari selitti hänelle, että Liberon
torjuntayritys oli ensimmäinen virhe. Oliko päätös
oikea?
Päätuomarin tulkinta oli oikea. Hyökkäyslyönnistä tulee
virheellinen sillä hetkellä jolla pallo ohittaa verkkotason
kokonaan tai se osuu torjuntaan. Liberon torjuntayritys
tapahtuu ennen hyökkäyslyönnin toteutumistä ja on
siksi ensimmäinen virhe.
(Sääntö 19.3.1.3)
25
4 Pelikatkot ja viivytykset
4.1 Vaihdot
Tuomio:
Kolme vaihtopelaajaa astui vaihtoalueelle. Kun kirjuri oli
havainnut ja hyväksynyt pyynnön, valmentaja
päättääkin tehdä vain kaksi vaihtoa. Kuinka
verkkotuomarin tulee menetellä?
Toiminta on oikein, ellei se viivytä peliä. Verkkotuomari
yksinkertaisesti hoitaa tilanteessa vain kaksi vaihtoa
(Sääntö 15.10.2, 15.10.3a, 15.10.4, 16.1)
4.2 Vaihdot
Tuomio:
Ottelun kolmannessa erässä yksi vaihtopelaaja astui
vaihtoalueelle, ja toinen oli juuri lähdössä
lämmittelyalueelta ja pyrki vaihtoalueelle. Montako
vaihtoa tulisi sallia?
Vaihtopyynnön hetki on pelaajan / pelaajien astuminen
vaihtoalueelle. Tässä tapauksessa verkkotuomarin
tulee myöntää vaihto vain ensimmäiselle pelaajalle,
joka vaihtoalueelle astui. Toinen pyyntö evätään
virheellisenä.
(Sääntö 15.10.3a, 15.10.3b, 15.11.1.3)
4.3 Vaihdot
Tuomio:
Joukkue "pyysi" vaihtoa lähettämällä pelaajan
vaihtoalueelle. Koska pelaaja ei ollut valmiina
pelaamaan, joukkueelle tuomittiin viivytysvaroitus ja
vaihto evättiin. Heti kun viivytysvaroitus oli merkitty
pöytäkirjaan, joukkue pyysi uudestaan vaihtoa. Oliko
tämä toinen pyyntö sallittu?
Ensimmäinen vaihto ei ollut laillinen ja siksi sitä ei
sallittu. Koska ensimmäinen pyyntö evättiin, joukkueella
ei ollut oikeutta pyytää toista peräkkäistä vaihtoa.
Vähintään yksi palloralli tulee olla välissä ennen kuin
sama joukkue voi pyytää vaihtoa uudestaan. (Sääntö
15.3.2)
4.4 Vaihdot
Tuomio:
FIVB:n virallisessa kilpailussa valmentaja "pyysi"
vaihtoa lähettämällä pelaajan vaihtoalueelle. Pelaaja
astui vaihtoalueelle, mutta hänellä oli kädessään väärä
numerokilpi. Vaihtopelaaja vaihtoi sen nopeasti
oikeaan. Päätuomari tuomitsi viivytysvaroituksen mutta
salli vaihdon. Onko tämä oikein?
Tuomari ei toiminut oikein. FIVB:n virallisissa
kilpailuissa pelaajan tulee astua vaihtoalueelle oikean
numerokilven kanssa. Viivytysvaroitus on oikea tuomio,
mutta siihen tulee sisältyä vaihdon hylkääminen.
(Sääntö 15.10.3a, 16.1.1, 16.2)
4.5 Vaihdot
Tuomio:
Valmentaja antoi joukkueelleen merkin vaihtoa varten.
Samalla hetkellä vaihtopelaaja lähti juoksemaan
lämmittelyalueelta vaihtoaluetta kohti ollakseen valmiina
astumaan kentälle kun kirjuri tai verkkotuomari
havaitsisivat "vaihtopyynnön". Samalla hetkellä kun
pelaaja astui vaihtoalueelle, kuului päätuomarin vihellys
syöttöluvan merkiksi. Koska viivytys oli erittäin
vähäinen, verkkotuomari salli vaihdon. Toimiko
verkkotuomari oikein?
Tuomari ei toiminut oikein. Vaihtoa ei olisi pitänyt sallia.
Tuomarin on toimittava harkiten tällaisessa tilanteessa.
Säännön 15.10.3 mukaan vaihtopyyntö on pelaajan
astuminen vaihtoalueelle. Jos vaihtopelaaja viivyttää
peliä astumalla vaihtoalueelle myöhässä, vaihto
evätään ja joukkueelle määrätään viivytyssanktio.
(Sääntö 15.10.3, 16.2)
4.6 Vaihdot
Tuomio:
Joukkue pyysi vaihtoa. Pelaaja #8 astui vaihtoalueelle
numerokilven #10 kanssa. Valmentaja vaati kaikesta
huolimatta vaihtoa pelaajien #8 ja #9 välillä. Lyhyen
keskustelun jälkeen vaihto evättiin ja joukkueelle
annettiin viivytysvaroitus. Oliko päätös oikea?
Päätös oli oikea. Vaihto pelaajien #8 ja #10 välillä olisi
ollut oikein. Kuitenkin kun valmentaja vaati vaihtoa
nimenomaan pelaajien #8 ja #9 välillä. Koska väärä
numerokilpi oli näytetty ja se aiheutti viivytyksen, teki
tuomari oikein antaessaan viivytyssanktion. (Sääntö
16.1.1, 16.2)
26
4.7 Vaihdot
Tuomio:
Pelaaja #5 loukkaantui toisessa erässä ja vaihdettiin
poikkeuksellisella vaihdolla. Saman pelikatkon joukkue
pyysi myös normaalia vaihtoa. Verkkotuomari hyväksyi
vaihtopyynnön. Toimiko verkkotuomari oikein?
Kyllä, päätös oli oikea. Pelaaja #5 täytyi vaihtaa
poikkeuksellisella vaihdolla koska muuta vaihtoehtoa ei
ollut olemassa. Normaaleja vaihtoja ei ollut tehtävissä
eikä loukkaantumistä voitu ennakoida.
Koska joukkue ei ollut loukkaantumistilanteessa tehnyt
vaihtopyyntöä, oli sillä vielä oikeus normaaliin
vaihtopyyntöön saman pelikatkon aikana. Tästä
johtuen, yleensäkin, voidaan poikkeuksellinen ja
säännönmukainen vaihto tehdä saman pelikatkon
aikana.
(Sääntö 15.7)
4.8 Vaihdot
Tuomio:
Joukkueen 'A' pelaaja #6 poistettiin ottelusta ja hänet
vaihdettiin säännönmukaisella vaihdolla pelaajaan #7.
Tämä oli joukkueen 'A' ensimmäinen vaihto ko. erässä
ja joukkueella oli vielä kolme muuta vaihtopelaajaa.
Seuraavan pallorallin aikana joukkueen 'A' pelaaja #7
loukkaantui eikä pystynyt jatkamaan peliä. Tästä syystä
päätuomari sallii joukkueen 'A' vaihtaa pelaajan #7
poikkeuksellisella vaihdolla. Toimiko päätuomari oikein?
Sääntö 15.8 sanoo: "Erästä tai ottelusta poistettu
pelaaja täytyy pystyä vaihtamaan säännönmukaisella
vaihdolla. Jos tämä ei ole mahdollista, joukkue
tuomitaan vajaaksi." Ensimmäisessä tämän casen
kohdassa toimittiin sääntöjen mukaan.
Säännönmukainen vaihto suoritettiin pelaajien #6 ja #7
välillä. Kun vaihto oli suoritettu, olivat kaikki joukkueen
'A' pelaajat kentällä kelvollisia pelaamaan. Seuraavassa
tilanteessa pelaaja #7 loukkaantui eikä kyennyt
jatkamaan peliä. Vaikka pelaajaa #7 ei voitu vaihtaa
säännönmukaisesti, niin ei ollut estettä sääntöjen
mukaan suorittaa pelaajan #7 kohdalla poikkeuksellista
vaihtoa.
(Sääntö 15.7, 15.8)
4.9 Vaihdot
Tuomio:
Virallisen verkkolämmittelyn aikana ennen ottelun
ensimmäisen erän alkua 'A':n passari loukkaantui eikä
pystynyt pelaamaan. Hänet oli merkitty
aloitusjärjestyslipukkeeseen aloittavaksi syöttäjäksi.
Tuomari salli valmentajan suorittaa pelaajavaihdon.
Tuleeko hänen mennä ottelun alussa kentälle ennen
pelaajavaihtoa?
Ei tarvitse. Tuomari salli normaalin pelaajavaihdon. Kun
aloitusjärjestyslipuke on toimitettu verkkotuomarille tai
kirjurille, ainoat muutokset joita voidaan tehdä, pois
lukien liberokorvaukset, pitää tehdä normaalin
pelaajavaihtoproseduurin mukaisesti. Koska
säännönmukaisia vaihtoja on vielä jäljellä, lasketaan ko.
vaihto joukkueen kuuteen erässä sallittuun
pelaajavaihtoon. (Sääntö 7.3.2, 7.3.4)
27
4.10 Vaihdot
Tuomio:
Joukkueen 'A' pelaaja #7 oli kentällä, kun hänen piti olla
vaihdossa. Joukkue 'A' oli käyttänyt kaikki sallitut kuusi
vaihtoaan. Koska jäljellä ei enää ollut sallittuja vaihtoja,
miten tilanteessa tuli toimia?
Joukkueella 'A' oli sijoittumisvirhe. Sääntöjen kohdassa
15.9.2 kuvattua menettelytapaa on noudatettava:
4.11 Vaihdot
Tuomio:
Joukkueen 'B' käytettyä viisi vaihtoa kaksi pelaajaa
astuu vaihtoalueelle. Miten verkkotuomarin tulee
toimia?
Koska joukkue 'B' on jo käyttänyt viisi vaihtoa, kuudes
vaihtopyyntö on laillinen. Verkkotuomarin täytyy
muistuttaa valmentajaa, että vain yksi vaihto on
mahdollinen ja kysyttävä valmentajalta, kumpi
suoritetaan.
Edellyttäen että tapahtuma ei viivytä peliä, toinen vaihto
evätään virheellisenä katkopyyntönä ja merkitään
pöytäkirjaan. (Sääntö 15.5, 15.6, 15.11, 16.1)
4.12 Vaihdot
Tuomio:
V2 ja V5 olivat joukkueensa parhaat hyökkääjät. Erän
aikana V5 vaihdetaan pois kentältä, ja myöhemmin
erän aikana hän palaa takaisin. Erän loppuvaiheessa
ollessaan verkolla V5 loukkaantuu ja hänet on
korvattava poikkeuksellisella vaihdolla.
Kun valmentaja huomaa V5:n makaavan kentällä
ilmeisen vakavasti loukkaantuneena, hän näyttää
joukkueelleen että V2 pitää korvata Liberolla. Nyt V2 on
penkillä ja Libero kentällä. Kun on tullut selväksi että V5
ei pysty peliä jatkamaan pyytää valmentaja
poikkeuksellista vaihtoa pelaajien V2 ja V5 välillä. Onko
tämä oikein?
Tämä ei ole oikein. V2 oli kentällä loukkaantumisen
aikana. Loukkaantunut pelaaja voidaan vaihtaa
poikkeuksellisella vaihdolla ja valmentaja voi käyttää
ketä tahansa pelaajaa joka ei ole kentällä
loukkaantumisen hetkellä, pois lukien Liberoa tai
pelaajaa jonka Libero on korvannut.
Valmentajan muiden toimenpiteiden tulee tapahtua
tämän jälkeen.
(Sääntö 15.7)
4.13 Vaihdot
Tuomio:
Joukkue pyysi kahta vaihtoa. Tarkistaessaan vaihtoja
kirjuri huomasi, että toinen vaihdoista oli laillinen ja
toinen laiton. Miten verkkotuomarin tulee toimia
kyseisessä tilanteessa?
Verkkotuomari sallii oikean vaihdon suoritettavan.
Sääntöjenvastainen vaihto tulee evätä riippumatta siitä,
missä järjestyksessä vaihtopelaajat lähestyvät
sivurajaa. Virheellinen vaihtopyyntö rangaistaan
sääntöjen mukaan. Ensimmäinen viivytysvaroituksena
ja toinen sekä sitä seuraavat rangaistuksena. (Sääntö
15.6, 16.1.3)
a) Piste ja syöttö joukkueelle 'B'.
b) Vaihto otetaan takaisin. #7 penkille ja oikea pelaaja
kentälle. Tätä vaihtoa ei lasketa
mukaan vaihtoihin. Toisaalta #7 siirtäminen takaisin
penkille ei vähennä joukkueen
vaihtojen määrää, jos yksi vaihto käytettiin hänen
tullessaan kentälle.
c) Kaikki pisteet, jotka joukkue 'A' saavutti #7 ollessa
kentällä, mitätöidään, mutta
vastapuolen pisteet säilyvät.
d) Joukkueelle 'A' ei tule muita rangaistuksia.
(Sääntö 15.9.2)
28
4.14 Vaihdot
Tuomio:
Joukkue pyysi vaihtoa. Kun vaihto oli suoritettu, kirjuri
painoi summeria, heilutti kättään ja ilmoitti vaihdon
olevan laiton. Verkkotuomari korjasi väärän vaihdon
vaihtamalla pelaajan takaisin. Pelikapteeni oli eri mieltä
verkkotuomarin kanssa. Verkkotuomari tarkisti asian
pöytäkirjasta ja huomasi, että vaihto olikin ollut oikein ja
korjasi tilanteen takaisin vaihtoa vastaavaksi. Tilanne oli
tuomareille melko kiusallinen. Kuinka verkkotuomarin
olisi tässä tilanteessa pitänyt toimia?
Verkkotuomari toimi tilanteessa oikein, mutta tällaisessa
tilanteessa verkkotuomarin tulee tarkistaa tilanne
pöytäkirjasta ennen päätöksentekoa.
On tärkeää, että tuomari tekee päätöksensä tosiasioihin
perustuen. Päätösten muuttaminen voi luoda otteluun
epäedullisen tunnelman. Se aiheuttaa pelaajissa ja
katsojissa epäluottamusta ja vihamielisyyttä tuomareita
kohtaan.
4.15 Vaihdot
Tuomio:
Joukkue 'A':n vaihtopelaaja seisoi vaihtoalueella
valmiina astumaan kentälle. Kuitenkin kentällä oleva
pelaaja oli haluton tulemaan vaihtoon. Päätuomarin
mielestä tämä viivytti peliä ja antoi joukkueelle
viivytysvaroituksen. Kaikesta huolimatta hän salli
vaihdon - oliko hän oikeassa?
Kyllä, päätuomarin toiminta oli oikein.
Kun vaihtopelaaja ei ole valmiina ja aiheuttaa
viivytyksen tulee siitä määrätä viivytys ja evätä vaihto.
Tässä tapauksessa kuitenkin kentällä ollut pelaaja
aiheutti erikoistapauksen, eikä vaihtopelaaja.
Tuomari osoitti hyvää sääntöjen tuntemusta ja noudatti
sääntöjen henkeä salliessaan vaihdon viivytyssanktion
jälkeen. (Sääntö 16.1.1, 23.2.3)
4.16 Vaihdot
Tuomio:
Joukkueiden pelijärjestystä tarkastettaessa
verkkotuomari huomasi ristiriidan joukkueen 'A' kentällä
olevien pelaajien ja aloitusjärjestyslipukkeen välillä.
Pelipaikalla 1 oli pelaaja #5 aloitusjärjestyslipukkeessa
olevan #7 sijaan. Verkkotuomari mainitsi tästä
valmentajalle, joka päätti aloittaa erän sillä
kokoonpanolla, joka oli kentällä. Sen vuoksi hän käytti
normaalin pelaajavaihdon tilanteessa 0-0.
Vaihtotapahtumaa ei suoritettu, se vain merkittiin
pöytäkirjaan. Myöhemmin Libero korvasi pelaajan #5.
Kolme rotaatiota myöhemmin Libero oli paikalla 4, jossa
pelaaja #7 tuli hänen paikalleen. Valmentaja pyysi
pelaajavaihtoa #5 #7:n tilalle. Kun vaihto oli suoritettu,
päätuomari huomasi sen olleen väärin, sillä tämä vaihto
oli jo tehty tilanteessa 0-0. Lyhyen keskustelun jälkeen
pelikapteenin kanssa hän peruutti jälkimmäisen,
"tarpeettoman" vaihdon. Peli jatkui ilman sanktioita.
Toimittiinko tilanteessa oikein?
Tuomareiden päätös perua toinen vaihto oli oikein.
Ongelma oli, että vaihtoa erän alussa ei suoritettu
oikein ja tämän seurauksena valmentaja ja molemmat
pelaajat pysäyttivät pelin ilman syytä. Koska ottelu
keskeytyi pariksi minuutiksi, olisi joukkueelle pitänyt
antaa viivytyssanktio. Tämä on erityistilanne, jossa
valmentajan tulisi käyttää vaihdon käsimerkkiä
väärinkäsitysten välttämiseksi.
4.17 Vaihdot
Tuomio:
Pelaaja #6 astui pelikatkolla vaihtoalueelle valmiina
astumaan kentälle. Kirjuri painoi summeria
vaihtopyynnön merkiksi. Samalla hetkellä valmentaja
muutti mieltään ja komensi pelaajan takaisin
lämmittelyalueelle.
Olisiko vaihto pitänyt suorittaa ja miten tuomareiden
olisi kuulunut toimia tässä tilanteessa?
Vaihtopyyntö oli oikea ja kirjuri oli vahvistanut sen
painamalla summeria. Pyynnön johdosta peli
keskeytettiin. Vaihtoa ei ole pakko suorittaa, mutta
tilanteesta aiheutuneesta viivytyksestä tulisi antaa
sanktio.
(Sääntö 15.10.3a, 15.10.3c, 16.1.1)
29
4.18 Vaihdot
Tuomio:
Pelaaja astui vaihtoalueelle sen jälkeen, kun
päätuomari oli viheltänyt syöttöluvan merkiksi. Kirjuri ei
vaihtopyyntöä huomioinut eikä peli pysähtynyt.
Pallorallin jälkeen verkkotuomari pyysi kirjuria
merkitsemään pöytäkirjaan virheellisen katkopyynnön.
Toimittiinko tilanteessa oikein?
Verkkotuomari oli oikeassa. Tämä oli tyypillinen
esimerkki virheellisestä katkopyynnöstä, joka tulee
merkitä pöytäkirjaan. Jos kyse toistetusta virheellisestä
katkopyynnöstä, kuuluu siitä antaa viivytyssanktio.
(Sääntö 15.11.2, 16.1.1)
4.19 Vaihdot
Tuomio:
Päätuomari vihelsi syöttöluvan merkiksi, kun
vaihtopelaaja lähestyi vaihtoaluetta. Kirjuri ei
huomioinut tuomarin vihellystä vaan painoi summeria.
Vaihtopelaaja tajusi olevansa myöhässä ja palasi
penkille. Peli pysähtyi ja kentällä ollut pelaaja, joka oli
tulossa vaihtoon, meni vaihtoalueelle. Miten
tuomareiden tulisi tällaisessa tilanteessa toimia?
Päätuomarin piti pysäyttää palloralli. Vaikka oikeaa
vaihtopyyntöä ei tapahtunutkaan, peli viivästyi kentällä
olleen pelaajan takia, joka luuli menevänsä vaihtoon, ja
siksi hänen joukkueelleen tuli antaa viivytyssanktio.
Jos päätuomari ei olisi pysäyttänyt peliä, olisi joukkue
syyllistynyt sijoittumisvirheeseen aloitussyötön
tapahduttua.
Uuden pelaajavaihtomenettelyn mukaisesti kirjurin tulee
olla hyvin tarkkana vaihtopyyntöjen suhteen. Oli kirjurin
virhe painaa summeria ilman varsinaista vaihtopyyntöä.
(Sääntö 15.11.2, 16.1.1)
4.20 Vaihdot
Tuomio:
Vaihtopelaaja lähestyi vaihtoaluetta, muttei astunut sille.
Päätuomari vihelsi syöttöluvan merkiksi, mutta kirjuri ei
katsonut vaihtopelaajan sijaintia tarkasti ja painoi
summeria. Vaihtopelaaja huomasi olevansa myöhässä
ja palasi penkille. Palloralli ei keskeytynyt. Pallorallin
jälkeen verkkotuomari pyysi kirjuria merkitsemään
joukkueelle virheellisen katkopyynnön. Toimittiinko
oikein?
Koska palloralli ei keskeytynyt ja virheen teki kirjuri, ei
tilannetta voida pitää virheellisenä katkopyyntönä eikä
viivytyksenä. Siispä verkkotuomari ei toiminut oikein.
30
4.21 Vaihdot
Tuomio:
Joukkueen 'A' pelaajaa #6 ei ollut merkitty pöytäkirjaan.
Hän osallistui lämmittelyyn ja oli lämmittelyalueella ja
vaihtopenkillä ottelun aikana. Kolmannessa erässä
hänet vaihdettiin kentälle. Seuraavan pallorallin jälkeen
kirjuri huomasi, ettei pelaajaa oltu merkitty pöytäkirjaan
ja keskeytti pelin. Tuomarit oikaisivat vaihdon ja
peruivat pisteen jonka 'A' oli saanut #6:n ollessa
kentällä. Joukkue 'B' sai pisteen ja syötön. Toimittiinko
tilanteessa oikein?
Yleisesti ottaen kaikki pelaajat, jotka haluavat osallistua
otteluun, täytyy merkitä pöytäkirjaan pelaajaluetteloon.
Valmentajalla ja joukkueen kapteenilla on velvollisuus
tarkistaa pelaajaluettelo ja vahvistaa se
allekirjoituksillaan.
Pelaajan, jota ei ole pöytäkirjassa, vaihtopyyntö tulee
evätä ja antaa joukkueelle viivytyssanktio.
Pelaajat, joita ei ole pöytäkirjassa ja jotka pelaavat
ottelussa poistetaan kentältä heti kun tilanne
huomataan, ja tilalle tulee pöytäkirjassa oleva pelaaja.
Kaikki pisteet, jotka joukkue on tehnyt tämän
listaamattoman pelaajan ollessa kentällä perutaan, ja
vastapuoli saa pisteen sekä syötön.
Vaikka kirjuri ei ollut riittävän tarkkana listaamattoman
pelaajan osallistuessa pelaajavaihtoon, on
pääasiallinen virhe ja vastuu tilanteessa joukkueen.
Siispä tilanteessa toimittiin oikein.
Jos virhe huomattaisiin vasta erän päätyttyä, olisi
joukkue 'A' hävinnyt erän. Jos virhe olisi huomattu vasta
ottelun päätyttyä, olisi koko ottelu hävitty
listaamattoman pelaajan vuoksi.
(Sääntö 4.1.3, 4.2.2, 5.1.1, 5.2.2, 15.9.2)
4.22 Vaihdot
Tuomio:
Pelikatkon aikana vastaanottava joukkue 'A' pyysi
pelaajavaihtoa. Tämän katkon aikana joukkue 'B' sai
rangaistuksen, jonka seurauksena joukkue 'A' suoritti
kiertovaihdon. Tämän jälkeen 'A' pyysi uutta
pelaajavaihtoa. Onko tämä sallittua?
Tämä ei ole sallittua, koska pelaajavaihtopyyntöjen
välissä ei ole päättynyttä pallorallia. Päättynyt palloralli
on sarja pelitapahtumia, jotka johtavat pisteeseen
jommallekummalle joukkueelle. Rangaistuksen
seurauksena saatua pistettä ei voida pitää päättyneenä
pallorallina, ja siksi jälkimmäinen vaihtopyyntö ei ole
sallittu.
(Sääntö 15.2.2)
4.23 Vaihdot
Tuomio:
Tarkistaessaan joukkueen aloitusjärjestystä
verkkotuomari huomaa, että Liberon numero on
merkitty aloituskuusikkoon. Hän pyysi valmentajaa
korjaamaan aloitusjärjestyslipukkeen ja ilmoitti kirjurille
asiasta. Tämän jälkeen ottelu alkoi. Toimittiinko
tilanteessa oikein?
Libero ei voi olla aloituskuusikossa, ja hänen täytyy
poistua kentältä kunnes tilanne on selvitetty.
Normaalisti ei tietenkään ole mahdollista muuttaa
numeroa aloitusjärjestyslipukkeessa.
Tässä tilanteessa verkkotuomarin tulisi pyytää
valmentajalta uusi, korjattu aloitusjärjestyslipuke (jota
voidaan muuttaa vain väärin merkityn Liberon osalta).
Kun joukkueen kokoonpanon on tarkistettu vastaavan
korjattua aloitusjärjestyslipuketta, antaa verkkotuomari
Liberolle luvan astua kentälle.
(Sääntö 7.3.5.2)
31
4.24 Aikalisät ja tekniset aikalisät
Tuomio:
Ottelussa joukkue 'B' siirtyi pallon voitettuaan 7-6
johtoon. 'B':n pelaaja #5, joka oli väärällä pelipaikalla,
syötti ja 'B' voitti pisteen. Tilanne oli nyt 8-6.
Tekninen aikalisä pidettiin ja sama pelaaja jatkoi
syöttämistä kunnes 'B' johti pistein 10-6. Tässä
vaiheessa kirjuri huomasi pelaajan #5 olleen väärällä
paikalla jonkin aikaa. Päätuomari tuomitsi pallohäviön
väärän syöttäjän johdosta ja perui kaikki 'B':n väärän
syöttäjän aikana tekemät pisteet. Joukkueen
pelijärjestys korjattiin ja peli jatkui kunnes saavutettiin
taas erässä 8 pistettä toisen joukkueen toimesta eikä
tilanteessa pidetty teknistä aikalisää. Oliko tämä oikein?
Kyllä, päätuomarin toiminta oli oikein. Tekniset aikalisät
ovat hyväksytty väline uusinnoille, analyyseille sekä
mainostamiselle ja suuri osa niissä esiintyvistä asioista
on sovittu etukäteen. Tästä syystä koska tekninen
aikalisä pidettiin jo aikaisemmin, ei sitä pidetä ennen
kuin jompikumpi joukkue saavuttaa samassa erässä 16
pistettä. (Sääntö 15.4.1)
4.25 Aikalisät ja tekniset aikalisät
Tuomio:
Joukkue 'B' johti 7-4. Seuraavan pallorallin jälkeen
tilanne oli 8-4 'B':lle ja 'A':n valmentaja pyysi aikalisää.
Verkkotuomari eväsi pyynnön, koska sillä hetkellä
tekninen aikalisä alkoi automaattisesti. Oliko tämä
oikein?
Koska tekninen aikalisä alkoi automaattisesti 'B':n
saavutettua kahdeksan pistettä ja tekninen aikalisä
alkaa ennen tavallista pelikatkoa, oli oikein evätä
pyyntö. Jos teknisen aikalisän 'A':n valmentaja haluaisi
tavallisen aikalisän, hänen tulisi pyytää sitä uudestaan.
(Sääntö 15.4.2)
4.26 Virheellinen katkopyyntö
Tuomio:
'A':n valmentaja yritti pyytää erän loppupuolella vaihtoa
kutsumalla vaihtopelaajansa vaihtoalueelle. Pelaaja ei
aluksi kuullut valmentajan kutsua ja saapui siksi
myöhässä vaihtoalueelle. Kirjuri painoi summeria ja peli
keskeytyi, mutta tässä vaiheessa päätuomari oli jo
viheltänyt syöttöluvan merkiksi. Päätuomari peruutti
pallorallin, antoi viivytysvaroituksen ja kieltäytyi
sallimasta pelaajavaihtoa pelaajalle, joka sillä hetkellä
oli vaihtoalueella. Joukkueet protestoivat tuomiosta.
Joukkue 'B' pyysi aikalisää ja sen jälkeen vaihtoa. Sen
jälkeen 'A' pyysi pelaajavaihtoa ja tällä kertaa pyyntö
hyväksyttiin. Peli jatkui 'A':n voittaessa erän ja koko
ottelun. Toimiko päätuomari oikein?
Päätuomari ei toiminut oikein. Ensimmäinen päätös
hylätä vaihto viivytyksen vuoksi ja antaa viivytysvaroitus
oli oikein, koska valmentaja oli pyytänyt vaihtoa
lähettämällä pelaaja vaihtoalueelle.
Sen sijaan aikalisän jälkeen tullut 'A':n toinen
pelaajavaihtopyyntö oli virheellinen katkopyyntö.
Joukkueella ei ole oikeutta pyytää uutta vaihtoa ennen
kuin edellisen pyynnön jälkeen on pelattu palloralli.
Viimeinen vaihtopyyntö tulee evätä rangaistuksetta,
ellei joukkue ole aiemmin ottelussa tehnyt virheellistä
katkopyyntöä. Virheellinen katkopyyntö merkitään
pöytäkirjaan.
(Sääntö 15.3.1, 15.3.2, 15.10.3, 15.11.1.3, 16.1.1,
16.1.2, 25.2.2.6)
4.27 Virheellinen katkopyyntö
Tuomio:
Joukkue oli käyttänyt erässä jo kaksi aikalisää.
Myöhemmin samassa erässä valmentaja pyysi kolmatta
aikalisää, jonka verkkotuomari hyväksyi. Sillä hetkellä
kirjuri huomasi, että kyseessä oli joukkueen kolmas
aikalisä ja ilmoitti siitä verkkotuomarille. Kuinka tämän
jälkeen kuuluu toimia?
Kolmannen aikalisän pyyntö oli virheellinen
katkopyyntö, joka olisi pitänyt evätä heti ilman
seuraamusta, mutta merkitä pöytäkirjaan.
Virheestä ilmoitettiin päätuomarille, ja aikalisä
keskeytettiin välittömästi. Päätuomari huomautti
pelikapteenia asiasta ja antoi joukkueelle
viivytysvaroituksen, koska virheellinen katkopyyntö
viivytti peliä. (Sääntö 15.11.1.4, 16.1.5, 25.2.2.6)
32
4.28 Virheellinen katkopyyntö
Tuomio:
Ottelun aikana vaihtopelaaja astui vaihtoalueelle juuri
sen jälkeen kun päätuomari oli antanut aloitusluvan.
Kirjuri painoi summeria ja peli pysähtyi. Päätuomari
huomasi tilanteen ja hylkäsi pyynnön pienellä
kädenheilautuksella. Kuitenkin samalla hetkellä sekä
vaihto- että vaihdettava pelaaja menivät
asianmukaiseen paikkaan suorittaakseen vaihdon.
Päätuomari kehotti joukkuetta syöttämään.
Syöttöhetkellä vihelsi syöttävälle joukkueelle
sijoittumisvirheen, koska kentällä oli seitsemän
pelaajaa.
Lyhyen keskustelun jälkeen pallo uusittiin ja päätuomari
antoi uuden syöttöluvan. Oliko päätös oikea?
Tämä on tyypillinen esimerkki virheellisestä
katkopyynnöstä. Vaihtopyyntö olisi pitänyt hylätä ja
koska tilanne aiheutti viivytyksen, olisi tilanteesta pitänyt
tuomita viivytyssanktio. Jos viivytyssanktio ei ollut
viivytysrangaistus, tilannetta jatkaa uudella pallolla.
(Sääntö 15.11.1.1).
Verkkotuomarilla ei ole oikeutta eikä velvollisuutta
viheltää syöttävän joukkueen sijoittumisvirhettä. Jos
verkkotuomari tekee niin, on palloralli uusittava. (Sääntö
15.11, 23.3.2.3a, 24.3.2.2, 25.2.2.6)
4.29 Loukkaantumiset
Tuomio:
Joukkuetoverin kyynärpää osui torjunnassa pelaajan
nenään siten, että nenästä alkoi tulla verta. Valmentaja
pyysi vaihtoa. Vaihtopelaaja tuli vaihtoalueelle
verryttelypuvussa. Kuinka tuomareiden tulisi toimia?
Tuomareiden tulee toimia harkiten tilanteissa, joissa
vaihdot eivät ole ennakoitavissa. Vaihtopelaajalle tulee
antaa kohtuullisesti aikaa riisua verryttelypukunsa ja
tulla peliin ilman sanktioita. On lisäksi huomattava, että
mikäli tapahtuu loukkaantuminen jossa pelaaja vuotaa
verta, on hänet vaihdettava tai korvattava kunnes
verenvuoto on tyrehtynyt ja veri on poistettu peliasusta.
(Sääntö 4.4, 15.5, 15.10.2, 15.10.3, 17.1.1)
4.30 Loukkaantumiset
Tuomio:
Passari loukkasi polvensa puolustuksessa. Hän jäi
kentälle makaamaan valmentajien kerääntyessä
ympärille ja joukkueen lääkäri tarkisti hänen
vammaansa. Noin kahden minuutin hoidon jälkeen
passari ilmoitti pystyvänsä jatkamaan peliä. Päätuomari
näytti sen jälkeen pelin jatkuvan normaalisti.
Oliko päätuomarin päätös oikea?
Päätuomarin päätös oli oikea. Pelaajan turvallisuuden
vuoksi päätuomarin on pysäytettävä peli heti, kun
loukkaantuminen tapahtuu ja sallia
lääkärin/lääkintähenkilökunnan tulla kentälle. Jos
loukkaantuminen näyttää olevan riittävän vakava, on
pelaajan poistuttava kentältä vähintään yhden pallorallin
ajaksi.
Periaate on, että päätuomarin on annettava pelaajalle
ja/tai joukkueen lääkärille kohtuullinen aika
loukkaantumisen vakavuuden toteamiseen, ennen kuin
on turvauduttava vaihtoon. Vaihto on tehtävä normaalin
vaihtoprosessin mukaisesti. Mikäli se ei ole mahdollista,
on tehtävä poikkeuksellinen vaihto. (Sääntö 15.7,
17.1.2)
4.31 Loukkaantumiset
Tuomio:
Joukkue oli käyttänyt erän aikana jo viisi vaihtoa. Sen
jälkeen pelaaja, joka oli aloittanut erän, vaihdettu
kentältä pois ja myöhemmin takaisin kentälle samassa
erässä, loukkaantui. Joukkue joutui suorittamaan
poikkeuksellisen vaihdon ja päätuomari päätti että tuo
poikkeuksellinen vaihto oli joukkueen kuudes vaihto.
Valmentaja kyseenalaisti sääntötulkinnan. Mikä on
oikea sääntötulkinta tässä asiassa?
Oikea sääntötulkinta tässä tapauksessa on, että pelaaja
voidaan vaihtaa poikkeuksellisella vaihdolla. Valmentaja
voi käyttää kaikkia pelaajia, jotka eivät ole kentällä
loukkaantumisen hetkellä, pois lukien Libero ja hänen
korvaamansa pelaaja. Poikkeuksellista vaihtoa ei
lasketa joukkueen kuuden vaihdon määrään, joten
käytettyjen vaihtojen määrä ei tilanteessa muutu.
(Sääntö 15.1, 15.6, 15.7)
33
4.32 Loukkaantumiset
Tuomio:
Pallorallin aikana pelaaja loukkaantui siten, että hän
vuoti verta. Pallorallin jälkeen päätuomari kutsui hänet
luokseen ja käski mennä saamaan hoitoa verenvuodon
tyrehdyttämiseksi, koska on kiellettyä pelata verta
vuotaen. Hoito kesti noin minuutin. Kun verenvuoto oli
lakannut, peli jatkui. Toimiko päätuomari oikein?
Ei ole sallittua pelata verta vuotaen, riippumatta
loukkaantumisen vakavuudesta. Tuomarien on
pysäytettävä peli välittömästi havaittuaan
loukkaantumisen ja käskeä häntä saamaan hoitoa.
Joukkueen ei ole pakko vaihtaa pelaajaa. Sen vuoksi oli
päätuomarilta hyväksyttävä päätös olla antamatta
viivytyssanktiota tai pyytää joukkuetta pelikatkoon.
FIVB:n lääketieteellisen komission päätös.
4.33 Pelin viivyttäminen
Tuomio:
Ennen kolmannen erän alkua päätuomari vihelsi
joukkueet kentälle. Toinen joukkueista ei reagoinut.
Päätuomari antoi viivytysvaroituksen liian hitaasta
reagoinnista.
Sen jälkeen joukkue astui kentälle. Toimiko päätuomari
oikein?
Päätuomari toimi oikein. Joukkueet tulee viheltää
kentälle pelijärjestykseen. Mikäli he eivät reagoi, tulee
päätuomarin antaa heille viivytysvaroitus osoittamalla
keltaisella kortilla rannetta, ja tämä merkitään
pöytäkirjaan. Mikäli joukkue ei vieläkään reagoisi,
annettaisiin viivytysrangaistus (punainen kortti). Mikäli
sekään ei auttaisi, tulkittaisiin tilanteessa joukkueen
kieltäytyneen pelaamasta ja luovuttaneen ottelun erin
0-3, pistein 0-25, 0-25, 0-25.
Mikäli joukkue palaa kentälle liian hitaasti aikalisän
jälkeen, sovelletaan samaa toimintatapaa. (Sääntö
6.4.1, 16.1)
4.34 Pelin viivyttäminen
Tuomio:
Voitetun pallon jälkeen joukkue kerääntyi valmentajan
ympärille keskustelemaan taktiikasta. Tuomari oli
antanut pelaajille riittävästi aikaa ottaa paikkansa
kentällä, jos he eivät olisi neuvotelleet. Päätuomari
vihelsi ja antoi joukkueelle viivytysvaroituksen, koska se
ei ollut valmis syöttämään. Toimiko hän oikein?
Tuomari toimi oikein. Tuomarin ei tarvitse sallia antaa
pelaajille enempää aikaa kuin seuraavaan rotaatioon
siirtyminen kohtuullisesti vaatii. Hänen on käytettävä
tällaisessa tilanteessa harkintaa ja sallittava hengen
luominen ja ’tsemppaaminen’ mutta hän ei voi sallia
pelin viivyttämistä. (Sääntö 16.1.2, 16.1.5)
34
4.35 Pelin viivyttäminen
Tuomio:
Pelaaja kieltäytyi pelaamasta, koska hänen
kenttäpuoliskollaan oli märkä kohta, joka aiheutui
joukkueen jäsenen tiikeripuolustuksesta. Kuinka
tuomarin tulee toimia?
Tuomarin ei pitäisi koskaan hyväksyä joukkueen
pyyntöä lattian kuivaamiseen, koska pyyntö johtaa
viivytyssanktioon. Siksi hänen on otettava huomioon
monia tekijöitä. Pikakuivaajien (’quick moppers’) tulisi
kuivata märkä kohta lattiasta. Pelaajat voivat myös
käyttää omia pieniä kuivausliinojaan kuivatakseen
kenttää. Otteluissa, joissa on kontrollikomitea, ottelun
Jury voi valtuuttaa verkkotuomarin sallimaan
ekstrakuivauksen kentälle, jos märkä alue on laaja ja
lämpötila on yli 26 ºC ja kosteus yli 61 %. Toisaalta
ottelun hallinta on aina päätuomarilla, ja ellei ottelussa
ole kontrollikomiteaa ja päätuomari katsoo
ekstrakuivauksen tarpeelliseksi, hän voi sallia sen.
Jos, loppupäätelmänä, joukkue kieltäytyy pelaamasta,
päätuomari voi rangaista joukkuetta tilanteen mukaan
viivytys- tai tavallisilla rangaistuksilla.
(Sääntö 1.5, 5.1.2.2, 6.4.1, 16.2)
(JS. Suomessa ei vielä ole näitä pikakuivaajia
kaikkialla, joten ohjeena on annettu, että pelaajilla on
mahdollisuus kuivausliinalla, jos heillä se on, kuivata
kenttää. Tähän päätuomari antaa kohtuulliseksi
katsomansa ajan. Katso sarjamääräykset ao. kohta.)
4.36 Pelin viivyttäminen
Tuomio:
Erätauolla joukkue meni kokonaisuudessaan
pukuhuoneeseen ja palasi sieltä viiden minuutin
kuluttua. Päätuomari antoi viivytyssanktion ja peliä
jatkettiin. Toimiko tuomari oikein?
Ensiksikin, joukkueella ei ole lupaa poistua
kilpailualueelta ilman tuomareiden lupaa. Kahden ja
puolen minuutin jälkeen verkkotuomarin pitäisi kuitenkin
mennä joukkueen luo kehottamaan heitä palaamaan
kentälle välittömästi, tai heidän katsottaisiin
luovuttaneen ottelun. Kun he ovat palanneet kentälle,
päätuomarin tulee antaa viivytyssanktio.
4.37 Ulkopuolinen häirintä
Tuomio:
Erän aikana katsojia juoksee kentälle ja keskeyttää
pelin protestoiden tuomioista tuomaristolle. Kuinka
tuomarin kuuluu toimia?
Päätuomarin tulee keskeyttää ottelu ja pyytää
kontrollikomiteaa palauttamaan järjestys. Tapahtuma
merkitään pöytäkirjaan (Sääntö 17.2, 17.3)
(JS. Suomessa päätuomari pyytää kotijoukkueen
pelikapteenin välityksellä palauttamaan järjestys.
Tarvittaessa päätuomari voi myös pyytää poistamaan
häiriötä tuottava katsoja ottelupaikalta. Ottelua
jatketaan, kun järjestys on palautettu.)
4.38 Erikoistilanteet
Tuomio:
Pelaajan ollessa syöttämässä palloa, kentän takana
ollut TV-kameran puomi osui häneen. Pelaaja jatkoi
häiriöstä huolimatta syöttämistä ja onnistui saamaan
pallon kentälle ja peli jatkui.
Tuomari ei keskeyttänyt palloa eikä määrännyt uutta
palloa. Myöskään joukkue ei protestoinut tilannetta.
Oliko päätuomarin päätös oikea?
Päätuomari oli tilanteessa oikeassa, koska se oli
mielenkiintoinen ja herätti yleisön joukossa innostusta.
Kuitenkin muissa vastaavissa tilanteissa päätuomarin
pitäisi harkita pallon pelaamistä uudelleen.
35
5 Libero
5.1 Libero
Tuomio:
Ennen ottelun alkua valmentaja antoi
aloitusjärjestyslipukkeensa. Ennen kuin verkkotuomari
ehti tarkistaa oikeat pelaajat, Libero korvasi
takapelaajan. Miten verkkotuomarin tulisi reagoida
tarkistaessaan joukkueiden aloitusjärjestystä ennen
ottelun alkua?
Aloituskokoonpanon pelaajan on oltava kentällä kun
aloitusjärjestystä tarkistetaan. Takapelaajan on nopeasti
palattava takaisin kentälle, ilman varoitusta tai
rangaistusta. Kun verkkotuomari on tarkistanut
järjestyksen, voi Libero tulla takaisin kentälle. Jos
tapahtuma toistuu ottelun aikana tai jos viivytys on liian
pitkä ja päätuomari päättää että teon tarkoituksena on
viivyttää peliä, niin silloin päätuomari tuomitsee
toiminnan viivytyksenä sääntöjen mukaisesti.
(Sääntö 19.3.2.2, 19.3.2.8, 24.3.1)
5.2 Libero
Tuomio:
Joukkueella oli seitsemän pelaajaa Libero mukaan
lukien. Toisessa erässä aloituskuusikon pelaajaa
rangaistiin ottelusta poistamisella. Päätuomari totesi
joukkueen vajaaksi ja vastapuolen voittaneen ottelun.
Oliko päätuomarin päätös oikea?
Päätuomarin päätös oli oikea. Libero ei voi osallistua
peliin normaalin vaihdon kautta ja ottelusta poistettu
pelaaja täytyy pystyä vaihtamaan normaalin
vaihtomenettelyn mukaisesti, mutta joukkueella ei ollut
vaihtopelaajia.
(Sääntö 6.4.3, 19)
5.3 Libero
Tuomio:
Joukkueella 'B' oli vain kahdeksan pelaajaa Libero
mukaan lukien. Toisessa erässä pelaaja #2 vaihdettiin
kentältä ja takaisin kentälle. Sen jälkeen pelaajaa #2
rangaistiin ottelusta poistamisella. Libero oli
poistamisen hetkellä joukkueen vaihtopenkillä. Mikä on
tuomareiden oikea ratkaisu kyseisessä tilanteessa?
Koska pelaajaa #2 ei voida vaihtaa normaalin
vaihtomenettelyn mukaisesti tulee joukkue
vajaalukuiseksi toisen erän loppuajaksi ja häviää ko.
erän.
(Sääntö 6.4.3, 15.7, 15.8)
5.4 Libero
Tuomio:
Joukkueella oli seitsemän pelaajaa Libero mukaan
lukien. Toisessa erässä aloituskuusikon pelaaja #7
loukkaantui. Päätuomari salli Liberon tulla
loukkaantuneen pelaajan tilalle ja ottelu pelattiin
loppuun ko. kokoonpanossa. Oliko päätuomarin päätös
oikea?
Päätuomari päätös oli väärä. Libero ei voi osallistua
pelaajavaihtoon, ei tavalliseen eikä poikkeukselliseen.
Joukkueella on kaksi vaihtoehtoa. Jos #7 on etukentällä
loukkaantumishetkellä, joukkueella on oikeus pyytää
kolmen minuutin toipumisaikaa. Jos pelaaja ei kykene
jatkamaan peliä, joukkue häviää erän tai mahdollisesti
ottelun. Jos loukkaantunut pelaaja #7 on takakentällä ja
Libero on penkillä, voi joukkue korvata #7:n Liberolla
siihen saakka kunnes Liberon on siirryttävä
kiertovaihdossa etukentälle. Tässä vaiheessa pelaajan
#7 on joko palattava peliin tai joukkue on vajaalukuinen.
(Sääntö 15.5, 15.7, 15.8, 17)
36
5.5 Libero
Tuomio:
Libero oli kentällä korvaten pelaajan #5 ja poistettiin
erästä käytösrangaistuksen vuoksi. Miten ottelua kuuluu
jatkaa?
Jos Liberoa rangaistaan erästä tai ottelusta
poistamisella ja joukkueella on kaksi Liberoa, voi
valmentaja vaihtaa rangaistun Liberon välittömästi
toiseen Liberoon.
Jos joukkueella on vain yksi Libero, voi joukkue valita
seuraavista:
- palauttaa pelaajan #5 kentälle Liberon paikalle ja
pelata ilman Liberoa lopun erän ajan. Tässä
tapauksessa joukkueella ei ole oikeutta käyttää Liberoa
enää loppuerän aikana. Vaihtoehtoisesti
- valmentaja voi uudelleennimetä uuden Liberon niiden
pelaajien joukosta, jotka eivät ole kentällä
uudelleennimeämisen hetkellä ja uusi Libero voi
välittömästi ottaa erästä poistetun Liberon paikan.
Jos uudelleennimeämisvaihtoehtoa ei valita, saa erästä
poistettu Libero pelata seuraavassa erässä. Jos
joukkue valitsee uudelleennimeämisen, ei alkuperäinen
Libero saa enää palata otteluun.
Jos Libero poistetaan koko ottelusta, ei joukkue voi
käyttää Liberopelaajaa enää ottelun loppuaikana.
(Sääntö 6.4.3, 19.1.1, 19.3.2, 19.3.2.8, 19.4)
5.6 Libero
Tuomio:
Joukkueen Libero on pelipaikalla 5. Joukkue voitti
pallon ja suoritti kiertovaihdon. Liberon korvaama
pelaaja palasi asianmukaisesti etukentälle. Ennen kuin
peli jatkui, valmentaja päätti vaihtaa pelaajan #7
pelaajan #2 tilalle. Molemmat tapahtumat tapahtuivat
yhden pelikatkon aikana. Oliko päätuomarin päätös
oikea hänen salliessaan liberokorvaamisen ja
pelaajavaihdon tapahtuvan saman pelikatkon aikana?
Päätös oli oikea. Terminologia on tärkeä protestien
välttämiseksi.
Libero on korvannut pelaajan #2, ja “liberokorvaamisen"
jälkeen pelaaja #7 vaihdetaan “pelaajavaihdolla" #2:n
tilalle.
Siispä pallorallien välissä on vain yksi pelaajavaihto,
joka merkitään pöytäkirjaan eikä sääntörikkomusta
tapahdu.
(Sääntö 15.3.2, 19.3.2, 19.3.2.8)
5.7 Libero
Tuomio:
Libero oli myöhässä tullessaan kentälle korvaamaan
pelaajaa pelipaikalla 1. Korvaaminen tapahtui sen
jälkeen, kun tuomari oli viheltänyt syöttöluvan merkiksi,
mutta ennen syöttöhetkeä. Näin tapahtui ensimmäisen
kerran ko. joukkueelle ottelussa. Miten päätuomarin
tulisi toimia?
Päätuomarin tulee antaa pallorallin jatkua
keskeytyksettä. Pallorallin jälkeen hänen täytyy antaa
suullinen varoitus myöhäisestä korvaamisesta.
Seuraavista myöhäisistä korvaamisista annetaan
viivytyssanktio välittömästi, keskeyttäen palloralli.
Jos korvaaminen tapahtuisi vasta syöttöhetken jälkeen,
pitäisi päätuomarin tuomita sijoittumisvirhe.
(Sääntö 19.3.2.5)
37
5.8 Libero
Tuomio:
Syöttöspesialisti vaihdettiin peliin keskitorjujan tilalle.
Kun hän oli syöttänyt, hänet korvattiin Liberolla. Kun
Libero siirtyi kiertovaihdon myötä etukentälle, tuli
keskitorjuja hänen tilalleen normaalin liberokorvaamisen
myötä.
Samalla hetkellä valmentaja huomasi, että keskitorjuja
oli mennyt peliin sääntöjen vastaisesti, pyysi summerilla
normaalia pelaajavaihtoa, jotta voisi vaihtaa
syöttöspesialistin keskipelaajaan ja tämä vaihto
voitaisiin tehdä laillisesti.
Koska päätuomari valmistäutunut antamaan
syöttöluvan, tulkitsi verkkotuomari vaihtopyynnön
virheelliseksi katkopyynnöksi. Toisaalta päätuomari
huomasi olevansa valmis antamaan aloitusluvan
hetkellä jolloin joukkueella oli väärä pelaaja kentällä.
Päätuomari salli asiaankuuluvan vaihdon ja rankaisi
joukkuetta viivytysvaroituksella erittäin pienestä ottelun
häiritsemisestä.
Oliko päätuomarin toiminta oikein?
Selvästikin päätuomari oli mestari tuomaroinnin taiteen
suhteen.
Salliessaan pelaajien pelata peliä vaikka samalla
tapahtui pieni häirintä ottelun tuomaristoa kohtaan,
päätuomari teki oikean ratkaisun. Joukkueen
syyllistyessä vastaaviin virheisiin uudestaan tulee niistä
myös seurata sanktioita.
5.9 Libero
Tuomio:
Joukkueen 'B' keskitorjujan siirtyessä syöttämään
vaihtoi valmentaja hänen paikalleen syöttöspesialistin.
Hävityn pallon jälkeen Libero korvasi syöttöspesialistin
kentällä. Kun Liberon piti siirtyä kiertovaihdolla
etukentälle, juoksi keskitorjuja kentälle hänen tilalleen.
Kahden pelatun pallon joukkue 'A' huomasi että
liberokorvaaminen oli sääntöjen vastainen, koska
keskipelaajaa ei ollut vaihdettu takaisin kentälle
syöttöspesialistin paikalle. 'A' protestoi tilannetta.
Tuomarikonferenssi kokoontui, minkä jälkeen 'B':n
sallittiin vaihtaa keskitorjuja syöttöspesialistin tilalle
ilman rangaistusta. Oliko tuomio oikea?
Tuomiossa on kolme osaa: Ensiksi, koska tätä tilannetta
ei ole selvästi käsitelty säännöissä, antaa sääntö 23.2.3
päätuomarille mahdollisuuden käyttää asiassa ylintä
päätäntävaltaa.
Toiseksi, joukkuetta 'B' olisi pitänyt rankaista
pallohäviöllä sääntöjenvastaisesta vaihdosta, ja
menettääkseen muita pisteitä tulisi sen perustua
todisteisiin, mukaan lukien Liberopöytäkirja (Libero
control sheet R6). Mikäli sääntöjenvastaisen tilanteen
aikana tehdyt pisteet on mahdollista tunnistaa, ne
vähennetään joukkueelta 'B'. Jos tunnistus on
mahdotonta, ei tehtyjä pisteitä vähennetä. Saadakseen
keskitorjujan sääntöjen mukaisesti kentälle, olisi
joukkueen 'B' pitänyt pyytää normaalia pelaajavaihtoa.
Kolmanneksi, oikea korvaus-/vaihtomenettely tässä
tilanteessa on seuraava: Kun oli Liberon vuoro siirtyä
etukentälle, hänet olisi pitänyt korvata
syöttöspesialistilla. Sen jälkeen keskitorjuja olisi
vaihdettu syöttöspesialistin tilalle.
Nämä korvaamiset ja vaihdot tulee tehdä saman
pelikatkon aikana.
(Sääntö 19.3.2.1, 23.2.3)
38
5.10 Libero
Tuomio:
Tuomari vihelsi syöttöluvan merkiksi. Samalla hetkellä
syöttäjä huomasi, että Libero oli poistunut kentältä,
mutta hänen korvaamansa pelaaja ei ollut palannut, ja
siten joukkueella oli vain viisi pelaajaa kentällä. Hän
viivytti syöttöään niin pitkään kuin mahdollista ja syötti
viimein. Syöttöhetkellä Liberon korvaama pelaaja oli
kentällä ykköspaikalla, kun hänen olisi pitänyt olla
nelospaikalla. Hän syyllistyi selvästi
sijoittumisvirheeseen. Joukkueet pelasivat pallon
loppuun, ja se päätyi syöttäneen joukkueen voittoon.
Vastapuolen pelikapteeni lähestyi päätuomaria pyytäen
selitystä päätökselle pelata pallo loppuun saakka. Hän
odotti joukkueensa voittavan pallon syöttäneen
joukkueen sijoittumisvirheen vuoksi. Päätuomari hylkäsi
vetoomuksen ja pallon lopputulos säilyi ennallaan.
Mikä päätuomarin päätöksen olisi kuulunut olla?
Tässä tilanteessa tapahtui kolme virhettä. Ensinnäkin
päätuomari ei saa viheltää syöttöluvan merkiksi jolleivät
joukkueet ole valmiita pelaamaan ja syöttäjällä ole pallo
hallussaan.
Hänen olisi pitänyt viivyttää vihellystä syöttöluvan
merkiksi. Jos se olisi aiheuttanut viivytyksen, syöttävän
joukkueen olisi pitänyt saada viivytyssanktio.
Toinen virhe oli se, että liberokorvaaminen voi tapahtua
ainoastaan ennen päätuomarin syöttölupavihellystä.
Kolmas virhe oli se, että syöttävän joukkueen
sijoittumisvirhe syöttöhetkellä, joten heidän olisi
kuulunut hävitä pallo. Jos Liberon korvaama pelaaja
olisi ollut nelospaikalla syöttöhetkellä, olisi pallo pelattu
loppuun ja syöttänyttä joukkuetta olisi rankaistu
säännön 19.3.2.3 mukaan.
(Sääntö 7.5.1, 12.3, 19.3.2.2, 19.3.2.3)
5.11 Libero
Tuomio:
Libero oli kentällä korvaamassa pelaajaa #4.
Juostessaan pallon perässä Libero loukkasi jalkansa
eikä kyennyt jatkamaan peliä. Valmentaja päätti
haluavansa pelaajan #4 nimettävän uudeksi Liberoksi.
Onko tämä mahdollista?
Jos Libero loukkaantuu tai sairastuu niin, ettei kykene
jatkamaan peliä ja joukkueella on kaksi Liberoa, voi
valmentaja vaihtaa aktiivisen Liberon välittömästi
toiseen Liberoon.
Jos sen jälkeen toinenkin Libero loukkaantuu, tai vain
pelaa huonosti, valmentaja voi nimetä uuden Liberon
niiden pelaajien joukosta, jotka eivät ole kentällä (pois
lukien Liberon korvaama pelaaja) uudelleennimeämisen
hetkellä.
Jos joukkueella on alun perinkin vain yksi Libero, on
valinnan mahdollisuus sama kuin kahden
loukkaantuneen Liberon tapauksessa. Jos siis
valmentaja haluaa pelaajasta #4 uuden Liberon, on #4
ensin vaihdettava säännönmukaisella vaihdolla pois
kentältä. Sen jälkeen hänet voidaan nimetä uudeksi
Liberoksi.
(Sääntö 19.1.3, 19.3.2.2, 19.3.2.8, 19.4.2)
5.12 Libero
Tuomio:
Valmentaja oli myös joukkueensa Libero. Kun
valmentaja ei ollut kentällä, hän käveli iskurajan jatkeen
ja lämmittelyalueen välissä antaen ohjeita
joukkueelleen. Tuomari ei estänyt toimintaa mitenkään.
Toimiko tuomari oikein?
Tuomarin päätös oli oikea. Sääntöjen mukaan Libero ei
voi olla joukkueensa kapteeni tai pelikapteeni. Säännöt
eivät estä Liberoa olemasta valmentaja. Siksi Liberovalmentajalla oli lupa toimia kaksoistehtävässään eikä
tuomari voi vaatia Liberoa olemaan penkillä.
39
5.13 Libero
Tuomio:
Keskipelaaja istui vaihtopenkillä Liberon korvaamana.
Kun Libero siirtyi kiertovaihdolla kuutospaikalta
viitospaikalle, palasi keskipelaaja hajamielisenä kentälle
ja Libero, kuvitellen samalla tavalla tai luullen käskyn
tulleen joukkuetoveriltaan, lähti poistumaan kentältä ja
jopa poistui sieltä hetkeksi. Lähes samalla hetkellä
Libero huomasi tehneensä virheen ja vaihtoi nopeasti
paikkaa uudestaan keskitorjujan kanssa. Päätuomari ei
puuttunut virheelliseen korvaamiseen ja vihelsi
syöttöluvan merkiksi. Oliko päätuomarin päätös oikea?
Sääntö 19.3.2.1 määrää, että liberokorvaamisten välillä
on oltava palloralli. Kuitenkin paikanvaihdon hetkellisen
luonteen vuoksi tuomari katsoi, että kyseessä ei ollut
loppuun suoritettu liberokorvaaminen. Tällaisissa
tilanteissa, jotka ovat ilmeisiä erehdyksiä, ja jotka eivät
viivytä peliä, on sallittua jatkaa ilman ylimääräistä
pelikatkoa. Tämä on osa tuomaroinnin taidetta.
Toisaalta, jos Libero olisi poistunut kentältä ja
välittömästi korvannut toisen tavallisen kenttäpelaajan
ilman pallorallia korvaamisten välissä, ja se olisi
merkitty Liberovaihtopöytäkirjaan, olisi tilanne tulkittu
säännönvastaiseksi vaihdoksi. Jos se olisi huomattu
seuraavan aloituksen jälkeen, olisi joukkuetta rangaistu
pisteellä ja syötöllä vastapuolelle, ja väärä korvaaminen
olisi oikaistu.
(Sääntö 19.3.2.1, 19.3.2.2)
5.14 Libero
Tuomio:
Joukkue unohti korvata Liberon kenttäpelaajalla Liberon
siirtyessä nelospaikalle. Kolmen pisteen jälkeen
päätuomari huomasi Liberon olevan kentällä
sääntöjenvastaisesti. Mikä on tuomarin oikea päätös?
Libero ei syyllisty sijoittumisvirheeseen ennen
syöttöhetkeä. On avustavan kirjurin velvollisuus
huomauttaa tuomareille, jos Libero on kentällä vaikka
hänen pitäisi olla vaihtopenkillä. Tuomarin pitäisi
välittömästi päätellä avustavan kirjurin avulla kuinka
monen pallon ajan Libero on ollut väärällä paikalla.
Myös tuomarit ja kirjuri tekivät virheen, kun eivät
huomanneet Liberon väärää sijaintia, siten virheeseen
syyllistynyttä joukkuetta rangaistaan.
Joukkuetta, joka syyllistyy sijoittumisvirheeseen,
rangaistaan pallohäviöllä ja se menettää kaikki
tekemänsä pisteet sijoittumisvirheen ajalta.
Pelijärjestykset oikaistaan ja peliä jatketaan.
(Sääntö 7.5.4, 19.3.1.1, 26.2.2.1, 26.2.2.2)
40
5.15 Libero
Tuomio:
Joukkueen ainoa Libero loukkaantui virallisen
lämmittelyn aikana. Valmentaja pyysi Liberon
uudelleennimeämistä - uudeksi Liberoksi pyydettiin
joukkueen kapteenia, joka oli jo merkitty joukkueen
ensimmäisen erän aloituskuusikkoon. Päätuomari eväsi
pyynnön, koska säännöt kieltävät Liberoa olemasta
joukkueen kapteeni tai pelikapteeni. Oliko tuomarin
päätös oikea?
Päätuomarin päätös oli väärä.
Jos joukkueella on kaksi Liberoa, valmentaja voi
vaihtaa loukkaantuneen Liberon välittömästi toiseen
Liberoon. Jos toinen Liberokin loukkaantuu, valmentaja
voi uudelleennimetä uuden Liberon niiden pelaajien
joukosta, jotka eivät ole kentällä uudelleennimeämisen
hetkellä.
Jos joukkueella on vain yksi Libero, ovat vaihtoehdot
samat kuin loukkaantuneen varaliberon tapauksessa.
Tuomarin päätös kuvaillussa tilanteessa ei ollut oikea.
Vaikka onkin totta, että Libero ei voi olla joukkueensa
kapteeni eikä pelikapteeni, voi kapteeni luopua
asemastaan ja sen suomistä oikeuksista ja pelata
uudelleennimettynä Liberona.
Koska kapteeni oli jo merkitty aloituskuusikkoon, tulisi
toimia seuraavasti:
1. Joukkueen kapteeni vaihdetaan tavallisella
pelaajavaihdolla toiseen pelaajaan ennen ottelun alkua.
2. Valmentaja pyytää nimitettävän uuden kapteenin.
3. Liberon uudelleennimeäminen.
4. Tuomari pyytää uutta Liberoa pukeutumaan Liberon
asuun (tai pukee päälleen uudelleennimettävää Liberoa
varten varatun liivin).
5. Pyydetään kirjuria
- Uudelleenmerkitsemään alkuperäinen kapteeni
uudelleennimetyksi Liberoksi (korvaamaan
alkuperäinen Libero)
- Merkitsemään uusi kapteeni
Näiden merkintöjen yksityiskohdat kirjataan pöytäkirjan
huomautussarakkeeseen.
(Sääntö 5, 19.2, 19.3.2.8, 19.5)
5.16 Libero
Tuomio:
Joukkueen 'A' kahden huonon vastaanoton jälkeen
valmentaja käski kuutospaikalla olleen Liberon pois
kentältä ja lähetti hänet välittömästi takaisin kentälle
viitospaikalle (ilman, että korvaamisten välillä oli
pallorallia). Verkkotuomari ei huomannut tapahtunutta.
Päätuomari kuitenkin huomasi, ja antoi silti syöttöluvan
ja syöttöhetken jälkeen vihelsi vastaanottavan
joukkueen 'A' sijoittumisvirheen. Oliko päätuomarin
päätös oikea?
Päätuomarin päätös ei ollut oikea. Tämä on tyypillinen
esimerkki virheellisestä liberokorvaamisesta, koska
korvaamisten välillä ei ollut päättynyttä pallorallia.
Uuden sääntömuutoksen mukaan jälkimmäisen
korvaamisen hetkellä verkkotuomarin tulisi evätä se, ja
päätuomarin antaa viivytyssanktio.
Koska verkkotuomari ei huomannut tätä virheellistä
liberokorvaamistä, päätuomarin täytyy auttaa häntä
viheltämällä ja hylkäämällä se. Otteluissa, joissa on
avustava kirjuri, on hänen tehtävänsä valvoa
liberokorvaamisia. Tässä tapauksessa hänen pitäisi
painaa summeria tehdyn virheen merkiksi.
(Sääntö 19.3.2.1, 19.3.2.5, 23.2.3)
5.17 Libero
Tuomio:
Libero korvattiin tavallisella kenttäpelaajalla pallorallin
jälkeen. Tuomari vihelsi seuraavan pallon syöttöluvan
merkiksi. Syötön jälkeen varapallo ajautui kentälle,
päätuomari vihelsi näyttäen kaksoisvirhettä. Ennen
uusintapallon aloituslupavihellystä Libero yritti korvata
pelaajan kuutospaikalla. Verkkotuomari kutsui hänet
takaisin. Oliko verkkotuomarin päätös oikea?
Tämä on tyypillinen esimerkki virheellisestä
liberokorvaamisesta, koska niiden välissä ei ollut
päättynyttä pallorallia. Uuden sääntömuutoksen
mukaan verkkotuomarin pitäisi estää jälkimmäinen
korvaaminen, ja päätuomarin antaa viivytyssanktio.
(Sääntö 19.3.2.1)
41
5.18 Libero
Tuomio:
Libero loukkaantui ottelun aikana ja verkkotuomari antoi
lääkärille ja häntä avustaneelle valmentajalle luvan
astua kentälle tutkimaan loukkaantumisen vakavuutta.
He päättivät ottaa Liberon pois kentältä ja lähettää
hänen korvaamansa pelaaja takaisin kentälle. Kun
Libero oli saatettu pois kentältä, hän ilmoitti
toipuneensa ja vaati saada palata takaisin kentälle.
Tuomarit sallivat Liberon palaavan kentälle ja jatkavan
peliä. Oliko tämä oikein?
Ei, sitä ei olisi pitänyt sallia. Vaikka kyse oli
loukkaantumisesta, Libero voitiin korvata myös
tavallisella liberokorvaamisella. Liberolla on myös
oikeus osallistua otteluun kunnes hänet on julistettu
kyvyttömäksi jatkamaan (Sääntö 19.4.2).
Sen vuoksi tilanteessa sattui virhe, kun kaksi
liberokorvaamistä tapahtui ilman, että välissä oli
pallorallia. Tämä on virheellinen liberokorvaaminen.
Uuden sääntömuutoksen mukaan verkkotuomarin tulisi
estää jälkimmäinen korvaaminen ja päätuomarin antaa
viivytyssanktio.
(Sääntö 19.3.2.1, 19.3.2.8)
5.19 Libero
Tuomio:
'A':n Libero loukkaantui ottelun kriittisessä vaiheessa.
Valmentaja halusi välittömästi uudelleennimettävän
Liberon, ja Liberon korvaama kenttäpelaaja astui
penkiltä kentälle uutena Liberona. Olisiko tämä pitänyt
sallia?
Tuomareiden ei olisi pitänyt sallia tätä. Sääntöjen
sanamuoto on suunniteltu suojelemaan joukkueita
väärin harkituilta strategioilta. Esimerkiksi kun tämä
Libero siirtyy kiertovaihdon myötä nelospaikalle, kuka
tulee hänen paikalleen etukentälle? Ei kukaan. Joukkue
tulisi vajaalukuiseksi. Sen vuoksi on noudatettava
seuraavaa menettelytapaa:
Jos joukkueella on kaksi Liberoa, valmentaja voi
vaihtaa alkuperäisen Liberon välittömästi toiseen
Liberoon. Jos toinenkin Libero loukkaantuu, valmentaja
voi uudelleennimetä uuden niiden pelaajien joukosta
(Liberon korvaama pelaaja pois lukien), jotka eivät ole
kentällä uudelleennimeämisen hetkellä.
Jos joukkueella on vain yksi Libero, on menettelytapa
sama kuin loukkaantuneen toisen Liberon tapauksessa:
Loukkaantuneen Liberon korvaama pelaaja palaa
kentälle. Tämä pelaaja täytyy vaihtaa normaalilla
pelaajavaihdolla. Vaihdon jälkeen hänet voidaan
uudelleennimetä uudeksi Liberoksi. Hän voi astua
kentälle vasta yhden pallorallin jälkeen.
(Sääntö 15.6.2, 19.3.2.1, 19.3.2.2, 19.3.2.8)
5.20 Libero
Tuomio:
Joukkueen 'A' Libero loukkasi käsivartensa ottelun
aikana, ja hänen tilalleen oli uudelleennimettävä uusi
Libero. Alkuperäinen Libero istui vaihtopenkillä ottelun
loppuun asti. Oliko tämä sallittua?
Pelaajia, jotka eivät kykene osallistumaan lämmittelyyn,
ei pitäisi merkitä pöytäkirjaan tai sallia istua
vaihtopenkillä osana joukkuetta. Tässä tapauksessa
kuitenkin loukkaantuminen tapahtui myöhemmin ottelun
aikana, pelaaja pystyi kävelemään eikä ollut esteenä tai
vaarana joukkueille. Tämä viimeinen seikka vaikuttaa
olennaisesti tuomioon. Pelaajan pitäisi sallia olla
vaihtopenkillä. Jos pelaaja tarvitsisi hoitoa, pitäisi ohjata
joukkueen lääkäri sijoittamaan pelaaja vaihtopenkin
taakse tai muuhun turvalliseen paikkaan valvontaalueen ulkopuolelle.
(K.1a ja Määritelmät) (Sääntö 19.3.2.8)
42
5.21 Libero
Tuomio:
Joukkueen 'A' Libero astui kentälle viitospaikalle
tilanteessa 11-11. Samalla hetkellä 'B':n pelaaja sai
käytösrangaistuksen räikeästä käytöksestä, ja 'A' sai
pisteen ja syötön, jonka johdosta 'A':n piti suorittaa
kiertovaihto. Huomatessaan, että tämä pakottaisi
Liberon palaamaan penkille saman pelikatkon aikana,
tuomarit sallivat liberokorvaamisen tehtävän. Oliko tämä
oikein?
Päätös oli oikea. Saadessaan pisteen ja syötön 'A':n oli
pakko suorittaa kiertovaihto. Tavallisesti peräkkäisten
liberokorvaamisten välissä täytyy olla palloralli. Tässä
tapauksessa kuitenkin säännöt pakottavat Liberon
jättämään kentän
(Sääntö 19.3.2.1)
5.22 Libero
Tuomio:
Ottelun toisessa erässä Libero valitti
huonovointisuuttaan. Joukkueen lääkäri havaitsi
välittömästi, että Liberolla oli virusinfektion
aiheuttamana kuumetta 40.5 ºC ja määräsi, ettei hän
saa enää osallistua otteluun. Onko näissä olosuhteissa
sallittua uudelleennimetä uusi Libero?
Jos joukkueella on kaksi Liberoa, niin loukkaantumisen
tai sairastumisen sattuessa pelaava Libero voidaan
vaihtaa toiseen Liberoon. Jos joukkueella on vain yksi
Libero tai toinenkin Libero loukkaantuu ollessaan
kentällä, voidaan nimetä uusi Libero asianmukaisen
proseduurin mukaisesti.
(Sääntö 19.3.2.2, 19.3.2.8)
5.23 Libero
Tuomio:
Ennen ottelun alkua kirjuri merkitsi Liberon nimen ja
hänen numeronsa ‘9’ pöytäkirjaan joukkueen 'A'
pelaajaluetteloon. Liberoa varten varatulle riville kirjuri
merkitsi numeron ‘15’ Liberolle. Valmentaja ja kapteeni
allekirjoittivat pöytäkirjan. Ensimmäisessä erässä 'A':n
johtaessa pistein 15-10 kirjuri huomasi virheen. Miten
tilanteessa tulisi toimia?
Kyseessä on hallinnollinen virhe eikä sillä ole
seurauksia joukkueelle. Kirjuri korjaa numeron
huomautussarakkeeseen.
(Sääntö 19.1.2)
5.24 Libero
Tuomio:
Ottelun ensimmäisessä erässä joukkueen 'A' Libero
pelasi samanvärisellä ja muutenkin samanlaisella
pelipaidalla kuin muu joukkue. Joukkue voitti erän
pistein 25-21. Ennen toisen erän alkua joukkueen 'B'
valmentaja protestoi tilannetta ja erän lopputulosta
vastaan. Mikä on oikea päätös tilanteessa?
Koska väärällä pelipaidalla ei ollut vaikutusta peliin, ei
ensimmäisen erän lopputulosta peruta. Liberon on
kuitenkin vaihdettava pelipaitansa.
(Sääntö 19.2)
5.25 Libero
Tuomio:
Valmentaja päätti vaihtaa pelaavan Liberon #7 toiseen
Liberoon #1. Hän lähetti toisen Liberon vaihtoalueelle
numerokilven #7 kanssa, missä vaihto tehtiin
pelaajavaihdon tapaan. Verkkotuomari opasti kirjuria
merkitsemään tapahtuman pöytäkirjan
huomautussarakkeeseen. Toimittiinko tilanteessa
oikein?
Liberojen vaihto olisi pitänyt tehdä Liberon
korvausalueella epämuodollisesti, eli ilman
numerokilpeä. Libero voi korvata toisen vapaasti,
kunhan korvaamisten välillä on palloralli.
(Sääntö 19.3.2.1, 19.3.2.2, 19.3.2.4, 19.3.2.8)
5.26 Libero
Tuomio:
Kaksi pelaajaa yritti torjua vastapuolen hyökkäystä ja
hyppäsi verkolla. Heidän välissään myös Libero
hyppäsi, muttei missään vaiheessa kurottautunut
millään ruumiinosalla verkon yläreunaa korkeammalle.
Siitä huolimatta verkkotuomari vihelsi torjuntayrityksen.
Oliko päätös oikea?
Päätös ei ollut oikea. Koska Libero ei missään
vaiheessa kurottautunut millään ruumiinosalla verkon
yläreunaa korkeammalle, ei hänen hyppyään voida
pitää torjuntayrityksenä.
(Sääntö 14.1.1, 14.1.2, 14.1.3)
43
5.27 Libero
Tuomio:
Vastaanottava joukkue voitti pallon, pelaaja #5 tuli
kentälle Liberon tilalle ja siirtyi nelospaikalle. Syöttävälle
pelaajalle #1 tuomittiin kahdeksan sekunnin ylitys
syötössä. Sen jälkeen Libero korvasi pelaajan #1 ennen
seuraavaa palloa. Päätuomari salli tämän korvaamisen
ja antoi syöttöluvan.
Oliko tuomarin päätös oikea?
Pelin hengen mukaan Liberolla oli oikeus korvata
pelaaja #1, joten tuomarin päätös oli oikea.
(Sääntö 19.3.2.1, 19.3.2)
5.28 Libero
Tuomio:
Joukkueen ainoa Libero pelasi huonosti. Valmentaja
julisti hänet pelikyvyttömäksi ja halusi uudelleennimetä
uuden Liberon. Kenet voidaan uudelleennimetä uudeksi
Liberoksi ja milloin?
Paitsi Liberon korvaama pelaaja, kenet tahansa
uudelleennimeämisen hetkellä vaihdossa oleva pelaaja
voidaan pyytää uudelleennimettäväksi uudeksi
Liberoksi. Alkuperäinen Libero ei voi enää palata
otteluun missään tapauksessa.
Liberon korvaama pelaaja on rajattava
uudelleennimeämisoikeuden ulkopuolelle, koska
joukkue tulisi vajaalukuiseksi siinä vaiheessa kun
Liberon on poistuttava kentältä - jolloin ei olisi korvattua
pelaajaa, joka voisi palata etukentälle.
Jos valmentaja kuitenkin haluaa Liberon korvaaman
pelaajan uudeksi Liberoksi, hänen on ensin suoritettava
sääntöjen mukainen pelaajavaihto.
(Sääntö 19.3.2.8, 19.4.2.1, 19.4.2.4)
5.29 Libero
Tuomio:
Joukkueella 'A' on kaksi Liberoa, #5 ja #6.
Toisessa erässä pelaava Libero #5 loukkaantui eikä
kyennyt pelaamaan enää ottelun aikana.
Kolmannessa erässä Liberoa #6 rangaistiin erästä
poistamisella. Valmentaja pyysi liberon
uudelleennimeämistä käyttäen pelaajaa #8 (joka oli
penkillä) uudeksi Liberoksi.
Neljännen erän alussa valmentaja halusi käyttää
pelaajaa #6 jälleen Liberona.
Tuomarit eivät sallineet sitä.
Oliko tuomareiden päätös oikea?
Tuomareiden päätös oli oikea. Kun päätetään
uudelleennimeämisen laillisuudesta, on otettava
huomioon montako Liberoa joukkueella käytettävissä
uudelleennimeämisen hetkellä.
(Sääntö 19.4.2.1, 19.4.2.2, 19.5.1)
5.30 Libero
Tuomio:
Joukkueella 'A' on kaksi Liberoa, #5 ja #6.
Toisessa erässä pelaava Libero #5 loukkaantui eikä
kyennyt pelaamaan enää ottelun aikana.
Myöhemmin kolmannessa erässä valmentaja ei ollut
tyytyväinen Liberon #6 peliin ja päätti uudelleennimetä
Liberon.
Tuomarit hyväksyivät tämän pyynnön.
Oliko tuomareiden päätös oikea?
Tuomareiden päätös oli oikea. Pelaajan #5
loukkaantumisen jälkeen joukkueella oli ainoastaan yksi
Libero. Sillä ei ollut oikeutta uudelleennimetä Liberoa
pelaajan #5 paikalle, koska pelaaja #6 oli pelikelpoinen.
Valmentajalla on kuitenkin oikeus milloin tahansa
ottelun aikana nimetä uusi Libero pelaajan #6 tilalle.
(Sääntö 19.4.2.1, 19.4.3.1)
44
6 Osanottajien käyttäytyminen
6.1 Osanottajien käyttäytyminen
Tuomio:
Ärtynyt pelaaja potkaisi palloa pallorallin päättymisen
jälkeen. Päätuomari varoitti pelaajaa käytösrikkeestä
mennen suoraan vähäisten käytösrikkeiden rankaisun
VAIHEESEEN 2, ja näytti pelaajalle keltaista korttia,
joka merkittäisiin pöytäkirjaan. Toimiko päätuomari
oikein?
Tuomari toimi oikein. Päätuomarin on kontrolloitava
tällaisia käytösrikkeitä. Keltainen kortti on sen vuoksi
merkittävä pöytäkirjaan.
Päätuomari voi antaa suullisen varoituksen
pelikapteenin kautta (vaihe 1), jos käytösrike on
yleisluonteinen. Hän voi myös rikkeen vakavuudesta
riippuen aloittaa suoraan vaiheesta 2 näyttäen keltaista
korttia suoraan rikkeen tehneelle pelaajalle tai
pelikapteenin kautta muulle joukkueen jäsenelle.
Tuomarilla on oikeus siirtyä suoraan rangaistuksiin, jos
rike on luonteeltaan vakava.
(Sääntö 21.1, 21.2)
6.2 Osanottajien käyttäytyminen
Tuomio:
Erän ollessa tiukassa tilanteessa passari teki loistavan
passin, joka hämäsi vastapuolen torjujat. Hyökkääjä löi
pallon näyttävästi kenttään. Hämääntyneiden torjujien
yrittäessä torjua hyökkääjää, nykäisi torjuvan joukkueen
passari tahallaan verkkoa alaspäin, jotta tuomari luulisi
iskijän osuneen verkkoon.
Verkkotuomari huomasi harhautusyrityksen ja tuomitsi
pallon hyökkääjän joukkueelle. Päätuomari antoi sen
jälkeen torjuneen joukkueen passarille varoituksen
keltaisella kortilla
. Oliko tämä oikea rangaistus tilanteessa?
Päätuomarin päätös ei ollut oikea.
Hyökänneen joukkueen kuului voittaa pallo, koska
vastapuolen pelaaja kosketti verkkoon häiriten peliä.
Torjuneen joukkueen passaria olisi pitänyt rangaista
käytösrangaistuksella (punainen kortti: piste ja syöttö
vastapuolelle) räikeästä käytöksestä ja yrityksestä
johtaa tuomareita harhaan.
(Sääntö 21.2.1, 21.3)
6.3 Osanottajien käyttäytyminen
Tuomio:
Joukkueen 'A' valmentaja nousi seisomaan pallon
päätteeksi ja heilutti käsiään tavalla, joka osoitti
halveksuntaa tuomarin päätöstä kohtaan. Onko tämä
sallittua?
Valmentajan on saatava ilmaista itseään tietyillä
normaaleilla tavoilla. Jos valmentajan reaktion
katsotaan saavuttavan vähäisten käytösrikkeiden
vaiheen 2, on päätuomarin varoitettava häntä keltaisella
kortilla. Jos sama toistuu, on annettava rangaistus
punaisella kortilla.
Jos käytösvirhe tapahtuu pallorallin aikana, annetaan
käytösrangaistus pallon jälkeen ja pallon lopputuloksen
jälkeen.
(Sääntö 5.2, 21.1, 21.2, 21.3)
45
6.4 Osanottajien käyttäytyminen
Tuomio:
Erien välissä joukkueen 'A' pelaaja #3 käyttäytyi
loukkaavasti ja päätuomari tuomitsi pelaajalle
käytösrangaistuksen (punainen kortti). Joukkueella 'A'
oli seuraavan erän aloitus. Miten päätuomarin tulee
toimia?
Käytösrangaistukset erien välillä merkitään seuraavan
erän rangaistuksiksi ja huomioidaan erää aloitettaessa.
Siispä ennen ensimmäistä syöttöä tuomari viheltää
pilliin, pyytää pelaajan luokseen ja antaa hänelle
rangaistuksen. Joukkue B saa pisteen ja suorittaa
kiertovaihdon ja syöttää
(Sääntö 21.5)
Jos syntyy tilanne, jossa joudutaan antamaan
rangaistus molempien joukkueiden pelaajille, silloin
rangaistaan ensin syöttävää joukkuetta ja sen jälkeen
vastaanottavaa joukkuetta. Seuraavassa yhteenveto
erien välillä annetuista rangaistuksista ja niiden
vaikutuksista, rangaistukset merkitään pöytäkirjaan:
- Varoitus syöttävän joukkueen pelaajalle (keltainen
kortti). Ei lisäseuraamuksia, mutta merkitään
pöytäkirjaan.
- Varoitus vastaanottavan joukkueen pelaajalle
(keltainen kortti). Ei lisäseuraamuksia, mutta merkitään
pöytäkirjaan.
- Rangaistus (punainen kortti) syöttävän joukkueen
pelaajalle. Vastaanottava joukkue saa pisteen, suorittaa
kiertovaihdon ja syöttää.
- Rangaistus (punainen kortti) vastaanottavan
joukkueen pelaajalle. Piste syöttävälle joukkueelle.
- Rangaistukset (punainen kortti) molempien
joukkueiden pelaajille riippumatta niiden järjestyksestä.
Piste vastaanottavalle joukkueelle,
Tämä joukkue suorittaa kiertovaihdon ja saa sitten
rangaistuksena pallohäviön ja syöttö vastapuolelle
Alkuperäinen syöttävä joukkue suorittaa kiertovaihdon
ja aloitusjärjestyksessä toinen pelaaja syöttää.
Pistetilanne on 1-1.
Pisteet lasketaan vasta silloin, kun molemmat
joukkueet ovat saaneet rangaistuksensa. Siksi
molempien joukkueiden saadessa rangaistuksen
tilanteessa 24-25 erä ei pääty pistein 24-26, vaan jatkuu
tilanteesta 25-26.
6.5 Osanottajien käyttäytyminen
Tuomio:
Vastaanottaja vastaanotti pallon niin huonosti, ettei
passarilla ollut mahdollisuutta edes koskea palloon.
Pallon osuttua lattiaan nykäisi passari turhautuneena
verkon alanarua. Oliko tämä virhe?
Säännön 21.3 mukaan päätuomarilla on oikeus
rangaista pelaajaa teon vakavuuden mukaan. Verkon
nykiminen on normaali turhautuneen pelaajan
tunnereaktio, jonka hallitseminen kuuluu tuomaroinnin
taiteeseen. Joissain tapauksissa tarkoituksellinen
verkon repiminen voi olla räikeää käytöstä ja
rangaistaan sen mukaisesti. Koska tässä tapauksessa
ei ollut tarkoitus harhaanjohtaa tuomareita pelin aikana,
ei tapahtumasta aiheudu käytösrangaistusta. (Sääntö
21.1, 21.2.1, 21.3)
46
6.6 Osanottajien käyttäytyminen
Tuomio:
Pelaaja tulistui päätuomarin päätöksestä
torjuntakosketuksen suhteen. Pelaaja repi verkkoa ja
päätuomari ohjasi pelaajan vain pois luotaan. Sitten
pelaaja meni verkkotuomarin luo viittoillen vilkkaasti ja
huutaen vaikka päätuomari oli jo varoittanut pelaajaa.
Päätuomarin mielestä käytös oli loukkaavaa ja rankaisi
pelaajaa punaisella ja keltaisella kortilla yhdessä
poistaen hänet näin loppuerän ajaksi. Oliko tuomarin
toiminta oikein?
Päätuomarin reagointi tilanteeseen oli oikein. Hän yritti
saada tilanteen laantumaan varoittamalla ja viittaamalla
pelaajan vain kentälle takaisin pelaamaan. Kun tämä ei
tuottanut tulosta, oli päätuomari oikeutettu käyttämään
säännön 21.3 mukaisia sanktioita. Tämän säännön
mukaan tuomarilla on oikeus rangaista pelaajaa
toiminnan vakavuuden mukaisesti. Räikeästä
käytöksestä hän olisi saanut käytösrangaistuksen,
mistä olisi seurannut vastapuolelle piste ja syöttö.
Vakavammasta käytöksestä pelaajaa rangaistaisiin
erästä poistamisella. Uhkaavasta käytöksestä hänet
poistettaisiin ottelusta. Huomioitavaa on se, että räikeä
käytös aiheuttaa pallohäviön kun taas loukkaava tai
uhkaava käytös eivät aiheuta. (Sääntö 21.1, 21.2, 21.3)
6.7 Osanottajien käyttäytyminen
Tuomio:
Pelaajaa rangaistiin erästä poistamisella. Joukkue ei
ollut aiemmin saanut käytösvaroitusta tai -rangaistusta.
Miten päätuomarin tulisi reagoida seuraaviin saman
joukkueen muiden jäsenten käytösrikkeisiin?
Päätuomarin tulisi normaaliin tapaan yrittää estää
joukkueen käytöstä päätymästä rangaistavalle tasolle.
Kuitenkin selkeässä loukkaavan käytöksen
tapauksessa tuomarin on rangaistava pelaajaa suoraan
erästä poistamisella, vaikkei aiempia sanktioita
olisikaan annettu (punainen ja keltainen kortti yhdessä).
Käytösrangaistukset ovat puhtaasti henkilökohtaisia,
eikä joukkueen muiden jäsenten saamilla sanktioilla ole
vaikutusta pelaajan rankaisemiseen. Siksi päätuomari
voi antaa varoituksia ja käytösrangaistuksia muille
joukkueen jäsenille erästä poistamisen jälkeenkin.
(Sääntö 21)
6.8 Osanottajien käyttäytyminen
Tuomio:
Kättelyssä ottelun jälkeen joukkueen kapteeni käyttäytyi
päätuomaria kohtaan hyvin epäurheilijamaisesti, mikä
ottelun aikana olisi johtanut sanktioon.
Miten päätuomarin tulisi toimia?
Pelaajaa on rangaistava jollain tavalla. Kansallisilla
lajiliitoilla voi olla erityisiä ohjeita tämänkaltaisiin
tapauksiin.
FIVB:n tapahtumissa ottelu ei suinkaan pääty tuomarien
viimeiseen vihellykseen, joten kapteenin käytös on
raportoitava ottelun jurylle, ja käytöksen yksityiskohdat
merkittävä pöytäkirjan huomautussarakkeeseen. FIVB:n
valvontakomitealla on käytettävissään eriasteisia
sanktioita, kilpailukielto mukaan lukien. Kaikki pelaajan
pelikelpoisuutta koskevat asiat määräytyvät ko. kilpailun
kilpailusääntöjen mukaan.
47
6.9 Osanottajien käyttäytyminen
Tuomio:
Pelaaja #7 istui penkillä Liberon korvatessa hänet
kentällä. Hän valitti kovaan ääneen tuomarin
päätöksestä. Päätuomari rankaisi häntä
käytösrangaistuksella. Pelaajan käytös jatkui ja hän
antoi aplodit tuomarille. Päätuomari rankaisi häntä
erästä poistamisella. Pelaaja jatkoi käytöstään ja häntä
rangaistiin ottelusta poistamisella. Miten tilanteessa
kuuluu menetellä?
Erästä tai ottelusta poistettu pelaaja on vaihdettava
välittömästi.
Jotta vältettäisiin tilanteen eskaloituminen pelaajan #7
rankaisun johdosta, hänen ei ole pakko palata kentälle
Liberon paikalle, vaan voi poistua valvonta-alueelta
suoraan.
Menettelytapa on seuraava:
- Liberon on poistuttava kentältä
liberokorvaamisalueelle, sitten - vastaavasti kuin
loukkaantuneen pelaajan tapauksessa vaihtopelaaja
astuu vaihtoalueelle numerokilven #7 kanssa, antaa
sen verkkotuomarille, ja sillä aikaa kirjuri merkitsee
säännönmukaisen pelaajavaihdon
Libero voi palata kentälle yhden päättyneen pallorallin
jälkeen.
Mikäli säännönmukaista vaihtoa ei voida suorittaa, on
joukkueella vain viisi kenttäpelaajaa ja julistetaan
vajaaksi.
Pistetilanne erästä poistamisen (tai ottelusta
poistamisen) hetkellä merkitään pöytäkirjaan.
(Sääntö 6.4.3, 15.8)
48
7 Tuomarit ja heidän velvollisuutensa
7.1 Tuomarit ja heidän velvollisuutensa
Tuomio:
Valmentaja keskusteli kirjurin kanssa häiriten tämän
työtä. Verkkotuomari kielsi valmentajaa häiritsemästä
kirjuria. Toimiko verkkotuomari oikein?
Ainoastaan päätuomari voi virallisesti varoittaa tai
rangaista valmentajaa, pelaajaa tai muuta joukkueen
jäsentä. Jos tilanne verkkotuomarin mielestä vaatii
varoituksen, hänen on ilmoitettava asiasta
päätuomarille, joka tekee päätöksen. (Sääntö 23.3.2.2)
Tuomaroinnin taiteen hengessä on kuitenkin
huomattava, että mikäli tällaiset tilanteet ovat
selvitettävissä verkkotuomarin huomautuksella, on pelin
edun mukaista olla keskeyttämättä sitä sanktioiden
langettamistä varten.
7.2 Tuomarit ja heidän velvollisuutensa
Tuomio:
Verkkotuomari ilmoitti päätuomarille, vaihtopelaaja istui
lämmittelyalueen lattialla eikä verrytellyt. Päätuomari
antoi pelaajalle varoituksen ja käski hänen nousta ylös.
Toimiko päätuomari oikein?
Päätuomari toimi väärin. Pelaajien ei tarvitse seistä
lämmittelyalueella. Toisaalta he eivät saa tällä alueella
myöskään istua penkillä, tuolilla, kaiteella tai muurilla.
Lämmittelyalue on suunniteltu sitä varten, että pelaajat
voisivat valmistäutua peliin. (Sääntö 4.2.1, 4.2.3, 24.2.4,
24.2.5)
7.3 Tuomarit ja heidän velvollisuutensa
Tuomio:
Valmentaja lähestyi kirjuria ja kysyi häneltä, kuinka
monta aikalisää vastustava joukkue oli käyttänyt.
Kuinka kirjurin pitäisi toimia?
Kirjurin ei pidä vastata valmentajalle. Yleisesti ottaen
valmentajilla ei ole oikeutta kysyä kirjureilta mitään
tietoja. Jos kuitenkin sähköinen tulostaulu on käytössä
eikä käytettyjen pelikatkojen määrä ole nähtävissä, on
valmentajilla oikeus kysyä kirjurilta tätä asiaa, mutta
ainoastaan oman joukkueensa osalta ja vain sellaisella
hetkellä, jolloin se ei häiritse kirjurin työtä tai viivytä
peliä. (Sääntö 25.2.2)
7.4 Tuomarit ja heidän velvollisuutensa
Tuomio:
Joukkueen pelikapteeni kysyi päätuomarilta tulkintaa
tämän päätöksestä. Selitys tuntui tyydyttävän häntä.
Joukkue hävisi ottelun. Kun ottelu oli ohi, joukkueen
kapteeni yritti kirjata asiasta pöytäkirjaan protestia,
mutta päätuomari kielsi sen. Toimiko päätuomari
oikein?
Päätuomari oli oikeassa. Selitystä pyytäessään
pelikapteeni ei maininnut vastalauseesta. (Sääntö
5.1.2.1, 5.1.3.2, 23.2.4)
49
7.5 Tuomarit ja heidän velvollisuutensa
Tuomio:
Ottelun kolmas erä oli tilanteessa 23-23. Verkkotuomari
vihelsi 'A':lle sijoittumisvirheen. 'A' protestoi tuomiosta,
mutta se ei hyödyttänyt. Seuraavassa syötössä,
tilanteessa 24-23 'B':n hyväksi, verkkotuomari vihelsi
taas 'A':lle sijoittumisvirheen ja erä tuomittiin 'B':lle.
Jälleen 'A':n pelikapteeni protestoi voimakkaasti
molemmille tuomareille, ja keskustelun jälkeen
päätuomari totesi verkkotuomarin olleen väärässä
molemmilla kerroilla.
Päätuomari totesi kuitenkin, että erä oli päättynyt eikä
mitään korjausta asiaan voida tehdä. Protestoinnista
huolimatta peliä jatkettiin neljännestä erästä. 'A':n
pelikapteeni teki asiasta normaalin vastalauseen ottelun
jälkeen. Toimiko päätuomari oikein?
Päätuomari toimi väärin. Tuomarit saavat muuttaa
päätöksiään koskien sääntöjen soveltamistä.
Päätuomarin pitäisi korjata ilmeinen virhe
käynnistämällä peli uudestaan kolmannen erän
tilanteesta 23-23.
FIVB:n maailmatason kilpailuissa valvontakomitea
korjaisi tämän ilmeisen virheen.
7.6 Tuomarit ja heidän velvollisuutensa
Tuomio:
Valmentaja painoi summeria ja näytti aikalisän merkkiä.
Verkkotuomari vihelsi vaistomaisesti pilliin, mutta
huomasi joukkueen käyttäneen jo aikalisänsä siinä
erässä. Hän viittoi pelaajat takaisin kentälle eikä
rangaissut joukkuetta virheellisellä katkopyynnöllä,
koska viivytys oli erittäin lyhyt.
Samalla hetkellä valmentaja näytti käsimerkillä
haluavansa tehdä pelaajavaihdon. Verkkotuomari
hylkäsi pyynnön, koska kysymyksessä oli virheellinen
katkopyyntö, ja peli jatkui. Toimiko verkkotuomari
oikein?
Verkkotuomari ei toiminut oikein. Hän on vastuussa
pelikatkojen myöntämisestä ja valvoo niiden
lukumäärää. Verkkotuomarin viheltäessä valmentajan
käsimerin vuoksi hänen olisi pitänyt tietää, ettei
joukkueella enää ollut aikalisiä käytettävänä ja evätä
pyyntö viheltämättä.
Koska kyseessä oli vain lyhyt viivytys, verkkotuomari
osoitti todennäköisesti hyvää arvostelukykyä
antaessaan pelin jatkua ilman seuraamuksia.
Toisaalta vaihtopyyntö oli ainoa pelikatkolla tehty
pyyntö, ja siksi vaihto olisi pitänyt sallia
sääntöjenmukaisena.
(Sääntö 15.1, 15.2.1, 15.11, 16.1, 16.2, 24.2.6, 24.2.7)
7.7 Tuomarit ja heidän velvollisuutensa
Tuomio:
'A':n valmentaja antoi aloitusjärjestyslipukkeensa
kirjurille erän alussa. Päätuomari vihelsi joukkueet
kentälle.
Vihellyksen jälkeen 'A':n pelaajat menivät paikoilleen
kentällä, mutta 'B':n pelaajat seisoivat edelleen
valmentajansa ympärillä penkin lähellä. Päätuomari
vihelsi uudelleen 'B':n pelaajia siirtymään kentälle. 'B':n
valmentaja ilmeisesti katsoi 'A':n pelaajien paikat
kentällä ja antoi sitten aloitusjärjestyslipukkeensa
verkkotuomarille.
Päätuomari antoi 'B':n valmentajalle viivytysvaroituksen.
'A':n valmentaja protestoi valvontakomitealle, että 'B':tä
tulisi rangaista räikeästä käytöksestä ja 'A':n pitäisi
saada piste. Mikä olisi ollut oikea tuomio tässä
tapauksessa?
Päätuomari teki ensimmäisen virheen viheltäessään
joukkueet kentälle, vaikka 'B' ei ollut vielä antanut
aloitusjärjestyslipuketta verkkotuomarille.
Koska joukkue 'A' oli jo kentällä, oli viivytysvaroitus
todennäköisesti oikein. Toisaalta, jos oli selvää, että
'B':n valmentaja hyötyi tilanteesta, valvontakomitean
olisi pitänyt tuomita 'B':n valmentajalle rangaistus
räikeästä käytöksestä ja antaa joukkueelle 'A' piste ja
syöttö.
7.8 Tuomarit ja heidän velvollisuutensa
Tuomio:
Aikalisällä valmentaja kokoontui koko joukkueensa
kanssa aivan vapaa-alueen takakulmaan, lähelle
lämmittelyaluetta. Tuomarit eivät puuttuneet tähän
mitenkään. Toimittiinko tilanteessa oikein?
Sääntö 15.4.4 määrää "pelissä olevat pelaajat
menemään vapaa-alueelle penkkinsä lähelle" aikalisän
ajaksi. Siksi verkkotuomarin pitäisi kehottaa joukkuetta
menemään penkkinsä lähelle.
50
7.9 Tuomarit ja heidän velvollisuutensa
Tuomio:
Pelaajat yrittivät pallon päätyttyä löytää kentältä märän
kohdan. Apuvalmentaja tuli sivurajan luo auttamaan
pelaajia etsimisessä.
Päätuomari kutsui pelikapteenin luokseen ja käski
häntä kehottamaan apuvalmentajaa pysymään penkillä.
Oliko päätuomarin päätös oikea?
Päätuomarin päätös oli oikea. Apuvalmentajalla on
oikeus istua penkillä eikä hän saa puuttua otteluun.
Vain valmentaja saa kävellä sivurajan lähellä
valmentaja-alueen rajan takana.
(Sääntö 5.2.3.4, 5.3.1)
7.10 Tuomarit ja heidän velvollisuutensa
Tuomio:
Pallorallin jälkeen valmentaja kysyi verkkotuomarilta
oliko hänen syöttäjänsä oikea. Verkkotuomari tarkisti
syöttöjärjestyksen kirjurin kanssa ja vastasi oikean
pelaajan olevan valmiina syöttämään. Päätuomari jatkoi
peliä. Toimivatko tuomarit oikein?
Tilanteessa toimittiin väärin. Ainoa joukkueen jäsen,
jolla on oikeus puhutella tuomareita, on pelikapteeni.
Siksi valmentajalla ei ole oikeutta puhutella
verkkotuomaria. Päätuomarin olisi pitänyt kutsua
pelikapteeni luokseen ja pyytää häntä muistuttamaan
valmentajaa siitä, ettei hänellä ole oikeutta kysyä
tuomareilta mitään.
(Sääntö 5.1.2)
7.11 Tuomarit ja heidän velvollisuutensa
Tuomio:
Joukkueen 'B' valmentaja pyysi aikalisää ja
verkkotuomari vihelsi myöntäessään sen.
Päätuomari ei kuullut verkkotuomarin vihellystä ja antoi
joukkueelle 'A' syöttöluvan.
Verkkotuomari vihelsi uudestaan salliakseen pyydetyn
aikalisän. Pienen hämmennyksen kera päätuomari
antoi joukkueelle 'B' viivytysvaroituksen.
Myöhemmin samassa erässä 'B' sai sanktion pelin
viivyttämisestä. Tämä toinen viivytyssanktio 'B':lle
samassa ottelussa aiheutti viivytysrangaistuksen ja
antoi 'A':lle pisteen. Tämä oli joukkueen 'A' 24. piste ja
vei 'A':n eräpalloon, jonka he lopulta voittivat.
Joukkue 'B' protestoi voimakkaasti viivytyssanktioita
vastaan. Oliko heidän protestointinsa aiheellista?
Joukkueella 'B' oli hyvä syy protestoida. Tilanteissa,
jotka ovat aiheutuneet tuomareiden aidoista
väärinkäsityksistä, ei joukkueita tulisi rankaista. Sen
vuoksi ensimmäinen viivytysvaroitus ei todennäköisesti
ollut oikeutettu.
Mikäli asia oli näin, olisi toinen tapaus ollut vain
viivytysvaroitus eikä 'B':n protestia olisi koskaan
tapahtunut.
Toisaalta joukkueen 'B' olisi pitänyt huomauttaa
haluavansa tehdä asiasta vastalauseen ensimmäisen
viivytysvaroituksen kohdalla. Jättämällä tämän
tekemättä he luopuivat oikeudestaan protestoida
päätuomarin päätöksiä vastaan.
(Sääntö 5.1.2.1)
51
8 Erikoistilanteet
8.1 Erikoistilanteet
Tuomio:
Ottelussa joukkue 'A' pelasi erittäin kovaa ja nopeasti.
Joukkue 'B' hidasti tarkoituksellisesti hyvin tunteellisen
joukkueen 'A' pelin tempoa. Kuinka tuomarin tulisi
toimia tällaisessa tilanteessa?
Tempo on erittäin herkkä elementti lentopallossa.
Jokaisella joukkueella on oma optimaalinen
pelitemponsa pelaamisen, syöttämisen yms. osalta.
Tempoa ei ole määritelty säännöissä, mutta sen säätely
on hyvän tuomarityöskentelyn avaintekijöitä. Sopiva
tempo antaa mahdollisuuden pelata korkeatasoista
peliä. Toisaalta tuomarin on pidettävä pelin tempo
vakiona, jotta peli sujuisi normaalisti. Tuomari ei saa
sallia mitään ulkopuolisia vaikutuksia, jotka hidastavat
ottelurytmiä ja heikentävät toisen joukkueen
suoritustasoa. Tämä on osa nk. tuomaroinnin taidetta.
8.2 Erikoistilanteet
Tuomio:
Joukkueen 'B' pelaajalta putosi lattiankuivausliina
joukkueen 'A' torjujien väliin. Peli jatkui ja 'A' voitti
pallon. Kuinka tuomareiden tulisi toimia tällaisessa
tilanteessa?
Tällaisessa tilanteessa päätuomarin on arvioitava,
millainen vaikutus liinalla oli peliin. Koska liina putosi
aktiivisten vastapuolen torjujien väliin, sillä oli
mahdollisuus vaikuttaa pelattavan pallon
lopputulokseen ja aiheuttaa loukkaantumisvaara. Jos
tilanne on päätuomarin mielestä vaarallinen, hänen on
pysäytettävä peli välittömästi ja tuomittava uusi pallo.
Toisaalta, jos pallo on pelattu loppuun eikä liinalla ollut
vaikutusta sen lopputulokseen, ei ole tarvetta uusia
palloa. Jos tapahtuma olisi tahallinen tai toistuva, olisi
siitä määrättävä joukkueelle muita seuraamuksia.
(Sääntö 17.2)
8.3 Erikoistilanteet
Tuomio:
Ottelun kolmannessa erässä salin valot sammuivat.
Yksi toisen joukkueen aloituskuusikon pelaajista oli
poistettu ottelusta ko. erän aikana. Ottelua jatkettiin
toisella kentällä.
Säännön 17.3.2.2 mukaan keskeytynyt erä peruuntuu ja
aloitetaan uudelleen samalla aloituskokoonpanolla
(paitsi erästä tai ottelusta poistetut pelaajat).
Miten tulee menetellä ottelusta poistetun pelaajan
kohdalla pelattaessa erää uudestaan?
Uusittaessa tällaista erää ei erästä tai ottelusta
poistetulla pelaajalla ole oikeutta osallistua siihen.
Hänen paikkansa täytyy ottaa joukkueen muu pelaaja,
joka ei aloituskokoonpanossa.
Edelleen, kaikki muutkin sanktiot, jotka on merkitty
pöytäkirjaan siihen mennessä kun valot sammuivat, on
otettava huomioon uusintaerässä.
(Sääntö 17.3.2.2)
52
8.4 Erikoistilanteet
Tuomio:
Ottelun toisessa erässä yleisölle suunnattu tulostaulu ei
ollut ajan tasalla.
Joukkueen 'A' temperamenttinen valmentaja protestoi
heti voimakkaasti kirjurille, tuomareille ja
valvontakomitealle. Hän sai tuekseen maansa
delegaation johtajan, joka tuli valvontakomitean pöydän
ääreen delegaation johtajille varatulta alueelta
katsomosta.
Päätuomari vihelsi ja pyysi 'A':n pelikapteenin luokseen
ja kertoi, että hän rankaisee valmentajaa räikeästä
käytöksestä punaisella kortilla. Vaikka pelikapteenin piti
ilmoittaa asia valmentajalle, hän ei tehnyt niin. Tästä
seuranneessa sekavassa tilanteessa 'A':n valmentajan
saama sanktio jäi verkkotuomarilta huomaamatta, eikä
sitä merkitty pöytäkirjaan.
Tällä välin valvontakomitea - ilmoittamatta
tuomarikokouksen koollekutsumisesta – päätteli, ettei
tulostaulu ollut ajan tasalla. Myöskään kirjuri ei ollut ajan
tasalla mutta varakirjuri oli tulostauluvirheestä samaa
mieltä valvontakomitean ja valmentajan kanssa.
Tulostaulu korjattiin ja ottelu jatkui, eikä
välikohtauksesta tehty mainintaa pöytäkirjaan. Miten
tässä tapauksessa olisi pitänyt toimia?
Ensimmäinen virhe oli kirjurin.
(Sääntö 25.2.2.1)
Toinen virhe oli tulostaulun hoitajan. Kolmas virhe
tapahtui, kun varakirjuri ei verrannut tietojaan kirjurin
kanssa ja varmistänut, että molemmilla oli oikeat tiedot.
(Sääntö 26.2.2.5)
Päätuomarin olisi pitänyt varmistäa verkkotuomarin
kautta, että käytösrangaistus oli merkitty pöytäkirjaan.
(Sääntö 25.2.2.6)
Pelikapteenin olisi pitänyt käydä ilmoittamassa
käytösrikkomuksesta valmentajalle. Koska hän ei tehnyt
niin, olisi hänelle pitänyt antaa sanktio.
(Sääntö 21)
Valvontakomitea teki virheen salliessaan delegaation
johtajan tulla valvontakomitean pöydän luo. Ottelun
juryn johtajan olisi pitänyt keskeyttää ottelu ja kutsua
tuomarikokous koolle, jotta tilanne olisi saatu selvitettyä.
Ottelun juryn johtajan on kutsuttava myös päätuomari
sekä erotuomarien delegaatti tuomarikokoukseen.
Verkkotuomari voidaan kutsua, mutta hän ei ole
äänivaltainen lopullisessa päätöksessä. Muita
toimitsijoita, joilla on tietoa asiasta, voidaan kutsua
tuomarikokoukseen kertomaan käsiteltävää ongelmaa
koskevia tietoja.
Katso myös tuomarointiohjeet (Refereeing Guidelines
and Instructions).
(Sääntö 25.2.2.6, 25.2.2.7)
8.5 Erikoistilanteet
Tuomio:
Joukkueen 'A' pelaaja vastaanotti pallon ylityskaistan
ulkopuolelta 'B':n vapaa-alueelle keskirajan toiselle
puolelle. 'A':n passari lähti pallon perään
verkkotuomarin ohi vastapuolen vapaa-alueelle.
Ohittaessaan verkkopylvästä ja verkkotuomaria hän
tarttui pylvääseen kyetäkseen kääntymään riittävän
nopeasti pallon perään. Tuomari salli pelin jatkua. Oliko
päätuomari oikeassa?
Tuomio oli oikea. Kunhan pelaaja ei kosketa pylvääseen
samaan aikaan kuin koskettaa palloa, on peli sallittua.
Pelisuoritus oli sekä sääntöjenmukainen että näyttävä.
(Sääntö 9.1.3)
53
8.6 Erikoistilanteet
Tuomio:
Joukkueella 'A' oli erän alussa pelaaja #11
kuutospaikalla pelaajan #15 sijaan, joka oli merkitty
aloitusjärjestyslipukkeeseen. Tarkistaessaan
syöttöjärjestystä verkkotuomari ei huomannut virhettä.
Heti tarkastuksen jälkeen Libero korvasi pelaajan #11.
Myöhemmin pelaaja #11 palasi kentälle. Ensimmäinen
tekninen aikalisä pidettiin 'A':n johtaessa pistein 8-5.
Teknisen aikalisän jälkeen pelaaja #11 valmistäutui
syöttämään. Verkkotuomari näytti väärän pelaajan
olevan kentällä ja alkoi selittää tilannetta pelikapteenille
ja valmentajalle. Keskustelu kesti pitkään ja myös
päätuomari tuli alas telineeltään.
Liberopöytäkirjan tarkistuksen jälkeen oli ilmeistä, että
pelaaja #11 oli pelissä erän alusta asti. Sen vuoksi
päätuomari päätti perua kaikki 'A':n pisteet. 'B':n pisteet
pysyivät voimassa ja he saivat syötön tilanteessa 5-0.
Muutaman pallon jälkeen 'B' johti pistein 8-5 ja tekninen
aikalisä pidettiin uudestaan. Toimivatko tuomarit oikein?
Tilanne on hyvin mutkikas ja siinä tapahtui joitain
virheitä.
Ensimmäinen virhe tapahtui erän alussa. 'A':n
aloituskokoonpano ei ollut syöttöjärjestyslipukkeen
mukainen. Verkkotuomari ei huomannut virhettä.
Toinen virhe tapahtui teknisen aikalisän jälkeen. 'B':n
olisi pitänyt saada ylimääräinen piste rangaistuksena
'A':n sijoittumisvirheestä, joten tilanteen olisi pitänyt olla
6-0 'B':lle.
Kolmas virhe oli pitää toinen tekninen aikalisä 'B':n
saavuttaessa kahdeksannen pisteen.
Jos ottelussa olisi ollut valvontakomitea, olisi ottelun
juryn johtajan pitänyt myös tarkistaa aloituskokoonpano,
puuttua asiaan ja korjata tilanne.
'B':n vastalause olisi antanut perusteet
tuomarikokoukselle antaa tuomarin unohtama
rangaistuspiste 'B':lle.
8.7 Erikoistilanteet
Tuomio:
Tuomari päätti, että oli joukkueen 'B' vuoro syöttää
seuraava syöttö. 'B' vaihtoi välittömästi pelaajan #9
pelaajan #1 tilalle. Sillä aikaa päätuomari muutti
mieltään rajatuomarien näyttöjen perusteella ja antoikin
pallon 'A':lle. Huomatessaan tilanteen 'B':n valmentaja
pyysi perumaan vaihtonsa ja korjaamaan joukkueen
kokoonpanon. Verkkotuomari salli tämän ja peli jatkui
'B':n “alkuperäisellä" kokoonpanolla. Toimittiinko
tilanteessa oikein?
Koska päätuomari muutti päätöstään, johon 'B':n
pelaajavaihto perustui, on pelin hengen mukaista sallia
valmentajan pyyntö. Joukkueen pelaajavaihtojen määrä
pysyi ennallaan.
54
9 Erikoistilanteita Suomesta
Liitteenä erikoistilanteita Suomesta joita työryhmä on kirjannut mukaan ja tarkistettu Jarmo Salosen
toimesta. Näitä tilanteita toivottaisiin lisää kokemusten jakamiseksi.
9.1 Pelin häiritseminen
Tuomio:
'A':n pelaaja otti pallon huonosti vastaan, jolloin pallo
lensi verkkoa kohti. Samalla hetkellä verkon toisella
puolella 'B':n pelaaja veti verkon lähellä pallon kohdalla
kätensä koukkuun rintakehän korkeudelle tekemättä
torjuntayritystä, vaan saadakseen pallon osumaan
verkon läpi käsiinsä jolloin se kimmahti suoraan
lattiaan. Normaalistihan pallo voisi olla verkosta vielä
pelattavissa. Miten tuomareiden tulisi toimia tässä
tilanteessa?
Päätuomari totesi 'B':n pelaajan häirinneen 'A':n peliä ja
vihelsi verkkovirheen 'B':n pelaajalle ja pallon 'A':lle.
Ottelun jälkeisessä keskustelussa päätuomari totesi
tuon kaltaisen verkkovirheen viheltämisen kuuluvan
nimenomaan päätuomarille verkkotuomarin sijasta.
9.2 Ulkopuolinen häirintä
Tuomio:
Kesken kiivaan pallon pallopoika vieritti palloa vapaaalueella toisilleen ja pelaaja ottaessaan vaihtoa
iskulyöntiin keskeytti suorituksensa ja jäi ikään kuin
automaattisesti odottamaan uutta palloa. Miten luulet
ottelun päätuomarin toimineen tilanteessa?
Päätuomari totesi tilanteessa, että vapaa-alueelle ja
peliin kuuluvat olennaisena osana tuomaristo, penkit,
tuomaritelineet yms. kuten myös pallopoikien vierittämät
pallot vapaa-alueella kuten itse pallopojatkin. Jos
pelaaja häiriintyy tilanteesta, niin sille ei voi mitään eikä
palloa ainakaan siinä tilanteessa uusittu. Tietenkin jos
jatkuvasti näin käy tai jos pallo tulee kentälle, on asia
ehkä hieman toinen. Tämä ei siis ole mikään päätetty
asia, vaan tilanne joka päättyi näin ja antaa ehkä
hieman ajateltavaa.
9.3 Verkkotuomarin tehtävät
Tuomio:
'A':n passari hyppäsi kakkospaikalta ilmaan ja jujutti
pallon jyrkästi 'B':n kenttään. Juju oli erittäin nopea ja
pallo osui lattiaan ennen kuin passari alas pudotessaan
osui vielä ilmassa ollessaan verkkoon. Verkkotuomari
näki tilanteen selvästi sekä myös pallon joka jujutettiin
nelospaikalle. Tilanteessa verkkotuomari,
huomatessaan että pallo osui ensin lattiaan ennen kuin
passari verkkoon, viivytteli hieman vihellystään jotta
päätuomari ehtii viheltää pallon kuolleeksi koska se
tapahtui ennen verkkovirhettä. Samoin tilanteessa
päätuomari hieman häkeltyi koska verkkotuomari ei
viheltänyt verkkovirhettä eikä viheltänyt välittömästi.
Miten tuomarit toimivat ja miten olisi pitänyt toimia?
Ensisijainen virhe tapahtui siinä, että tuomarit eivät
hoitaneet omia tehtäviään vaan verkkotuomarin katse
harhautui seuraamaan pallon kulkua ja päätuomarin
katse ehkä jäi seuraamaan verkkotilannetta liian
kauaksi aikaa. Kun pää- ja verkkotuomari pidättäytyvät
omissa säännöissä mainittuihin tehtäviinsä ei em.
ongelmaa olisi tapahtunut.
Ohjeena on annettu, että tuomarin on vihellettävä
välittömästi virheen tapahduttua. Tätä ohjetta
noudattaen tulee aina ensiksi tapahtunut virhe
tuomituksi. Tuomarin tehtävänä on tuomita ottelu
mahdollisimman tarkasti sääntöjä noudattaen.
Sääntöjen oikea soveltaminen edellyttää, että
erotuomari hallitsee säännöt virheettömästi ja soveltaa
niitä ottelutilanteessa oikein ja päättäväisesti, ei tehden
omia päätelmiään urheilullisista ratkaisuista.
55
9.4 Pallon pelaaminen vastustajan puolella
Tuomio:
'A':n passari haki palloa tiikerillä keskirajan tuntumasta.
Tilanteessa pallo oli verkon alla yli puoliksi 'B':n
kenttäpuolella mutta passari sai silti pallon lyötyä
takaisin 'A':n pelaajille vaikka hänen kätensä olikin
lyöntihetkellä ilmassa 'B':n ilmatilassa. Päätuomari
vihelsi pelin poikki puuttumisesta peliin vastustajan
kenttäpuoliskolla. Toimiko hän oikein?
Päätuomari toimi tilanteessa väärin. Verkon alla on
pallo pelattavissa niin kauan kunnes se
kokonaisuudessaan ohittaa verkkotason. Sen sijaan jos
passarin käsi olisi osunut 'B':n pelaajaan olisi silloin
verkkotuomarin kuulunut viheltää virheellinen verkon
alitus.
56