KL_OPTIO_Suomalaisten_mestareiden_huonekalut

Jättiläisten huonekaluklassikot › 3×3 Bergamo
16
2011
13. lokakuuta
KL 198 B
7 € (sis.alv)
Cramo
& Vesa
Koivula
Erkki
Tuomioja
Risteily­­pohatta
Gluhov
Tatu & Patu
Patentoi
ideasi
fiksusti
Sutinen
tanssittaa
Tukholmaa
Sara
Mellan
kirjahylly
Timo
Rita­kallio,
Paula
Risikko,
Kaisa
­Mäkäräinen
& 18 muuta
mallivierasta
Option muotigaala
Syksyn bisneksen tyylit & kasvot
»48—97
Optio 16/2011
01
02
03
04
05
Hyvät tulokset
hyvä suomi,
hyvä maailma
hyvä elämä työssä
hyvä elämä
hyvä ympäristö
Tuomiojan Pietarin
Eurooppa linjan
ei hajoa
laivuri
Vaikea
ja tärkeä
patentti
Tatu ja
Patu
taivaalla
Sara
Mellan
kirjat
16
42
108
146
Ulkoministeri Erk­
ki Tuomioja sa­
noo, ettei Eurooppa re­
peä liitoksistaan. Hän sa­
noo myös, että meneillään
oleva kriisi ei uhkaa koko
Euroopan unionin tulevai­
suutta. Vaikka tilanne on
kauhea, Euroopan unio­
ni uudistuu aina kriisien
kautta, sanoo Tuomioja.
32
Igor Gluhov halu­
si päästä laivalla
Pietarista Helsinkiin. Glu­
hov ei saanut ulkomaalai­
sia yhtiöitä innostumaan
ajatuksestaan, joten venä­
läinen perusti laiva­linjan
itse. Nyt hän liikennöi jo
Tukholmaan ja pohtii uu­
den, loisteliaan aluksen ti­
laamista Suomesta.
Painava patentti­
salkku on yrityk­
selle väkevä pelinappula.
Patenteilla yritykset suo­
jaavat omaa innovaatiotoi­
mintaansa, mutta ne käy­
vät niillä myös kauppaa.
Patentin hakeminen on
pitkä ja asian­tuntemusta
vaativa prosessi, joka
maksaa paljon.
Aino Havu­
kainen ja Sa­
mi Toivonen vievät uusim­
massa seikkailussaan Ou­
tolan veljekset Tatun ja
Patun avaruuteen. Loka­
kuussa ilmestyvä kirja­
uutuus ihastuttaa jälleen
lapsia ja heidän vanhempi­
aan. Myyntimenestys
on jo ennalta taattu.
Nordean va­
ratoimitusjoh­
taja Sara Mella lukee joka
päivä vähintäänkin vart­
titunnin ja lomalla ah­
mii kirjoja. Hänen suosikki­
kirjoittajiensa skaala on
laaja: Sofi Oksasesta ja Siri
Hustvedtista aina amma­
tillisesti avartavaan Pentti
Sydänmaanlakkaan.
Meeri Utti
Timo Sarpanevan
TS1-pöytä
Oiva Kallion
terästuoli
Akseli GallenKallelan
jakkara
Björn Weckströmin
ruokapöytä ja tuoli
Eero
Aarnion
Championnojatuoli
Jean Sibe­
liuksen
Ainolakulma­hylly
Kimmo Kaivannon
Kilpi-lepotuoli
140
Antti J. Kallio kolusi taiteilijoiden
ja muotoi­lijoiden laatikot, löysi
kaksitoista käyttö­kelpoista huone­
kalu-unelmaa ja toteutti ne.
Aulis Blomstedtin
lepotuoli
Yrjö Kukka­
puron tuoli
ja Kimmo Pyy­
kön reliefi
Timo Sarpanevan
TS4-tuoli
Optio
Kimmo Kaivannon arkisto
Kimmo Kaivannon
Kilpi-lepotuoli
Historia: Kuvanveistäjä,
taidemaalari ja graafifikko
Kimmo Kaivanto suunnitteli
lepo­tuolin omaan käyttöön­
sä 1950-luvun puolivälissä.
Lisäksi sarjaan kuuluivat si­
vupöydät, jalallinen tuhka­
kuppi ja kynttilänjalka. Alku­
peräinen tuoli on kadonnut,
mutta Kimmo Kaivanto
piirsi sen tähän kokoelmaan
uudelleen. Samalla
hän päivitti materiaalit.
Valmistus: Runko on tai­
vutettua ruostumaton­
ta terästä, jonka valmistaa
punka­harjulainen Joros Oy.
Helsinkiläinen verhoilija­
mestari Antero Saarinen vii­
meistelee tuolin liittämällä
siihen nahasta istuinosan.
Klassikoiden
uusi elämä
Kimmo Kaivanto, Timo Sarpaneva ja muut muotoilun
jättiläiset suunnittelivat 1900-luvulla huonekaluhelmiä,
jotka jäivät luonnoksen tai prototyypin asteelle. Nyt kaksi­
toista unohduksiin vaipunuttua huonekalua saa uuden
elämän. Pian ne ovat kaikkien nähtävillä Design Forumissa
Helsingissä ja kaikkia niitä aletaan valmistaa myyntiin.
140
Optio
Silloin ennen. Taiteilija
Kimmo Kai­
vanto rivi­
taloasunnos­
saan Tampe­
reen Kissan­
maalla 1960luvulla. Kilpilepotuolin li­
säksi lattialla
oleva tuhkaastia on hä­
nen suunnit­
telemansa.
[
t e k s t i J u s s i J a l k a n e n k u va t a n d e r s P o r t m a n & M a r t i n S o m m e r s c h i e l d
]
Optio
141
Modern Historic 1900
-huonekaluaarteet
koonnut Antti J. Kallio
toimii muotoilija Eero Aarnion
assistenttina. Hän löysi
Aarnion laatikoista kasapäin
käyttökelpoisia utopioita, ja
ajatus kätketyistä aarteista
on vaivannut häntä siitä asti.
”M
inua on kannustanut miltei lapsenomai­
nen usko siihen, että muotoilijoiden li­
säksi puhtaasti taiteen saralla työsken­
televät ihmiset ovat purkaneet luomisvimmaan­
sa johonkin yllättävään. Ajatukseni vahvistui
tonkiessani Eero Aarnion laatikoita. Toteutu­
mattomia utopioita oli valtava määrä. Millaisia
aarteita muiden tunnustettujen muotoilijoiden
ja taiteilijoiden arkistoissa piilee? Aloin etsiä yl­
lättäviä huone­kalusuunnittelijoita.”
”En aavistanut, että näin syntyisi huone­
kalukokoelma. Yksi yllättävä löytö oli Timo Sarpaneva. Kukaan ei tiennyt hänen suunnitelleen
huone­kaluja. Kun kysyin leskeltä Marjatta Sarpanevalta, hän kertoi naureskellen, että suun­
nittelihan Timo pöydän ja tuolin. Niistä oli teh­
ty pienoismallit, mutta ne oli todettu teknisesti
vaikeiksi. Nyt ongelmat on saatu ratkaistua.”
”Monelle huonekalulle oli työlästä löytää te­
kijä. Sen verran kokeellisia ja hullujakin suunni­
telmat olivat. Kun Joros Oy:n kaltaisella valmis­
tajalla on kyky heittäytyä mukaan, syntyy tuot­
teita, jotka ylittävät teoskynnyksen.”
”Kaikki kokoelman huonekalut ovat nyt kau­
pan. Aion luoda premiumbrändin, jossa huone­
kalut ovat designin ja taideteoksen välimaastos­
sa. Rakennan shop in shop -myyntiketjua galle­
rioiden ja korkeatasoisten jälleenmyyjien kans­
sa myös ulkomaille. Näyttely lähtee Helsingistä
pyörille ja on ensiksi esillä Pariisissa.”
”Kokoelman huonekalut valmistetaan pieni­
nä sarjoina ja tilauksesta. Hinnasto on pian val­
mis. Olen arvioinut koko kahdentoista huone­
kalun setin hinnaksi noin satatuhatta euroa.”
”Minua yllätti, että mielenkiintoisimmista
huonekaluista vastasivat aivan muut kuin am­
matikseen uusia esineitä muotoilleet ihmiset.
Kaikkia laatikoita en ole vielä perannut.”¢
142
Optio
Timo Sarpanevan
TS4-tuoli ja TS1-pöytä
Modern
Historic 1900
Mikä: Kokoelma 1900-luvun
klassikkosuunnittelijoiden unohtu­
neita kalusteita, joita ryhdytään
nyt ensi kertaa valmistamaan.
Yksilöt: Akseli Gallen-Kallelan jakka­
ra, Jean Sibeliuksen Ainola-kulmahylly,
Aulis Blomstedtin lepotuoli, Oiva Kal­
lion terästuoli, Kimmo Kaivannon Kilpilepotuoli, Timo Sarpanevan TS4-tuoli
ja TS1-pöytä, Yrjö Kukkapuron tuo­
li, jossa on Kimmo Pyykön reliefi, Eero
Aarnion Champion-nojatuoli ja Björn
Weckströmin ruokapöytä ja tuoli.
Historia: Muotoilija ja kuvanveistäjä Timo Sarpa­
neva suunnitteli vuosina 1970 ja 1971 sarjan putki­
huonekaluja. Niistä tehtiin pienoismallit mitta­kaavaan
1:10, mutta niitä ei koskaan toteutettu, koska sa­
moihin ­aikoihin Sarpaneva sai ison tilauksen Rör­
strandilta. Sarpanevan kalusteet ovat muotoilu­
maailmassa kansain­välinen uutinen, sillä Sarpanevan
keräilijöitä on joka maanosassa.
Materiaalit: Rungot ovat ruostumatonta kiillotettua
terästä, ja tuolin istuinosa on vaneria ja lasikuitua, jo­
ka on verhoiltu nahalla. Jokaiseen tuoliin ja pöytään
kiinnitetään laatta, johon on kaiverrettu teksti Mo­
dern Historic 1900 ja taiteilijan signeeraus.
Valmistus: Kalusteet olivat utopistisia myös teko­
tavoiltaan, ja niiden toteuttaminen olisi ollut 1970luvun työvälineillä äärimmäisen vaikeaa. Nykyäänkin
on lähes mahdotonta löytää tekijää, joka taivuttaisi
näin vahvaa ruostumatonta teräsputkea näin kovalle
mutkalle. Punkaharjulla toimiva Joros Oy otti haasteen
vastaan. Yritys on erikoistunut taivuttamaan ruostu­
matonta teräsputkea, koska se valmistaa päätyönään
muun muassa veneiden kaiderakenteita.
Idean isä: Antti J. Kallio, joka toimii
muotoilija Eero Aarnion assistenttina.
Näyttely: Design Forumissa Helsingis­
sä 28.10.–26.11.2011. Esillä ensi vuo­
den alussa myös Pariisissa.
Kirja: Kari-Otso Nevanluoma ja Ant­
ti J. Kallio: Suomalaisten mestareiden
huone­kalut. Paasilinna 2011. Nevan­
luoma on muotoiluun, asumiseen ja
visuaalisiin ilmiöihin erikoistunut toi­
mittaja. Kirjan valokuvat Anders Port­
man ja Martin Sommerschield. Julkais­
taan joulukuussa myös ranskan- ja
englannin­kielisinä erillispainoksina.
Optio
143
Eero Aarnion
Champion-nojatuoli
Historia: Sisustusarkkitehti ja muotoilija
Eero Aarnio suunnitteli Championin vuon­
na 1969 ystävälleen Charles Stendigille
Yhdysvaltoihin. Tuoli ehdittiin kuvata Avo­
takka-lehden syyskuun 1970 numeron kan­
teen. Charles Stendigin oli tarkoitus aloittaa
tuolin valmistuttaminen, mutta tuoli katosi
matkalla New Yorkiin. Tuolin materiaalien ja
tekotavan vuoksi revanssia saatiin odottaa
yli 40 vuotta.
Materiaali: Terästä ja nahkaa. Nahkalaatu
valittiin sen jälkeen, kun Aarnio oli mielty­
nyt pehmeyteen. ”Ennen kuin tuolia verhoil­
laan, täytyy siinä istua kokeeksi kunnolla.
Vasta sitten, kun sen istuvuus on todettu
täydelliseksi, kannattaa alkaa tuhota hyvää
mustaa nahkaa”, Aarnio sanoo.
Valmistus: Metallityöt ja metallin kiillotuk­
sen tekee Ilpo Niiranen Levyx Oy:stä. Hän
kasaa metallijalat ja käsinojat kolmemillisis­
tä teräslevyistä leikkaamalla ja hitsaamal­
la kolmion muotoon. Metalliosien saumojen
hitsaaminen ja hiominen vaatii Niiraselta
satoja työtunteja. Vaativat nahkatyöt tekee
Stefan Nyman Verhoomo Prossa Helsingin
Vallilassa.
Erityistä: Tuoli painaa noin sata kiloa, josta
ei ole tingitty grammaakaan, mutta Aarnio
on suunnitellut jalkojen alareunat siten, et­
tä ne ovat viisi millimetriä koholla lattiasta.
Sen ansiosta raskas tuoli näyttää leijuvan.
Jean Sibeliuksen Ainola-kulmahylly
Historia: Aino ja Jean Sibeliuksen koti Ainola on
täynnä Aino Sibeliuksen suunnittelemia huoneka­
luja. Sibeliukset muuttivat Lars Sonckin suunnitte­
lemaan taloon vuonna 1904. Myös säveltäjämestari
päätti kantaa kortensa kekoon ja suunnitteli vuonna
1909 alakerran saliin kolmitasoisen kulmahyllykön,
jossa Aino-rouva saattoi säilyttää nuottejaan.
Materiaali: Valikoitu kotimainen mänty,
joka on sahattu kuusi senttiä paksuksi lankuksi.
Valmistus: Alkuperäinen kulmahylly on vahattu,
ja sen pinta on yli sadan vuoden aikana tummunut.
Samanlaista patinaa on mahdotonta valmistaa, hyl­
lyt vahataan kirsikkapuun värisiksi. Hyllyt valmistaa
puuseppä Stefan Mahlberg puusepänliike Berge­
nissä Vihdissä. Sama liike valmistaa muotoilija ­Harri
Koskisen huonekalut ja professori Eero Aar­nion
suunnittelemien kalusteiden prototyypit.
144
Optio
Signeerattuja kappaleita.
Jokaiseen uu­
teen huone­
kaluun kiinni­
tetään laatta,
johon on kai­
verrettu tai­
teilijan sig­
neeraus, täs­
sä tapaukses­
sa Sibeliuksen
nimikirjoitus.
Optio
145