Sinun seurakuntasi - Äänekosken seurakunta

14
Sisä-Suomen Lehti | Lauantaina 31. maaliskuuta 2012
15
Sisä-Suomen Lehti | Lauantaina 31. maaliskuuta
Sinun seurakuntasi
Hiljaisen viikon
iltamusiikkia kanteleilla
H
iljaisen viikon keskiviikkona kello 18 on tilaisuus
kuulla kantelemusiikkia Konginkankaan kirkossa. Ala-Keiteleen musiikkiopiston kanteleensoitonopettaja Maria Ojanperä sekä hänen oppilaansa Katja Heinänen ja Netta Tervanen soittavat perinteistä sekä
klassista kantelemusiikkia. Myös virsisovituksia kuullaan ja päästään myös yhdessä laulamaan. Musiikin lomassa puheenvuoron käyttää Konginkankaan kappalainen Katri Vuojus. Tilaisuuteen on vapaa pääsy.
Lapsi- ja perhetyön
pääsiäisen tapahtumat
1.4. klo 13 Hietaman Tuulenpuiskussa palmusunnuntain
pyhäkoulu
2.–5.4. Pääsiäisvaellus Konginkankaan kirkossa. Pääsiäisvaellus on kaikille avoin illalla 2.–3.4. Kierrokset alkavat klo 17, 18 ja 19. Vaelluksella toteutetaan pääsiäisen tapahtumat näytelmän keinoin. Oppaan johdolla kuljemme mm. Jerusalemin torilla, Getsemanen puutarhassa, Golgatalla ja kalliohaudalla. Matkalla tapaamme Pietarin, Sadanpäämiehen, Marian ja monta muuta henkilöä,
jotka kertovat pääsiäisen tapahtumista.
Pääsiäisvaellus on neljänä päivänä pääsiäisviikolla 2.–
5.4. Aamu- ja iltapäivisin kiertävät päiväkoti, päiväkerho ja koululaisryhmät sekä muut sovitut ryhmät. Illalla 2.
ja 3.4. vaellus on kaikille avoin. Ryhmät lähtevät kiertämään klo 17, 18 ja 19.
Pääsiäisvaellus toteutetaan vapaaehtoisten ja seurakunnan työntekijöiden yhteistyönä.
Lasten pääsiäiskirkot
4.4. Suolahden kirkossa sekä Äänekosken seurakuntatalolla
Hiljaisen viikon
runoilta Suolahdessa
I
llan tekstit rakentuvat hiljaisenviikon tiistai-illan evankeliumin ympärille. Jeesuksen kärsimyshistorian vaiheet eivät päästä kuulijaa helpolla – kuten ei aina elämäkään. Kirsti Musikan lausuma Mika Waltarin ”Kristuspää” rohkaisee tuomaan oman elämänsä raskaatkin asiat
kärsimystä ymmärtävän Kristuksen eteen. Illan lopuksi
kuullaan Katri Taanilan monologi ”Niityltä tuulee” Maija
Piitulaisen tulkitsemana. Monologi puhuu väkevästi elämän kahdesta ääripäästä: syntymästä ja kuolemasta. Valpurin, lapsenpäästäjän ja ruumiinpesijän 1920-luvun pienessä kotikylässä kuolemakin kuului jokapäiväiseen elämään ja se kohdattiin kotona.
Elämänmakuinen runoilta jättää jokaiselle kuulijalle
tilaa omaan pohdintaan: evankeliumi ristillä kuolleesta
mutta ylösnousseesta Elämän Antajasta on läsnä ihmiselämän alussa ja lopussa.
Hiljaisen viikon runoilta Suolahden kirkossa 3.4. klo 18.
Yhteiset
Ma 2.4. ja ti 3.4. Kaikille avoin pääsiäisvaellus kirkossa. Lähtöajat klo 17, 18, ja 19.
Vaellus toteutetaan vapaaehtoisten ja seurakunnan työtekijöiden yhteistyönä. Tervetuloa pääsiäisvaellukselle!
Pe 6.4. klo 13. Hartaus Lintulahden karavaanialueella.
La 7.4. klo 18. Pianotaiteilija Eeva Mattilan pianokonsertti Sumiaisten seurakuntako-
Levottomien jalkojen pyhitys
M
atka on tärkeämpi
kuin perille pääsy. Liika suunnittelu voi tuhota
sen. Parasta ja pahinta siellä olivat ihmiset.
Äänekoskelaiset Pirjo ja Ilkka
Sankari ovat kävelleet keskiaikaisella pyhiinvaellusreitillä Espanjan pohjoisosassa.
Matkan päätepiste on Santiago
de Compostela, mutta ”luterilaiselle pyhiinvaeltajalle” tärkeämpää on matkalla olo kuin perille pääsy katedraaliin, tai todistus
pyhiinvaellukseen osallistumisesta. Sankarit ovat kävelleet reitillä
peräti kolmesti, joskus lyhyempiä,
joskus pitempiä osuuksia. Joskus
perille päästen, joskus osan reittiä kulkien Matka eteni noin 25
kilometriä päivässä, rinkka selässä, teipatuin vesikelloisin varpain,
joskus t-paidassa, toisinaan sadeviitassa.
– Kyllä sitä joskus mietti, että
onko pakko lomaansa tällä tavoin
viettää, Sankarit tunnustavat.
Samaan hengenvetoon he toteavat, että vaivoista huolimatta vaellus on yksinkertaisuudessaan helppoa.
– Heräät aamulla, syöt majatalossa aamupalan, keräät tavarasi ja
lähdet. Kävelet. Vain kävelet opastemerkkejä seuraten ja maisemia
katsellen.
– Nouset rinnettä, laskeudut rinnettä, kävelet tylsistyttävää tasankoa tai sateen ja lukuisien kanssakulkijoittesi liejuunnuttamaa metsäistä polkua. Pysähdyt syömään ja huoltamaan jalkojasi. Löydät kaupunkiin, näet kirkon, etsit yömajan ja ruokapaikan, peset päivän
matkavaatteesi ja levität ne kuivumaan, käyt varhain illalla nukkumaan. Vaivalloista – ja niin yksinkertaista.
Plussaa on myös se, että etäisyys vapauttaa kotimaan huolista:
tapahtuipa Suomessa mitä tahansa, siihen et voi Pohjois-Espanjasta vaikuttaa.
– Parin ensimmäisen päivän jälkeen ei enää katsonut kelloa eikä
kalenteria, Ilkka Sankari toteaa.
liian tarkasti etukäteen.
Mahatauti voi sotkea aikataulut,
kävely sujuu hitaammin kivistävän kantapään takia, halutussa
majatalossa ei olekaan yösijaa.
– Voiko elämää hallita vai hallitseeko elämä meitä, heittävät vaeltajat kysymyksen.
Niin matkalla kuin elämässäkin
tulee hankaluuksia, joita ei voi
ohittaa, ne on vain siedettävä ja
käveltävä läpi, päivä kerrallaan.
Surua ja sadepäiviä ei voi pikakelata, onnea, aurinkoa ja keveitä
askeleita ei voi säilöä.
Matkan vaivoihin, ennustamattomuuteen ja yllättäviin iloihin suostuminen opettaa rentoutta ja luottamusta siihen, että elämä kantaa.
– Ja jos elämä ei kanna, niin Jumala kantaa, Sankarit ovat oppineet.
Äänekosken kirkkopiiri
Su 1.4. klo 18. Palmusunnuntain messu
Hietaman kirkossa.
Ti 3.4. klo 18. Hiljaisen viikon sanajuma-
Pyhiinvaelluksella oppii
elämään tätä hetkeä
Ihmiset olivat
parasta ja pahinta
Mitä rinkkaan karttui Suomeen
tuotavaksi noin 800 pyhiinvaelluskilometrin jälkeen? Muistoja, rentoja ja hyviä hetkiä, pysähtymisiä
ja kohtaamisia.
Mieleen jääneitä matkan varren
paikkoja olivat muun muassa
Pamplonan kuuluisa härkäjuoksukaupunki sekä Rautaristi, jonka juurelle ihmiset ovat vuosisatojen ajan jättäneet mukaan ottamansa pienen kiven, Herran hoitoon jätettyjä huolia ja murheita
symboloimaan.
– Me jätimme kolme pientä kiveä symboloimaan kolmea lastamme. Ei siksi, että he olisivat
taakkoja vaan siksi, että he olivat
aikuistumassa, Ilkka Sankari sanoo.
– Jätimme heidät ristin juurelle, parempiin käsiin, Pirjo Sankari täsmentää.
Sankarit toteavat, että hienointa
ja ärsyttävintä olivat ihmiset, nuo
toiset eri puolilta Eurooppaa matkaan lähteneet Caminon kulkijat.
– Kävelymatkoilla vieraidenkin
ihmisten kanssa syntyy hienoja
pohdiskeluja, kun vain yhteinen
kieli löytyy. Iltaisin heidän kanssaan oli kotoisaa mennä syömään
Matka opettaa rentoutta ja jakamaan kokemuksia.
Ystävyyssuhteitakin voi tulla –
ja luottamusta
kuten Sankareille, joilla oli lomaIlkka Sankari vertaa pyhiinvael- viikolla kylässä caminolla kohdatlustietä, caminoa, elämään. Mat- tu itävaltalainen Nicole.
kaa ja elämää ei pidä suunnitella
– Nicole neuvoi meille yöpaikan
dissa. Ohjelmassa mm. Bachin, Schumannin,
Eino Juhani Rautavaaran ja Rachmaninovin
sävellyksiä. Vapaa pääsy. Ovella voi antaa vapaaehtoisen maksun.
hieman pölyisillä patjoilla, Sankarit naurahtavat.
Heille Camino ilmeisesti sopii,
sillä suunnitteilla on taas tulevaksi kesäksi vaellus – Portugalin
suunnasta pohjoiseen kohti Santiago de Compostelaa.
lanpalvelus Hietaman kirkossa.
Ke 4.4. klo 10. Lasten pääsiäiskirkko seurakuntatalossa.
Klo 18. Hiljaisen viikon hartaus seurakuntatalossa.
To 5.4. klo 18. Kiirastorstain messu seurakuntatalossa.
Pe 6.4. klo 10. Pitkäperjantain sanajumalanpalvelus seurakuntatalossa.
Su 8.4. klo 10. Pääsiäispäivän messu seurakuntatalossa, kirkkokuoro.
Kenelle pyhiinvaellus
sopii?
lähettyvillä sijaitsevan ruokapaikan ja Pirjo laastaroi hänen varpaansa. Tutustuimme ja sen jälkeen taitoimme kävelymatkat yhdessä.
Mutta sitten se samojen ihmisten aiheuttama ärsytys: kun ne
tulla kolistavat iltamyöhällä maja-
Ma 9.4. klo 10. Toisen pääsiäispäivän sanajumalanpalvelus seurakuntatalossa.
Konginkankaan
kappeliseurakunta
Su 1.4. klo 13. Palmusunnuntain messu
kirkossa.
Ma 2.4. ja ti 3.4. Kaikille avoin pääsiäis-
vaellus kirkossa. Lähtöajat klo 17, 18, ja 19.
Vaellus toteutetaan vapaaehtoisten ja seurakunnan työtekijöiden yhteistyönä. Tervetuloa pääsiäisvaellukselle.
Ke 4.4. klo 18. Hiljaisen viikon iltamusiikkia kanteleilla kirkossa, Ala-Keiteleen
Musiikkiopiston kanteleensoiton opettaja
Maria Ojanperä oppilaineen.
To 5.4. klo 18. Kiirastorstain messu kirkossa.
Pe 6.4. klo 15. Jeesuksen kuolinhetke-
paikkaan – usein suureen kerrossänkyjen täyttämään saliin – kovaäänisesti puhuen.
Kun niiden kännykät piippaavat
hälytystä jo ennen aamukuutta ja
sitten alkaa muovipussien kahina ja otsalamppujen valokiilojen
välke.
nä, pitkäperjantain sanajumalanpalvelus kirkossa.
Su 8.4. klo 13. Pääsiäispäivän messu kirkossa.
Ma 9.4. klo 13. Toisen pääsiäispäivän sanajumalanpalvelus kirkossa.
Caminon tallaajat ovat lähteneet
matkaan monenlaisin tavoittein.
Yhteen vetoaa reitin kulttuuri ja
historia – keskiajalla pyhiinvaellukset olivat osa eurooppalaista
kansainvälistymistä ja kulttuurivaikutteiden levittämistä – toinen lähtee, koska haluaa erilaisen
matkustuselämyksen, kolmannelle vaellus on uskonnollinen kokemus, neljäs haluaa testata kuntoaan.
– Monelle pyhiinvaellus on siirtymäriitti vaikkapa eron tai jonkun muun suuren elämänmuutoksen jälkeen. Vaellus ei sovi ihmiselle, joka haluaa hallita ja kontrolloida kaikkea.
Eikä myöskään ihmiselle, joka
ei siedä yhteismajoitusta kenties
kirkossa.
Ma 2.4. klo 18. Hiljaisen viikon ilta kirkossa.
Ti 3.4. klo 18. Hiljaisen viikon runoilta kirkossa, Maija Piitulainen ja Kirsti Musikka.
Ke 4.4. klo 10. Lasten pääsiäiskirkko kirkossa.
Klo 18. Hiljaisen viikon ilta kirkossa.
To 5.4. Kiirastorstain messu kirkossa.
Suolahden kirkkopiiri
Pe 6.4. klo 10. Pitkäperjantain sanajumaSu 1.4. klo 10. Palmusunnuntain messu lanpalvelus kirkossa.
Pyhiinvaellus on vuosituhansia
vanha tie etsiä Jumalaa ja ilmaista omaa uskoaan. Keskiajalla oli
monia eri motivaatioita lähteä pyhiinvaellukselle: toiset saattoivat
lähteä rukoilemaan, toiset kiittämään onnesta, mutta usein lähdettiin tekemään katumusharjoituksia, joiden avulla uskottiin vapauduttavan synnistä. Pyhiinvaellus saattoi yhteen eri yhteiskuntaluokat ja edisti kulttuurien leviämistä. Vähitellen ihmisten ajattelu muuttui rationaaliseksi. Elintapoihin alettiin etsiä yhä enemmän mukavuutta ja helppoutta.
Tuonpuoleisten arvojen merkitys
väheni jokapäiväisessä elämässä.
Niinpä myös tapa lähteä pyhiinvaellukselle miltei hävisi.
Viime vuosina pyhiinvaellus on
alkanut kiinnostaa. Matkaa tehdään nykyisin jalkaisin, pyöräillen, ratsastaen, hevoskaravaanilla, soutaen, meloen, hiihtäen. Tämän päivän eurooppalaiselle ehkä tunnetuin reitti on Santiago
de Compostela Espanjassa. Tällä tiellä kymmeniä tuhansia kulkee nykyään vuosittain. Pyhiinvaelluskiinnostus on levinnyt myös
Suomeen. Meillä on omia reittejä
muun muassa Länsi-Suomessa ja
Rengon Hämeen härkätiellä. Partiolaiset ovat muutaman kerran järjestäneet pyhiinvaelluksen, jossa
luonto, hiljaisuus ja hetkipalvelut
ovat keskeisinä sisältöinä.
Myös Keski-Suomessa on pitempiä ja lyhyempiä pyhiinvaellusreittejä kuten Uuraisten kirkkovaellus ja muinainen, nyttemmin taas kunnostettu kirkkopolku
Nikaranperältä Multian kirkolle.
Eräänlaisina pyhiinvaellusten
etappeina voi myös pitää tiekirkkoja.
Pyhiinvaellusasennetta – tässä
hetkessä elämistä, luottamusta, kiitollisuutta – voi myös treenata tavallisen arkensa askelissa tai työmatkalla punaisissa valoissa odottaessa.
Pyhä!
S
eurakunnan perhekerhojen vanhemmat miettivät,
mitä sana pyhä tuo heille mieleen ja mitä se heille merkitsee.
– Perhe on pyhä ja puolustettava arvo.
– Pyhä on sitä, kun on koko perhe koossa eikä ole arjen velvoitteita.
– Kun ei ole kiirettä, ja saa elää hetkessä. Pyhää on se
kun voi keskittyä lapsiin
– Parisuhde, perhe ja perheen yhdessäolo on pyhää.
– Pyhää ovat onnelliset lapset. Ja nukkuva lapsi.
– Pyhyys on jotain koskematonta, jotain jota ei voi eikä saa muuttaa. Moraaliset ja kristilliset arvot puolustettavia ja pyhiä.
– Pyhä liittyy juhlapyhiin ja niiden perinteisiin ja tapoihin sekä ihmissuhteisiin. Toisen ihmisen arvostaminen ja kunnioittaminen on pyhää – ja myös eläinten kunnioittaminen
– Pyhä merkitsee rauhoittumista, Pyhäpäivä rauhoitetaan, ollaan kotona. Silloin ei tarvitse kiirehtiä mihinkään
Pyhä asia on sellainen, johon keskitytään. Pyhä on jotain
tärkeää, merkityksellistä ja arvokasta ja se tuo turvaa ja
turvallisuuden tunnetta.
Hanna Wacklin
Pyhää on arvokas, koskematon, loukkaamaton ja arvostettu asia. Pyhään liittyy puhtaus, pelko, kunnioitus , käsittämättömyys, ja uskomattomuuskin. Arjesta poikkeavat päivät ovat pyhiä: sunnuntait, pääsiäinen ja joulu. Pyhästä tulee mieleen Jumala ja Pyhä Henki.
Anne-Maria Karjalainen
Pyhät matkat
M
atkailu avartaa – sanotaan. Yhä useammat meistä matkustavat pääsiäisen aikaan kotiseudun ja
kotimaan rajojen yli. Matkailusta on tullut eräs
nopeimmin kasvavista teollisuudenaloista – ehkä nopein.
Koskaan aikaisemmin ei ole ollut sellaisia mahdollisuuksia liikkumiseen kuin nykyään. Ei tarvitse kuin istua lentokoneeseen, niin olet muutaman tunnin kuluttua tuhansien kilometrien päässä. Mitä silloin näet ja koet, miksi
lähdet? Ehkäpä viihtymään, unohtamaan tai löytämään
uutta.
Eräs matkailun perusjuurista on pyhiinvaellusmatkat.
Kristillisen uskon keskeiset paikat liittävät myös meidän
ajan ihmiset pyhiin henkilöihin ja kirkkomme historiaan.
Miltä tuntuu kävellä samoilla seuduilla ja katsella samoja maisemia kuin Jeesus tai hänen lähimmät seuraajansa. Jerusalem, Betlehem, Rooma ja monet muut pyhät paikat kutsuvat puoleensa. Näinä päivinä Jerusalemin kadut
täyttyvät kuten Jeesuksen aikaan ristintien kulkijoista,
jotka haluavat seurata ja osallistua hänen elämänsä merkittävimmälle matkalle. Matkalle, joka johti juhlitun kuninkaan kohti ristiä ja ylösnousemusta.
Vietimme pääsiäistä kotiseudulla tai matkoilla, pääsiäisen aika kutsuu meitä hiljentymään ja muistelemaan näitä tapahtumia. Se kutsuu meitä myös inhimillisesti katsottuna lyhyelle, mutta meille tärkeälle matkalle avaamaan sisimpäämme Jumalan puhuttelulle sekä kysymään
sitä, mikä on elämässä tärkeää ja mitä annettavaa meillä
voisi olla toisillemme.
Toivottavasti tämä matka voi tuoda uusia ja hyviä näköaloja elämäämme.
Kaarina Heiskanen
Su 8.4. klo 10. Pääsiäispäivän messu kirkossa.
Ma 9.4. klo 10. Toisen pääsiäispäivän sanajumalanpalvelus kirkossa.
ko kirkossa.
Ma 2.4. klo 18. Perinteinen, yhteiskristillinen hiljaisen viikon kirkkoilta, Sumiaisten
kappeli, vapaaseurakunta, ortodoksinen seurakunta, helluntaiseurakunta ja adventtiseurakunta.
Sumiaisten
Ke 4.4. klo 18. Ahtisaarna kirkossa. Rauhanyhdistys.
kappeliseurakunta
To 5.4. klo 18. Kiirastorstain messu kirkosSu 1.4. klo 18. Palmusunnuntain iltakirk- sa.
Pe 6.4. klo 10–12. Kotipesä avoinna ru-
Markku Vihemäki
kappalainen
Äänekosken seurakunta
kousta varten. Tule rukoiltavaksi. Tuo rukousaiheesi. Tuo itsesi. Rukous avaa Jumalan mahdollisuudet toimia elämässäsi. Rukoilemme
puolestasi ja kanssasi.
Klo 12. Pitkäperjantain sanajumalanpalvelus kirkossa.
Su 8.4. klo 12. Pääsiäispäivän sanajumalanpalvelus kirkossa.
Ma 9.4. klo 12. Toisen pääsiäispäivän sanajumalanpalvelus Saarikkaan kylätalolla.