Kaindl diamanT –laiKKa Terät kuntoon T helposti Aktiivisella metsästäjällä riittää teroitettavaa ja erilaisia teroitusvälineitä on puuhaan tarjolla paljon erilaisia. Niille yhteistä on kuitenkin vaivalloisuus. Nyt esittelemme laiskan miehen ratkaisun, jolla sutii hetkessä terään vaikka koko metsästysporukan teräaseet. TeksTi: Tero KuiTunen 42 RIISTA örmäsin Jyväskylän erämessuilla osastolle, jossa leppoisa esittelijä teroitteli veistä porakoneeseen kiinnitetyllä laikalla. Pysähdyin ja juttutuokion jälkeen olimme sopineet teroitusjärjestelmän koekäytöstä. Nyt moni ajattelee, että eihän laikalla teroittamisessa ole mitään uutta: ”Rälläkällä ne on morat ennenkin hiottu”. Tämä on täysin totta, mutta moni varomaton teroittaja on myös pilannut terän, koska tavanomainen hiomalaikka kuumentaa terästä niin paljon, että valmistajan metalliin tarkoittaman ominaisuudet muuttuvat. Juuri tähän kiinnitin messuilla ensimmäisenä huomioni. Kaindl Diamant –lakka on tehty nimenomaan teroittamiseen ja siksi siinä on pari teroittamisessa oleellista ominai- suutta. Ensimmäinen on se, että timanttilaikka syö terästä ilman kovia kierroksiakin, joten teroitus muistuttaa tapahtumana enemmän tahkoamista kuin kulmahiomakoneen kanssa urheilua. Toinen ero on laikan rakenteessa. Laikka on täynnä reikiä, joiden ansiosta se paitsi jäähtyy, myös sallii nähdä sen alapuolelle. Niinpä teroitus tehdäänkin laikan alapinnalla, jolloin teroittaja voi jatkuvasti tarkkailla työn etenemistä reikien läpi. He, jotka ovat joskus teroittaneet voimatyökalulla ”sokkona” osaavat taatusti arvostaa ominaisuutta. EnSIn lApIo TAI kIRvES, SITTEn ”hARjoITuSpuukkojA” Messuesittelijä opasti minua ajamaan laikan ensin sisään esimerkiksi lapiolla tai kirveellä. Tääsä on syytä muistaa, että jos terästä painetaan laikkaa vasten liiallisella voimalla, on riskinä timanttipinnoituksen vaurioituminen. Lisäksi hän neuvoi harjoittelemaan jollain vähemmän arvokkaalla veitsellä, kuten jo ohimennen mainitulla moralla. Neuvot olivat erittäin hyviä, koska laikka on aluksi erittäin krouvi. Sen pinta on karkea ja niinpä teräkseen tulee alkuvaiheessa syviäkin naarmuja. Kirveessä nämä naarmut eivät suuremmin haittaa, mutta puukossa tai veitsessä kylläkin. Kokemuksien perusteella hommaan kannattaa varata useampia työkaluja ja teroittaa ne kaikessa rauhassa. Samalla kun laikka tasoittuu, käyttäjä oppii sen käytöksen ja saa jo käsityksen vaadittavasta ”käsialasta”. Sisään ajon jälkeen esimerkiksi Fiskarsin retkikirves oli terässä. Tosin se oli hieman naarmuinen ja ensimmäisenä teroittamaltani puolelta hieman surullisenkin näköinen. Toisen puolen onnistumisen perusteella rohkaistuin kuitenkin jo kokeilemaan erittäin kovasta pulveriteräksestä valmistetun taittoveitsen teroittamista. Vedin mustalla tussilla väriä terän siihen osaan, jonka halusin hioa ja ryhdyin työhön. Seurasin laikan läpi kuinka musta väri lähti pois ja liikutin terää eteenpäin. Teräksen kovuus osoittautui nyt varsin suhteelliseksi, Kaind-laikka puri siihen niin vauhdilla, että hommassa sai olla hyvin varovainen. Tämä onkin harjoittelun suurin syy: käyttäjän tulee oppia syöttämään terää laikalle harkitun varovaisesti, ja antaa kierrosnopeuden tehdä työ. Terää ei tarvitse juurikaan painaa, ja hieman harjoittelemalla terän puolen saa kuntoon yhdellä rauhallisella liikkeellä. Suorituksen onnistumisen edellytys on, että teroittaja tukee kätensä porakoneen jalustaan. Tuen saaminen kannattaa huomioida voimanlähdettä valitessa, koska kulmahiomakone tarjoaa siihen huomattavasti heikommat mahdollisuudet. Porakone asennetaan telineeseen ja laikka porakoneeseen. Käyttöönotto on helppoa. Porakoneessa on hyvä olla kierrosnopeuden säätö, jolla laikan saa pyörimään sopivalta vauhdilla. Sisään ajetun timantin jäljiltä pinta on siisti, mutta viimeinen silaus saadaan lisätarvikkeena myytävillä välineillä. Koneeseen on vaihdettu huopakiekko, johon on lisätty annos kiillotusainetta. Aloittelijan onnistuminen. Jenkkiläinen retkeilyveitsi on nyt yhtä terävä kuin uutena, eikä ulkonäkökään ole hassumpi. Teroitukseen meni, viimeistelyhuovan vaihtoineen kaikkineen, noin 4 minuuttia. Ensimmäisen teroituksen tulos oli yllätyksekseni varsin kohtuullinen, joskaan ei vielä kovin kaunis. Kun olin poistanut purseet terästä, oli minulla jo tässä vaiheessa tunne että laikalla on hyvinkin mahdollista oppia teroittamaan. Tunne osoittautui oikeaksi ja teroitettuani puolenkymmentä muutakin työkalua jälki alkoi olla kelvollista. Yhä kuitenkin joudun miettimään tekemisiäni, jotta laikka osuu vain ja ainoastaan haluttuun kohtaa terää. Laikka on tässä suhteessa varsin armoton. Mainittakoon kuitenkin, että ainakaan matalahkoilla käyttökierroksilla ajettuna laikka ei ole kovinkaan turmiollinen sormille. Ensin tökkäsin sormeni laikkaan vahingossa ja sitten epäuskoisena tahallisesti. Sormi vain kimmahtaa pois, eikä edes iho mennyt rikki. Timanttilaikka on siten myös varsin turvallinen käyttää. MIhIn käy TTöön? Mielestäni kovien terien kanssa laikasta on eniten iloa, onhan niiden hinkuttaminen käsipelillä melkoinen urakka. Erityisesti silloin Kaindl Diamant XXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXX Diamant-laikka: 62 euroa (saatavana sekä poraXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXX että kulmahiomakoneeseen sopiva) XXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXX Suositeltava kierrosluku: >1500 rpm XXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXX Teline porakoneelle: 35 euroa XXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXX Kiillotuspaketti: 25 euroa (sis. huopalaikka, XXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXX kara ja vaha) XXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXX Lisätietoja: Smart Import, www.smartimport.fi kun pahoin tylsynyt työkalu kaipaa hieman voimakkaampaa teroitusta laitetaan laikkaan kierroksia ja ajetaan siihen ”uusi kulma”. Toisaalta, kun teroittajalla alkaa olla taitoa, saa hän teroitettua hyvinkin hienostuneesti ja tulos muistuttaa lähinnä tehtailta ulos tulevia teroituksia, varsinkin jos lopuksi kiillotetaan huopakiekolla. Kokemusten perusteella voi Kaindl-laikkapakettia suositella kaikille niille, jotka teroittavat paljon. Näkisin, että sille voisi löytyä koti esimerkiksi hirviseurueen vajalta. RIISTA 43
© Copyright 2024