Kirkkoherran kertomus - Saarijärven seurakunta
Kirkkoherran kertomus Saarijärven seurakunnan piispantarkastusta varten vuonna 2014 Saarijärvellä 30.5.2014 Jarmo Autonen, kirkkoherra Kirkkoherran kertomuksen liitteinä ovat henkilöstötilinpäätös, tilastolomakkeet, seurakunnan toiminta- ja vuosikertomukset 2012 ja 2013, toiminta- ja taloussuunnitelma 2014 sekä kunnalliskertomukset. Kertomukset on toimitettu piispalle, asessorille, lääninrovastille, hiippakuntasihteerille ja notaarille. Kirkkoherran kertomus on lähetetty sähköisessä muodossa myös tarkastukseen nimetyille työyhteisökonsulteille. 2 Sisällysluettelo A. Yleisiä tietoja................................................................................................... 3 B. Henkilöstö ja työyhteisö ................................................................................. 5 C. Luottamushenkilöt ....................................................................................... 12 D. Toiminta ........................................................................................................ 15 I Seurakuntatyön suunnittelu ja kehittäminen ............................................................... 15 II Työalat ............................................................................................................................. 21 A. JUMALANPALVELUSELÄMÄ JA KIRKKOMUSIIKKI ....................................... 21 B) KRISTILLINEN KASVATUS ................................................................................... 22 C) DIAKONIA JA YHTEISKUNNALLINEN TYÖ ...................................................... 28 D) LÄHETYSTYÖ .......................................................................................................... 29 E) SIELUNHOITO ........................................................................................................... 31 F) EKUMENIA ................................................................................................................ 32 G) TIEDOTUS ................................................................................................................. 33 H) YSTÄVYYSSEURAKUNTATOIMINTA ................................................................. 34 I)TUKISEKTORIN TYÖALAT ...................................................................................... 35 E. Yhteenvedot ................................................................................................... 38 1. Kirkkoneuvoston arvio seurakunnan tilasta ja toiminnasta .............................................. 38 2. Kirkkoherran arvio seurakunnan tilasta ja toiminnasta .................................................... 39 3. Talousjohtajan arvio seurakunnan taloudesta ................................................................... 40 Liitteet: Henkilöstötilinpäätös 2013 Tilastolomakkeet 2011 - 2013 Seurakunnan toimintakertomus ja tilinpäätös 2012 ja 2013 Seurakunnan vuosikertomus 2012 ja 2013 Seurakunnan talousarvio 2014 sekä toiminta- ja taloussuunnitelma 2015 - 2016 Saarijärven kaupungin toimintakertomus ja tilinpäätös 2013 Kannonkosken kunnan toimintakertomus ja tilinpäätös 2012 Kivijärven kunnan toimintakertomus ja tilinpäätös 2012 3 A. Yleisiä tietoja Tiedot annetaan kolmelta edelliseltä vuodelta. Mukana ovat liitteenä seurakunnan tilastolomakkeet A3–A6 kolmelta vuodelta 2011-2013. Vuosi 2011 Vuosi 2012 Vuosi 2013 1. Seurakunnan läsnä oleva väestö 11466 11287 11037 2. Seurakunnan poissa oleva väestö 568 561 550 3. Seurakunnan väkiluku % kunnan väkiluvusta 86,46 % 86,06 % 85,28 % 4. Kastetut 98 85 90 5. Kuolleet 133 134 163 6. Kirkkoon liittyneet 30 18 20 7. Kirkosta eronneet 74 54 113 8. Kielellinen vähemmistö 0,1 % 0.1 % 0,1 % 9. Henkilöstömenot 1000 € 1.429 1.438 1.385 10. Toimintamenot 1000 € 2.997 2.993 2.968 11. Verotulot yhteensä 1000 € 2.154 2.289 2.432 12. Vuosikate/seurakunnan jäsen 2.31 5.67 17.90 10 380 1545 1336 10258 1554 1303 10160 1522 1260 13. Tietoja kunnasta 13.1. Väkiluku Saarijärvi Kannonkoski Kivijärvi 4 vuosi 2020 vuosi 2030 vuosi 2040 (merkitse vuosiluvut) Saarijärvi Kannonkoski Kivijärvi Tilastokeskuksen ennuste 9564 1450 1180 9036 1420 1102 8660 1401 1047 13.3. Veroprosentti Saarijärvi Kannonkoski Kivijärvi 20 19,50 19,50 20 19,50 20 21 20 20 13.7. 0– 14 v Saarijärvi Kannonkoski Kivijärvi 14,6 14,9 13,3 14,6 15,1 13,1 13.8. 15 – 64 v. Saarijärvi Kannonkoski Kivijärvi 60,1 55,9 55,1 59,1 54,6 54,7 13.9. Yli 64 v. Saarijärvi Kannonkoski Kivijärvi 25,3 29,2 31,6 26,3 30,3 32,2 13.2. Väkilukuennusteet Elinkeinorakenne % 13.4.Maatalous Saarijärvi Kannonkoski Kivijärvi 12,2 17,2 21,8 13.5. Teollisuus Saarijärvi Kannonkoski Kivijärvi 21,6 21,2 8 13.6. Palvelu Saarijärvi Kannonkoski Kivijärvi 64,4 60,0 68,0 137. Muu Saarijärvi Kannonkoski Kivijärvi 1,8 1,7 2,2 Ikärakenne % 5 B. Henkilöstö ja työyhteisö 1. Seurakunnan virat ja viranhaltijat 31.3.2014 Viranhaltija Autonen Jarmo Autonen Minna Hakkarainen Esa Hallikainen Tiina Kantalainen Maritta Kaunonen Kaija-Leena Kauppinen Iiris Kemppainen Timo Laitinen Tuula Laulajainen Kristiina Liimatainen Sirpa Linna Sanna Mustonen Kirsti Nuutinen Kaisa Rahkonen Heidi Raitonen Marjaana Salminen Tarja Salo Mirja Tarvainen Sari Vainio Margaret Heinänen Taija Nieminen Saara Virka Kirkkoherra Diakoni I kappalainen II seurakuntapastori Toimistosihteeri Toimistosihteeri Suntio II kappalainen Diakoni Nuorisotyönohjaaja Toimistosihteeri III kanttori B-kanttori Talousjohtaja I seurakuntapastori Toimistosihteeri Diakoni Diakoni Toimistosihteeri II kanttori Vs. nuorisotyönohjaaja Vs. nuorisotyönohjaaja Pvm 1.10.2012 1.1.2014 1.11.1989 4.11.2012 1.1.2007 15.9.1986 1.8.2010 1.1.2007 1.1.2007 1.9.2004 1.1.2007 1.3.2011 7.1.1988 1.5.1987 1.1.2013 1.1.1991 1.3.2000 1.1.2007 1.1.1991 1.1.2007 19.2.2009–11.9.2015 1.1.2013–31.7.2014 2. Seurakunnan työsopimussuhteiset työntekijät Työntekijä Hirvensalo Päivi Ingman Birgitta Kinnunen Pirjo Kolari Marja-Terttu Liimatainen Mirella Päivärinta Arja Siltasalmi Veli Turpeinen Mervi Hakkarainen Olavi Rantala Pia Työsopimussuhde Lastenohjaaja Keittiöapulainen Emäntä Lastenohjaaja Lastenohjaaja Siivooja Suntio Suntio Tuntipalkkaiset Suntion sijainen Suntion sijainen Pvm 4.8.1997 1.9.2010 1.1.2013 19.08.1991 1.10.2010 1.6.1984–31.3.2014 1.1.2012 1.3.2010 1.10.2010 2.1.2014 6 3. Virkojen ja työsuhteiden muutokset kolmen viime vuoden aikana (virkojen ja työsuhteiden perustamiset ja lakkauttamiset) Virka Työsuhde Nimike Vt. kappalainen Seurakuntamestari V kappalainen Srk-puutarhuri Srk-emäntä IV kappalainen III kappalainen IV kanttori Diakoni Perustaminen Nimike Kiinteistönhoitaja Suntio Srk-emäntä/siivooja Emäntä Siivooja Perustaminen Lakkauttaminen 30.9.2011 31.12.2011 30.9.2012 30.11.2012 31.12.2012 31.12.2012 31.12.2012 31.12.2012 1.1.2014 Lakkauttaminen 31.7.2011 1.1.2012 31.12.2012 1.1.2013 31.3.2014 4. Määräaikaiset virat ja tilapäiset virkasuhteet kolmen viime vuoden aikana Määräaikaiset virat Nimike Lähetyskasvatussihteeri Vt. diakoni Pvm 01.9.2010–31.12.2012 01.1.2011–31 .12.2013 Tilapäiset virkasuhteet Nimike Tilapäinen srk-pastori Pvm 01.06.2012–30.09.2012 Muut viransijaisuudet Nimike Vs. nuorisotyönohjaaja Vs. nuorisotyönohjaaja Vs. kappalainen Vs. diakoni Pvm 19.02.2009–11.09.2015 01.01.2013–31.07.2014 03.10.2012–26.09.2013 07.01.2013–31.12.2013 5. Kuvaus määräaikaisuuden, osa-aikaisuuden ja vuorotteluvapaiden käytöstä Määräaikaisia palvelussuhteita käytetään kausiluonteisissa tehtävissä ja eri sijaisuuksissa. Suurin määräaikaisten ryhmä on hautausmaatyöntekijät, joita Saarijärven hautausmailla on etupäässä puolen vuoden työsopimuksella keskimäärin kymmenen henkilöä ja lisänä kaksi hautausmaatyöhön tutustuvaa nuorta. Kivijärven hautausmailla työsopimusjakso on hieman lyhyempi kuin Saarijärvellä, ja Kivijärvellä palkattuja työntekijöitä on kaksi. Muita määräaikaisia työntekijöitä on kesäisin 7 kahden kuukauden aikana varhaisnuoriso-, rippikoulu- ja nuorisotyössä. Heitä ovat esimerkiksi kesäteologi, nuorisotyöharjoittelija ja leiriavustajat. Mellikan leirikeskus on käytössä kesäkuukausina ja alkusyksystä. Emäntä ja keittiöapulainen tarvitsevat määräaikaisen keittiöapulaisen avukseen toukokuun puolesta välistä alkaen heinäkuulle saakka. Määräaikaisen työaika riippuu leirien lukumäärästä. Olemme pyrkineet kokoaikaisiin palvelussuhteisiin. Pylkönmäen kappeliseurakunnan suntion työaikaa lisättiin 22 viikkotyötuntiin vuoden 2012 alusta. Pitkäaikainen siivooja halusi keventää työpanostaan viimeisiksi vuosiksi ennen varsinaiselle eläkkeelle jäämistään. Hän jäi osa-aikaeläkkeelle muutama vuosi sitten ja eläkkeelle maaliskuun lopussa 2014. Hän on ollut valintaansa tyytyväinen. Vuorotteluvapaa antaa vakinaisille palvelussuhteisille mahdollisuuden ”vetää hieman henkeä” ja sijaiselle mahdollisuuden määräaikaiseen, enintään vuoden mittaiseen, työhön. Saarijärvellä vuorotteluvapaalla oli vuonna 2013 diakoni ja kappalainen, molemmat maksimipituuden. Edellinen vuorotteluvapaalla ollut oli lastenohjaaja (2009–2010). Hänkin oli vuorotteluvapaalla vuoden verran. Jokainen vuorotteluvapaalla ollut tuntui tyytyväiseltä vapaaseensa. 6. Seurakunnan henkilöstösuunnitelma ja henkilöstötilinpäätös Henkilöstösuunnitelma Henkilöstösuunnittelussa työ jaetaan tasapuolisesti ja oikeudenmukaisesti kaikkien työntekijöiden kesken. Palkkalistoilla oleville työntekijöille pyritään tarjoamaan mahdollisimman täydet toimenkuvat. Virkoihin ja työsuhteisiin palkataan ensisijaisesti ammattipätevyyden omaavia henkilöitä. Papit ja kanttorit Seurakunnan papistossa on jatkossa kirkkoherran virka, kaksi kappalaisen virkaa ja kaksi seurakuntapastorin virkaa. Kivijärven ja Kannonkosken kappeliseurakunnissa on sekä yhteinen papin että yhteinen kanttorin virka. Pylkönmäen alueelle nimetään oma pappi. Diakonit Yhteen diakonian virkaan liitetään lakkaavan lähetyskasvatussihteerin osa-aikaisen viran tehtävät. Kiinteistöt, hautausmaat ja toimistotyö Kiinteistöhuolto on ulkoistettu koko seurakunnan alueella, lukuun ottamatta Pylkönmäen kappeliseurakuntaa, jossa osa-aikainen suntio hoitaa jonkin verran myös kiinteistöjä muiden tehtäviensä ohella. Hautausmaiden hoito on ulkoistettu osittain. Ulkoistamista jatketaan, kun siihen tarjoutuu luontevia mahdollisuuksia ja se on taloudellisesti järkevää. Keittiö- ja siivoustyössä on seurakuntaemännän lisäksi kolme siivoojaa/keittiötyöntekijää, joista yksi on osa-aikainen. Eläköitymisten myötä siivoustyö ulkoistetaan, ja seurakuntatilaisuuksien tarjoilujen osalta tukeudutaan vapaaehtoistyöhön. Kaikissa toimipaikoissa yhtenäistetään ruokatarjoiluihin liittyvät käytännöt ja maksut. Tavoitteena on kustannusvastaavuus. Seurakunnalliset tapahtumat koordinoidaan niin, että keittiötyöntekijöiden vähentyessä seura- 8 kuntaemäntä voi hoitaa tarjoilut kaikissa toimipaikoissa mahdollisen vapaaehtoistyövoiman avulla. Suntiotyövoimaa on yksi päätoiminen virka Saarijärvellä. Kannonkoskella ja Kivijärvellä on yhteinen suntio työsopimussuhteessa, ja häntä lomittaa tarvittaessa tuleva tuntipalkkainen työntekijä. Pylkönmäellä on osa-aikainen suntio. Työn erityisluonteesta johtuen suntiotyön ulkoistaminen on vaikeaa. Tammi–maaliskuussa jumalanpalvelukset järjestetään seurakunnan pääkirkkoa lukuun ottamatta seurakuntataloissa. Kirkoissa pidetään pelkkä peruslämpö, jota nostetaan vain siunaustilaisuuksiin Kannonkoskella ja Pylkönmäellä. Kivijärvellä kaikki siunaukset toimitetaan siunauskappelissa talvikauden ajan. Saarijärvellä siunauksiin on käytettävissä kappelin lisäksi muun muassa kirkon huoltorakennuksen tila. Seurakunta avustaa omaisia tarvittaessa tilajärjestelyistä aiheutuvissa vainajien ylimääräisissä siirtokustannuksissa. Taloushallinnossa on tällä hetkellä talousjohtajan lisäksi kolme toimistosihteeriä, joista kaksi hoitaa myös kappeliseurakuntien seurakuntatoimistoja ja lomittaa satunnaisesti virastossa. Työntekijöistä yksi lomittaa suntiota Saarijärvellä talvikausien ajan. Lisäksi toimistosihteerit järjestävät seurakunnan arkistoja kaikissa toimipaikoissa. Projekti alkoi vuonna 2008 ja jatkunee vielä useita vuosia. Kirkkoneuvoston päätöksen mukaan seurakunta liittyy kirkkohallituksen henkilöstö- ja taloushallinnon palvelukeskuksen asiakkaaksi vuonna 2015. Liittymisestä johtuvan lisätyön ja ylimenokauden jälkeen taloustoimistoa varaudutaan hoitamaan yhden toimistosihteerin ja talousjohtajan työpanoksella. Muutosprosessin yhteydessä toimistosihteeripalvelut lakkaavat kappeliseurakunnista ja koko asiakaspalvelu keskitetään kirkkoherranvirastoon. Kirkkoherranvirastossa on tällä hetkellä yksi toimistosihteerin virka ja hautausmaatoimistossa toinen. Työntekijät sijaistavat toisiaan. Kirjuri-jäsentietojärjestelmän käyttöönoton myötä virkojen toimenkuvat tarkistetaan. Strategia jatko Vuoden 2014 alussa asetetaan uusi strategiatyöryhmä valmistelemaan seurakunnan strategiaa vuosille 2015–2020. Henkilöstötilinpäätös: erillinen liite. 7. Kuvaus harkinnanvaraisen palkanosan (HAVA) käytöstä HAVA-järjestelmää ei ole vielä otettu käyttöön. 8. Arvio henkilöstörakenteen tarkoituksenmukaisuudesta ja muutostarpeista Seurakuntaliitoksen myötä henkilöstörakenteessa on tapahtunut muutoksia. Henkilöstö on vähentynyt. Pääsääntöisesti vapautuvia virkoja ja työsuhteita ei ole laitettu auki, vaan tehtävät ja työt on järjestelty uudelleen, mikäli se on ollut mahdollista ja tarkoituksenmukaista. Henkilöstörakenne on nykyisiin taloudellisiin mahdollisuuksiin ja toiminnallisiin tavoitteisiin nähden tasapainossa. Henkilöstökulujen osuus on 46,7% toimintakuluista. Seurakuntaliitoksen jälkeen seurakunta on pyrkinyt systemaattisesti eroon osa-aikaisista palvelusuhteista aina, kun se on ollut mielekästä työnantajan ja työntekijän kannalta. Näin on 9 pyritty työsopimuslain mukaisesti tarjoamaan kokoaikaisia työsuhteita tai ainakin suurempaa osa-aikaisuutta. Muutamien viime vuosien aikana on tehty useita virkajärjestelyjä. Näiden virkajärjestelyjen tuloksena Kannonkosken ja Kivijärven kappeliseurakunnissa on nykyisin yhteinen kappalainen, diakoni, kanttori ja suntio. Saarijärven alueella on aluekappalainen, ja koko seurakunnalla on yhteinen kasvatustyön seurakuntapastori. Pylkönmäellä on yhteinen seurakuntapastori ja kanttori Saarijärven kanssa. Yksi diakoni hoitaa Pylkönmäen kappeliseurakuntaa ja koko seurakunnan lähetystyötä sekä vapaaehtoistoiminnan koulutusta ja koordinointia. Saarijärven alueella on kaksi diakonia, jotka vastaavat diakoniatyön erityisryhmistä ja joista toinen toimii diakoniatyön koordinaattorina. Saarijärven alueen kanttori toimii vastaavana kanttorina ja musiikkityön koordinaattorina. Kaksi nuorisotyönohjaajaa vastaa koko seurakunnan varhaisnuoriso- ja nuorisotyöstä, ja heillä on tukenaan kasvatustyön pappi. Kolme lastenohjaaja vastaa päiväkerho- ja perhekerhotoiminnasta koko seurakunnan alueella. Seurakunnassa on neljä toimistosihteeriä, joista yksi kirkkoherranvirastossa, yksi hautausmaatoimistossa ja kaksi taloustoimistossa. Toimistosihteerit ovat osallistuneet myös kappelien seurakuntatoimistojen tehtäviin. Talousjohtaja johtaa koko seurakunnan taloutta. Yksi toimistosihteeri eläköityy 1.7.2014, ja hänen työnsä jaetaan muiden toimistosihteerien kesken. Siirtyminen Kipaa:n tapahtuu vuonna 2015. Saarijärvellä ja Kivijärvellä on yhteinen emäntä, joka toimii koko seurakunnan pääemäntänä. Suntioiden tehtäviin Kannonkoskella ja Pylkönmäellä kuuluu pienissä määrin emännän tehtäviä. Saarijärvellä ja Pylkönmäellä on yksi yhteinen tuntipalkkainen lomittaja, samoin Kannonkoskella ja Kivijärvellä. Edellä mainitut hoitavat siivoukset. Hautausmailla on kesäisin kesätyöntekijöitä. Ostopalveluna hankitaan kiinteistövastaavan tehtävät, kiinteistöjen ja hautausmaiden hoitoa sekä haudankaivuita. Henkilöstön tehtävänkuvat ovat selkeitä ja työnjako on toimiva. Seurakunnan henkilöstö on motivoitunutta ja ammattitaitoista. Perustehtävä pystytään hoitamaan hyvin. Osa seurakunnan tehtävistä hoidetaan vapaaehtoisvoimin. Seurakunnan henkilöstörakenne on saatu yhteisellä suunnittelulla tämän hetken arvion mukaan tarkoituksenmukaiseksi ja seurakunnan taloudellisiin mahdollisuuksiin ja resursseihin nähden sopivaksi. Siksi aivan lähivuosina (2–3 vuoteen) ei ole muutostarpeita. Jäsenmäärän mahdollinen laskeminen alle 10 000:een asettaa kuitenkin uusia haasteita ja muutospaineita henkilöstörakenteeseen. Samoin mahdolliset seurakuntayhtymien syntymiset saattavat vaikuttaa henkilöstörakenteeseen. 9. Kirkon henkilöstön kehittämissopimuksen (yleiskirje A 11/2010) toteuttamiseen liittyvät suunnitelmat Kehittämissuunnitelma laaditaan vuosittain. Suunnitelma toimitetaan kirkkoneuvoston vahvistamana tuomiokapituliin sen antamien ohjeiden mukaisesti. Koulutuksiin haetaan sähköisesti Kirkkohallituksen antamien ohjeiden mukaan ja tuomiokapitulin ja Kirkon koulutuskeskuksen koulutuksiin haetaan niiden antamien ohjeiden mukaisesti. 10 10. Työyhteisön kokoukset: a) kokoonpanot, b) kokoontumistiheys ja c) kokousten käsittelemät asiat Työntekijäkokoukset aloitetaan hartaudella tai rukouksella. Hartauden pitää kukin työntekijä vuorollaan. Alla on eritelty työntekijäkokoukset sisältöineen ja kokoonpanoineen. Talonkokouksia on noin neljä vuodessa. Ne ovat puolen päivän mittaisia kokouksia, joihin osallistuu koko työyhteisö. Talonkokouksissa käsitellään isohkoja koko työyhteisöä koskettavia asioita. Kesäkauden avauksessa vietetään messua, ja silloin joukkoon liittyvät myös kausityöntekijät. Samoin syyskauden avauksessa vietetään messua. Kirkkoherra johtaa kokouksia. Toiminnallisen puolen työntekijäkokouksiin (papit, kanttorit, diakonit, nuorisotyönohjaajat, vastaava lastenohjaaja ja suntio) kokoonnutaan kolmen viikon välein. Saarijärven ja Pylkönmäen työntekijät ovat mukana joka kerta ja Kannonkosken ja Kivijärven työntekijät kuuden viikon välein. Kokouksissa on asialista, asioiden käsittelyä, tiedotusta, työn jakamista, kuulemista, mielipiteiden ja näkökulmien vaihtamista, työn arviointia, palautetta ja keskinäistä tukemista. Jokainen voi nostaa työasioita käsittelyyn, joko ilmoittamalla kirkkoherralle etukäteen tai esittämällä asian käsittelyä kokouksen alussa. Kokouksista laaditaan muistio (vuoden 2014 alusta alkaen), joka on kaikkien työntekijöiden luettavissa yhteisissä kansioissa. Kirkkoherra johtaa kokousta. Talouden ja hallinnon puolen työntekijäkokouksissa mukana on talousjohtaja, toimistosihteerit, emäntä ja siivooja. He kokoontuvat noin kerran kuukaudessa. Kokouksissa käsitellään ajankohtaisia asioita, jaetaan töitä, tiedotetaan, kuullaan ja tuetaan työntekijöitä, tehdään arviointia ja annetaan ja otetaan vastaan palautetta. Talousjohtaja johtaa kokousta. Kappeliseurakuntien työntekijäkokouksissa mukana on kappelin pappi, kanttori, diakoni, suntio ja joskus myös toimistosihteeri. He kokoontuvat noin kerran kuukaudessa. Kokouksissa suunnitellaan kappeliseurakuntien toiminnan ja työn sisältöä, jaetaan töitä, kehitetään toimintamuotoja, arvioidaan tehtyä työtä ja annetaan ja otetaan vastaan palautetta. Kokousta johtaa kappeliseurakunnan pappi. Tiimikokoukset (työaloittain). Seurakunnassa on lapsityön, nuorisotyön, diakoniatyön, musiikkityön ja aikuistyön tiimit. Tiimit kokoontuvat noin kerran kuukaudessa tai tarvittaessa. Tiimit vastaavat työalan kehittämisestä koko seurakunnan alueella. Koordinaattori tai työalan vastaava työntekijä koordinoi työalansa työtä ja toimii tiimin vetäjänä. Kokousta johtaa työalan vastaava työntekijä tai koordinaattori. Jumalanpalveluskokouksiin osallistuvat papit, kanttorit ja suntiot. He kokoontuvat kolme kertaa vuodessa suunnittelemaan ja organisoimaan koko seurakunnan jumalanpalveluselämää. Kokous kestää puoli päivää. Kausisuunnitelma laaditaan kevääksi, kesäksi ja syksyksi. Kokouksissa voidaan käsitellä myös teologisia kysymyksiä ja jumalanpalveluelämän kehittämistä. Jumalanpalveluskokouksessa on valmisteltu esimerkiksi uusi kuorisääntö. Kokouksia johtaa kirkkoherra. Aamuhartaudet. Kerran kuukaudessa on aamuhartaus ja kahvit Saarijärven alueen työntekijöille. Aamuhartauteen ja kahveille voidaan osallistua myös kappeleista, jos hartaus sopii työtilanteeseen ja aikatauluun. Kappeleista ei ole velvollisuutta osallistua. Aamuhartauden yhteydessä tiedotetaan ja keskustellaan lyhyesti ajankohtaisista asioista. 11 Virkistys- ja työyhteisöpäivät. Työyhteisön yhteinen virkistyspäivä on kerran vuodessa, samoin joulujuhla. Yhteistä tyky-toimintaa on vaihtelevasti, josta lisää seuraavassa. 11. Kuinka työyhteisön hoitaminen (esim. TYHY-toiminta, työyhteisökoulutus, virkistyspäivät ja vastaavat) on toteutettu seurakunnassa? Työyhteisön ja henkilöstön hyvinvointi on seurakuntamme strategian keskeisiä tavoitteita. Työntekijämäärän vähentyessä ja työn vaativuuden lisääntyessä työhyvinvointiin panostetaan entistä määrätietoisemmin. Työyhteisön hyvinvoinnin eteen on tehty töitä vuosien ajan. Seurakuntaliitoksen jälkeen työyhteisön hoitamisen, työntekijöiden yhteenkuuluvuuden vahvistamisen ja yhteisten pelisääntöjen luomisen merkitys on entisestään korostunut. Yhteistyötoimikunta kokoontuu 2–4 kertaa vuodessa suunnittelemaan ja päättämään työhyvinvointiin ja työsuojeluun liittyvistä asioista. Seurakuntaa käsitellään yhtenä kokonaisuutena eli Saarijärven seurakuntana, johon kuuluvat Saarijärven alue ja kolme kappeliseurakuntaa. Työyhteisön hoitaminen tapahtuu luontevasti säännöllisissä kokouksissa ja tapaamisissa. Näitä ovat säännölliset työntekijäkokoukset, aamurukoukset ja kausimessut. Kaksi kertaa vuodessa pidetään niin sanottu talonkokous, jossa käsitellään ajankohtaisia työhyvinvointia tai työsuojelua koskevia aiheita. Talonkokouksissa on käytetty tarvittaessa asiantuntijavierailijoita. Työntekijöiden huomiointi tapahtuu yhteisissä kokoontumisissa ja juhlistamisissa (esimerkiksi merkkipäivät, joulujuhlat). Työntekijöiden jaksamista on tuettu osoittamalla talousarviomäärärahoja omaehtoiseen hyvinvoinnista huolehtimiseen. Virkistystoimikunnan vastuulla on ollut joulujuhlan ja muiden virkistysretkien ja tapahtumien suunnittelu ja toteuttaminen. Seurakunta on järjestänyt työntekijöilleen työterveyshuollon. Työhyvinvointikoulutusta on runsaasti tarjolla. Työyhteisökonsultaatioita ja -koulutusta on ollut seurakuntaliitoksen yhteydessä sekä edellisen kirkkoherran eläköitymisen yhteydessä. Työnohjausta on tarjottu ja annettu sitä tarvitseville toiminnallisen puolen työntekijöille. Samoin toimistotyöntekijöiden työnohjausmahdollisuuksia on selvitetty. Seurakuntamme laajuus edellyttää, että työntekijäkokoukset ja yhteiset tapaamiset suunnitellaan hyvin. Keskinäiseen ylimääräiseen seurusteluun ei työpaikalla juuri jää aikaa, vaan työtunnit käytetään aikaisempaa tehokkaammin. Tauot ja kahvihetket ovat työntekijöiden keskinäisiä seurustelu- ja lepohetkiä. Työhyvinvoinnista huolehtimisen merkitys korostuu työn haasteiden ja vaativuuden lisääntyessä. Seurakunnan työyhteisölle on laadittu työturvallisuuden ja työhyvinvoinnin ohjelma (työsuojelun toimintaohjelma), jota yhteistyötoimikunta päivittää ja pitää ajan tasalla. Ohjelma on hyväksytty kirkkoneuvostossa 16.6.2011. 12. Seurakunnan työntekijöiden osallistuminen hiippakunnan ja kokonaiskirkon hallintoon Tällä hetkellä ei toimita hiippakunnan ja kokonaiskirkon hallinnossa. 12 C. Luottamushenkilöt 1. Hallintoelinten (kirkkovaltuusto, kirkkoneuvosto ja mahdolliset jaostot, johtokunnat) kokouskerrat kertomusvuonna Vuoden 2013 aikana kirkkovaltuusto kokoontui kolme kertaa ja kirkkoneuvosto kymmenesti. Kannonkosken ja Kivijärven kappelineuvostot pitivät kolme ja Pylkönmäen kappelineuvosto viisi kokousta kertomusvuoden aikana. Lisäksi seurakunnassa työntekijöiden tukena toimi viisi vastuuryhmää (aikuistyön, kansainvälisen työn, kasvatustyön, diakoniatyön ja seurakuntatyön vastuuryhmät), jotka kokoontuivat vuoden mittaan vaihtelevasti tarpeen mukaan. 2. Seurakunnan luottamushenkilöt (hallintoelin, tehtävä, nimi, ammatti, syntymävuosi) KIRKKOVALTUUSTON JÄSENET Nimi Haapakoski Toni Halonen Jouni Hurskainen Mirja Hänninen Jaana Iso-Ahola Jukka Jokinen Timo Kalliokoski Heikki Kantonen Reijo Karvonen Liisa Kautto Anneli Kinnunen Tuula Leppämäki Pirjo Liimatainen Marjatta Luotola Pirjo Muittari Riitta Oinonen Leena Merruntaus-Peltola Tarja Pokela Erja Raitanen Mikko Reinikka Leena Riihimäki Sirpa Saari Kirsi Salminen Pirjo Sekki Eero Seppänen Erkki Tuomi Pentti Viitanen Päivi Tehtävä jäsen jäsen jäsen jäsen jäsen jäsen jäsen jäsen jäsen jäsen varapuheenjohtaja jäsen jäsen jäsen jäsen jäsen jäsen jäsen jäsen jäsen jäsen jäsen jäsen puheenjohtaja jäsen jäsen jäsen Syntymävuosi 1973 1963 1963 1966 1951 1962 1942 1961 1990 1954 1950 1968 1940 1960 1956 1936 1962 1961 1954 1957 1957 1963 1964 1951 1950 1946 1953 KIRKKONEUVOSTON JÄSENET Nimi Hakanen Markku Hänninen Jaana Jokinen Timo Kalliokoski Heikki Kautto Anneli Leppämäki Pirjo Muittari Riitta Tehtävä jäsen jäsen varapuheenjohtaja jäsen jäsen jäsen jäsen Syntymävuosi 1943 1966 1963 1942 1954 1968 1956 13 Raitanen Mikko jäsen 1954 KANNONKOSKEN KAPPELINEUVOSTO Nimi Tehtävä Hurskainen Mirja jäsen Hänninen Jaana jäsen Kainulainen Jukka jäsen Kotilainen Jukka jäsen Paananen Antti varapuheenjohtaja Hintikka Maija puheenjohtaja Saari Kirsi jäsen Seppälä Inkeri jäsen Syntymävuosi 1963 1966 1961 1968 1943 1944 1963 1979 KIVIJÄRVEN KAPPELINEUVOSTO Nimi Ahonen Hannu Halonen Jouni Jokisalo Kauko Kinnunen Tuula Korpiaho Pirkko Liimatainen Marjatta Oinonen Leena Pirnes Erkki Hakanen Markku Tehtävä jäsen varapuheenjohtaja jäsen puheenjohtaja jäsen jäsen jäsen jäsen kirkkoneuvoston edustaja Syntymävuosi 1955 1963 1942 1950 1965 1940 1936 1949 1943 PYLKÖNMÄEN KAPPELINEUVOSTO Nimi Tehtävä Lehtomäki Vesa jäsen Mäkinen Liisa jäsen Rämänen Jukka jäsen Kantonen Reijo varapuheenjohtaja Lehtonen Juha jäsen Sorri Riitta jäsen Lehmonen Martti jäsen Viitanen Päivi puheenjohtaja Raitanen Mikko kirkkoneuvoston edustaja Syntymävuosi 1941 1940 1951 1961 1968 1966 1941 1953 1954 3. Kirkkoneuvoston nimeämät työryhmät ja toimikunnat Kirkkoneuvosto on nimennyt vastuuryhmiä ja työryhmiä, jotka toimivat työntekijöiden ja tiimien tukena, työn ideoijina ja kehittäjinä. Myös kappelineuvostot ovat nimenneet vastuuryhmiä erityisesti diakoniatyöhön. Toimikaudekseen kirkkoneuvosto on nimennyt seuraavat vastuuryhmät: a) Kansainvälinen työ: Liisa Autio, Tuija Kantalainen, Anna-Liisa Talaskivi, Virpi Vesisenaho, Sirpa Jäsberg (Kannonkoski), Hilkka Nikitin (Kivijärvi) ja Seija Talaskivi (Pylkönmäki) b) Diakoniatyö: Heli Ihanainen, Marja-Leena Lehtinen, Tuija Nykänen-Sole, Pekka Mäki, Irma Oikari, Irma Piesanen ja Erkki Seppänen. c) Lapsityö: Sari Honkonen, Sirpa Matilainen, Riitta Muittari, Elina Piispanen ja Riitta Sorri (Pylkönmäki). 14 d) Seurakuntatyö: Asta Mäkelä, Lauri Pasanen, Jussi Perämäki, Aino Rautiainen, Kirsti Mustonen (siht.) ja Esa Hakkarainen (pj). e) Kiinteistötyöryhmä: Eero Sekki (pj), Heikki Tarvainen, kirkkoherra ja talousjohtaja, Keijo Sironen (tekninen asiantuntija). f) Strategiatyöryhmä: kirkkoherra (pj), talousjohtaja, kirkkovaltuuston puheenjohtaja, kirkkoneuvoston varapuheenjohtaja, kirkkoneuvoston ja kappelineuvoston jäsen Tuula Kinnunen, aluekappalainen, kappeliseurakuntien papit ja kasvatustyöstä vastaava seurakuntapastori. Työryhmä kutsuu tarvittaessa työalojen koordinaattoreita ja asiantuntijoita kuultaviksi. 4. Piirineuvostot tai muu alueorganisaatio Seurakunnassa on kolme kappeliseurakuntaa (Kivijärven, Kannonkosken ja Pylkönmäen kappeliseurakunnat), joiden asemaa ja tehtävää määrittelevät kappelineuvostojen ohjesäännöt. Kappelineuvostojen jäsenet, katso kohta 2: Seurakunnan luottamushenkilöt. Saarijärven alueen seurakuntatyötä ideoi ja kehittää työntekijöiden tukena seurakuntatyön vastuuryhmä (jumalanpalveluselämä ja yleinen seurakuntatyö). 5. Luottamushenkilöiden koulutus Luottamushenkilöille suunnattu koulutus on uuden nelivuotisen valtuustokauden alussa. Luottamushenkilöiden vuotuisille neuvottelupäiville on otettu osaa. Rovastikunnallisiin seurakuntarakenteita koskeviin neuvotteluihin oli mahdollisuus osallistua kaikilla luottamushenkilöillä. Luottamushenkilöiden seminaaripäiviä on ollut harvakseltaan. 6. Seurakunnan luottamushenkilöiden osallistuminen hiippakunnan ja kokonaiskirkon hallintoon Tällä hetkellä luottamushenkilöistä kukaan ei osallistu hiippakunnan tai kokonaiskirkon hallintoon. Kannonkoskelainen Johannes Leppänen on kuluvalla toimikaudella kirkkohallituksen jäsen, mutta hän ei ole tällä erää seurakunnan hallinnossa mukana. 7. Kuinka henkilöstön ja luottamushenkilöiden yhteistyön toimivuus on varmistettu? Työtä suunnitellaan ja tehdään työntekijöiden, luottamushenkilöiden ja vapaaehtoisten yhteistyönä. Toimintaa suunnitellaan, tavoitteita asetetaan ja työtä arvioidaan työntekijäkokouksissa, tiimeissä, vastuuryhmissä, kirkkoneuvostossa ja kirkkovaltuustossa. Työryhmissä ja vastuuryhmissä on sekä työntekijöitä että luottamushenkilöitä. Kiinteistöasiat käsitellään lähes kauttaaltaan kiinteistötyöryhmässä, jossa on viranhaltijoita ja luottamushenkilöitä. Työntekijöiden ja luottamushenkilöiden yhteinen seminaari-ilta oli viimeksi marraskuussa 2013. Yhteisiä seminaaripäiviä tai -iltoja toiminnan ja työn suunnittelemiseksi ja kehittämiseksi pyritään pitämään kerran vuodessa. Luottamushenkilöt osallistuvat aktiivisesti seurakunnan eri toimintoihin ja palvelutehtäviin (vapaaehtoisina). Työntekijät ja luottamushenkilöt tuntevat toisensa. Yhteistyö on luontevaa, ja sitä tehdään hyvässä hengessä. 15 Viranhaltijoille kuuluu asioiden valmisteluvastuita virkojensa perusteella. Henkilöstön ja toiminnan operatiivinen johtaminen kuuluvat kirkkoherralle ja talousjohtajalle. Strategiset linjaukset ja strateginen johtaminen kuuluu kirkkoherran ja talousjohtajan lisäksi kirkkoneuvostolle. Viranhaltijat ja luottamushenkilöt tietävät roolinsa ja tehtävänsä. Perehdyttämisessä ja koulutuksessa tämä huomioidaan. 8. Millainen on seurakunnan voimassa oleva strategia? Jos on, milloin se on laadittu / päivitetty? Saarijärven seurakunnan strategia on päivitetty vuonna 2012, ja se on laadittu vuoteen 2015 asti. Strategiassa on lyhyesti määritelty perustehtävä, visio ja toimintaa ohjaavat arvot, toimintaan vaikuttavat muuttujat, toiminnan painopisteet sekä talouden ja hallinnon haasteet. Strategia sisältää myös henkilöstösuunnitelman. Strategia ohjaa seurakunnan toimintaa, auttaa kokonaisuuden hahmottamisessa, viitoittaa yhteisiä suuntaviivoja ja määrittelee painopistealueita. Seurakunnan strategiaa uusitaan parhaillaan. Kirkkoneuvosto perusti 14.10.2013 strategiatyöryhmän laatimaan strategian vuoteen 2020. Työntekijöiden ja luottamushenkilöiden yhteinen strategiaseminaari pidettiin 14.11.2013, jolloin pohdittiin seurakunnan edessä olevia haasteita ja mahdollisuuksia sekä toimintaan vaikuttavia kehityssuuntia. Seminaarissa hahmoteltiin toiminnan suuntaviivoja ja painopisteitä vuoteen 2020. Jatkotyöskentely tapahtuu työtiimeissä, työntekijäkokouksissa ja vastuuryhmissä. Strategiatyöryhmä kokoontuu vuoden 2014 aikana työstämään syntyvää materiaalia. Vuoden 2014 lopussa strategialuonnos tulee kirkkoneuvoston ja -valtuuston käsiteltäviksi. Kirkkoherran tavoitteena on hyödyntää Kirjo III - johtamiskoulutusta strategiatyöskentelyn hyväksi. Piispantarkastuksen mahdolliset havainnot ja kehitysehdotukset huomioidaan ja hyödynnetään strategian laadinnassa 2014. D. Toiminta I Seurakuntatyön suunnittelu ja kehittäminen 1. Miten seurakuntaelämä on muuttunut kymmenen viime vuoden aikana? Seurakuntarakenne on muuttunut olennaisesti. Kannonkoski, Kivijärvi ja Pylkönmäki liittyivät kappeliseurakuntina Saarijärveen vuonna 2007. Seurakunta on laaja ja harvaan asuttu, ja toimipaikkoja on useita. Seurakunnan jäsenmäärä on laskenut jyrkästi ikärakenteesta johtuen. Seitsemän vuoden aikana, seurakuntaliitoksen jälkeen, jäsenmäärä on vähentynyt 1471 henkilöllä ja 11,8 %. Väestön väheneminen, ikääntyminen ja maaseudun hiljeneminen ovat vaikuttaneet seurakuntaelämään. Tarkasteluaikana on ollut kaksi taantumakautta. Tämä on näkynyt yhteiskunnallisten palvelurakenteiden muutoksina, perheiden toimeentulossa ja lisääntyneenä avuntarpeena diakoniatyössä. Taloudellinen avustaminen ja diakoniatyön haasteet ovat lisääntyneet. 16 Resurssien ja toimintamahdollisuuksien muuttuessa on toimintoja ja työtä organisoitu uudelleen muuttuneet olosuhteet huomioon ottaen, niin että seurakuntaelämä on pystytty hoitamaan hyvin koko laajan seurakunnan alueella. Sähköiset työvälineet ovat kehittyneet ja tehostaneet työn suunnittelua ja kehittämistä. Suunnitelmallisuuden merkitys on entisestään lisääntynyt. Vapaaehtoistyön merkitys on kasvanut. Seurakuntalaisille tarjotaan entistä enemmän vastuita ja tehtäviä. Toisaalta yleinen suuntaus on, että halukkuus pitkäaikaiseen sitoutumiseen on vähenemässä. Työalojen toiminnoissa on tapahtunut tiivistymistä. Tiimi- ja yhteistyö on lisääntynyt. Seurakunnan joillakin alueilla on vahvoja ominaispiirteitä (muun muassa eri herätysliikkeet). Verkostoituminen ja yhteistyö järjestöjen ja kaupungin kanssa ovat lisääntyneet. Media, kotisivut, facebook, sähköinen viestintä ja jumalanpalvelusten radiointi ovat synnyttäneet radio- ja verkkoseurakuntia. Seurakuntaelämä ja toiminnot ovat pysyneet aktiivisella tasolla. Seurakuntaelämä on paikoin jopa entistä monipuolisempaa. Toisaalta jotkin toiminnot, kuten työseurat, piirit ja kinkerit, ovat vähentyneet kyläkunnilla väestön vähenemisen myötä. Jumalanpalveluselämässä ei ole tapahtunut suuria muutoksia. Erityisjumalanpalvelusten ja teemallisten jumalanpalvelusten määrä on lisääntynyt. Jumalanpalvelusten osallistujamäärät eivät ole juurikaan laskeneet. Seurakunnan perustehtävä, keskittyminen olennaiseen, moninaisuuden ja päällekkäisyyksien karsiminen ovat korostuneet niukkenevien resurssien myötä. Yleiset arvomaailman muutokset heijastuvat kirkkoon ja seurakuntaelämään. Kynnys seurakunnasta irtautumiseen ja kirkosta eroamiseen on laskenut. 2. a. Miten arvioitte seurakuntaelämän muuttuvan kymmenen seuraavan vuoden aikana? Seurakunnan jäsenmäärä jatkaa laskuaan, mikäli ei tapahdu muutoksia elinkeinoelämässä ja synny uusia työpaikkoja. Seurakunnassa aktiivisesti toimiva jäsenistö ikääntyy ja jää aikanaan pois toiminnoista, eikä heidän tilalleen tule samassa suhteessa aktiivisia toimijoita. Ihmiset eivät sitoudu pitkäaikaisiin palvelutehtäviin kuten ennen, jonka vuoksi projektiluontoisuus lisääntyy. Työntekijämäärissä ei tapahdu ainakaan lisääntymistä, joten vapaaehtoisten merkitys kasvaa ja vapaaehtoiset kantavat entistä suurempaa vastuuta. Seurakuntaan kasvaa uusi vapaaehtoisten sukupolvi. Moniarvoisuus lisääntyy ja yhteiskunnan rakenteiden muutokset, kuten palvelujen väheneminen, vaikuttavat ihmisten elämään. Seurakunnan tukea ja toimintoja tarvitaan, ja diakoniatyön ja sielunhoidon tarve lisääntyy. Seurakunnan jäsenmäärän laskiessa talous tiukkenee, mikä tarkoittaa rakenteiden ja toimintojen jatkuvaa kehittämistä. Kiinteistöjä vähennetään (Mellikan leirikeskus?) ja tukitoimia ulkoistetaan. Tämä tarkoittaa muutoksia seurakuntaelämässä, toiminnoissa, valinnoissa ja pai- 17 nopisteissä. Pitäydytään entistä enemmän seurakunnan perustehtävässä ja olennaisessa. Toiminta yhtenäistyy entisestään. Alueelliset erot säilyvät hengellisessä työssä ja toiminnoissa. Seurakuntien rakenteet jatkavat muuttumistaan hallinnollisesti ja taloudellisesti suuremmiksi yksiköiksi. Todennäköistä on, että kymmenen vuoden kuluttua toimintaympäristö on laajempi. Olennainen toiminta säilyy, ja seurakunta hoitaa sille kuuluvaa tehtävää, missiota. Syntyy myös uutta ja uusia tapoja toimia muuttuvissa olosuhteissa. 2. b. Miten nämä muutokset vaikuttavat seurakuntatyön painopisteisiin ja toteutukseen? Tulevaisuudessa tullaan pitäytymään entistä enemmän seurakunnan perustehtävässä ja kaikista olennaisimmassa, koska moninaisuuteen ei ole varaa eikä mahdollisuuksia. Mahdollisuutena on uusien toimintatapojen löytäminen. Toimintoja kehitetään ja toteutetaan uusin tavoin. Seurakuntalaiset kantavat entistä suurempaa vastuuta osallistumalla seurakuntatyöhön. Seurakuntaelämä voi olla tulevaisuudessakin laajaa ja monipuolista. Seurakuntalaisissa on voimavaroja ja osaamista, mikä voi koitua seurakuntaelämän hyväksi. Seurakuntatyö mitoitetaan vallitseviin olosuhteisiin huomioimalla väestö, tarpeet ja resurssit. Esimerkiksi jumalanpalvelusten pitäminen joka pyhä kaikissa neljässä kirkossa ei ole tarkoituksenmukaista väestön ja osallistujamäärien vähetessä. Jumalanpalveluselämä, diakonia, kristillinen kasvatus ja sielunhoito tulevat pysymään keskeisinä. 3. Miten seurakunnan perustehtävä ilmenee toiminta- ja taloussuunnitelmassa? Seurakunnan perustehtävä on määritelty strategiassa. Perustehtävään ja strategiaan palataan toiminta- ja taloussuunnitelmaa tehtäessä. Toiminta- ja taloussuunnitelma laaditaan seurakunnan perustehtävän toteuttamiseksi. Työalojen toiminnalliset tavoitteet johdetaan perustehtävästä käsin. Kirkkovaltuustossa hyväksyttävässä varsinaisessa talousarviossa ja toimintasuunnitelmassa työalojen tehtävät ja tavoitteet on ilmaistu lyhyesti ja ytimekkäästi, ja ne on yhdistetty talouslukuihin. 4. Miten seurakunnan perustehtävää hyödynnetään motivoitaessa työntekijöitä ja luottamushenkilöitä? Seurakunnan perustehtävän esillä pitäminen on keskeistä. Perustehtävä ilmaisee, mitä varten seurakunta on olemassa ja mikä on yhteinen tehtävämme. Perustehtävä on sisäänrakennettu seurakunnan elämään, toimintaan ja tehtäviin. Seurakunnan toimintakulttuurissa ja hallinnossa perustehtävää pidetään esillä ja sen äärelle palataan. Toimintaa suunniteltaessa ja tavoitteita asetettaessa kysytään, miten tämä palvelee tai edistää seurakunnan perustehtävää. Miksi olemme olemassa ja mikä on tehtävämme? Perustehtävä nostetaan esille johtamispuheissa, palautteessa ja kiittämisissä. Hallinnon kokoukset, työntekijöiden kokoukset ja muut yhteiset kokoontumiset aloitetaan rukouksella, virrellä tai alkuhartaudella. Hartauksia pitävät kaikki toiminnallisen puolen työntekijät vuorollaan. Kaksi kertaa vuodessa (kesäkauden ja syyskauden avaus) on koko työyhteisölle suunnattu viikkomessu. Kerran kuukaudessa on työyhteisön aamuhartaus ja 18 yhteinen aamupala. Työntekijöiden virkistyspäivään, joulujuhlaan ja yhteisiin kokoontumisiin liittyvät hartaus ja rukous. Jumalanpalvelus on keskeisessä asemassa. Valtuustokauden alussa uudet luottamushenkilöt siunataan tehtäväänsä. Seurakunnan toiminnan, työntekijöiden ja luottamushenkilöiden puolesta rukoillaan jumalanpalveluksissa. Seurakunnan työntekijät ja luottamushenkilöt osallistuvat jumalanpalvelusten palvelutehtäviin, kuten tekstien lukemiseen, kolehdin kantamiseen, kuorolauluun, esirukoukseen ja ehtoollisavustukseen. Kirkon henkilöstökoulutuksen, kehityskeskustelujen, mentoroinnin, vertaistuen, kokousten, neuvottelupäivien ja työnohjauksen kautta perustehtävää voidaan hyödyntää työntekijöiden ja luottamushenkilöiden motivoimiseksi ja tukemiseksi. 5. Kuvaus seurakunnan toiminnan ja talouden suunnitteluprosessin eri vaiheista Seurakunnan toiminnan ja talouden suunnittelu alkaa talousarvio- ja toimintavuotta edeltävän vuoden maaliskuussa. Vuoden 2015 toiminnan ja talouden suunnittelu alkoi maaliskuussa 2014. Kirkkoneuvosto asettaa huhtikuussa talousarviokehykset, joiden puitteissa toimintaa suunnitellaan. Tämä on kirkkoneuvoston ensimmäinen käsittely. Viime vuosina kirkkoneuvosto on linjannut, että talouden tasapainottamiseksi kulujen nettokasvua saa olla vain palkkojen nousun verran. Toiminnan ja talouden suunnittelua jatketaan kirkkoneuvoston asettaman talousarviokehyksen puitteissa. Huhtikuussa kirkkoherra ja talousjohtaja tiedottavat työntekijäkokouksissa toiminnan ja talouden suunnittelusta. Tässä vaiheessa palataan seurakunnan strategian, perustehtävän ja strategiassa asetettujen toiminnallisten painopisteiden äärelle. Toiminta- ja taloussuunnitelmasta keskustellaan kokonaisuutena työntekijäkokouksessa. Tällöin pohditaan seurakunnan keskeistä tehtävää, painopisteitä ja sitä, mihin olisi hyvä panostaa. Talousjohtaja toimittaa hyvissä ajoin huhtikuussa jokaiselle työntekijälle yksityiskohtaiset kirjalliset ohjeet talousarvion ja toimintasuunnitelman laatimiseksi. Talousarvion ja toiminnan suunnittelun tueksi jaetaan seuraavat asiakirjat: budjetin laadintapohja, työajan jakautumislomake sekä lomakepohja työalan tehtävien ja toiminnallisten tavoitteiden laatimiseksi. Työalan tehtävä ja toiminnalliset tavoitteet kirjataan lyhyesti ja ytimekkäästi. Toiminta- ja taloussuunnitelman laadinta jatkuu kunkin työalan koordinaattorin tai työalavastaavan johdolla huhti- ja toukokuun ajan. Suunnitelmaa käsitellään ja laaditaan yhteistyönä työalojen tiimeissä ja vastuuryhmissä. Kappeliseurakuntien papeilla on mahdollisuus näkökulmien esittämiseen. Kappeliseurakuntien papit valmistelevat yhteistyössä kappelineuvostojen (kappelineuvoston ensimmäinen käsittely) kanssa kappeliseurakuntia koskevat ehdotukset toiminta- ja taloussuunnitelmaan huhti- ja toukokuun aikana. Kappeliseurakuntien papit tekevät ehdotuksen kaikista kappeliseurakuntaa koskevista määrärahoista ja suunnitelmista kiinteistöt ja hautausmaat mukaan lukien ja yhteisiä työmuotoja lukuun ottamatta. Koko seurakunnan yhteinen kiinteistötyöryhmä käsittelee koko seurakunnan, myös kappeliseurakuntien, kiinteistöjä koskevat remontit ja korjaukset, jotka tulevat toiminta- ja taloussuunnitelmaan. Työalan koordinaattorin ja kappeliseurakuntien pappien vastuulla on toimittaa työalansa ja kustannuspaikkansa talousarvioesitykset ja toimintasuunnitelmat toukokuun loppuun mennessä taloustoimistoon. Alkusyksyn aikana taloustoimistossa valmistellaan ja kootaan yhteen saatuja toiminta- ja taloussuunnitelmaesityksiä. Tässä vaiheessa käydään mahdollisia keskusteluja johdon kesken, 19 jolloin pohditaan, vaikuttaako suunnitelma realistiselta seurakunnan taloudellisiin resursseihin nähden. Saatuihin ehdotuksiin ei kuitenkaan tässä vaiheessa tehdä ainakaan merkittäviä muutoksia. Lokakuussa valmisteltu toiminta- ja taloussuunnitelmaesitys tulee kirkkoneuvostoon. Kirkkoneuvostossa suunnitelma esitellään ja siitä keskustellaan. Tämä on kirkkoneuvoston toinen käsittely. Tässä vaiheessa kirkkoneuvosto voi tehdä suunnitelmaan muutoksia talousjohtajan esittelystä. Käsittelyn jälkeen kirkkoneuvosto lähettää suunnitelman edelleen kappelineuvostoihin lausuntoa varten. Kappelineuvostot kokoontuvat loka–marraskuussa käsittelemään toiminta- ja taloussuunnitelmaa ja antavat siitä lausuntonsa ja mahdolliset muutosesitykset. Tämä on kappelien toinen käsittely. Marraskuussa kirkkoneuvosto käsittelee kolmannen kerran toiminta- ja taloussuunnitelman ottaen huomioon kappelineuvostojen lausunnot ja lähettää sen viimeistään tässä vaiheessa kirkkovaltuuston käsittelyyn. Joulukuussa toiminta- ja taloussuunnitelma esitellään kirkkovaltuustossa, jossa siitä lopullisesti päätetään. Kokonaissuunnittelussa otetaan huomioon erityisesti seuraava talousarviovuosi. Suunnitelmaa laadittaessa huomioidaan kuitenkin myös seuraavat kaksi toimintavuotta. Siksi toiminnan ja talouden painopisteet asetetaan pitkäjänteisesti, realistisesti ja seurakunnan strategian linjausten mukaisesti. Kirkkovaltuustossa hyväksyttävässä toiminta- ja taloussuunnitelmassa on vain lyhyesti määritelty työalojen tehtävät ja toiminnalliset tavoitteet. Suunnitelma ei siis ole luonteeltaan yksityiskohtainen. Siksi kukin työala laatii lisäksi vuosi- ja kausisuunnitelmat, joissa on yksityiskohtaisemmin kuvattu työalan suunnitelmia, toimintoja ja tavoitteita. Vuosi- ja kausisuunnitelmat johdetaan seurakunnan strategiasta sekä kirkkovaltuuston hyväksymästä toiminta- ja taloussuunnitelmasta. Myös kappeliseurakunnat laativat vuosi- ja kausisuunnitelmat keskeisistä toiminnoistaan. Kappeliseurakuntien vuosi- ja kausisuunnitelmissa otetaan huomioon kappelien erityispiirteet. Vuosi- ja kausisuunnitelmat laaditaan koordinaattorin tai vastaavan työntekijän johdolla. Suunnittelu tapahtuu yhteistyönä työntekijäkokouksissa, työalan tiimeissä, vastuuryhmissä ja kappeliseurakuntien osalta myös kappelineuvostoissa. Toiminnan ja talouden suunnitteluun liittyy myös toiminnan arviointi. Toimintakertomuksessa arvioidaan, miten toiminnalliset tavoitteet ja suunnitelmat on saavutettu ja mitä on tehty. Tilinpäätös kertoo, miten talousarvio on ohjannut työtä ja miten siinä on pysytty. Tilinpäätöksestä nähdään, mitä on saatu aikaan ja mitä on tehty käytössä olleilla resursseilla. Toimintakertomukseen kirjataan lyhyt arvio toiminnasta työaloittain ja kustannuspaikoittain. Toimintakertomuksen lisäksi laaditaan vuosikertomus, joka on yksityiskohtaisempi historiikki toiminnasta. Toimintaa arvioimalla voidaan työtä edelleen suunnitella ja kehittää. Myös toimintakertomuksen laatimisesta annetaan yksityiskohtaiset ohjeet. Toimintakertomusta ja toimintatilastoja käsitellään tammikuussa työntekijäkokouksissa, työtiimeissä ja vastuuryhmissä. Toimintakertomukset ja tilastot palautetaan seurakunnan johdolle ja taloustoimistoon tammikuun loppuun mennessä. Tilinpäätös ja toimintakertomus esitellään ja käsitellään kirkkoneuvostossa maaliskuussa. Tilintarkastajat käyvät läpi toimintaa ja tilejä maaliskuussa. Tilintarkastuskertomus saadaan kirkkoneuvoston käsittelyyn huhtikuussa. Tilinpäätös ja toimintakertomus esitellään toukokuussa kirkkovaltuustolle, jossa se käsitellään ja tehdään päätökset tilien hyväksymisestä ja 20 vastuuvapauden myöntämisestä tilivelvollisille. Toiminnan suunnittelu ja sen arviointi tapahtuvat osittain rintarinnan ja lomittain niin ajallisesti kuin ajatuksellisesti. 6. Seurakuntien yhteistyö ja vireillä olevat suunnitelmat Seurakunta tekee yhteistyötä Palvelevan puhelimen, perheneuvonnan, Keski-Suomen kehitysvammatyön ja Jyväskylän sairaalasielunhoidon järjestämiseksi. Seurakunta kuuluu Jyväskylän IT-aluekeskukseen. Tämä on jo olemassa olevaa seurakuntien välistä yhteistyötä. Diakoniatyössä tehdään yhteistyötä erityisryhmien leiri- ja toimintapäivien toteuttamiseksi Saarijärven, Karstulan ja Kyyjärven kanssa. Rovastikuntatason kokoontumisia ja neuvotteluja on riippuen työalasta. Seurakunnassa on viritelty keskustelua lähitulevaisuuden rakennemuutoksista. Lapuan hiippakunta aloitti alustavan kartoittamisen seurakuntien yhteistyösuunnista. Näissä kartoituksissa seurakunta on ollut mukana avoimin asentein. 7. Seurakunnan voimassa oleva kiinteistösuunnitelma Voimassa oleva kiinteistösuunnitelma (strategia vuoteen 2015): ”Seurakunnan omistuksessa pidetään kiinteistöjä, jotka palvelevat seurakunnan perustehtävää tai joista seurakunta saa nettotuottoja toimintansa rahoittamiseen. Seurakunta pyrkii luopumaan toiminnalle tarpeettomista tai taloudellisesti tuottamattomista kiinteistöistä. Ensi vaiheessa seurakunta laittaa myyntiin niin sanotun Leuhunkosken määräalan ja Tarvaalan pappilan Saarijärvellä sekä omakotitontteja, pappilan ja kanttorilan Kivijärvellä. Kesällä 2009 vapautuvan Kannonkosken pappilan myymistä harkitaan myös, ellei pappilasta saada jatkossa nettotuottoa vuokrasopimuksella.” Kiinteistötyötyhmässä 19.2.2014 todettiin lisäksi seuraavaa: ”Strategian mukainen kiinteistösuunnitelma on toteutunut siten, että Kivijärven ja myös Kannonkosken pappilat on myyty. Tarvaalan pappilan alueelle on valmistumassa asemakaavamuutos, joka mahdollisesti auttaa myyntitoimia nyt määräaikaisesti vuokratun pappilan suhteen. Seurakunnan kiinteistösuunnitelma uusitaan osana strategiatyöskentelyä.” 21 II Työalat A. JUMALANPALVELUSELÄMÄ JA KIRKKOMUSIIKKI 1. Mitkä ovat työalan painopisteet ja keskeiset tavoitteet? Tavoitteena on yhteisöllisyyden ja vuorovaikutuksen lisääminen, seurakuntalaisten aktivointi ja mukaan saaminen palvelutehtäviin. Jumalanpalvelusten osallistujamäärät kasvatetaan tai ainakin säilytetään nykyisellä tasolla. Lapsiperheiden ja nuorten tavoittamiseen ja mukaan saamiseen panostetaan. Jumalanpalveluselämä suunnitellaan hyvin ja organisoidaan resurssit huomioon ottaen. Jumalanpalvelukset radioidaan Saarijärven kirkosta. Kuorotoimintaa kehitetään kaikissa jumalanpalvelusyhteisöissä. Kirkollisten toimitusten jumalanpalvelusluonnetta vahvistetaan. 2. Kuinka työalan toiminnan suunnittelu ja painopisteet liittyvät muiden työalojen ja seurakunnan kokonaissuunnitteluun ja painopisteisiin? Jumalanpalvelus on seurakuntaelämän keskus. Työaloilla on yhteys jumalanpalvelukseen. Kaikki työalat osallistuvat jumalanpalvelusten suunnitteluun jossain määrin. 3. Miten asetetut tavoitteet on saavutettu? Seurakuntalaisten aktivointi on toiminut hyvin. Seurakuntalaiset ovat esimerkiksi tekstinlukijoina, ehtoollisavustajina ja kirkkokahvien laittajina. Osallistujamäärät on säilytetty. Radioseurakunta on laaja. Jumalanpalvelusten kokonaissuunnittelu on toiminut hyvin. 4. Miten työala osallistuu jumalanpalveluselämän suunnitteluun ja toteutukseen? Seurakunnassa tehdään koko seurakunnan kattava jumalanpalvelusten kokonaissuunnitelma, joka sisältää jumalanpalvelusten toimitusajat sekä pappien, kanttorien ja suntioiden toimitusvuorot. Kolme kertaa vuodessa laadittava kokonaissuunnitelma sisältää kaikki neljä jumalanpalvelusaluetta. Tämän jälkeen laaditaan tarkempi suunnitelma alueittain. Sitten suunnitellaan kuorojen avustusvuorot, lukijat, ehtoollisavustajat, solistit ja niin edelleen. Lopuksi tehdään jumalanpalveluskohtainen suunnittelu. 5. Mitkä ovat nykyisen toiminnan vahvuudet ja heikkoudet? Jumalanpalvelusten organisointi ja kokonaissuunnittelu kolme kertaa vuodessa on todettu hyväksi. Vahvuuksia ovat kyläkuntien kirkkopyhät kappeliseurakunnissa, lasten hartaudet ja koululaisjumalanpalvelukset sekä yleensä rikas jumalanpalveluselämä sekä jumalanpalvelusten radiointi. Lapsiperheiden tavoittaminen pääjumalanpalveluksiin ja kynnyksen madaltaminen jumalanpalveluksiin ja kuoroihin tulemiseksi on haaste. 6. Mitkä ovat työalan tulevaisuuden mahdollisuudet ja uhat? Mahdollisuuksia ovat vapaaehtoisten sitouttaminen toimintaan ja seurakuntalaisten yhä aktiivisempi osallistuminen jumalanpalvelusten toteuttamiseen. Monimuotoinen jumalanpalveluselämä, jossa eri kirkot huomioidaan, on mahdollisuus. Uhkana on väestön ikääntyminen ja väheneminen sekä nuorempien vieraantuminen jumalanpalveluselämästä. 22 7. Miten vapaaehtoistoiminnan kehittäminen on otettu huomioon työalan suunnitelmissa? Esimerkkeinä vapaaehtoistoiminnan kehittämisestä ovat: kausisuunnitelmat lukijoista, kolehdinkantajista ja ehtoollisavustajista, suunnitelmat kirkkokahveista ja toimijoista niissä sekä kuorolaisten rekrytointi ja musiikkiavustajien hankkiminen. B) KRISTILLINEN KASVATUS 1. Mitkä ovat työalan painopisteet ja tavoitteet? Lapsityö: Lapsityön tavoitteena on tarjota kristillistä kasvatusta ja siten tukea perheitä koko seurakunnan alueella päiväkerhojen ja perhekerhojen kautta. Tavoitteena on myös lapsille suunnattujen erityisjumalanpalvelusten järjestäminen sekä perhejumalanpalvelusten elävöittäminen koko seurakunnan alueella. Varhaisnuorisotyö: Varhaisnuorisotyön tehtävä on kohdata varhaisnuoria ja vahvistaa evankeliumin ja ihmisarvoisen elämän toteutumista heidän elämässään. Toiminnalliset tavoitteet ja painopisteet ovat: kappeliseurakunnissa tehtävän varhaisnuorisotyön kehittäminen, koulutyö ja positiivisten kokemusten antaminen seurakunnasta. Nuorisotyö: Nuorisotyön keskeisenä tavoitteena on nuorten hengellisen kasvun tukeminen, nuorten sitouttaminen kotiseurakuntaan ja yhteistyön edelleen kehittäminen eri tahojen kanssa. Tehtävänä on varustaa nuoria elämään kristittynä, levittää evankeliumia nuorten keskuudessa ja edistää ihmisarvon toteutumista heidän elämässään. Rippikoulutyö: Rippikoulutyön keskeisenä tavoitteena on kertoa nuorelle siitä uskosta, johon hänet on lapsena kastettu. Rippikoulu on matka kohti aikuisempaa ja omakohtaisempaa uskoa. Rippikoulutyö linkittyy vahvasti muihin seurakuntamme strategiassa esitettyihin painopisteisiin. Rippikoulukauden keskiössä ovat kasvatus, julistus, diakonia ja lähetys. Nuoret aikuiset: Nuorten aikuisten työlle ei ole asetettu erillisiä painotusalueita. Nuorten aikuisten parissa tehtävä työ on jatkoa nuorten parissa tehtävälle työlle. Tavoitteena on kuitenkin ensisijaisesti tavoittaa nuorten aikuisten kieli ja tämän päivän kysymykset. 2. Kuinka työalan toiminnan suunnittelu ja painopisteet liittyvät muiden työalojen ja seurakunnan kokonaissuunnitteluun ja painopisteisiin? Lapsityö: Päiväkerhokauden loputtua lastenohjaajat keskittyvät kesän varhaisnuorten leirien suunnitteluun ja valmisteluun sekä toteuttavat leirit. Jumalanpalvelussuunnittelussa lastenohjaajat ovat mukana perhejumalanpalveluksia suunniteltaessa. 23 Varhaisnuorisotyö: Varhaisnuorisotyötä on suunniteltu ja toteutetaan siten, että seurakunnan perustehtävä tulee tehtyä. Varhaisnuorisotyössä käytetään lapsille sopivaa kieltä ja keinoja. Varhaisnuorisotyö osallistuu perhejumalanpalvelusten toteutuksiin, ja koululaiset osallistuvat koululaisjumalanpalveluksiin. Nuorisotyö: Nuorisotyö lähtee liikkeelle samasta ajatuksesta kuin koko seurakunnan strategia eli Jeesuksen asettamasta kaste- ja lähetyskäskystä. Evankeliumia viedään eteenpäin nuorten omalla kielellä. Nuorten parissa, kuten muidenkin seurakuntalaisten kanssa, pyritään toimimaan niin, että heissä syntyy ja kasvaa usko kolmiyhteiseen Jumalaan. Samoin koko seurakunnan toimintaa määrittävät arvot - sitoutuminen Raamattuun ja luterilaiseen tunnustukseen, kaikkien ihmisten kunnioittaminen, yhteisöllisyys, avoimuus, vastuullisuus ja kohtuullisuus - pyritään huomioimaan myös nuorisotyössä. Rippikoulutyö: Erityisesti yhteistyö diakoniatyön kanssa on hyvää ja hedelmällistä. Koko rippikoulukauden rippikoulussa kulkee mukana diakoninen ulottuvuus. Nuoret aikuiset: Nuoria aikuisia on paikkakunnalla melko vähän, ja monet paikalliset elävät jo nuorissa perheissä ja kohtaavat seurakunnan lapsityön kautta. 3. Miten asetetut tavoitteet on saavutettu? Lapsityö: Lapsille suunnattuja perhejumalanpalveluksia on järjestetty kaikissa seurakunnan kirkoissa. Kappeleissa jumalanpalveluksista ovat vastanneet lähinnä kappelien työntekijät, ja Saarijärvellä lastenohjaajat ovat vastanneet havainnollistamisesta. Adventti- ja pääsiäishartaus kokoavat seurakunnan kaikissa kirkoissa hyvin väkeä, ja hartauksia on tarjottu myös alakoulujen puolelle. Erityisjumalanpalveluksena on ollut vauvakirkko Saarijärvellä. Vauvakirkkoon on henkilökohtaisella kutsulla kutsuttu vuoden aikana kastetut vauvat. Kappeleissa kastettuja on ollut sen verran vähän, että heitä on muistettu jumalanpalveluksen yhteydessä tiettyinä pyhinä. Kaikki kastetut lapset saavat seurakunnan lahjana kastekassin, jossa on kastekynttilä, vapaaehtoisten kutomat tossut, ”Aika pyhä” -kirja, Kristillisen kasvatuksen teesit -vihkonen sekä kortti. Varhaisnuorisotyö: Toiminnalle asetetut tavoitteet on osin saavutettu hyvin. Kouluissa tehtävä työ on hyvää: seurakunta on kaikkiin kouluihin tervetullut ja seurakunnan toiminnalla on oma paikkansa kouluissa. Varhaisnuorille on pystytty antamaan seurakunnasta erilaisia positiivisia kokemuksia retkien, kerhojen ja leirien kautta. Kappeleissa tehtävä varhaisnuorisotyö on jäänyt vähälle. Työntekijätilanne oli pitkään vaikea, joten aikaa ja resursseja ei ole ollut. Tätä toimintaa tullaan jatkossa edelleen kehittämään. Nuorisotyö: Nuoria on säännöllisesti toiminnassa mukana noin kolmekymmentä. Tämä on hyvä määrä nuoria, mutta aina lisääkin toimintaan mahtuisi. Nuorisotyössä suurena haasteena ovat olleet työntekijävaihdokset, mikä on aiheuttanut ajoittain suuriakin heittoja nuorten aktiivisuudessa. 24 Tällä hetkellä tilanne on kuitenkin vakaa ja nuoret ovat aktiivisia erilaisissa projekteissa sekä säännöllisessä viikkotoiminnassa. Uusia nuoria tulee rippikoulutyön kautta jatkuvasti. Nuorissa syntyy usko kolmiyhteiseen Jumalaan, ja he haluavat kasvaa tässä uskossa ja kuulua uskovien nuorten yhteisöön. Isoskoulutukseen tulee mukaan joka vuosi noin 10–20 nuorta, mutta toiminnassa on mukana myös nuoria, jotka eivät ole isoskoulutuksessa. Nuorten hengellisen kasvun tukemiseksi on vuoden 2013 aikana aloitettu riparin käyneiden raamattupiiri, jonka tarkoitus on rohkaista nuoria lukemaan Raamattua ja esittämään kysymyksiä ja omia pohdintojaan Jumalan Sanan äärellä. Kouluyhteistyö on keskeisessä asemassa nuorisotyön viikkotoiminnassa. Nuoria tavataan viikoittain Saarijärven yläkoululla järjestettävässä koulukahvilassa, joka toimii yhteistyössä kaupungin nuoriso-ohjaajan kanssa. Lisäksi yhteistyötä koulun kanssa tehdään aamunavausten ja erilaisten projektien muodossa. Myös rippikouluasioissa yhteistyö on tiivistä ja toimivaa. Kaupungin nuorisotyö ja koulu ovat seurakunnan keskeisimmät yhteistyötahot. Myös rovastikunnan nuorisotyönohjaajien kanssa järjestetään yhteisiä tapahtumia, kuten sählyturnauksia, yhteinen isoskoulutuspäivä ja nuorteniltavierailuja. Rippikoulutyö: Rippikoulutyössä asetetut tavoitteet on saavutettu hyvin. Oma leirikeskus on mahdollistanut hyvin yhdenmukaisen leiritoiminnan. Ennakkojakson järjestäminen on haaste kappeliseurakunnissa, etenkin Kannonkoskella ja Kivijärvellä. Säännöllistä nuorten viikkotoimintaa ei kappeleissa ole vähäisten työntekijäresurssien vuoksi. Tämä vaikuttaa osaltaan nuorten samaan kuvaan seurakunnasta. Nuorisotyön tilanne heijastuu vahvasti myös rippikoulutyöhön. Nuoret aikuiset: Nuorten aikuisten toiminta ei ole erimuotoisista yrityksistä huolimatta tavoittanut kohderyhmäänsä. 4. Miten työala osallistuu jumalanpalveluselämän suunnitteluun ja toteutukseen? Lapsityö: Pikkulapsiperheille suunnatut perhejumalanpalvelukset suunnitellaan hyvissä ajoin pappien ja kanttorien kanssa. Lastenohjaajat vastaavat yleensä jumalanpalveluksen havainnollistamisesta. Varhaisnuorisotyö: Varhaisnuorisotyö osallistuu perhejumalanpalvelusten toteuttamiseen noin kerran vuodessa. Nuorisotyö: Nuorisotyö osallistuu jumalanpalveluselämän suunnitteluun ja toteutukseen muutaman kerran vuodessa. Rippikoulun ennakkojakso päättyy nuortenmessuun, joka on kokonaisuudessaan nuorisotyöntiimin ja nuorten vastuulla. Lisäksi nuoret osallistuvat perhemessujen, konfirmaatioiden, tuomasmessujen ja iltamessujen toteutukseen. Nuoret vastaavat yleensä musiikista, tekstien lukemisesta, kolehdin keruusta ja avustavat esirukouksessa. Rippikoulutyö: Jumalanpalveluselämä toteutuu osana rippikoulun kokonaisuutta. Nuoret osallistuvat messuopetukseen jumalanpalveluksen yhteydessä. Rippikoululaisia voisi rohkaista vielä enem- 25 män palvelutehtäviin näissä messuissa eikä vain konfirmaatiossa. Rippikouluryhmät saavat olla mukana tekemässä omaa konfirmaatiomessuaan esimerkiksi kirjoittamalla rukouspyyntöjä ja toimimalla erilaisissa tehtävissä messun aikana. Nuoret aikuiset: Nuoret aikuiset osallistuvat yksilöinä jumalanpalvelusten toteuttamiseen erityisesti tuomasmessujen kautta. 5. Mitkä ovat nykyisen toiminnan vahvuudet ja heikkoudet? Lapsityö: Kerhotoimintaa on pystytty tarjoamaan kaikille halukkaille lapsille seurakunnan alueella. Kannonkoskella ei ole ollut riittävästi lapsia kerhoryhmän aloittamista varten. Päivä- ja perhekerhoja ohjaavat koulutetut lastenohjaajat. Toimintamalli on hyvin haavoittuvainen esimerkiksi sairausloman sattuessa, sillä lastenohjaajia on yhteensä kolme ja osa kerhoista on yksin pidettäviä. Seurakunta on pinta-alallisesti suuri, joten kerhopaikasta toiseen siirtyminen vie aikaa. Kerhopaikat ovat usein lapsille huonosti sopivia. Yhteinen suunnitteluaika eri työalojen kanssa on ”kortilla”, kun kaikilla on kädet täynnä töitä. Varhaisnuorisotyö: Nykyisen toiminnan vahvuudet ovat koulutyö, vakiintunut kerhotoiminta ja yhteistyö kaupungin nuorisotoimen kanssa. Vahvuus on myös hyvä yhteistyö rovastikunnan kanssa. Heikkouksia ovat parin viime vuoden aikana olleet leirien suosion pienentyminen ja kerhonohjaajien saamisen vaikeutuminen. Kerhot vaativat nuorisotyönohjaajan työpanosta enemmän kuin aiemmin. Nuorisotyö: Nykyisen toiminnan vahvuuksina ovat yhteistyö koulun kanssa ja vakiintunut viikkotoiminta, johon osallistuu säännöllisesti noin 40 nuorta. Nuorisotyössä on jatkuvuutta, ja nuoret tietävät jo odottaa jokavuotisia tapahtumia, leiriä ja retkiä. Työntekijät ja tilat ovat nuorille tuttuja ja helposti lähestyttäviä. Haasteena on selkeästi kappeliseurakuntien nuorisotyö. Nuoria on alueilla vähän, ja heille on välimatkojen ja resurssien takia erittäin vaikea järjestää säännöllistä toimintaa. Tämä näkyy nuorten negatiivisessa asenteessa seurakuntaa ja rippikoulua kohtaan. Erityisesti isoskoulutuksen järjestäminen on haastavaa välimatkojen ja vähäisen osallistuja määrän takia. Heikkoutena on myös työntekijöiden vähyys. Erityisesti tämä vaikuttaa nuorteniltoihin, joissa käy keskimäärin 30 nuorta, mutta parhaimmillaan jopa 50–60 nuorta. Tällaisia suosittuja iltoja on joskus hankala ennustaa, jolloin ei osata varautua kahdella työntekijällä. Myös normaaleina kolmenkymmenen nuoren iltoina yksi työntekijä on usein liian vähän. Rippikoulutyö: Rippikoulutyön vahvuus on sen hyvä, vakiintunut asema. Rippikoulun ja etenkin leirien suosio on pysynyt vakaana. Oma leirikeskus on hyvä perusta. Nuoret tulevat mielellään leirille tuttuun paikkaan, jossa ovat ehkä olleet jo alakouluikäisinä leireillä. Jatkorippikoulun suosio kertoo leirityön onnistumisesta. Heikkoutena nykytilanteessa on kappelien asema. Isoskoulutuksen järjestäminen vain yhdelle tai kahdelle nuorelle kappeleissa on lähes mahdotonta. Suhteiden luominen vanhempiin koko 26 seurakunnan alueella on pinnallista ja usein vain rippikoulujen aloitusinfon varassa. Kotien ja perheiden kanssa tulisi käydä enemmän dialogia. Nuoret aikuiset: Nuorten aikuisten toimintaa ei seurakunnassamme tällä hetkellä ole selkeänä erillisenä työmuotona. 6. Mitkä ovat työalan tulevaisuuden mahdollisuudet ja uhat? Lapsityö Nyt suunnitteilla oleva uusi varhaiskasvatuslaki, joka tarjoaisi maksutonta varhaiskasvatusta kolmivuotiaasta alkaen neljä tuntia päivässä, on tulevaisuuden uhka. Varhaisnuorisotyö: Tulevaisuuden uhka saattaa olla koulujen tiukentuva linja seurakuntaa kohtaan. Uhka, mutta toisaalta myös mahdollisuus, voi olla seurakuntien yhdistyminen. Rovastikunnan alueella on tehty paljon yhteistyötä, joten siihen suuntaan yhdistyminen voisi olla hyväkin asia. Uhka olisi se, jos leirikeskus tai nuorisotilat joskus myytäisiin. Saarijärven lukion kurssitarjonta on muuttunut siten, että lukiolaiset eivät pysty toimimaan kerhonohjaajina, joten se tulee näkymään myös tulevaisuudessa. Nuorisotyö: Nuorten toiminta on vakiintunutta, mutta on tärkeää kuunnella nuorten toiveita erilaisista toimintamuodoista. Nuorisotyöllä on hyvät tilat, ja seurakunnan oma leirikeskus mahdollistaa vapaan leiritoiminnan suunnittelun. Tulevaisuuden uhkana onkin, että tiukentuneen talouden myötä joudutaan omasta leirikeskuksesta jossain vaiheessa luopumaan. Tällainen muutos saattaisi vaikuttaa negatiivisesti leirien suosioon. Myös leirin suunnittelu vaikeutuisi jonkin verran. Nuorisotyöllä on myös hyvää yhteistyötä diakoniatyön kanssa. Tätä yhteistyötä on tärkeää hyödyntää etenkin vanhempien nuorien kanssa. Kun isosaika alkaa olla ohi, voitaisiin nuorta rohkaista löytämään oma paikkansa myös diakoniatyön vapaaehtoisena. Kouluyhteistyö toimii tällä hetkellä hyvin, mutta työ on paljolti riippuvaista nykyisistä rehtoreista. Kun rehtorimuutoksia tulee aikanaan viimeistään eläköitymisten myötä, on mahdollista, että myös kouluyhteistyön luonne ja toimivuus muuttuvat. Tulevaisuudessa on vastassa suuri muutoksia, jos ja kun seurakunnat yhdistyvät. Tässä vaiheessa selvityksiä on hankala vielä sanoa, mihin asioihin muutos vaikuttaa. Kiristyvätkö resurssit edelleen vai voisivatko yhdistymiset tuoda lisää työntekijäresursseja? Entä tulisiko yhdistymisen myötä Saarijärven seurakunnan leirikeskukselle lisää käyttöä, jolloin se voitaisiin säilyttää? Joka tapauksessa muutokset tulevat jollain tavalla vaikuttamaan työntekoon. Rippikoulutyö: Tulevaisuudessa muutoksia rippikouluun ja etenkin leirielämään tulee jo jäsenmäärän laskun myötä. Ikäluokat pienenevät, mikä vaikuttaa ainakin leirien määrään ja kokoon. Jo muutaman vuoden kuluttua Kivijärveltä ja Kannonkoskelta tulee vain muutama nuori rippikouluun Saarijärvelle, jolloin omaa kappeliseurakuntien nuorille tarkoitettua rippikoululeiriä ei enää ole tar- 27 koituksenmukaista järjestää. Koko seurakunnan alueen nuoret sijoitettaisiin siis samoille leireille, mikä taas tuo oman haasteensa muun muassa konfirmaatioiden järjestämiseen. Konfirmaatioita ei voida enää järjestää jokaisen kotikirkossa. Rippikoulutyön kautta saatetaan jatkossa liittyä yhä aktiivisemmin kirkkoon. Jos rippikoulun suosio pysyy, moni nuori voi löytää rippikoulun kautta tiensä seurakuntaan ja sen jäseneksi. Aikuisrippikouluille voi tulevaisuudessa olla yhä enemmän kysyntää. Mikäli omasta leirikeskuksesta luovutaan, tulee se jotenkin vaikuttamaan rippikoulutyöhön. Leirejä jouduttaneen järjestämään hajautetusti eri paikoissa, mikä osaltaan lisää työntekijöiden työmäärää. Isoskoulutuksen ja jatkoripariviikonlopun järjestämistä tulisi tällöin myös harkita uudelleen. Seurakuntaliitokset tai siirtyminen laajoihin yhtymiin avaa sekä uhkia että mahdollisuuksia. Alueellinen rippikoulutyö saattaisi jopa kehittyä ja saada uutta sykettä, jos työvoimaa voitaisiin jakaa laveammalle alueelle. Toisaalta erilaiset leirikäytännöt ja muun muassa isospalkkiot tulevat herättämään keskustelua. Nuoret aikuiset: Tulevaisuuden mahdollisuudet kätkeytyvät seurakuntalaisten omaan aktiivisuuteen ja haluun luoda omanlaisia ja kutsuvia toimintamalleja. Seurakunnan tarjoamaa valmista pakettia ei haluta niellä. 7. Miten vapaaehtoistoiminnan kehittäminen on otettu huomioon työalan suunnitelmissa? Lapsityö: Vapaaehtoispankkiin on toivottu myös kerhomummoja ja -pappoja. Tällä hetkellä päiväleiritoiminnassa sekä päiväkerholaisten toimintapäivillä on mukana ollut vapaaehtoinen työntekijä. Varhaisnuorisotyö: Kerhonohjaajien ja isosten lisäksi varhaisnuorisotyössä ei juurikaan toimi vapaaehtoisia. Nuorisotyö: Edellisen vuoden aikana pidettiin nuortenilta, johon kutsuttiin säännöllisesti nuortenilloissa käyvien nuorten vanhempia. Tätä toimintaa pyritään jatkamaan. Vanhempien taholta nousi myös kiinnostus toimia vapaaehtoisina aikuisina nuortenilloissa työntekijän apuna. Tätä pyritään tulevaisuudessa kehittämään ja hyödyntämään. Rippikoulutyö: Vapaaehtoistoiminnan kehittämistä ei ole suoraan otettu huomioon rippikoulutyössä. Ajatuksia vapaaehtoisista yövahdeista tai avustajista on joskus mietitty. Isoset voidaan ymmärtää vapaaehtoisina toimijoina, vaikka heille pientä korvausta leiristä maksetaankin. Isostoimintaa kehitetään jatkuvasti osana nuorisotyötä. Isostoiminnan suosio on pysynyt vakaana, ja sen kautta nuoria on tullut moniin palvelutehtäviin, etenkin jumalanpalveluksiin. Nuoret aikuiset: Vapaaehtoisten toimijoiden merkitys korostuu. 28 C) DIAKONIA JA YHTEISKUNNALLINEN TYÖ 1. Mitkä ovat työalan painopisteet ja keskeiset tavoitteet? Diakoniatyön tavoitteena on parantaa ja eheyttää ihmistä yksilönä ja yhteisössä selviytymään vaikeuksien keskellä. Kotikäyntityötä kehitetään kodeissa ja laitoksissa asuvien ikäihmisten parissa. Vapaaehtoistyötä kehitetään koko seurakunnan yhteiseksi tehtäväksi. Diakoniatyötä kehitetään niin, että se synnyttää seurakuntalaisissa vastuuta lähimmäisistä ja sitouttaa yhteisvastuulliseen elämäntapaan. Yhteiskunnallisen työn painopisteitä ja tavoitteita ei ole määritelty omana työmuotonaan. Yhteiskunnallista työtä sisältyy merkittävästi esimerkiksi diakoniatyöhön, nuoriso- ja koulutyöhön, hautausmaiden, kulttuurillisesti arvokkaiden rakennusten ylläpitämiseen ja hoitamiseen sekä väestörekisterin hoitamiseen. Mainittavaa on seurakunnassa aloitettu maahanmuuttajatyö, jonka tavoitteena on kutsua maahanmuuttajia mukaan seurakunnan elämään, toimia ekumeenisessa hengessä ja edistää uskontojen välistä ymmärrystä, rauhaa ja dialogia. 2. Miten työalan toiminnan suunnittelu ja painopisteet liittyvät muiden työalojen ja seurakunnan kokonaissuunnitteluun ja painopisteisiin? Diakoniatyön suunnittelu ja painopisteet liittyvät seurakunnan perustehtävän määrittelyyn. Diakoniakasvatus on esillä erityisesti yhteistyössä seurakunnan kasvatustyön kanssa. Muiden työalojen kanssa tehdään yhteistyötä eri tehtävien ja tapahtumien kautta. 3. Miten asetetut tavoitteet on saavutettu? Kotikäyntityö ikäihmisten parissa on tavoittanut hyvin laitoksissa, hoivakodeissa ja sairaalassa olevat vanhukset. Samoin 70-, 75- ja 80-vuotiaat on tavoitettu kattavasti yhteisillä syntymäpäivillä. 85-, 90- ja yli 90-vuotiaat on kohdattu henkilökohtaisilla onnittelukäynneillä. Kodeissa asuvien vanhuksien tavoittaminen on edelleen kehittämisen alla. Diakoniatyölle kotikäyntipyyntöjä välittävät työalan yhteistyökumppanit sosiaalitoimesta, palveluohjauksesta, vanhusten omaiset, vastuuryhmien ja työseurojen jäsenet. Kotikäyntikulttuurissa on alueellisia eroja seurakunnan sisällä. Tiedottamista ja yhteistyötä on hyvä kehittää edelleen. Vapaaehtoistyön kehittäminen koko seurakunnan tehtäväksi on ollut kehittämisen alla jo pitkään ja on edelleen. Diakoniatyöllä on toimiva vapaaehtoistoimijoiden verkosto, jota on vahvistettava kutsumalla ja tarjoamalla mielekästä tekemistä uusille toimijoille. Diakoniatyön vapaaehtoistoiminnan tueksi yhteen diakonian viroista on liitetty vastuu tästä sektorista. Tämänkin tavoitteen eduksi olisi esite, joka voisi olla seurakunnan kotisivujen yhteydessä. Lähimmäisvastuun ja vastuullisen elämäntavan viestiminen on pitkän tähtäyksen toimintaa. Sitä edustaa diakoniakasvatus, jota toteutetaan muun muassa rippikoulu- ja nuorisotyössä, jossa nuoret saavat kokemuksia auttamisesta ja lähimmäisyydestä. Yhteisvastuukeräys nostaa vuosittain esille diakoniatyön ajankohtaisia asioita niin kotimaamme kuin kansainvälisen diakonian näkökulmasta. 4. Miten työala osallistuu jumalanpalveluselämän suunnitteluun ja toteutukseen? Diakoniatyö osallistuu jumalanpalveluselämään erityisesti työalaan liittyvissä jumalanpalveluksissa. Hartausvuorojen järjestäminen laitoksiin, hoivakoteihin ja sairaaloihin on diakonia- 29 työn vastuulla. Hartauksia toteuttavat papit, kanttorit, diakonit, nuorisotyöntekijät nuorten kanssa sekä vapaaehtoiset. Diakonit toimivat jumalanpalvelusavustajina. Työalan tavoitteena on rohkaista diakoniatyön järjestämään toimintaan osallistuvia seurakuntalaisia tulemaan mukaan yhteiseen jumalanpalvelukseen. Diakoniatyön leireillä ja leiripäivissä on leirijumalanpalvelus, tai leiri päättyy kirkon jumalanpalvelukseen, jossa leiriläiset avustavat. 5. Mitkä ovat nykyisen toiminnan vahvuudet ja heikkoudet? Diakoniatiimi muodostuu nyt vakinaisista, koulutetuista diakoniatyöntekijöistä. Tiimi on tuore ja kehittyy yhteen toimimisessa. Työvoimaresurssi on mitoitettu tarkasti, mikä tuo mukanaan toiminnan haavoittuvuuden esimerkiksi virkavapauksien aikana. Vakiintuva tiimi mahdollistaa työalan entistä pitkäkestoisemman suunnittelun ja kehittämisen. Diakoniatyö seurakunnassamme on monipuolista ja osin alueellisesti omaleimaista. Työalan vahvuus ovat toimivat yhteistyöverkostot koko seurakunnassa. Diakoniatyö on arvostettu ja ammatillinen yhteistyökumppani. 6. Mitkä ovat työalan tulevaisuuden mahdollisuudet ja uhat? Mahdolliset hallinnolliset muutokset tuovat taloudellista epävarmuutta (Pohjoisen KeskiSuomen seurakuntayhtymän muodostuminen). Uhkana on myös nykyisen seurakuntaaktiivien sukupolven poistuminen: kuolevatko työseurat vai kasvaako uusi toimijoiden joukko, joka sitoutuu seurakunnan toimintaan? Entisten toimintamuotojen poistuminen on mahdollisuus uusille toimintamuodoille. Uskallammeko antaa uusien toimijoiden toimintaajatuksille toteutumisen mahdollisuuden? Uhkana diakonit kokevat mahdollisen kirkkolain uudistamisen, jossa esitetään poistettavaksi diakonian virka pakollisena virkana. 7. Miten vapaaehtoistoiminnan kehittäminen on otettu huomioon työalan suunnitelmissa? Vapaaehtoistyö on yhtenä työalan tavoitteena, ja nykyisessä diakonityön virkarakenteessa tämä on huomioitu. Diakoniatyö toivoo vapaaehtoistyön olevan keskeinen osa seurakunnan uudistettavien kotisivujen sisältöä, jossa vapaaehtoistyöstä kerrottaisiin informatiivisesti ja rekrytoiden. D) LÄHETYSTYÖ 1. Mitkä ovat työalan painopisteet ja keskeiset tavoitteet? Tehtävänä on lähetyskasvatus kaikenikäisten parissa koko seurakunnan alueella, yhteyden pitäminen nimikkolähetteihin ja varojen kerääminen lähetystyön tukemiseksi. Lähetyksen painopisteet ja keskeiset tavoitteet ovat: nuorten ja lasten lähetyskasvatus (sisältää lähetysaiheiset oppitunnit ja aamunavaukset kouluissa, opetustuokiot nuortenilloissa, perhe- ja päiväkerhoissa) sekä eri-ikäisten seurakuntalaisten tutustuminen seurakunnan nimikkolähetteihin. On tärkeää pitää esillä kristityn vastuuta luomakunnasta kestävän kehityksen, tasaamisen ja vastuullisen kuluttamisen teemojen avulla. Seurakuntamme tekee yhteistyötä kaikkien lähe- 30 tysjärjestöjen kanssa ja ottaa huomioon sen, että myös kirkkomme viralliset pienet lähetysjärjestöt tekevät arvokasta työtä muun muassa alueilla, joissa ei ole vielä olemassa seurakuntia tai joilla kristittyjen määrä on vähäinen. 2. Kuinka toiminnan suunnittelu ja painopisteet liittyvät muiden työalojen ja seurakunnan kokonaissuunnitteluun ja painopisteisiin? Lähetys on kirkon ydintehtävä. Seurakunta on olemassa toteuttaakseen Jeesuksen antamaa kaste- ja lähetyskäskyä niin täällä paikallisesti kuin myös eri puolilla maailmaa. On luontevaa, että lähetys sisältyy eri työmuotoihin. Lähetys on läsnä kristillisessä kasvatustyössä, aikuistyössä ja jumalanpalveluselämässä. 3. Miten asetetut tavoitteet on saavutettu? Lähetyskasvatus lasten, nuorten ja eläkeikäisten parissa tavoittaa runsaasti ihmisiä. Työikäisille lähetysasioiden ja nimikkolähettien tutuksi tekeminen on haastavaa, koska heitä on vaikea tavoittaa. Nimikkolähetit käyvät seurakunnassa harvoin ja usein kesäaikaan, jolloin esimerkiksi kouluvierailuja ei voi tehdä. Nimikkoläheteissä on myös vaihtuvuutta välillä nopeassakin tahdissa. 4. Miten lähetystyö osallistuu jumalanpalveluselämän suunnitteluun ja toteutukseen? Jumalanpalveluksien suunnitteluun ja toteutukseen osallistutaan, kun on lähetyspyhä ja vieraina nimikkolähettejä. Vapaaehtoisia on tekstinlukijoina ja kolehdinkerääjinä. Kesäkaudella jumalanpalveluksien jälkeen Saarijärvellä toimii tapulikahvio. Lähetys on esillä jumalanpalveluksissa myös lähetyksen kolehtipyhinä ja usein esirukouksessa. 5. Mitkä ovat nykyisen toiminnan vahvuudet ja heikkoudet? Yhteistyö työntekijöiden kanssa on hyvää. Lähetystyön esillä pitäminen sisältyy muihinkin työmuotoihin. Työntekijämäärä on niin pieni, että aikaa yhteiselle suunnittelulle ja ideoinnille ei ole tarpeeksi. Lähetyssihteerin tehtäville on varattu puolet yhden diakonin työajasta. Lähetyssihteerin olisi hyvä entistä enemmän panostaa hyvän lähetysaiheisen materiaalin välittämiseen esimerkiksi kasvatustyöhön. Toiminnassa on mukana uutteria vapaaehtoisia, jotka antavat aikaansa ja taitojaan lähetystyön hyväksi. 6. Mitkä ovat lähetyksen tulevaisuuden mahdollisuudet ja uhat? Lähetyksen puolella moni varainkeruuseen liittyvä asia toimii vapaaehtoisten varassa, esimerkiksi kesäinen tapulikahvio, myytävät käsityöt (Missiopaja) ja talkoot. Tämä vapaaehtoinen väki ikääntyy eikä nuorempaa joukkoa tule samassa tahdissa mukaan. Tässä on myös uuden mahdollisuus pohtia, mikä toimintatapa saisi nuoremmatkin ihmiset liikkeelle lähetyksen hyväksi. 7. Miten vapaaehtoistoiminnan kehittäminen on otettu huomioon työalan suunnitelmissa? Vapaaehtoisille pyritään järjestämään tarvittaessa koulutusta. Esimerkiksi vuonna 2013 oli hygieniapassikoulutus, koska erilaisia kahvituksia ja lounaita toteutetaan vapaaehtoisvoimin. Suunnitelmissa olisi järjestää vapaaehtoisille ja vapaaehtoistoiminnasta kiinnostuneille oma tapahtuma. Suunnitelmissa on myös vapaaehtoistoiminnasta ja tehtävistä kertova seurakunnan oma esite. 31 E) SIELUNHOITO 1. Mitkä ovat työalan painopisteet ja keskeiset tavoitteet? Sielunhoitotyö painottuu erityisesti sairaala- ja laitostyöhön, surevien, kuolevien ja kriisissä olevien seurakuntalaisten kohtaamiseen. Seurakunta on mukana Jyväskylän keskussairaalan sairaalasielunhoidon työn tukemisessa. Pappien ja diakonien työn olemukseen kuuluvat sielunhoidolliset kohtaamiset ja keskustelut. 2. Kuinka työalan toiminnan suunnittelu ja painopisteet liittyvät muiden työalojen ja seurakunnan kokonaissuunnitteluun ja painopisteisiin? Sielunhoito kuuluu seurakunnan olemukseen ja seurakunnan kaikkiin työmuotoihin, erityisesti kirkollisiin toimituksiin, diakoniatyöhön ja jumalanpalveluselämään. 3. Miten asetetut tavoitteet on saavutettu? Sielunhoitotyölle ei ole asetettu omana työalanaan erityistavoitteita. Sielunhoidon tavoitteita on kuitenkin määritelty muiden työmuotojen tavoitteissa, kuten diakoniatyössä on tavoitteena järjestää sururyhmiä ja laitoskäyntejä. 4. Miten työala osallistuu jumalanpalveluselämän suunnitteluun ja toteutukseen? Omana työalanaan sielunhoito ei osallistu jumalanpalveluselämän suunnitteluun ja toteutukseen. Sielunhoito huomioidaan kuitenkin jumalanpalveluselämän toteutuksessa. Laitoksissa ja sairaaloissa on jumalanpalveluksia ja sairaan ehtoollisia. Jumalanpalvelukset radioidaan, jolloin ihmiset voivat kuulla jumalanpalveluksen kotikirkostaan vuodeosastoilla, laitoksissa ja kodeissa. 5. Mitkä ovat nykyisen toiminnan vahvuudet ja heikkoudet? Vahvuutena on, että sielunhoito on sisällöllisesti läsnä eri työmuotojen toiminnassa. Heikkoutena, että sielunhoidon tavoitteita ei ole määritelty omana tavoitealueenaan. 6. Mitkä ovat työalan tulevaisuuden mahdollisuudet ja uhat? Sielunhoidolle ja hädän kohtaamiselle on aina tarve. Sielunhoito kuuluu kirkon olemukseen ja kirkko on tätä varten. Resurssien vähenemisen myötä ei pystytä vastaamaan ihmisten hätään ja sielunhoidollisiin tarpeisiin. 7. Miten vapaaehtoistoiminnan kehittäminen on otettu huomioon työalan suunnitelmissa? Vapaaehtoiset voivat osallistua sairaala-, laitos- ja kotikäyntityöhön. Seurakunnan kuorot ja lauluryhmät käyvät sairaaloissa. Ystäväpalvelutoimintaa on tarve kehittää yhdessä muiden toimijoiden, kuten SPR:n kanssa. Sielunhoidollisia kohtaamisia varten tarvitaan vapaaehtoisten koulutusta. 32 F) EKUMENIA 1. Mitkä ovat työalan painopisteet ja keskeiset tavoitteet Saarijärven seurakunnan perustehtävä on toteuttaa kaste- ja lähetyskäskyä ja toimia niin, että seurakuntalaisissa syntyy ja vahvistuu usko kolmiyhteiseen Jumalaan, rakkaus lähimmäiseen ja vastuullinen elämäntapa. Perustehtävä yhdistää kristityt toisiinsa. Yhteistyö vapaiden suuntien ja ortodoksien kanssa on ollut säännöllistä ja rakentavaa. Yhteistyötä tehdään suunnitelmallisesti toinen toisensa kunnioittamisen hengessä. Yhteistyö luterilaisen seurakunnan kanssa nähdään toivottavana kaikissa seurakunnissa. Vapaiden suuntien ja luterilaisen seurakunnan järjestämät ruokailut vähävaraisille eri päivinä omissa toimipisteissään muodostavat paikkakunnalla yhteistyökokonaisuuden. 2. Kuinka toiminnan suunnittelu ja painopisteet liittyvät muiden työalojen ja seurakunnan kokonaissuunnitteluun ja painopisteisiin? Vapaiden suuntien kanssa tehdään yhteistyötä tilaisuuden niin edellyttäessä kaikilla työaloilla. Seurakuntatyön kokonaissuunnittelussa huomioidaan, että yhteistyö pysyy sopivan kokoisissa raameissa seurakuntalaisten luterilaista identiteettiä vaarantamatta. 3. Miten asetetut tavoitteet on saavutettu? Yhteistyö on vakiintunut vuosien mittaan tiettyihin yhteisiin tilaisuuksiin, ja kristilliset seurakunnat toimivat hyvässä yhteistyössä toistensa kanssa. Jäsenten kalastelua tai mustamaalaamista ei esiinny. 4. Miten työala osallistuu jumalanpalveluselämän suunnitteluun ja toteutukseen? Jumalanpalveluselämässä ei ole erityistä ekumeenista ulottuvuutta. Jumalanpalveluselämämme on tukevasti luterilaista. Esirukouksissa muistamme muihin kirkkoihin ja uskontokuntiin kuuluvia kristittyjä. Kristittyjen ykseyden rukousviikon tilaisuudet järjestetään vuorovuosina luterilaisessa kirkossa, vapaakirkossa ja helluntaiseurakunnassa. 5. Mitkä ovat nykyisen toiminnan vahvuudet ja heikkoudet? Hyvät suhteet seurakuntien välillä ovat todistus siitä, miten kristityt erilaisina yhdessä toimivat evankeliumin asialla kotiseutujensa hyväksi. Huolenaiheena ovat ne, jotka etsivät paikkaansa, mutta eivät sitä löydä, vaan seilaavat seurakunnasta toiseen. 6. Mitkä ovat tulevaisuuden mahdollisuudet ja uhat? Toimiva yhteistyö on tarpeen tulevina vuosina, jos maallistuminen jatkuu kirkosta ja kristillisistä uskontokunnista eroamisen johdosta. Diakoniassa tarvitaan dialogia ja yhteistyötä, koska pienillä paikkakunnilla on vältettävä päällekkäisyyksiä ja kilpailutilanteita. Tärkeää on säilyttää ja ylläpitää yhteydet seurakuntien johtajien välillä, jotta seurakunnat eivät pääse vieraantumaan toisistaan. 33 7. Miten vapaaehtoistoiminnan kehittäminen on otettu huomioon työalan suunnitelmissa? Seurakunnassamme toimii kuitenkin jonkun verran vapaisiin suuntiin kuuluvia kristittyjä. Vastuullisiin palvelutehtäviin kutsutaan ja lähetetään vain oman seurakuntamme jäseniä. G) TIEDOTUS 1. Mitkä ovat työalan painopisteet ja keskeiset tavoitteet? Tiedottamisen keskeinen tavoite on vastata ulkoisesta viestinnästä niin, että seurakunnasta välittyy luotettava ja monipuolinen kuva aktiivisesti toimivana ja kaikille avoimena uskon ja rakkauden yhteisönä. Jokainen työntekijä toimii seurakunnan viestijänä. Tavoitteena on vastata sisäisestä viestinnästä niin, että kaikkien työntekijöiden ja luottamushenkilöiden ulottuvilla on kaikki saatava tieto. Jumalanpalvelukset radioidaan Saarijärven kirkosta. 2. Kuinka työalan toiminnan suunnittelu ja painopisteet liittyvät muiden työalojen ja seurakunnan kokonaissuunnitteluun ja painopisteisiin? Jokaisen työalan ja jokaisen työntekijän tehtävänä on toimia ja omalta osaltaan edistää seurakunnan hyvää tiedotusta ja viestintää yhteisten tavoitteiden mukaisesti. Jokainen työntekijä on viestijä. Työalat ja työntekijät välittävät tiedotuksessa ja ilmoittelussa tarvittavan informaation lehti- ja kotisivuilmoittelua varten. 3. Miten asetetut tavoitteet on saavutettu? Tavoitteet on saavutettu hyvin. Tiedotusvälineisiin on hyvät yhteydet. Toiminnasta, taloudesta ja päätöksistä tiedotetaan avoimesti. Seurakunnan kotisivut ovat pääosin ajantasaiset. Sisäinen tiedotus toteutuu muun muassa työntekijäkokousten, tiedotteiden, sähköisten viestimien ja kohtaamisten kautta. 4. Miten työala osallistuu jumalanpalveluselämän suunnitteluun ja toteutukseen? Tiedotuksessa huomioidaan jumalanpalvelusten luonne ja jumalanpalveluselämän moninaisuus. Jumalanpalveluksista tiedotetaan paikallislehtien ja kotisivujen kautta. 5. Mitkä ovat nykyisen toiminnan vahvuudet ja heikkoudet? Tiedotus pystytään hoitamaan tehokkaasti resursseihin nähden. Yhteys mediaan on hyvä ja yhteyksiä pidetään yllä. Tiedotus on avointa. Tiedotus nyky-yhteiskunnassa on haastavaa. Runsaan informaatiotulvan keskeltä on vaikea erottautua. Sisäinen tiedotus toimii. Nykyiset sähköiset viestintävälineet mahdollistavat tehokkaan viestinnän, mutta asettavat käyttäjille myös oppimistarpeita. 6. Mitkä ovat työalan tulevaisuuden mahdollisuudet ja uhat? Tiedotuksen avulla seurakunta voi lisätä näkyvyyttään ja antaa oikean ja hyvän kuvan itsestään. Hyvä tiedotus vaatii paneutumista, asiantuntemusta ja koulutusta. Tiedotus muuttuu tulevaisuudessa entistä haastavammaksi. 34 7. Miten vapaaehtoistoiminnan kehittäminen on otettu huomioon työalan suunnitelmissa? Tiedon tulee kulkea vapaaehtoisten ja työntekijöiden välillä. Vapaaehtoiset tarvitsevat heille kuuluvan informaation ja tiedon. Tämä otetaan huomioon työn suunnittelussa ja koordinoinnissa. Vapaaehtoiset välittävät kuvaa ja vievät viestiä seurakunnasta. Tiedotuksessa vapaaehtoistoimintaa tulee kehittää nykyisestä. H) YSTÄVYYSSEURAKUNTATOIMINTA 1. Mitkä ovat työalan painopisteet ja keskeiset tavoitteet? Ystävyysseurakuntatoiminnan painopiste ja tavoite on Inkerin kirkon ja Kupanitsan ystävyysseurakunnan tukeminen. Ystävyysseurakuntatyön tulisi olla vuorovaikutuksellista toimintaa. Tavoitteena on löytää toimintamuotoja diakonian ja nuorisotyön kanssa. 2. Kuinka toiminnan suunnittelu ja painopisteet liittyvät muiden työalojen ja seurakunnan kokonaissuunnitteluun ja painopisteisiin? Ystävyysseurakuntatyö on kansainvälistä diakoniaa, ja sen tehtävänä on toimia sanoin ja teoin kaukana olevan lähimmäisen puolesta. Ystävyysseurakuntatyötä ei juuri ole huomioitu muissa työaloissa. 3. Miten asetetut tavoitteet on saavutettu? Kupanitsan seurakuntaa tuetaan taloudellisesti. Muu yhteys on vähäistä. Vastavuoroisuus toiminnassa ei ole toteutunut viime vuosina. Seurakuntaamme ei tule terveisiä ja seurakuntaelämän kuulumisia Kupanitsasta pyynnöistä huolimatta. Kupanitsan seurakunnan työntekijät ovat viime vuosina vaihtuneet usein. Työntekijät ovat myös venäjänkielisiä, mikä hankaloittaa yhteistyötä. Suomenkielisten seurakuntalaisten osuus on todella pieni. Saarijärvellä kokoontuu ystävyysseurakuntailtoihin pieni uskollinen joukko 1–2 kuukauden välein. 4. Miten ystävyysseurakuntatoiminta osallistuu jumalanpalveluselämän suunnitteluun ja toteutukseen? Ystävyysseurakuntatoiminta ei osallistu jumalanpalveluselämän suunnitteluun ja toteutukseen organisoidusti ja suunnitellusti. Esirukouksissa huomioidaan ystävyysseurakuntatoiminta. 5. Mitkä ovat nykyisen toiminnan vahvuudet ja heikkoudet? Saarijärvellä ystävyysseurakuntatyön asioista on kiinnostunut pieni joukko, joka ikääntyy. Suuri osa heistä on ollut aktiivisesti mukana tässä työssä koko sen historian ajan. Iän karttumisen myötä joukko vähenee eikä uusia tule toimintaan mukaan. Viime vuosina innostuksen laimenemiseen on vaikuttanut myös yhteydenpidon yksipuolisuus. Kupanitsasta ei tule yhteydenottoja ja tietoja riittävästi. Viime vuosina on usein pohdittu, kuinka tästä eteenpäin. 6. Mitkä ovat tulevaisuuden mahdollisuudet ja uhat? Uhkana on, että ystävyysseurakuntatoiminta Kupanitsan kanssa hiipuu vähitellen pois, jos toimintaa ei saada vastavuoroisemmaksi. Henkilökohtaiset kontaktit olisivat tulevaisuudessa 35 tärkeitä. Uuden toimintamuodon kehittämiseen yhdessä diakonia- ja nuorisotyön kanssa tarvittaisiin myös aktiivisia vapaaehtoisia niin Saarijärvellä kuin Kupanitsassakin. 7. Miten vapaaehtoistoiminnan kehittäminen on otettu huomioon työalan suunnitelmissa? Ystävyysseurakuntatyö perustuu pitkälti vapaaehtoisten aktiivisuuden varaan. I)TUKISEKTORIN TYÖALAT 1. Mitkä ovat työalan painopisteet ja keskeiset tavoitteet? Kiinteistötoimi: Kiinteistötoimen tavoite on tarjota seurakunnan perustehtävän ja toiminnan kannalta tarpeelliset kiinteistöt ja vastata niiden ylläpidosta ja hoidosta. Hautausmaatoimi: Tavoitteena on hoitaa hyvin hautaustoimen ja hautausmaatoimiston perustehtävät. Keittiötyö: Keittiötyön tavoitteena on hoitaa seurakunnan perustehtävän ja oman toiminnan kannalta tarpeelliset tarjoilut. Toimistotyö: Toimistotyön tavoitteena on tukea seurakunnan perustehtävän toteutumista ja mahdollistaa hallinnon ja palvelun toimivuus. 2. Kuinka työalan toiminnan suunnittelu ja painopisteet liittyvät muiden työalojen ja seurakunnan kokonaissuunnitteluun ja painopisteisiin? Kiinteistötoimi: Seurakunnan kaikki työalat ja toiminnot tarvitsevat kiinteistöjä. Hautausmaatoimi: Hautausmaatoimi palvelee seurakunnan perustehtävää seuraavissa toiminnoissa: hautaan siunaamisissa, surevien omaisten kohtaamisessa, sielunhoidossa ja hautausmaiden siivoustalkoissa. Keittiötyö: Seurakunnan eri työalat tarvitsevat keittiöpalveluita toteuttaakseen painopisteiden mukaiset tehtävänsä ja toimintansa. Tämän mukaisesti keittiöpalveluita on suunnattu seurakunnan työalojen, omien toimintojen ja perustehtävän kannalta olennaiseen. Toimistotyö: Toimistotyö palvelee seurakunnan toimintoja, tehtäviä, työaloja, työntekijöitä ja hallintoa. 36 3. Miten asetetut tavoitteet on saavutettu? Tukisektorin työalat ovat saavuttaneet tavoitteensa ja mahdollistaneet seurakunnan perustehtävän toteutumisen. Kiinteistöjä on hoidettu, hautausmaatoimen tehtävät on hoidettu, tarvittavat keittiöpalvelut on saatu ja toimistotehtävät on hoidettu. 4. Miten työala osallistuu jumalanpalveluselämän suunnitteluun ja toteutukseen? Tukisektorin työalat mahdollistavat jumalanpalveluselämän toteutumisen, mutta eivät varsinaisesti osallistu jumalanpalveluselämän suunnitteluun omina työmuotoinaan. Hautausmaatoimi välittää tietoa hautaansiunauksista ja muistojumalanpalveluksista omaisille. 5. Mitkä ovat nykyisen toiminnan vahvuudet ja heikkoudet? Kiinteistötoimen vahvuudet: Valtaosa kiinteistökannasta on edelleen melko hyvässä kunnossa. Osana tulonmuodostusta on 2500 m2:n metsäomaisuuden tuotto. Valmistelun tukena on vankan asiantuntemuksen omaava kiinteistötyöryhmä. Seurakunnalla ei ole henkilöstöriskiä omista kiinteistötyöntekijöistä. Tällä hetkellä käytetään kokeneiden sopimusurakoitsijoiden palveluja. Kiinteistötoimen heikkoudet: Seurakunnalla on ylläpidettävänä jäsenmäärään nähden suhteettoman suuri kiinteistökanta. Suhteettoman suuri osuus toimintakuluista menee kiinteistökuluihin. Hautausmaatoimen vahvuudet: Käytössä on toimivat ohjelmat ja laitteistot. Henkilökunnalla on pitkältä ajalta alan ja paikallisten olosuhteiden hyvä tuntemus. Yhteistyö on saumatonta eri toimipisteiden työntekijöiden ja urakoitsijoiden kanssa. Seitsemän erilaista ja erilaisen historian omaavaa hautausmaata tuo uutta näkökulmaa kaikille hautausmaille. Hautaustoimen heikkoudet: Erilaisia tapoja ja toimintakulttuureja omaavat hautausmaat tuovat haasteita ja tasapainoilua resurssien tasapuolisen jaon suhteen. Vakinainen henkilökunta (ml. srk-puutarhurin virka) on vähentynyt, ja sopimuskumppaneiksi on saatu joukko sopimusurakoitsijoita. Kilpailuttamistyö ja vaihtuvien osapuolien perehdytys on lisääntynyt, samoin riski työn sujumisesta urakoitsijan vaihtuessa. Vahinkotapausten selvittely on vaikeutunut, kun osapuolia on enemmän. Keittiötyön vahvuudet: Viiden keittiön toiminta on saatu pyörimään pienillä resursseilla. Toiminta perustuu hyvään suunnitteluun työalojen kanssa ja ajanvarausohjelman hyödyntämiseen. Kaikissa keittiöissä on hyvä ja toimiva varustus hyvässä kunnossa. Monta toimintakulttuuria on rikkaus, joka tuo myös omat haasteensa ja kipuilunsa. Henkilökunta on joustavaa ja seurakuntatyöhön pitkän työkokemuksen kautta sitoutunutta. Keittiötyön heikkoudet: Palkattua henkilökuntaa on niukalti: Koko seurakunnan alueella on vain yksi emäntä ja yksi keittiöapulainen, jonka toimenkuva on painottumassa siivoustyön suuntaan. Lisäksi yhden suntion toimenkuvaan kuuluu pieni osa keittiötyötä. Kesällä palkataan kahdeksi kuukaudeksi keittiöapua Mellikkaan. Työalan resurssit ovat pienehköt ja särkymävara olematon. Toimistotyön vahvuudet: Työntekijöiden pitkä työkokemus, seurakuntatyön eri sektoreiden monipuolinen tuntemus ja kappeliseurakuntien paikallistuntemus ovat vahvuuksia. Lomitukset on helppo järjestää eikä tarvitse työskennellä omalla työalalla yksin. Käytössä on hyvät työvälineet ja tilat. Työilmapiiri koetaan hyväksi (asia on tuotu esiin 37 työntekijäkokouksessa 4.2.2014). Kappeliseurakunnista tulleet työntekijät eivät koe työporukassa oloaan ulkopuolisiksi, mikä myös on heiltä itseltään tullut kommentti. Toimistotyön heikkoudet: Työntekijöillä ei ole tuoretta osaamista tietotekniikkaan liittyvissä asioissa. Tosin vastuu kyseisistä asioista on nykyisin IT-alueella. Jossain määrin tarpeetonta muutosvastarintaa on havaittavissa Kipaan liittymisen suhteen. 6. Mitkä ovat työalan tulevaisuuden mahdollisuudet ja uhat? Kiinteistötoimen mahdollisuudet: Seurakuntayhtymä pystyy päättämään niukkenevien resurssien määrästä ja kohdentamisesta. Kiinteistötoimen uhat: Kiinteistöjen määrää ei pystytä hallitusti vähentämään ja pienenevät resurssit ohjautuvat seurakunnan ja kirkon tulevaisuuden kannalta epätarkoituksenmukaisiin kohteisiin. Hautaustoimen mahdollisuudet: Seurakunnalla ei ole huolta maan riittävyydestä eikä tarvetta uusien hautausmaiden perustamiseen. Hautaustoimen uhat: Työntekijöiden ja/tai urakoitsijoiden saatavuus joihinkin toimipisteisiin saattaa vaikeutua. Keittiötyön mahdollisuudet: Seurakuntatyössä painottuu entistä enemmän hengellinen toiminta, ja ruoan ja juoman tarjoaminen vähenee ja vähitellen jää pääosin vapaaehtoisten harteille. Keittiötyön uhat: Vapaaehtoisten määrä vähenee nykyisten ikääntyessä. Toimistotyön mahdollisuudet: Kipaan liittyminen vuoden 2015 alusta tuo työhön uusia mahdollisuuksia ja vähentää urautumisen riskiä. Toimistotyön uhat: Loppuuko työ? 7. Miten vapaaehtoistoiminnan kehittäminen on otettu huomioon työalan suunnitelmissa? Kiinteistötoimi: Kiinteistöasioiden valmistelu tukeutuu jatkossakin kiinteistötyöryhmän vapaaehtoisjäsenten asiantuntemukseen. Seurakunnan miehet osallistuvat talkoisiin, muun muassa Saarijärven kirkon aidan maalaukseen. Kivijärvellä vapaaehtoiset ovat alustavasti tarjoutuneet kellotapulin maalaushankkeeseen. Hautaustoimi: Haravointitalkoot pidetään kaikilla hautausmailla vuosittain. Vailla omaisia kuolleille vainajille on seurakunnan miehistä koostuva kantopalvelu. Keittiötyö: Vapaaehtoisia on vuosien mittaan systemaattisesti hankittu ja saatu koko lailla riittävästi kaikkiin toimipisteisiin. He ovat mukana aina suuremmissa tapahtumissa ja viikonloppujen lisäksi jopa arkipäivinäkin. Heitä kutsutaan vuorolistojen perusteella tarjoilu-, tiskaus- ja myös ruuanvalmistustöihin. Saarijärvellä toimii kesäaikana tapulikahvio ja talvella kirkkokahvitus vapaaehtoisvoimin ja kappeleissa lähetyslounaat ja pitkälti muutkin tapahtumat. Emäntä organisoi, opastaa ja hankkii tarvikkeet. Vapaaehtoistoimijoille pidetään kerran vuodessa virkistyspäivä Mellikassa. Joinakin vuosina on tehty retki. Toimistotyö: ei sovellu vapaaehtoistyöhön. 38 E. Yhteenvedot 1. Kirkkoneuvoston arvio seurakunnan tilasta ja toiminnasta Seurakunnan tila Saarijärven seurakunnan tila on hyvä. Seurakuntalaiset kokevat seurakunnan turvalliseksi ja vastuulliseksi yhteisöksi. Seurakunnan neljä jumalanpalvelusyhteisöä toteuttavat seurakunnan perustehtävää omin paikallisin tavoin mutta yhteisen suunnittelun ja strategian mukaisesti. Henkilökunta paneutuu tehtäviinsä tunnollisesti. Kirkolliset toimitukset ja muut palvelustehtävät suunnitellaan ja toteutetaan huolellisesti. Seurakuntalaisten kohtaaminen on aitoa ja välittävää. Työntekijät ovat valmiit hyväksymään työnkuvansa muutokset seurakunnan edun mukaisina. Henkilökunnan määrä riittää kohtuullisesti nykyisten tehtävien hoitamiseen, kun työt jaetaan tasapuolisesti. Ilmapiiri työntekijöiden kesken vaikuttaa olevan välitön ja toisia kunnioittava. Jaksamista ja osaamista tuetaan merkittävällä panostuksella koulutukseen. Seurakunnan taloutta on hoidettu huolellisesti ja vastuullisesti. Taloudellinen tila on vakaa, vaikka laajentuneen seurakunnan runsaan rakennusmassan ja lukuisten hautausmaiden hoito ja kunnostus viekin merkittävästi varoja. Tilat ovatkin toiminnan kannalta hyvässä kunnossa. Ostopalvelujen käyttö kiinteistönhoidossa on taloudellisesti järkevää. Veroprosentti on kohtuullisella tasolla. Seurakunnan toiminta Seurakunnan toiminta on monipuolista. Jumalanpalveluselämää värittävät esimerkiksi perhe-, Tuomas- ja joululaulumessut. Vapaaehtoisten järjestämät kirkkokahvit ja tapulikahvio lisäävät yhteisöllisyyden tunnetta ja kotoisuutta. Konsertit kirkoissa kokoavat paljon seurakuntalaisia yhteen. Seurakunnan useat kuorot ovat monille tärkeitä harrastuksia ja kanttorien työpanosta ja taitoa arvostetaan kovin. Lapsi- ja nuorisotyöntekijät tekevät hyvää työtä. Esimerkiksi suosittu perhekerho tuo vaihtelua monen pikkulapsiperheen arkeen. Työntekijöiden työpanosta ohjataan myös kappeleihin. Rippileirit Mellikan leirikeskuksessa ovat monelle nuorelle merkittävin kosketus seurakuntaan. Nuorteniltoihin osallistuu paljon nuoria ja he sitoutuvat toimintaan, esimerkiksi isoiskoulutuksiin, kiitettävästi. Vanheneva väestö tarvitsee paljon huolenpitoa. On paljon yksinäisiä, sairaita tai muuten vähäosaisia, joille seurakunnan työntekijöiden käynti merkitsee paljon. Pitkät etäisyydet tekevät työstä haasteellista. Diakonien ja pappien lisäksi vapaaehtoisten apu on arvokasta. Alueellisesti seurakunta on pinta-alaltaan iso ja harvaanasuttu. Kaikkeen ei ole enää omaa pappia tai kanttoria vaan kattavuutta haetaan siitä, että työtä tehdään yhdessä koko seurakunnan työntekijäjoukon ja vapaaehtoisten kanssa. Saavutettavuutta haetaan myös uusien kanavien kautta. Jumalanpalvelusten radiointi saa kiitosta monista kodeista. Seurakunnan kotisivuilta saa hyvin tietoa toiminnasta ja sosiaalisen median välineetkin ovat käytössä. Saarijärvellä 18.2.2014 Timo Jokinen, kirkkoneuvoston varapuheenjohtaja / 39 Kirkkoneuvostossa 20.2.2014 § 22 2. Kirkkoherran arvio seurakunnan tilasta ja toiminnasta Saarijärven seurakunnassa tehdään hyvää ja tavoittavaa seurakuntatyötä. Seurakunta toimii neljässä jumalanpalvelusyhteisössä, Saarijärven alueella sekä Kannonkosken, Kivijärven ja Pylkönmäen kappeliseurakunnissa. Seurakunta toimii koko laajalla alueella hoitaen perustehtävänsä. ”Saarijärven seurakunta on olemassa toteuttaakseen Jeesuksen Kristuksen antamaa kaste- ja lähetyskäskyä (Matt. 28:18-20). Seurakunnan tehtävänä on toimia niin, että seurakuntalaisissa syntyy ja vahvistuu usko kolmiyhteiseen Jumalaan, rakkaus lähimmäiseen ja vastuullinen elämäntapa.” Toiminnan painopistealueet ovat strategian mukaisesti jumalanpalveluselämä ja kirkolliset toimitukset, kristillinen kasvatus, diakoniatyö ja vapaaehtoistyö. Jumalanpalveluselämä ja kirkolliset toimitukset ovat seurakunnan ydintehtäviä, joita kehitetään huolella. Seurakuntalaisten osallistuminen jumalanpalvelusten valmisteluun ja toteuttamiseen on lisääntynyt, ja tätä seurakuntalaisten osallistamista vahvistetaan. Jumalapalvelukset radioidaan Saarijärven kirkosta laajalle alueelle. Hautaan siunaamiset ja surevien kohtaamiset toteutetaan huolella. Musiikkityö on aktiivista, ja tämä näkyy jumalanpalveluksissa ja kuorotoiminnassa. Päiväkerhojen, perinteisen nuoriso-, koulu- ja rippikoulutyön kautta saavutetaan suurin osa lapsista ja nuorista. Perheiden ja työikäisten kohtaaminen tapahtuu luontevasti seurakunnan toimintojen, kuten kirkollisten toimitusten, päiväkerhojen ja perhekerhojen kautta. Nuorten aikuisten tavoittaminen on haastavaa. Aikuisille on pienpiiritoimintaa. Kyläkunnilla on seuroja ja työpiirejä. Diakoniatyön painopisteenä on vanhustyö seurakunnan ikärakenteesta johtuen. Alueelliset tekijät, kuten korkea työttömyys ja palvelujen väheneminen, vaikuttavat ihmisten toimeentuloon ja elämänlaatuun. Seurakunnan yksi perusajatus on kulkea ihmisten rinnalla kaikissa elämänvaiheissa tukien vaikeuksissa ja ollen läsnä suruissa ja iloissa. Seurakunnassa vapaaehtoistyö on laajaa ja merkittävää. Seurakunnan tehtävän toteuttamisessa vapaaehtoiset ovat ensiarvoisen tärkeässä asemassa. Seurakunnan olemukseen kuuluu, että jokaisella seurakuntalaisella on mahdollisuus olla ja toimia seurakunnassa. Seurakunta olemme me. Tätä jäsenyydestä nousevaa mahdollisuutta olla, toimia ja tehdä työtä rohkaistaan, tuetaan ja kannustetaan. Vapaaehtoisten koulutusta tulee kehittää. Seurakunta on hyvin verkostoitunut, ja tavoitamme suurimman osan seurakuntalaisista ja paikkakuntalaisista tavalla tai toisella. Monilla on yhteys seurakuntaan. On myös niitä, jotka kokenevat seurakunnan etäisenä, ja siksi yhteyksiä tulee rakentaa. Arvioisin, että seurakunta on kuitenkin lähellä ihmisten arkea, kysymyksiä ja elämää. Seurakunnan tiedotus on hyvin hoidettu. Seurakunnassa on ammattitaitoisia, yhteistyökykyisiä ja sitoutuneita työntekijöitä. Seurakuntaliitoksen jälkeen henkilöstön määrä on vähentynyt. Toimenkuvat ja tehtävät on järjestelty uudelleen siten, että seurakunnan tehtävä on pystytty hoitamaan vähenevin resurssein koko seurakunnan alueella. Toimenkuvat ovat selkeitä. Työn vaativuuden lisääntyessä työn organi- 40 sointiin, johtamiseen ja työhyvinvointiin on panostettu. Tämä mahdollistaa edelleen seurakuntatyön toteutumisen ja perustehtävän hoitamisen. Seurakunnan toimintaa ja taloutta on määrätietoisesti tasapainotettu. Tämä on tapahtunut henkilöstö- ja kiinteistökuluja karsimalla sekä toimintaa (työtä) organisoimalla ja kehittämällä. Resursseihin nähden Saarijärven seurakunnassa tehdään hyvää, tavoittavaa ja monipuolista seurakuntatyötä. Seurakunnan tila näyttää tällä hetkellä hyvältä, ja seurakuntatyön jatkuvuutta on turvattu jo tehdyillä toimilla. Elämme muutoksessa, ja seurakunnan jäsenmäärä jatkaa laskuaan, siksi toimintoja tulee jatkuvasti kehittää ja on löydettävä uusia tapoja toimia. Voimavaroja tulee jäädä myös uuden kehittämiseen niukkenevista resursseista huolimatta. Tulevaisuuden haasteet ovat myös mahdollisuuksia. Seurakunnan tehtävänä on välittää evankeliumin hyvää sanomaa ihmisläheisesti sanoin ja teoin, erilaisin välinein ja tavoin. Seurakunta on uskon ja rakkauden yhteisö, joka on jokaista ihmistä varten. Tämän tehtävän mukaisesti seurakunta toimii. Rakenteet ja resurssit ovat muuttuvaiset. Missio on sama. 3. Talousjohtajan arvio seurakunnan taloudesta. Talousjohtajan tulee arvioida myös sitä, kuinka a. jäsenmäärän säilyminen nykytasolla, b. tasainen jäsenmäärän lasku ja c. jyrkkenevä jäsenmäärän lasku vaikuttaa seurakunnan talouteen. Vuoden 2007 alusta laajentunut seurakunta sai kirkkohallituksen kehittämisavustuksia vuosina 2007–2011. Avustukset olivat korkeimmillaan vuonna 2007, jolloin niitä saatiin päälle kolmesataatuhatta euroa. Viiden vuoden aikana avustusten yhteissumma nousi päälle yhdeksänsadantuhannen euron. Avustukset paikkasivat verotulopohjaan syntynyttä vajetta, joka aiheutui nykyisten kappeliseurakuntien tuloveroprosenttien laskusta 1,5 prosenttiin seurakuntaliitoksen yhteydessä. Jäsenmäärän kehitys seurakuntaliitoksen jälkeen on ollut voimakkaasti laskeva. Vuoden 2006 lopussa väkiluku oli Saarijärvellä 8745, Kannonkoskella 1516, Kivijärvellä 1364 ja Pylkönmäellä 883. Seurakuntien yhteenlaskettu väkiluku liitoksen kynnyksellä oli 12 508. Seitsemän vuotta myöhemmin, vuoden 2013 lopussa väkiluku oli painunut 11 037:een, josta Saarijärvellä on noin 71 %, Kannonkoskella noin 12 %, Kivijärvellä noin 10 % ja Pylkönmäellä noin 7 %. Seurakuntaliitoksen jälkeen väkiluku on vähentynyt 1471 henkilöllä ja 11,8 prosentilla. Vuodessa on menetetty keskimäärin 210 jäsentä. Seurakunnan jäsenmäärä näyttää jatkavan laskuaan, mikä aiheuttaa jatkossakin vajetta tulorahoitukseen. Kirkollisverotuloja saatiin vuonna 2013 jäsentä kohti 199,13 euroa. Mikäli jäsenmäärä laskisi jatkossa nykyvauhdilla, seurakunnan verotulot vähenisivät vuositasolla päälle neljälläkymmenellä tuhannella eurolla. Mitä voimakkaampaa jäsenmäärän lasku on, sitä enemmän kirkollisverotuloja menetetään. Heikentyneen taloustilanteen vuoksi seurakunta korotti jo vuoden 2012 alusta tuloveroprosenttia 0,25 prosenttiyksiköllä 1,75 prosenttiin. Veroprosentin korotusvara lienee vuosiksi käytetty. Omia toimintatuottoja saadaan vuosittain noin 800 000 euroa, joista keskimäärin puolet on metsätuloja. Hakkuutulot määräytyvät metsäsuunnitelman kestävän hakkuusuunnitteen perusteella eikä niitä voida merkittävästi lisätä. Metsien luontokohteita pyritään saamaan valtakun- 41 nalliseen METSO-suojeluohjelmaan, mikäli tarkoitukseen saadaan varoja Keski-Suomen ELY-keskukselta. Omia maksutuottoja on viime vuosina varovaisesti pyritty nostamaan, mutta niiden vaikutus kokonaistulorahoitukseen ei ole merkittävä. Taloutta on määrätietoisesti sopeutettu vähenevään tulopohjaan koko seurakuntaliitoksen jälkeisen ajan. Strategian mukaisesti henkilökunnan määrä vähenee vuosina 2009–2014 kahdellatoista päätoimisella työntekijällä, joista neljä seurakuntatyön ja kahdeksan tukitoimintojen puolelta. Vuoden 2014 loppuun mennessä seurakunnalla on 27 päätoimista työntekijää, joista seurakuntatyössä 17 ja tukitoiminnoissa 10. Henkilöstökulujen osuus toimintakuluista painui vuoden 2013 tilinpäätöksessä 46,7 prosenttiin. Se kertoo selvää kieltään siitä, että seurakunnalla on jäsenmäärään ja toiminnan laajuuteen nähden suhteettoman suuri kiinteistömassa ja sen vaatimat ylläpitomenot. Kiinteistöjen ylläpito neljässä toimipisteessä ikääntyvällä ja vähenevällä väestöpohjalla käy vuosi vuodelta haasteellisemmaksi ja syö taloudellisia voimavaroja seurakuntatyöltä. Toimintakuluista (vuoden 2013 tilinpäätöksessä 2 970000 euroa) käytetään kiinteistötoimen menoihin vuosittain yli kymmenen prosenttiyksikköä enemmän kuin kirkossa keskimäärin. Seurakuntatyöhön jää käytettäväksi yli kymmenen prosenttiyksikköä keskiarvoa vähemmän. Toiminnalle tarpeettomia kiinteistöjä on myyty kaikista toimipisteistä. Edelleen on myynnissä Tarvaalan pappila Saarijärvellä. Investointitarpeita ei ole näköpiirissä. Vuosipoistojen taso laskee vuosi vuodelta. Rahoitusasema säilyy vakaana jatkossakin. Lainoja ei ole. Taseessa on edellisiltä tilikausilta ylijäämää 1,2 miljoonaa euroa. Vuoden 2013 tilinpäätös on 64 000 euroa ylijäämäinen ja vuosikate 142 % poistoista.
© Copyright 2024