Kirkkoherran kertomus - Saarijärven seurakunta

Kirkkoherran kertomus Saarijärven
seurakunnan piispantarkastusta varten vuonna 2014
Saarijärvellä 30.5.2014
Jarmo Autonen, kirkkoherra
Kirkkoherran kertomuksen liitteinä ovat henkilöstötilinpäätös, tilastolomakkeet,
seurakunnan toiminta- ja vuosikertomukset 2012 ja 2013, toiminta- ja
taloussuunnitelma 2014 sekä kunnalliskertomukset. Kertomukset on toimitettu piispalle,
asessorille, lääninrovastille, hiippakuntasihteerille ja notaarille. Kirkkoherran kertomus
on
lähetetty
sähköisessä
muodossa
myös
tarkastukseen
nimetyille
työyhteisökonsulteille.
2
Sisällysluettelo
A. Yleisiä tietoja................................................................................................... 3
B. Henkilöstö ja työyhteisö ................................................................................. 5
C. Luottamushenkilöt ....................................................................................... 12
D. Toiminta ........................................................................................................ 15
I Seurakuntatyön suunnittelu ja kehittäminen ............................................................... 15
II Työalat ............................................................................................................................. 21
A. JUMALANPALVELUSELÄMÄ JA KIRKKOMUSIIKKI ....................................... 21
B) KRISTILLINEN KASVATUS ................................................................................... 22
C) DIAKONIA JA YHTEISKUNNALLINEN TYÖ ...................................................... 28
D) LÄHETYSTYÖ .......................................................................................................... 29
E) SIELUNHOITO ........................................................................................................... 31
F) EKUMENIA ................................................................................................................ 32
G) TIEDOTUS ................................................................................................................. 33
H) YSTÄVYYSSEURAKUNTATOIMINTA ................................................................. 34
I)TUKISEKTORIN TYÖALAT ...................................................................................... 35
E. Yhteenvedot ................................................................................................... 38
1. Kirkkoneuvoston arvio seurakunnan tilasta ja toiminnasta .............................................. 38
2. Kirkkoherran arvio seurakunnan tilasta ja toiminnasta .................................................... 39
3. Talousjohtajan arvio seurakunnan taloudesta ................................................................... 40
Liitteet:
Henkilöstötilinpäätös 2013
Tilastolomakkeet 2011 - 2013
Seurakunnan toimintakertomus ja tilinpäätös 2012 ja 2013
Seurakunnan vuosikertomus 2012 ja 2013
Seurakunnan talousarvio 2014 sekä toiminta- ja taloussuunnitelma 2015 - 2016
Saarijärven kaupungin toimintakertomus ja tilinpäätös 2013
Kannonkosken kunnan toimintakertomus ja tilinpäätös 2012
Kivijärven kunnan toimintakertomus ja tilinpäätös 2012
3
A. Yleisiä tietoja
Tiedot annetaan kolmelta edelliseltä vuodelta. Mukana ovat liitteenä seurakunnan
tilastolomakkeet A3–A6 kolmelta vuodelta 2011-2013.
Vuosi
2011
Vuosi
2012
Vuosi
2013
1.
Seurakunnan läsnä oleva väestö
11466
11287
11037
2.
Seurakunnan poissa oleva väestö
568
561
550
3.
Seurakunnan väkiluku
% kunnan väkiluvusta
86,46 %
86,06 %
85,28 %
4.
Kastetut
98
85
90
5.
Kuolleet
133
134
163
6.
Kirkkoon liittyneet
30
18
20
7.
Kirkosta eronneet
74
54
113
8.
Kielellinen vähemmistö
0,1 %
0.1 %
0,1 %
9.
Henkilöstömenot
1000 €
1.429
1.438
1.385
10.
Toimintamenot
1000 €
2.997
2.993
2.968
11.
Verotulot yhteensä
1000 €
2.154
2.289
2.432
12.
Vuosikate/seurakunnan jäsen
2.31
5.67
17.90
10 380
1545
1336
10258
1554
1303
10160
1522
1260
13. Tietoja kunnasta
13.1. Väkiluku
Saarijärvi
Kannonkoski
Kivijärvi
4
vuosi 2020
vuosi 2030
vuosi 2040
(merkitse vuosiluvut)
Saarijärvi
Kannonkoski
Kivijärvi
Tilastokeskuksen ennuste
9564
1450
1180
9036
1420
1102
8660
1401
1047
13.3. Veroprosentti
Saarijärvi
Kannonkoski
Kivijärvi
20
19,50
19,50
20
19,50
20
21
20
20
13.7. 0– 14 v
Saarijärvi
Kannonkoski
Kivijärvi
14,6
14,9
13,3
14,6
15,1
13,1
13.8. 15 – 64 v.
Saarijärvi
Kannonkoski
Kivijärvi
60,1
55,9
55,1
59,1
54,6
54,7
13.9. Yli 64 v.
Saarijärvi
Kannonkoski
Kivijärvi
25,3
29,2
31,6
26,3
30,3
32,2
13.2. Väkilukuennusteet
Elinkeinorakenne %
13.4.Maatalous
Saarijärvi
Kannonkoski
Kivijärvi
12,2
17,2
21,8
13.5. Teollisuus
Saarijärvi
Kannonkoski
Kivijärvi
21,6
21,2
8
13.6. Palvelu
Saarijärvi
Kannonkoski
Kivijärvi
64,4
60,0
68,0
137. Muu
Saarijärvi
Kannonkoski
Kivijärvi
1,8
1,7
2,2
Ikärakenne %
5
B. Henkilöstö ja työyhteisö
1. Seurakunnan virat ja viranhaltijat 31.3.2014
Viranhaltija
Autonen Jarmo
Autonen Minna
Hakkarainen Esa
Hallikainen Tiina
Kantalainen Maritta
Kaunonen Kaija-Leena
Kauppinen Iiris
Kemppainen Timo
Laitinen Tuula
Laulajainen Kristiina
Liimatainen Sirpa
Linna Sanna
Mustonen Kirsti
Nuutinen Kaisa
Rahkonen Heidi
Raitonen Marjaana
Salminen Tarja
Salo Mirja
Tarvainen Sari
Vainio Margaret
Heinänen Taija
Nieminen Saara
Virka
Kirkkoherra
Diakoni
I kappalainen
II seurakuntapastori
Toimistosihteeri
Toimistosihteeri
Suntio
II kappalainen
Diakoni
Nuorisotyönohjaaja
Toimistosihteeri
III kanttori
B-kanttori
Talousjohtaja
I seurakuntapastori
Toimistosihteeri
Diakoni
Diakoni
Toimistosihteeri
II kanttori
Vs. nuorisotyönohjaaja
Vs. nuorisotyönohjaaja
Pvm
1.10.2012
1.1.2014
1.11.1989
4.11.2012
1.1.2007
15.9.1986
1.8.2010
1.1.2007
1.1.2007
1.9.2004
1.1.2007
1.3.2011
7.1.1988
1.5.1987
1.1.2013
1.1.1991
1.3.2000
1.1.2007
1.1.1991
1.1.2007
19.2.2009–11.9.2015
1.1.2013–31.7.2014
2. Seurakunnan työsopimussuhteiset työntekijät
Työntekijä
Hirvensalo Päivi
Ingman Birgitta
Kinnunen Pirjo
Kolari Marja-Terttu
Liimatainen Mirella
Päivärinta Arja
Siltasalmi Veli
Turpeinen Mervi
Hakkarainen Olavi
Rantala Pia
Työsopimussuhde
Lastenohjaaja
Keittiöapulainen
Emäntä
Lastenohjaaja
Lastenohjaaja
Siivooja
Suntio
Suntio
Tuntipalkkaiset
Suntion sijainen
Suntion sijainen
Pvm
4.8.1997
1.9.2010
1.1.2013
19.08.1991
1.10.2010
1.6.1984–31.3.2014
1.1.2012
1.3.2010
1.10.2010
2.1.2014
6
3. Virkojen ja työsuhteiden muutokset kolmen viime vuoden aikana (virkojen ja
työsuhteiden perustamiset ja lakkauttamiset)
Virka
Työsuhde
Nimike
Vt. kappalainen
Seurakuntamestari
V kappalainen
Srk-puutarhuri
Srk-emäntä
IV kappalainen
III kappalainen
IV kanttori
Diakoni
Perustaminen
Nimike
Kiinteistönhoitaja
Suntio
Srk-emäntä/siivooja
Emäntä
Siivooja
Perustaminen
Lakkauttaminen
30.9.2011
31.12.2011
30.9.2012
30.11.2012
31.12.2012
31.12.2012
31.12.2012
31.12.2012
1.1.2014
Lakkauttaminen
31.7.2011
1.1.2012
31.12.2012
1.1.2013
31.3.2014
4. Määräaikaiset virat ja tilapäiset virkasuhteet kolmen viime vuoden aikana
Määräaikaiset virat
Nimike
Lähetyskasvatussihteeri
Vt. diakoni
Pvm
01.9.2010–31.12.2012
01.1.2011–31 .12.2013
Tilapäiset virkasuhteet
Nimike
Tilapäinen srk-pastori
Pvm
01.06.2012–30.09.2012
Muut viransijaisuudet
Nimike
Vs. nuorisotyönohjaaja
Vs. nuorisotyönohjaaja
Vs. kappalainen
Vs. diakoni
Pvm
19.02.2009–11.09.2015
01.01.2013–31.07.2014
03.10.2012–26.09.2013
07.01.2013–31.12.2013
5. Kuvaus määräaikaisuuden, osa-aikaisuuden ja vuorotteluvapaiden käytöstä
Määräaikaisia palvelussuhteita käytetään kausiluonteisissa tehtävissä ja eri sijaisuuksissa.
Suurin määräaikaisten ryhmä on hautausmaatyöntekijät, joita Saarijärven hautausmailla on
etupäässä puolen vuoden työsopimuksella keskimäärin kymmenen henkilöä ja lisänä kaksi
hautausmaatyöhön tutustuvaa nuorta.
Kivijärven hautausmailla työsopimusjakso on hieman lyhyempi kuin Saarijärvellä, ja
Kivijärvellä palkattuja työntekijöitä on kaksi. Muita määräaikaisia työntekijöitä on kesäisin
7
kahden kuukauden aikana varhaisnuoriso-, rippikoulu- ja nuorisotyössä. Heitä ovat
esimerkiksi kesäteologi, nuorisotyöharjoittelija ja leiriavustajat.
Mellikan leirikeskus on käytössä kesäkuukausina ja alkusyksystä. Emäntä ja keittiöapulainen
tarvitsevat määräaikaisen keittiöapulaisen avukseen toukokuun puolesta välistä alkaen
heinäkuulle saakka. Määräaikaisen työaika riippuu leirien lukumäärästä.
Olemme pyrkineet kokoaikaisiin palvelussuhteisiin. Pylkönmäen kappeliseurakunnan suntion
työaikaa lisättiin 22 viikkotyötuntiin vuoden 2012 alusta. Pitkäaikainen siivooja halusi
keventää työpanostaan viimeisiksi vuosiksi ennen varsinaiselle eläkkeelle jäämistään. Hän jäi
osa-aikaeläkkeelle muutama vuosi sitten ja eläkkeelle maaliskuun lopussa 2014. Hän on ollut
valintaansa tyytyväinen.
Vuorotteluvapaa antaa vakinaisille palvelussuhteisille mahdollisuuden ”vetää hieman henkeä”
ja sijaiselle mahdollisuuden määräaikaiseen, enintään vuoden mittaiseen, työhön. Saarijärvellä
vuorotteluvapaalla oli vuonna 2013 diakoni ja kappalainen, molemmat maksimipituuden.
Edellinen vuorotteluvapaalla ollut oli lastenohjaaja (2009–2010). Hänkin oli
vuorotteluvapaalla vuoden verran. Jokainen vuorotteluvapaalla ollut tuntui tyytyväiseltä
vapaaseensa.
6. Seurakunnan henkilöstösuunnitelma ja henkilöstötilinpäätös
Henkilöstösuunnitelma
Henkilöstösuunnittelussa työ jaetaan tasapuolisesti ja oikeudenmukaisesti kaikkien työntekijöiden kesken. Palkkalistoilla oleville työntekijöille pyritään tarjoamaan mahdollisimman täydet toimenkuvat. Virkoihin ja työsuhteisiin palkataan ensisijaisesti ammattipätevyyden omaavia henkilöitä.
Papit ja kanttorit
Seurakunnan papistossa on jatkossa kirkkoherran virka, kaksi kappalaisen virkaa ja kaksi seurakuntapastorin virkaa. Kivijärven ja Kannonkosken kappeliseurakunnissa on sekä yhteinen
papin että yhteinen kanttorin virka. Pylkönmäen alueelle nimetään oma pappi.
Diakonit
Yhteen diakonian virkaan liitetään lakkaavan lähetyskasvatussihteerin osa-aikaisen viran tehtävät.
Kiinteistöt, hautausmaat ja toimistotyö
Kiinteistöhuolto on ulkoistettu koko seurakunnan alueella, lukuun ottamatta Pylkönmäen
kappeliseurakuntaa, jossa osa-aikainen suntio hoitaa jonkin verran myös kiinteistöjä muiden
tehtäviensä ohella. Hautausmaiden hoito on ulkoistettu osittain. Ulkoistamista jatketaan, kun
siihen tarjoutuu luontevia mahdollisuuksia ja se on taloudellisesti järkevää.
Keittiö- ja siivoustyössä on seurakuntaemännän lisäksi kolme siivoojaa/keittiötyöntekijää,
joista yksi on osa-aikainen. Eläköitymisten myötä siivoustyö ulkoistetaan, ja seurakuntatilaisuuksien tarjoilujen osalta tukeudutaan vapaaehtoistyöhön. Kaikissa toimipaikoissa yhtenäistetään ruokatarjoiluihin liittyvät käytännöt ja maksut. Tavoitteena on kustannusvastaavuus.
Seurakunnalliset tapahtumat koordinoidaan niin, että keittiötyöntekijöiden vähentyessä seura-
8
kuntaemäntä voi hoitaa tarjoilut kaikissa toimipaikoissa mahdollisen vapaaehtoistyövoiman
avulla.
Suntiotyövoimaa on yksi päätoiminen virka Saarijärvellä. Kannonkoskella ja Kivijärvellä on
yhteinen suntio työsopimussuhteessa, ja häntä lomittaa tarvittaessa tuleva tuntipalkkainen
työntekijä. Pylkönmäellä on osa-aikainen suntio. Työn erityisluonteesta johtuen suntiotyön
ulkoistaminen on vaikeaa.
Tammi–maaliskuussa jumalanpalvelukset järjestetään seurakunnan pääkirkkoa lukuun ottamatta seurakuntataloissa. Kirkoissa pidetään pelkkä peruslämpö, jota nostetaan vain siunaustilaisuuksiin Kannonkoskella ja Pylkönmäellä. Kivijärvellä kaikki siunaukset toimitetaan siunauskappelissa talvikauden ajan. Saarijärvellä siunauksiin on käytettävissä kappelin lisäksi
muun muassa kirkon huoltorakennuksen tila. Seurakunta avustaa omaisia tarvittaessa tilajärjestelyistä aiheutuvissa vainajien ylimääräisissä siirtokustannuksissa.
Taloushallinnossa on tällä hetkellä talousjohtajan lisäksi kolme toimistosihteeriä, joista kaksi
hoitaa myös kappeliseurakuntien seurakuntatoimistoja ja lomittaa satunnaisesti virastossa.
Työntekijöistä yksi lomittaa suntiota Saarijärvellä talvikausien ajan. Lisäksi toimistosihteerit
järjestävät seurakunnan arkistoja kaikissa toimipaikoissa. Projekti alkoi vuonna 2008 ja jatkunee vielä useita vuosia. Kirkkoneuvoston päätöksen mukaan seurakunta liittyy kirkkohallituksen henkilöstö- ja taloushallinnon palvelukeskuksen asiakkaaksi vuonna 2015. Liittymisestä
johtuvan lisätyön ja ylimenokauden jälkeen taloustoimistoa varaudutaan hoitamaan yhden
toimistosihteerin ja talousjohtajan työpanoksella. Muutosprosessin yhteydessä toimistosihteeripalvelut lakkaavat kappeliseurakunnista ja koko asiakaspalvelu keskitetään kirkkoherranvirastoon.
Kirkkoherranvirastossa on tällä hetkellä yksi toimistosihteerin virka ja hautausmaatoimistossa
toinen. Työntekijät sijaistavat toisiaan. Kirjuri-jäsentietojärjestelmän käyttöönoton myötä virkojen toimenkuvat tarkistetaan.
Strategia jatko
Vuoden 2014 alussa asetetaan uusi strategiatyöryhmä valmistelemaan seurakunnan strategiaa
vuosille 2015–2020.
Henkilöstötilinpäätös: erillinen liite.
7. Kuvaus harkinnanvaraisen palkanosan (HAVA) käytöstä
HAVA-järjestelmää ei ole vielä otettu käyttöön.
8. Arvio henkilöstörakenteen tarkoituksenmukaisuudesta ja muutostarpeista
Seurakuntaliitoksen myötä henkilöstörakenteessa on tapahtunut muutoksia. Henkilöstö on
vähentynyt. Pääsääntöisesti vapautuvia virkoja ja työsuhteita ei ole laitettu auki, vaan tehtävät
ja työt on järjestelty uudelleen, mikäli se on ollut mahdollista ja tarkoituksenmukaista.
Henkilöstörakenne on nykyisiin taloudellisiin mahdollisuuksiin ja toiminnallisiin tavoitteisiin
nähden tasapainossa. Henkilöstökulujen osuus on 46,7% toimintakuluista.
Seurakuntaliitoksen jälkeen seurakunta on pyrkinyt systemaattisesti eroon osa-aikaisista
palvelusuhteista aina, kun se on ollut mielekästä työnantajan ja työntekijän kannalta. Näin on
9
pyritty työsopimuslain mukaisesti tarjoamaan kokoaikaisia työsuhteita tai ainakin suurempaa
osa-aikaisuutta.
Muutamien viime vuosien aikana on tehty useita virkajärjestelyjä. Näiden virkajärjestelyjen
tuloksena Kannonkosken ja Kivijärven kappeliseurakunnissa on nykyisin yhteinen
kappalainen, diakoni, kanttori ja suntio. Saarijärven alueella on aluekappalainen, ja koko
seurakunnalla on yhteinen kasvatustyön seurakuntapastori. Pylkönmäellä on yhteinen
seurakuntapastori ja kanttori Saarijärven kanssa. Yksi diakoni hoitaa Pylkönmäen
kappeliseurakuntaa ja koko seurakunnan lähetystyötä sekä vapaaehtoistoiminnan koulutusta ja
koordinointia. Saarijärven alueella on kaksi diakonia, jotka vastaavat diakoniatyön
erityisryhmistä ja joista toinen toimii diakoniatyön koordinaattorina. Saarijärven alueen
kanttori toimii vastaavana kanttorina ja musiikkityön koordinaattorina.
Kaksi nuorisotyönohjaajaa vastaa koko seurakunnan varhaisnuoriso- ja nuorisotyöstä, ja heillä
on tukenaan kasvatustyön pappi. Kolme lastenohjaaja vastaa päiväkerho- ja
perhekerhotoiminnasta koko seurakunnan alueella.
Seurakunnassa on neljä toimistosihteeriä, joista yksi kirkkoherranvirastossa, yksi
hautausmaatoimistossa ja kaksi taloustoimistossa. Toimistosihteerit ovat osallistuneet myös
kappelien seurakuntatoimistojen tehtäviin. Talousjohtaja johtaa koko seurakunnan taloutta.
Yksi toimistosihteeri eläköityy 1.7.2014, ja hänen työnsä jaetaan muiden toimistosihteerien
kesken. Siirtyminen Kipaa:n tapahtuu vuonna 2015.
Saarijärvellä ja Kivijärvellä on yhteinen emäntä, joka toimii koko seurakunnan pääemäntänä.
Suntioiden tehtäviin Kannonkoskella ja Pylkönmäellä kuuluu pienissä määrin emännän
tehtäviä. Saarijärvellä ja Pylkönmäellä on yksi yhteinen tuntipalkkainen lomittaja, samoin
Kannonkoskella ja Kivijärvellä. Edellä mainitut hoitavat siivoukset.
Hautausmailla on kesäisin kesätyöntekijöitä. Ostopalveluna hankitaan kiinteistövastaavan
tehtävät, kiinteistöjen ja hautausmaiden hoitoa sekä haudankaivuita.
Henkilöstön tehtävänkuvat ovat selkeitä ja työnjako on toimiva. Seurakunnan henkilöstö on
motivoitunutta ja ammattitaitoista. Perustehtävä pystytään hoitamaan hyvin.
Osa seurakunnan tehtävistä hoidetaan vapaaehtoisvoimin.
Seurakunnan henkilöstörakenne on saatu yhteisellä suunnittelulla tämän hetken arvion
mukaan tarkoituksenmukaiseksi ja seurakunnan taloudellisiin mahdollisuuksiin ja resursseihin
nähden sopivaksi. Siksi aivan lähivuosina (2–3 vuoteen) ei ole muutostarpeita. Jäsenmäärän
mahdollinen laskeminen alle 10 000:een asettaa kuitenkin uusia haasteita ja muutospaineita
henkilöstörakenteeseen. Samoin mahdolliset seurakuntayhtymien syntymiset saattavat
vaikuttaa henkilöstörakenteeseen.
9. Kirkon henkilöstön kehittämissopimuksen (yleiskirje A 11/2010) toteuttamiseen
liittyvät suunnitelmat
Kehittämissuunnitelma laaditaan vuosittain. Suunnitelma toimitetaan kirkkoneuvoston
vahvistamana tuomiokapituliin sen antamien ohjeiden mukaisesti. Koulutuksiin haetaan
sähköisesti Kirkkohallituksen antamien ohjeiden mukaan ja tuomiokapitulin ja Kirkon
koulutuskeskuksen koulutuksiin haetaan niiden antamien ohjeiden mukaisesti.
10
10. Työyhteisön kokoukset: a) kokoonpanot, b) kokoontumistiheys ja c) kokousten
käsittelemät asiat
Työntekijäkokoukset aloitetaan hartaudella tai rukouksella. Hartauden pitää kukin työntekijä
vuorollaan. Alla on eritelty työntekijäkokoukset sisältöineen ja kokoonpanoineen.
Talonkokouksia on noin neljä vuodessa. Ne ovat puolen päivän mittaisia kokouksia, joihin
osallistuu koko työyhteisö. Talonkokouksissa käsitellään isohkoja koko työyhteisöä
koskettavia asioita. Kesäkauden avauksessa vietetään messua, ja silloin joukkoon liittyvät
myös kausityöntekijät. Samoin syyskauden avauksessa vietetään messua. Kirkkoherra johtaa
kokouksia.
Toiminnallisen puolen työntekijäkokouksiin (papit, kanttorit, diakonit, nuorisotyönohjaajat,
vastaava lastenohjaaja ja suntio) kokoonnutaan kolmen viikon välein. Saarijärven ja
Pylkönmäen työntekijät ovat mukana joka kerta ja Kannonkosken ja Kivijärven työntekijät
kuuden viikon välein. Kokouksissa on asialista, asioiden käsittelyä, tiedotusta, työn jakamista,
kuulemista, mielipiteiden ja näkökulmien vaihtamista, työn arviointia, palautetta ja
keskinäistä tukemista. Jokainen voi nostaa työasioita käsittelyyn, joko ilmoittamalla
kirkkoherralle etukäteen tai esittämällä asian käsittelyä kokouksen alussa. Kokouksista
laaditaan muistio (vuoden 2014 alusta alkaen), joka on kaikkien työntekijöiden luettavissa
yhteisissä kansioissa. Kirkkoherra johtaa kokousta.
Talouden ja hallinnon puolen työntekijäkokouksissa mukana on talousjohtaja,
toimistosihteerit, emäntä ja siivooja. He kokoontuvat noin kerran kuukaudessa. Kokouksissa
käsitellään ajankohtaisia asioita, jaetaan töitä, tiedotetaan, kuullaan ja tuetaan työntekijöitä,
tehdään arviointia ja annetaan ja otetaan vastaan palautetta. Talousjohtaja johtaa kokousta.
Kappeliseurakuntien työntekijäkokouksissa mukana on kappelin pappi, kanttori, diakoni,
suntio ja joskus myös toimistosihteeri. He kokoontuvat noin kerran kuukaudessa.
Kokouksissa suunnitellaan kappeliseurakuntien toiminnan ja työn sisältöä, jaetaan töitä,
kehitetään toimintamuotoja, arvioidaan tehtyä työtä ja annetaan ja otetaan vastaan palautetta.
Kokousta johtaa kappeliseurakunnan pappi.
Tiimikokoukset (työaloittain). Seurakunnassa on lapsityön, nuorisotyön, diakoniatyön,
musiikkityön ja aikuistyön tiimit. Tiimit kokoontuvat noin kerran kuukaudessa tai tarvittaessa.
Tiimit vastaavat työalan kehittämisestä koko seurakunnan alueella. Koordinaattori tai työalan
vastaava työntekijä koordinoi työalansa työtä ja toimii tiimin vetäjänä. Kokousta johtaa
työalan vastaava työntekijä tai koordinaattori.
Jumalanpalveluskokouksiin osallistuvat papit, kanttorit ja suntiot. He kokoontuvat kolme
kertaa vuodessa suunnittelemaan ja organisoimaan koko seurakunnan jumalanpalveluselämää.
Kokous kestää puoli päivää. Kausisuunnitelma laaditaan kevääksi, kesäksi ja syksyksi.
Kokouksissa voidaan käsitellä myös teologisia kysymyksiä ja jumalanpalveluelämän
kehittämistä. Jumalanpalveluskokouksessa on valmisteltu esimerkiksi uusi kuorisääntö.
Kokouksia johtaa kirkkoherra.
Aamuhartaudet. Kerran kuukaudessa on aamuhartaus ja kahvit Saarijärven alueen
työntekijöille. Aamuhartauteen ja kahveille voidaan osallistua myös kappeleista, jos hartaus
sopii työtilanteeseen ja aikatauluun. Kappeleista ei ole velvollisuutta osallistua.
Aamuhartauden yhteydessä tiedotetaan ja keskustellaan lyhyesti ajankohtaisista asioista.
11
Virkistys- ja työyhteisöpäivät. Työyhteisön yhteinen virkistyspäivä on kerran vuodessa,
samoin joulujuhla. Yhteistä tyky-toimintaa on vaihtelevasti, josta lisää seuraavassa.
11. Kuinka työyhteisön hoitaminen (esim. TYHY-toiminta, työyhteisökoulutus,
virkistyspäivät ja vastaavat) on toteutettu seurakunnassa?
Työyhteisön ja henkilöstön hyvinvointi on seurakuntamme strategian keskeisiä tavoitteita.
Työntekijämäärän vähentyessä ja työn vaativuuden lisääntyessä työhyvinvointiin panostetaan
entistä määrätietoisemmin. Työyhteisön hyvinvoinnin eteen on tehty töitä vuosien ajan. Seurakuntaliitoksen jälkeen työyhteisön hoitamisen, työntekijöiden yhteenkuuluvuuden vahvistamisen ja yhteisten pelisääntöjen luomisen merkitys on entisestään korostunut.
Yhteistyötoimikunta kokoontuu 2–4 kertaa vuodessa suunnittelemaan ja päättämään työhyvinvointiin ja työsuojeluun liittyvistä asioista. Seurakuntaa käsitellään yhtenä kokonaisuutena
eli Saarijärven seurakuntana, johon kuuluvat Saarijärven alue ja kolme kappeliseurakuntaa.
Työyhteisön hoitaminen tapahtuu luontevasti säännöllisissä kokouksissa ja tapaamisissa. Näitä ovat säännölliset työntekijäkokoukset, aamurukoukset ja kausimessut. Kaksi kertaa vuodessa pidetään niin sanottu talonkokous, jossa käsitellään ajankohtaisia työhyvinvointia tai työsuojelua koskevia aiheita. Talonkokouksissa on käytetty tarvittaessa asiantuntijavierailijoita.
Työntekijöiden huomiointi tapahtuu yhteisissä kokoontumisissa ja juhlistamisissa (esimerkiksi merkkipäivät, joulujuhlat).
Työntekijöiden jaksamista on tuettu osoittamalla talousarviomäärärahoja omaehtoiseen hyvinvoinnista huolehtimiseen. Virkistystoimikunnan vastuulla on ollut joulujuhlan ja muiden
virkistysretkien ja tapahtumien suunnittelu ja toteuttaminen. Seurakunta on järjestänyt työntekijöilleen työterveyshuollon. Työhyvinvointikoulutusta on runsaasti tarjolla. Työyhteisökonsultaatioita ja -koulutusta on ollut seurakuntaliitoksen yhteydessä sekä edellisen kirkkoherran
eläköitymisen yhteydessä. Työnohjausta on tarjottu ja annettu sitä tarvitseville toiminnallisen
puolen työntekijöille. Samoin toimistotyöntekijöiden työnohjausmahdollisuuksia on selvitetty.
Seurakuntamme laajuus edellyttää, että työntekijäkokoukset ja yhteiset tapaamiset suunnitellaan hyvin. Keskinäiseen ylimääräiseen seurusteluun ei työpaikalla juuri jää aikaa, vaan työtunnit käytetään aikaisempaa tehokkaammin. Tauot ja kahvihetket ovat työntekijöiden keskinäisiä seurustelu- ja lepohetkiä. Työhyvinvoinnista huolehtimisen merkitys korostuu työn
haasteiden ja vaativuuden lisääntyessä.
Seurakunnan työyhteisölle on laadittu työturvallisuuden ja työhyvinvoinnin ohjelma (työsuojelun toimintaohjelma), jota yhteistyötoimikunta päivittää ja pitää ajan tasalla. Ohjelma on
hyväksytty kirkkoneuvostossa 16.6.2011.
12. Seurakunnan työntekijöiden osallistuminen hiippakunnan ja kokonaiskirkon
hallintoon
Tällä hetkellä ei toimita hiippakunnan ja kokonaiskirkon hallinnossa.
12
C. Luottamushenkilöt
1. Hallintoelinten (kirkkovaltuusto, kirkkoneuvosto ja mahdolliset jaostot, johtokunnat)
kokouskerrat kertomusvuonna
Vuoden 2013 aikana kirkkovaltuusto kokoontui kolme kertaa ja kirkkoneuvosto kymmenesti.
Kannonkosken ja Kivijärven kappelineuvostot pitivät kolme ja Pylkönmäen kappelineuvosto
viisi kokousta kertomusvuoden aikana. Lisäksi seurakunnassa työntekijöiden tukena toimi
viisi vastuuryhmää (aikuistyön, kansainvälisen työn, kasvatustyön, diakoniatyön ja
seurakuntatyön vastuuryhmät), jotka kokoontuivat vuoden mittaan vaihtelevasti tarpeen
mukaan.
2. Seurakunnan luottamushenkilöt (hallintoelin, tehtävä, nimi, ammatti, syntymävuosi)
KIRKKOVALTUUSTON JÄSENET
Nimi
Haapakoski Toni
Halonen Jouni
Hurskainen Mirja
Hänninen Jaana
Iso-Ahola Jukka
Jokinen Timo
Kalliokoski Heikki
Kantonen Reijo
Karvonen Liisa
Kautto Anneli
Kinnunen Tuula
Leppämäki Pirjo
Liimatainen Marjatta
Luotola Pirjo
Muittari Riitta
Oinonen Leena
Merruntaus-Peltola Tarja
Pokela Erja
Raitanen Mikko
Reinikka Leena
Riihimäki Sirpa
Saari Kirsi
Salminen Pirjo
Sekki Eero
Seppänen Erkki
Tuomi Pentti
Viitanen Päivi
Tehtävä
jäsen
jäsen
jäsen
jäsen
jäsen
jäsen
jäsen
jäsen
jäsen
jäsen
varapuheenjohtaja
jäsen
jäsen
jäsen
jäsen
jäsen
jäsen
jäsen
jäsen
jäsen
jäsen
jäsen
jäsen
puheenjohtaja
jäsen
jäsen
jäsen
Syntymävuosi
1973
1963
1963
1966
1951
1962
1942
1961
1990
1954
1950
1968
1940
1960
1956
1936
1962
1961
1954
1957
1957
1963
1964
1951
1950
1946
1953
KIRKKONEUVOSTON JÄSENET
Nimi
Hakanen Markku
Hänninen Jaana
Jokinen Timo
Kalliokoski Heikki
Kautto Anneli
Leppämäki Pirjo
Muittari Riitta
Tehtävä
jäsen
jäsen
varapuheenjohtaja
jäsen
jäsen
jäsen
jäsen
Syntymävuosi
1943
1966
1963
1942
1954
1968
1956
13
Raitanen Mikko
jäsen
1954
KANNONKOSKEN KAPPELINEUVOSTO
Nimi
Tehtävä
Hurskainen Mirja
jäsen
Hänninen Jaana
jäsen
Kainulainen Jukka
jäsen
Kotilainen Jukka
jäsen
Paananen Antti
varapuheenjohtaja
Hintikka Maija
puheenjohtaja
Saari Kirsi
jäsen
Seppälä Inkeri
jäsen
Syntymävuosi
1963
1966
1961
1968
1943
1944
1963
1979
KIVIJÄRVEN KAPPELINEUVOSTO
Nimi
Ahonen Hannu
Halonen Jouni
Jokisalo Kauko
Kinnunen Tuula
Korpiaho Pirkko
Liimatainen Marjatta
Oinonen Leena
Pirnes Erkki
Hakanen Markku
Tehtävä
jäsen
varapuheenjohtaja
jäsen
puheenjohtaja
jäsen
jäsen
jäsen
jäsen
kirkkoneuvoston edustaja
Syntymävuosi
1955
1963
1942
1950
1965
1940
1936
1949
1943
PYLKÖNMÄEN KAPPELINEUVOSTO
Nimi
Tehtävä
Lehtomäki Vesa
jäsen
Mäkinen Liisa
jäsen
Rämänen Jukka
jäsen
Kantonen Reijo
varapuheenjohtaja
Lehtonen Juha
jäsen
Sorri Riitta
jäsen
Lehmonen Martti
jäsen
Viitanen Päivi
puheenjohtaja
Raitanen Mikko
kirkkoneuvoston edustaja
Syntymävuosi
1941
1940
1951
1961
1968
1966
1941
1953
1954
3. Kirkkoneuvoston nimeämät työryhmät ja toimikunnat
Kirkkoneuvosto on nimennyt vastuuryhmiä ja työryhmiä, jotka toimivat työntekijöiden ja
tiimien tukena, työn ideoijina ja kehittäjinä. Myös kappelineuvostot ovat nimenneet
vastuuryhmiä erityisesti diakoniatyöhön.
Toimikaudekseen kirkkoneuvosto on nimennyt seuraavat vastuuryhmät:
a) Kansainvälinen työ: Liisa Autio, Tuija Kantalainen, Anna-Liisa Talaskivi, Virpi Vesisenaho, Sirpa Jäsberg (Kannonkoski), Hilkka Nikitin (Kivijärvi) ja Seija Talaskivi (Pylkönmäki)
b) Diakoniatyö: Heli Ihanainen, Marja-Leena Lehtinen, Tuija Nykänen-Sole, Pekka Mäki,
Irma Oikari, Irma Piesanen ja Erkki Seppänen.
c) Lapsityö: Sari Honkonen, Sirpa Matilainen, Riitta Muittari, Elina Piispanen ja Riitta Sorri
(Pylkönmäki).
14
d) Seurakuntatyö: Asta Mäkelä, Lauri Pasanen, Jussi Perämäki, Aino Rautiainen, Kirsti Mustonen (siht.) ja Esa Hakkarainen (pj).
e) Kiinteistötyöryhmä: Eero Sekki (pj), Heikki Tarvainen, kirkkoherra ja talousjohtaja, Keijo
Sironen (tekninen asiantuntija).
f) Strategiatyöryhmä: kirkkoherra (pj), talousjohtaja, kirkkovaltuuston puheenjohtaja, kirkkoneuvoston varapuheenjohtaja, kirkkoneuvoston ja kappelineuvoston jäsen Tuula Kinnunen,
aluekappalainen, kappeliseurakuntien papit ja kasvatustyöstä vastaava seurakuntapastori. Työryhmä kutsuu tarvittaessa työalojen koordinaattoreita ja asiantuntijoita kuultaviksi.
4. Piirineuvostot tai muu alueorganisaatio
Seurakunnassa on kolme kappeliseurakuntaa (Kivijärven, Kannonkosken ja Pylkönmäen
kappeliseurakunnat), joiden asemaa ja tehtävää määrittelevät kappelineuvostojen ohjesäännöt.
Kappelineuvostojen jäsenet, katso kohta 2: Seurakunnan luottamushenkilöt.
Saarijärven alueen seurakuntatyötä ideoi ja kehittää työntekijöiden tukena seurakuntatyön
vastuuryhmä (jumalanpalveluselämä ja yleinen seurakuntatyö).
5. Luottamushenkilöiden koulutus
Luottamushenkilöille suunnattu koulutus on uuden nelivuotisen valtuustokauden alussa.
Luottamushenkilöiden vuotuisille neuvottelupäiville on otettu osaa. Rovastikunnallisiin
seurakuntarakenteita koskeviin neuvotteluihin oli mahdollisuus osallistua kaikilla
luottamushenkilöillä. Luottamushenkilöiden seminaaripäiviä on ollut harvakseltaan.
6. Seurakunnan luottamushenkilöiden osallistuminen hiippakunnan ja kokonaiskirkon
hallintoon
Tällä hetkellä luottamushenkilöistä kukaan ei osallistu hiippakunnan tai kokonaiskirkon
hallintoon. Kannonkoskelainen Johannes Leppänen on kuluvalla toimikaudella
kirkkohallituksen jäsen, mutta hän ei ole tällä erää seurakunnan hallinnossa mukana.
7. Kuinka henkilöstön ja luottamushenkilöiden yhteistyön toimivuus on varmistettu?
Työtä suunnitellaan ja tehdään työntekijöiden, luottamushenkilöiden ja vapaaehtoisten
yhteistyönä. Toimintaa suunnitellaan, tavoitteita asetetaan ja työtä arvioidaan
työntekijäkokouksissa, tiimeissä, vastuuryhmissä, kirkkoneuvostossa ja kirkkovaltuustossa.
Työryhmissä ja vastuuryhmissä on sekä työntekijöitä että luottamushenkilöitä. Kiinteistöasiat
käsitellään lähes kauttaaltaan kiinteistötyöryhmässä, jossa on viranhaltijoita ja
luottamushenkilöitä.
Työntekijöiden ja luottamushenkilöiden yhteinen seminaari-ilta oli viimeksi marraskuussa
2013. Yhteisiä seminaaripäiviä tai -iltoja toiminnan ja työn suunnittelemiseksi ja
kehittämiseksi pyritään pitämään kerran vuodessa.
Luottamushenkilöt osallistuvat aktiivisesti seurakunnan eri toimintoihin ja palvelutehtäviin
(vapaaehtoisina). Työntekijät ja luottamushenkilöt tuntevat toisensa. Yhteistyö on luontevaa,
ja sitä tehdään hyvässä hengessä.
15
Viranhaltijoille kuuluu asioiden valmisteluvastuita virkojensa perusteella. Henkilöstön ja
toiminnan operatiivinen johtaminen kuuluvat kirkkoherralle ja talousjohtajalle. Strategiset
linjaukset ja strateginen johtaminen kuuluu kirkkoherran ja talousjohtajan lisäksi
kirkkoneuvostolle. Viranhaltijat ja luottamushenkilöt tietävät roolinsa ja tehtävänsä.
Perehdyttämisessä ja koulutuksessa tämä huomioidaan.
8. Millainen on seurakunnan voimassa oleva strategia? Jos on, milloin se on laadittu /
päivitetty?
Saarijärven seurakunnan strategia on päivitetty vuonna 2012, ja se on laadittu vuoteen 2015
asti. Strategiassa on lyhyesti määritelty perustehtävä, visio ja toimintaa ohjaavat arvot,
toimintaan vaikuttavat muuttujat, toiminnan painopisteet sekä talouden ja hallinnon haasteet.
Strategia sisältää myös henkilöstösuunnitelman. Strategia ohjaa seurakunnan toimintaa, auttaa
kokonaisuuden hahmottamisessa, viitoittaa yhteisiä suuntaviivoja ja määrittelee
painopistealueita.
Seurakunnan strategiaa uusitaan parhaillaan. Kirkkoneuvosto perusti 14.10.2013
strategiatyöryhmän laatimaan strategian vuoteen 2020. Työntekijöiden ja
luottamushenkilöiden yhteinen strategiaseminaari pidettiin 14.11.2013, jolloin pohdittiin
seurakunnan edessä olevia haasteita ja mahdollisuuksia sekä toimintaan vaikuttavia
kehityssuuntia. Seminaarissa hahmoteltiin toiminnan suuntaviivoja ja painopisteitä vuoteen
2020.
Jatkotyöskentely tapahtuu työtiimeissä, työntekijäkokouksissa ja vastuuryhmissä.
Strategiatyöryhmä kokoontuu vuoden 2014 aikana työstämään syntyvää materiaalia. Vuoden
2014 lopussa strategialuonnos tulee kirkkoneuvoston ja -valtuuston käsiteltäviksi.
Kirkkoherran tavoitteena on hyödyntää Kirjo III - johtamiskoulutusta strategiatyöskentelyn
hyväksi. Piispantarkastuksen mahdolliset havainnot ja kehitysehdotukset huomioidaan ja
hyödynnetään strategian laadinnassa 2014.
D. Toiminta
I Seurakuntatyön suunnittelu ja kehittäminen
1. Miten seurakuntaelämä on muuttunut kymmenen viime vuoden aikana?
Seurakuntarakenne on muuttunut olennaisesti. Kannonkoski, Kivijärvi ja Pylkönmäki
liittyivät kappeliseurakuntina Saarijärveen vuonna 2007. Seurakunta on laaja ja harvaan
asuttu, ja toimipaikkoja on useita. Seurakunnan jäsenmäärä on laskenut jyrkästi ikärakenteesta
johtuen. Seitsemän vuoden aikana, seurakuntaliitoksen jälkeen, jäsenmäärä on vähentynyt
1471 henkilöllä ja 11,8 %.
Väestön väheneminen, ikääntyminen ja maaseudun hiljeneminen ovat vaikuttaneet seurakuntaelämään. Tarkasteluaikana on ollut kaksi taantumakautta. Tämä on näkynyt yhteiskunnallisten palvelurakenteiden muutoksina, perheiden toimeentulossa ja lisääntyneenä avuntarpeena
diakoniatyössä. Taloudellinen avustaminen ja diakoniatyön haasteet ovat lisääntyneet.
16
Resurssien ja toimintamahdollisuuksien muuttuessa on toimintoja ja työtä organisoitu
uudelleen muuttuneet olosuhteet huomioon ottaen, niin että seurakuntaelämä on pystytty
hoitamaan hyvin koko laajan seurakunnan alueella. Sähköiset työvälineet ovat kehittyneet ja
tehostaneet työn suunnittelua ja kehittämistä. Suunnitelmallisuuden merkitys on entisestään
lisääntynyt.
Vapaaehtoistyön merkitys on kasvanut. Seurakuntalaisille tarjotaan entistä enemmän vastuita
ja tehtäviä. Toisaalta yleinen suuntaus on, että halukkuus pitkäaikaiseen sitoutumiseen on
vähenemässä.
Työalojen toiminnoissa on tapahtunut tiivistymistä. Tiimi- ja yhteistyö on lisääntynyt. Seurakunnan joillakin alueilla on vahvoja ominaispiirteitä (muun muassa eri herätysliikkeet).
Verkostoituminen ja yhteistyö järjestöjen ja kaupungin kanssa ovat lisääntyneet.
Media, kotisivut, facebook, sähköinen viestintä ja jumalanpalvelusten radiointi ovat
synnyttäneet radio- ja verkkoseurakuntia.
Seurakuntaelämä ja toiminnot ovat pysyneet aktiivisella tasolla. Seurakuntaelämä on paikoin
jopa entistä monipuolisempaa. Toisaalta jotkin toiminnot, kuten työseurat, piirit ja kinkerit,
ovat vähentyneet kyläkunnilla väestön vähenemisen myötä. Jumalanpalveluselämässä ei ole
tapahtunut suuria muutoksia. Erityisjumalanpalvelusten ja teemallisten jumalanpalvelusten
määrä on lisääntynyt. Jumalanpalvelusten osallistujamäärät eivät ole juurikaan laskeneet.
Seurakunnan perustehtävä, keskittyminen olennaiseen, moninaisuuden ja päällekkäisyyksien
karsiminen ovat korostuneet niukkenevien resurssien myötä.
Yleiset arvomaailman muutokset heijastuvat kirkkoon ja seurakuntaelämään. Kynnys
seurakunnasta irtautumiseen ja kirkosta eroamiseen on laskenut.
2. a. Miten arvioitte seurakuntaelämän muuttuvan kymmenen seuraavan vuoden
aikana?
Seurakunnan jäsenmäärä jatkaa laskuaan, mikäli ei tapahdu muutoksia elinkeinoelämässä ja
synny uusia työpaikkoja. Seurakunnassa aktiivisesti toimiva jäsenistö ikääntyy ja jää aikanaan
pois toiminnoista, eikä heidän tilalleen tule samassa suhteessa aktiivisia toimijoita. Ihmiset
eivät sitoudu pitkäaikaisiin palvelutehtäviin kuten ennen, jonka vuoksi projektiluontoisuus
lisääntyy.
Työntekijämäärissä ei tapahdu ainakaan lisääntymistä, joten vapaaehtoisten merkitys kasvaa
ja vapaaehtoiset kantavat entistä suurempaa vastuuta. Seurakuntaan kasvaa uusi
vapaaehtoisten sukupolvi.
Moniarvoisuus lisääntyy ja yhteiskunnan rakenteiden muutokset, kuten palvelujen
väheneminen, vaikuttavat ihmisten elämään. Seurakunnan tukea ja toimintoja tarvitaan, ja
diakoniatyön ja sielunhoidon tarve lisääntyy.
Seurakunnan jäsenmäärän laskiessa talous tiukkenee, mikä tarkoittaa rakenteiden ja toimintojen jatkuvaa kehittämistä. Kiinteistöjä vähennetään (Mellikan leirikeskus?) ja tukitoimia ulkoistetaan. Tämä tarkoittaa muutoksia seurakuntaelämässä, toiminnoissa, valinnoissa ja pai-
17
nopisteissä. Pitäydytään entistä enemmän seurakunnan perustehtävässä ja olennaisessa. Toiminta yhtenäistyy entisestään. Alueelliset erot säilyvät hengellisessä työssä ja toiminnoissa.
Seurakuntien rakenteet jatkavat muuttumistaan hallinnollisesti ja taloudellisesti suuremmiksi
yksiköiksi. Todennäköistä on, että kymmenen vuoden kuluttua toimintaympäristö on
laajempi. Olennainen toiminta säilyy, ja seurakunta hoitaa sille kuuluvaa tehtävää, missiota.
Syntyy myös uutta ja uusia tapoja toimia muuttuvissa olosuhteissa.
2. b. Miten nämä muutokset vaikuttavat seurakuntatyön painopisteisiin ja
toteutukseen?
Tulevaisuudessa tullaan pitäytymään entistä enemmän seurakunnan perustehtävässä ja
kaikista olennaisimmassa, koska moninaisuuteen ei ole varaa eikä mahdollisuuksia.
Mahdollisuutena on uusien toimintatapojen löytäminen. Toimintoja kehitetään ja toteutetaan
uusin tavoin. Seurakuntalaiset kantavat entistä suurempaa vastuuta osallistumalla
seurakuntatyöhön. Seurakuntaelämä voi olla tulevaisuudessakin laajaa ja monipuolista.
Seurakuntalaisissa on voimavaroja ja osaamista, mikä voi koitua seurakuntaelämän hyväksi.
Seurakuntatyö mitoitetaan vallitseviin olosuhteisiin huomioimalla väestö, tarpeet ja resurssit.
Esimerkiksi jumalanpalvelusten pitäminen joka pyhä kaikissa neljässä kirkossa ei ole
tarkoituksenmukaista väestön ja osallistujamäärien vähetessä. Jumalanpalveluselämä,
diakonia, kristillinen kasvatus ja sielunhoito tulevat pysymään keskeisinä.
3. Miten seurakunnan perustehtävä ilmenee toiminta- ja taloussuunnitelmassa?
Seurakunnan perustehtävä on määritelty strategiassa. Perustehtävään ja strategiaan palataan
toiminta- ja taloussuunnitelmaa tehtäessä. Toiminta- ja taloussuunnitelma laaditaan
seurakunnan perustehtävän toteuttamiseksi. Työalojen toiminnalliset tavoitteet johdetaan
perustehtävästä käsin.
Kirkkovaltuustossa hyväksyttävässä varsinaisessa talousarviossa ja toimintasuunnitelmassa
työalojen tehtävät ja tavoitteet on ilmaistu lyhyesti ja ytimekkäästi, ja ne on yhdistetty
talouslukuihin.
4. Miten seurakunnan perustehtävää hyödynnetään motivoitaessa työntekijöitä ja
luottamushenkilöitä?
Seurakunnan perustehtävän esillä pitäminen on keskeistä. Perustehtävä ilmaisee, mitä varten
seurakunta on olemassa ja mikä on yhteinen tehtävämme. Perustehtävä on sisäänrakennettu
seurakunnan elämään, toimintaan ja tehtäviin.
Seurakunnan toimintakulttuurissa ja hallinnossa perustehtävää pidetään esillä ja sen äärelle
palataan. Toimintaa suunniteltaessa ja tavoitteita asetettaessa kysytään, miten tämä palvelee
tai edistää seurakunnan perustehtävää. Miksi olemme olemassa ja mikä on tehtävämme?
Perustehtävä nostetaan esille johtamispuheissa, palautteessa ja kiittämisissä.
Hallinnon kokoukset, työntekijöiden kokoukset ja muut yhteiset kokoontumiset aloitetaan
rukouksella, virrellä tai alkuhartaudella. Hartauksia pitävät kaikki toiminnallisen puolen
työntekijät vuorollaan. Kaksi kertaa vuodessa (kesäkauden ja syyskauden avaus) on koko
työyhteisölle suunnattu viikkomessu. Kerran kuukaudessa on työyhteisön aamuhartaus ja
18
yhteinen aamupala. Työntekijöiden virkistyspäivään, joulujuhlaan ja yhteisiin kokoontumisiin
liittyvät hartaus ja rukous.
Jumalanpalvelus on keskeisessä asemassa. Valtuustokauden alussa uudet luottamushenkilöt
siunataan tehtäväänsä. Seurakunnan toiminnan, työntekijöiden ja luottamushenkilöiden
puolesta rukoillaan jumalanpalveluksissa. Seurakunnan työntekijät ja luottamushenkilöt
osallistuvat jumalanpalvelusten palvelutehtäviin, kuten tekstien lukemiseen, kolehdin
kantamiseen, kuorolauluun, esirukoukseen ja ehtoollisavustukseen.
Kirkon henkilöstökoulutuksen, kehityskeskustelujen, mentoroinnin, vertaistuen, kokousten,
neuvottelupäivien ja työnohjauksen kautta perustehtävää voidaan hyödyntää työntekijöiden ja
luottamushenkilöiden motivoimiseksi ja tukemiseksi.
5. Kuvaus seurakunnan toiminnan ja talouden suunnitteluprosessin eri vaiheista
Seurakunnan toiminnan ja talouden suunnittelu alkaa talousarvio- ja toimintavuotta edeltävän
vuoden maaliskuussa. Vuoden 2015 toiminnan ja talouden suunnittelu alkoi maaliskuussa
2014. Kirkkoneuvosto asettaa huhtikuussa talousarviokehykset, joiden puitteissa toimintaa
suunnitellaan. Tämä on kirkkoneuvoston ensimmäinen käsittely.
Viime vuosina kirkkoneuvosto on linjannut, että talouden tasapainottamiseksi kulujen nettokasvua saa olla vain palkkojen nousun verran. Toiminnan ja talouden suunnittelua jatketaan
kirkkoneuvoston asettaman talousarviokehyksen puitteissa. Huhtikuussa kirkkoherra ja talousjohtaja tiedottavat työntekijäkokouksissa toiminnan ja talouden suunnittelusta. Tässä vaiheessa palataan seurakunnan strategian, perustehtävän ja strategiassa asetettujen toiminnallisten painopisteiden äärelle. Toiminta- ja taloussuunnitelmasta keskustellaan kokonaisuutena
työntekijäkokouksessa. Tällöin pohditaan seurakunnan keskeistä tehtävää, painopisteitä ja sitä, mihin olisi hyvä panostaa.
Talousjohtaja toimittaa hyvissä ajoin huhtikuussa jokaiselle työntekijälle yksityiskohtaiset
kirjalliset ohjeet talousarvion ja toimintasuunnitelman laatimiseksi. Talousarvion ja toiminnan
suunnittelun tueksi jaetaan seuraavat asiakirjat: budjetin laadintapohja, työajan jakautumislomake sekä lomakepohja työalan tehtävien ja toiminnallisten tavoitteiden laatimiseksi. Työalan
tehtävä ja toiminnalliset tavoitteet kirjataan lyhyesti ja ytimekkäästi. Toiminta- ja taloussuunnitelman laadinta jatkuu kunkin työalan koordinaattorin tai työalavastaavan johdolla huhti- ja
toukokuun ajan. Suunnitelmaa käsitellään ja laaditaan yhteistyönä työalojen tiimeissä ja vastuuryhmissä. Kappeliseurakuntien papeilla on mahdollisuus näkökulmien esittämiseen.
Kappeliseurakuntien papit valmistelevat yhteistyössä kappelineuvostojen (kappelineuvoston
ensimmäinen käsittely) kanssa kappeliseurakuntia koskevat ehdotukset toiminta- ja taloussuunnitelmaan huhti- ja toukokuun aikana. Kappeliseurakuntien papit tekevät ehdotuksen kaikista kappeliseurakuntaa koskevista määrärahoista ja suunnitelmista kiinteistöt ja hautausmaat
mukaan lukien ja yhteisiä työmuotoja lukuun ottamatta. Koko seurakunnan yhteinen kiinteistötyöryhmä käsittelee koko seurakunnan, myös kappeliseurakuntien, kiinteistöjä koskevat remontit ja korjaukset, jotka tulevat toiminta- ja taloussuunnitelmaan. Työalan koordinaattorin
ja kappeliseurakuntien pappien vastuulla on toimittaa työalansa ja kustannuspaikkansa talousarvioesitykset ja toimintasuunnitelmat toukokuun loppuun mennessä taloustoimistoon.
Alkusyksyn aikana taloustoimistossa valmistellaan ja kootaan yhteen saatuja toiminta- ja taloussuunnitelmaesityksiä. Tässä vaiheessa käydään mahdollisia keskusteluja johdon kesken,
19
jolloin pohditaan, vaikuttaako suunnitelma realistiselta seurakunnan taloudellisiin resursseihin
nähden. Saatuihin ehdotuksiin ei kuitenkaan tässä vaiheessa tehdä ainakaan merkittäviä muutoksia.
Lokakuussa valmisteltu toiminta- ja taloussuunnitelmaesitys tulee kirkkoneuvostoon.
Kirkkoneuvostossa suunnitelma esitellään ja siitä keskustellaan. Tämä on kirkkoneuvoston
toinen käsittely. Tässä vaiheessa kirkkoneuvosto voi tehdä suunnitelmaan muutoksia talousjohtajan esittelystä. Käsittelyn jälkeen kirkkoneuvosto lähettää suunnitelman edelleen kappelineuvostoihin lausuntoa varten. Kappelineuvostot kokoontuvat loka–marraskuussa käsittelemään toiminta- ja taloussuunnitelmaa ja antavat siitä lausuntonsa ja mahdolliset muutosesitykset. Tämä on kappelien toinen käsittely.
Marraskuussa kirkkoneuvosto käsittelee kolmannen kerran toiminta- ja taloussuunnitelman
ottaen huomioon kappelineuvostojen lausunnot ja lähettää sen viimeistään tässä vaiheessa
kirkkovaltuuston käsittelyyn. Joulukuussa toiminta- ja taloussuunnitelma esitellään kirkkovaltuustossa, jossa siitä lopullisesti päätetään.
Kokonaissuunnittelussa otetaan huomioon erityisesti seuraava talousarviovuosi. Suunnitelmaa
laadittaessa huomioidaan kuitenkin myös seuraavat kaksi toimintavuotta. Siksi toiminnan ja
talouden painopisteet asetetaan pitkäjänteisesti, realistisesti ja seurakunnan strategian linjausten mukaisesti. Kirkkovaltuustossa hyväksyttävässä toiminta- ja taloussuunnitelmassa on vain
lyhyesti määritelty työalojen tehtävät ja toiminnalliset tavoitteet. Suunnitelma ei siis ole luonteeltaan yksityiskohtainen. Siksi kukin työala laatii lisäksi vuosi- ja kausisuunnitelmat, joissa
on yksityiskohtaisemmin kuvattu työalan suunnitelmia, toimintoja ja tavoitteita. Vuosi- ja
kausisuunnitelmat johdetaan seurakunnan strategiasta sekä kirkkovaltuuston hyväksymästä
toiminta- ja taloussuunnitelmasta. Myös kappeliseurakunnat laativat vuosi- ja kausisuunnitelmat keskeisistä toiminnoistaan. Kappeliseurakuntien vuosi- ja kausisuunnitelmissa otetaan
huomioon kappelien erityispiirteet.
Vuosi- ja kausisuunnitelmat laaditaan koordinaattorin tai vastaavan työntekijän johdolla.
Suunnittelu tapahtuu yhteistyönä työntekijäkokouksissa, työalan tiimeissä, vastuuryhmissä ja
kappeliseurakuntien osalta myös kappelineuvostoissa.
Toiminnan ja talouden suunnitteluun liittyy myös toiminnan arviointi. Toimintakertomuksessa arvioidaan, miten toiminnalliset tavoitteet ja suunnitelmat on saavutettu ja mitä on tehty.
Tilinpäätös kertoo, miten talousarvio on ohjannut työtä ja miten siinä on pysytty. Tilinpäätöksestä nähdään, mitä on saatu aikaan ja mitä on tehty käytössä olleilla resursseilla. Toimintakertomukseen kirjataan lyhyt arvio toiminnasta työaloittain ja kustannuspaikoittain. Toimintakertomuksen lisäksi laaditaan vuosikertomus, joka on yksityiskohtaisempi historiikki toiminnasta. Toimintaa arvioimalla voidaan työtä edelleen suunnitella ja kehittää. Myös toimintakertomuksen laatimisesta annetaan yksityiskohtaiset ohjeet. Toimintakertomusta ja toimintatilastoja käsitellään tammikuussa työntekijäkokouksissa, työtiimeissä ja vastuuryhmissä.
Toimintakertomukset ja tilastot palautetaan seurakunnan johdolle ja taloustoimistoon tammikuun loppuun mennessä.
Tilinpäätös ja toimintakertomus esitellään ja käsitellään kirkkoneuvostossa maaliskuussa. Tilintarkastajat käyvät läpi toimintaa ja tilejä maaliskuussa. Tilintarkastuskertomus saadaan
kirkkoneuvoston käsittelyyn huhtikuussa. Tilinpäätös ja toimintakertomus esitellään toukokuussa kirkkovaltuustolle, jossa se käsitellään ja tehdään päätökset tilien hyväksymisestä ja
20
vastuuvapauden myöntämisestä tilivelvollisille. Toiminnan suunnittelu ja sen arviointi tapahtuvat osittain rintarinnan ja lomittain niin ajallisesti kuin ajatuksellisesti.
6. Seurakuntien yhteistyö ja vireillä olevat suunnitelmat
Seurakunta tekee yhteistyötä Palvelevan puhelimen, perheneuvonnan, Keski-Suomen
kehitysvammatyön ja Jyväskylän sairaalasielunhoidon järjestämiseksi. Seurakunta kuuluu
Jyväskylän IT-aluekeskukseen. Tämä on jo olemassa olevaa seurakuntien välistä yhteistyötä.
Diakoniatyössä tehdään yhteistyötä erityisryhmien leiri- ja toimintapäivien toteuttamiseksi
Saarijärven, Karstulan ja Kyyjärven kanssa. Rovastikuntatason kokoontumisia ja neuvotteluja
on riippuen työalasta.
Seurakunnassa on viritelty keskustelua lähitulevaisuuden rakennemuutoksista. Lapuan
hiippakunta aloitti alustavan kartoittamisen seurakuntien yhteistyösuunnista. Näissä
kartoituksissa seurakunta on ollut mukana avoimin asentein.
7. Seurakunnan voimassa oleva kiinteistösuunnitelma
Voimassa oleva kiinteistösuunnitelma (strategia vuoteen 2015): ”Seurakunnan omistuksessa
pidetään kiinteistöjä, jotka palvelevat seurakunnan perustehtävää tai joista seurakunta saa nettotuottoja toimintansa rahoittamiseen. Seurakunta pyrkii luopumaan toiminnalle tarpeettomista tai taloudellisesti tuottamattomista kiinteistöistä. Ensi vaiheessa seurakunta laittaa myyntiin
niin sanotun Leuhunkosken määräalan ja Tarvaalan pappilan Saarijärvellä sekä omakotitontteja, pappilan ja kanttorilan Kivijärvellä. Kesällä 2009 vapautuvan Kannonkosken pappilan
myymistä harkitaan myös, ellei pappilasta saada jatkossa nettotuottoa vuokrasopimuksella.”
Kiinteistötyötyhmässä 19.2.2014 todettiin lisäksi seuraavaa: ”Strategian mukainen kiinteistösuunnitelma on toteutunut siten, että Kivijärven ja myös Kannonkosken pappilat on myyty.
Tarvaalan pappilan alueelle on valmistumassa asemakaavamuutos, joka mahdollisesti auttaa
myyntitoimia nyt määräaikaisesti vuokratun pappilan suhteen. Seurakunnan kiinteistösuunnitelma uusitaan osana strategiatyöskentelyä.”
21
II Työalat
A. JUMALANPALVELUSELÄMÄ JA KIRKKOMUSIIKKI
1.
Mitkä ovat työalan painopisteet ja keskeiset tavoitteet?
Tavoitteena on yhteisöllisyyden ja vuorovaikutuksen lisääminen, seurakuntalaisten aktivointi
ja mukaan saaminen palvelutehtäviin. Jumalanpalvelusten osallistujamäärät kasvatetaan tai
ainakin säilytetään nykyisellä tasolla. Lapsiperheiden ja nuorten tavoittamiseen ja mukaan
saamiseen panostetaan. Jumalanpalveluselämä suunnitellaan hyvin ja organisoidaan resurssit
huomioon ottaen. Jumalanpalvelukset radioidaan Saarijärven kirkosta. Kuorotoimintaa kehitetään kaikissa jumalanpalvelusyhteisöissä. Kirkollisten toimitusten jumalanpalvelusluonnetta
vahvistetaan.
2.
Kuinka työalan toiminnan suunnittelu ja painopisteet liittyvät muiden työalojen ja
seurakunnan kokonaissuunnitteluun ja painopisteisiin?
Jumalanpalvelus on seurakuntaelämän keskus. Työaloilla on yhteys jumalanpalvelukseen.
Kaikki työalat osallistuvat jumalanpalvelusten suunnitteluun jossain määrin.
3.
Miten asetetut tavoitteet on saavutettu?
Seurakuntalaisten aktivointi on toiminut hyvin. Seurakuntalaiset ovat esimerkiksi tekstinlukijoina, ehtoollisavustajina ja kirkkokahvien laittajina. Osallistujamäärät on säilytetty. Radioseurakunta on laaja. Jumalanpalvelusten kokonaissuunnittelu on toiminut hyvin.
4.
Miten työala osallistuu jumalanpalveluselämän suunnitteluun ja toteutukseen?
Seurakunnassa tehdään koko seurakunnan kattava jumalanpalvelusten kokonaissuunnitelma,
joka sisältää jumalanpalvelusten toimitusajat sekä pappien, kanttorien ja suntioiden toimitusvuorot. Kolme kertaa vuodessa laadittava kokonaissuunnitelma sisältää kaikki neljä jumalanpalvelusaluetta. Tämän jälkeen laaditaan tarkempi suunnitelma alueittain. Sitten suunnitellaan
kuorojen avustusvuorot, lukijat, ehtoollisavustajat, solistit ja niin edelleen. Lopuksi tehdään
jumalanpalveluskohtainen suunnittelu.
5.
Mitkä ovat nykyisen toiminnan vahvuudet ja heikkoudet?
Jumalanpalvelusten organisointi ja kokonaissuunnittelu kolme kertaa vuodessa on todettu hyväksi. Vahvuuksia ovat kyläkuntien kirkkopyhät kappeliseurakunnissa, lasten hartaudet ja
koululaisjumalanpalvelukset sekä yleensä rikas jumalanpalveluselämä sekä jumalanpalvelusten radiointi. Lapsiperheiden tavoittaminen pääjumalanpalveluksiin ja kynnyksen madaltaminen jumalanpalveluksiin ja kuoroihin tulemiseksi on haaste.
6.
Mitkä ovat työalan tulevaisuuden mahdollisuudet ja uhat?
Mahdollisuuksia ovat vapaaehtoisten sitouttaminen toimintaan ja seurakuntalaisten yhä aktiivisempi osallistuminen jumalanpalvelusten toteuttamiseen. Monimuotoinen jumalanpalveluselämä, jossa eri kirkot huomioidaan, on mahdollisuus. Uhkana on väestön ikääntyminen ja
väheneminen sekä nuorempien vieraantuminen jumalanpalveluselämästä.
22
7.
Miten vapaaehtoistoiminnan kehittäminen on otettu huomioon työalan suunnitelmissa?
Esimerkkeinä vapaaehtoistoiminnan kehittämisestä ovat: kausisuunnitelmat lukijoista, kolehdinkantajista ja ehtoollisavustajista, suunnitelmat kirkkokahveista ja toimijoista niissä sekä
kuorolaisten rekrytointi ja musiikkiavustajien hankkiminen.
B) KRISTILLINEN KASVATUS
1. Mitkä ovat työalan painopisteet ja tavoitteet?
Lapsityö:
Lapsityön tavoitteena on tarjota kristillistä kasvatusta ja siten tukea perheitä koko seurakunnan alueella päiväkerhojen ja perhekerhojen kautta. Tavoitteena on myös lapsille suunnattujen
erityisjumalanpalvelusten järjestäminen sekä perhejumalanpalvelusten elävöittäminen koko
seurakunnan alueella.
Varhaisnuorisotyö:
Varhaisnuorisotyön tehtävä on kohdata varhaisnuoria ja vahvistaa evankeliumin ja ihmisarvoisen elämän toteutumista heidän elämässään. Toiminnalliset tavoitteet ja painopisteet ovat:
kappeliseurakunnissa tehtävän varhaisnuorisotyön kehittäminen, koulutyö ja positiivisten kokemusten antaminen seurakunnasta.
Nuorisotyö:
Nuorisotyön keskeisenä tavoitteena on nuorten hengellisen kasvun tukeminen, nuorten
sitouttaminen kotiseurakuntaan ja yhteistyön edelleen kehittäminen eri tahojen kanssa.
Tehtävänä on varustaa nuoria elämään kristittynä, levittää evankeliumia nuorten keskuudessa
ja edistää ihmisarvon toteutumista heidän elämässään.
Rippikoulutyö:
Rippikoulutyön keskeisenä tavoitteena on kertoa nuorelle siitä uskosta, johon hänet on lapsena kastettu. Rippikoulu on matka kohti aikuisempaa ja omakohtaisempaa uskoa.
Rippikoulutyö linkittyy vahvasti muihin seurakuntamme strategiassa esitettyihin
painopisteisiin. Rippikoulukauden keskiössä ovat kasvatus, julistus, diakonia ja lähetys.
Nuoret aikuiset:
Nuorten aikuisten työlle ei ole asetettu erillisiä painotusalueita. Nuorten aikuisten parissa tehtävä työ on jatkoa nuorten parissa tehtävälle työlle. Tavoitteena on kuitenkin ensisijaisesti tavoittaa nuorten aikuisten kieli ja tämän päivän kysymykset.
2. Kuinka työalan toiminnan suunnittelu ja painopisteet liittyvät muiden työalojen ja
seurakunnan kokonaissuunnitteluun ja painopisteisiin?
Lapsityö:
Päiväkerhokauden loputtua lastenohjaajat keskittyvät kesän varhaisnuorten leirien
suunnitteluun ja valmisteluun sekä toteuttavat leirit. Jumalanpalvelussuunnittelussa
lastenohjaajat ovat mukana perhejumalanpalveluksia suunniteltaessa.
23
Varhaisnuorisotyö:
Varhaisnuorisotyötä on suunniteltu ja toteutetaan siten, että seurakunnan perustehtävä tulee
tehtyä. Varhaisnuorisotyössä käytetään lapsille sopivaa kieltä ja keinoja. Varhaisnuorisotyö
osallistuu perhejumalanpalvelusten toteutuksiin, ja koululaiset osallistuvat
koululaisjumalanpalveluksiin.
Nuorisotyö:
Nuorisotyö lähtee liikkeelle samasta ajatuksesta kuin koko seurakunnan strategia eli
Jeesuksen asettamasta kaste- ja lähetyskäskystä. Evankeliumia viedään eteenpäin nuorten
omalla kielellä. Nuorten parissa, kuten muidenkin seurakuntalaisten kanssa, pyritään
toimimaan niin, että heissä syntyy ja kasvaa usko kolmiyhteiseen Jumalaan. Samoin koko
seurakunnan toimintaa määrittävät arvot - sitoutuminen Raamattuun ja luterilaiseen
tunnustukseen, kaikkien ihmisten kunnioittaminen, yhteisöllisyys, avoimuus, vastuullisuus ja
kohtuullisuus - pyritään huomioimaan myös nuorisotyössä.
Rippikoulutyö:
Erityisesti yhteistyö diakoniatyön kanssa on hyvää ja hedelmällistä. Koko rippikoulukauden
rippikoulussa kulkee mukana diakoninen ulottuvuus.
Nuoret aikuiset:
Nuoria aikuisia on paikkakunnalla melko vähän, ja monet paikalliset elävät jo nuorissa
perheissä ja kohtaavat seurakunnan lapsityön kautta.
3. Miten asetetut tavoitteet on saavutettu?
Lapsityö:
Lapsille suunnattuja perhejumalanpalveluksia on järjestetty kaikissa seurakunnan kirkoissa.
Kappeleissa jumalanpalveluksista ovat vastanneet lähinnä kappelien työntekijät, ja Saarijärvellä lastenohjaajat ovat vastanneet havainnollistamisesta. Adventti- ja pääsiäishartaus kokoavat seurakunnan kaikissa kirkoissa hyvin väkeä, ja hartauksia on tarjottu myös alakoulujen
puolelle. Erityisjumalanpalveluksena on ollut vauvakirkko Saarijärvellä. Vauvakirkkoon on
henkilökohtaisella kutsulla kutsuttu vuoden aikana kastetut vauvat. Kappeleissa kastettuja on
ollut sen verran vähän, että heitä on muistettu jumalanpalveluksen yhteydessä tiettyinä pyhinä. Kaikki kastetut lapset saavat seurakunnan lahjana kastekassin, jossa on kastekynttilä, vapaaehtoisten kutomat tossut, ”Aika pyhä” -kirja, Kristillisen kasvatuksen teesit -vihkonen sekä kortti.
Varhaisnuorisotyö:
Toiminnalle asetetut tavoitteet on osin saavutettu hyvin. Kouluissa tehtävä työ on hyvää:
seurakunta on kaikkiin kouluihin tervetullut ja seurakunnan toiminnalla on oma paikkansa
kouluissa. Varhaisnuorille on pystytty antamaan seurakunnasta erilaisia positiivisia
kokemuksia retkien, kerhojen ja leirien kautta. Kappeleissa tehtävä varhaisnuorisotyö on
jäänyt vähälle. Työntekijätilanne oli pitkään vaikea, joten aikaa ja resursseja ei ole ollut. Tätä
toimintaa tullaan jatkossa edelleen kehittämään.
Nuorisotyö:
Nuoria on säännöllisesti toiminnassa mukana noin kolmekymmentä. Tämä on hyvä määrä
nuoria, mutta aina lisääkin toimintaan mahtuisi. Nuorisotyössä suurena haasteena ovat olleet
työntekijävaihdokset, mikä on aiheuttanut ajoittain suuriakin heittoja nuorten aktiivisuudessa.
24
Tällä hetkellä tilanne on kuitenkin vakaa ja nuoret ovat aktiivisia erilaisissa projekteissa sekä
säännöllisessä viikkotoiminnassa.
Uusia nuoria tulee rippikoulutyön kautta jatkuvasti. Nuorissa syntyy usko kolmiyhteiseen
Jumalaan, ja he haluavat kasvaa tässä uskossa ja kuulua uskovien nuorten yhteisöön.
Isoskoulutukseen tulee mukaan joka vuosi noin 10–20 nuorta, mutta toiminnassa on mukana
myös nuoria, jotka eivät ole isoskoulutuksessa. Nuorten hengellisen kasvun tukemiseksi on
vuoden 2013 aikana aloitettu riparin käyneiden raamattupiiri, jonka tarkoitus on rohkaista
nuoria lukemaan Raamattua ja esittämään kysymyksiä ja omia pohdintojaan Jumalan Sanan
äärellä.
Kouluyhteistyö on keskeisessä asemassa nuorisotyön viikkotoiminnassa. Nuoria tavataan
viikoittain Saarijärven yläkoululla järjestettävässä koulukahvilassa, joka toimii yhteistyössä
kaupungin nuoriso-ohjaajan kanssa. Lisäksi yhteistyötä koulun kanssa tehdään
aamunavausten ja erilaisten projektien muodossa. Myös rippikouluasioissa yhteistyö on
tiivistä ja toimivaa. Kaupungin nuorisotyö ja koulu ovat seurakunnan keskeisimmät
yhteistyötahot. Myös rovastikunnan nuorisotyönohjaajien kanssa järjestetään yhteisiä
tapahtumia, kuten sählyturnauksia, yhteinen isoskoulutuspäivä ja nuorteniltavierailuja.
Rippikoulutyö:
Rippikoulutyössä asetetut tavoitteet on saavutettu hyvin. Oma leirikeskus on mahdollistanut
hyvin yhdenmukaisen leiritoiminnan. Ennakkojakson järjestäminen on haaste kappeliseurakunnissa, etenkin Kannonkoskella ja Kivijärvellä. Säännöllistä nuorten viikkotoimintaa ei
kappeleissa ole vähäisten työntekijäresurssien vuoksi. Tämä vaikuttaa osaltaan nuorten samaan kuvaan seurakunnasta. Nuorisotyön tilanne heijastuu vahvasti myös rippikoulutyöhön.
Nuoret aikuiset:
Nuorten aikuisten toiminta ei ole erimuotoisista yrityksistä huolimatta tavoittanut kohderyhmäänsä.
4. Miten työala osallistuu jumalanpalveluselämän suunnitteluun ja toteutukseen?
Lapsityö:
Pikkulapsiperheille suunnatut perhejumalanpalvelukset suunnitellaan hyvissä ajoin pappien ja
kanttorien kanssa. Lastenohjaajat vastaavat yleensä jumalanpalveluksen
havainnollistamisesta.
Varhaisnuorisotyö:
Varhaisnuorisotyö osallistuu perhejumalanpalvelusten toteuttamiseen noin kerran vuodessa.
Nuorisotyö:
Nuorisotyö osallistuu jumalanpalveluselämän suunnitteluun ja toteutukseen muutaman kerran
vuodessa. Rippikoulun ennakkojakso päättyy nuortenmessuun, joka on kokonaisuudessaan
nuorisotyöntiimin ja nuorten vastuulla. Lisäksi nuoret osallistuvat perhemessujen,
konfirmaatioiden, tuomasmessujen ja iltamessujen toteutukseen. Nuoret vastaavat yleensä
musiikista, tekstien lukemisesta, kolehdin keruusta ja avustavat esirukouksessa.
Rippikoulutyö:
Jumalanpalveluselämä toteutuu osana rippikoulun kokonaisuutta. Nuoret osallistuvat messuopetukseen jumalanpalveluksen yhteydessä. Rippikoululaisia voisi rohkaista vielä enem-
25
män palvelutehtäviin näissä messuissa eikä vain konfirmaatiossa. Rippikouluryhmät saavat
olla mukana tekemässä omaa konfirmaatiomessuaan esimerkiksi kirjoittamalla rukouspyyntöjä ja toimimalla erilaisissa tehtävissä messun aikana.
Nuoret aikuiset:
Nuoret aikuiset osallistuvat yksilöinä jumalanpalvelusten toteuttamiseen erityisesti
tuomasmessujen kautta.
5. Mitkä ovat nykyisen toiminnan vahvuudet ja heikkoudet?
Lapsityö:
Kerhotoimintaa on pystytty tarjoamaan kaikille halukkaille lapsille seurakunnan alueella.
Kannonkoskella ei ole ollut riittävästi lapsia kerhoryhmän aloittamista varten. Päivä- ja
perhekerhoja ohjaavat koulutetut lastenohjaajat. Toimintamalli on hyvin haavoittuvainen
esimerkiksi sairausloman sattuessa, sillä lastenohjaajia on yhteensä kolme ja osa kerhoista on
yksin pidettäviä. Seurakunta on pinta-alallisesti suuri, joten kerhopaikasta toiseen siirtyminen
vie aikaa. Kerhopaikat ovat usein lapsille huonosti sopivia. Yhteinen suunnitteluaika eri
työalojen kanssa on ”kortilla”, kun kaikilla on kädet täynnä töitä.
Varhaisnuorisotyö:
Nykyisen toiminnan vahvuudet ovat koulutyö, vakiintunut kerhotoiminta ja yhteistyö
kaupungin nuorisotoimen kanssa. Vahvuus on myös hyvä yhteistyö rovastikunnan kanssa.
Heikkouksia ovat parin viime vuoden aikana olleet leirien suosion pienentyminen ja
kerhonohjaajien saamisen vaikeutuminen. Kerhot vaativat nuorisotyönohjaajan työpanosta
enemmän kuin aiemmin.
Nuorisotyö:
Nykyisen toiminnan vahvuuksina ovat yhteistyö koulun kanssa ja vakiintunut viikkotoiminta,
johon osallistuu säännöllisesti noin 40 nuorta. Nuorisotyössä on jatkuvuutta, ja nuoret tietävät
jo odottaa jokavuotisia tapahtumia, leiriä ja retkiä. Työntekijät ja tilat ovat nuorille tuttuja ja
helposti lähestyttäviä.
Haasteena on selkeästi kappeliseurakuntien nuorisotyö. Nuoria on alueilla vähän, ja heille on
välimatkojen ja resurssien takia erittäin vaikea järjestää säännöllistä toimintaa. Tämä näkyy
nuorten negatiivisessa asenteessa seurakuntaa ja rippikoulua kohtaan. Erityisesti
isoskoulutuksen järjestäminen on haastavaa välimatkojen ja vähäisen osallistuja määrän takia.
Heikkoutena on myös työntekijöiden vähyys. Erityisesti tämä vaikuttaa nuorteniltoihin, joissa
käy keskimäärin 30 nuorta, mutta parhaimmillaan jopa 50–60 nuorta. Tällaisia suosittuja
iltoja on joskus hankala ennustaa, jolloin ei osata varautua kahdella työntekijällä. Myös
normaaleina kolmenkymmenen nuoren iltoina yksi työntekijä on usein liian vähän.
Rippikoulutyö:
Rippikoulutyön vahvuus on sen hyvä, vakiintunut asema. Rippikoulun ja etenkin leirien suosio on pysynyt vakaana. Oma leirikeskus on hyvä perusta. Nuoret tulevat mielellään leirille
tuttuun paikkaan, jossa ovat ehkä olleet jo alakouluikäisinä leireillä. Jatkorippikoulun suosio
kertoo leirityön onnistumisesta.
Heikkoutena nykytilanteessa on kappelien asema. Isoskoulutuksen järjestäminen vain yhdelle
tai kahdelle nuorelle kappeleissa on lähes mahdotonta. Suhteiden luominen vanhempiin koko
26
seurakunnan alueella on pinnallista ja usein vain rippikoulujen aloitusinfon varassa. Kotien ja
perheiden kanssa tulisi käydä enemmän dialogia.
Nuoret aikuiset:
Nuorten aikuisten toimintaa ei seurakunnassamme tällä hetkellä ole selkeänä erillisenä työmuotona.
6.
Mitkä ovat työalan tulevaisuuden mahdollisuudet ja uhat?
Lapsityö
Nyt suunnitteilla oleva uusi varhaiskasvatuslaki, joka tarjoaisi maksutonta varhaiskasvatusta
kolmivuotiaasta alkaen neljä tuntia päivässä, on tulevaisuuden uhka.
Varhaisnuorisotyö:
Tulevaisuuden uhka saattaa olla koulujen tiukentuva linja seurakuntaa kohtaan. Uhka, mutta
toisaalta myös mahdollisuus, voi olla seurakuntien yhdistyminen. Rovastikunnan alueella on
tehty paljon yhteistyötä, joten siihen suuntaan yhdistyminen voisi olla hyväkin asia. Uhka
olisi se, jos leirikeskus tai nuorisotilat joskus myytäisiin. Saarijärven lukion kurssitarjonta on
muuttunut siten, että lukiolaiset eivät pysty toimimaan kerhonohjaajina, joten se tulee
näkymään myös tulevaisuudessa.
Nuorisotyö:
Nuorten toiminta on vakiintunutta, mutta on tärkeää kuunnella nuorten toiveita erilaisista
toimintamuodoista. Nuorisotyöllä on hyvät tilat, ja seurakunnan oma leirikeskus mahdollistaa
vapaan leiritoiminnan suunnittelun. Tulevaisuuden uhkana onkin, että tiukentuneen talouden
myötä joudutaan omasta leirikeskuksesta jossain vaiheessa luopumaan. Tällainen muutos
saattaisi vaikuttaa negatiivisesti leirien suosioon. Myös leirin suunnittelu vaikeutuisi jonkin
verran.
Nuorisotyöllä on myös hyvää yhteistyötä diakoniatyön kanssa. Tätä yhteistyötä on tärkeää
hyödyntää etenkin vanhempien nuorien kanssa. Kun isosaika alkaa olla ohi, voitaisiin nuorta
rohkaista löytämään oma paikkansa myös diakoniatyön vapaaehtoisena.
Kouluyhteistyö toimii tällä hetkellä hyvin, mutta työ on paljolti riippuvaista nykyisistä
rehtoreista. Kun rehtorimuutoksia tulee aikanaan viimeistään eläköitymisten myötä, on
mahdollista, että myös kouluyhteistyön luonne ja toimivuus muuttuvat.
Tulevaisuudessa on vastassa suuri muutoksia, jos ja kun seurakunnat yhdistyvät. Tässä
vaiheessa selvityksiä on hankala vielä sanoa, mihin asioihin muutos vaikuttaa. Kiristyvätkö
resurssit edelleen vai voisivatko yhdistymiset tuoda lisää työntekijäresursseja? Entä tulisiko
yhdistymisen myötä Saarijärven seurakunnan leirikeskukselle lisää käyttöä, jolloin se
voitaisiin säilyttää? Joka tapauksessa muutokset tulevat jollain tavalla vaikuttamaan
työntekoon.
Rippikoulutyö:
Tulevaisuudessa muutoksia rippikouluun ja etenkin leirielämään tulee jo jäsenmäärän laskun
myötä. Ikäluokat pienenevät, mikä vaikuttaa ainakin leirien määrään ja kokoon. Jo muutaman
vuoden kuluttua Kivijärveltä ja Kannonkoskelta tulee vain muutama nuori rippikouluun Saarijärvelle, jolloin omaa kappeliseurakuntien nuorille tarkoitettua rippikoululeiriä ei enää ole tar-
27
koituksenmukaista järjestää. Koko seurakunnan alueen nuoret sijoitettaisiin siis samoille leireille, mikä taas tuo oman haasteensa muun muassa konfirmaatioiden järjestämiseen. Konfirmaatioita ei voida enää järjestää jokaisen kotikirkossa.
Rippikoulutyön kautta saatetaan jatkossa liittyä yhä aktiivisemmin kirkkoon. Jos rippikoulun
suosio pysyy, moni nuori voi löytää rippikoulun kautta tiensä seurakuntaan ja sen jäseneksi.
Aikuisrippikouluille voi tulevaisuudessa olla yhä enemmän kysyntää.
Mikäli omasta leirikeskuksesta luovutaan, tulee se jotenkin vaikuttamaan rippikoulutyöhön.
Leirejä jouduttaneen järjestämään hajautetusti eri paikoissa, mikä osaltaan lisää työntekijöiden työmäärää. Isoskoulutuksen ja jatkoripariviikonlopun järjestämistä tulisi tällöin myös
harkita uudelleen.
Seurakuntaliitokset tai siirtyminen laajoihin yhtymiin avaa sekä uhkia että mahdollisuuksia.
Alueellinen rippikoulutyö saattaisi jopa kehittyä ja saada uutta sykettä, jos työvoimaa voitaisiin jakaa laveammalle alueelle. Toisaalta erilaiset leirikäytännöt ja muun muassa isospalkkiot
tulevat herättämään keskustelua.
Nuoret aikuiset:
Tulevaisuuden mahdollisuudet kätkeytyvät seurakuntalaisten omaan aktiivisuuteen ja haluun
luoda omanlaisia ja kutsuvia toimintamalleja. Seurakunnan tarjoamaa valmista pakettia ei
haluta niellä.
7. Miten vapaaehtoistoiminnan kehittäminen on otettu huomioon työalan
suunnitelmissa?
Lapsityö:
Vapaaehtoispankkiin on toivottu myös kerhomummoja ja -pappoja. Tällä hetkellä
päiväleiritoiminnassa sekä päiväkerholaisten toimintapäivillä on mukana ollut vapaaehtoinen
työntekijä.
Varhaisnuorisotyö:
Kerhonohjaajien ja isosten lisäksi varhaisnuorisotyössä ei juurikaan toimi vapaaehtoisia.
Nuorisotyö:
Edellisen vuoden aikana pidettiin nuortenilta, johon kutsuttiin säännöllisesti nuortenilloissa
käyvien nuorten vanhempia. Tätä toimintaa pyritään jatkamaan. Vanhempien taholta nousi
myös kiinnostus toimia vapaaehtoisina aikuisina nuortenilloissa työntekijän apuna. Tätä pyritään tulevaisuudessa kehittämään ja hyödyntämään.
Rippikoulutyö:
Vapaaehtoistoiminnan kehittämistä ei ole suoraan otettu huomioon rippikoulutyössä. Ajatuksia vapaaehtoisista yövahdeista tai avustajista on joskus mietitty. Isoset voidaan ymmärtää
vapaaehtoisina toimijoina, vaikka heille pientä korvausta leiristä maksetaankin. Isostoimintaa
kehitetään jatkuvasti osana nuorisotyötä. Isostoiminnan suosio on pysynyt vakaana, ja sen
kautta nuoria on tullut moniin palvelutehtäviin, etenkin jumalanpalveluksiin.
Nuoret aikuiset:
Vapaaehtoisten toimijoiden merkitys korostuu.
28
C) DIAKONIA JA YHTEISKUNNALLINEN TYÖ
1. Mitkä ovat työalan painopisteet ja keskeiset tavoitteet?
Diakoniatyön tavoitteena on parantaa ja eheyttää ihmistä yksilönä ja yhteisössä selviytymään
vaikeuksien keskellä. Kotikäyntityötä kehitetään kodeissa ja laitoksissa asuvien ikäihmisten
parissa. Vapaaehtoistyötä kehitetään koko seurakunnan yhteiseksi tehtäväksi. Diakoniatyötä
kehitetään niin, että se synnyttää seurakuntalaisissa vastuuta lähimmäisistä ja sitouttaa yhteisvastuulliseen elämäntapaan.
Yhteiskunnallisen työn painopisteitä ja tavoitteita ei ole määritelty omana työmuotonaan. Yhteiskunnallista työtä sisältyy merkittävästi esimerkiksi diakoniatyöhön, nuoriso- ja koulutyöhön, hautausmaiden, kulttuurillisesti arvokkaiden rakennusten ylläpitämiseen ja hoitamiseen
sekä väestörekisterin hoitamiseen. Mainittavaa on seurakunnassa aloitettu maahanmuuttajatyö, jonka tavoitteena on kutsua maahanmuuttajia mukaan seurakunnan elämään, toimia ekumeenisessa hengessä ja edistää uskontojen välistä ymmärrystä, rauhaa ja dialogia.
2. Miten työalan toiminnan suunnittelu ja painopisteet liittyvät muiden työalojen ja seurakunnan kokonaissuunnitteluun ja painopisteisiin?
Diakoniatyön suunnittelu ja painopisteet liittyvät seurakunnan perustehtävän määrittelyyn.
Diakoniakasvatus on esillä erityisesti yhteistyössä seurakunnan kasvatustyön kanssa. Muiden
työalojen kanssa tehdään yhteistyötä eri tehtävien ja tapahtumien kautta.
3. Miten asetetut tavoitteet on saavutettu?
Kotikäyntityö ikäihmisten parissa on tavoittanut hyvin laitoksissa, hoivakodeissa ja sairaalassa olevat vanhukset. Samoin 70-, 75- ja 80-vuotiaat on tavoitettu kattavasti yhteisillä syntymäpäivillä. 85-, 90- ja yli 90-vuotiaat on kohdattu henkilökohtaisilla onnittelukäynneillä. Kodeissa asuvien vanhuksien tavoittaminen on edelleen kehittämisen alla. Diakoniatyölle kotikäyntipyyntöjä välittävät työalan yhteistyökumppanit sosiaalitoimesta, palveluohjauksesta,
vanhusten omaiset, vastuuryhmien ja työseurojen jäsenet. Kotikäyntikulttuurissa on alueellisia
eroja seurakunnan sisällä. Tiedottamista ja yhteistyötä on hyvä kehittää edelleen.
Vapaaehtoistyön kehittäminen koko seurakunnan tehtäväksi on ollut kehittämisen alla jo pitkään ja on edelleen. Diakoniatyöllä on toimiva vapaaehtoistoimijoiden verkosto, jota on vahvistettava kutsumalla ja tarjoamalla mielekästä tekemistä uusille toimijoille. Diakoniatyön
vapaaehtoistoiminnan tueksi yhteen diakonian viroista on liitetty vastuu tästä sektorista. Tämänkin tavoitteen eduksi olisi esite, joka voisi olla seurakunnan kotisivujen yhteydessä.
Lähimmäisvastuun ja vastuullisen elämäntavan viestiminen on pitkän tähtäyksen toimintaa.
Sitä edustaa diakoniakasvatus, jota toteutetaan muun muassa rippikoulu- ja nuorisotyössä,
jossa nuoret saavat kokemuksia auttamisesta ja lähimmäisyydestä. Yhteisvastuukeräys nostaa
vuosittain esille diakoniatyön ajankohtaisia asioita niin kotimaamme kuin kansainvälisen diakonian näkökulmasta.
4. Miten työala osallistuu jumalanpalveluselämän suunnitteluun ja toteutukseen?
Diakoniatyö osallistuu jumalanpalveluselämään erityisesti työalaan liittyvissä jumalanpalveluksissa. Hartausvuorojen järjestäminen laitoksiin, hoivakoteihin ja sairaaloihin on diakonia-
29
työn vastuulla. Hartauksia toteuttavat papit, kanttorit, diakonit, nuorisotyöntekijät nuorten
kanssa sekä vapaaehtoiset. Diakonit toimivat jumalanpalvelusavustajina.
Työalan tavoitteena on rohkaista diakoniatyön järjestämään toimintaan osallistuvia seurakuntalaisia tulemaan mukaan yhteiseen jumalanpalvelukseen. Diakoniatyön leireillä ja leiripäivissä on leirijumalanpalvelus, tai leiri päättyy kirkon jumalanpalvelukseen, jossa leiriläiset avustavat.
5. Mitkä ovat nykyisen toiminnan vahvuudet ja heikkoudet?
Diakoniatiimi muodostuu nyt vakinaisista, koulutetuista diakoniatyöntekijöistä.
Tiimi on tuore ja kehittyy yhteen toimimisessa. Työvoimaresurssi on mitoitettu tarkasti, mikä
tuo mukanaan toiminnan haavoittuvuuden esimerkiksi virkavapauksien aikana. Vakiintuva
tiimi mahdollistaa työalan entistä pitkäkestoisemman suunnittelun ja kehittämisen. Diakoniatyö seurakunnassamme on monipuolista ja osin alueellisesti omaleimaista. Työalan vahvuus
ovat toimivat yhteistyöverkostot koko seurakunnassa. Diakoniatyö on arvostettu ja ammatillinen yhteistyökumppani.
6. Mitkä ovat työalan tulevaisuuden mahdollisuudet ja uhat?
Mahdolliset hallinnolliset muutokset tuovat taloudellista epävarmuutta (Pohjoisen KeskiSuomen seurakuntayhtymän muodostuminen). Uhkana on myös nykyisen seurakuntaaktiivien sukupolven poistuminen: kuolevatko työseurat vai kasvaako uusi toimijoiden joukko, joka sitoutuu seurakunnan toimintaan? Entisten toimintamuotojen poistuminen on mahdollisuus uusille toimintamuodoille. Uskallammeko antaa uusien toimijoiden toimintaajatuksille toteutumisen mahdollisuuden? Uhkana diakonit kokevat mahdollisen kirkkolain
uudistamisen, jossa esitetään poistettavaksi diakonian virka pakollisena virkana.
7. Miten vapaaehtoistoiminnan kehittäminen on otettu huomioon työalan suunnitelmissa?
Vapaaehtoistyö on yhtenä työalan tavoitteena, ja nykyisessä diakonityön virkarakenteessa tämä on huomioitu. Diakoniatyö toivoo vapaaehtoistyön olevan keskeinen osa seurakunnan uudistettavien kotisivujen sisältöä, jossa vapaaehtoistyöstä kerrottaisiin informatiivisesti ja rekrytoiden.
D) LÄHETYSTYÖ
1. Mitkä ovat työalan painopisteet ja keskeiset tavoitteet?
Tehtävänä on lähetyskasvatus kaikenikäisten parissa koko seurakunnan alueella, yhteyden
pitäminen nimikkolähetteihin ja varojen kerääminen lähetystyön tukemiseksi.
Lähetyksen painopisteet ja keskeiset tavoitteet ovat: nuorten ja lasten lähetyskasvatus (sisältää
lähetysaiheiset oppitunnit ja aamunavaukset kouluissa, opetustuokiot nuortenilloissa, perhe- ja
päiväkerhoissa) sekä eri-ikäisten seurakuntalaisten tutustuminen seurakunnan nimikkolähetteihin.
On tärkeää pitää esillä kristityn vastuuta luomakunnasta kestävän kehityksen, tasaamisen ja
vastuullisen kuluttamisen teemojen avulla. Seurakuntamme tekee yhteistyötä kaikkien lähe-
30
tysjärjestöjen kanssa ja ottaa huomioon sen, että myös kirkkomme viralliset pienet lähetysjärjestöt tekevät arvokasta työtä muun muassa alueilla, joissa ei ole vielä olemassa seurakuntia
tai joilla kristittyjen määrä on vähäinen.
2. Kuinka toiminnan suunnittelu ja painopisteet liittyvät muiden työalojen ja seurakunnan kokonaissuunnitteluun ja painopisteisiin?
Lähetys on kirkon ydintehtävä. Seurakunta on olemassa toteuttaakseen Jeesuksen antamaa
kaste- ja lähetyskäskyä niin täällä paikallisesti kuin myös eri puolilla maailmaa. On luontevaa,
että lähetys sisältyy eri työmuotoihin. Lähetys on läsnä kristillisessä kasvatustyössä, aikuistyössä ja jumalanpalveluselämässä.
3. Miten asetetut tavoitteet on saavutettu?
Lähetyskasvatus lasten, nuorten ja eläkeikäisten parissa tavoittaa runsaasti ihmisiä. Työikäisille lähetysasioiden ja nimikkolähettien tutuksi tekeminen on haastavaa, koska heitä on vaikea
tavoittaa. Nimikkolähetit käyvät seurakunnassa harvoin ja usein kesäaikaan, jolloin esimerkiksi kouluvierailuja ei voi tehdä. Nimikkoläheteissä on myös vaihtuvuutta välillä nopeassakin tahdissa.
4. Miten lähetystyö osallistuu jumalanpalveluselämän suunnitteluun ja toteutukseen?
Jumalanpalveluksien suunnitteluun ja toteutukseen osallistutaan, kun on lähetyspyhä ja vieraina nimikkolähettejä. Vapaaehtoisia on tekstinlukijoina ja kolehdinkerääjinä. Kesäkaudella
jumalanpalveluksien jälkeen Saarijärvellä toimii tapulikahvio. Lähetys on esillä jumalanpalveluksissa myös lähetyksen kolehtipyhinä ja usein esirukouksessa.
5. Mitkä ovat nykyisen toiminnan vahvuudet ja heikkoudet?
Yhteistyö työntekijöiden kanssa on hyvää. Lähetystyön esillä pitäminen sisältyy muihinkin
työmuotoihin. Työntekijämäärä on niin pieni, että aikaa yhteiselle suunnittelulle ja ideoinnille
ei ole tarpeeksi. Lähetyssihteerin tehtäville on varattu puolet yhden diakonin työajasta. Lähetyssihteerin olisi hyvä entistä enemmän panostaa hyvän lähetysaiheisen materiaalin välittämiseen esimerkiksi kasvatustyöhön. Toiminnassa on mukana uutteria vapaaehtoisia, jotka antavat aikaansa ja taitojaan lähetystyön hyväksi.
6. Mitkä ovat lähetyksen tulevaisuuden mahdollisuudet ja uhat?
Lähetyksen puolella moni varainkeruuseen liittyvä asia toimii vapaaehtoisten varassa, esimerkiksi kesäinen tapulikahvio, myytävät käsityöt (Missiopaja) ja talkoot. Tämä vapaaehtoinen
väki ikääntyy eikä nuorempaa joukkoa tule samassa tahdissa mukaan. Tässä on myös uuden
mahdollisuus pohtia, mikä toimintatapa saisi nuoremmatkin ihmiset liikkeelle lähetyksen hyväksi.
7. Miten vapaaehtoistoiminnan kehittäminen on otettu huomioon työalan suunnitelmissa?
Vapaaehtoisille pyritään järjestämään tarvittaessa koulutusta. Esimerkiksi vuonna 2013 oli
hygieniapassikoulutus, koska erilaisia kahvituksia ja lounaita toteutetaan vapaaehtoisvoimin.
Suunnitelmissa olisi järjestää vapaaehtoisille ja vapaaehtoistoiminnasta kiinnostuneille oma
tapahtuma. Suunnitelmissa on myös vapaaehtoistoiminnasta ja tehtävistä kertova seurakunnan
oma esite.
31
E) SIELUNHOITO
1.
Mitkä ovat työalan painopisteet ja keskeiset tavoitteet?
Sielunhoitotyö painottuu erityisesti sairaala- ja laitostyöhön, surevien, kuolevien ja kriisissä
olevien seurakuntalaisten kohtaamiseen. Seurakunta on mukana Jyväskylän keskussairaalan
sairaalasielunhoidon työn tukemisessa. Pappien ja diakonien työn olemukseen kuuluvat
sielunhoidolliset kohtaamiset ja keskustelut.
2.
Kuinka työalan toiminnan suunnittelu ja painopisteet liittyvät muiden työalojen
ja seurakunnan kokonaissuunnitteluun ja painopisteisiin?
Sielunhoito kuuluu seurakunnan olemukseen ja seurakunnan kaikkiin työmuotoihin,
erityisesti kirkollisiin toimituksiin, diakoniatyöhön ja jumalanpalveluselämään.
3.
Miten asetetut tavoitteet on saavutettu?
Sielunhoitotyölle ei ole asetettu omana työalanaan erityistavoitteita. Sielunhoidon tavoitteita
on kuitenkin määritelty muiden työmuotojen tavoitteissa, kuten diakoniatyössä on tavoitteena
järjestää sururyhmiä ja laitoskäyntejä.
4.
Miten työala osallistuu jumalanpalveluselämän suunnitteluun ja toteutukseen?
Omana työalanaan sielunhoito ei osallistu jumalanpalveluselämän suunnitteluun ja
toteutukseen. Sielunhoito huomioidaan kuitenkin jumalanpalveluselämän toteutuksessa.
Laitoksissa ja sairaaloissa on jumalanpalveluksia ja sairaan ehtoollisia. Jumalanpalvelukset
radioidaan, jolloin ihmiset voivat kuulla jumalanpalveluksen kotikirkostaan vuodeosastoilla,
laitoksissa ja kodeissa.
5.
Mitkä ovat nykyisen toiminnan vahvuudet ja heikkoudet?
Vahvuutena on, että sielunhoito on sisällöllisesti läsnä eri työmuotojen toiminnassa.
Heikkoutena, että sielunhoidon tavoitteita ei ole määritelty omana tavoitealueenaan.
6.
Mitkä ovat työalan tulevaisuuden mahdollisuudet ja uhat?
Sielunhoidolle ja hädän kohtaamiselle on aina tarve. Sielunhoito kuuluu kirkon olemukseen ja
kirkko on tätä varten. Resurssien vähenemisen myötä ei pystytä vastaamaan ihmisten hätään
ja sielunhoidollisiin tarpeisiin.
7.
Miten vapaaehtoistoiminnan kehittäminen on otettu huomioon työalan
suunnitelmissa?
Vapaaehtoiset voivat osallistua sairaala-, laitos- ja kotikäyntityöhön. Seurakunnan kuorot ja
lauluryhmät käyvät sairaaloissa. Ystäväpalvelutoimintaa on tarve kehittää yhdessä muiden
toimijoiden, kuten SPR:n kanssa. Sielunhoidollisia kohtaamisia varten tarvitaan
vapaaehtoisten koulutusta.
32
F) EKUMENIA
1. Mitkä ovat työalan painopisteet ja keskeiset tavoitteet
Saarijärven seurakunnan perustehtävä on toteuttaa kaste- ja lähetyskäskyä ja toimia niin, että
seurakuntalaisissa syntyy ja vahvistuu usko kolmiyhteiseen Jumalaan, rakkaus lähimmäiseen
ja vastuullinen elämäntapa. Perustehtävä yhdistää kristityt toisiinsa.
Yhteistyö vapaiden suuntien ja ortodoksien kanssa on ollut säännöllistä ja rakentavaa. Yhteistyötä tehdään suunnitelmallisesti toinen toisensa kunnioittamisen hengessä. Yhteistyö luterilaisen seurakunnan kanssa nähdään toivottavana kaikissa seurakunnissa. Vapaiden suuntien ja
luterilaisen seurakunnan järjestämät ruokailut vähävaraisille eri päivinä omissa toimipisteissään muodostavat paikkakunnalla yhteistyökokonaisuuden.
2. Kuinka toiminnan suunnittelu ja painopisteet liittyvät muiden työalojen ja seurakunnan kokonaissuunnitteluun ja painopisteisiin?
Vapaiden suuntien kanssa tehdään yhteistyötä tilaisuuden niin edellyttäessä kaikilla työaloilla.
Seurakuntatyön kokonaissuunnittelussa huomioidaan, että yhteistyö pysyy sopivan kokoisissa
raameissa seurakuntalaisten luterilaista identiteettiä vaarantamatta.
3. Miten asetetut tavoitteet on saavutettu?
Yhteistyö on vakiintunut vuosien mittaan tiettyihin yhteisiin tilaisuuksiin, ja kristilliset seurakunnat toimivat hyvässä yhteistyössä toistensa kanssa. Jäsenten kalastelua tai mustamaalaamista ei esiinny.
4. Miten työala osallistuu jumalanpalveluselämän suunnitteluun ja toteutukseen?
Jumalanpalveluselämässä ei ole erityistä ekumeenista ulottuvuutta. Jumalanpalveluselämämme on tukevasti luterilaista. Esirukouksissa muistamme muihin kirkkoihin ja uskontokuntiin
kuuluvia kristittyjä. Kristittyjen ykseyden rukousviikon tilaisuudet järjestetään vuorovuosina
luterilaisessa kirkossa, vapaakirkossa ja helluntaiseurakunnassa.
5. Mitkä ovat nykyisen toiminnan vahvuudet ja heikkoudet?
Hyvät suhteet seurakuntien välillä ovat todistus siitä, miten kristityt erilaisina yhdessä toimivat evankeliumin asialla kotiseutujensa hyväksi. Huolenaiheena ovat ne, jotka etsivät paikkaansa, mutta eivät sitä löydä, vaan seilaavat seurakunnasta toiseen.
6. Mitkä ovat tulevaisuuden mahdollisuudet ja uhat?
Toimiva yhteistyö on tarpeen tulevina vuosina, jos maallistuminen jatkuu kirkosta ja kristillisistä uskontokunnista eroamisen johdosta. Diakoniassa tarvitaan dialogia ja yhteistyötä, koska
pienillä paikkakunnilla on vältettävä päällekkäisyyksiä ja kilpailutilanteita. Tärkeää on säilyttää ja ylläpitää yhteydet seurakuntien johtajien välillä, jotta seurakunnat eivät pääse vieraantumaan toisistaan.
33
7. Miten vapaaehtoistoiminnan kehittäminen on otettu huomioon työalan suunnitelmissa?
Seurakunnassamme toimii kuitenkin jonkun verran vapaisiin suuntiin kuuluvia kristittyjä.
Vastuullisiin palvelutehtäviin kutsutaan ja lähetetään vain oman seurakuntamme jäseniä.
G) TIEDOTUS
1.
Mitkä ovat työalan painopisteet ja keskeiset tavoitteet?
Tiedottamisen keskeinen tavoite on vastata ulkoisesta viestinnästä niin, että seurakunnasta
välittyy luotettava ja monipuolinen kuva aktiivisesti toimivana ja kaikille avoimena uskon ja
rakkauden yhteisönä. Jokainen työntekijä toimii seurakunnan viestijänä. Tavoitteena on
vastata sisäisestä viestinnästä niin, että kaikkien työntekijöiden ja luottamushenkilöiden
ulottuvilla on kaikki saatava tieto. Jumalanpalvelukset radioidaan Saarijärven kirkosta.
2.
Kuinka työalan toiminnan suunnittelu ja painopisteet liittyvät muiden työalojen
ja seurakunnan kokonaissuunnitteluun ja painopisteisiin?
Jokaisen työalan ja jokaisen työntekijän tehtävänä on toimia ja omalta osaltaan edistää
seurakunnan hyvää tiedotusta ja viestintää yhteisten tavoitteiden mukaisesti. Jokainen
työntekijä on viestijä. Työalat ja työntekijät välittävät tiedotuksessa ja ilmoittelussa
tarvittavan informaation lehti- ja kotisivuilmoittelua varten.
3.
Miten asetetut tavoitteet on saavutettu?
Tavoitteet on saavutettu hyvin. Tiedotusvälineisiin on hyvät yhteydet. Toiminnasta, taloudesta
ja päätöksistä tiedotetaan avoimesti. Seurakunnan kotisivut ovat pääosin ajantasaiset. Sisäinen
tiedotus toteutuu muun muassa työntekijäkokousten, tiedotteiden, sähköisten viestimien ja
kohtaamisten kautta.
4.
Miten työala osallistuu jumalanpalveluselämän suunnitteluun ja toteutukseen?
Tiedotuksessa huomioidaan jumalanpalvelusten luonne ja jumalanpalveluselämän
moninaisuus. Jumalanpalveluksista tiedotetaan paikallislehtien ja kotisivujen kautta.
5.
Mitkä ovat nykyisen toiminnan vahvuudet ja heikkoudet?
Tiedotus pystytään hoitamaan tehokkaasti resursseihin nähden. Yhteys mediaan on hyvä ja
yhteyksiä pidetään yllä. Tiedotus on avointa. Tiedotus nyky-yhteiskunnassa on haastavaa.
Runsaan informaatiotulvan keskeltä on vaikea erottautua. Sisäinen tiedotus toimii. Nykyiset
sähköiset viestintävälineet mahdollistavat tehokkaan viestinnän, mutta asettavat käyttäjille
myös oppimistarpeita.
6.
Mitkä ovat työalan tulevaisuuden mahdollisuudet ja uhat?
Tiedotuksen avulla seurakunta voi lisätä näkyvyyttään ja antaa oikean ja hyvän kuvan
itsestään. Hyvä tiedotus vaatii paneutumista, asiantuntemusta ja koulutusta. Tiedotus muuttuu
tulevaisuudessa entistä haastavammaksi.
34
7.
Miten vapaaehtoistoiminnan kehittäminen on otettu huomioon työalan
suunnitelmissa?
Tiedon tulee kulkea vapaaehtoisten ja työntekijöiden välillä. Vapaaehtoiset tarvitsevat heille
kuuluvan informaation ja tiedon. Tämä otetaan huomioon työn suunnittelussa ja
koordinoinnissa. Vapaaehtoiset välittävät kuvaa ja vievät viestiä seurakunnasta. Tiedotuksessa
vapaaehtoistoimintaa tulee kehittää nykyisestä.
H) YSTÄVYYSSEURAKUNTATOIMINTA
1. Mitkä ovat työalan painopisteet ja keskeiset tavoitteet?
Ystävyysseurakuntatoiminnan painopiste ja tavoite on Inkerin kirkon ja Kupanitsan ystävyysseurakunnan tukeminen. Ystävyysseurakuntatyön tulisi olla vuorovaikutuksellista toimintaa.
Tavoitteena on löytää toimintamuotoja diakonian ja nuorisotyön kanssa.
2. Kuinka toiminnan suunnittelu ja painopisteet liittyvät muiden työalojen ja seurakunnan kokonaissuunnitteluun ja painopisteisiin?
Ystävyysseurakuntatyö on kansainvälistä diakoniaa, ja sen tehtävänä on toimia sanoin ja teoin
kaukana olevan lähimmäisen puolesta. Ystävyysseurakuntatyötä ei juuri ole huomioitu muissa
työaloissa.
3. Miten asetetut tavoitteet on saavutettu?
Kupanitsan seurakuntaa tuetaan taloudellisesti. Muu yhteys on vähäistä. Vastavuoroisuus
toiminnassa ei ole toteutunut viime vuosina. Seurakuntaamme ei tule terveisiä ja seurakuntaelämän kuulumisia Kupanitsasta pyynnöistä huolimatta. Kupanitsan seurakunnan työntekijät
ovat viime vuosina vaihtuneet usein. Työntekijät ovat myös venäjänkielisiä, mikä hankaloittaa
yhteistyötä. Suomenkielisten seurakuntalaisten osuus on todella pieni. Saarijärvellä kokoontuu ystävyysseurakuntailtoihin pieni uskollinen joukko 1–2 kuukauden välein.
4. Miten ystävyysseurakuntatoiminta osallistuu jumalanpalveluselämän suunnitteluun ja
toteutukseen?
Ystävyysseurakuntatoiminta ei osallistu jumalanpalveluselämän suunnitteluun ja toteutukseen
organisoidusti ja suunnitellusti. Esirukouksissa huomioidaan ystävyysseurakuntatoiminta.
5. Mitkä ovat nykyisen toiminnan vahvuudet ja heikkoudet?
Saarijärvellä ystävyysseurakuntatyön asioista on kiinnostunut pieni joukko, joka ikääntyy.
Suuri osa heistä on ollut aktiivisesti mukana tässä työssä koko sen historian ajan. Iän karttumisen myötä joukko vähenee eikä uusia tule toimintaan mukaan. Viime vuosina innostuksen
laimenemiseen on vaikuttanut myös yhteydenpidon yksipuolisuus. Kupanitsasta ei tule yhteydenottoja ja tietoja riittävästi. Viime vuosina on usein pohdittu, kuinka tästä eteenpäin.
6. Mitkä ovat tulevaisuuden mahdollisuudet ja uhat?
Uhkana on, että ystävyysseurakuntatoiminta Kupanitsan kanssa hiipuu vähitellen pois, jos
toimintaa ei saada vastavuoroisemmaksi. Henkilökohtaiset kontaktit olisivat tulevaisuudessa
35
tärkeitä. Uuden toimintamuodon kehittämiseen yhdessä diakonia- ja nuorisotyön kanssa tarvittaisiin myös aktiivisia vapaaehtoisia niin Saarijärvellä kuin Kupanitsassakin.
7. Miten vapaaehtoistoiminnan kehittäminen on otettu huomioon työalan suunnitelmissa?
Ystävyysseurakuntatyö perustuu pitkälti vapaaehtoisten aktiivisuuden varaan.
I)TUKISEKTORIN TYÖALAT
1.
Mitkä ovat työalan painopisteet ja keskeiset tavoitteet?
Kiinteistötoimi:
Kiinteistötoimen tavoite on tarjota seurakunnan perustehtävän ja toiminnan kannalta
tarpeelliset kiinteistöt ja vastata niiden ylläpidosta ja hoidosta.
Hautausmaatoimi:
Tavoitteena on hoitaa hyvin hautaustoimen ja hautausmaatoimiston perustehtävät.
Keittiötyö:
Keittiötyön tavoitteena on hoitaa seurakunnan perustehtävän ja oman toiminnan kannalta
tarpeelliset tarjoilut.
Toimistotyö:
Toimistotyön tavoitteena on tukea seurakunnan perustehtävän toteutumista ja mahdollistaa
hallinnon ja palvelun toimivuus.
2.
Kuinka työalan toiminnan suunnittelu ja painopisteet liittyvät muiden työalojen
ja seurakunnan kokonaissuunnitteluun ja painopisteisiin?
Kiinteistötoimi:
Seurakunnan kaikki työalat ja toiminnot tarvitsevat kiinteistöjä.
Hautausmaatoimi:
Hautausmaatoimi palvelee seurakunnan perustehtävää seuraavissa toiminnoissa: hautaan
siunaamisissa, surevien omaisten kohtaamisessa, sielunhoidossa ja hautausmaiden
siivoustalkoissa.
Keittiötyö:
Seurakunnan eri työalat tarvitsevat keittiöpalveluita toteuttaakseen painopisteiden mukaiset
tehtävänsä ja toimintansa. Tämän mukaisesti keittiöpalveluita on suunnattu seurakunnan
työalojen, omien toimintojen ja perustehtävän kannalta olennaiseen.
Toimistotyö:
Toimistotyö palvelee seurakunnan toimintoja, tehtäviä, työaloja, työntekijöitä ja hallintoa.
36
3.
Miten asetetut tavoitteet on saavutettu?
Tukisektorin työalat ovat saavuttaneet tavoitteensa ja mahdollistaneet seurakunnan
perustehtävän toteutumisen. Kiinteistöjä on hoidettu, hautausmaatoimen tehtävät on hoidettu,
tarvittavat keittiöpalvelut on saatu ja toimistotehtävät on hoidettu.
4.
Miten työala osallistuu jumalanpalveluselämän suunnitteluun ja toteutukseen?
Tukisektorin työalat mahdollistavat jumalanpalveluselämän toteutumisen, mutta eivät
varsinaisesti osallistu jumalanpalveluselämän suunnitteluun omina työmuotoinaan.
Hautausmaatoimi välittää tietoa hautaansiunauksista ja muistojumalanpalveluksista omaisille.
5.
Mitkä ovat nykyisen toiminnan vahvuudet ja heikkoudet?
Kiinteistötoimen vahvuudet: Valtaosa kiinteistökannasta on edelleen melko hyvässä
kunnossa. Osana tulonmuodostusta on 2500 m2:n metsäomaisuuden tuotto. Valmistelun
tukena on vankan asiantuntemuksen omaava kiinteistötyöryhmä. Seurakunnalla ei ole
henkilöstöriskiä omista kiinteistötyöntekijöistä. Tällä hetkellä käytetään kokeneiden
sopimusurakoitsijoiden palveluja.
Kiinteistötoimen heikkoudet: Seurakunnalla on ylläpidettävänä jäsenmäärään nähden
suhteettoman suuri kiinteistökanta. Suhteettoman suuri osuus toimintakuluista menee
kiinteistökuluihin.
Hautausmaatoimen vahvuudet: Käytössä on toimivat ohjelmat ja laitteistot. Henkilökunnalla
on pitkältä ajalta alan ja paikallisten olosuhteiden hyvä tuntemus. Yhteistyö on saumatonta eri
toimipisteiden työntekijöiden ja urakoitsijoiden kanssa. Seitsemän erilaista ja erilaisen
historian omaavaa hautausmaata tuo uutta näkökulmaa kaikille hautausmaille.
Hautaustoimen heikkoudet: Erilaisia tapoja ja toimintakulttuureja omaavat hautausmaat
tuovat haasteita ja tasapainoilua resurssien tasapuolisen jaon suhteen. Vakinainen
henkilökunta (ml. srk-puutarhurin virka) on vähentynyt, ja sopimuskumppaneiksi on saatu
joukko sopimusurakoitsijoita. Kilpailuttamistyö ja vaihtuvien osapuolien perehdytys on
lisääntynyt, samoin riski työn sujumisesta urakoitsijan vaihtuessa. Vahinkotapausten selvittely
on vaikeutunut, kun osapuolia on enemmän.
Keittiötyön vahvuudet: Viiden keittiön toiminta on saatu pyörimään pienillä resursseilla.
Toiminta perustuu hyvään suunnitteluun työalojen kanssa ja ajanvarausohjelman
hyödyntämiseen. Kaikissa keittiöissä on hyvä ja toimiva varustus hyvässä kunnossa. Monta
toimintakulttuuria on rikkaus, joka tuo myös omat haasteensa ja kipuilunsa. Henkilökunta on
joustavaa ja seurakuntatyöhön pitkän työkokemuksen kautta sitoutunutta.
Keittiötyön heikkoudet: Palkattua henkilökuntaa on niukalti: Koko seurakunnan alueella on
vain yksi emäntä ja yksi keittiöapulainen, jonka toimenkuva on painottumassa siivoustyön
suuntaan. Lisäksi yhden suntion toimenkuvaan kuuluu pieni osa keittiötyötä. Kesällä
palkataan kahdeksi kuukaudeksi keittiöapua Mellikkaan. Työalan resurssit ovat pienehköt ja
särkymävara olematon.
Toimistotyön vahvuudet: Työntekijöiden pitkä työkokemus, seurakuntatyön eri sektoreiden
monipuolinen tuntemus ja kappeliseurakuntien paikallistuntemus ovat vahvuuksia.
Lomitukset on helppo järjestää eikä tarvitse työskennellä omalla työalalla yksin. Käytössä on
hyvät työvälineet ja tilat. Työilmapiiri koetaan hyväksi (asia on tuotu esiin
37
työntekijäkokouksessa 4.2.2014). Kappeliseurakunnista tulleet työntekijät eivät koe
työporukassa oloaan ulkopuolisiksi, mikä myös on heiltä itseltään tullut kommentti.
Toimistotyön heikkoudet: Työntekijöillä ei ole tuoretta osaamista tietotekniikkaan liittyvissä
asioissa. Tosin vastuu kyseisistä asioista on nykyisin IT-alueella. Jossain määrin tarpeetonta
muutosvastarintaa on havaittavissa Kipaan liittymisen suhteen.
6.
Mitkä ovat työalan tulevaisuuden mahdollisuudet ja uhat?
Kiinteistötoimen mahdollisuudet: Seurakuntayhtymä pystyy päättämään niukkenevien
resurssien määrästä ja kohdentamisesta.
Kiinteistötoimen uhat: Kiinteistöjen määrää ei pystytä hallitusti vähentämään ja pienenevät
resurssit ohjautuvat seurakunnan ja kirkon tulevaisuuden kannalta epätarkoituksenmukaisiin
kohteisiin.
Hautaustoimen mahdollisuudet: Seurakunnalla ei ole huolta maan riittävyydestä eikä tarvetta
uusien hautausmaiden perustamiseen.
Hautaustoimen uhat: Työntekijöiden ja/tai urakoitsijoiden saatavuus joihinkin toimipisteisiin
saattaa vaikeutua.
Keittiötyön mahdollisuudet: Seurakuntatyössä painottuu entistä enemmän hengellinen
toiminta, ja ruoan ja juoman tarjoaminen vähenee ja vähitellen jää pääosin vapaaehtoisten
harteille.
Keittiötyön uhat: Vapaaehtoisten määrä vähenee nykyisten ikääntyessä.
Toimistotyön mahdollisuudet: Kipaan liittyminen vuoden 2015 alusta tuo työhön uusia
mahdollisuuksia ja vähentää urautumisen riskiä.
Toimistotyön uhat: Loppuuko työ?
7.
Miten vapaaehtoistoiminnan kehittäminen on otettu huomioon työalan
suunnitelmissa?
Kiinteistötoimi: Kiinteistöasioiden valmistelu tukeutuu jatkossakin kiinteistötyöryhmän
vapaaehtoisjäsenten asiantuntemukseen. Seurakunnan miehet osallistuvat talkoisiin, muun
muassa Saarijärven kirkon aidan maalaukseen. Kivijärvellä vapaaehtoiset ovat alustavasti
tarjoutuneet kellotapulin maalaushankkeeseen.
Hautaustoimi: Haravointitalkoot pidetään kaikilla hautausmailla vuosittain. Vailla omaisia
kuolleille vainajille on seurakunnan miehistä koostuva kantopalvelu.
Keittiötyö: Vapaaehtoisia on vuosien mittaan systemaattisesti hankittu ja saatu koko lailla
riittävästi kaikkiin toimipisteisiin. He ovat mukana aina suuremmissa tapahtumissa ja
viikonloppujen lisäksi jopa arkipäivinäkin. Heitä kutsutaan vuorolistojen perusteella tarjoilu-,
tiskaus- ja myös ruuanvalmistustöihin. Saarijärvellä toimii kesäaikana tapulikahvio ja talvella
kirkkokahvitus vapaaehtoisvoimin ja kappeleissa lähetyslounaat ja pitkälti muutkin
tapahtumat. Emäntä organisoi, opastaa ja hankkii tarvikkeet. Vapaaehtoistoimijoille pidetään
kerran vuodessa virkistyspäivä Mellikassa. Joinakin vuosina on tehty retki.
Toimistotyö: ei sovellu vapaaehtoistyöhön.
38
E. Yhteenvedot
1. Kirkkoneuvoston arvio seurakunnan tilasta ja toiminnasta
Seurakunnan tila
Saarijärven seurakunnan tila on hyvä. Seurakuntalaiset kokevat seurakunnan turvalliseksi ja
vastuulliseksi yhteisöksi. Seurakunnan neljä jumalanpalvelusyhteisöä toteuttavat seurakunnan
perustehtävää omin paikallisin tavoin mutta yhteisen suunnittelun ja strategian mukaisesti.
Henkilökunta paneutuu tehtäviinsä tunnollisesti. Kirkolliset toimitukset ja muut palvelustehtävät suunnitellaan ja toteutetaan huolellisesti. Seurakuntalaisten kohtaaminen on aitoa ja välittävää. Työntekijät ovat valmiit hyväksymään työnkuvansa muutokset seurakunnan edun
mukaisina. Henkilökunnan määrä riittää kohtuullisesti nykyisten tehtävien hoitamiseen, kun
työt jaetaan tasapuolisesti. Ilmapiiri työntekijöiden kesken vaikuttaa olevan välitön ja toisia
kunnioittava. Jaksamista ja osaamista tuetaan merkittävällä panostuksella koulutukseen.
Seurakunnan taloutta on hoidettu huolellisesti ja vastuullisesti. Taloudellinen tila on vakaa,
vaikka laajentuneen seurakunnan runsaan rakennusmassan ja lukuisten hautausmaiden hoito
ja kunnostus viekin merkittävästi varoja. Tilat ovatkin toiminnan kannalta hyvässä kunnossa.
Ostopalvelujen käyttö kiinteistönhoidossa on taloudellisesti järkevää. Veroprosentti on kohtuullisella tasolla.
Seurakunnan toiminta
Seurakunnan toiminta on monipuolista. Jumalanpalveluselämää värittävät esimerkiksi perhe-,
Tuomas- ja joululaulumessut. Vapaaehtoisten järjestämät kirkkokahvit ja tapulikahvio lisäävät
yhteisöllisyyden tunnetta ja kotoisuutta. Konsertit kirkoissa kokoavat paljon seurakuntalaisia
yhteen. Seurakunnan useat kuorot ovat monille tärkeitä harrastuksia ja kanttorien työpanosta
ja taitoa arvostetaan kovin.
Lapsi- ja nuorisotyöntekijät tekevät hyvää työtä. Esimerkiksi suosittu perhekerho tuo vaihtelua monen pikkulapsiperheen arkeen. Työntekijöiden työpanosta ohjataan myös kappeleihin.
Rippileirit Mellikan leirikeskuksessa ovat monelle nuorelle merkittävin kosketus seurakuntaan. Nuorteniltoihin osallistuu paljon nuoria ja he sitoutuvat toimintaan, esimerkiksi isoiskoulutuksiin, kiitettävästi.
Vanheneva väestö tarvitsee paljon huolenpitoa. On paljon yksinäisiä, sairaita tai muuten vähäosaisia, joille seurakunnan työntekijöiden käynti merkitsee paljon. Pitkät etäisyydet tekevät
työstä haasteellista. Diakonien ja pappien lisäksi vapaaehtoisten apu on arvokasta.
Alueellisesti seurakunta on pinta-alaltaan iso ja harvaanasuttu. Kaikkeen ei ole enää omaa
pappia tai kanttoria vaan kattavuutta haetaan siitä, että työtä tehdään yhdessä koko seurakunnan työntekijäjoukon ja vapaaehtoisten kanssa.
Saavutettavuutta haetaan myös uusien kanavien kautta. Jumalanpalvelusten radiointi saa kiitosta monista kodeista. Seurakunnan kotisivuilta saa hyvin tietoa toiminnasta ja sosiaalisen
median välineetkin ovat käytössä.
Saarijärvellä 18.2.2014 Timo Jokinen, kirkkoneuvoston varapuheenjohtaja /
39
Kirkkoneuvostossa 20.2.2014 § 22
2. Kirkkoherran arvio seurakunnan tilasta ja toiminnasta
Saarijärven seurakunnassa tehdään hyvää ja tavoittavaa seurakuntatyötä. Seurakunta toimii
neljässä jumalanpalvelusyhteisössä, Saarijärven alueella sekä Kannonkosken, Kivijärven ja
Pylkönmäen kappeliseurakunnissa. Seurakunta toimii koko laajalla alueella hoitaen perustehtävänsä. ”Saarijärven seurakunta on olemassa toteuttaakseen Jeesuksen Kristuksen antamaa
kaste- ja lähetyskäskyä (Matt. 28:18-20). Seurakunnan tehtävänä on toimia niin, että seurakuntalaisissa syntyy ja vahvistuu usko kolmiyhteiseen Jumalaan, rakkaus lähimmäiseen ja
vastuullinen elämäntapa.”
Toiminnan painopistealueet ovat strategian mukaisesti jumalanpalveluselämä ja kirkolliset
toimitukset, kristillinen kasvatus, diakoniatyö ja vapaaehtoistyö.
Jumalanpalveluselämä ja kirkolliset toimitukset ovat seurakunnan ydintehtäviä, joita kehitetään huolella. Seurakuntalaisten osallistuminen jumalanpalvelusten valmisteluun ja toteuttamiseen on lisääntynyt, ja tätä seurakuntalaisten osallistamista vahvistetaan. Jumalapalvelukset
radioidaan Saarijärven kirkosta laajalle alueelle. Hautaan siunaamiset ja surevien kohtaamiset
toteutetaan huolella. Musiikkityö on aktiivista, ja tämä näkyy jumalanpalveluksissa ja kuorotoiminnassa.
Päiväkerhojen, perinteisen nuoriso-, koulu- ja rippikoulutyön kautta saavutetaan suurin osa
lapsista ja nuorista. Perheiden ja työikäisten kohtaaminen tapahtuu luontevasti seurakunnan
toimintojen, kuten kirkollisten toimitusten, päiväkerhojen ja perhekerhojen kautta. Nuorten
aikuisten tavoittaminen on haastavaa. Aikuisille on pienpiiritoimintaa. Kyläkunnilla on seuroja ja työpiirejä.
Diakoniatyön painopisteenä on vanhustyö seurakunnan ikärakenteesta johtuen. Alueelliset
tekijät, kuten korkea työttömyys ja palvelujen väheneminen, vaikuttavat ihmisten toimeentuloon ja elämänlaatuun. Seurakunnan yksi perusajatus on kulkea ihmisten rinnalla kaikissa
elämänvaiheissa tukien vaikeuksissa ja ollen läsnä suruissa ja iloissa.
Seurakunnassa vapaaehtoistyö on laajaa ja merkittävää. Seurakunnan tehtävän toteuttamisessa
vapaaehtoiset ovat ensiarvoisen tärkeässä asemassa. Seurakunnan olemukseen kuuluu, että
jokaisella seurakuntalaisella on mahdollisuus olla ja toimia seurakunnassa. Seurakunta olemme me. Tätä jäsenyydestä nousevaa mahdollisuutta olla, toimia ja tehdä työtä rohkaistaan,
tuetaan ja kannustetaan. Vapaaehtoisten koulutusta tulee kehittää.
Seurakunta on hyvin verkostoitunut, ja tavoitamme suurimman osan seurakuntalaisista ja
paikkakuntalaisista tavalla tai toisella. Monilla on yhteys seurakuntaan. On myös niitä, jotka
kokenevat seurakunnan etäisenä, ja siksi yhteyksiä tulee rakentaa. Arvioisin, että seurakunta
on kuitenkin lähellä ihmisten arkea, kysymyksiä ja elämää. Seurakunnan tiedotus on hyvin
hoidettu.
Seurakunnassa on ammattitaitoisia, yhteistyökykyisiä ja sitoutuneita työntekijöitä. Seurakuntaliitoksen jälkeen henkilöstön määrä on vähentynyt. Toimenkuvat ja tehtävät on järjestelty
uudelleen siten, että seurakunnan tehtävä on pystytty hoitamaan vähenevin resurssein koko
seurakunnan alueella. Toimenkuvat ovat selkeitä. Työn vaativuuden lisääntyessä työn organi-
40
sointiin, johtamiseen ja työhyvinvointiin on panostettu. Tämä mahdollistaa edelleen seurakuntatyön toteutumisen ja perustehtävän hoitamisen.
Seurakunnan toimintaa ja taloutta on määrätietoisesti tasapainotettu. Tämä on tapahtunut henkilöstö- ja kiinteistökuluja karsimalla sekä toimintaa (työtä) organisoimalla ja kehittämällä.
Resursseihin nähden Saarijärven seurakunnassa tehdään hyvää, tavoittavaa ja monipuolista
seurakuntatyötä. Seurakunnan tila näyttää tällä hetkellä hyvältä, ja seurakuntatyön jatkuvuutta
on turvattu jo tehdyillä toimilla.
Elämme muutoksessa, ja seurakunnan jäsenmäärä jatkaa laskuaan, siksi toimintoja tulee jatkuvasti kehittää ja on löydettävä uusia tapoja toimia. Voimavaroja tulee jäädä myös uuden
kehittämiseen niukkenevista resursseista huolimatta. Tulevaisuuden haasteet ovat myös mahdollisuuksia.
Seurakunnan tehtävänä on välittää evankeliumin hyvää sanomaa ihmisläheisesti sanoin ja
teoin, erilaisin välinein ja tavoin. Seurakunta on uskon ja rakkauden yhteisö, joka on jokaista
ihmistä varten. Tämän tehtävän mukaisesti seurakunta toimii. Rakenteet ja resurssit ovat
muuttuvaiset. Missio on sama.
3. Talousjohtajan arvio seurakunnan taloudesta. Talousjohtajan tulee arvioida myös
sitä, kuinka a. jäsenmäärän säilyminen nykytasolla, b. tasainen jäsenmäärän lasku
ja c. jyrkkenevä jäsenmäärän lasku vaikuttaa seurakunnan talouteen.
Vuoden 2007 alusta laajentunut seurakunta sai kirkkohallituksen kehittämisavustuksia vuosina 2007–2011. Avustukset olivat korkeimmillaan vuonna 2007, jolloin niitä saatiin päälle
kolmesataatuhatta euroa. Viiden vuoden aikana avustusten yhteissumma nousi päälle yhdeksänsadantuhannen euron. Avustukset paikkasivat verotulopohjaan syntynyttä vajetta, joka aiheutui nykyisten kappeliseurakuntien tuloveroprosenttien laskusta 1,5 prosenttiin seurakuntaliitoksen yhteydessä.
Jäsenmäärän kehitys seurakuntaliitoksen jälkeen on ollut voimakkaasti laskeva. Vuoden 2006
lopussa väkiluku oli Saarijärvellä 8745, Kannonkoskella 1516, Kivijärvellä 1364 ja Pylkönmäellä 883. Seurakuntien yhteenlaskettu väkiluku liitoksen kynnyksellä oli 12 508.
Seitsemän vuotta myöhemmin, vuoden 2013 lopussa väkiluku oli painunut 11 037:een, josta
Saarijärvellä on noin 71 %, Kannonkoskella noin 12 %, Kivijärvellä noin 10 % ja Pylkönmäellä noin 7 %. Seurakuntaliitoksen jälkeen väkiluku on vähentynyt 1471 henkilöllä ja 11,8
prosentilla. Vuodessa on menetetty keskimäärin 210 jäsentä.
Seurakunnan jäsenmäärä näyttää jatkavan laskuaan, mikä aiheuttaa jatkossakin vajetta tulorahoitukseen. Kirkollisverotuloja saatiin vuonna 2013 jäsentä kohti 199,13 euroa. Mikäli jäsenmäärä laskisi jatkossa nykyvauhdilla, seurakunnan verotulot vähenisivät vuositasolla päälle neljälläkymmenellä tuhannella eurolla. Mitä voimakkaampaa jäsenmäärän lasku on, sitä
enemmän kirkollisverotuloja menetetään. Heikentyneen taloustilanteen vuoksi seurakunta korotti jo vuoden 2012 alusta tuloveroprosenttia 0,25 prosenttiyksiköllä 1,75 prosenttiin. Veroprosentin korotusvara lienee vuosiksi käytetty.
Omia toimintatuottoja saadaan vuosittain noin 800 000 euroa, joista keskimäärin puolet on
metsätuloja. Hakkuutulot määräytyvät metsäsuunnitelman kestävän hakkuusuunnitteen perusteella eikä niitä voida merkittävästi lisätä. Metsien luontokohteita pyritään saamaan valtakun-
41
nalliseen METSO-suojeluohjelmaan, mikäli tarkoitukseen saadaan varoja Keski-Suomen
ELY-keskukselta. Omia maksutuottoja on viime vuosina varovaisesti pyritty nostamaan, mutta niiden vaikutus kokonaistulorahoitukseen ei ole merkittävä.
Taloutta on määrätietoisesti sopeutettu vähenevään tulopohjaan koko seurakuntaliitoksen jälkeisen ajan. Strategian mukaisesti henkilökunnan määrä vähenee vuosina 2009–2014 kahdellatoista päätoimisella työntekijällä, joista neljä seurakuntatyön ja kahdeksan tukitoimintojen
puolelta. Vuoden 2014 loppuun mennessä seurakunnalla on 27 päätoimista työntekijää, joista
seurakuntatyössä 17 ja tukitoiminnoissa 10. Henkilöstökulujen osuus toimintakuluista painui
vuoden 2013 tilinpäätöksessä 46,7 prosenttiin. Se kertoo selvää kieltään siitä, että seurakunnalla on jäsenmäärään ja toiminnan laajuuteen nähden suhteettoman suuri kiinteistömassa ja
sen vaatimat ylläpitomenot. Kiinteistöjen ylläpito neljässä toimipisteessä ikääntyvällä ja vähenevällä väestöpohjalla käy vuosi vuodelta haasteellisemmaksi ja syö taloudellisia voimavaroja seurakuntatyöltä. Toimintakuluista (vuoden 2013 tilinpäätöksessä 2 970000 euroa) käytetään kiinteistötoimen menoihin vuosittain yli kymmenen prosenttiyksikköä enemmän kuin
kirkossa keskimäärin. Seurakuntatyöhön jää käytettäväksi yli kymmenen prosenttiyksikköä
keskiarvoa vähemmän.
Toiminnalle tarpeettomia kiinteistöjä on myyty kaikista toimipisteistä. Edelleen on myynnissä
Tarvaalan pappila Saarijärvellä. Investointitarpeita ei ole näköpiirissä. Vuosipoistojen taso
laskee vuosi vuodelta. Rahoitusasema säilyy vakaana jatkossakin. Lainoja ei ole. Taseessa on
edellisiltä tilikausilta ylijäämää 1,2 miljoonaa euroa. Vuoden 2013 tilinpäätös on 64 000 euroa
ylijäämäinen ja vuosikate 142 % poistoista.