Ovat mainettaan parempia
Pienpuhdistamovertailun lopputulema: Ovat mainettaan parempia Pienpuhdistamovertailumme on saatettu päätökseen ja tulokset ovat selvillä. Vaikka testi ei sujunut ongelmitta, on helpotus todeta, että puhdistamot ovat mainettaan parempia. Pienpuhdistamo onkin aivan kelpo vaihtoehto omakotitalon jätevesien puhdistamiseksi. Jätevesiasetuksen uudistuminen on yksi syy siihen. HENRIK WECKSTRÖM 28 ● Rakennusmaailma 9/2011 M elkein kaksi vuotta sitten käynnistimme omakotikäyttöön tarkoitettujen biologis-kemiallisten pienpuhdistamoiden vertailutestin. Neljäs elokuuta tänä vuonna otimme viimeiset puhdistustuloksia mittaavat näytteet, minkä jälkeen aloitimme vertailun alasajon. Puhdistamoiden loppukunto tarkastettiin, pumppujen ja ilmastusjärjestelmien paineita sekä ilmamääriä mitattiin. Kemikaalipumput testattiin, puhdistet- tiin ja säiliöihin jääneen saostuskemikaalin määrät mitattiin. Lopuksi puhdistamot pestiin ja kaivettiin ylös maasta. Käytetyt puhdistamot palautuivat valmistajilleen tai heidän hankkimilleen ostajille. Samaan aikaan toisaalla MTT:n tutkija Ilkka Sipilä oli jo ryhtynyt koostamaan yhteenvetoa lähes kahden vuoden aikana kertyneestä, todella mittavasta tutkimusaineistosta. Kertynyt faktatieto on luettavissa tämän lehden sivuilta 32–42. Vaikea alku Vertailulla oli kysyntää TM Rakennusmaailma lähti toteuttamaan puhdistamovertailua suorastaan yleisön pyynnöstä. Jo vuosia ennen vertailun käynnistämistä oli kentältä kuulunut tarinoita siitä, että kalliit pienpuhdistamot eivät toimineet kunnolla. Porvoonjoen vesi- ja ilmansuojeluyhdistys teki jo vuonna 2007 laajan kenttätutkimuksen, jossa havaittiin, että yli kolmestakymmenestä tutkitusta puhdistamosta alle puolet täytti jätevesiasetuksen vaatimukset puhdistustehon suhteen. Yleisradion MOT-ohjelma löi seuraavana vuonna lisää löylyä ”Paskalaki”-ohjelmallaan, joka paitsi mollasi pienpuhdistamoita, myös kyseenalaisti koko jätevesiasetuksen perusteet. Haja-asetusalueiden kansalaiset olivat ymmällään. Asetus pakottaisi pian asennuttamaan pienpuhdistamon, mutta niiden laadusta ja toimivuudesta oli ristiriitaisia käsityksiä. Suomen Ympäristökeskuksen tekemiä pienpuhdistamoiden CE-testejä oli myös julkisuudessa kyseenalaistettu. Maakunnissa kiersi kaupparatsuja, jotka olivat haistaneet hyvän bisneksen ja jotka puolitotuuksilla ja pelottelulla pakottivat mm. kansaneläkkeen perusosan varassa sinnitteleviä leskirouvia ostamaan ylihintaisia laitteita. Oikeaa tietoa pienpuhdistamoista tarvittiin kipeästi, eikä kellään ollut sellaista tarjota. Niissä olosuhteissa päätimme käynnistää pienpuhdistamoiden vertailutestin yhteistyössä Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen sekä Käytännön Maamies -lehden kanssa. Jouduimme vertailun ensimmäisessä väliraportissa moittimaan laitteita riittämättömästä puhdistustehosta. Tämä siksi, että ensimmäisen puolen vuoden käytön jälkeen vain yksi kahdeksasta puhdistamosta oli edes hetkittäin kyennyt täyttämään asetuksen vaatimukset. Toki puhdistamot käynnistettiin talvea vasten, jolloin vesi oli kylmää, mikä haittasi niin mikrobikantojen kehittymistä kuin myös puhdistusprosessien toimintaa, mitä artikkelissa myös painotettiin. Vanhassa asetuksessa ei kuitenkaan huomioitu talvea tai mitään muutakaan, vaan sanamuoto edellytti, että kaikkien puhdistamoiden on aina täytettävä asetuksen vaatimukset. Kirjoitetussa muodossaan asetus edellytti, että puhdistamo aina täyttäisi minimipuhdistusvaatimukset, mikä käytännössä tuntuu olevan mahdotonta, koska puhdistamojen toimiva biologia elää ja muuttuu koko ajan. Paitsi että vuoden 2003 asetus oli tiukka ja joustamaton, se jätti monta kysymysmerkkiä esimerkiksi valvonnasta, johon ei kellään, ei edes viranomaisilla, ollut tarjota vastauksia. Kenties suurin kysymysmerkki oli se, kuinka puhdistamoiden toimintaa valvottaisiin ja kuka valvonnan suorittaisi. Mikä instanssi ottaisi purkuvesistä näytteitä, ja kuka maksaisi viulut? Kiinteistön omistajako? Ympäristöministeriöstä tai SYKEstä ei kuulunut minkäänlaisia järkeviä ohjeita tai tarkennuksia. Kunnissa asetuksen tulkinta oli hyvin kirjavaa, mikä vaaransi kansalaisten yhdenvertaisuutta. Kansan tyytymättömyys kohtuuttomaan lainsäädäntöön aiheutti vuosi sitten syksyllä niin suuren vastalausemyrskyn, että eduskunnassakin ymmärrettiin, että asetukselle oli tehtävä jotakin ennen kevään eduskuntavaaleja. Niinpä asetus revittiin auki ja säädettiin uusi, joka oli paremmin harkittu ja muotoiltu. Maaliskuussa 2011 voimaan astunut uusi asetus teki kerralla pienpuhdistamoista toimivan ja laillisen tavan käsitellä yksityistalouden jätevesiä. Paitsi että päästörajoja on lievennetty normaaleilla alueilla, puhdistusjärjestelmän teho ja laillisuus määritellään suunnitteluvaiheessa. Järjestelmän toimintaa ei näin ollen normaalisti tarvitse valvoa analysoimalla jätevesinäytteitä. Eikä kiinteistönomistajan enää tarvitse elää siinä pelossa, että hänen käyttämänsä, jätevesisuunnittelijan suosittelema ja kunnan ympäristötoimen hyväksyRakennusmaailma 9/2011 ● 29 Puhdistamojen ilmastuksen aikana otetusta laskeutuskokeesta näkee sekä kirkasteen laadun että lietemäärän. Kuvassa on tunnin laskeutus toukokuulta, jolloin KWH:n (toinen vasemmalta) ilmastin oli tukkeutunut ja prosessi siksi kaatunut. mä puhdistusjärjestelmä voisi saattaa hänet vaikeuksiin, kuten edellisen asetuksen vallitessa joillekin ehti jo käydä. Vanhan asetuksen aikaan miltei ainoa kuntaviranomaisen hyväksymä jätevesiratkaisu oli pienpuhdistamo. Suuren mediakohun seurauksena puhdistamoista on tullut hylkiöitä, eivätkä viranomaisetkaan enää uskalla niitä suosia. Nyt suositellaan jätevesiä käsiteltäviksi maaperässä, imeytys- tai suodatuskentässä. On päätetty unohtaa, että maaperäkäsittelyn toimivuudesta pitkällä aikavälillä on hyvin vähän todellista tutkittua tietoa. Ei tiedetä, puhdistuuko vesi oikeasti vai karkaavatko ulostebakteerit pohjaveteen. Sen sijaan tiedetään kyllä, että maasuodattamot tuppaavat menemään tukkoon muutamien vuosien käytön jälkeen. Mitä sitten pitäisi tehdä? Silloin kentän materiaalit täytyisi uusia, mutta mitkään kaatopaikat eivät halua ottaa vastaan käytettyjen suodatinkenttien maa-aineksia. Ainakaan ilman, että massoista on tehty tuhansien eurojen myrkky- ja lääkejäämäanalyysejä. Joten mihin massat todellisuudessa päätyvät, metsään vai Ekokemille? Mitä olemme oppineet? Nykyisen jätevesiasetuksen puitteissa pienpuhdistamo on monissa kohteissa jopa parempi vaihtoehto kuin maaperäkäsittely. Puhdistamot ovat toki erilaisia, ja jotkut vaativat enemmän huomiota kuin toiset, mutta useimmilla pääsee hyväksyttävään tulokseen, jos vähänkin viitsii nähdä vaivaa. Verrattuna esimerkiksi vesiosuuskunnan liityntämaksuihin ja veden kuutiohintoihin, oma puhdistamo voi olla hyvinkin kilpailukykyinen ratkaisu edellyttäen, että oma kaivovesi kelpaa. Ainoa vertailumme puhdistamo, jolla on vaikeuksia täyttää uu30 ● Rakennusmaailma 9/2011 situn jätevesiasetuksen normaalivaatimukset, on WatMan. Asetuksen kovennetun tason eli herkkien alueiden vaatimukset täytti pitkäaikaisseurannassa kaksi puhdistamoa: Labko BioKem ja KWH WehoPuts. On todettava, etteivät kaikki laitteet suinkaan toimineet ongelmitta. Yllättävän paljon oli murheita laitteistojen ohjauslogiikan kanssa, ja usean puhdistamon koko ohjelma joko vaihdettiin tai ainakin päivitettiin testin aikana. Esimerkiksi Ecolatorin ohjelma sekä vaihdettiin että sitä päivitettiin monesti. Useat puhdistamovalmistajat ovat markkinoinnissaan käyttäneet SYKE:n tekemää CE-testiä takeena laadustaan. CE ei kuitenkaan ole missään mielessä laatumerkintä. Tässä voisi perustellusti kysyä, mitä virkaa CE-testillä ylipäänsä voi olla, kun siinä ei esimerkiksi ollenkaan huomioida puhdistusprosessia pyörittävää laiteohjelmistoa. Kun laitteen toimintarytmi selkeästi poikkeaa CE-testissä olleesta versiosta, miten se enää voisi olla oman CEtestauspöytäkirjansa mukainen? Joidenkin testilaitteidemme ohjelmisto vaihdettiin tai päivitettiin toistuvasti. Tässä kohtaa CE-testauksessa on norsun mentävä aukko. Puhumattakaan siitä, että kun SYKE:n virkailijat kävivät tutustumassa vertailuumme, he eivät tunnistaneet kuin yhden tai kaksi puhdistamoa, vaikka lähes kaikki olivat heillä CE-testattuja. Niin paljon oli ulkoisia rakenteita muutettu. Jonkin verran oli myös laitehäiriöitä. Vaikka ilmastimille luvataan jopa kuuden vuoden käyttöikä ennen vaihtoa, jouduttiin kahteen puhdistamoon vaihtamaan ilmastimia tukkeutumisen tai vuotamisen johdosta – Ecolatorissa jopa kahdesti. Myös kaksi kompressoria meni vaihtoon: Ecolatorin kompressorityyppi vaihtui parempaan ja WehoPutsin kom- Green Rock annostelee saostuskemikaalin suoraan lähtevään viemäriin. Lähtöviemärin pystyosaan oli kerääntynyt näin komeita saostumia, vaikka putkia välillä on huuhdeltu vedellä lietetyhjennysten yhteydessä. Muut lähtevät putket olivat puhtaita. Kemikaalin syöttäminen viemäriin voi ajan kanssa aiheuttaa viemärin tukkeuman. pressori särkyi. Jos joissakin puhdistamoissa oli ongelmia, toiset toimivat sitäkin luotettavammin. Green Rock, Jita ja Uponor eivät aiheuttaneet mitään ylimääräisiä huoltokäyntejä lietetyhjennysten ja kemikaalin lisäysten lisäksi. Toki yritimme toistuvasti säätää Upon ja Jitan kemikaaliannostelua, mutta sillä ei ole yhteyttä laitteiden varmatoimisuuteen. Labko Biokem oli myös hyvin varmatoiminen, mutta sitä piti vahtia lietemäärän kasvun ja happamoitumisen suhteen. WehoPuts pyrki myös happamoitumaan, mutta varsinaisen huoltotarpeen tuotti lietepussin alinomainen vaihtotarve. Saostussäiliö eteen? Vertailun heikoimmat laitteet Ecolator ja WatMan saattaisivat hyötyä merkittävästi tai jopa ratkaise- vasti siitä, että niiden eteen sijoitettaisiin erillinen, muutaman kuutiometrin saostussäiliö. Säiliö keräisi itseensä valtaosan helposti laskeutuvasta biomassasta, jolloin puhdistamon lietetyhjennysväli pitenisi testin muiden laitteiden tasolle. WatManin ainoa käytettävyyden ongelma – pienen varastosäiliön liian nopea täyttyminen tyhjennysrajalle – korjautuisi täysin. Saostussäiliöllä voisi jopa olla myönteinen vaikutus nyt heikoksi jäävään typenpoistoon. Suomen Ympäristökeskuksen suorittamassa CE-testissä WatMan saavutti lähes kaksi kertaa paremman typenpoistoprosentin kuin meidän vertailussamme, ja SYKEhän testaa paljon laihemmalla jätevedellä kuin mitä meillä on ollut. Ecolatorillekin saostussäiliö luultavasti tekisi erittäin hyvää. Paitsi että lietetyhjennysväli pitenisi ratkai- VENE 10 //��2011 LEHTIPISTEISSÄ 19. LOKAKUUTA ENEMMÄN VENEILYÄ VENENETTI.FI 10 / 2011 LOKAKUU KWH WehoPutsin ilmastinlautanen tukkeutui ilmeisesti siksi, että siihen oli päässyt vuotamaan jätevettä. sevasti, reaktorin pohja pysyisi puhtaampana. On näet ilmeistä, että Ecolatorin pohjalle ja lautasen pinnalle kerääntyvä liete lyhentää ilmastuslautasen elinikää. Saostussäiliö lisäisi myös käyttövarmuutta, koska se samalla keräisi talteen myös lähes kaiken vessanpönttöön kuulumattoman tavaran, jota pönttöön kuitenkin helposti heitetään. Kulkeutuessaan puhdistamoon ylimääräiset sattumat aiheuttavat helposti tukoksia. Käyttökustannuksista Emme ryhtyneet tuottamaan yksityiskohtaisia kustannuslaskelmia puhdistamojen kustannuksista, koska perusteemme eivät ole yleispäteviä ja tarkka vuotuinen summa olisi harhaanjohtava. Arvosanat käyttökustannuksista olemme muodostaneet puhdistamoiden keskinäisistä suhteellisista eroista. Selvää kuitenkin on, että kalleimpia ovat huollot ja korjaukset. Niitä emme ole maksaneet, koska ne huollot, joista emme ole selvinneet itse, ovat hoituneet valmistajien toimesta. Toiseksi kallein säännöllinen huoltotoimenpide on lietetyhjennys. Tyhjennyksien lukumäärissä on suuria eroja. Kun muutamat puhdistamot pärjäsivät koko testikauden kolmella lietetyhjennyksellä ja yksi vaati yhdeksän tyhjennystä, on trendi aika selvä. Meidän tapauksessamme lietetyhjennys maksoi noin satasen, mutta paikkakunnasta, ajomatkoista ja kilpailutilanteesta riippuen hinta voi olla joko edullisempi tai sitten jopa kaksinkertainen. Lisäksi yleisenä kehityssuuntana näyttää olevan, että puhdistamo- ja sakokaivolietteen vastaanottotaksoja ollaan korottamassa. Saostuskemikaalit ovat merkittävä menoerä. Merkistä ja ostopaikasta riippuen niistä pyydetään 2,50– 6,00 euroa litralta. Neljän henkilön vedenkulutuksella voi vuodessa kulua 35–50 litraa kemikaalia. Sähkönkulutus on käytännössä kustannuksista pienin. Jita kuluttaa vähiten sähköä, vain noin kolmenkympin edestä vuodessa. Green Rockin sähkönkulutus on suurin, mutta silti senkin sähkölasku jää nykyhinnoilla alle sataseen vuodessa. KOEPURJEHDUS FLABRIA 33 Jotakin tarttis tehdä Parasta olisi tietenkin olla kokonaan sotkematta käymäläjätteitä veteen, koska niiden erottaminen takaisin pois vedestä ei todellakaan ole helppoa. Toiseksi paras tapa olisi käyttää vähän vettä kuluttavia käymäläistuimia ja ohjata pelkät käymälävedet riittävän tilavaan umpisäiliöön. Hyvä ratkaisu on myös muutaman kiinteistön tai pienen kylän yhteinen puhdistamo. Silloin jätevesivirtaama kasvaa niin suureksi ja tasaiseksi, että puhdistamo toimii paremmin kuin yhden kiinteistön puhdistamo. Tämä tekee myös valvonnan ulkoistamisen taloudellisesti mahdolliseksi, jopa järkeväksi. Näitä aiheita on käsitelty laajemmin RM:n numerossa 3/11. Haja-asutusalueiden asukkaiden on kuitenkin tehtävä jotakin ennen pitkää. Ylimenoajan takaraja 15.3.2016 lähestyy, eikä asetus enää muutu ainakaan lievemmäksi. Tällä hetkellä jätevesialalla vallitsee ostajan markkinat. Nyt on toki talvi vastassa, mutta asiaa kannattaa pitää vireillä ja ryhtyä toimeen, kun tilaisuus tarjoutuu. Näillä reunaehdoilla oma pienpuhdistamo on aivan kelpo vaihtoehto, jos vesi-wc:tä pidetään elinehtona. MERIPELASTAJIEN UUSIN VENELUOKKA PV2 KÄYTTÖTESTISSÄ FINNMASTER 62 BR Götän kanavaa Ruotsin järville VENENETTI.FI � NOPEIN VÄYLÄ VESILLE. Vertailussa biologis-kemialliset pienpuhdistamot • Ecolator 5 • Goodwell AG1 • Green Rock Iisi • Jita Kemik • KWH WehoPuts 5 • Labko BioKem 6 • Uponor Clean 1 • WatMan Bio1 Pienpuhdistamovertailun lopputulokset V Parivuotinen projektimme, jätevesien biologis-kemiallisten pienpuhdistamojen vertailu on nyt saatu päätökseen. On aika esittää lopputulokset. Mitä jäi käteen? Ilkka SIpIlä, TeIja paavola, Marja lehTo ja pekka jauhIaInen MTT Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus henrIk WeCkSTrÖM, kuvat 32 ● Rakennusmaailma 9/2011 ertailussa seurattiin kahdeksaa pienpuhdistamoa kuormittaen niitä yhdenmukaisesti samanlaisissa olosuhteissa. Jätevesi annosteltiin vakiotilavuuspumpulla ja mekaanisella jakolaitteella kaikkiin pienpuhdistamoihin sekä yhteen näytteenottosäiliöön. Näin sekä jätevesivirtaama että jäteveden koostumus olivat vertailun aikana kaikille laitteille samat. Jakajalaitteen tuottamien osavirtaamien tasaisuus tarkistettiin seurannan kuluessa yhteensä kuusi kertaa. Keskimääräiset poikkeamat pienpuhdistamoille lähtevien virtausten keskiarvosta vaihtelivat tarkastuskerroilla 0,9 prosentista 2,5 prosenttiin. Suurin yksittäinen poikkeama oli 6 %, joka mitattiin kahdella tarkastuskerralla. Koejärjestelyn periaatteellinen rakenne on esitetty kuvassa 1. Testaukseen liittyvät maanrakennus- ja asennustyöt aloitettiin syyskuun alussa 2009 Pernajan kirkonky- Jokaista puhdistamoa kuormitetaan (600 l/vrk) samalla tavalla. Jäteveden laatu on kaikille sama. Näytteet tutkii akkreditoitu laboratorio. Vakiotilavuuspumppu pitää kuormitustasot ja virtauksen tasaisena. Tuloviemäri Pienpuhdistamovertailuun osallistuneet laitteet ja koejärjestelyn periaate Jätevesi tulee Pernajan kirkonkylän taajamasta. Seurannan aikana mitataan myös puhdistamojen energian- ja kemikaalien kulutusta. (kuva: Osmo Päivinen) Näytteenotto Jäteveden keräilysäiliö Jakajalta lähtee jokaiseen puhdistamoon oma viemäriputki. Jokaisen puhdistamon päässä Uponor Clean 1 on keräilysäiliö, josta otetaan säännöllisesti näytteet. Jita Kemik Näytteenotto WehoPuts 5 Laskuoja Labko Bio Kem 6 EN WatMan Bio 1 Poistoviemäri Green Rock 1 Goodwell AG 1 Ecolator 5 län jätevedenpuhdistamon naapurissa ja puhdistamot käynnistettiin 17.–18. marraskuuta. Varsinainen seuranta käynnistettiin 13.1.2010. Kuormitustilanteet Tiedonkeruu Pienpuhdistamoiden toiminnan seuraamiseksi kunkin laitteen varsinaiseen prosessiosaan asennettiin digitaaliset, liukoista happea (Lange LDO, mittausalue 0,05–20 mg/l) ja Kuvio 1. Pienpuhdistamokohtaiset kuormitukset Päiväkuormitukset 1000 900 800 700 600 500 400 300 200 100 0 Taulukko 1. Pienpuhdistamokohtaiset kuormitukset seurannan aikana 31.1.2010-23.8.2011 Jakso Kuvaus 18.11.2009 -12.1.2010 Käynnistysvaihe 13.1.- 13.2.2010 Normaalikuorma, 600 l/vrk 13.2. – 25.2.2010 Alikuormitus, 300 l/vrk 25.2. – 7.3.2010 Normaalikuorma, 600 l/vrk 3/8/2010 Sähkökatko, 600 l/vrk 9.3. – 26.3.2010 Normaalikuorma, 600 l/vrk 27.-28.3.2010 Ylikuorma, 900 l/vrk 29.3. – 6.4.2010 Normaalikuorma, 600 l/vrk 6.4. – 20.4.2010 Loma, ei kuormitusta 20.4. – 28.6.2010 Normaalikuorma, 600 l/vrk 28.6.-26.9.2010 Normaalikuorma, 500 l/vrk 26.9.-10.10.2010 Loma, ei kuormitusta 10.10.-1.11.2010 Normaalikuorma, 500 l/vrl 1.11.2010– 8.4.2011 Alikuorma, 300 l/vrk 8.4.-22.4.2011 Loma, ei kuormitusta 22.4.-13.5.2011 Alikuorma, 300 l/vrk 13.5.-23.8.2011 Normaalikuorma, 500 l/vrk 25.8.2011 0:00 17.5.2011 0:00 6.2.2011 0:00 29.10.2010 0:00 21.7.2010 0:00 12.4.2010 0:00 2.1.2010 0:00 Kuormitus l/vrk Puhdistamoita syötettiin kerran tunnissa (aamulla klo 6–11 ja illalla klo 20–22) ja suurimman kuormituksen jaksolla (klo 18–20) kahdesti tunnissa ajoittuvilla käyntijaksoilla. Jätevesivirtauksen vuorokauden sisäisellä vaihtelulla pyrittiin jäljittelemään kotitalouksien normaalia vedenkäyttöä. Ensimmäisellä seurantajaksolla pienpuhdistamoiden toimivuutta erilaisissa kuormitustilanteissa tutkittiin jakamalla seurantajakso erilaisiin osajaksoihin (Taulukko 1). Ympäristöolosuhteiden, kuten jäteveden ja ulkoilman lämpötilan, vaihtelusta johtuvien vaikutusten vähentämiseksi osajaksojen pituutta tietyillä kuormituksilla pidennettiin kesäkuusta 2010 alkaen ja kuormitus pidettiin valitulla tasolla tasaisena jaksoille sijoittuneita lomakausia lukuun ottamatta (Kuvio 1 ja Taulukko 1). Jäteveden korkeasta orgaanisen aineksen pitoisuudesta johtuen laitekohtaista normaalikuormaa pienennettiin kesäkuussa 600 litrasta 500 litraan vuorokaudessa, mikä vastaa asetuksen mukaan 4,8 asukkaan kuormitusta ja tälle seurannalle asetettua tavoitekuormaa. Alikuorma säilytettiin 300 litrassa vastaten 2,9 asukkaan kuormitusta. Kesto Näytteet 8 viikkoa 4 viikkoa 2 2 viikkoa 2 1 viikko 24 h 2 viikkoa 2 1 viikko 1 2 viikkoa 10 viikkoa 3 13 viikkoa 3 2 viikkoa 3 viikkoa 2 23 viikkoa 6 2 viikkoa 3 viikkoa 1 15 viikkoa 4 nestepinnan korkeutta (ATM.ECO/N, mittausalue 0–2 mvp) mittaavat anturit. Annostelupumpun tuotto mitattiin magneettisella virtausmittarilla (MagFlux), ulko- ja jäteveden lämpötila Pt100-antureilla. Anturit kytkettiin Lange SC1000 -tiedonkeruu- ja näyttöjärjestelmään, joka oli varustettu etäseurannan mahdollistavalla gsm-modeemilla. Tiedonkeruujärjestelmä asennettiin 9.– 17.3.2010. Kaikkien antureiden tallennusväli oli viisi minuuttia ja tallennettava tieto oli viiden sekunnin mittausjakson keskiarvo. Mittausjärjestelmän ulkolämpötila-anturi ei ollut suojassa auringon säteilyltä koko päivää, ja oheisissa tuloksissa ulkolämpötilana onkin käytetty Ilmatieteen laitoksen Porvoon Harabackan vuorokautisia keskilämpötiloja. Pienpuhdistamoiden energiakulutukset mitattiin laitekohtaisilla energiankulutusmittareilla (LEXA PM300). Näytteenotto ja analysointi Pienpuhdistamoiden puhdistustehon määrittämiseksi tulevasta ja puhdistamoista lähtevistä jätevesistä otettiin yhteensä 25 yhden ja alikuormitusjaksoilla kahden vuorokauden virtaamapainotteista kokoomanäytettä. Näytteenkeruuvuorokautta edeltävänä iltapäivänä laitRakennusmaailma 9/2011 ● 33 Syyskuussa kaikki loppumittaukset oli tehty, eikä auttanut enää muu kuin kaivaa puhdistamot pois. Suuret kiitokset Loviisan kaupungille niin testipaikasta kuin hyvälaatuisesta jätevedestä. 34 ● Rakennusmaailma 9/2011 prosentuaalinen vähenemä. Käsiteltävä jätevesi ja prosessilämpötilat Pienpuhdistamot asennettiin syys– lokakuussa 2009, ja ne käynnistettiin marraskuun 17. päivä 2009. Varsinaiset mittaukset aloitettiin tammikuussa 2010, jolloin jäteveden lämpötila oli noin 6,5 astetta (Kuvio 2). Kylmästä talvesta johtuen tuleva jätevesi jäähtyi huhtikuun lopulle asti. Ennen varsinaisen sulamiskauden alkua maalis–huhtikuun vaihteessa 2010 tulevan jäteveden keskimääräinen lämpötila oli 5,2 °C. Huhtikuun lopulla lämpötila alkoi nousta tasaisesti elokuun loppupuolelle ja saavutti noin 14 asteen lämpötilan. Syksyllä jäteveden lämpötila laski tasaisesti joulukuun lopulle asti noin kahdeksaan asteeseen ja maalis–huhtikuun vaihteessa 2011 keskimääräinen lämpötila oli 7,3 °C eli noin kaksi astetta edellistä vuotta korkeampi. Kevään ja kesän lämpötilakehitys vastasi varsin tarkkaan edellistä vuotta ja elokuun loppupuolella seurannan päättyessä tulevan jäteveden lämpötila oli jälleen noin 14 astetta. Tulevan jäteveden lämpötilakuvaajassa huhtikuussa 2010 ja 2011 näkyvät piikit alaspäin ajoittuvat kiivaimpaan lumien sulamiskauteen, jolloin pienpuhdistamoissa simuloitiin kahden viikon lomakausia eikä niihin johdettu lainkaan jätevesiä. Puhdistusprosessien lämpötilat riippuivat ennen kaikkea tulevan jä- teveden mutta myös ulkoilman lämpötilasta. Kriittisimpänä ajankohtana maalis–huhtikuun vaihteessa 2010 puhdistamoiden lämpötilat vaihtelivat 4,7 asteesta 6,2 asteeseen. Vastaavana ajankohtana vuonna 2011 prosessien lämpötilat vaihtelivat 5,6 asteesta 6,7 asteeseen, siis hieman tulevaa jätevettä kylmempiä. Kaikkien laitteiden suojana pidettiin talvikaudella lumipeitettä, mutta suojauksesta huolimatta laitteiden Puhdistustulokset Pienpuhdistamoiden orgaaninen kuormitus vaihteli seurantajakson aikana 138 grammasta 330 grammaan BOD7 /d, mikä vastaa asetuksen kuormitusluvulla (50 g/hlö/d) 2,8–6,6 henkilön kuormitusta. Pienpuhdistamot suoriutuivat orgaanisen aineksen poistosta erinomai- Kuvio 2. Pienpuhdistamoiden, tulevan jäteveden ja ulkolämpötilojen vaihtelu Lämpötilat 25 40 Ulkolämpötila, viikon liukuva keskiarvo Pienpuhdistamoiden ja tulevan jäteveden lämpötila° C teiden näytteenkeruusäiliöt sekoitettiin potkurisekoittimella, pumpattiin tyhjiksi ja viimeisteltiin märkäimurilla. Myös teknisessä tilassa oleva tulevan jäteveden näytesäiliö tyhjennettiin ja puhdistettiin. Pienpuhdistamojen käsitellyn jäteveden hygieenistä laatua arvioitiin lisäksi kahdesti, 4.4. ja 4.8.2011. Ennen hygienianäytteiden ottoa keruusäiliöt tyhjennettiin, pestiin huolellisesti painepesurilla ja imuroitiin tyhjiksi. Näytteenottovuorokauden aikana säiliöihin kertynyt, käsitelty jätevesi sekoitettiin ja kustakin säiliöstä otettiin kahden litran näyte. Näytteet toimitettiin kylmäpakattuina akkreditoituun laboratorioon (Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys, Tampere), jossa näytteiden käsittely aloitettiin seuraavana aamuna. Kaikista näytteistä määritettiin biologinen hapenkulutus (BOD7-ATU), kemiallinen hapenkulutus (COD-Cr), kokonais- ja ammoniumtyppi, kokonais- ja liukoinen fosfori, kiintoaines, pH ja alkaliteetti. Hygienianäytteet toimitettiin jäähdytettyinä MTT:n hygienialaboratorioon, jossa niistä määritettiin kokonaiskoliformi- ja E.coli- sekä enterokokkimäärät. Lisäksi tarkistettiin, löytyykö näytteistä salmonellabakteereja. Pienpuhdistamoiden jätevesien puhdistuskyky määritettiin laskemalla tulevan jäteveden ja kustakin puhdistamosta lähtevän, käsitellyn jäteveden pitoisuuksien perusteella lämpötilat olivat hieman tulevaa jätevettä kylmempiä. Poikkeuksena muista oli Labko BioKem, jonka lämpötila pysyi hieman tulevaa jätevettä korkeampana. Eniten pakkanen näyttää vaikuttaneen Green Rockin (maanpäällinen biosuodin), Ecolatorin (laaja kansipinta-ala) ja GoodWellin (umpisolumatolla suojattu betonirakenne) lämpötilaan. Kesällä ulkoilma puolestaan lämmitti voimakkaimmin juuri Green Rockia ja Ecolatoria, mutta kaikkien lämpötilat nousivat tulevaa jätevettä korkeammalle. Tulevan jäteveden ominaisuudet pysyivät tehtyjen analyysien mukaan varsin vakaina koko seurantajakson. Orgaanisen aineen hapenkulutus oli keskimäärin 475 mg/l. Keskikesällä ja -talvella pitoisuus oli hieman korkeampi, kuten oheisesta kuviosta ilmenee (Kuvio 3), kun taas kevään sulamisvesi- ja syksyn sadekaudella pitoisuus laski tasolle noin 400 mg/l. Kokonaisfosforipitoisuus oli keskimäärin 15 mg/l, kokonaistyppipitoisuus 99 mg/l ja ammoniumtypen osuus kokonaistypestä 85 prosenttia. Vuodenaikainen vaihtelu näkyi myös jäteveden typpi- ja fosforipitoisuuksissa. 20 20 0 15 -20 10 -40 5 -60 Jätevesi, °C BioKem 6 EN Ecolator 0 GoodWell AGP Green Rock IISI Jita Kemik Uponor Clean I Watman Bio 1 WehoPuts 5 -80 Ulkolämpötila °C Fosfori Tulevan jäteveden kokonaisfosforipitoisuus oli keskimäärin 15,1 mg/l ja vuorokautinen fosforikuormitus vaihteli 3,8 grammasta 10,2 grammaan. Asetuksen kuormitusluvun (2,2 g/hlö/d) perusteella fosforimäärä vastasi pienimmillään 1,7 asukkaan ja suurimmillaan 4,6 asukkaan fosforikuormaa (Taulukot 3 ja 4). Kokonaisfosforin puhdistuskykykuviosta (Kuvio 5) näkyy selkeästi seurantajakson alussa Uponorin, Jitan ja GoodWellin riittämättömästä sekä WehoPutsin täysin puuttuneesta saostuskemikaalista syntyneet huonot puhdistustulokset. Noin kaksi viikkoa ensimmäisen lomajakson jälkeen (20.4.2010) kaikilla ”suuren lietemäärän” laitteilla fosforinpoisto jäi poikkeuksellisen alhaiseksi (Ecolator, BioKem ja WehoPuts, lietteen volyymi yli 400 ml prosessista otetussa 1000 ml:n näytteessä kahden tunnin laskeutumisen jälkeen). Kiintoainepitoisuudet käsitellyssä jätevedessä olivat kuitenkin alhaisia, ja selitys saattaa olla lomajaksolla alkanut aktiivilietteen ikääntyminen ja hajoavasta lietemassasta vapautuva fosfori. Ecolatorin heikko tulos liittynee laitteessa hieman myöhemmin, 29. huhtikuuta, havaittuun ilmastimen tukkeutumiseen ja siitä johtuneeseen huonoon ilmastustilaan. Ecolatorin viidestä normaalin vaatimustason alittavasta fosforinpoistotuloksesta neljä on tilanteista, joissa laitteesta otetusta, yhden litran näytteestä on laskeutunut kahdessa tunnissa noin 400 ml lietettä. Käyttöohjeen mukaan laite pitää tyhjentää, kun kahden tunnin laskeuma on 500 ml. Uponorin normaalitason alittavat tulokset selittyvät seurannan alun Typpi Tulevan jäteveden typpipitoisuus oli seurantajaksolla keskimäärin 101 mg/l, josta keskimäärin 85 prosenttia oli ammoniummuodossa. Pienpuhdistamoiden typpikuormitus vaihteli asetuksen kuormitusluvulla (14 g/hlö/d) mukaan laskettuna 1,8 asukkaasta 4,7 asukkaaseen. Typenpoistoa voi tapahtua kahdella tavalla. Typpeä voi sitoutua prosesseissa syntyvään solumassaan ja laskeutua yhdessä orgaanisen aineksen kanssa laitteiden sako-osissa. Biologisessa jätevedenpuhdistuksessa syntyvään lietteeseen voi kuitenkin sitoutua yleensä Taulukko 4. Kuvio 3. Tulevan jäteveden ominaisuuksien vaihtelu Tuleva jätevesi 600 30 BOD7 500 25 400 20 Pkok, mg/l 300 15 200 10 Tulevan jäteveden lämpötila Nkok 100 5 Tulevan jäteveden lämpötila C ja Pkok mg/l tapaan liian pienestä saostuskemikaalin annoksesta. Kussakin tapauksessa kemikaalisäiliö on ollut lähellä hälytysrajaa (5–6 litraa kemikaalia jäljellä). Analyysituloksissa tämä näkyy myös nousseina liukoisen fosforin pitoisuuksina. Jitan fosforinpoistossa tapahtui syksyllä 2010 notkahdus. Syyksi paljastui liian korkealle noussut mittausanturi, minkä johdosta panosten koko oli vähitellen kasvanut keväästä alkaen. Syyn paikantaminen ja anturin palauttaminen oikealle korkeudelle korjasi fosforinpoiston normaalin vaatimustason täyttäväksi. Jitalla liukoisen fosforin alhainen pitoisuus viittaa riittävään kemikaaliannokseen, mutta korkeahko käsitellyn jäteveden kiintoainepitoisuus ja sen sisältämä fosfori rajoittavat fosforinpoiston noin 80 prosenttiin. GoodWellin toiminta häiriytyi ohjauslogiikasta löytyneen ohjelmavirheen takia pahoin syksyn 2010 lomajakson jälkeen. Aikaisemmin alle 50 mg/l kiintoainepitoisuudet näytteissä nousivat satoihin milligrammoihin ja sen mukana myös fosforipitoisuudet. Tarkkailusta huolimatta GoodWellin sako-osaan kertyi myös runsaasti kiintoainetta ja maaliskuussa 2011 tehdyn lietteenpoiston jälkeen laite alkoi toimia jälleen erinomaisesti. BOD7, kiintoaine, Nkok ja N-NH4, mg/l sesti poistotehojen keskiarvojen ollessa 93–98 prosenttia (Taulukko 2). Normaalin vaatimustason (poistoteho 80 %) alittavia analyysituloksia oli vain kolme kappaletta, jotka kaikki liittyivät selviin häiriötilanteisiin: Ecolatorilla ja WehoPutsilla syynä oli ilmastinlautasen tukkeutuminen ja siitä johtuva prosessin hapenpuute. GoodWellin logiikan ohjelmassa ollut virhe sekoitti laitteen ajastuksen, jolloin käsitellyn jäteveden mukana karkasi huomattavasti kiintoainetta. Herkille alueille asetetun vaatimustason (90 %) alittavat analyysitulokset ajoittuivat pääosin ensimmäiselle kevättalvelle, jolloin esimerkiksi Green Rockin biosuotimen mikrobisto ei ollut vielä täysin kehittynyt ja Ecolatorin ohjauslogiikassa ilmeni poikkeavia toimintoja. N-NH4 0 2.1.2010 12.4.2010 21.7.2010 29.10.2010 6.2.2011 17.5.2011 0 25.8.2011 Taulukko 2. Pienpuhdistamoiden keskimääräiset lähtevän jäteveden orgaanisen aineksen pitoisuudet ja poistotehot, yhteensä 24 näytettä/laite näytteitä kpl GoodWell Uponor Jita KWH Labko Watman Greenrock Ecolator Tulev.jv. BOD7 mg/l poisto-% poisto < 90 % poisto < 80 % 21 16 21 15 9 13 29 32 475 96 97 96 97 98 97 94 93 2 0 0 1 0 0 3 5 1 0 0 1 0 0 0 1 Taulukko 3. Pienpuhdistamoiden keskimääräiset lähtevän jäteveden kokonaisfosforipitoisuudet ja poistotehot, kaikki näytteet näytteitä kpl GoodWell Uponor Jita KWH Labko Watman Greenrock Ecolator Tulev.jv. Pkok mg/l poisto-% 5,2 3,5 3,9 4,2 1,9 1,2 1,7 3 66 77 75 74 88 92 89 80 15,1 Pliuk, mg/l poisto < 85 % poisto < 70 % 0,6 1,3 0,8 1,8 0,4 0,2 0,8 0,5 10,7 10 16 24 10 6 1 6 12 7 7 5 6 1 0 0 5 Pienpuhdistamoiden keskimääräiset lähtevän jäteveden kokonaisfosforipitoisuudet ja poistotehot, häiriötilanteet suljettu pois näytteitä kpl Häiriöajankohta ja syy Pkok mg/l poisto-% Pliuk, mg/l poisto < 90 % poisto < 80 % GoodWell 3,8 76 0,1 5 3 kem.annos liian pieni 2.3.2010 asti, ohjelmavirhe 10.10.-1.12.2010 Uponor 2,9 80 0,8 12 3 kem.annos liian pieni 2.3.2010 asti Jita 3 80 0,3 20 2 kem.annos liian pieni 2.3.2010 asti, pinta-anturista johtuva ylitäyttö 22.9.-10.11.2010 KWH 1,9 87 0,2 5 1 ohjelmavirhe 7.12.2009-2.3.2010 Ecolator 2,7 82 0,5 11 4 lietemäärä yli tyhjennyssuosituksen 26.5.2011 Rakennusmaailma 9/2011 ● 35 Fosforin poistuma 100 % Kuvio 5. Pienpuhdistamoiden kokonaisfosforin puhdistuskyky, asetuksen vaatimustasot sekä pelkkien sakokaivojen teho Reduktio-% 90 % Herkät alueet 80 % Normaali vaatimus 70 % 60 % Labko BioKem Ecolator GoodWell GreenRock Jita Kemik Uponor Clean I WatMan WehoPuts 50 % 40 % 30 % 20 % Sakokaivot Kokonaistypen poistuma 100 % 24.8.2011 25.7.2011 25.6.2011 26.5.2011 26.4.2011 27.3.2011 25.2.2011 26.1.2011 27.12.2010 27.11.2010 28.10.2010 28.9.2010 29.8.2010 30.7.2010 30.6.2010 Kuvio 6. Pienpuhdistamoiden kokonaistypen puhdistuskyky, asetuksen vaatimustasot sekä pelkkien sakokaivojen teho Labko BioKem Ecolator GoodWell GreenRock Jita Kemik Uponor Clean I WatMan WehoPuts 90 % 80 % 70 % Reduktio-% 31.5.2010 1.5.2010 1.4.2010 2.3.2010 1.1.2010 0% 31.1.2010 10 % 60 % 50 % Herkät alueet 40 % Normaali 30 % 20 % Sakokaivot 36 ● Rakennusmaailma 9/2011 24.8.2011 25.7.2011 25.6.2011 26.5.2011 26.4.2011 27.3.2011 25.2.2011 26.1.2011 27.12.2010 27.11.2010 28.10.2010 28.9.2010 29.8.2010 30.7.2010 30.6.2010 31.5.2010 1.5.2010 1.4.2010 2.3.2010 1.1.2010 0% 31.1.2010 10 % vain 10–15 % tulevan jäteveden typestä. Tehokkaampi menetelmä typenpoistoon onkin biologinen nitrifikaatio-denitrifikaatio-prosessi, jonka nitrifikaatiovaiheessa tietyt mikrobit tyydyttävät energiantarpeensa muuttamalla jäteveden ammoniumtyppeä ensin nitriitiksi ja edelleen nitraatiksi hapellisissa olosuhteissa. Samalla pH laskee. Denitrifikaatiovaihe tapahtuu vain olosuhteissa, joissa mikrobeilla ei ole käytettävissä vapaata happea, vaan ne käyttävät aikaisemmin syntynyttä nitraattia muuttaen sen typpikaasuksi. Samalla osa pH:n laskusta palautuu. Poistoketjun heikoin lenkki on yleensä nitrifikaatio. Nitrifioivien bakteerien kasvu on hidasta ja hidastuu voimakkaasti lämpötilan laskiessa. Viiden asteen lämpötilassa tarvittava mikrobien määrä on yli kolmenkertainen verrattuna 15 asteen lämpötilaan. Nitrifikaation pHoptimi on 7:n ja 8,5:n välillä. Arvon laskiessa alle kuuden, hidastuu reaktio merkittävästi. Pienpuhdistamoiden typenpoisto ei pääsääntöisesti ensimmäisellä talvikaudella toiminut ja poistoprosentit jäivät yleensä alle 20 prosentin (Kuvio 6). Tärkein syy lienee jäteveden alhainen lämpötila ja suuri orgaaninen kuormitus. Puhdistamojen prosessien tilaa valvottiin jatkuvasti tietokoneisiin kytketyillä antureilla. Liukoisen hapen anturit keräsivät useassa säiliössä biofilmiä, joten ne oli aika ajoin puhdistettava. Jätevesien ja puhdistusprosessien lämmitessä myös typenpoisto parani huomattavasti. Syksyn 2010 lomajakso (26.9.–10.10.) huononsi selvästi useimpien laitteiden typenpoistoa. Lomajakso ei näyttänyt juurikaan vaikuttavan Labkon, WatManin eikä Green Rockin typenpoistoon. Ecolatorilla puhdistustulos huononi, mutta täytti kuitenkin kireämmänkin vaatimustason ja palautui reilussa viikossa. GoodWellillä ja Uponorilla tulos putosi noin puoleen täyttäen kuitenkin normaalin vaatimustason ja palautui myös reilussa viikossa. Sen sijaan Jitalla ja KWH:lla puolittunut puhdistusteho ei täyttänyt edes asetuksen lievennettyä vaatimustasoa ja ainoastaan KWH palautui lievennetylle vaatimustasolle viikon aikana. Käsiteltyjen jätevesien ammoniumtyppipitoisuuksien tarkastelu näyttäisi viittaavaan sii- www.finselena.com hen, että Uponorilla ja Jitalla lomajakso häiritsee nitrifikaatiota ja sitä kautta typpireduktiota. KWH:lla sitä vastoin nitrifikaatio näyttäisi toimivan varsin hyvin (alhaisesta pH:sta huolimatta), mutta denitrifikaatio rajoittaa typenpoistoa. Biokem, Ecolator ja Wehoputs poistivat hyvin typpeä myös talvikaudella 2010–2011. Muilla olosuhteiden kylmeneminen kuormituksen pienentämisestä huolimatta (500 l/vrk -> 300 l/vrk) vähensi typenpoistoa selvästi. Kuormituksen nostaminen takaisiin 500 litraan vuorokaudessa 13.5.2011 näkyy kaikkien puhdistamoiden analyysituloksissa puhdistustehon laskuna. Lämpenevät olosuhteet palauttivat typenpoiston kuitenkin nopeasti edellisen kesän tapaan. Seuraavissa taulukoissa on esitetty puhdistamokohtaisesti koko seurantajakson kaikkien analyysitulosten typenpoiston keskiarvot (Taulukko 5) ja ensimmäistä talvikautta seuraavien analyysitulosten keskiarvot (Taulukko 6). Ensimmäisen talvikauden jälkeisten tulosten mukaan, WatMania lukuun ottamatta, kaikki puhdistamot saavuttivat normaalin typenpoiston vaatimustason 30 prosenttia. Wat- Manin keskiarvo jäi siitä niukasti, 27 prosenttiin. Herkille alueille asetettu 40 prosentin vaatimus jäi saavuttamatta WatManin lisäksi Green Rockilta. Yksittäisten, rajat alittavien analyysitulosten lukumäärien perusteella vakaimmin typenpoistossa toimivat BioKem, GoodWell ja Ecolator. Käsitellyn jäteveden hygienia Tulevan jäteveden kokonaiskoliformien määrä oli talvella ja kesällä otetuissa näytteissä samaa suuruusluokkaa (Taulukko 7). E.colin määrä oli sitä vastoin kesällä noin kuusinkertainen. Suolistoperäisten enterokokkien määrä käyttäytyi päinvastoin, kesällä määrä oli noin kahdeskymmenesosa talven määristä. Salmonellabakteereja ei havaittu kumpanakaan näytteenottokertana sen paremmin tulevasta kuin käsitellystäkään jätevedestä. Pienpuhdistamoille johdetun jäteveden hygieenistä laatua voidaan pitää normaalina kunnallisille jätevesille. Tyypillisesti hyvin toimivat biologiskemialliset puhdistamot saavuttavat 90–90 prosentin mikrobivähenemiä. Kokonaiskoliformien vähenemä sekä talvella että kesällä oli kaikkien laitteiden keskiarvon mukaan sama, noin 2–3 log10 (99–99,9 %). Talvella GoodWell ja WehoPuts vähensivät koliformien määrää jopa 4–5 log10 tulevan jäteveden pitoisuuksiin verrattuna. Kesällä puolestaan Ecolatorissa koliformit vähenivät 5 log10-yksikköä. E.colin poistuma oli talvella keskimäärin 1–2 log10 ja kesällä 3 log10. Talvella tehokkaimpia olivat GoodWell ja WehoPuts (vähenemä 3 log10-yksikköä), kesällä WehoPutsin rinnalle nousivat Ecolator ja Jita (vähenemä 4–5 log10). Suolistoperäisten enterokokkien vähenemä oli sekä kesällä että talvella 2–3 log10:a KWH:n yltäessä 4 log10:iin (Taulukko 7). Jätevesien hygienisen laadun käsittelyn yhteydessä tapahtuvasta merkittävästä (väh. 99 %) paranemista huolimatta, mikään laite ei saavuttanut hyvälaatuisille uimavesille asetettuja hygieenisiä vaatimuksia (suolistoperäiset enterokokit alle 4 pmy/ml, E.coli alle 10 pmy/ml). Saostuskemikaalin kulutus Pienpuhdistamoiden kemikaalisäiliöiden nestepintojen korkeudet mitattiin tai merkittiin seurantajakson alkaessa 13.1.2010. Annostelu tehtiin käyttöohjeiden ja valmistajilta saatujen täydentävien ohjeiden mukaan. GoodWellin, Jitan ja Uponorin kemikaaliannostusta lisättiin 38 ● Rakennusmaailma 9/2011 Ilmastimet tuppaavat ajan myötä tukkeutumaan lietteestä ja biofilmistä. Labkon ilmastinlautanen ei hurjasta ulkonäöstä huolimatta ole tukossa, se kaipaa vain pesua. Ecolatorissa sen sijaan lautanen tukkeutui kahdesti. Taulukko 5. Pienpuhdistamoiden keskimääräiset lähtevän jäteveden kokonais- ja ammoniumtyppipitoisuudet ja kokonaistypen poistotehot, kaikki näytteet (25 kpl) näytteitä kpl Nkok mg/l GoodWell 58 Uponor 66 Jita 70 KWH 61 Labko 53 WatMan 76 Green Rock 72 Ecolator 57 Tulev.jv. 99 poisto-% 40 33 29 38 46 23 27 42 NH4-N, mg/l poisto < 40 % poisto < 30 % 40 16 10 52 19 14 52 20 18 39 17 9 36 8 3 74 22 18 61 21 12 47 11 10 85 Taulukko 6. Pienpuhdistamoiden keskimääräiset lähtevän jäteveden kokonais- ja ammoniumtyppipitoisuudet ja kokonaistypen poistotehot ensimmäisen talvikauden jälkeen, 15 näytettä näytteitä kpl GoodWell Uponor Jita KWH Labko Watman Green Rock Ecolator Tulev.jv. Nkok mg/l 46 54 61 54 47 73 66 43 101 poisto-% 54 46 40 45 53 27 34 57 NH4-N, mg/l poisto < 40 % poisto < 30 % 17 7 1 33 9 4 30 10 8 23 7 2 26 1 0 70 13 9 50 11 3 30 2 1 86 Taulukko 7. E.coli Kokonaiskoliformit Enterokokit 4/4/2011 8/4/2011 4/4/2011 8/4/2011 4/4/2011 8/4/2011 Tuleva jätevesi, 3,0 x 104 1,9 x 105 1,3 x 106 1,7 x 106 2,8 x 105 1,5 x104 pmy/g puhdistamokohtaiset vähenemät log10-yksikköinä Jita -1 -4 -2 -3 -2 -2 Ecolator -2 -5 -2 -5 -2 -3 WatMan -1 -3 -2 -2 -2 -2 GoodWell -3 -3 -5 -3 -3 -2 Green Rock -2 -3 -3 -2 -3 -2 Uponor -2 -3 -3 -3 -3 -3 BioKem -2 -3 -3 -2 -3 -2 WehoPuts -3 -4 -4 -3 -4 -3 -1 = vähenemä 90 %; -2 = vähenemä 99 %; -3 = vähenemä 99,9 %; -4 = vähenemä 99,99 %; -5 = vähenemä 99,999 % 2.3.2010 ensimmäisten analyysitulosten valmistuttua. Kemikaalisäiliöitä täytettiin tarpeen mukaan huoltokäyntien yhteydessä huolehtien kuitenkin siitä, ettei kemikaali loppunut ennen seuraavaa käyntiä. Seurannan lopuksi kemikaalisäiliöt täytettiin alkuperäiseen tasoon ja laskettiin kokonaiskäyttömäärä sekä kokonaisjätevesimäärän perusteella saostuskemikaalin kulutus käsiteltyä jätevesikuutiota kohti (Taulukko 8). Laitteiden annostusta seurattiin säännöllisesti. Määrät pysyivät hyvin vakaina. Ainoastaan Uponorin ja Jitan pneumaattisilla annostelulaitteilla havaittiin kemikaalisäiliön täytösasteesta johtuvaa vaihtelua. Uponorin valmistusvikaisella annostimella säiliön ollessa lähes tyhjä, oli annos alle puolet verrattuna täyteen kemikaalisäilöön. Korjauksen jälkeen annos hälytysrajalla olevalla säiliöllä oli noin 70 prosenttia täyden säiliön annoksesta. Sähkönkulutus Pienpuhdistamoiden sähkönkulutus mitattiin laitekohtaisilla energiankulutusmittareilla koko seuranta-ajalta. Tulosten mukaan laitteet jakautuivat energiankulutuksensa perusteella selkeästi kolmeen ryhmään: - eniten energiaa kulutti Green Rock, jonka prosessia hoitava uppopumppu 50 prosentin käyntiasteellaan kulutti 2,6 kWh vuorokaudessa - sekä kompressorilla että siirtopumpulla/-pumpuilla varustettujen pienpuhdistamoiden (GoodWell, WehoPuts, BioKem, WatMan ja Ecolator) sähkönkulutus oli varsin yhdenmukaista, 1,16–1,34 kWh vuorokaudessa, siis noin puolet Green Rockia vähemmän - säästeliäimpiä olivat pelkästään paineilman käyttöön perustuvat Jita ja Uponor. Jitan nimellisteholtaan 50 W:n kompressori kuluttaa vain 0,75 kWh vuorokaudessa ja Uponor täsmälleen käyttöohjeessa kerrotun 0,9 kWh vuorokaudessa. Pumppukompressoriyhdistelmään verrattuna paineilman käyttöön perustuvien laitteiden energiankulutus oli noin 30 prosenttia pienempi (Taulukko 9). Pienpuhdistamojen kuormituksella ei lomajaksoja lukuun ottamatta ollut merkittävää vaikutusta useimpien laitteiden energiankulutukseen. Ecolatorilla, WehoPutsilla, GoodWellillä, Uponorilla ja Jitalla käytössä olleeseen leporytmiin siirtyminen lomajaksolla pienentää kulutusta 20–50 prosenttia. WehoPutsin kulutuksessa oli erotettavissa sähkö- ja lomakatkojen lisäksi uusi ohjelmaversio ja ilmastuksen pie- LAATUA, TEHOKKUUTTA JA HELPPOKÄYTTÖISYYTTÄ 2011 / 2012 L u m i l i n k o v a l i k o i m a “Pyörillä kulkevaksi lumilingoksi Toro on tasapainoinen kokonaisuus, josta ei juuri huonoja puolia löydy hakemallakaan” - TM Rakennusmaailma 1/10 Power Max 8.26 O testissä CCR Quick Clear™ Toro OHV 5 hv Quick Shoot™ ohjaus Power Curve roottori 11 m heittoetäisyys Power Lite Toro OHV 3 hv Power Curve roottori 7,6 m heittoetäisyys Hinta alk. 1490€ Power Max® sarja Briggs & Stratton 8 - 11 hv 66 tai 71 cm työleveys Quick Stick™ joystick heitto-ohjaus FreeWheel™ hallintajärjestelmä Power Max® syöttöjärjestelmä Katso jälleenmyyjät: www.hako.fi Vertailu Testatusti luotettava routaeriste Routaeristeen on toimittava luotettavasti vuosikymmeniä, mutta pienikin määrä kosteutta voi puolittaa sen eristyskyvyn. Vaadi routaeristeeltä kestävyyttä, Finnfoam – testatusti luotettava. Pitkäaikainen upotusja jäädytyskoe 6,50 % Pitkäaikainen upotuskoe, jossa näyte myös jäädytetään, paljastaa todelliset erot routaeristeiden vesitiiviydessä. Monet huokoisemmat EPS-eristeet vettyvät, mutta Finnfoamin ominaisuudet eivät muutu pitkänkään ajan kuluessa. 5,50 % Voittamaton solurakenne 6,00 % Tyypillinen routaeriste 120 / 22 kg/m3 (28 vrk <2 t%) 5,00 % Tyypillinen routaeriste 200 / 33 kg/m3 (28 vrk <1 t%) Kosteuspitoisuus (t% ) 4,50 % 4,00 % Finnfoamin solurakenne on täysin yhtenäinen, toisin kuin EPS:n. Finnfoamin suljetun solurakenteen sisälle eivät pääse pitkänkään ajan kuluessa vesi, maa-aines eivätkä puunjuuret. Tyypillinen routaeriste 300 / 42 kg/m3 (28 vrk <1 t%) 3,50 % 3,00 % 2,50 % 2,00 % 1,50 % Lue lisää Finnfoamin ylivoimaisista eduista TM Rakennusmaailma 8/11. TM Rakennusmaailma 8/11 Finnfoam 32-42 kg/m3 (28 vrk <0,7 t%) 1,00 % 0,50 % 0,00 % 2 4 6 8 10 12 14 16 18 20 22 24 26 28 30 32 34 36 38 40 42 44 46 48 Aika (kk) Lähde: TTY/ Rakennustekniikka FINNFOAM F-300 FINNFOAM OY | Satamakatu 5 | 24100 Salo | puh. (02) 777 300 | www.finnfoam.fi EPS Routa-120 40 ● Rakennusmaailma 9/2011 kulutus suhteellinen l/jätevesi m3 WatMan =100 GoodWell 0,21 66 Ecolator 0,23 72 Uponor 0,25 78 Jita 0,26 81 Green Rock 0,27 84 KWH 0,28 88 Labko 0,3 94 WatMan 0,32 100 kemikaali käyttöohje polyalumiinikloridi 0,045 l/panos Kemwater PAX14 ferrisulfaatti 0,2 – 0,4 l/m3 Kemwater PIX-105 polyalumiinikloridi 0,05 l/panos = Uponor-saostuskemikaali 0,29 l/m3 polyalumiinikloridi Uponor-saostuskemikaali alumiinihydroksidikloridi 0,16 l/vrk EKA WT 91 ferrisulfaatti 0,2 l/m3 WehoPuts Liuos ferrisulfaatti PIX-115 BioKem-saostuskemi- 0,075 l/panos kaali alumiinikloridiliuos 0,08 – 0,15 l/d WatMan-biokemikaali WatMan BIO 1 Uponor Clean 1 Jita Kemik Yhteensä, kWh kWh / vrk suhdeluku CE-testi kWh/vrk 900 l/vrk 600 l/vrk 500 l/vrk 300 l/vrk lomajaksot GoodWell AGP Taulukko 9. Pienpuhdistamoiden sähkönkulutus 13.1.2010 – 23.8.2011 WehoPuts 5 Pienpuhdistamot olivat Pernajan koekentällä tiiviissä seurannassa. Viikottaisten, paikan päällä tehtyjen tarkastusten lisäksi puhdistamojen toimintaa seurattiin prosessien happitilannetta, lämpötiloja ja pinnan korkeuksia rekisteröivällä tiedonkeruujärjestelmällä. Tällä voitiin sekä täydentää paikan päällä tapahtuvaa seurantaa, että yleensä jäljittää mahdollisten poikkeamien syntyhetket. Pienpuhdistamojen käyttöohjeissa seurannan tarve oli esitetty vaihtelevalla tarkkuudella. Puhdistamojen yhteydessä olevia merkkivaloja tai sisätiloihin asennettavia näyttöpaneeleja tulisi seurata säännöllisesti, muuten ohjeita annetaan viikottaisista, kuukausittaisista tai vieläkin harvemmasta tarkkailusta. Seuraavaan taulukkoon (Taulukko 10) on koottu seurantapäiväkirjaan kertyneet, toimenpiteitä vaatineet tapahtumat. Lietetyhjennyk- Taulukko 8. Pienpuhdistamoiden saostuskemikaalin kulutus 13.1.2010 - 23.8.2011 BioKem 6 EN Huoltotarpeet set tai lietepussin vaihdot on kirjattu erikseen kuten myös kalkinlisäykset. Saostuskemikaalin lisäyksiä ei ole kirjattu, koska paikalla käyntien yhteydessä kemikaalilisäyksiä tehtiin ennen niiden loppumista/ laitehälytyksien tuloa. Tällä pyrittiin varmistamaan, ettei kemikaali lopu tarkastuskäyntien välillä ja aiheuta siten ongelmia puhdistustuloksille. Huoltotapahtumiin ei ole kirjattu BioKemin ja Ecolatorin laskeutuskokeita. Käyttöohjeen mukaan BioKemin lietemäärää tulee seurata vähintään joka toinen kuukausi. Laskeutuvan lietteen määrän noustessa 400 ml:aan litrassa, koe tulee tehdä kuukausittain. Ecolatorin käyttöohjeessa ei kerrota lietemäärän seurantaväliä. Käytännössä Ecolatorin lietemäärä kasvoi poistoa edellyttävälle tasolle viiden asukkaan kuormituksella noin 1,5 kuukaudessa ja kolmen asukkaan kuormituksella noin kolmessa kuukaudessa. Selvästi vähiten huolto- tai kunnossapitotoimenpiteitä vaati Green Rock. Vertailujakson kuluessa sen 3-osainen sakokaivosto tyhjennettiin kaksi kertaa lopputyhjennyksen lisäksi. Muita huoltoimenpiteitä oli vain yksi, toisen lietteenpoiston yhteydessä kierrätyspumpun vippa onnistui jumittumaan yläasentoon estäen pumpun käynnistymisen. Huolto- ja kunnossapitotoimenpiteiden tarve oli pientä myös Jitalla ja Uponorilla. Alkupuolella Jitan kansi vaihdettiin talviolosuhteissa toimivampaan malliin ja kemikaaliannosta lisättiin. Kolmas huoltotoimenpide oli prosessiosan pinnankorkeusanturin säätö. Mahdollisesti näytteidenoton yhteydessä siirtymään päässyt anturi palautettin oikeaan korkeuteensa. Uponorin toimenpi- Ecolator 5 nentäminen (10.11.2010), lepoajan pidentäminen (15.12.2010), kuormituksen nosto (13.5.2011) ja kompressorin sekä ilmastinlautasen vaihto (touko– kesäkuun vaihde 2011). Ecolatorin kompressori vaihdettiin toisentyyppiseksi syyskuussa 2010, mikä pienensi kulutusta. 300 litran vuorokausikuormituksella Ecolator käsitteli vain yhden panoksen vuorokaudessa ja sähkönkulutus pieneni vastaavasti. Kuormituksen nosto takaisin 500 litraan toukokuussa 2011 ei kuitenkaan nostanut kulutusta aikaisemmalle tasolle. Tähän saattoi olla syynä ilmastuslautasen osittainen tukkeutuminen, mikä rajoitti ilmavirtausta. Lautasen puhdistus heinäkuussa 2011 nosti kulutuksen aikaisemmalle tasolle. yhteen vaihto tammikuussa ja tukkeutuneen ilmastuslautasen vaihto huhtikuussa. Labkolla huoltotapahtumia kertyi yhteensä 38, joista pääosa eli 32 oli kalkin lisäyksiä happamuuden torjumiseksi. Tyhjennyskertoja oli viisi ja muita huoltotoimenpiteitä vain yksi, poistopumpun liittimen tiivistys. Lukumääräisesti eniten huoltotapahtumia kertyi KWH:lle, yhteensä 69 kappaletta. KWH:nkin toimenpiteistä pääosa koostui kalkituksista. Lisäksi ylijäämälietteen pussi oli vaihdettava 22 kertaa. Ohjelmistoa päivitettiin/säädettiin kahdesti, ja ilmastinlautasen tukkeutumiseen liittyvät ongelmat aiheuttivat touko–kesäkuun vaihteessa 2011 yhteensä neljä huoltokäyntiä. Koska kaikkien laitteiden kemikaalin kulutus on samalla tasolla, riippuu kemikaalilisäysten toistuvuus kemikaalisäiliön koosta. Useimmin kemikaalia on lisättävä Green Rockin ja WatManin 10 litran säiliöihin ja pisintä täyttöväliä voidaan käyttää Ecolatorissa (100 l) ja WehoPutsissa (50 l). Muissa laitteissa säiliökoko on 30 litraa, Uponorissa 20 litraa. Green Rock IISI KWH kerää ylijäämälietteen kuitukangaspussiin, jonka käyttäjä voi nostaa pois ja kompostoida. Rahaa ja luontoa säästyy, mutta puuha ei ole mukavaa edes lämpimänä kesäpäivänä. teet liittyivät myös kemikaalin annosteluun, jota säädettiin kahdesti ja viimeiseksi koko laite vaihdettiin siinä ilmenneen valmistusvirheen johdosta. WatManin huolloista pääosa koostui kahdeksasta lietteenpoistosta. Kemikaalin sekoitukseen käytettävän ilman määrää jouduttiin säätämään kolmasti ja lietteen palautuspumpun jumiutuminen vaati kaksi huoltotoimenpidettä. GoodWell tyhjennettiin kahdesti jakson aikana ja lopuksi. Muista, yhteensä 11 huoltotoimenpiteestä kuusi liittyi ohjauslogiikasta löytyneeseen ohjelmointivirheeseen. Lisäksi poistoyhde tiivistettiin, kemikaaliannosta säädettiin ja ilmennyt lappoilmiö poistettiin. Ecolatorin 14 huoltotoimenpiteestä pääosa eli yhdeksän oli lietteenpoistoja. Vertailun aikana alkuperäinen logiikan ohjelmointi vaihdettiin kahdesti, ja syyskuun 2011 päivityksen yhteydessä laitteen muutakin tekniikkaa päivitettiin merkittävästi (kompressori, ilmastuslautanen, vippa, purkupumpun tiivistys). Muita vuoden 2010 huoltoja olivat poistopumpun imu- 1525 2,60 100 % 2,67 2,65 2,69 2,62 2,66 787 1,34 52 % 2,8 3,52 1,98 1,72 0,76 0,64 752 1,28 49 % 0,9 1,36 1,31 1,26 1,29 1,30 706 1,20 46 % 1,04 1,25 1,44 1,47 0,93 0,81 688 1,17 45 % 1,12 1,29 1,24 1,18 1,30 0,94 682 1,16 45 % 1,7 0,96 1,21 1,33 1,11 1,13 531 0,90 35 % 0,9 0,90 0,91 0,93 0,97 0,55 439 0,75 29 % 0,9 0,81 0,78 0,75 0,78 0,48 Kasvata kotisaunaasi. Lisää tilaa SPU Eristeillä. Markkinoiden tehokkain lämmöneriste säästää energian lisäksi tilaa. SPU Eristeillä on mahdollista rakentaa ohuita ja turvallisia rakenteita kaikkiin kodin tiloihin. Saunan saneeraajan valinta on SPU Sauna-Satu. 30 mm:n SPU Sauna-Satu vastaa noin 70 mm:n koolattua villarakennetta. Se tarkoittaa normaalisaunassa jo 0,4 neliömetriä lisää tilaa! Lue lisää markkinoiden tehokkaimmista lämmöneristeistä spu.fi SPU SaunaSatu. • Säästää til aa • Turvalliset saunaan rakenteet • Helppo ja nopea asen taa Trimmiavustimella ajat helpommin Aika vaihtaa tuulilasinpyyhkimet Näin teet sen itse ▶ TESTI: Uudestisyntynyt baijerilainen Bavaria 34 HT 2 900 hv Termolli 63 w w w.ve n e n e t t i . f i 6.7.2011 4.8.2011 26.5.2011 4.4.2011 27.4.2011 1.3.2011 25.1.2011 17.11.2010 1.12.2010 15.12.2010 13.10.2010 27.10.2010 8.9.2010 22.9.2010 15.7.2010 WatMan GoodWell Ecolator BioKem WehoPuts 11 3 14 5 9 14 32 1 5 38 41 6 22 69 + + + + + + + (+) + + + + + + + GoodWell Uponor Jita WehoPuts BioKem WatMan Green Rock Ecolator Fosforinpoisto väh. 85 % + + + + + + + + Typenpoisto väh. 40 % GoodWell Uponor Jita WehoPuts BioKem WatMan Green Rock Ecolator Herkkien alueiden vaatimus Orgaanisen aineksen poisto väh. 90% lehtipisteissä 10.11.2011 5 8 13 Fosforinpoisto väh. 70 % 10 Teräsveneuutuus Hollannista 3 3 6 Typenpoisto väh. 30 % � SA � Numero Babro Classic 3 3 6 Yhteenveto Normaali vaatimius AT S O M Venetoreilla asiallinen hinnoittelu 1 3 4 Orgaanisen aineksen poisto väh. 80% T T YÄ AS TE K � K ÄY Yamarin Cross iskee suosikkiluokkaan kalkin lisäys muu huolto lietteen poisto yhteensä Uponor ▶ ESITTELYT: Jita Taulukko 10. Laitteisiin tehtyjen huoltotoimenpiteiden lukumäärät Tehdyt huoltotoimet GreenRock Uudella kantotasolla todellista hyötyä! Näytteiden otto 26.4.2010 5.5.2010 19.5.2010 ▶ TESTI: Jätevesinäytteiden oton yhteydessä otettiin myös lietenäytteitä. KWH kerää ylijäämälietteensä pussiin, josta on kätevä kaivaa edustava näyte. 11.2.2010 18.2.2010 25.2.2010 10.3.2010 17.3.2010 30.3.2010 Salakuljettajien ykkösnyrkki Kroatiasta + + + + + + + + + + + + + + + + + + - Green Rock Iisi n GREEN Rock on hyvin yksinkertainen niin rakenteeltaan kuin toiminnaltaan. Sen on tarkoitus päivittää kolmen sakokaivon järjestelmä asetuksen täyttäväksi puhdistamoksi. Itse puhdistamo on muutaman sadan litran vetoinen, kiveksi muotoiltu eristetty säiliö, joka sijoitetaan kolmannen sakokaivon päälle. Säiliön sisällä on muovikiekkoja, jotka muodostavat kasvualustan biofilmille. Kiven keskellä on putki, josta lasketaan uppopumppu kaivon pintaveteen. Pumppu nostaa vettä kolmijakoiseen sprinkleriin, joka suihkuttaa vettä muovikiekkojen päälle. Kiekkoihin muodostuvan biofilmin mikrobit hajottavat orgaanisen aineen, ja veden suihkutus toimii ilmastuksena, joka hapettaa veden. Pumpun toiminta on ajastinohjattu. Pumppu käy 20 minuuttia ja lepää saman verran. Näin kaivossa pääsee syntymään myös hapettomia tilanteita, jolloin mahdollisesti nitrifioitunut typpi pääsee denitrifioitumaan ja vapautumaan typpikaasuna. Fosforinpoistoa varten tiskipöydän alle asetetaan kemikaalipumppu ja -säiliö, josta annostellaan kemikaalia suoraan talosta lähtevään viemäriin. Pumppu on kello-ohjattu, ja annostelumäärää säädetään henkilöluvun mukaan. Koska testikentässä ei ollut vanho- Labko BioKem ja saostuskaivoja ennestään, maahan upotettiin Green Rockia varten kolme muovikaivoa, joiden yhteistilavuus oli viisi kuutiometriä. Koko testin aikana Green Rock toimi ilman häiriöitä, ja purkuvesi oli aina vähintään kohtalaista. Typenpoisto oli talvella heikonpuoleinen, mutta kesäksi se parani niin, että keskimääräinen typenpoisto selviää asetuksen vaatimuksesta rima väpättäen. Ainoa toimintahäiriö aiheutui eräästä lietetyhjennyksestä: pumpun käynnistyskoho jäi jumiin ripustusköyteen, jolloin ilmastus keskeytyi kahdeksi viikoksi. Biofilmi ei kuitenkaan kärsinyt tästä millään lailla, tulipahan sekin testattua. Green Rock on toimintavarma ja edullinen. Siinä on vain yksi liikkuva osa, joka on rautakauppatavaraa, ja helppo vaihtaa itse. HYVÄÄ • Toimii kuin junan vessa • Yksinkertainen ja helppo huoltaa HUONOA • Typenpoisto vain välttävä • Kemikaalinsyöttö voi tukkia viemärin Yleisarvosana 8,2 ★★★ n LABKO saavutti puolentoista vuoden pitkäaikaisseurannassa kaikkein parhaimmat keskimääräiset puhdistustulokset. Tilastollisesti se siis on joukon paras puhdistamo. Labko on myös ainoa, joka ensimmäisenä talvena ajoittain täytti edellisen jätevesiasetuksen vaatimukset. Labko on kello-ohjattu panospuhdistamo, joka tekee kaksi panosta vuorokaudessa kuormasta riippumatta. Erillistä sakotilaa ei ole, vaan kaikki tuleva jätevesi päätyy suoraan tilavaan prosessisäiliöön. Koska erillistä saostussäiliötä eli lietevarastoa ei ole, aktiiviliete on käytännössä myös jatkuvassa muutoksessa. Niinpä Labkon omistajan on parasta valvoa ilmastuslietteen tilaa laskeutuskokeella riittävän usein. Testin alussa näytti siltä, että Labko vaatisi tyhjennyksen muutaman kuukauden välein. Vesien lämmettyä tilanne muuttui. Prosessi on niin tehokas, että kesäolosuhteissa tyhjennystarve on vähäinen suuresta kuormasta huolimatta. Viime kesänä aktiivilietteen määrä jopa väheni usean kuukauden ajan; ahnas puhdistamo ”söi” lietteensä. Lopulta selvittiin koko testijaksosta yhteensä viidellä tyhjennyksellä. Labko on lujarakenteinen ja hyvin tehty. Pumput ja muut komponentit Green Rock reduktio 100 % P reduktio kiintoaine pit. mg/l BOD7-tavoite P-tavoite N reduktio 80 % 70 % BOD7-reduktio P reduktio kiintoaine pit. mg/l BOD7-tavoite P-tavoite N reduktio 90 % 90 80 80 % 80 70 % 70 60 % 60 50 % 50 40 % 40 100 50 40 % 20 % 10 % ★★★ 90 60 40 N-tavoite Yleisarvosana 8,2 100 50 % 30 % HUONOA • Kaipaa säännöllistä seurantaa • Vaatii kesällä kalkitusta reduktio 100 % 70 60 % HYVÄÄ • Tehokas puhdistaja • Laadukas rakenne • Täyttää myös asetuksen korotetun vaatimustason Labko BioKem BOD7-reduktio 90 % ovat laadukkaita. Ohjauslogiikka on sijoitettu sisätiloihin, mikä ei kestävyyden kannalta taatusti ole huono asia. Labkossa ei esiintynyt lainkaan varsinaisia vikoja. Merkittävin työllistäjä oli prosessin happaneminen kesällä. Jouduimme lisäämään kalkkia jopa kahdesti viikossa, jottei prosessi happanisi liikaa. 30 20 0% 10 -10 % 0 kiintoainepitoisuus, mg/l 30 % N-tavoite 30 20 % 20 10 % 10 0% 0 kiintoainepitoisuus, mg/l Rakennusmaailma 9/2011 ● 43 Uponor Clean 1 n UPONORISSA kaikkea hoidetaan yhdellä ja samalla kompressorilla. Puhdistamossa ei ole erillisiä pumppuja eri toiminnoille, vaan se toimii kokonaan pneumaattisesti. Kaikki pumppaukset säiliöstä toiseen tehdään niin sanottuna mammuttipumppauksena eli suihkuttamalla ilmaa veden sekaan, jolloin vesi kevenee ja lähtee nousemaan. Kompressorin tuottama paineilma ohjataan oikeisiin putkiin logiikan ohjaamilla magneettiventtiileillä. Niinpä ainoat määräaikaishuoltoa vaativat komponentit ovat kompressori ja ilmastin, mikä merkitsee edullisia huoltokustannuksia. Rakennetta voi pitää oikeasti nerokkaana. Jos huollot ovat edullisia, muutkaan käyttökustannukset eivät päätä huimaa. Upo ja sen sisarlaite Jita kuluttivat kaikista vähiten sähköä. Saostussäiliöiden tilavuus on suuri, joten lietetyhjennysten väleiksi riittää puoli vuotta suurellakin kuormituksella. Testin aikana Upon ongelmana oli aika ajoin riittämätön fosforin poisto, mikä aiheutui saostuskemikaalin liian pienestä syöttömäärästä. Tätä yritettiin toistuvasti korjata ilman menestystä. Koko ajan ongelmana oli se, että kemikaalisyötön määrä oli sidoksissa kemikaaliastian täyttöasteeseen. Testin toisella puoliskolla kävi vielä ilmi, että Upon kemi- Jita Kemik kaaliannostelulaitteessa oli pieni valmistusvirhe, joka korosti tätä ominaisuutta. Jätevesiasetuksen uudistus tavallaan nollasi koko kemikaalinsyöttöongelman, koska nykymääräyksiin nähden fosforinpoisto on riittävä. Upoclean on pitkän tuotekehitystyön tulos, mikä näkyy myös laitteen toiminnassa. Vertailun keston aikana Upo teki yli 1 500 panosta ilman minkäänlaisia teknisiä häiriöitä. Käyttöliittymä on selkeä. Pihalla on kaksi kantta, josta toinen avataan lietetyhjennystä varten, ja toisen alla ovat koneisto ja prosessisäiliö. Sisällä seinällä on langaton hälytinlaite, joka ilmoittaa ajoissa kemikaalin täyttötarpeesta, sakosäiliön tyhjennyksestä ja mahdollisista vikatilanteista. HYVÄÄ • Viisas rakenne • Toimii luotettavasti • Edullinen käyttää HUONOA • Puhdistustulokset riittäviä, mutta eivät huippuluokkaa Yleisarvosana 8,2 ★★★ n JITAN puhdistamo perustuu samaan tekniikkaan kuin Uponor, joskin se on yhtä sukupolvea vanhempaa tyyppiä. Rakenteeltaan Jita näyttää kuitenkin aivan toisenlaiselta. Kun Upon koneisto on upotettu kasettiin puhdistamon toisen kannen alle, Jitan logiikka, kompressori ja magneettiventtiilipöytä on nostettu puhdistamon päällä tolpassa olevaan koteloon. Jitassa ei ole sisälle taloon asennettavaa valvontalaitettakaan, vaan kotelon kyljessä on merkkivalo, jonka sammuminen kertoo vikatilanteesta tai kemikaalin vähyydestä. Maanalainen säiliö on myös kokonaan toisenmallinen kuin Upossa ja koostuu kolmesta eri tilavuudesta, kun Upossa on kaksi. Puhdistussykli on Jitassa kuitenkin miltei samanlainen kuin Upossa. Panoksen käsittelyaika ja panoksen koko ovat molemmissa sama. Jitan kompressorin ottoteho on kuitenkin pienempi kuin Upon. Kenties siitä syystä Jitan puhdistustulokset ovat myös kautta linjan aavistuksen huonompia kuin Upon. Näytteenotoissa Jitan kirkaste oli aina piirun verran Upon kirkastetta sameampaa, ja näytteenottosäiliön pohjalta löytyi aina vähän enemmän karannutta kiintoainetta. Jitan kemikaalinsyöttö sen sijaan on koko testin aikana toiminut tasaisem- Uponor Clean 1 reduktio 100 % min kuin Upossa, ja kemikaalisäiliön täyttöasteesta johtuva annoksen vaihtelu on Jitassa pienempi. Jitan puhdistustulokset huononivat testin aikana kerran siksi, että yksi vedenkorkeuden pinta-anturi pääsi nousemaan kiinnityksestään, jolloin panoskoko kasvoi liian suureksi. Ongelma korjautui painamalla anturi paikalleen. Kaiken kaikkiaan, kaikki Upoon liittyvät edut voidaan suoraan kirjata myös Jitan tilille: Jita toimii luotettavasti ja vähällä huomiolla, ja niin vähillä kustannuksilla kuin biologis-kemiallisen panospuhdistamon ylipäänsä on mahdollista nykytekniikalla ja -tietämyksellä toimia. Suuren saostustilavuuden ansiosta myös lietetyhjennysvälit ovat pitkät. HYVÄÄ • Toimii luotettavasti • Alhaiset käyttökustannukset HUONOA • Puhdistustulos etenkin typen osalta vain tyydyttävä Yleisarvosana 7,8 ★★★ Jita Kemik BOD7-reduktio P reduktio kiintoaine pit. mg/l BOD7-tavoite P-tavoite N reduktio BOD7-reduktio P reduktio kiintoaine pit. mg/l BOD7-tavoite P-tavoite N reduktio 100 reduktio 100 % 90 % 90 90 % 90 80 % 80 80 % 80 70 % 70 70 % 70 60 % 60 60 % 60 50 % 50 50 % 50 40 % 40 40 % 30 % 30 30 % 20 % 20 20 % 20 10 % 10 10 % 10 0% 0 kiintoainepitoisuus, mg/l 0% 0 kiintoainepitoisuus, mg/l N-tavoite 44 ● Rakennusmaailma 9/2011 5.5.2010 17.3.2010 100 40 N-tavoite 30 Goodwell AG-1 n Goodwell on vertailun ainoa puhdistamo, jonka säiliö on betonia. Kolmen kuutiometrin säiliö on jaettu väliseinällä varasto- ja reaktoriosioiksi, ja ohjauslogiikka sijaitsee säiliön viereen pystytetyssä laitekaapissa. Goodwell on panospuhdistamo, joka tekee panoksia saapuvan jäteveden määrän perusteella. Valmistajan mukaan se riittää jopa kymmenen henkilön talouteen. Toimiessaan hyvin Goodwell tuotti vertailun ylivoimaisesti parhaat puhdistustulokset. Parhaat hetket ajoittuivat molempiin kesiin, jolloin jätevesi puhdistui lähes täydellisesti. Valitettavasti testin aikana sattui lukuisia harmittavia häiriötilanteita, jotka rasittavat Goodwellin keskimääräisiä puhdistustuloksia. Alussa aiheutui ongelmia siitä, että Goodwell tuli mukaan testiin muutaman päivän varoitusajalla, jolloin näyttelystä otettu ohjauskaappi oli puutteellisesti kytketty eikä kaikkia virheitä heti huomattu. Vuosi sitten syksyllä toimintaa haittasi ohjauslogiikan ohjelmavirhe, joka kuukausien aikana romahdutti puhdistustuloksia. Kun virhe oli löytynyt ja korjattu, puhdistustuloksia rasitti edelleen varastosäiliön liian suuri lietemäärä. Keväällä kun liete tyhjennettiin, Goodwell rupesi samantien taas tekemään erittäin hyvää työtä, jo- KWH WehoPuts ta jatkui testin loppuun asti. Goodwellin prosessi ei happamoitunut liikaa, vaikka typpeä välillä poistui jopa 90-prosenttisesti. Se osoittaa, että Goodwellillä riittää jätevesiosaamista. AG-1 on erinomainen puhdistamo, jonka kanssa oli suorastaan epäonnea. Erilaiset kriisit rasittavat Goodwellin puhdistustuloksia siinä määrin, ettei sen todellinen potentiaali lopputuloksessa näy. Goodwell on kehittänyt panospuhdistamoiden etävalvontajärjestelmän, joka perustuu näytteenottoon puhdistusprosessin eri vaiheissa. Niinpä Goodwell pystyy tarjoamaan asiakkailleen edullisia huoltosopimuksia, koska huoltomiehen tarvitsee ilmaantua paikalle kemikaalitäydennyksen tai lietetyhjennyksen lisäksi vain, mikäli kaukovalvonta ilmoittaa ongelmasta. HYVÄÄ • Toimiessaan erinomainen puhdistamo HUONOA • Lukuisat toimintahäiriöt heikensivät puhdistustuloksia Yleisarvosana 7,8 ★★★ n KWH:N säiliö on kaksiosainen. Saapuva jätevesi valuu varastosäiliöön, josta se panoksen täytyttyä pumpataan edelleen prosessisäiliöön. Prosessisäiliön ylijäämälietettä ei kuitenkaan palauteta varastosäiliöön, vaan se pumpataan varastosäiliön yläpuolella roikkuvaan kuitukangaspussiin joka neljännen panoksen yhteydessä. Ylijäämälietteen on määrä kuivua pussiin, ja kiinteistönomistaja voi huolehtia pussin vaihdosta ja täyttyneen lietepussin kompostoinnista. Näin KWH ei kaipaa lietetyhjennysautoa kuin perushuoltojen yhteydessä, minkä on määrä säästää kustannuksia ja ympäristöä. KWH on muutenkin hienosti rakennettu. Muovisäiliö laajoine kansineen on tukeva ja hyvin viimeistelty. Suuren kannen alta pääsee kurkistamaan molempiin säiliöihin. Keskellä sijaitsee hienostunut, täynnä toimintoja oleva ohjaustietokone, jonka alla on suuri kemikaalisäiliö. Käytännössä KWH:n käyttö ei ole ollut ruusuilla tanssimista. Testin alussa ohjauslogiikka oli valmistajan toimesta ohjelmoitu väärin, joten kemikaalinsyöttö ei alussa toiminut. Lietepussi ei talvella toiminut kuten olisi pitänyt. Liete ei kuivunut, vaan pussi täyttyi ja tulvi jopa kolmessa viikossa tyhjennyksen jälkeen. Kesällä pussisysteemi toimi parem- BOD7-reduktio P reduktio kiintoaine pit. mg/l BOD7-tavoite P-tavoite N reduktio 400 90 % 350 80 % 300 70 % 60 % 250 50 % 200 40 % 30 % 20 % N-tavoite 150 100 10 % 0% -10 % HYVÄÄ • Täyttää jätevesiasetuksen korotetut vaatimukset • Ei tarvitse tyhjentää loka-autolla HUONOA • Vaati eniten huoltokäyntejä • Lietepussin vaihto raskasta ja ällöttävää Yleisarvosana 7,5 ★★ WehoPuts GoodWell reduktio 100 % min, mutta lisääntynyt nitrifikaatio aiheutti prosessin happanemisen, joten KWH vaati ahkeran kalkitsemisen. Happamoitumista ei kalkitsemisellakaan saatu kokonaan torjuttua. KWH:n kanssa oltiin melkein koko ajan kriisin rajoilla. Puhdistusprosessi kyllä toimi, muttei niin hyvin kuin olisi voinut. Purkuvesi oli usein muita sameampaa, vaikka se analyysin perusteella oli puhdistunut varsin hyvin. Viime keväänä ilmastuslautanen tukkeutui. Siitä seurasi kolmen huoltokäynnin sarja, minkä seurauksena koko ilmastusjärjestelmä jouduttiin uusimaan. Vaikka KWH on teettänyt runsaasti töitä, ovat keskimääräiset puhdistustulokset kuitenkin vertailun paremmasta päästä, ja sehän tässä on kuitenkin tärkeintä. 50 reduktio 100 % BOD7-reduktio P reduktio kiintoaine pit. mg/l BOD7-tavoite P-tavoite N reduktio 100 90 % 90 80 % 80 70 % 70 60 % 60 50 % 50 40 % 40 30 % N-tavoite 30 20 % 20 10 % 10 0% 0 kiintoainepitoisuus, mg/l 0 kiintoainepitoisuus, mg/l Rakennusmaailma 9/2011 ● 45 Ecolator 5 n ECOLATORIN erikoisuutena on puhdistamon eteen asennettava pumppukaivo, joka kerää puhdistamolle sopivan panoksen. Lisäksi siitä on se hyöty, että itse puhdistamon voi sijoittaa melko vapaasti. Laite toimii kello-ohjatusti tehden kaksi panosta vuorokaudessa, mikäli jätevettä riittää. Jos pumppukaivoon ei ole kerääntynyt riittävästi uutta panosta varten edellisen purkautuessa, Ecolator jättää yhden panoksen välin ja asettuu lepoon. Muuten toimintaperiaate muistuttaa Labkoa siten, ettei puhdistamossa ole lainkaan varastosäiliötä, vaan kaikki liete varastoituu prosessisäiliöön. Ecolatorin testi alkoi huonosti. Ensimmäisen talven aikana puhdistustulokset olivat muita huonompia, vaikka laitetta toistuvasti huollettiin ja korjattiin valmistajan toimesta. Huono talvi huipentui siihen, että ilmastuslautanen keväällä meni tukkoon, jolloin laite lakkasi tyystin puhdistamasta vettä. Kun kesä tuli, jätevedet lämpenivät ja puhdistamoiden jätevesikuormaa pienennettiin, alkoi Ecolator toimia niin kuin pitääkin. Kesällä valmistaja kävi vielä rakentamassa tekniikan uusiksi vaihtaen muun muassa kompressorin toisentyyppiseksi samalla kuin ilmastuslautanen jälleen uusittiin. Talven tullen ja jätevesien jälleen WatMan Bio 1 jäähtyessä Ecolatorin lieteongelma palautui. Talvioloissa sopivaksi lietteentyhjennysväliksi osoittautui kaksi kuukautta. Tämä tarkoittaa, että käyttäjän pitää viikoittain ottaa Ecolatorin ilmastuslietteestä laskeutuskokeita, mikäli haluaa varmistaa, ettei liete pääse paisumaan niin, että laite alkaa sylkeä sitä luontoon tyhjennysten yhteydessä. Tämän vuoden keväänä ilmastuslautanen tukkeutui jälleen. Kun Ecolatorin typenpoisto vihdoin käynnistyi kunnolla ensimmäisenä kesänä, se säilyi hyvänä seuraavan talvenkin yli. Varsinainen puhdistussykli toimii siis Ecolatorissa hyvin. Ongelmana on liian pieni tilavuus koko perheen jätevesille, ja varsinkin ylijäämälietteelle. Ecolator toimii parhaiten yhden tai kahden henkilön kuormalla. HYVÄÄ • Tehokas typenpoisto HUONOA • Säiliön tilavuus liian pieni • Huoltointensiivinen Yleisarvosana 7,2 ★ n WATMAN koostuu kahdesta peräkkäisestä pyöreästä pystysäiliöstä. Ensimmäinen, johon jätevesi viemäristä valuu, toimii varastosäiliönä. Toisessa, varsinaisessa prosessisäiliössä seisoo kolmessa osastossa muovisia ritiläputkia, joiden alapäähän on kiinnitetty putki-ilmastimia. Ritiläputket toimivat biofilmin kiinnitysalustoina, ja prosessisäiliössä on jatkuva ilmastus. Neljäs osasto prosessisäiliöstä on väliseinillä erotettu kirkastussäiliöksi, johon annostellaan saostuskemikaali. Kirkastussäiliön pohjalta palautetaan saostunutta lietettä varastosäiliöön. Vaikka WatMan jää tässä vertailussa ilman tähtiä, laitteessa on paljon hyviä ominaisuuksia. Orgaanisen jätteen puhdistus on lähes sataprosenttista, joten WatManin purkuveden kirkkaus oli lähes aina vertailun kärjessä. Myös fosforin poisto on korkealla tasolla. WatManille sattui vain yksi tekniikan pettämisestä aiheutunut toimintahäiriö koko testin aikana. Se on myös ainoa, jonka prosessi on sellainen, että kantta avaamalla näkee välittömästi, kuinka hyvin puhdistusprosessi toimii. Sen rakenne on avoin sekä helposti huollettavissa ja korjattavissa. WatManin kohtalokas heikkous on typenpoisto, joka vain ajoittain ylittää uuden, lievennetyn asetuksen vaatimusta- BOD7-reduktio P reduktio kiintoaine pit. mg/l BOD7-tavoite P-tavoite N reduktio 350 90 % 300 80 % 250 70 % 60 % 200 50 % 150 40 % 30 % N-tavoite 100 20 % 10 % 0% 46 ● Rakennusmaailma 9/2011 HYVÄÄ • Havainnollinen puhdistusprosessi • Poistaa erinomaisesti orgaanisen aineksen ja fosforin HUONOA • Typenpoisto ei saavuta asetuksen minimivaatimusta • Liian pieni saostussäiliö Yleisarvosana 7,5 WatMan Bio1 Ecolator reduktio 100 % son. Keskimäärin typenpoisto jää niin paljon alle asetuksen vaatiman rajan, että suorituksesta on pakko antaa arvosanaksi hylätty. Samalla WatMan menettää TM-tähtensä, koska emme voi suositella laitetta, joka ei saavuta asetuksen vaatimuksia. Toinen heikkous on varastosäiliön liian pieni lietetilavuus, joka vaatii loka-auton käyntejä turhan usein. 50 0 kiintoainepitoisuus, mg/l reduktio 100 % BOD7-reduktio P reduktio kiintoaine pit. mg/l BOD7-tavoite P-tavoite N reduktio 100 90 % 90 80 % 80 70 % 70 60 % 60 50 % 50 40 % 40 30 % N-tavoite 30 20 % 20 10 % 10 0% 0 kiintoainepitoisuus, mg/l
© Copyright 2024