EKOMATKAILUYRITTÄJÄN KÄSIKIRJA
EKOMATKAILUYRITTÄJÄN KÄSIKIRJA N8URjob EKOMATKAILU YRITYSTOIMINNAKSI EKOMATKAILUYRITTÄJÄN KÄSIKIRJA 0 EKOMATKAILUYRITTÄJÄN KÄSIKIRJA TEKIJÄT Tekstit: Niina Seppänen / Pielisen Karjalan Kehittämiskeskus Oy PIKES Heidi Tanskanen / Pielisen Karjalan Kehittämiskeskus Oy PIKES Taitto: Anne Kokkonen / Pielisen Karjalan Kehittämiskeskus Oy PIKES Hanke on rahoitettu Euroopan komission tuella. Tästä julkaisusta vastaa ainoastaan sen laatija, eikä komissio ole vastuussa siihen sisältyvien tietojen mahdollisesta käytöstä. 1 EKOMATKAILUYRITTÄJÄN KÄSIKIRJA SISÄLLYS JOHDANTO ................................................................................................................................................................. 3 1 MITÄ ON EKOMATKAILU? .................................................................................................................................. 4 2 EKOMATKAILUN LIIKETOIMINTAYMPÄRISTÖ .................................................................................................... 6 3 EKOMATKAILUYRITYSTOIMINNAN ALOITTAMINEN ........................................................................................... 8 4 3.1 LIIKEIDEA JA LIIKETOIMINTASUUNNITELMA ..................................................................................................... 8 3.2 MOTIVAATIO JA YRITYSTOIMINNAN EDELLYTTÄMÄT TAIDOT .......................................................................... 9 3.3 KOHDERYHMÄ ................................................................................................................................................. 12 3.4 LUPA-ASIAT JA SÄÄDÖKSET ............................................................................................................................. 13 3.5 RAHOITUS ........................................................................................................................................................ 15 3.6 VASTUU- JA TURVALLISUUSKYSYMYKSET ........................................................................................................ 17 3.7 EKOMATKAILUYRITYSTOIMINNAN HAASTEITA ALASKASSA ............................................................................ 18 KUINKA ONNISTUA EKOMATKAILUYRITYSTOIMINNASSA? ..............................................................................20 4.1 INHIMILLISET RESURSSIT ................................................................................................................................. 20 4.2 MARKKINOINTI JA BRÄNDÄYS ......................................................................................................................... 21 4.3 VERKOSTOITUMINEN & TIEDON HANKKIMINEN............................................................................................. 25 4.4 YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN SEURANTA & HALLINTA ........................................................................................ 26 5 SUUNNITTELE EKOMATKAILULLINEN TUOTE/-PALVELU ..................................................................................28 6 KÄYTÄNNÖN ESIMERKKEJÄ .............................................................................................................................30 LISÄLUKEMISTA ........................................................................................................................................................32 2 EKOMATKAILUYRITTÄJÄN KÄSIKIRJA JOHDANTO Ekomatkailuyrittäjän käsikirja on kehitetty tukemaan ja helpottamaan ekomatkailuun keskittyvän yritystoiminnan perustamista ja kehittämistä maaseutualueilla. Käsikirjan tavoitteena on esitellä tiivistetysti ekomatkailuyritystoiminnan perustamisessa ja kehittämisessä hyödyllisiä perustietoja. Jokaisen luvun loppuun on koottu lähteitä, joista löytyy luvun aihepiiriin liittyvää lisätietoa. Käsikirjan lopussa on lisäksi erillinen luettelo kiinnostavasta lisämateriaalista, jota kannattaa hyödyntää. Markkinointia pidetään ekomatkailuyrityksen toiminnalle erityisen tärkeänä, joten siihen on tässä käsikirjassa perehdytty syvemmin. Käsikirjan suomalaisessa versiossa on myös parin esimerkin kautta esitelty ekomatkailuyritystoiminnan haasteita Alaskassa. Tässä kirjassa Käydään läpi mitä on ekomatkailu Tarkastellaan ekomatkailuyritystoiminnan aloittamiseen liittyviä kysymyksiä Kuvaillaan ekomatkailuyrittäjältä vaadittavia ominaisuuksia Käydään läpi yritystoiminnan perusteita: a) liiketoimintasuunnitelma b) kohderyhmän määrittely d) lupa-asiat ja -säädökset e) rahoitusmahdollisuudet ja f) vastuu- ja turvallisuuskysymykset Tarkastellaan tekijöitä, jotka määrittelevät ekomatkailuyrityksen menestymisen (esim. markkinointi) Opastetaan oman ekomatkailutuotteen/palvelun suunnitteluun Ekomatkailuyrittäjän käsikirja on osa N8URjob – Ekomatkailu yritystoiminnaksi -projektin (N8URjob – Learning the Business of Ecotourism) tuottamaa Ekomatkailu – koulutuspalvelujen pakettia. Projektin tärkeimpänä tavoitteena on tarjota sellaisia koulutuspalveluja syrjäisten maaseutualueiden aikuisväestölle, jotka voivat tukea maataloutta korvaavien tai täydentävien elinkeinojen kehittämistä. Aloittavien yrittäjien lisäksi käsikirjaa voivat hyödyntää matkailun kehittämisen parissa toimivat viranomaiset ja organisaatiot sekä matkailuyhdistykset. Käsikirjassa käytetään seuraavia symboleita osoittamaan harjoituksia ja esimerkkejä. HARJOITUS PARTNERIMAAN ESIMERKKI Lisätietoja N8URjob-projektista löytyy osoitteesta http://eco-tourism.pikes.fi/ 3 EKOMATKAILUYRITTÄJÄN KÄSIKIRJA 1 MITÄ ON EKOMATKAILU? Ekomatkailu on voimakkaasti suosiotaan kasvattava matkailun osa-alue, joka tähtää luonnonvarojen kestävään käyttöön, luonnon ominaispiirteiden säilyttämiseen ja matkailuaktiviteettien tasapainoon luonnon kanssa. Ekomatkailijat ovat kiinnostuneita erityisesti erämaaluonnosta ja koskemattomista alueista. Paikallisella ympäristöllä, yhteisöllä ja kulttuurilla on ekomatkailuelämysten tuottamisessa olennainen rooli. Kansainvälinen ekomatkailuyhdistys, The International Ecotourism Society (TIES, 1990) on määritellyt ekomatkailun luontoalueille suuntautuvaksi vastuulliseksi matkailuksi, joka suojelee ympäristöä ja ylläpitää tai edesauttaa paikallisten asukkaiden hyvinvointia. Ekomatkailu voidaan nähdä myös kestävän kehityksen työkaluna. Ekomatkailu sisältää ympäristökasvatusta rakentaa ja kehittää tietoisuutta paikallisesta ympäristöstä ja kulttuurista auttaa säilyttämään luonnon monimuotoisuutta vähentää uusiutumattomien luonnonvarojen käyttöä tarjoaa myönteisiä kokemuksia luonnosta sekä matkailijoille että ekomatkailuyrittäjille painottaa paikallisen yhteisön osallistumista koostuu yleensä pienen yrityksen palveluista pienille turistiryhmille tuo liiketoimintamahdollisuuksia erityisesti syrjäisille maaseutualueille lisää paikallisten asukkaiden hyvinvointia Kestäviä periaatteita noudattavan matkailun nähdään levinneen laajempaan tietoisuuteen Suomessa 1990-luvulla. Matkailussa kestävän kehityksen huomioimisen katsotaan tarkoittavan laatua, paikallisuutta, sidosryhmien ennakoivaa huomioonottamista, vähitellen tapahtuvaa pitkän aikavälin kehittymistä ja toiminnan jatkuvaa arvioimista ja parantamista. Ympäristöä säästävän matkailun käsikirjan (1995) mukaan kestävä matkailu sisältää viisi osa-aluetta, joita tulisi kehittää tasapuolisesti: Matkailun tulisi edistää taloutta lisäämällä työpaikkoja ja parantamalla kansantuotetta, taata matkailijatyytyväisyys, ehkäistä ympäristöhaittoja ja ottaa huomioon paikalliskulttuuri sekä sosiaaliset lähtökohdat. Matkailun ympäristövastuullisuuden edistämiseksi on kehitetty lukuisia globaaleja ja paikallisia sertifiointiohjelmia ja toimintaohjeita, joista merkittävin lienee matkailualan Agenda 21 for the Travel and Tourism Industry. Monet maailman suurimmista matkailuyrityksistä ovat jo tietoisesti muuttaneet toimintaansa ympäristövastuullisemmaksi. 4 EKOMATKAILUYRITTÄJÄN KÄSIKIRJA Lisätietoja • • • • Ekomatkailun perusteet. Ekomatkailu liiketoiminnaksi – verkkokoulutusmateriaali (2011): http://ns36570.ovh.net/n8turjob/ Tai http://eco-tourism.pikes.fi/pages/en/home/ -> Materials -> Online courses -> Ecotourism basics Ekologinen yrittäjyys on maaseudun mahdollisuus: http://www.mtt.fi/koetoiminta/pdf/mtt-kjakv59n1s16.pdf Luovan ekoyrittäjyyden edellytykset. M. Pallari. Ympäristöministeriö 2009: http://www.ymparisto.fi/download.asp?contentid=103850&lan=fi Luonnosta elinvoimaa. Ulkoilureitteihin tukeutuvan luonnon virkistyskäytön ominaispiirteet ja luontomatkailun aluetaloudelliset vaikutukset. K. Koskinen, Spatia 2009: https://www.uef.fi/c/document_library/get_file?uuid=bd195f27-769a-42ef-b5f16c763bd7a1e8&groupId=325583&p_l_id=330131 5 EKOMATKAILUYRITTÄJÄN KÄSIKIRJA 2 EKOMATKAILUN LIIKETOIMINTAYMPÄRISTÖ Yrityksen ulkoisen toimintaympäristön määrittelevät väestörakenne, yleinen taloustilanne, fyysinen toimintaympäristö (luonto, ilmasto, infrastruktuuri) sekä teknologiset, poliittiset ja kulttuuriset olot. Toimintaympäristötekijöiksi luetaan myös alaan keskeisesti vaikuttavat muutosvoimat, arvot sekä innovaatioympäristö. Ekomatkailuyrityksen liiketoimintaympäristössä vaikuttavat varsinaisen toimintaympäristön lisäksi myös erilaiset toimijat, joita on eritelty alla olevassa luettelossa. täydentäviä palveluja tarjoavat yritykset ekomatkailijat kuluttajat matkatoimistot ja muut jälleenmyyjät institutionaaliset asiakkaat kilpailevat ekomatkailuyritykset paikallisyhteisöt yritystoiminnan rahoittajat media julkinen valta yritystoiminnan ja matkailun kehittämisorganisaatiot metsänomistajat Matkailun aiheuttamat ympäristöongelmat, kansainvälistyminen sekä asiakkaiden ympäristötietoisuuden lisääntyminen ovat muutoksia, jotka velvoittavat niin pieniä kuin suuriakin matkailuyrityksiä toimimaan ympäristövastuullisemmin. Ympäristövastuullinen yrittäminen määritellään pyrkimyksenä vähemmän ympäristöä kuormittavaan liiketoimintaan. Ympäristönsä huomioiva yritys on selvillä toimintansa ympäristövaikutuksista, tuntee lainsäädännön ja noudattaa sitä. (Elinkeinoelämän keskusliitto 2008.) Ympäristövastuullisessa matkailuyrityksessä ympäristönäkökohdat on sisällytettävä kiinteäksi osaksi yrityksen kaikkea toimintaa, suunnittelusta hankintoihin ja seurantaan saakka. 6 EKOMATKAILUYRITTÄJÄN KÄSIKIRJA Ekomatkailuyrityksen toimintaympäristön mahdollisuuksia ja haasteita voi tarkastella kestävän matkailun kolmen eri osa-alueen tavoitteiden valossa (Hall 2000): ks. kuva alla. Ekomatkailuyrityksen toimintaympäristö on hyvin monisäikeinen ja aloittavan yrittäjän kannattaa suunnitella liiketoimintakonseptinsa tarkoin lähtökohtiin ja tulevaisuuden muutostekijöihin soveltuvaksi. ESIMERKKI 1: Ekomatkailuyritystoimintaa Bulgariassa. Lisätietoja: • • • • • • Ekomatkailun perusteet. Ekomatkailu liiketoiminnaksi – verkkokoulutusmateriaali (2011): http://ns36570.ovh.net/n8turjob/ Matkailutalous ja matkailun taloudelliset vaikutukset: http://lipas.uwasa.fi/~mjm/Luennot0210.ppt Suomen matkailupolitiikka: http://www.tem.fi/index.phtml?s=2547 Luontomatkailun kehittäminen ja tutkimus Suomessa. J. Saarinen. Metlan työraportteja 2005. http://www.metla.fi/julkaisut/workingpapers/2005/mwp020-14.pdf Luonto- ja elämysmatkailu – elinkeinon edellytykset. Esiselvitys tutkimusaiheista. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos 2005: http://www.rktl.fi/www/uploads/pdf/raportti352.pdf Elinkeinoelämän keskusliitto 2008: http://www.ek.fi/ek/fi/tyomarkkinat_ym/tyoelama/tyohyvinvointi/vastuullinen_yritystoiminta.php 7 EKOMATKAILUYRITTÄJÄN KÄSIKIRJA 3 EKOMATKAILUYRITYSTOIMINNAN ALOITTAMINEN 3.1 LIIKEIDEA JA LIIKETOIMINTASUUNNITELMA Ekomatkailussa kuten muussakin yritystoiminnassa kaiken perustana on hyvä liikeidea. Tärkeintä liikeideassa on sen kyky tarjota asiakkaille jotakin uutta ja mahdollisesti ainutkertaista. Uniikin liikeidean avulla yritys erottuu helposti kilpailijoistaan. Yleensä liikeideoita ei ole kovin vaikea keksiä; vaikeampaa on saada ne toimimaan suunnitellulla tavalla käytännössä. Perusmuodossaan liikeidea vastaa kolmeen kysymykseen: 1) Minkä hyödyn asiakas saa ja minkä tarpeen idea täyttää? 2) Mitkä ovat markkinat? 3) Miten liikeidealla ansaitaan rahaa? Seuraavien harjoitusten avulla voit kehittää ja muokata omaa yritysideaasi ja arvioida sen toimivuutta. HARJOITUS 1. Kehittele itsellesi liikeidea. HARJOITUS 2. Testaa liikeideasi toimivuutta. Liikeidean käytäntöön vienti edellyttää yleensä liiketoimintasuunnitelman tekemistä. Liiketoimintasuunnitelman tarkoitus on toimia työkaluna, jonka avulla aloittava yrittäjä rakentaa ja arvioi yritysideaansa. Se mahdollistaa yritysidean systemaattisen tarkastelun ja paljastaa idean mahdolliset aukot ja potentiaaliset esteet sen toteuttamiselle. Perusteellinen liiketoimintasuunnitelma sisältää yleensä seuraavat osa-alueet: Yrityksen lähtötilanteen arviointi Markkinoiden ja kilpailutilanteen arviointi Yrityksen tavoitteet ja strategiat (miten tavoitteet saavutetaan) Yrityksen eri toimintojen järjestelyt ja kehittämissuunnitelmat (esim. tuotteiden valmistus ja markkinointi) Taloudelliset laskelmat Tulevaisuuden riskien ja mahdollisuuksien arviointi HARJOITUS 3. Rakenna ja suunnittele itsellesi liiketoimintasuunnitelma. Valmiin suunnitelmapohjan löydät osoitteesta: http://www.walakky.fi/upload/File/ALUSTAVA%20LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN%20MALLI.pdf 8 EKOMATKAILUYRITTÄJÄN KÄSIKIRJA Täydennä liiketoimintasuunnitelmaa ekomatkailun tavoitteiden osalta vastaamalla seuraaviin kysymyksiin: 1) Mitä positiivisia vaikutuksia yritystoiminnallasi tulee olemaan paikalliselle väestölle ja paikallistaloudelle? 2) Mitä positiivisia vaikutuksia yritystoiminnallasi tulee olemaan (paikalliselle) luonnolle? 3) Kuinka yhteisö- ja ympäristövastuullisuus näkyy yrityksesi toiminnassa? 4) Kuinka kerrot ympäristöasioista asiakkaillesi? 5) Miten tarkkailet ja kontrolloit yritystoimintasi mahdollisia haittavaikutuksia luontoon ja paikallisväestöön? 6) Millaisia yhteistyöverkostoja (ketä tai mitä yhteisöjä/yrityksiä) liiketoimintasi onnistuminen edellyttää? Lisätietoja: • • • • • 3.2 Matkailuyrityksen liiketoimintasuunnitelma. L. Halonen. 2008: https://publications.theseus.fi/bitstream/handle/10024/7496/khl3bLiisaH.pdf?sequence=1 Yrityksen perustaminen: http://www.nuoriyrittaja.fi/ny_perustaminen.html Sähköinen liiketoimintasuunnitelma yms.: http://www.ensimetri.fi/fi/materiaalit-ja-oppaat Opastettu liiketoimintasuunnitelman teko: www.liiketoimintasuunnitelma.com Kannattavan matkailuyrityksen perustaminen. K. Hyttinen 2011 https://publications.theseus.fi/bitstream/handle/10024/28895/Kira_Hyttinen.pdf?sequence=1 MOTIVAATIO JA YRITYSTOIMINNAN EDELLYTTÄMÄT TAIDOT Liiketoimintasuunnitelman onnistunut toteuttaminen edellyttää motivaatiota yrittäjäksi; yrityksen perustaminen ei ole järkevää, mikäli et ole valmis itsenäiseen työskentelyyn ja riskien ottamiseen. Motivaatio vaikuttaa siihen kuinka määrätietoisesti yksilö haluaa saavuttaa tavoitteensa ja kuinka tärkeiksi hän ne itselleen kokee (perustaako siis yritys ja saada se menestymään). Motivaation lisäksi toimintaamme vaikuttavat käsitykset omista taidoista ja tehtävän vaatimukset. Yrittäjän näkökulmasta tärkeimmät kysymykset motivaation ja yritystoiminnan edellyttämien taitojen suhteen ovat: 1) mitkä ovat mielenkiinnon kohteesi 2) millä tasolla ovat nykyinen tieto- & taitotasosi (koulutuksesi) sekä tärkeimpänä 3) onko sinulla tarpeeksi tietotaitoa ja kokemusta toteuttaa ekomatkailuliikeideasi? 9 EKOMATKAILUYRITTÄJÄN KÄSIKIRJA Ekomatkailuyrittäjän ja yleensä matkailun saralla toimivan henkilön tärkein ominaisuus on kyky tulla toimeen erilaisten ihmisten kanssa. Muita ekomatkailuyritystoiminnassa hyödyllisiä ominaisuuksia ovat mm. päättäväisyys luovuus hyvä fyysinen kunto henkilökohtainen kiinnostus ulkoiluaktiviteetteihin, luontoon ja paikalliseen kulttuuriin kielitaito kyky luoda suhteita ja hankkia asiakkaita (tavata, luoda ja ylläpitää kontakteja) Yksi avainperiaatteista ekomatkailussa on ympäristötietoisuus. Ekomatkailuyrittäjän olisi suotavaa tuntea paikallisen ekologian ja luonnonsuojelun perusteet sekä ekomatkailun periaatteet ja tavoitteet. Yrityksen on myös tuntea matkailun nykytrendit ja tarpeet voidakseen vastata niihin omilla tuotteilla ja palveluilla. Lisäksi ekomatkailuyrittäjällä tulisi olla: kyky verkostoitua ja tehdä yhteistyötä paikallisen yhteisön ja yritysten kanssa tietous matkailuun liittyvistä ympäristöriskeistä ja niiden hallintatekniikoista tietous ympäristölle ystävällisistä menetelmistä ja tekniikoista ja kyky niiden käytännön soveltamiseen matkailussa tietous ja kokemus paikallisesta kulttuurista ja kulttuuriperinnöstä ja taito välittää sitä asiakkaille omaa halua / motivaatiota suojella paikallista luontoa ja kulttuuria 10 EKOMATKAILUYRITTÄJÄN KÄSIKIRJA Ekomatkailuyrittäjä tarvitsee luonnollisesti myös ns. yleistä yritysosaamista, joka on perusta yrityksen olemassaololle. Tärkeimpiä yleisiä yritystoiminnan tehtäväalueita ovat: HARJOITUS 4. Kartoita henkilökohtainen potentiaalisi ekomatkailuyrittäjäksi. Lisätietoja: • • • • Ekomatkailun perusteet. Ekomatkailu liiketoiminnaksi – verkkokoulutusmateriaali (2011): http://ns36570.ovh.net/n8turjob/ Tai http://eco-tourism.pikes.fi/pages/en/home/ -> Materials -> Online courses -> Ecotourism basics Matkailuyrityksen kehittämiskartta (MAKE): http://www.maaseutupolitiikka.fi/teemaryhmat/matkailu/maaseutumatkailun_kehittaminen/ma tkailuyrityksen_kehittamiskartta Pohjois-Karjalan Ammattiopisto Nurmes: http://www.pkky.fi/Resource.phx/pkky/amo/nurmes/opintolinjat/matka.htx 11 EKOMATKAILUYRITTÄJÄN KÄSIKIRJA 3.3 KOHDERYHMÄ Ekomatkailuyrityksen menestyminen edellyttää yrityksen markkina-alueen, asiakaskunnan ja kohderyhmän tunnistamista ja huomiointia. Mitä paremmin tunnet kohderyhmäsi, sitä paremmin voit muokata yrityksesi palveluita ja tuotteita vastaamaan kohderyhmän tarpeita ja vaatimuksia. Yritysten ongelmat kohderyhmien määrittelyssä aiheutuvat yleensä kahdesta perusvirheestä: kohderyhmiä ei uskalleta rajata tarpeeksi markkinointia ei suunnitella kohderyhmäkohtaisesti, vaikka kohderyhmät olisivat tiedossa Matkailijat ovat hyvin monimuotoinen ryhmä. On tärkeää arvioida tarkasti etukäteen, ketä haluat ja voit saada ekomatkailuyrityksesi asiakkaaksi. Matkailijat, jotka käyttävät ekomatkailuun liittyviä tuotteita ja palveluja voidaan jakaa seuraavanlaisiin ryhmiin: • • • • Ekomatkailijat, jotka tietoisesti valitsevat ekologisen matkailun tuotteita ja palveluita Matkailijat, jotka sattumanvaraisesti harrastavat ekomatkailua Matkailijat, jotka valitsevat yhden tuotteen monen joukosta Seikkailunhaluiset matkailijat, joille tärkeintä ovat extreme – kokemukset eli fyysiset ja henkiset haasteet Kuinka yrittäjä sitten osaa rajata kohderyhmänsä yrityksen näkökulmasta oikeanlaiseksi? Markkinointiviestinnän ammattilaiset ovat kehitelleet kysymyksiä, joiden avulla voi pohtia ja kartoittaa omaa kohderyhmää. Millaisten asiakkaiden tarpeita/vaatimuksia pystyn palvelemaan parhaiten? Mikä tätä kohderyhmää yhdistää? Koostuuko asiakaskuntani useammasta eri kohderyhmästä? Millaisia ovat kohderyhmän ”tavalliset” edustajat”? Millaisia yritykseni asiakkaat todellisuudessa tulevat olemaan ja miksi nimenomaan minun yritykseni tuotteet kiinnostavat heitä? Kansainvälisen luonnonsuojeluliiton IUCN:n mukaan ekomatkailija voidaan määritellä seuraavien piirteiden perusteella (Phillips et al. 2002): • • • • Sosio-demografiset tekijät: ikä, sukupuoli, ammatti, tulotaso, koulutus. Maantieteelliset tekijät: syntyperä, matkustusmatka, matkan tarkoitus (vrt. paikallinen vierailija vs. vierasmaalainen matkailija). Psykologiset tekijät: Asiakastyyppi ”arjen pakoilija” hakee seikkailuja ja irtiottoa päivittäisistä rutiineistaan. ”Vihreä kuluttaja” on asiakastyyppi, joka aktiivisesti etsii luontoa kunnioittavia matkailutuotteita ja palveluja. Tiettyjen matkailuaktiviteettien suosiminen: esim. telttamatkailijat tai ns. villin luonnon tarkkailijat. Tämä tekniikka on melko selvä; huomioi, että asiakkaat saattavat osallistua moniin aktiviteetteihin. 12 EKOMATKAILUYRITTÄJÄN KÄSIKIRJA • • Matkailukokemukset: Vakioasiakkaat vs. ensikertalaiset. Useammin saman yrityksen palveluja käyttäneillä on korkeammat odotukset ja ympäristöasiat näyttäytyvät heille tärkeämpinä. Matkaan kohdistuvat odotukset: Toiset odottavat rankkoja olosuhteita ja ennalta arvaamattomia haasteita, toisille tärkeää on hyvä luontokokemus ja parempi tietämys ympäristöstä. Joidenkin pääodotuksena voi olla aika perheen kanssa tai luonnon kauneudesta nauttiminen. ESIMERKKI 2: Bulgarian ekomatkailuyritysten kohdemarkkinat ja - asiakkaat. HARJOITUS 5. Kartoita ekomatkailuyrityksesi markkina-aluetta ja kohderyhmiä. Lisätietoja: • • • 3.4 Luontomatkailijan profilointi ja segmentointi – empiirinen tutkimus Kolin kesämatkailijoista 2003. M. Pyykkö 2005. Erityisesti s. 19–20, s. 26 taulukko 2, s. 36–43, s. 45 taulukko 9, s. 54–55, s. 71: http://julkaisut.metsa.fi/julkaisut/pdf/luo/6-Pyykko.pdf Viestintätoimisto Suodatin: http://viestintatoimistosuodatin.fi/blogi/markkinoinnin-suunnittelu-4-kohderyhmat/ Kohderyhmäanalyysit: http://www.dagmar.fi/palvelut/tutkimus/krtutkimukset/default.aspx LUPA-ASIAT JA SÄÄDÖKSET Liiketoimintasuunnitelman hahmotuttua yrittäjän on mietittävä, mikä on sopiva yritysmuoto palvelujen tuottamiselle. Aloittavalla yrittäjä voi perustaa esimerkiksi osakeyhtiön tai toimia toiminimen kautta. Jälkimmäinen vaihtoehto sopii pienemmän tason toimintaan ja sisältää vähemmän oikeudellisia toimenpiteitä ja lisäkustannuksia. Yritysmuodon valintaan vaikuttavat Yritystoiminnan luonne (kokopäiväinen/ osa-aikainen, erikoislupia tarvitsevien palvelujen määrä jne.) Yritystoiminnan aloittamiseen tarvittavan pääoman määrä Verotukseen liittyvät asiat Talousasioihin liittyvä luottokelpoisuus Yrityksen toimintaan tai omistukseen osallistuvien henkilöiden lukumäärä 13 EKOMATKAILUYRITTÄJÄN KÄSIKIRJA Suomen yrittäjien Internet-sivuilla http://www.yrittajat.fi/fi-FI/minustakoyrittaja/perustaminen/ on määritelty oheisessa muistilistassa esitetyt yrityksen perustamisen vaiheet, jotka jokaisen yrittäjäksi aikovan tulisi käydä läpi ennen yritystoiminnan aloittamista. Yrityksen perustamiseen liittyvät toimet ja ilmoitusvelvollisuudet vaihtelevat perustettavan yrityksen yhtiömuodon mukaan. Kaikki elinkeinonharjoittajat ovat kuitenkin velvollisia tekemään perustamisilmoituksen. Menestyvän matkailuyrityksen on olennaisen tärkeää tuntea palveluiden järjestämiseen liittyvät oikeudet, vastuut ja velvoitteet. Varsinaista ekomatkailulainsäädäntöä Suomessa ei ole, vaan ekomatkailun toimintoja säädellään lukuisilta eri lain sektoreilta. Tärkeimpiä (eko)matkailun toimialaan liittyviä lakeja ovat ympäristö-, rakennus- ja valmismatkalainsäädäntö, sekä elintarvike-, alkoholi, tupakka-, kokoontumis-, metsästys-, kalastus-, maastoliikenne- ja ulkoilulaki. Lisäksi ekomatkailuyrityksen toimintoja saattavat koskea erilaiset kansalliset tai kansainväliset suositukset ja ohjeistukset. Yksi lainvoimaisen yrityksen tunnusmerkkejä on myös, että yrittäjä maksaa kaikki yritystoimintaan laissa säädetyt verot ja muut maksut. 1. Oma halu ja tahto aloittaa yritystoiminta 2. Liiketoimintasuunnitelman laatiminen 3. Yritysmuodon valinta (toiminimi, avoin yhtiö, kommandiittiyhtiö, osakeyhtiö, osuuskunta) 4. Yritystoiminnan luvanvaraisuuden selvittäminen. Lupaviranomaisia ovat kaupungit, kunnat, lääninhallitukset 5. Perustamisilmoitus yritystietojärjestelmään 6. Perustamisilmoituksella voidaan ilmoittautua myös kaupparekisteriin, arvonlisäverovelvolliseksi, ennakkoperintärekisteriin ja työnantajarekisteriin 7. Kirjanpidon järjestäminen ja tarvittavien vakuutusten ottaminen HARJOITUS 6. Tutustu eri yritysmuotojen ominaisuuksiin ja vaatimuksiin (taustamateriaalina esim. Perustamisopas alkavalla yrittäjälle 2011 s. 15–16 osoitteessa http://www.uusyrityskeskus.fi/sites/uusyrityskeskus.molentum.fi/files/perustamisopas_201 1_uyk.pdf) ja määritä, mikä muoto sopisi parhaiten suunniteltuun ekomatkailutoimintaasi. ESIMERKKI 3: Yritystoiminnan muotoja Liettuassa. 14 EKOMATKAILUYRITTÄJÄN KÄSIKIRJA Hyödyllisiä linkkejä yrityksen perustamisen tueksi: • • • • • • • • • Uusyrityskeskuksen Yrityksen perustamisopas 2011: http://www.uusyrityskeskus.fi/sites/uusyrityskeskus.molentum.fi/files/perustamisopas_2011_uyk.pdf Pohjois-Karjalan Uusyrityskeskus: http://pohjois-karjala.uusyrityskeskus.fi/ Pielisen Karjalan työ- ja elinkeinotoimisto http://www.mol.fi/toimistot/pielisenkarjala/ Yrittäjyysneuvonta ja – palvelut Pielisen Karjalassa www.pikes.fi Yrittäjyyspalvelut Pohjois-Karjalassa http://www.pikes.fi/fi/document.cfm?doc=show&doc_id=85 Yrityksen perustamispalvelu: https://www.perustayritys.fi/ Osuva- yrityspörssi http://www.josek.fi/yritysporssi/ Yritys- ja yhteisötietojärjestelmä www.ytj.fi Patentti- ja rekisterihallitus www.prh.fi Lisätietoja ekomatkailuun liittyvästä lainsäädännöstä ja muusta ohjeistuksesta: • • • • • • 3.5 Matkailun lainsäädäntö ja tuotteistamiseen liittyvä juridiikka. Ulla Huovinen (UH Consulting), esitelmä. http://www.umea.se/download/18.66de48cb12f616a3bef80003072/Ulla+Huovinen,+luentomate riaali,+Kokkola190411x.pdf Jokamiehenoikeudet: http://www.luontoyrittaja.net/152.html Ulla Huovinen: Matkailun lainsäädäntö. Edita Publishing Oy. 2002 Vero-ohjeet → Verotustietoa yritysasiakkaille → Uusi yritys: www.vero.fi Työlainsäädäntö: http://www.tem.fi/index.phtml?s=2304 Kuluttajaviraston palvelut yritykselle: http://www.kuluttajavirasto.fi/fi-FI/yritykselle/ RAHOITUS Yritystoiminnan alkuvaiheessa kertyy yleensä paljon kustannuksia ja niukasti tuloja. Matkailuyrityksen asiakaskunnan ja myynnin kehittyminen voi olla hyvinkin hidas prosessi: saattaa kestää jopa useita vuosia ennen kuin yritystoiminta alkaa tuottaa voittoa. Oman toimeentulon turvaamiseksi aloittavan yrittäjän kannattaa hakea tukea oman yrityksen perustamiseen ja yritystoiminnan aloittamiseen. Aloittava yrittäjä saa usein alennuksia esim. eläkevakuutusmaksuihin ja voi hakea suoria tukia investointeihin, markkinointiin sekä mainontaan. Maaseutualueiden yritysten tueksi on olemassa omia tukirahoituslähteitä kuten LEADERrahoitus. Ekomatkailun perusperiaatteet eli pienimuotoisuus ja keskittyminen luontaisesti olemassa olevien matkailunähtävyyksien kuten luonnon ja paikalliskulttuurin hyödyntämiseen vähentävät painetta suuriin alkuinvestointeihin. Turhien investointien ja taloudellisten riskien välttämiseksi on hyvä miettiä, mitä matkailullisia resursseja ja vahvuuksia yrityksesi toimintaympäristö tarjoaa valmiina. Valitsemalla aktiviteetit harkiten ekomatkailussa voi päästä alkuun hyvinkin pienellä rahallisella panostuksella. Mikäli kuitenkin suunnittelet esim. majoitus- ja ravitsemuspalvelujen tarjoamista, joudut todennäköisesti ottamaan lainaa saadaksesi yritystoiminnan käyntiin ja sitouttamaan yritystoimintaan myös muita kumppaneita. 15 EKOMATKAILUYRITTÄJÄN KÄSIKIRJA Matkailuyrityksen rahoitusmahdollisuuksia ovat mm. Oma pääoma Starttiraha Yrityslainat, takaukset ja viennin rahoitus (Finnveran rahoituspalvelut) Avustukset yritystoiminnan kehittämiseen (ELY-keskusten rahoituspalvelut) LEADER - rahoitus Tekesin rahoitus Lisätietoja: • • • • • • • • • Julkinen tuki matkailun kehittämiseen: http://www.tem.fi/index.phtml?s=2842 Starttiraha: www.mol.fi Finnvera Oyj: http://www.finnvera.fi/Liiketoiminnan-aloitus/Hae-rahoitusta Etsitkö rahoitusta yrityksellesi?: http://www.rahoituskone.fi/ LEADER: http://www.vaarakarjalanleader.fi ELY-Keskus: www.ely-keskus.fi TEKES: www.tekes.fi Elinkeinoelämän keskusliitto: http://www.ek.fi/ek/fi/yrittajyys_ym/yritysrahoitus/index.php Keksintösäätiö: http://www.keksintosaatio.fi/Ideoijalle/Tukea-Keksintosaatiosta/Kuka-voi-saadatukea-tai-rahoitusta-Keksintosaatiosta/ 16 EKOMATKAILUYRITTÄJÄN KÄSIKIRJA 3.6 VASTUU- JA TURVALLISUUSKYSYMYKSET Ekomatkailuyritystoimintaan liittyy monenlaisia riskitekijöitä, jotka voidaan jakaa seuraaviin ryhmiin: poliittisoikeudelliset taloudelliset sosiaaliskulttuuriset ympäristön riskitekijät Ekomatkailuun liittyvät vastuu- ja turvallisuuskysymykset vaihtelevat paljon riippuen yrityksen tarjoamista aktiviteeteista ja toiminta-alueen erityispiirteistä. Tavallisesti luontomatkailun toiminnoissa tapahtuu pieniä sairastumisia ja loukkaantumisia mutta etenkin extreme seikkailumatkailussa myös vakavat loukkaantumiset ja jopa matkailijoiden kuolemat ovat mahdollisia. Muita yleisiä ekomatkailuvahinkoja ovat eksyminen, veteen putoaminen, hyönteisten puremat, myrkylliset kasvit, itsensä polttaminen auringossa, lämpöhalvaus, saastuneen veden tai huonon hygienian seurauksena saadut taudit. Ihmislähtöisiä riskitekijöitä matkailussa ovat esim. päihteiden käytön tai mielenterveysongelmien aikaansaama häiriökäyttäytyminen tai asiakkaiden terveydentilasta aiheutuvat odottamattomat reaktiot sinänsä vaarattomissa olosuhteissa. Joissakin tapauksissa maan tai alueen sosiaalinen tai poliittis-oikeudellinen tilanne voi aiheuttaa vaaraa matkailijoille. Tällaisissa tapauksissa yrittäjän tulisi välittää asiakkailleen tietoa vaarallisista tilanteista tai paikoista, joihin ei ole suositeltavaa mennä yksin tai ilman paikkoja tuntevaa opasta. Ennen asiakkaiden altistamista uusille henkisesti tai fyysisesti vaativille aktiviteeteille, yrittäjän tulee tiedottaa asiakkaille selkeästi, mikäli osallistumiseen liittyy terveydellisiä rajoitteita tai suosituksia. Ekomatkailuyrittäjän on suositeltavaa kuvailla aktiviteettien sisältö ja vaatimukset tarkasti edeltä käsin, jotta asiakkaat ovat tietoisia mahdollisista riskeistä. Mikäli yrityksesi tarjoaa extreme -seikkailuaktiviteetteja, on syytä edellyttää osallistujilta todistusta vakuutuksesta, joka kattaa mahdolliset tapaturmat kyseisessä lajissa. Muuten yrityksesi voi joutua yksin vastaamaan onnettomuuksien mahdollisista kuluista. Kaikessa yritystoiminnassa tulee varmistaa, että yrityksellä on voimassa asianmukaiset vakuutukset ja turvallisuusmääräyksiä noudatetaan tarkasti. Aktiviteetteihin tulee sisältyä turvakoulutus, jossa kuvaillaan tavanomaisimmat vaaratilanteet ja niiden välttäminen sekä opetetaan turvavälineistön käyttö ja asianmukainen käyttäytyminen vaaratilanteissa. Vähentääksesi vahinkoja ja niistä aiheutuvia taloudellisia menetyksiä tarjoamiesi palveluiden tyypillisimmät ongelmatilanteet ja turvallisuusriskit on hyvä arvioida perusteellisesti ennen varsinaisen yritystoiminnan aloittamista. 17 EKOMATKAILUYRITTÄJÄN KÄSIKIRJA HARJOITUS 7. Kartoita ekomatkailuyrityksen toimintojen riskejä ja toimenpiteitä niiden hallitsemiseksi. Lisätietoja: • • • • • • 3.7 Yritys vastaa tuotteensa tai palvelunsa turvallisuudesta: http://www.tukes.fi/fi/Toimialat/Kuluttajaturvallisuus/Ohjeita-ja-vaatimuksia-yrittajille/ Turvallisuus matkailupalveluissa: Palvelua Sydämellä – matkailupalvelijavalmennus http://www.maaseutupolitiikka.fi/index.phtml?s=240 Omavalvonta: http://www.evira.fi/portal/fi/evira/asiakokonaisuudet/omavalvonta/ Hygieniaosaaminen: http://www.evira.fi/portal/fi/elintarvikkeet/hygieniaosaaminen/ Työturvallisuus: http://www.tyoturva.fi/ Riskienhallinta: www.pk-rh.com EKOMATKAILUYRITYSTOIMINNAN HAASTEITA ALASKASSA Alaskassa ekomatkailuyritystoiminnan olosuhteet ja haasteet ovat monelta osin samantyyppisiä kuin Suomessa. Alaskaa ja Suomea yhdistää mm. harva asutus, syrjäinen sijainti, kalliit liikenneyhteydet ja kylmä ilmasto. Seuraavassa listassa on alaskalaisesta ekomatkailun kehittämisoppaasta poimittuja ekomatkailun esteitä: 1) Maaseudun asukkaiden jakautuminen puolesta ja vastaan. Jotkut näkevät ekomatkailun tuovan alueelle mahdollisuuksia, joidenkin mielestä taas ekomatkailijat häiritsevät paikallisten elämää ja kilpailevat resursseista. Paikallisen väestön huomiotta jättäminen matkailun kehittämisessä voi johtaa voimakkaaseenkin vastustukseen ja vähimmillään yhteistyöhaluttomuuteen, jolloin matkailun harjoittaminen hankaloituu. 2) Taloudellisten resurssien puute. Uusi yritys tarvitsee käteistä ja luottoa ennen kuin yritys alkaa kannattaa ja olla taloudellisesti tuottava. Sopivan rahoituksen puute saattaa katkaista hyvänkin yrityksen alun. 3) Asiantuntijuuden ja johtamistaitojen puute. Yrityksen johtamis- ja hallintataitoja voi saada koulutuksen tai käytännön kokemuksen kautta. Monilla ei välttämättä ole mahdollisuuksia kumpaankaan. 4) Alueen tuntemattomuus. Suurin osa Alaskasta on kaukaista, vaikeasti saavutettavaa aluetta sekä matkanjärjestäjien että matkailijoiden mielestä. Usein matkailijat valitsevat mieluummin tunnetun ja suositun matkakohteen tuntemattoman ja hankalasti saavutettavan kohteen sijaan. 18 EKOMATKAILUYRITTÄJÄN KÄSIKIRJA Maaseutuyritystoiminnan yleisiä haasteita Alaskassa Alaskassa tehtiin ISER - tutkimuskeskuksen (the University of Alaska Anchorage’s Institute of Social and Economic Research) toimesta vuonna 2007 tutkimus, jossa haastateltiin maaseutualueiden yrittäjiä. Haastatteluun osallistui melkein 200 pienyrittäjää 19 kunnan alueelta. Yrittäjät mainitsivat yritystoiminnan päähaasteiksi seuraavia asioita: Kysynnän arvioiminen ja markkinoiden tunnistaminen Tarvittavien lisenssien, lupien ja vakuutusten saaminen Yrityksen johtamiseen ja hallintoon tarvittavan koulutuksen saaminen Tehokkaiden menetelmien käyttöönotto mukaan lukien asiakaspalvelu ja työntekijöiden palkkaaminen Pääoman kokoaminen yritystoimintaa varten Yrittäjiltä saatuja vinkkejä haasteiden selättämiseen: Hae opastusta asiantuntijoilta Ota selkoa avustusohjelmista yms. joista uusi yritys voi saada apua Suosi yritystoiminnassa hidasta kasvua ja lainaa rahaa varovasti Kouluta itseäsi yritysjohtamiseen ja – hallintaan Ota perheenjäsenet mukaan yritystoimintaan Tee yhteistyötä paikallisen yhteisön kanssa, palkkaa paikallisia ja pidä hyvät yhteydet ja suhteet muihin paikallisiin yrityksiin Haastattelun lähde: Sharman Haley, Ginny Fay, Jane Anvik and Cami Woolam, Executive Summary, Viable Business Enterprises for Rural Alaska: What Works? ISER Oct. 2007 Lisätietoja: • Starting an Ecotourism Business in Alaska http://seagrant.uaf.edu/map/fishbiz/pubs/ecotourism/ecotourism.pdf 19 EKOMATKAILUYRITTÄJÄN KÄSIKIRJA 4 KUINKA ONNISTUA EKOMATKAILUYRITYSTOIMINNASSA? 4.1 INHIMILLISET RESURSSIT Inhimillisillä resursseilla tarkoitetaan esimerkiksi yrityksen työntekijöiden tietoja, taitoja, pätevyyttä, innovatiivisuutta, asenteita ja muita henkilökohtaisia ominaisuuksia, joita yritys hyödyntää ja jotka vaikuttavat yrityksen arvon muotoutumiseen. Yritys ei omista työntekijöidensä inhimillistä pääomaa vaan työntekijät päättävät ja kontrolloivat oman osaamisensa ja kokemuksensa käyttöä. Inhimilliset resurssit voidaan luokitella osaksi yrityksen aineetonta pääomaa. Muita aineettoman pääoman rakennuspalikoita ovat rakenneresurssit, jotka tarkoittavat esimerkiksi organisaation toimintatapoja ja kulttuuria, immateriaalioikeuksia sekä yrityksen brändiä ja mainetta. Suhderesursseihin taas kuuluvat yrityksen verkostot sekä suhteet asiakkaisiin, sijoittajiin, toimittajiin ja muihin yhteistyökumppaneihin. Ekomatkailuyritykset ovat yleensä pieniä, 1-2 osakkaan firmoja. Mikäli olet yrityksesi ainoa työntekijä, saatat ajatella, ettei inhimillisistä resursseista huolehtiminen ole kovin tärkeää. Yrityksen toiminnan jatkuvuuden ja yrittäjän hyvinvoinnin takia on kuitenkin tärkeää seurata työn määrää ja sen aiheuttamaa rasitusta. Mikäli työskentelet jatkuvasti yli 12 tuntia seitsemänä päivänä viikossa, on todennäköistä, että työn rasitus alkaa näkyä negatiivisina vaikutuksina toiminnassasi ja terveydessäsi. Siitä kärsii sekä yrittäjä että yritys. Muista, että yrittäjä on yrityksen tärkein voimavara eikä sen hyvinvointia ole vara laiminlyödä! Vinkkejä yrittäjän henkisen ja fyysisen jaksamisen tueksi: Suunnittele ja aikatauluta työsi siten, että pystyt tietyin väliajoin myös pitämään vapaata (matkailun kausiluontoisuus suo tähän hyvät mahdollisuudet) Hyödynnä yrittäjän vapautta ja suunnittele työtuntisi luontaisen elämänrytmisi mukaan aina kun mahdollista Pidä huoli siitä, että terveydenhoitosi ja vakuutuksesi on hoidettu ja organisoitu ajan tasalle Nimeä ja valmenna ns. hätäapuhenkilö (perheenjäsen, ystävä, naapuri), joka pystyy huolehtimaan kiireellisimmistä asioista yrityksessäsi, jos sairastut Kokoa ympärillesi tukiverkosto henkilöistä (paikallinen yritysneuvoja, yrittäjätoverit, ystävät, perheenjäsenet jne.), joiden kanssa pystyt keskustelemaan ongelmista vähentääksesi henkistä painetta ja löytääksesi ongelmiin ratkaisuja mahdollisimman varhaisessa vaiheessa 20 EKOMATKAILUYRITTÄJÄN KÄSIKIRJA Keskity osa-alueisiin, jotka hyödyntävät omaa ydinosaamistasi ja -kiinnostustasi ja verkostoidu sekä hanki tukipalveluja osa-alueille, jotka tuntuvat hankalilta suorittaa omana työnä Päivitä osaamistasi yrityksen tarpeiden ja omien kiinnostustesi mukaan Mikäli sinulla on palveluksessasi muuta henkilöstöä, ota huomioon myös seuraavat asiat: Noudata työvoimalainsäädäntöä sekä hyviä käytänteitä koskien työntekijän palkkaamista ja palkanmaksua Pidä huolta, että yrityksesi työntekijät tietävät, mitä heiltä odotetaan Perehdytä työntekijäsi yrityksesi työtehtäviin ja pelisääntöihin, ekomatkailun periaatteisiin sekä paikalliseen luontoon ja kulttuuriin Pidä yrityksesi turvallisuusohjeet ja – käytännöt ajantasaisina ja näkyvillä. Huolehdi myös, että työntekijäsi tuntevat ohjeet ja toimivat niiden mukaan. Ole avoin työntekijöidesi ideoille ja ehdotuksille Kouluta ja kehitä työntekijöidesi taitoja heidän kiinnostustensa mukaan ja oman yrityksesi tarpeiden mukaan Lisätietoja: • • • • • 4.2 Työhyvinvointi kantaa pitkälle. ETERA: https://www.etera.fi/fi/tyohyvinvointi/Sivut/Default.aspx Yrittäjän hyvinvointi. Suomen Yrittäjät: http://www.yrittajat.fi/fi-FI/yrittajaihmisena/hyvinvointi/ Osaamisesta kannattavaa liiketoimintaa: http://www.piramk.fi/web/maaseutumatkailuseminaari.nsf/Osaamisesta_kannattavaa_liiketoimintaa.pdf Kiinni aineettomaan pääomaan: http://www.tampereenkauppakamarilehti.fi/Arkisto/Lehtiarkisto/2005/7_05/aineeton_paaoma.html Matkailupalveluiden tuottaja. Pohjois-Karjalan Ammattiopisto, Nurmes: http://www.studentum.fi/Matkailupalvelujen_tuottaja_133682.htm MARKKINOINTI JA BRÄNDÄYS Brändi (engl. brand = polttomerkki) on mielikuva, joka liittyy yrityksen tuotteeseen tai palveluun. Käytännössä se tarkoittaa tietyn tavaramerkin ympärille muodostunutta positiivista mainetta ja tuotteeseen liitettyjä positiivisia ominaisuuksia (esim. korkea laatu, tietty käyttäjäkunta, jokin käytettävyyden aspekti), jotka saavat asiakkaat tietoisesti suosimaan kyseisen tavaramerkin tuotteita. Usein sanotaan, että brändejä luodaan markkinoinnin avulla. Brändi voi syntyä tuotteen tai yrityksen ympärille myös ilman markkinointia. Markkinoinnin avulla voidaan vahvistaa tuotteeseen tai palveluun liittyvien ominaisuuksien näkyvyyttä, jolloin myös kuluttajan on helpompi löytää itselleen sopiva tuote. 21 EKOMATKAILUYRITTÄJÄN KÄSIKIRJA HARJOITUS 8. Kartoita yrityksesi mahdollisia bränditekijöitä. Markkinointistrategia on tärkeä kaikille asiakaspalvelua harjoittaville yrityksille ja organisaatioille. Se kuvaa, miten asiakkaalle tuotetaan arvoa ja mikä saa asiakkaan valitsemaan juuri sinun tuotteesi tai palvelusi. Kun haluat rakentaa tuloksia tuottavan markkinointistrategian, aloita kysymällä itseltäsi seuraavat kolme kysymystä (Juslén 2009): 1) Mikä on asiakkaan ongelma/palvelutarve, jonka aiot ratkaista? Aloita markkinointistrategiasi rakentaminen pohtimalla potentiaalisten asiakkaidesi tarpeita/mielihaluja, joihin sinä käytettävissäsi olevilla voimavaroilla voit vastata. Asiakas ostaa tuotteen tai palvelun, koska se auttaa häntä tyydyttämään jonkin tarpeen tai mielihalun. Ekomatkailussa asiakkaan tarve voi olla esim. rentoutuminen, arjesta irti pääseminen, luonnon hyväksi toimiminen tai luontoelämysten saaminen. 2) Miten aiot ratkaista asiakkaan ongelman/palvelutarpeen? Rakenna tuote/palvelu, joka tuottaa asiakkaan palvelutarvetta/ mielihalua vastaavan hyödyn. Huomioi konkreettisten hyötyjen lisäksi myös emotionaaliset ja sosiaaliset hyödyt, ne ovat asiakkaan kokeman arvon kannalta useimmiten kaikkein tärkeimpiä. Kuvaa, miten palvelun voi ostaa ja saada käyttöön. 3) Miksi asiakas ostaisi tarvitsemansa palvelun juuri sinulta? Rakenna jokaista määrittelemääsi asiakasryhmää varten puhutteleva arvolupaus, jossa kuvaat asiakkaan näkökulmasta, miten sinun yrityksesi voi ratkaista hänen palvelutarpeensa. Aloittamalla markkinointistrategian luomisen kolmen yllämainitulla kysymyksen tekniikalla luot vahvan perustan tehokkaalle markkinoinnille, jossa päähuomio on asiakkaassa – ei tuotteissa, jakelukanavissa tai mediatyökaluissa. 22 EKOMATKAILUYRITTÄJÄN KÄSIKIRJA Apukysymyksiä, joilla voit jalostaa markkinointistrategiaasi edelleen: Kilpailu Tuote Mikä tekee yrityksesi tarjoamasta tuotteesta erityisen? Mitkä yritykset tarjoavat samantyylisiä tuotteita alueellasi? Mikä on myyntisi ydin? Kuinka niitä voi verrata sinun tuotteesi kanssa? Millä tavoin tuote on ympäristöystävällinen, vastuullinen tai kestävän kehityksen mukainen? Mikä on tarjouksesi kokemusperäinen arvo? Miten se eroaa kilpailijoidesi tuottamasta arvosta? Markkinat Onko yrityksesi tuotteet ja palvelut suunnattu kotimaisille vai ulkomaisille asiakkaille? Onko yritystoimintasi suunnattu lyhyen vai pitkän loman matkailijoille? Onko tuotteet ja palvelut suunnattu lapsiperheille, yksin matkaileville aikuisille vai pariskunnille? Ekomatkailupalveluja voi markkinoida ympäristöystävällisesti ja kustannustehokkaasti paitsi omilla verkkosivuilla myös sosiaalisen median työkalujen avulla. Mm. Facebook, Twitter, Youtube, LinkedIn, Slideshare – palveluissa voit saada pienellä vaivalla paljon näkyvyyttä. Voit levittää tietoa omasta yrityksestäsi myös matkanjärjestäjien tai matkatoimistojen kautta. Puskaradiomarkkinointi eli sanan levittäminen ystävien ja tyytyväisten asiakkaiden kautta on myös yllättävän tehokasta. Loppujen lopuksi erilaisten markkinointikeinojen keksimisessä vain mielikuvitus on rajana. Ekomatkailuyrittäjä suosii ympäristöystävällisiä markkinointitekniikoita vahvistaaksensa yrityksensä ympäristövastuullista imagoa, sillä tällaisen imagon luominen on hyvin pitkäjänteistä työtä. Matkailuyrittäjän menestymisen takaavat toiminnan huolellinen suunnittelu, muuttuvien asiakkaiden ja sidosryhmien huomioiminen, erilaisten kulttuurien tuntemus, kestävien käytäntöjen noudattaminen ja laaja yhteistyö muiden tahojen kanssa. Markkinointi on yksi osa, jonka avulla asiakas arvioi yritystä ja sen tarjoamia tuotteita/ palveluja. Muita tekijöitä, joiden avulla asiakas arvioi yritystä ovat: o sijainti o menetelmät ja toimintatavat o ammattimaisuus o työntekijöiden asenne asiakkaita kohtaan o muiden asiakkaiden antama palaute / suositukset o yrityksen harjoittama mainonta o tuotteiden ja palveluiden hinnat o palvelun laatu o markkinointitutkimukset jne. 23 EKOMATKAILUYRITTÄJÄN KÄSIKIRJA HARJOITUS 9. Analysoi ekomatkailuyritysten Internet-sivuja markkinointityökaluna. Yksi markkinoinnin tärkeä osa-alue on hinnoittelu, jonka avulla yritys määrittelee tuotteidensa ja palveluidensa arvoa asiakkaille. Yritykset voivat omaksua itselleen erialaisia hinnoittelustrategioita. Kilpailevien yritysten hinnat tai vaihtoehtoiset tuotteet määrittelevät keskimääräisen hintatason jollekin tietylle tuotteelle tai palvelulle. Yritys voi myydä tuotteitaan alimmillaan tuotantokustannusten hinnoilla mutta se ei ole pitkän päälle kannattavaa, koska yritys ei saa myymistään tuotteista mitään voittoa. Ekomatkailuyrityksen tuotteiden tai palvelujen sekä liian korkea että liian matala hinnoittelu aiheuttaa yritykselle tappiota. Senpä vuoksi hinnoittelua mietittäessä kannattaa huomioida seuraavia tekijöitä: Kiinteät ja muuttuvat kustannukset Kilpailu Yrityksen tavoitteet Kohderyhmä ja sen halukkuus maksaa tuotteesta Asiakkaan halukkuus maksaa enemmän ympäristöystävällisyydestä Hinta, joka sisältää lahjoituksen paikalliseen luonnonsuojeluun – maksavatko asiakkaat Yrityksen halu käyttää hintaporkkanoita saadakseen asiakkaat käyttäytymään ympäristöä säästävämmin (esim. alennus hinnoissa, jos ei lennä, muita alennuksia halutusta käyttäytymisestä jne.) Lisätietoja • • • • • • • • Brändätään pikkaisen. PK-yrityksen brändikirja. J. Sandbacka 2010: http://herkules.oulu.fi/isbn9789514261893/isbn9789514261893.pdf Tietoa ja ohjeita matkailun Internet – markkinoinnista: http://www.matkailumarkkinointi.com Sosiaalinen media yrityksen markkinoinnissa: http://www.slideshare.net/hponka/sosiaalinenmedia-yrityksen-markkinoinnissa-4500689 J. Juslen 2009: http://jarijuslen.wordpress.com/2009/06/08/markkinointistrategia-on-vastauskolmeen-kysymykseen/ Arja Puustinen, Ulla-Maija Rouhiainen. Matkailumarkkinoinnin teoriaa ja työkaluja. Edita Publishing Oy 2007. Markkinoinnin johtaminen ja suunnittelu: http://www.joensuu.fi/taloustieteet/markkinointi/kuluttajamarkkinointi/kul3.htm Markkinointisuunnitelma: http://www03.edu.fi/oppimateriaalit/markkinointisuunnitelma/pages/markkinointistrategia.htm Kuluttajavirasto: http://www.kuluttajavirasto.fi/fi-FI/yritykselle/markkinointi/ 24 EKOMATKAILUYRITTÄJÄN KÄSIKIRJA 4.3 VERKOSTOITUMINEN & TIEDON HANKKIMINEN Verkostoituminen on avaintekijä ekomatkailuyrityksen menestymiselle. Peruspalvelut, joita matkailijat tarvitsevat ovat majoitus, ruoka, kuljetus, vapaa-ajan viihdykkeet ja aktiviteetit, tulkkaus ja matkamuistot. Pientä yritystä pyörittävä ekomatkailuyrittäjä ei välttämättä pysty tarjoamaan kaikkia tarvittavia palveluita itse ja osa potentiaalisista asiakkaista ei voi tai halua käyttää yrityksesi palveluita, ellei kohteessa ole saatavilla ns. ”koko pakettia”. Puuttuvia palveluja tarjoavien yritysten ja yhteisöjen kanssa verkostoitumalla ekomatkailuyrittäjä voi laajentaa potentiaalista asiakaskuntaansa ilman lisäkustannuksia. Yrittäjän kannattaa harkita verkostoitumista myös lähellä omaa konseptia toimivien ekomatkailuyritysten yritysten kanssa muodostaakseen alueellisia turistipalvelujen ketjuja ja keskittymiä, jotka houkuttelevat tehokkaammin asiakkaita. Jos samalla alueella on tarjolla paljon palveluja ja tiedotus palveluista toimii, asiakkaiden viipymä todennäköisesti pitenee ja matkailun tuoma hyöty paikkakunnalle kasvaa. Verkostoitumiseen liittyy joitain erityispiirteitä, jotka yrittäjän on hyvä tiedostaa prosessia aloittaessaan (Opetushallitus 2002): Verkostoituminen on ennen kaikkea sosiaalinen investointi. Se vie aikaa ja voi olla raskastakin. Henkilökemioiden on toimittava. Verkostostrategiaa ei voi suunnitella valmiiksi, vaan verkostoituminen tapahtuu ajan kuluessa ja sen muodot muuttuvat koko ajan. Tiedonkulun avoimuus on otettava toimintatavaksi. Yritysten pitää tiedottaa mahdollisimman paljon ja kaikille verkoston osapuolille. Yritysten täytyy aktiivisesti seurata ympäristönsä tapahtumia eikä verkostoituminen saa olla itsetarkoitus. Mikäli yrityksen ympäristössä tapahtuu huomattavia muutoksia, esimerkiksi lakimuutoksia, verkoston alkuperäinen tavoite saattaa kadota. Liiketaloudellinen tutkimuslaitos (1995) on listannut yhteistyön ja verkostoitumisen esteitä yhteistoiminnan käynnistämis- ja toteuttamisvaiheissa tiedon suunnittelemattoman leviämisen pelko (avaintoimintojen jakamisen pelko) järjestelmien ja yrityskulttuurien erot epätasainen sitoutuminen ja osapuolten kokoero vallan tai etujen epätasapaino epäselvyydet toiminnan laajuudesta osallistuvien yritysten organisaatioista nouseva vastustus tavoitteiden muuttuminen ja lojaalisuusristiriidat 25 EKOMATKAILUYRITTÄJÄN KÄSIKIRJA Verkostoyhteistyön onnistuminen vaatii osallistujilta yhteistyökykyä ja -halua. Rakentava asenne auttaa pääsemään pienten vaikeuksien yli. Työskentely luottamuksellisen ilmapiirin saamiseksi kannattaa. Matkailuyrityksellä voi olla verkostoja ja erilaisia yhteistyötahoja myös alue- ja paikallistasolla. Aluetasolla yhteistyötä voi olla esimerkiksi TE-keskuksen, maakuntaliiton, Finnvera Oyj:n ja matkailun alueellisten organisaatioiden kanssa. Matkailutoimialalla verkostoja voi syntyä erilaisten kehittämishankkeiden tuloksena. Valmiit yritysten verkot voivat rahoittaa yhteisiä toimintojaan kehittämishankkeisiin saatavan rahoituksen avulla. Lisätietoja verkostoitumismahdollisuuksista • • • • • • • • • 4.4 Suomen ekoyrittäjät – SEY ry: http://www.ekoyrittajat.fi/ Valtakunnallinen maaseutumatkailuyrittäjien yhdistys: www.smmy.fi Eceat Finland. www.eceat.fi Pielisen Karjalan kansainvälisen matkailun yhteistyöhanke 2010–2012: http://www.pikes.fi/fi/?ID=1445 Luontomatkailun markkinointi- ja myyntisivut: www.villipohjola.fi Pohjois-Karjalan matkailusivut: www.visitkarelia.fi Pohjois-Karjalan matkailu: http://webshop.kareliaexpert.fi/SearchResults.action?siteName=kareliaexpert&siteView Kolin alueen matkailu: www.koli24.fi Pohjois-Karjalan yrittäjät: http://lieksa.pkyrittajat.fi/etusivu/ Nurmeksen yrittäjät: http://nurmes.pkyrittajat.fi/etusivu/ YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN SEURANTA & HALLINTA Ekomatkailuyrityksen toimintaperiaatteisiin kuuluu seurata matkailun aiheuttamia ympäristövaikutuksia ja estää tai pyrkiä korjaamaan jo aiheutuneita vahinkoja. Ennen ekomatkailuyritystoiminnan aloittamista on syytä tunnistaa potentiaaliset riskit, joita suunnittelemasi aktiviteetit saattavat aiheuttaa ympäristölle, paikalliselle kulttuuriperinnölle tai paikallisille ihmisille. Matkailuelinkeinon menestys on riippuvaista luonnon resurssien ja rakennetun ympäristön sekä paikallisyhteisöjen ja niiden kulttuurien hyvinvoinnista, kestävästä käytöstä ja hoidosta. Matkailusta aiheutuvat ympäristövaikutukset voivat olla välillisiä tai välittömiä, tilapäisiä tai pysyviä ja heikkoja tai voimakkaita. Matkailun haitalliset vaikutukset ympäristöön voidaan karkeasti luokitella joko rakenteista tai matkailijoista johtuviin ongelmiin. Rakenteista johtuviin ongelmiin lukeutuvat muun muassa päästöt ilmaan ja veteen, melu, maisemavauriot sekä matkailun vaatima infrastruktuuri. Matkailijat puolestaan aiheuttavat muun muassa tungosta, liikenneruuhkia, roskaantumista, melua ja maaston kulumista. 26 EKOMATKAILUYRITTÄJÄN KÄSIKIRJA On olemassa monia keinoja, joilla vähentää matkailuaktiviteettien aiheuttamia haitallisia ympäristövaikutuksia. Matkailun rakenteiden ympäristökuormitusta voi vähentää hakemalla mahdollisimman ekologisia ratkaisuja oheisen listan asioihin: Lämmitys Ilmastointi Sähkö Vesi Kuljetukset Hankinnat Ekomatkailuyritys ei pelkästään keskity välttämään negatiivisia vaikutuksia vaan pyrkii tuottamaan Kemikaalit Jätteet ympäristölle ja paikalliselle väestölle myönteisiä vaikutuksia. Myönteiset vaikutukset ilmenevät ajan myötä esim. työpaikkoina ja paikallisten palveluiden, ruoan ja osaamisen käytön lisääntymisenä ja paikallisen infrastruktuurin kehittymisenä. Ekomatkailuyrityksen tärkeä ominaispiirre on paikallisen kulttuurin kunnioittaminen ja sen esille tuominen paikallisyhteisön aktiivisen osallistamisen kautta. Yhteisölliset aktiviteetit ja yhteydet paikallisiin päättäjiin luovat osaltaan ekomatkailuyritykselle lujan liiketoiminnallisen perustan. Tiiviin verkoston luominen oman yritystoiminnan ympärille vaatii yrittäjältä hyvää kommunikointia, säännöllisiä tapaamisia ja yhteydenpitoa sekä avoimuutta ja läpinäkyvyyttä aktiviteeteissa. Yrittäjän ja yrityksen henkilöstön kouluttautumisen kautta ekomatkailuyritys voi vaikuttaa erittäin myönteisesti paikalliseen toimintaympäristöönsä, lisätä tietoisuutta paikallisesta luonnosta ja kulttuurista ja tarjota uusia, hyödyllisiä taitoja koko yhteisölle. HARJOITUS 10. Suunnittele ekomatkailuyrityksesi ympäristövaikutusten arviointia, seurantaa ja hallintaa. LIITE: Ekomatkailijan muistilista Lisätietoja • • • Matkailuyrityksen ympäristövaikutukset – miten niitä voi pienentää: http://www.hel2.fi/ymk/ekokompassi/Tiedostot/Koulutusmateriaalit/Yritykset/Matkailualan_ym paristovaikutukset_201010.pdf Vastuullisen matkailijan käsikirja: http://www.ekomatkailu.fi/ Ekologisesti kestävä matkailuyritys. Opas ympäristövastuullisempaan matkailuyrittäjyyteen. S. Eronen 2008. http://www.eceat.fi/docs/Sanna_Eronen_Opinnaytetyo_Turku_AMK.pdf 27 EKOMATKAILUYRITTÄJÄN KÄSIKIRJA 5 SUUNNITTELE EKOMATKAILULLINEN TUOTE/-PALVELU Tuotesuunnittelussa keskitytään luomaan ja kehittämään tuotteen ydinsisältö (= hyöty asiakkaalle) ja varsinainen tuote. Hyöty on ekomatkailussa yleensä jotakin abstraktia kuten jännityksen ja kunnioituksen tuntemuksia, mielenrauhaa tai uusien asioiden oppimista. Varsinainen tuote on se toiminto, jota tarjoat asiakkaalle em. hyödyn aikaansaamiseksi. Käytetään esimerkkinä lintujen tarkkailuretkeä. Varsinainen tuote on tässä järjestetty tapahtuma, jonka aikana lintuja voi tarkkailla. Tuote voi sisältää kuljetuksen ja opastetun matkan tarkkailutornille, yrityksen lainaamien välineiden käytön ja kuljetuksen takaisin lähtöpaikkaan. Tuotteen ydinsisältö/hyöty on asiakkaiden kokema rauhoittuminen ja virkistyminen luonnossa, uusien asioiden oppiminen ja villieläinten seuraamiseen liittyvä jännitys/ihmetys. Voit aloittaa oman ekomatkailu tuotteen suunnittelun seuraavien kysymysten avulla: 1. Mikä on tuotteesi ydin/ hyöty asiakkaalle? 2. Mikä on se varsinainen tuote, joka tuottaa em. hyödyn? 3. Mitä perusosia tuote sisältää? 4. Kuinka ”laajentaisit” perustuotteen kiinnostavuutta ja käytettävyyttä? 5. Pystytkö kehittämään tuotetta eri toimijoiden kanssa verkostoitumalla? 6. Mitkä ovat tuotteesi ympäristöystävälliset puolet? Tuotesuunnittelun alun helpottamiseksi alla esimerkkejä ekomatkailualan toiminnoista: villieläinten tarkkailu lintujen tarkkailu opastetut vierailut ympäristön tai kulttuurin kannalta merkittävissä paikoissa tutustuminen nykykulttuureihin (etnografinen matkailu) maatilamatkailu päivävaellus pitkät vaellukset maastoyöpymisin ratsastus hiihto, koiravaljakkoajelu, retkiluistelu, lumikenkäily sukellus, uinti vesillä liikkuminen ilman moottoroituja apuvälineitä (purjehdus, koskenlasku, meri/järvimelonta, soutu) seikkailumatkailu 28 EKOMATKAILUYRITTÄJÄN KÄSIKIRJA Monien ekomatkailuyritysten menestysartikkeliksi ovat muodostuneet luontoon ja kulttuuriin liittyvät interaktiivisen oppimisen ohjelmapalvelut toteutettuna tavoilla, jotka suunnitelmallisesti ja avoimesti minimoivat negatiivisia ympäristövaikutuksia. Vinkkejä laadukkaiden ekomatkailupalvelujen järjestämiseen: Tarjoa etukäteistietoa aktiviteetista/kohteesta ennen aktiviteetin aloittamista Anna asiakkaille kirjallisesti ja suullisesti aktiviteetissa noudatettavat ohjeet esim. sopivan vaatetuksen tai käyttäytymisen suhteen Tarjoa elämysten lisäksi tietoa alueen maantieteellisistä, sosiaalisista ja poliittisista piirteistä sekä ympäristöllisistä, sosiaalisista ja poliittisista haasteista Tarjoa perusteellinen opastus ammattitaitoisten oppaiden johdolla koko retken ajan Tarjoa asiakkaille mahdollisuus tavata ja olla vuorovaikutuksessa paikallisten yhteisöjen kanssa myös muuten kuin tuotteiden myymistarkoituksessa Kehitä matkailijoiden ymmärrystä paikallisten ihmisten päivittäisestä elämästä ja perinteistä ja esittele ajankohtaisia aiheita Tarjoa asiakkaille tietoa ja mahdollisuus tukea taloudellisesti paikallisia hyväntekeväisyyskohteita ESIMERKKI 4 Liettuan ja Bulgarian ekomatkailupalveluista ja – tuotteista. HARJOITUS 11 a) Suunnittele ja hahmottele tuotekortin avulla ekomatkailuyrityksen tuotteita/palveluita. b) Tee itsellesi tuotekohtainen hinnoittelulaskelma. HARJOITUS 12. Tarkistuslista: Onko ekomatkailuyrityksesi valmis käynnistettäväksi? Lisätietoja • • • • • Kulttuuritapahtumat kaupallisina ohjelmapalvelutuotteina: http://www.kehy.fi/filebank/234-KKkulttuuritapahtumat.pdf Matti Boxberg, Raija Komppula. Matkailuyrityksen tuotekehitys. Edita Publishing 2005. Vaikuta valinnoilla, matkusta vaihtoehtoisesti. Ekomatkapaketin tuotteistaminen. R. Karhu. P. Syrjäläinen 2008: http://publications.theseus.fi/bitstream/handle/10024/11499/2008-07-22-08.pdf?sequence=1 Luontoliikkuminen ja maastohiihto kaupallisina ohjelmapalvelutuotteina: http://www.kehy.fi/filebank/228-KKvaellus_ja_maastohiihto.pdf Seikkailu- ja elämystoiminta kaupallisina ohjelmapalvelutuotteina: http://www.kehy.fi/filebank/229-KKseikkailu.pdf Ratsastus ja pyöräily kaupallisina ohjelmapalvelutuotteina: http://www.kehy.fi/filebank/230-KKratsastus_ja_pyoraily.pdf 29 EKOMATKAILUYRITTÄJÄN KÄSIKIRJA 6 KÄYTÄNNÖN ESIMERKKEJÄ Tässä luvussa esitellään N8URjob-hankkeen partnerimaiden Bulgarian ja Puolan käytännön esimerkkejä ekomatkailusta. • • • Ekomatkailureitti “The Canyon of Waterfalls Bulgariassa. Ekomatkailureitti Negovanka – Central Fore Balkan Bulgariassa. Pienten, orgaanisesti valmistettuja ruokia tuottavien tilojen verkosto Puolassa Ekomatkailureitti “The Canyon of Waterfalls” alkaa kaupungista nimeltä Smolyan – n. 240 km Bulgarian pääkaupungista Sofiasta. Matkailureitti on melko uusi, pituudeltaan 6 km ja vie noin 4 h patikoida se. Yksi reitin kauneimmista ja sykähdyttävimmistä paikoista on reitin varrella oleva Soskovcheton suojelualue. Suojelualueella kasvaa monia erilaisia kasvi- ja puulajeja kuten kuusia, mäntyjä ja erittäin harvinainen kukkalaji Lilium rhodopeum. Reitti päättyy komeaan Orfeuksen vesiputoukseen, jonka korkeus on vaikuttavat 68 m. Monet suojelualueen luontonähtävyyksistä ovat olleet matkailijoilta suljettuja, kunnes alueelle on perustettu reitti ja tarkkailu/pysähdyspaikat. Ekomatkailureitti ”Negovanka – Central Fore Balkan” Reitti alkaa Bulgariasta, Veliko Tarnovon alueella sijaitsevasta Emenin kaupungista ja kattaa kokonaan kanjonialueen, joka on muodostunut Negovanka-joen varrelle. Pystysuorat kalliot, kalliojyrkänteet ja luolat antavat esimerkkiä luonnon kauneudesta ja yksinkertaisuudesta jokikanjonissa. Korkeaa vuorijonoa halkoo komea panoraamakuva joesta. Maisemalle ovat tyypillisiä myös isot kuopat. Rotkon alkuosa vie Emenin luolaan joka sijaitsee joen vasemmalla penkalla. Sitä käytti aikoinaan sotilasyksikkö, joka tiputettiin sodan aikana luolan yläpuolella olevalla aukiolle. Luolan entisöiminen tekisi siitä oivallisen turistikohteen. Koko reitin kiertäminen vie noin 3 h. Tämä Negovankan reitti oli ensimmäinen ekomatkailureitti Bulgariassa ja yhdessä myöhemmin perustetun Krushunskan ekomatkailureitin kanssa ne ovat mielenkiintoisimmat ja eniten kävijöitä keräävät ekomatkailureitit nykyisin. Emenin luola ei ole ulkonäöltään monimuotoinen mutta se on varmasti ensimmäinen luola, joka on varustettu hissillä. 30 EKOMATKAILUYRITTÄJÄN KÄSIKIRJA Pienten luomuruokaa tuottavien tilojen verkosto Puolassa Verkoston kehittyminen juontaa juurensa aina 90-luvun alkuun, jolloin Puolassa pienviljelijät taistelivat omien tilojensa muuttamista suurtiloiksi. Ensin tilalliset kokivat uhkaa Puolan valtion puolelta ja sittemmin tilojen tulevaisuutta uhkasi Puolan liittyminen Euroopan Unioniin. Pienten tilojen suojelemiseksi ja maaseutumaisen elämäntyylin säilyttämiseksi perustettiin Puolassa ekologiseen maatalouteen ja turismin kehittämiseen erikoistunut keskus ECEAT (Ecological Agriculture and Tourism-Poland). Instituution tavoitteena on käyttää ja kehittää ekomatkailua työkaluna, jonka avulla luomutilalliset pystyvät ottamaan – joskus vaikeankin – askeleen perinteisestä maataloudesta kohti ekologista maataloutta. Käytännön toiminta: Tilat, jotka ottavat vastaan ekomatkailijoita, sijaitsevat usein luonnonkauniilla paikoilla; suurin osa vuoristossa lähellä järviä ja jokia, metsien keskellä, luontomatkailuun sopivien alueiden läheisyydessä. ECEAT:in verkoston luomutilat sijaitsevat ympäri Puolaa n. 30–80 km välein. Matkailijat pystyvät siirtymään tilalta tilalle autolla, käyttäen julkisia kulkuvälineitä, pyörällä tai jalan. Luomutiloilla vierailevat ekomatkailijat viipyvät yleensä tilallisten kotona, mökeissä tai pienillä leirintäalueilla. Ekomatkailijat viettävät aikaansa tiloilla retkeillen lähiympäristössä, kävellen, pyöräillen, uiden tai ratsastaen. He ovat tervetulleita osallistumaan myös tilan töihin (esim. hedelmien keruu; lehmien lypsy; juuston, voin ja hillon valmistus; yrttien, marjojen, sienien keruu; leivän leivonta jne.). Vieraille tarjotaan kotiruokaa, hedelmiä ja kasviksi tilan omasta puutarhasta, jossa tuotteet kasvatetaan ekologisten periaatteiden mukaan. Ekomatkailijat voivat viipyä tietyllä tilalla pidemmän aikaa tai jopa niin pitkään kuin itse haluavat. Joillakin tiloilla järjestetään jopa kesäisin eko-kesäleirejä tai tilat yhdessä järjestävät opastettuja kiertokävelyitä. Tällä tavoin ekomatkailijoiden ja luomutilojen välinen sekä tilojen välinen yhteistyö on kehittynyt kuten myös luomutilojen ja matkailutoimistojen välinen yhteistyö. Monet verkoston toimintaan osallistuvista luomutiloista ovat joko saaneet Ecoland – sertifikaatin (kansainvälinen luomutuotannon sertifikaatti) tai ovat perinteisiä luomutiloja eli eivät käytä tuotannossaan lannoituksen nykymenetelmiä tai sadon suojeluun käytettäviä kemikaaleja. ECEAT:in Puolan keskuksen käynnistämä ohjelma on sittemmin levinnyt 21 maahan ja saanut kussakin maassa omia paikallisia versioita. Lisätietoja tästä voit katsoa www.eceat.pl 31 EKOMATKAILUYRITTÄJÄN KÄSIKIRJA LISÄLUKEMISTA LUKU 1 MITÄ ON EKOMATKAILU? • Kestävän luontomatkailun periaatteet: http://www.metsa.fi/sivustot/metsa/fi/Luonnonsuojelu/Suojelualueidenhoitojakaytto/Virkistyska yttojaluontomatkailu/Kestavanluontomatk/Sivut/Kestavanluontomatkailunperiaatteetluonnonsuojelualueilla.aspx http://www.amk.fi/material/attachments/vanhaamk/etuotanto/5hNo26ZlD/kestava_luontomatk ailu.doc LUKU 2 EKOMATKAILUN LIIKETOIMINTAYMPÄRISTÖ • • • • • • Ismo Pesonen, Tytti Mönkkönen, Tarja Hokkanen. Menestyvä matkailuyritys. Edita Publishing Oy 2006. Hall, C. Michael 2000. Tourism planning: policies, processes and relationships. Essex: Pearson Education Limited. Maaseutu tulevaisuuden merkitysyhteiskunnassa. Trendianalyysi. K. Hienonen 2011: http://www.sitra.fi/julkaisut/Selvityksi%C3%A4-sarja/Selvityksi%C3%A4%2052.pdf Virkistyskäytön ja luontomatkailun näkökulma: http://www.helsinki.fi/project/metsapalaveri/pdfs/Tyrvainen_Koivula.pdf Ympäristövastuullinen matkailuyritys – kestävän matkailun haasteet pk-yrityksille: http://docs.google.com/viewer?a=v&q=cache:8zCxt5wJ4RcJ:www.hel2.fi/ymk/ekokompassi/Tied ostot/Koulutusmateriaalit/Matkailu/Ymparistavastuullinen_%2520matkailuyritys.ppt+yrityksen+per ustaminen+ekoturismi&hl=fi&gl=fi&pid=bl&srcid=ADGEESh2gk5SR1CATcb337iOi9NdDmHSiPKo3Y5uQO0 vJwOSgueHRvbzswryA_3ID8M_mKwv5pqPBL1kNbXBFipAo48vOWgoagxSDKwfO3vpyVhlAmEapH1R5VSHNQTC490Oo TdcLqPM&sig=AHIEtbQbVmevzo2LDH1TLSc2RPn-ZjFXHQ Ekologisesti kestävä matkailuyritys. Opas ympäristövastuullisempaan matkailuyrittäjyyteen. S. Eronen 2008: http://www.eceat.fi/docs/Sanna_Eronen_Opinnaytetyo_Turku_AMK.pdf LUKU 3.2 KOHDERYHMÄ • • • • Vaikuta valinnoilla, matkusta vaihtoehtoisesti. Ekomatkapaketin tuotteistaminen. R. Karhu, P. Syrjäläinen 2008: http://publications.theseus.fi/bitstream/handle/10024/11499/2008-07-2208.pdf?sequence=1 Pohjois-karjalan ohjelmapalvelujen laatu brittinäkökulmasta. Case: The Adventure Company Ltd:n ryhmät Pohjois-Karjalassa. I. Nevalainen 2011.: https://publications.theseus.fi/bitstream/handle/10024/30886/Nevalainen%20Inka.pdf?sequence=1 Luontomatkailijan profilointi ja segmentointi – empiirinen tutkimus Kolin kesämatkailijoista 2003. M. Pyykkö 2005.: http://julkaisut.metsa.fi/julkaisut/pdf/luo/6-Pyykko.pdf Odotukset matkailussa toiveikkaat – yritysasiakkaat palaavat ja perheet panostavat vapaa-aikaan. TEM, tiedote 2010: http://www.tem.fi/index.phtml?101881_m=101293&s=4265 32 EKOMATKAILUYRITTÄJÄN KÄSIKIRJA LUKU 3.3 LUPA-ASIAT JA SÄÄDÖKSET Yrityksen perustamiseen liittyen: • Kannattavan matkailuyrityksen perustaminen. K. Hyttinen 2011 https://publications.theseus.fi/bitstream/handle/10024/28895/Kira_Hyttinen.pdf?sequence=1 • Osuva- yrityspörssi: http://www.josek.fi/yritysporssi/ • Pohjois-Karjalan Uusyrityskeskus: http://pohjois-karjala.uusyrityskeskus.fi/ • Pielisen Karjalan työ- ja elinkeinotoimisto: http://www.mol.fi/toimistot/pielisenkarjala/ • Yrittäjyyspalvelut Pohjois-Karjalassa: http://www.pikes.fi/fi/document.cfm?doc=show&doc_id=85 Verotuksesta, yrityksen perustamiseen vaaditut luvat ym.: • Ulla Huovinen: Matkailun lainsäädäntö. Edita Publishing Oy. 2002 • Patentti- ja rekisterihallitus: www.prh.fi • Työlainsäädäntö: http://www.tem.fi/index.phtml?s=2304 • Kuluttajaviraston palvelut yritykselle: http://www.kuluttajavirasto.fi/fi-FI/yritykselle/ • Pohjois-Karjalan ELY-keskus: http://www.ely-keskus.fi/fi/ELYkeskukset/pohjoiskarjalanely • Jokamiehenoikeudet: http://www.luontoyrittaja.net/152.html (Eko)matkailuyrittäjä ja Metsähallitus: http://www.metsa.fi/sivustot/metsa/fi/Eraasiatjaretkeily/Matkailuyrityksille/Sivut/Tietoamatkailuyrityksi lle.aspx LUKU 3.5 VASTUU- JA TURVALLISUUSKYSYMYKSET • • Turvallisuus matkailupalveluissa: PalveluaSydämellä – matkailupalvelijavalmennus: http://www.maaseutupolitiikka.fi/index.phtml?s=240 Ohjelmapalveluiden turvallisuus Itä-Suomen läänissä. P. Saukkoriipi 2005. http://www.poliisi.fi/lh/biblio.nsf/FEA8B199FCFFFA1AC2256FB8004B759C/$file/ohjelmapalveluiden%20 turvallisuus%20ita_suomessa.pdf LUKU 4.2 MARKKINOINTI JA BRÄNDÄYS • • • • • • • • • • Brändätään pikkaisen. PK-yrityksen brändikirja. J.Sandbacka 2010: http://herkules.oulu.fi/isbn9789514261893/isbn9789514261893.pdf Tietoa ja ohjeita matkailun Internet – markkinoinnista: http://www.matkailumarkkinointi.com/ Matkailumarkkinoinnin toimivuus ja tehokkuus Facebookissa. E. Santala 2011: https://publications.theseus.fi/bitstream/handle/10024/31635/Santala_Ella.pdf?sequence=1 Sosiaalinen media yrityksen markkinoinnissa: http://www.slideshare.net/hponka/sosiaalinen-media-yrityksen-markkinoinnissa-4500689 Strategisen markkinoinnin neljä vaihetta: http://munfirma.wordpress.com/2007/12/18/strategisen-markkinoinnin-nelja-vaihetta/ Kuluttajavirasto: http://www.kuluttajavirasto.fi/fi-FI/yritykselle/markkinointi/ Ekologisesti kestävä matkailuyritys. Opas ympäristövastuullisempaan matkailuyrittäjyyteen. S. Eronen 2008 http://www.eceat.fi/docs/Sanna_Eronen_Opinnaytetyo_Turku_AMK.pdf Markkinoinnin tiivistelmä: http://users.tkk.fi/psiikaah/Markkinointi/Markkinoinnin%20tiivistelm%E4-1.doc Kukkatunnus on Euroopan laajuinen ympäristömerkki: www.eco-label.com Eurooppalainen ekomatkailun laatumerkkistandardi: http://www.ecoroute.eu/themedia/File/EETLS_%20Finnish%20Suomi.pdf 33 EKOMATKAILUYRITTÄJÄN KÄSIKIRJA LUKU 4.3 VERKOSTOITUMINEN JA TIEDON HANKKIMINEN • • • • • Valtakunnallinen maaseutumatkailuyrittäjien yhdistys: www.smmy.fi Ohjelmapalveluyrittäjien valtakunnallinen ohjeistus: http://www.kehy.fi/fi/matkailupalvelut/matkailun_ohjelmapalvelujen_normisto_-_mono/?id=56 Luontomatkailun markkinointi- ja myyntisivut: www.villipohjola.fi Pohjois-Karjalan virkistys- ja luontopalvelut. Karjalan erämatkat Oy- Keijo Koskinen 2003.: http://www.pohjois-karjala.fi/dman/Document.phx?documentId=kx11104155806046&cmd=download Kainuulaisten maaseutumatkailuyritysten verkostoituminen. H. Backlund 2006.: https://publications.theseus.fi/bitstream/handle/10024/7153/MMM2MHeiniB.pdf?sequence=1 LUKU 4.4 YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN SEURANTA JA HALLINTA • • • • • Hemmi, Jorma 2005. Matkailu, ympäristö ja luonto. Osa 1. Jyväskylä: Gummerus kirjapaino. Reilun matkailijan ohjeet: http://wordpress.reilumatkailu.fi/?page_id=35 S. Autio & M. Lettenmeier. Ekotehokkuus – Business as Future. Yrityksen ekoteho – opas: http://www.dipoli.tkk.fi/ymparisto/ekotehokkuusopas.pdf J. Jokimäki & M-L. Kaisanlahti-Jokimäki: Matkailualueiden kestävyyden indikaattorit: http://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/69839/Matkailualueiden%20kest%C3%A4vyyden%20indik aattorit.pdf?sequence=1 Kolin–Ruunaan alueen luontomatkailusuunnitelma. Metsähallituksen luonnonsuojelujulkaisuja. Sarja C 87. http://julkaisut.metsa.fi/julkaisut/pdf/luo/c87.pdf LUKU 5 SUUNNITTELE OMA EKOMATKAILUTUOTE/PALVELU • • • • • Kollektiivinen yrittäjyys luonnon- ja kulttuuriarvojen tuotteistamisessa: tapaus Saimaa-Pielinen maailmanperintökohteeksi. J. Hiedanpää 2007. http://www.metla.fi/julkaisut/workingpapers/2007/mwp052-08.pdf Miten toimii matkailukylä? Ensimmäinen case esimerkki: http://www.lomalaidun.fi/kylamatkailu/tutkimukset/miten-toimii-matkailukyla-ensimmainen-caseesimerkki Matkailutuotteen tuotekehityksen ja markkinoinnin suunnittelu. Pyöräilyelämyksiä Espanjassa. M-L. Surama ja A. Vilkas 2011: https://publications.theseus.fi/bitstream/handle/10024/25434/ont_surama_vilkas.pdf?sequence=1 Matkailun ohjelmapalvelujen normisto (MoNo): http://www.kehy.fi/fi/matkailupalvelut/matkailun_ohjelmapalvelujen_normisto_-_mono/?id=56 34 EKOMATKAILUYRITTÄJÄN KÄSIKIRJA ESIMERKKI 1: Bulgarialaiset matkatoimistot Bulgariassa toimii kaikkiaan n. 1000 matkatoimistoa ja 500 matkanjärjestäjää. Tyypillinen matkatoimisto on pieni yritys jossa on 1-2 töissä. Pelkästään bulgarialaisia turisteja palvelevia matkatoimistoja on erittäin vähän, suurin osa on keskittynyt ulkomaisiin turisteihin tai bulgarialaisten turistien ulkomaanmatkoihin. Matkatoimiston päätös markkinoida asiakkaille jotakin kohdetta riippuu seuraavista seikoista: • kannattavuus • kohteen matkailuarvo (nähtävyydet,“maamerkit“) • majoitus kaikkine palveluineen ja vapaa-ajanviettopaikat • ammattimainen (hyvä) palvelu • alueen infrastruktuurin kunto Bulgarialaiset matkanjärjestäjät tarjoavat matkoja usein vakiintuneisiin paikkoihin. Tarjotuissa paketeissa on hyvin vähän vaihtelua tai eroavaisuuksia toisiinsa nähden. Hotellivaraukset, lipunmyynti ja opastetut kierrokset ovat viimeisten 20 vuoden aikana vähentyneet merkittävästi. Sen sijaan matkapaketit sisältävät perinteisiä aktiviteetteja: rantalomat, kirkko- ja luostarivierailut, vierailut kulttuuripaikoilla /muistomerkeillä, hiihto, paikallisten herkkujen maistelu jne. Harva matkatoimisto tai matkanjärjestäjä pystyy vielä nykyäänkään Bulgariassa tarjoamaan ja markkinoimaan varsinaisia ekomatkailupalveluja. Matkatoimistot harrastavat ennemmin passiivista ekomatkailutuotteiden markkinointia kuin markkinoinnin ja palvelujen aktiivista kehittämistä. Ekomatkailupaketteja tarjoavista matkailutoimistoista on kuitenkin olemassa virallinen tilasto, johon tietoa jatkuvasti rekisteröidään. Yhteenveto viimeisten 3-4 vuoden ajalta osoittaa suuntaa massaturismista kohti sellaisia erikoismarkkinoita kuten ekomatkailu. Bulgarialaiset matkatoimistot ja matkanjärjestäjät - jotka edustavat ekomatkailun kohdemarkkinoita enemmän tai vähemmän - voidaan jakaa useisiin ryhmiin: • Suurin osa matkatoimistoista on sellaisia, jotka markkinoivat ainoastaan eripituisia majoituksia. Asiakkaat saattavat harrastaa ekomatkailua mutta usein matkatoimistot mainostavat vain paikkaa tai aluetta, jossa voi majoittua mutta eivät mitään matkapakettia tai tuotetta. • Toinen ryhmä sisältää matkatoimistoja (esim. Printourist 2000, ”Zeleni Balkani” ja ”Orbita”), jotka myyvät ”vuoristotuotteita” eli ”kesäekskursioita” tai ”vihreitä kouluja” jotka toteutetaan luonnossa. Tämän ryhmän asiakkaat ovat koulujen ja yliopistojen oppilaita, pienempien tuloluokkien ihmisiä tai sellaisia, jotka pitävät järjestetyistä retkistä. • Kolmas ryhmä sisältää matkatoimistoja (esim. ”Pandion”, Zig-Zag Holidays” ja ”Lucky Tours”), jotka myyvät kokonaisia ekomatkailupaketteja. Ne tarjoavat joko varsinaisia ekomatkailuaktiviteetteja, kuten lintujen tarkkailua, kasvitieteellisiä kierroksia, muita kulttuuriohjelmia tai ”sekoitettua” ohjelmaa, joka sisältää myös muita ekomatkailun elementtejä. Tämän ryhmän asiakkaat ovat yleensä ulkomaalaisia – EU maista, USA:sta Israelista, Japanista ja Skandinaviasta. Bulgarialaiset turistit suosivat mieluummin rajatumpia palveluita – pääasiassa majoituspalveluita. • Neljäs toimijaryhmä yrittää hyötyä kahdesta asiasta: alhaisista hinnoista ja luonnon ja kulttuurin maamerkkien monimuotoisuudesta. Tällaiset yritykset eivät kuitenkaan menesty, sillä ne kärsivät olemattomista budjeteista eikä yhteiskunta tue niitä millään tavoin. EKOMATKAILUYRITTÄJÄN KÄSIKIRJA Kansainväliset matkanjärjestäjät ja ekomatkailu Bulgariassa Kansainväliset matkanjärjestäjät toimivat Bulgariassa yksinomaan paikallisten partnereiden kanssa. Muutamat yritykset markkinoivat “omia“ pakettejaan ja tarjoavat asiakkaille ekomatkailutuotteita. Ulkomaalaiset matkanjärjestäjät voidaan jakaa kahteen ryhmään: yritykset (esim. Neckerman ja TUI), jotka keskittyvät pelkästään massaturismiin ekomatkailun elementeillä lisättynä ja yritykset (esim. Trekking y aventura Espanja, Allibert LaBallaguere Ranska ja Studiosus reisen, Wikinger Saksa), jotka ovat keskittyneet vain erikoistuotteisiin ja palveluihin mukaan lukien ekomatkailu. Suoraan ja itsenäisesti toimivien tai bulgarialaisten kanssa yhteistyössä toimivien israelilaisten matkanjärjestäjäyritysten määrä on alkanut kasvaa vuodesta 2002 lähtien. Paikalliset ekomatkailupalvelujen tuottajat Bulgariassa Yksityisten toimijoiden aloitteellisuus matkailun ja ekomatkailun alalla on ollut kasvavaa viimeisten kymmenen vuoden aikana. Matkailijoille sopivia palveluita ja majoitusta voi nykyisin löytää kylistä, jotka ovat kilometrien päässä suosituimmista matkailukohteista ja – reiteistä. Palvelujen tarjoajat työskentelevät yleensä matkailun alalla tai omistavat alueella mökin tai asunnon mutta virallisesti asuvat jossakin isommassa kaupungissa. Moni talo on rakennettu omalla kustannuksella ja omaan käyttöön mutta niistä vuokrataan huonetta tai kahta matkailijoille. Yöpyjiltä saatu tulo käytetään yleensä laajennusten tekemiseen, korjauksiin tai kalustamiseen majoituksen parantamiseksi. Ruokaa tarjoavien paikkojen toimintaperiaate on samanlainen. Paikalliset, ekomatkailupalveluja tuottavat ovat pieniä ja pienellä pääomalla ja resursseilla toimivia yrityksiä, yleensä perheyrityksiä, missä työntekijät koostuvat perheenjäsenistä. Sittemmin palvelut ovat majoituksesta ja ruokailusta laajentuneet yhä useammin vaelluksiin, retkiaterioihin, ratsastukseen, käsityötaitojen opettamiseen, luonnontarkkailuun ja pyöräilyretkiin. Bulgariassa ei ole alueellista eikä kansallista rekisteriä, josta selviäisi, paljonko maassa on kaiken kaikkiaan näitä ”yksityisyrittäjiä”. He eivät kuulu mihinkään yhdistykseen, eikä yhteiskunta tue heidän toimintaansa. Kasvava palveluiden tarjoajien lukumäärä kuitenkin johtaa paikallisten yhdistysten perustamiseen myös siksi, että niiden avulla paikalliset pystyvät muodostamaan verkostoja ja tekemään yhteistyötä. Bulgariassa ei ole mitään käytäntöjä, jotka aktivoisivat yksityisen sektorin ekomatkailua kotimaan markkinoilla. Tämän lisäksi palvelut ja infrastruktuuri ovat maaseutualueilla usein tehotonta, heikkoa ja huonosti hoidettua. Paikalliset ekomatkailupalvelujen tuottajat ovat lisäksi kokemattomia ja tottumattomia toimimaan asiakkaiden toiveiden ja aikataulujen mukaan. Ekomatkailusta kiinnostuneiden yritysten tulisikin tulevaisuudessa investoida laitteistoihin, palveluihin ja henkilöstön koulutukseen kehittääkseen ja laajentaakseen markkinaosuuttaan. EKOMATKAILUYRITTÄJÄN KÄSIKIRJA ESIMERKKI 2: BULGARIAN EKOMATKAILUN TUOTTEIDEN JA PALVELUIDEN KOHDEMARKKINAT Bulgariassa ekomatkailun kohdemarkkinoista tehdyt tutkimukset osoittavat seuraavanlaisia sosiodemografisia piirteitä: • • • • • Ekomatkailijoiden ikähaarukka on 32-57 vuotta • • • • Ekomatkailijat menevät lomalle yleensä varsinaisten lomakausien ulkopuolla ja useinmiten viikoksi Naiset ovat niukasti asiakasenemmistö Asiakkaat ovat verrattain hyvän koulutuksen saaneita – 82 %:lla on toista astetta korkeampi koulutus Asiakkaista yli 70 % asuu kaupungissa Tutkimuksiin haastatelluista ekomatkailijoista yli 60% harrastaa ekomatkailua mieluiten puolisonsa kanssa 15 % perheensä kanssa ja 13 % yksin Puolet haastatelluista suosivat lomamatkoja, joiden kesto on 8-14 päivää Asiakkaat käyttävät lomamatkoillaan yleensä enenmän rahaa kuin nk. massaturistit. Monia ekomatkailureittejä saa käyttää ilmaiseksi Tutkimukset todistavat, että matkailijat, jotka etsivät kokemuksia ja lepoa luonnosta ovat vaativampia, haluavat enemmän laatutuotteita sekä palveluita ja ovat valmiita kuluttamaan enemmän kuin massaturistit. Pääasiallinen markkina-alue Bulgariassa ekomatkailulle ovat kotimaan markkinat. MBMD Consulting (2008/2009) tekemässä asennekartoituksessa melkein puolet tutkimukseen haastatelluista (48 %) ovat valmiita harrastamaan ekomatkailua myös talvisin mm. luonnon kauneuden, puhtaan ilman, ajanvietteen, rauhallisuuden ja ekologisesti tuotetun ruoan vuoksi. EKOMATKAILUYRITTÄJÄN KÄSIKIRJA ESIMERKKI 3: YRITYSTOIMINNAN MUODOT LIETTUASSA Lähde: Liettuan pienten ja keskikokoisten yritysten kehittämisvirasto (2006). (Agency of Lithuanian small and middle business development 2006). Yritystoiminnan muoto Yksityinen yritys Osakeyhtiö (JSC) / yksityinen rajattu yhtiö Yhtiötoveruus Yhteistyöyritys osuuskunta Suomessa) (vrt. Hyödyt Haitat Aloitus vaatii pienen pääomaan. Yrittäjä voi työskennellä yksin tai palkata työntekijöitä (perheyrittäjyys). Mahdollisuus helposti muuttaa osakeyhtiöksi tai rajatuksi yhtiöksi. Toimintamuodon aloittaminen, johtaminen, toiminnot ja juridiset ja taloudenpitoon liittyvät seikat on säännöstelty lailla. Yrittäjä saa voitot ja tuotot. Hyvä valinta, jos yritystoimintaan liittyy isompia riskejä. Yrityksen kaatuessa osakkeenomistaja on vastuussa vain yritykseen sijoittamallaan summalla. Yritykselle on suhteellisen helppo saada lainaa myymällä esim. osakkeita. Tuloja/voittoa yrittäjä saa esim. osinkojen muodossa. Tämä muoto yhdistää jäseniensä taloudellisen pääoman ja kyvykkyyden. Yhtiötoveruus koostuu ainakin kahdesta mutta ei enemmästä kuin 20 jäsenestä. Kumppaneiden tekemä sopimus ohjaa kaikkea yrityksen toimintaa. Jäsenet voivat työskennellä yrityksessä ilman varsinaista työsopimusta. Yrityksen taloudenpito yksinkertaista. Yrityksen omaisuus eri asia, kuin sen osakkaiden omaisuus. Tämän muodon perustamiseen vaaditaan vähintään neljä henkilöä, yritysvastuu on rajattu ja yritys on itsenäinen toimija. Tämän toimintamuodon osakkaat jakavat riskit ja voitot, samoin kuin aktiivisesti osallistuvat yrityksen toimintaan. Yrittäjä vastaa omalla omaisuudellaan kaikista tappioista ja veloista. Yrityksen voi perustaa vain resurssit yksi henkilö. Taloudelliset yritystoiminnan kokonaisvaltaiseen kehittämiseen ja kilpailukyvyn parantamiseen usein heikot. Toimenpiteet yrityksen perustamiseksi monimutkaisemmat: alkupääoman määrä, lakisäädökset, talouden hallinta jne. Liiketoiminnan riskit arvioitava, sillä yrityksen kaatuessa todelliset jäsenet ovat kuitenkin vastuussa omaisuudellaan. Rajalliset taloudelliset resurssit hidastavat usein liiketoiminnan nopean kehittämisen. Osakkaiden erimielisyydet ovat myös mahdollisia toiminnan hidastajia/estäjiä. Erimielisyyksien mahdollisuus osakkaiden välillä. EKOMATKAILUYRITTÄJÄN KÄSIKIRJA ESIMERKKI 4: LIETTUAN EKOMATKAILU PALVELUJA/ TUOTTEITA Suojeltujen alueiden infrastruktuuria kehitetään Liettuassa koko ajan. Samalla tarjoutuu mahdollisuus oppia tuntemaan alueita paremmin, säädellä vierailijoiden määrää ja vähentää heidän aiheuttamaansa negatiivisia ympäristövaikutuksia. Suosituimmat alueet on “varustettu“ retkeilypoluilla. Vuonna 2010 reiteistä 130 oli rekisteröity ja määritelty (opetuksellinen, vaativa, virkitysreitti jne.) Reittien varrella on kaikkiaan 598 opastetaulua, 51 esittelytaulua, 22 tornia ja 232 levähdyspaikkaa. Kuva 1. Žuvinton biosfäärialue (opetuksellinen retkeilyreitti) (http://www.gpf.lt) Kuva 2. Meteliun aluepuiston vierailukeskus (luontokoulu) (http://www.gpf.lt) Maanpäällisisä reittejä on Liettuassa 67 ja vesireittejä 20. Useimmat niistä tarjoavat mahdollisuuden vierailla luonnonnähtävyyskohteilla ja kulttuuripaikoilla jalan tai pyöräillen. Kaikki reitit on varustettu informaatio- ja opastetauluilla ja muilla retkeilyreitille kuuluvilla rakenteilla. Kuva 3 . Askelmat Varnupiun kukkulalle (http://www.gpf.lt) Kuva 4. Opastetaulu Buktosin kongnitiivisella retkeilyreitillä (http://www.gpf.lt) Suojelualueilla on 100 leirintäaluetta, 143 nähtävyyskohdetta, virkistys/lepopisteitä 209, katselupaikkoja 46, rantoja ja pyöräilypolkuja. Vierailijoille tarkoitetut keskukset omaavat tärkeän informatiivisen ja koulutuksellisen roolin mm. erilaisten näyttelyiden ja tapahtumien kautta. EKOMATKAILUYRITTÄJÄN KÄSIKIRJA HARJOITUS 1. Hahmottele ekomatkailuun liittyvä liikeidea ja arvioi sen toimivuutta käytännössä. Käytä apuna netin liikeideasivustoja. http://www.liikeideapankki.fi/fi/cfmldocs/ http://www.uranus.fi/yrittajyys/ideat/ http://www.ura-arena.fi/yrittajyys/ideat/ http://extra.jamsek.fi/yritysidea/ http://www.kasvuayrittajyydesta.fi/yritysideat.html http://www.4h.fi/oma-yritys/ideoita_yrittamiseen/yritysidea-lista/ http://verkkoharkka.wikispaces.com/Yritysidea http://www.update.te-keskus.fi/yrityssuomi/default.aspx?ContentID=10090&NodeID=15396 http://yritysideat.com/ http://www.edeturku.fi/2005/2004/idea/yritysidea.html EKOMATKAILUYRITTÄJÄN KÄSIKIRJA HARJOITUS 2. Testaa liikeideasi toimivuutta esim. hyötyjä, kannattavuutta, uutuusarvoa ja riskejä. 1. Miksi liikeideasi on parempi / toimivampi kuin muiden yritysten liikeideat? Onko ideasi niin hyvä, että pystyt sen avulla kilpailemaan jo olemassaolevien ja paikkansa vakiinnuttaneiden yritysten kanssa? 2. Miksi ja mihin liikeideasi sisältyvää tuotetta / palvelua oikeastaan tarvitaan? 3. Millä tavoin olet arvioinut suunnittelemasi tuotteen / palvelun markkinat? 4. Kuinka paljon pääomaa liiketoiminnan aloittaminen tarvitsee? Onko rahoitusta yritystoiminnan käynnistämiseen riittävästi? Mistä suunnittelet saavasi tarvittavan pääoman? 5. Jos yritystoiminnan aloittaminen vaatii ulkopuolista rahoitusta, täytätkö rahoittajien (esim. finnveran tai pankin) asettamat vaatimukset? 6. Mihin asiakasryhmään liikeideasi vetoaa? Miksi? 7. Ketkä ovat yrityksesi pahimpia kilpailijoita? 8. Ovatko suunnittelemasi tuotteen / palvelun markkinat kasvavat vai hiipuvat? Miksi? Mihin perustat arviosi markkinakehityksestä? 9. Onko markkinoilla oikeasti tilaa suunnittelemallesi palvelulle/tuotteelle? Miksi? 10. Millä edellytyksillä tuote/palvelutuotantosi tulee olemaan kannattavaa liiketoimintaa? EKOMATKAILUYRITTÄJÄN KÄSIKIRJA HARJOITUS 4. Miksi olet päättänyt aloittaa yritystoiminnan? Kyllä • Olen tyytymätön nykyisen työni tehtäviin ja arvomaailmaan • Haluan asua ja ansaita elantoni maaseudulla • Olen luontoihminen ja haluan tehdä töitä luonnon parissa ja sen hyväksi • Haluan edistää ihmisten ympäristötietoisuutta, sekä luonnon ja paikalliskulttuurin arvostusta • Pidän itsenäisestä asiakaspalvelutyöstä En Arvioi tieto- ja taitotasoasi ja henkilökohtaisia ominaisuuksiasi Kyllä 1. Minulla on aiempaa koulutusta/kokemusta yrittäjyydestä ja/tai matkailualasta 2. Tunnen hyvin alueeni luonnon, ihmiset ja kulttuurin 3. Pystyn kommunikoimaan kaikenlaisten ihmisten kanssa (myös vierailla kielillä) 4. Olen yhteistyökykyinen 5. Olen ekohenkinen 6. Olen ulkoilmaihminen 7. Olen kykenevä ratkaisemaan yllättäviä ongelmatilanteita 8. Olen talousasioissa suunnitelmallinen 9. Osaan tuottaa esim. paikallisperinteisiin tai luontoon liittyviä esityksiä ja opastuksia 10. Osaan hyödyntää tietotekniikkaa esim. markkinointiin ja myyntiin En Jos vastasit kaikkiin tai suurimpaan osaan kysymyksistä kielteisesti, on suositeltavaa, että harkitset uudelleen ryhtymistäsi ekomatkailuyrittäjäksi. Jos vastasit vain muutamiin kysymyksiin kielteisesti, voit niiden pohjalta arvioida heikkouksiasi ja kehittämistarpeitasi. Mikäli vastasit kaikkiin kysymyksiin myönteisesti, sinulla on hyvät edellytykset menestyä ekomatkailuyrittäjänä. EKOMATKAILUYRITTÄJÄN KÄSIKIRJA HARJOITUS 5. Kartoita yrityksesi markkina-aluetta ja kohderyhmiä. 1) Toivottujen asiakkaiden ikäryhmä, sukupuoli, perhesuhteet, asuinpaikka, ansiotulot & kulutustavat, koulutustaso? 2) Mitä hyötyjä kohderyhmäsi odottaa palvelulta/tuotteelta? 3) Minkälaisia matkailupalveluja asiakkaasi käyttävät, mihin aikaan vuodesta ja mihin hintaan? 4) Kuinka yrityksesi palvelut ja tuotteet kohtaavat kohderyhmäsi tarpeet ja mielihalut? 5) Kuinka yritystoimintasi verkottuu muiden alueella toimivien yritysten ja yhteisöjen kanssa? 6) Aiotko palvella samaa vai eri kohderyhmää kuin muut alueella toimivat matkailuyritykset? Perustele valintasi. 7) Miten ekomatkailija sinun mielestäsi eroaa tavallisesta matkailijasta? EKOMATKAILUYRITTÄJÄN KÄSIKIRJA HARJOITUS 7. Arvioi ekomatkailuyrityksesi toimintaan liittyviä riskejä ja suunnittele toimenpiteitä niiden hallitsemiseksi. Riskitekijä Haitta yritykselle, ympäristölle tai paikallisyhteisölle/taloudelle Keinoja riskin hallintaan ja haittavaikutusten minimointiin Esimerkki: Taloustaantuma Ekomatkailijoiden määrän väheneminen, yrityksen kannattavuuden heikentyminen Matkailutoimintoihin käytetyn luontokohteen muuttuminen Asiakasviihtyvyyden lasku, yritystoimintojen vaikeutuminen Toimintojen sopeuttaminen hiljaisempaan aikaan, uusien potentiaalisten asiakasryhmien etsiminen, tuotteiden muokkaaminen pienemmiksi ja edullisemmiksi paketeiksi EKOMATKAILUYRITTÄJÄN KÄSIKIRJA HARJOITUS 8. BRÄNDITEKIJÄKARTOITUS. Aloita yrityksesi brändin kehittäminen pohtimalla, miten yrityksesi näyttäytyy nyt ja millaista yritysmainetta tavoittelet. Yrityksen keskeiset arvot (esim.“ Ympäristöystävällisyys“) Erityiset toimintaperiaatteet/tunnuspiirteet (esim:“ Suosimme paikallisesti tuotettuja, ekologisia tuotteita.“) Asiakkaiden tavoittelema hyöty Kuva tai tarina, joka havainnollistaa mielestäsi hyvin yrityksesi toimintaa ja arvoja? Mitä haluat asiakkaille jäävän mieleen yrityksestäsi ja palveluistasi? Mistä asioista olet saanut positiivista palautetta? Kuvaile yritystäsi kolmella sanalla. EKOMATKAILUYRITTÄJÄN KÄSIKIRJA HARJOITUS 9. INTERNET-SIVUT MARKKINOINTITYÖKALUNA. Tutustu eri ekomatkailuyrityksen nettisivuihin (alla pari esimerkkiä) ja arvioi sivujen toimivuutta asiakasnäkökulmasta: esim. annetun informaation määrä ja laatu, sivujen käytön helppous, houkuttelevuus, onnistuuko ostopäätöksen ja palveluhankinnan tekeminen sivujen pohjalta. Ekomatkailuyrityksen nettisivu http://www.metsakartano.com/ http://www.aksytammat.fi/fin/aksyt. html Arvio EKOMATKAILUYRITTÄJÄN KÄSIKIRJA HARJOITUS 10. Arvioi ekomatkailuyrityksesi ympäristövaikutuksia ja kartoita niiden seuranta & hallintakeinoja. Tuote/palvelu Ympäristövaikutus Haittojen seurantamenetelmä Haittojen ehkäisy tai korjaaminen EKOMATKAILUYRITTÄJÄN KÄSIKIRJA LIITE HARJOITUKSEEN 10. EKOMATKAILIJAN MUISTILISTA. Tämän kyselyn avulla voit kartoittaa asiakkaidesi ekomatkailuprofiilia ja palvelutarpeita. Kyllä 1. Matkaan valmistautuminen Mitä enemmän tiedän matkakohteesta, sitä parempi matkaelämys Matkajärjestelyiden lisäksi otan selvää esim. paikallisista tavoista ja luonnosta sekä taloudellisista ja poliittisista olosuhteista Haluan kokea ja oppia matkalla jotain uutta 2. Matkustuskäyttäytyminen Pyrin tutustumaan perusteellisesti harvalukuisiin kohteisiin; aikatauluni määräytyy kohteiden kiinnostavuuden mukaan Käyttäydyn vierailukohteissa tahdikkaasti ja paikallista kulttuuria kunnioittavasti Vastustan massaturismia. Suosin mieluummin luonnonläheisiä, vähemmän tunnettuja kohteita Suosin yrityksiä, jotka kunnioittavat ympäristöä ja paikallista yhteisöä Liikun pääasiassa julkisella liikenteellä, lihasvoimin tai biopolttoainetta käyttävillä ajoneuvoilla Vältän lentämistä, jos muita matkustusvaihtoehtoja on olemassa Vältän lyhyen viipymäajan kaukomatkoja 3. Luonto ja ympäristöasenteet Olen tietoinen ympäristöongelmista ja pyrin toimimaan niitä vähentävästi Kieltäydyn vierailemasta kaikkein uhanalaisimmilla ja herkimmillä alueilla Haluan matkaillessa tukea paikallisen luonnon suojelua lahjoituksin tai talkootyöllä Suosin aktiviteetteja, jotka kehittävät ymmärtämystäni luonnosta Suosin ympäristöystävällisesti järjestettyjä matkailutoimintoja Käytän energiaa säästäen Säästän vettä Vältän tuottamasta ongelmajätettä ja kierrätän jätteeni 4. Paikallinen kulttuuri ja talous Opettelen paikallisen kielen ilmauksia kommunikoidakseni paikallisten kanssa Pyrin tutustumaan paikallisiin ihmisiin, tapoihin ja elämäntyyliin Haluan matkalla kokeilla paikallisia ruokia ja ruoanvalmistusta Hankin matkamuistoiksi mieluiten paikallisten taiteilijoiden ja käsityöläisten tuotteita Ei EKOMATKAILUYRITTÄJÄN KÄSIKIRJA HARJOITUS 11 a) YRITYSKOHTAINEN TUOTEKORTTI Kuvaile jokin yrityksesi tarjoama tuote/palvelu tuotekortin muodossa. Tuote/palvelu Sisältökuvaus Asiakas/ lisäarvo asiakkaalle Toimitusmäärä, ryhmäkoko/henkilömäärä Tuotteen/palvelun hinta Tarjouksen voimassaoloaika Lisätiedot Markkinointi ja myynti HARJOITUS 11 b TUOTEKOHTAINEN HINNOITTELULASKELMA VÄHIMMÄISHINNOITTELUTAVOITTEEN LÖYTÄMISEEN ARVIOI VUOTUINEN ASIAKASMÄÄRÄ (HLÖ/VUOSI) TOMINTAKUUKAUSIEN MÄÄRÄ KIINTEÄT KUSTANNUKSET -kikut KUUKAUDESSA € €/ASIAKAS/V Yrittäjän vakuutukset muut vakuutukset työntekijöiden palkat palkkojen sivukustannukset vuokrat (+ sähkö) matka + autokulut hallintokulut kirjanpitokulut markkinointi lehdet + ammattikirjallisuus koulutusmenot muut mahdolliset kulut (kikut*toimintakk määrä /vuosittainen asiakasmäärä) KIINTEÄT KUSTANNUKSET YHTEENSÄ (A) 4) MUUTTUVAT KUSTANNUKSET -mukutlaadi tehtävän a-osiossa tekemäsi tuotekortin avulla Tilauksesta johtuvat muuttuvat kustannukset Raaka-aineet Tilauksesta johtuvat muut muuttuvat kustannukset: a) alihankinnat esim. toiselta yrittäjältä b) varusteet c) muut, esim. kuljetus d) muuttuvat matkakulut esim. tilapäinen opas e) muuttuvat palkat esim. jos opas tilapäisessä palkkatyössä) Työkustannukset työvaiheittain (h/€): a) ohjelmapalvelun valmistelutyö (esim.keittiötyö) b) myyntityö c) hallintotyö d) muu oheistyö (esim. saunan lämmitys) e) ohjelmapalvelun toteutus MUUTTUVAT KUSTANNUKSET YHTEENSÄ TAPAHTUMAKOHTAINEN € €/HENK/TILAUS (esim. 10 hlö ryhmä, henkeä kohti) (Palvelun) KESTO h 5) Laske paljonko myyntiä kokonaisuudessaan tulisi tapahtua, että toiminta olisi kannattavaa VOITTOTAVOITE ⁺ yrityslainojen lyhennys NETTOTULOT ⁺ Verot omasta tulosta VÄHIMMÄISKÄYTTÖKATE ⁺ Yrityslainojen korot YHTEENSÄ (B) Katetarve/v ⁼vähimmäiskäyttökate + kiinteät kulut (A ⁺ B) JAA TÄSTÄ SAATU SUMMA PALVELUKOHTAISELLA ASIAKASMÄÄRÄLLÄ JA LASKE SEN AVULLA LOPUT NETTOMYYNTIHINTA (ilman ALV)/ tilaus ⁼muuttuvat kustannukset ALV 23% ARVONLISÄVEROLLINEN MYYNTIHINTA (Lasketaan A - osan yhteissummasta) BRUTTOMYYNTIHINTA⁼ VÄHIMMÄISHINTATAVOITE 6) Mikäli haluat viedä laskelmaasi pidemmälle voit verrata hintoja yleiseen tasoon ja miettiä onko palvelulla jotakin lisäarvoa, jolla voidaan pyrkiä korkeampaan hinnoitteluun. Toiseksi voit myös miettiä pystyykö hintoihisi laskemaan mahdollisia alennuksia. KUUKAUDESSA € €/ASIAKAS/V ⁺€ ⁺€ ⁼€ ⁺€ ⁼€ ⁺€ ⁼€ /tilaus /tilaus /tilaus /HENKILÖ EKOMATKAILUYRITTÄJÄN KÄSIKIRJA HARJOITUS 12. Tarkistuslista: Onko ekomatkailuyrityksesi valmis käynnistettäväksi? Tämän listan avulla voit kartoittaa, missä vaiheessa ekomatkailuyritys -projektisi on ns. perustehtävien osalta. Ei 1. Onko sinulla selvä käsitys toimintatavoista ja -tavoitteista? 2. Onko liiketoimintasuunnitelmasi valmis ja arvioituttanut sen ulkopuolisella asiantuntijalla? 3. Oletko muodostanut selkeät tuote-/palvelukuvaukset tuontantokustannuksineen ja hinnoitteluineen? 4. Oletko määrittänyt yrityksesi tärkeimmät kohderyhmät ja tehnyt asianmukaiset markkinointisuunnitelmat? 5. Oletko luetteloinut resurssit, joita tarvitset yritystoiminnassasi ja tehnyt suunnitelman/sopimuksia niiden käyttöön saamiselle? 6. Oletko laskenut, kuinka paljon pääomaa yritystoiminnan aloittaminen vaatii ja keskustellut laskelmistasi asiantuntijan kanssa? 7. Oletko varmistanut yritystoiminnan aloittamiseen tarvittavan rahoituksen? 8. Oletko järjestänyt yrityksen vakuutukset ja talousasioiden hoidon (kirjanpito, verotus, laskutus ja talouden suunnittelu)? 9. Oletko identifioinut yhteistyökumppanisi? Osittain /ehkä Kyllä ekomatkailuyrityksesi potentiaaliset kilpailijasi oletko ja 10. Oletko tehnyt aikataulutetun aloitussuunnitelman yritystoiminnan konkreettiselle käynnistämiselle? Jokaisesta Kyllä-vastauksesta saa 2 pistettä, Ehkä/osittain-vastauksesta 1 pisteen ja Ei-vastauksesta 0 pistettä. [0-6]: Yritystoimintasi on vasta ajatuksen tasolla. Sinulla on idea, mutta et ole vielä kovin varma sen toteutuksesta. Ota yhteys yritysneuvojaan tai hanki muuta lisätietoa ja –tukea ideasi käytäntöön viennin vaatimien toimenpiteiden hahmottamiseksi ja suorittamiseksi. [7-14]: Olet noin puolivälissä prosessia yritystoiminnan käynnistämiseksi. Käy läpi jäljelläolevat tehtävät & avoimet kysymykset tarvittaessa asiantuntijan kanssa ja suunnittele toimiva aloitusaikataulu. [15-20]: Olet tehnyt suurimman osan liikeidean käytäntöön viemisen vaatimasta työstä ja valmis kokeilemaan ideaasi käytännössä.
© Copyright 2024