Uusin lehti 1/2015

Matkailu lehti
Suomen Matkailijayhdistyksen jäsenlehti
Lue lisää s. 10-11
1 • 2015
Sibelius – juhlavuosi
Hämeenlinnassa
Kuvaaja Pekka Rautiainen (ILLCOMMUNICATIONS), logo: Hahmo Design Oy
K
ansallissäveltäjämme Jean Sibelius syntyi Hämeenlinnassa
150 vuotta sitten 8. Joulukuuta
1865 ja tämän vuoksi vietetään kuluvana vuonna säveltäjämestarin juhlavuotta, Sibelius150.
On ainakin 150 hyvää syytä matkustaa Jean Sibeliuksen syntymäkaupunkiin, josta löytyy hänen synnyinkotinsa,
koulunsa, Hämeenlinnan lyseo, Sibelius
puisto, jossa on upean patsaan lisäksi
2
soivia penkkejä pihlajan, männyn koivun ja kuusen vieressä.
Janne, joka oli säveltäjän lempinimi,
osasi hahmottaa luontokappaleita, ihmisiä, tapahtumia ja erilaisia ilmiöitä uskomattoman osuvasti ja tarkasti. Näitä
Sibeliuksen säveltämiä puita voi kuunnella tässä elämyspuistossa. Nuori Janne vietti lapsuutensa ja nuoruutensa 20
ensimmäistä vuotta Hämeenlinnassa ja
sai ja koki vaikutteita ja sävellyksiinsä
alkuituja, joita hän sitten työsti ja tarpeen mukaan käytti koko elämänsä ajan.
Autenttista musiikkia alkuperäisillä
paikoilla, konsertteja, tapahtumia, näytelmiä, näyttelyitä, tuotteita ja tempauksia, elämyksiä on tarjolla läpi vuoden.
Hämeenlinnassa voi kuulla mestarin
kaikki sinfoniat, muuta orkesterimusiikkia, kaikki pianoteokset, kamarimusiikkia ja lauluja laajasti.
Kun juhlitaan Sibeliuksen syntymävuotta on lapset ja nuoret huomioitu erilaisin elämystapahtumin.
Hämeenlinnassa ollaan luovuuden
lähteillä. Jatkuvaa luovuutta edustaa
juhlavuonna sävellyskilpailu, josta tuli
heti yksi maailman suurimmista. Täällä
on aina asunut ja asuu hyvin paljon luovia ihmisiä.
Hämeenlinnassa on herännyt juhlavuoden innoittamana yhdessä tekeminen.
Tämän yhteisöllisen suurelämyksen
voi kokea parhaiten syyskuussa Sibelius-fantasiassa.
SIBELIUS
150 VUOTTA
Monipuolisia
Sibelius-tapahtumia
ympäri vuoden
Inspired by
Sibelius
Suomen suurin sävellyskilpailu,
konsertteja, suurtapahtumia,
teatteria, kongressi
HÄMEENLINNA
Koko pianotuotanto sekä kaikki seitsemän sinfoniaa
Sibeliuksen syntymäkaupungissa
Tervetuloa juhlimaan
Hämeenlinnaan!
Vieraile:
Sibeliuksen syntymäkoti
Sibelius Center
Soiva Sibeliuspuisto
www.sib.fi
2015
M A T K A I L U lehti 1 • 2015
3
Kolumni
Aino Rimppi
Koko vuosi
pelkkää juhlaa
V
iime vuoden noin 68 000 hengen kävijämäärä Helsingin Matkamessuilla ylittyi
reilulla tuhannella – moni sunnuntaikävijä taisi tosin tulla messuille vain karkuun kehnoa
keliä. Silti, yhdeksän kymmenestä kävijästä ilmoitti
saapuneensa tutustumaan kotimaan matkailukohteisiin. Heitä oli messuilla kävijöistä 63 %. Euroopan
ja lähialueiden kohteisiin halusi tutustua 69 % ja
kaukomaiden kohteisiin 43 %.
Suomen matkatoimistoalan liiton, SMAL:n, lomamatkaennuste kertoo, että heikko taloustilanne
näkyy yllättävän vähän suomalaisten matkailuinnossa. Ennusteen mukaan suomalaiset aikovat matkailla
tämän vuoden aikana vähintään samaan tapaan kuin
viime vuonna. Suunta on pääasiassa kotimaahan.
Usein sukulaisten tai tuttavien luo – niin on aina ollut, eikä trendi näytä muuttuvan – sosiaalisia suhteita toki on ylläpidettävä. Tänä vuonna löytyy muitakin kohteita: valtakunnallisia juhlia!
***
Suomi viettää Jean Sibeliuksen syntymän 150-vuotisjuhlaa, ja messujen suurin suomalainen osasto
taisi ollakin säveltäjämestari Jean Sibeliuksen ympärille rakennettu kokonaisuus. Sibeliuksen syntymäkaupungista Hämeenlinnasta oli messuilla vain askel
Tuusulan ja Ainolan osastolle. Tuusula sai ohikulkijan huomion pelkästään ”Aika pojat!” -kolmikollaan: Sibelius, Halonen, Gallen-Kallela. Heistä oli
nimittäin osastolla näyttävä kuvamontaasi. Kaiken
keskellä odotteli flyygeli soittajaa!
Suurten suomalaistaiteilijoiden yhteistä merkkivuotta varten osastolla esiteltiin myös yhteislippu, jolla
ensi kesänä pääsee tutustumaan Pekka Halosen ja
Akseli Gallen-Kallelan ateljeekoteihin sekä Ainolaan, ja vielä lisäksi Järvenpään taidemuseon Aino
Sibelius -näyttelyyn.
***
4
Ilmajoen Musiikkijuhlat viettää niin ikään juhlavuottaan, sillä ensi kesänä on kulunut 40 vuotta
siitä, kun Ilmajoella järjestetään ooppera- ja konserttitapahtumia. Elämälle -ooppera kertoo Oskari Merikannosta, Kesäillan valssin ja Onnelliset -laulun
säveltäjästä.
Juhlavuoden kunniaksi juhlapaikalle saapuu esiintymään myös kansainvälisesti loistava tähtemme Karita Mattila! Karita laulaa solistina kahtena päivänä
pidettävässä juhlakonsertissa, mukana Ilmajoen oopperakuoro johtajanaan ikaalislainen Antti Nissilä.
Samaan saumaan sattuu vielä Jorma Panulan
85-vuotispäivä, jota juhlistetaan Peltomiehen rukous
-oratorion voimin.
***
Juhlat eivät lopu edellisiin – Valamon munkkiluostari Heinävedellä täyttää 75 vuotta. Luostari on ortodoksisen uskonelämän ja ortodoksisen kulttuurin
keskus. Se on miellyttävä paikka tulla ravituksi niin
fyysisesti – erinomainen ravintola – kuin henkisesti.
Taivas kattona -näyttely avautuu Valamossa jo helmikuun puolivälissä – teemana hengellisyys suomalaisessa ja eurooppalaisessa kansantaiteessa. Kuuntelukävelykierrokset luostarin pihapiirissä keskittyvät äänimaailman havainnointiin, mikä on ryhmille
suunniteltu mielenkiintoinen uutuustuote.
***
Itse olin jo viivana menossa Ilmajoelle – ovat melkein naapurissa – mutta sitten huomasin, että olen
buukannut matkan Skotlannin linnakierrokselle. Että
pitikin sattua tuo päällekkäisyys! Tästä ainakin opin:
kesällä ei saa poistua Suomen rajojen ulkopuolelle.
Onneksi Sibelius-konsertteja järjestetään koko vuoden ajan. Ja monella paikkakunnalla.
Matkailu lehti
Suomen Matkailijayhdistyksen jäsenlehti
2 • 2014
Julkaisija/kustantaja:
Maaseutuyrittäjät MSY ry/
Matkailu-lehti
Viljontie 3, 21570 Sauvo
puh. (02) 470 2315, fax (02) 470 2314
[email protected]
Päätoimittaja:
Torsti Rekola, puh. (02) 470 2315/050 571 1303
[email protected]
Avustavat toimittajat: Aino Rimppi puh. 050 547 1545
Seppo J. Partanen puh. 050 512 1951
Seppo Aho puh. 0400 804 563
Ilmoitusmarkkinointi:
Toimisto, puh. (02) 470 2315
[email protected]
Raija Kivinen p. 040 824 3820
[email protected]
Merja Helander p. 040 414 3800
[email protected]
Sivunvalmistus:
Matkailu -lehti puh. 050 571 1303
aineistot: [email protected]
Verkkolehti:
Sivuteollisuus Oy,
[email protected]
Painopaikka:
Eura Print Oy
TÄSSÄ NUMEROSSA
Aino Sibelius 1920-luvulla.
Kuva: Otavan kuva-arkisto.
6-7
Etelä-Karjalan museot
14-15
Kotimaan matkailun huippukohde
– Serlachius museot
22-23
Ilmajoen Musiikkijuhlat
26-27
Lasten Musiikkijuhlat Naantalissa
42-43
Kansallismuseon kartanokohteet
56-57
Lieksa – kulttuurielämyksiä
kansallismaisemassa
PÄÄKIRJOITUS
Matkailu on maailman suurin rauhanliike
Sota on ihmiskunnan pahimpia vitsauksia. Se aiheuttaa valtavia inhimillisiä
kärsimyksiä ja suunnattomia aineellisia tuhoja, niin kodeissa kuin ympäristöissä. Maailmassa on aikojen saatossa vaikuttanut monenlaisia rauhanliikkeitä, jotka ovat pitäneet ääntä itsestään ja tärkeästä asiastaan. Sodat
ovat kuitenkin jatkuneet niistä huolimatta, jopa entistä julmempia muotoja soveltaen. Idealismi ja käytäntö eivät ole kohdanneet. Rauhaa tavoittelevat puheet ovat valitettavan usein jääneet tehottomiksi.
On kuitenkin yksi maailmanlaajuiseksi kasvanut mittasuhteiltaan valtava
ihmisten vapaaehtoinen liike, joka jatkuvasti tunnustelee ja raportoi rauhantilan loukkauksia eri puolilla maailmaa ja myös reagoi niihin nopeasti
ja vaikuttavasti. Tämä liike on kansainvälinen matkailu – vaikkei se minään
rauhanliikkeenä yleensä esiinnykään.
Sota on kansainvälisen vapaa-ajan matkailun pahin vihollinen – turistit eivät mene eikä heitä päästetä sotatilassa oleville alueille. Sodat supistavat
matkailua nopeasti ja voimakkaasti. Rauhantila on siis matkailun kasvun
edellytys. Tämä näkyy selvästi myös tilastoista. Kansainvälinen matkailu oli
toisen maailmansodan jälkeen vielä 1950-luvulla hyvin vähäistä – aika ja
rahat käytettiin jälleenrakentamiseen.
1960-luvun alusta lähtien kansainvälinen matkailu on kasvanut mittasuhteiltaan valtavaksi. Ihmisten lukumäärissä kasvu lähentelee 20-kertaista,
kulutetussa rahassa mitaten määrä on jo yli 100-kertainen. Tämän on tehnyt mahdolliseksi ihmisten vaurastuminen rauhan vallitessa.
Kansainvälinen matkailu palvelee maidenvälistä rauhaa monilla tavoin.
Siihen muodostuneiden liiketoiminnan ja muun yhteydenpidon verkkojen
kehitys edellyttää rauhallista kehitystä yhteistyössä olevien maiden välillä. Matkailu lisää erilaisten kulttuurien ja olosuhteiden tuntemusta ja tätä
kautta asioiden parempaa ymmärrystä. Se myös tuottaa runsaasti kansainvälisiä ystävyyssuhteita ja monenlaisia yhteisiä etuja, jotka molemmat
vähentävät tehokkaasti vihamielisyyksiä. Rauhanliikkeenä matkailu on siis
hyvin käytännöllistä – jopa siinä määrin ettei sen hienosta avusta rauhanasian tueksi juuri edes puhuta.
Sotatila tai kansainvälisen oikeuden loukkaukset jossakin kohteessa voivat
lopettaa matkailun sinne hyvinkin nopeasti. Matkailun helmenä pitkään
kukoistanut Krimin niemimaa on viime aikoina saanut kokea tämän karvaasti. Suomen ja muidenkin maiden ulkoministeriöt antavat jatkuvasti
arvioitaan ja ohjeita matkakohdemaiden turvallisuudesta ja muustakin tilanteesta.
Matkailun mittasuhteet ihmisten kansainvälisenä liikkeenä ovat vailla vertaa.
Tuhannen miljoonan ulkomaanvierailijan raja ylittyi maailmassa jo puolikymmentä vuotta sitten, ja kasvu on jatkunut vakaana. Tämä lupaa hyvää myös
rauhan arvostukselle ja siitä kiinni pitämiselle maailman matkailumaiden jatkuvasti laajenevassa piirissä.
Seppo Aho
matkailun emeritusprofessori
SMY:n varapuheenjohtaja
M A T K A I L U lehti 1 • 2015
5
Historiallinen ja elävä
Lappeenrannan linnoitus
L
appeenrannan Linnoitus on
kaupungin helmi – elävä ja
vilkas karjalainen kohtaamis-
paikka.
”Nouse satamasta mäki ylös ja olet
Linnoituksessa. Poikkea Muonamakasiinissa ja jatka matkaa AVOJALOIN
– 10 elämää Karjalan Kannaksella -näyttelyyn, joka kutsuu vieraita Linnoituksen museoihin. Piipahda Kehruuhuoneella kahvilla, lounaalla tai nauti
buffet-pöydän moderneista karjalaisista
herkuista. Huipenna päiväsi kesäteatteriin, jossa pääset katsomaan yhden Suomen suosituimmista musiikkinäytelmistä: ”Albatrossi ja Heiskanen”. Siinähän
se päivä hurahtaakin, innostaa Sari Kaasinen, Kehruuhuoneen emäntä.
Kehruuhuone
Lappeenrannan kaupungin kunnostama
kulttuuri- ja tapahtumakeskus Kehruuhuone avautuu vappuna 2015. Kehruuhuone on Lappeenrannan Linnoituksessa niin läheltä kuin kaukaa tulevien
vieraiden uusi kohtauspaikka ja olohuone. Kehruuhuoneen kahvila-ravintola ja
vehreä terassialue palvelevat vieraitaan
Ebbu Salminen
Kehruuhuoneen emäntä
Sari Kaasinen
6
karjalaisella välittömyydellä. Kehruuhuoneen ja kesäteatterin konsertti- ja
tapahtumalavoille nousevat suomalaiset
huippunimet. Kesätori tuo iloista kuhinaa Linnoitukseen myös ilta-aikaan!
Avojaloin – 10 elämää
Karjalan Kannaksella
Kirjailija Anna Kortelaisen käsikirjoittama Avojaloin-näyttely esittelee elämää
Karjalankannaksella kymmenen eri kertojan silmin. Näyttelyssä voit mm tutus-
tua Terijoen huviloihin. Kannaksen kulttuuri- ja taidehistoriaa ennakkoluulottomasti yhdistelevä näyttely levittäytyy
Etelä-Karjalan museon ja taidemuseon
tiloihin 26.4.2015 alkaen.
Myös Juha “Junnu” Vainion tarina Albatrossi ja Heiskanen menee Lappeenrannan kesäteatterissa 24.6. – 2.8.2015.
www.tiketti.fi
www.lappeenranta.fi/museot
www.kehruuhuone.fi
M A T K A I L U lehti 1 • 2015
7
Talven 2015 suurtuotanto Lappeenrannan kaupunginteatterissa on elämäniloa tihkuva
Mannerheim ja kettujen sota:
musiikillinen revyy Suomen
tiestä rauhaan syksyllä 1944.
Mannerheim ja kettujen sota. Kuvat: Ari Nakari.
Suomen historian
huikein sökö-peli
E
nsi-ilta nähtiin suurella näyttämöllä 17.1.2015. Musiikkinäytelmä kertoo Suomen kiperästä tiestä rauhaan ja jälleenrakentamisen aikaan syyskuussa 1944. Vastikään
presidentiksi valitun marsalkka Mannerheimin vaikeana tehtävänä oli irrottaa
Suomi sodasta.
– Suomi oli sodan loppumisen jälkeen äärimmäisen vaarallisessa tilanteessa taloudellisesti. Tiedettiin, että
kohta maksetaan sotakorvauksia. Vähemmän tunnettu fakta on se, että jatkosodan viimeiset kaksi ja puoli vuotta
oli sodittu velaksi. Sotakoneet, aseet,
viljaa ja jopa lääkkeet oli hankittu velaksi Saksasta. Suomi oli Saksalle velkaa yli 4,5 miljardia silloista markkaa,
toteaa näytelmän kirjoittaja Leo Suo-
8
mela. − Jos tämä velka olisi paljastunut
Neuvostoliitolle, olisi sotakorvausten
kokonaissumma noussut vielä huimasti yli sen mitä Suomi maksoi. Velka oli
siis yksinkertaisesti hävitettävä. Näytelmässä kerrotaan, miten Mannerheimin lähipiiri suoriutui tästä hengenvaarallisesta uhkapelistä.
Mannerheim ja kettujen sota on harvinainen yhdistelmä kansannäytelmää ja
poliittista trilleriä. Samaan aikaan tavalliset ihmiset, Suomen kansa, rakastuu,
menee naimisiin ja vaihtaa aseet jälleenrakennuksen työkaluiksi. Kansannäytelmän teemat kietoutuvat yhteen aikakauden iskelmämusiikin kanssa: Jurvan,
Malmsténin ja de Godzinskyn ikivihreät iskelmät kuljettavat tarinaa viihdyttävästi eteenpäin.
Mannerheimina nähdään Jussi Johnsson ja muissa rooleissa Reijo Kanerva,
Sanna Kemppainen, Jarno Kolehmainen, Sami Lanki, Turo Marttila, Mika
Piispa, Leena Rousti ja Tatu Siivonen.
Näytelmän on sovittanut Vesa Tapio
Valo ja ohjannut Kimmo Kahra.
Lisätietoa:
www.lappeenrannanteatteri.fi
Tilasta
elävät
veistokset
K
uvanveistäjä Anneli Sipiläisen 75-vuotisjuhlanäyttely Hyvinkään taidemuseossa
Helmikuussa avautuva näyttely esittelee kuvanveistäjä Anneli Sipiläisen uusia teoksia ja luo silmäyksen
hänen aikaisempaan tuotantoonsa.
Anneli Sipiläinen, mikä teki
sinusta taiteilijan?
Minusta teki taiteilijan koulun piirustustunnit, Tampereen
tuomiokirkko, Tampereen työväenopisto ja Suomen taideakatemian koulu. Oppikoulu, jota kävin, sijaitsi aivan tuomiokirkon vieressä, joten meitä koululaisia käytettiin siellä
melko usein. Katseeni kiersi Hugo Simbergin freskomaalauksia, ikkunoiden lasimaalauksia, korkeata tilaa kattoon
maalattuine käärmeineen ja hienoa valaistusta.
Miksi juuri kuvanveistäjäksi?
Kokeilin kuvanveistoa ensin työväenopiston kuvanveistopiirissä, tapasin siellä muita harrastajia ja pyrittyäni Suomen
taideakatemian kouluun, silloinen elämäni mullistui.
Mikä inspiroi sinua uuden teoksen
tekemiseen ja miten miten aloitat uuden?
Aloittaessani uuden teoksen, idea ja toteutus ovat valmiina
mielessäni, olen silloin innostunein siitä, harvoin lopputulos
kuitenkaan on täysin tyydyttävä. Veistos on valmis, kun en
osaa enää lisätä enkä vähentää mitään.
Mikä paikka on sinulle tärkein taiteilijana?
Tärkeä paikka minulle on kotini ohella työhuoneeni. Puun,
saven, kipsin, maalien ja vaikkapa pölyn tuoksu on inspiroivaa.
Taiteilijoita, jotka ovat tehneet
sinuun suuren vaikutuksen?
Suuren vaikutuksen ovat aikoinaan tehneet kuvanveiston
opettajani esim. Kain Tapper ja Harri Kivijärvi, ihailin myös
modernia italialaista 1960-70 luvun kuvanveistoa, kuten Alberto Giacomettia tai Giacomo Manzua. Myös aikalaiseni
suomalaiset kollegat ovat vaikuttaneet paljon viihtymiseeni
ja jaksamiseeni kuvanveiston alalla.
Mitä tekisit, jos et olisi kuvanveistäjä?
En usko että mikään muu ammatti olisi ollut minulle tätä
tyydyttävämpi.
Anneli Sipiläisen 75-vuotisjuhlanäyttely 6.2.-29.3.2015 Hyvinkään taidemuseo.
www.hyvinkaantaidemuseo.fi
M A T K A I L U lehti 1 • 2015
9
Aino Sibelius
Järvenpään taidemuseo
1.3.-4.10.2015
Ainolan emäntä on istahtanut lepäämään aurinkoon, 1940-1945. Kuva: Santeri Levas, Suomen valokuvataiteen museo.
10
M
aaliskuussa Järvenpään taidemuseossa avautuu
ainutlaatuinen Aino Sibeliuksesta kertova näyttely. Se on kertomus lahjakkaasta ja vahvasta
naisesta, ja nostaa esiin hänen merkityksensä säveltäjämestari
Jean Sibeliuksen taiteelle.
Taidemuseon täyttää taide ja ennen näkemätön Sibeliusesineistö yksityisten kotien kätköistä. Esineet huokuvat kodin lämpöä, lasten ääniä, suloisia sointuja ja puutarhan lumoa. Näyttelyssä tuodaan esiin perheen ja kodin merkitystä taiteellisen työn inspiraationa, mahdollistajana ja tukena.
Ainon lempeän ja taitavan käden jälki näkyy vielä tänäkin
päivänä nähtävillä olevissa esineissä ja monissa rakkaan Ainolan yksityiskohdissa. Ainon suuri huolenpidon kohde oli
Ainolan puutarha. Sen kukkaloisto toi iloa ja sen antimet
täyttivät perheen ruokapöydän. Monilahjakas Aino suunnitteli myös kodin huonekaluja, Ainolan saunarakennuksen, oli
taitava pianisti, käänsi kirjallisuutta ja toimi viiden tyttärensä
kotiopettajana.
Järvenpäässä Sibeliusten koti Ainola ja Aino-näyttely Järvenpään taidemuseolla muodostavat yhdessä toisiaan täydentävän kokonaisuuden, joka mahdollistuu ainutkertaisesti Jean
Sibeliuksen juhlavuonna 2015. Nyt on loistava mahdollisuus
astua ja kurkistaa taiteilijaperheen elämään Jean ja Aino Sibeliuksen seurassa!
Näyttelyn oheisohjelmateemat
vaihtuvat kuukausittain:
Maaliskuussa Aino Järnefelt, huhtikuussa Ainolassa, toukokuussa Perheenäitinä, kesäkuussa Puutarhassa, heinä-elokuussa Musiikin muusa, syyskuussa Aino-mummi. Avoinna:
Helmi–huhti: Ke–Su 10–17, touko–loka: Ti–Su 11–18
www.jarvenpaa.fi/taidemuseo
Järvenpään taidemuseo
Träskända konstmuseum
Järvenpää Art Museum
1.3.– 4.10. 2015
AVOINNA/ÖPPET/OPEN:
MAALIS/MARS/MARCH – HUHTI/APRIL
KE–SU/ONS–SÖ/WED–SUN 10–17,
TOUKO/MAJ/MAY – LOKA/OKT/OCT TI–SU/TI–SÖ/TUE–SUN 11–18
Venny Soldan-Brofeldt, Aino Sibelius pianon ääressä, lyijykynä, Järvenpään taidemuseo. Kuva : Matias Uusikylä / Järvenpään taidemuseo.
KIRJASTOKATU 8, JÄRVENPÄÄ • INFO 040 315 3881 • 6/5/3 €
WWW.JARVENPAA.FI/TAIDEMUSEO, [email protected]
Aino Sibelius, 1894. Kuva: Daniel Nyblin, Helsinki / Museoviraston kuvakokoelmat.
M A T K A I L U lehti 1 • 2015
11
SMY:n hallituksen
uusi puheenjohtaja
Matti Orama – kuka olet?
Kuulut Suomen Matkailun
Senioreihin – milloin olet
liittynyt jäseneksi?
Olen nyt muutaman vuoden kuulunut Suomen Matkailualan Seniorit ry:n hallitukseen ja sitä ennenkin
ollut aktiivinen tässä yhdistyksessä
mm vetämällä työryhmää, joka pyrkii
saamaan koulujen kesälomakauden
siirrettyä turismin kannalta paremmin sopivaksi eli kahdella viikolla
myöhäisemmäksi nykyisestä. Minut
hyväksyttiin jäseneksi vuoden 2008
alussa.
Miten näet
Seniorien roolin?
Senioreilla on merkittävä rooli maamme matkailun avainhenkilöiden yhteisfoorumina aktiivisten työvuosien
jatkeena. Yhdistyksen toiminnan keskeinen osa on seurata maamme matkailuelinkeinon kehitystä ja vaikuttaa
toiminnallaan monilla eri tavoin sen
menestymiseen. Esiin nostetuista keskustelunavauksista ja myös jäsenten
aktiivisuudesta voi ilman muuta vetää
sen johtopäätöksen, että yhdistys koetaan omalla alueellaan tärkeäksi.
Missä tehtävissä toimit
aktiivisina työvuosinasi?
Oman urani olin ajatellut Suomen
paperiteollisuuden varaan. Valmistuttuani Helsingin “Kauppiksesta” aloitin Finnpapissa tammikuussa 1971,
toki jo muutamia kesäaikoja siellä
työskennelleenä. Muutama vuosi riitti siihen, että ymmärsin, kaikista toimialan hyvistä puolista ja erityisesti
hyvistä työkavereista huolimatta, että
haluan jotain muuta. Se muu löytyi
v 1974 elokuussa varustamojen parista ja nimenomaan matkustajalaiva
bisneksestä, Finnlines, Finnjet- Line,
Silja eli loppujen lopuksi kansainvälisestä ja kotimaan matkailusta sen kaikissa ilmenemismuodoissa.
12
F.
Y.
YR
SM
ÖR
F
Mitä suurimmassa määrin! Matkapurjehdus, hiihtäminen ja erityisesti murtomaahiihto sekä vaeltaminen ovat avartaneet perheemme matkailumaailmaa niin
ulkomaille suuntautuvana kuin erityisesti myös kotimaassa tapahtuvana matkailuna, vielä tänäänkin. Tämän jutun
tekohetkestä on vain vajaa viikko hiihtolomaan Luostolla, missä pääsemme
taas käyttämään yli 35-vuotiasta tunturipulkkaamme. Nyt tyttäremme 1v 4 kk
vanhan pienokaisen vetämiseen. Katsotaan kenet hän kelpuuttaa vetäjäksi!
IS T
Liittyvätkö harrastuksesi
matkailuun?
AILIJAYHDISTY
K
T
S
MA
T UR
Aktiivisen työuran aika on varmasti itse
kullekin tärkeä vaihe elämässä. Omani
“loppumisesta” maaliskuussa 2013 on
niin vähän aikaa, että en oikein osaa sen
merkitystä vielä tarkemmin määritellä.
Vaikka olen nyt virallisesti eläkkeellä,
tunnen edelleen jatkavani aktiivista työuraani, jotenkin..... ja hiukan eri pohjalta kuin aiemmin. Riippuu vähän siitä
mille sanalle asettaa painon ja ehkä siitä
maksaako kukaan palkkaasi.
Kaikki menneet vuodet, tapahtumat
ja tilanteet sekä ihmiset, työkaverit, asiakkaat ja muut, joista moniin on edelleen toimiva suhde, ovat varmaan jollain tavalla muuttaneet itseäni.
FR
Miten koet aktiivisten
työvuosiesi annin ?
Mielestäni oli hieno ja tärkeäkin asia,
että Suomen Matkailun Seniorit perustivat Suomen Matkailijayhdistys SMY
ry:n vaalimaan v 1887 perustetun alkuperäisen kaimansa perinnettä erityisesti kotimaanmatkailun kehittämisestä
ajatellen. Kotimaanmatkailun ja sen
kehittämisen merkitystä ei maassamme aina tunnuta ymmärtävän. Jälleen
kerran monet matkailualan yrittäjät
ovat vaikeuksissa, kun ulkomailta Suomeen suuntautuva matkustus ei kaikilta osiltaan vastaakaan odotuksia.
SMY toteutti yhdessä Senioreiden
kanssa merkittävän tehtävän julkaistessaan Suomen matkailua käsittelevän kolmen kirjan sarjan vuosina
2009 -2012. Näissä tallentuu, yhteensä reilusti yli 700 sivulla, koko Suomen matkailun 125-vuotinen historia.
Tämän ponnistuksen jälkeen oli hyvä
“vetää henkeä” ja katsoa mitä seuraavaksi. Pyrimme nyt löytämään hyvän
ja nykyiseen aikaan sopivan suunnan
SMY:n työlle eli täsmennämme toimintastrategiamme tulevia vuosia silmällä pitäen.
Pyrkimyksemme on että, “SMY v
2025 on tunnettu ja tunnustettu kotimaanmatkailun toimija, joka vaaliessaan alkuperäisen SMY:n perinnettä
toteuttaa vastuullista matkailijoiden
edun huomioivaa kansalaistoimintaa ja
edunvalvontaa sen eri muodoissa”.
Oman tehtäväni näen tämän prosessin vetäjänä suunnittelusta aina siihen
saakka kunnes SMY:n hallitus on yhdessä jäsenyhdistystemme kanssa saanut vietyä strategiamme käytäntöön
eli jalkauttanut sen. Keskeisiä asioita tuossa strategiassa on, edelleenkin
kotimaanmatkailun kehittämisen pohjalta, jäsentoiminnan aktivoiminen ja
vuorovaikutteisempi toiminta SMY:n
ja jäsenyhdistysten kesken sekä SMY:n
Neuvottelukunnan roolin tarkentaminen. Kuluttajan näkökulmasta lähtevään edunvalvontaan tulee saada
enemmän voimaa. Jäsenlehdellämme
on tähän kaikkeen merkittävä vaikutus.
TF
Tehtävä, missä ehkä parhaiten pääsin
vaikuttamaan suuren luokan asioihin,
oli ilman muuta GTS Finnjetin operatiivisesta toiminnasta, myynnistä ja markkinoinnista vastaavan varatoimitusjohtajan posti Finnjet-Line Ltd:ssä, joka
huipentui vuoden 1986 alkuun. Tällöin
toteutettiin Finnjetin kokonaisvaltainen
konseptin uudistus. Siihen saakka taloudellisesti huonosti menestyneen liikenteen kannattavuus kääntyi n 15 vuodeksi selvästi plussalle.
Myös Siljan innovatiivisten risteilyalusten Silja Serenaden ja Silja
Symphonyn lanseerauksessa 1990 ja
1991 matkustajapalveluiden ja markkinoinnin suunnittelu- ja toteutustiimiin
kuuluminen ja operatiivisista toimenpiteistä vastaaminen oli merkittävä kokemus.
Edellä mainitut tehtäväkokonaisuudet
ja niistä saatu kokemus ja tietämys ovat
olleet itselleni ja toivottavasti myös johtamilleni organisaatioille hyödyksi.
Miten näet nykyisen
toimenkuvasi SMY:n hallituksen puheenjohtajana?
SUO
ME
N
Pari tärkeintä tehtävää?
EN I
N GE N I FI
N
NL A
D
Suomen Matkailun Seniorit on vapaamuotoineen rekisteröitymätön yhdistys,
”klubi”, jonka jäseniksi on kutsuttuja ja kutsutaan matkailualan johtotehtävissä toimineita, pääsääntöisesti eläkkeelle siirtyneitä, vielä aktiivisesti matkailun
kehittämistä haluavia jäseniä. Klubi perustettiin vuonna 1998, jolloin siihen
liittyi 18 jäsentä Klubissa on 56 jäsentä vuonna 2009.
Seniorit seuraa matkailun kehitystä Suomessa ja Suomeen ja tekee esityksiä
ja aloitteita matkailuolojen kehittämiseksi. Klubi toimii läheisessä yhteistyössä
paitsi perustamansa Suomen Matkailijayhdistys SMY ry:n myös asianomaisten
viranomaisten ja yhteisöjen kanssa.
M A T K A I L U lehti 1 • 2015
13
Gösta-paviljonki talvisessa iltavalaistuksessa.
Kotimaan matkailun
huippukohde –
Serlachius-museot
Kuvat: Aino Rimppi
Suomen Matkailijayhdistys SMY ry on palkinnut Serlachius-museot
kotimaan matkailun huippukohteena.
K
unniakirja luovutettiin uudessa Gösta-paviljongissa, Mäntässä, 9. tammikuuta 2015.
Palkinnon vastaanottivat Serlachiusmuseoiden johtaja Pauli Sivonen ja kehittämispäällikkö Päivi Viherkoski.
- Serlachius-museot tarjoavat kävijälleen mieleenpainuvia hetkiä palkitun
arkkitehtuurin, suomalaisen kultakauden taiteen mestareiden ja nykytaiteen
huippujen sekä hyvän ruoan parissa.
Vahvasti läsnä oleva historiallinen patruuna-aika, ympäröivä kaunis järviluonto ja sitä monipuolisesti hyödyn-
14
tävät ohjelmat tekevät elämyksestä ainutkertaisen, mm. näin perustelee SMY
kunniamainintaansa.
Matkailullinen
näkökulma on tärkeä
SMY:n hallituksen puheenjohtaja Matti
Orama korosti puheenvuorossaan erityisesti asian matkailullista näkökulmaa.
- Serlachius museohanke on hyvin
merkittävä sijoitus maamme kulttuurimatkailu edistämiseksi. Maamme hyvinvointi on yhä lisääntyvässä määrin
riippuvainen makailuelinkeinostamme
ja sen kehityksestä. Matkailun tuoma
arvonlisä on suurempi kuin esimerkiksi
maa- ja metsätalouden, pankkisektorin
tai elintarviketeollisuuden. Myös matkailun työllistävä vaikutus on merkittävä, erityisesti nuorten parissa.
- Matkailupalvelujemme käyttäjistä yli 70 prosenttia on suomalaisia ja
erittäin toivottavaa on, että myös heidän määränsä entisestään kasvaisi. Olisi
virheellistä laskea vain sen varaan, että
ulkomailta Suomeen suuntautuvan matkustuksen kasvu olisi jatkuvaa ja kaikissa oloissa riittävää.
- Vaaliessamme alkuperäisen SMY:n
perinnettä pyrimme edelleen kehittämään matkailumahdollisuuksia Suomessa. Merkittävästi kotimaan matkailun kehittämiseen vaikuttavien huippukohtien valinta ja niiden tunnetuksi
tekeminen on osa tätä SMY:n kehittämistyötä, Matti Orama toteaa.
Kiitospuheessaan Pauli Sivonen ja
Päivi Viherkoski korostivat, että he ovat
iloisia ja tyytyväisiä nimenomaan matkailullisesta näkökulmasta, ei ainoastaan taiteen ja arkkitehtuurin pohjalta
– tätä tietenkään millään lailla vähättelemättä.
SMY:n aikaisemmat valinnat Suomen
matkailun huippukohteiksi olivat Kotkan Merikeskus Vellamo (2008), Taidekeskus Salmela (2010) ja Kulttuuripääkaupunki Turku (2011).
www.gösta.fi
Palkinnon vastaanottivat Serlachius-museoiden Pauli Sivonen ja kehittämispäällikkö Päivi Viherkoski, luovuttajana SMY:n hallituksen puheenjohtaja Matti Orama ja
hallituksen jäsen Kalevi Antikainen.
Palkintoja Matkamessuilla
Kuva: Aino Rimppi
T
änä vuonna 46 vuotta täyttävä Matkailutoimittajien
Kilta jakoi jälleen palkintoja Matkamessuilla.
Ranuan eläinpuisto –
vuoden 2014 kotimaan matkailukohde
Vuonna 1983 ovensa avannut Ranuan eläinpuisto on merkittävä eläinsuojelun ja kulttuurin kohtauspaikka Lapinläänin
eteläreunalla. Eläinpuistossa asuu noin 50 villieläinlajia ja
yli 200 eläinyksilöä. Suomen ainoat jääkarhut ovat Ranualla.
Vuosittain eläinpuistossa käy noin 100 000 vierasta.
Matkailu-lehdessä 4/2014 julkaistiin artikkeli Ranuan
eläinpuistosta – Gulo Gulo ja muita arktisia lajeja.
Marjaana Saurila –
vuoden matkailuhenkilö
Markkinointi ja myyntipäällikkö Marjaana Saurilan työura
liittyy monin tavoin Saksaan. Hän on ollut Finnlinesissa ja
Finnjetillä, Saksan matkailutoimiston Suomen toimintojen
johtajana ja välillä suomalaisten elintarvikkeiden viennin
edistäjänä Saksaan sekä 2012 alkaen taas Saksan matkailutoimiston markkinointi- ja myyntitoimiston johtajana. Saksan
suosio suomalaisten matkakohteena on vahva ja vakaa. Saksan matkailutoimisto sulkee nyt Suomessa ovensa.
Islanti – vuoden ulkomaan kohde
Islantia kutsutan satujen saareksi. Noin 300 000 asukkaan
Islannissa vierailija saattaa yhden päivän aikana kokea neljä
vuodenaikaa. Saari on luontomatkailijan unelma tuliperäisine
vuorineen, laavakenttineen ja kuumine lähteineen. Se on selviytynyt tuhkapilvistä sekä finanssikriisistä ja on matkailijalle
entistä edullisempi kohde.
OnniBus.com – vuoden 2014 Hyvä teko!
Matkailutoimittajien Kilta on valinnut Vuoden Hyväksi teoksi linja-autoyhtiö OnniBus.comin tarjoamat vapaamatkat sotaveteraaneille. Sotaveteraanit voivat toteuttaa matkat millä
tahansa OnniBus.comin verkoston yhteysvälillä ilmaiseksi myös veteraanin avustaja pääsee mukaan veloituksetta. Sotaveteraanien vapaamatkustusoikeus on vakiintunut hienoksi
käytännöksi jatkuttuaan jo kolmen vuoden ajan, eikä siis ole
pelkkä mainostemppu, perustelee Matkailutoimittajien Kilta.
M A T K A I L U lehti 1 • 2015
15
Serlachiukset –
Mäntän ihmeidentekijät
Seppo Aho, Matkailun professori emeritus
V
uonna 1922 kuntana perustettu ja 1946 kauppalaoikeudet saanut noin 6 000 asukkaan Mänttä
kuuluu niihin Suomen paikkakuntiin, jotka aivan
viime vuosiin asti ovat pääsääntöisesti jääneet aktiivisiltakin
kotimaanmatkailijoilta väliin. Kun se sijaitsee sivussa pääväylien varrelta, sinne pitää varta vasten lähteä ja mennä –
eikä monikaan ole tähän riittävää aihetta löytänyt. Erittäin
määrätietoisen työn ja myös onnekkaiden sattumien tuloksena tämän päivän Mänttä on kuitenkin todellinen suomalaisen
kotimaan matkailun aarreaitta, joka tarjoaa vierailleen runsaudensarvellisen antia niin taiteista ja taiteilijoista, jännittävästä historiasta kuin poikkeuksellisten yrittäjien hämmästyttävistä aikaansaannoksista.
Apteekkariksi opiskellut 38-vuotias Gustaf Serlachius
perusti puuhiomon Pohjois-Hämeen erämaahan Mäntänkoskelle 1868. Tätä ennen metsäteollisuustoimiaan Tampereella aloitellessaan hän oli ehtinyt jo suututtaa kaupungin
silmäätekevät liikemiehet, joten lähtö sieltä oli oikeastaan
pako. Uudella paikkakunnalla meno vain yltyi, mistä Gustaf Serlachiuksen museo esittää kävijöilleen näytöksen, johon vierailijoiden on helppo eläytyä mukaan. Esillepanon ja
elävöittämisen vanhaa ja uutta teknologiaa on hyödynnetty
ihailtavalla taidolla, joka turvaa rautaisen annoksen suomalaista perhe-, paikkakunta- ja yrityshistoriaa mukaansa tempaavasti ja mieliä vangitsevasti. Kiireisten ja kiireettömien
Serlachiuksen työhuone
16
matkailijoiden tarpeet on oivasti huomioitu – kaikille on
tarjolla juuri heidän aikatauluunsa sopivan pituinen tarina.
Kerronta ei välttele henkilökohtaisuuksia, eikä säästä edes
omia perheenjäseniä visionääriyrittäjän purevilta arvioilta.
Tärkeintä on yrityksen menestys – se on kaiken perusta,
myös jo yrityksen perustajan aloittamalle taiteiden ja taiteilijoiden avokätiselle tukemiselle.
Tämän päivän Suomi potee kiistatta suurta pulaa uusia
hyvin toimivia pysyviä rakenteita aikaansaavista ihmisistä.
Tulevaisuuden mahdollisuuksien hahmotuskin tuntuu olevan kiven alla. Yhtiön entisessä pääkonttorissa ”Valkoisessa
talossa” keskellä Mänttää toimivaa Serlachiuksen historiallista museota voi hyvällä syyllä suositella opintomatkakohteeksi myös kaikille niille päätösten tekijöille, joilta puuttuu
uskoa määrätietoisen yrittäjyyden suuretkin vaikeudet voittavaan voimaan. G.A. Serlachiuksen tapaisista ihmeiden tekijöistä voisi monessa asiassa vieläkin ottaa oppia.
Serlachiusten sukuhistoria vetää vertoja monille ulkomaisten mahtisukujen televisiostakin tutuille tarinoille. Selkeää
tavoitteenasettelua, peräänantamatonta työntekoa, kohahduttavia avioliittoja, ankaruutta ja onnettomuuksia perheen
sisällä, huipputaiteilijoita ym. korkean profiilin ystäviä, vieraita ja vihamiehiä, kateutta, panettelua, pettymyksiä, vastoinkäymisiä, menestystä, saavutettua arvostusta, tyylikkäitä arvorakennuksia, loisteliasta elämää, iloja ja suruja. Myös
Mänttään syntyneen erikoislaatuisen paikallisyhteisön asumiskulttuuri, työelämä, päätöksenteko, palvelut ja elämäntapa ovat vielä tavoitettavissa, joskin jo historiaa.
Suvun päämiehenä ja yrityksen johtajana 1930-luvulla toiminut Gösta Serlachius teki vuonna 1933 jotain niin
merkittävää, että teon hedelmät edelleen jatkuvasti kasvavat ja näkyvät aina vain kauemmas. Hän perusti Serlachiuksen taidesäätiön, jolle lahjoitti ja testamenttasi erittäin
suuren omaisuuden. Vuosikymmenien taiteiden suosinta
saavutti uuden kohokohtansa kesäkuussa 2014, kun suvun
jo pääosin kuvataiteiden esittelyyn käytetyn kartanon päärakennuksen naapuriin valmistui uusi suuri näyttelyrakennus,
Gösta-paviljonki. Taidesäätiö rakennutti omilla rahoillaan
tämän runsaat 20 miljoonaa euroa maksaneen kansainvälisen arkkitehtuurin huikaisevan hienon taidonnäytteen, jossa
jo marraskuun alkuun 2014 mennessä on käynyt yli 80.000
kävijää. – Tässäpä kaksi melkoista ihmettä: taidepuolen viime vuosien Suomen yksityinen suurteko ja vertaistaan etsivä uusi matkailijoiden magneetti – yhdessä pihassa pienellä
paikkakunnalla.
Mänttä kehityskulkuineen on sellainen suomalainen historiallinen helmi, joka esiin nostettuna tarjoaa esimerkin ja
antaa toivoa monille muille Suomen paikkakunnille. Sen
hohto perustuu yhtäältä omien lähellä olevien resurssien ja
toisaalta muualta tuodun tarpeellisen lisän taitavaan yhdistämiseen. Mänttä ja Vilppula ovat kuntina yhdistyneet, mutta Mänttä ansaitsee edelleen yksinkin paikkansa maamme
värikkäistä helmistä kiinnostuneiden ihmisten mielissä ja
suunnitelmissa. Kohteesta on myös helppo löytää lisäperehtymisiin värikästä aineistoa sekä sanoin että kuvin.
Paidotettu kirkko
Gustaf A. Serlachius tunnettiin myös lempinimeltä Metsäperkele.
M A T K A I L U lehti 1 • 2015
17
VisitVaasa
sai uuden vetäjän
Teksti Aino Rimppi, kuva VisitVaasa
VisitVaasa sai pikavauhtia
uuden johtajan, kun edellinen siirtyi muihin tehtäviin.
VisitVaasa on Vaasan seudun Matkailu Oy, ja uusi toimitusjohtaja Max Jansson.
M
ax Jansson (42) siirtyi
luotsaamaan VisitVaasaa
Hanasaaren ruotsalaissuomalaisen kulttuurikeskuksen tehtävistä. Visit Vaasassa Jansson aloitti
virallisesti 19. tammikuuta 2015. Miehellä tuntuu olevan hyvinkin kiire, silti hän löytää parikymmentä minuuttia
haastatteluun – vaikka vasta illalla venyneestä kokouksesta palatessaan.
Kiire oli VisitVaasan toimitusjohtajaakin etsittäessä. Asia ratkesi Max
Janssonin eduksi, sillä mies viihtyy
omilla kotikulmillaan Pohjanmaalla.
Siellä hän jo ennen Hanasaaren tehtäviäkin luotsasi 16 vuoden ajan YLE
Vaasan alueradiota.
Syntynyt ruotsinkielisellä
Pohjanmaalla
Jansson tekee heti tervehtiessään välittömän ja energisen vaikutelman. Mitä
juuri nyt kuuluu?
- Kiitos, nyt kuuluu erittäin hyvää,
olen todella tyytyväinen. Olen ollut liki koko elämäni Vaasassa, viettänyt arkipäivää näissä kunnissa, syntynytkin
täällä Pohjanmaalla, Jansson vastaa.
Antoivatko edelliset työpaikat jotain merkittävää myös matkailullisesti?
Jansson kertoo matkustelleen
työssään paljon, 130 – 180 matkapäivää vuodessa, ennen kaikkea kotimaassa, Pohjanmaalla ja Ruotsissa. Ja ideoita hänellä on tarjolla myös elämyksille.
- Radiossa kuuntelijalle pyritään antamaan aina kuva, elämys. Pitää tietää,
miten kertoo tarinan.
18
Kulttuuri on tärkeää vaasalaisille – ja
Max Janssonille. Jansson korostaa kulttuurin merkitystä.
- Hanasaaressa olin tekemisissä juuri
kulttuurin kanssa, suomalaisen ja ruotsalaisen. Visit Sweden oli myös yhteistyökumppani. Nyt vuoro on tehdä kulttuurityötä VisitVaasan eteen, taikoa elämyksiä pohjanmaalaisille – toki myös
kauempaa saapuville. Onhan kyseessä
matkailu. Kulttuuri on tärkeää täälläkin.
Usein unohdetaan se, mikä on lähellä.
TNS:n gallupin mukaan Matkamessuilla kahdeksan kymmenestä on sitä mieltä, että kotimaan matkailu kiinnostaa.
Kesätarjonta on erikseen
Österbotten eli rannikko-Pohjanmaa
(Isokyrö, Korsnäs, Laihia, Maalahti,
Mustasaari, Närpiö, Vöyri ja Vaasa) tarjoaa talviaikaan kulttuuria. Alue venyy
Vöyristä kohti etelää, aina Närpiöön.
Tai voisiko sanoa, melkein Uumajaan?
- Uumaja ja Vaasa olivat ennen kilpakumppaneita, nyt teemme yhteistyötä,
mm. satamien kanssa. Satamat on yhteinen yritys! Ja laivat! Ja meillähän on
myös Suomen ainoa UNESCO:n maailmanperinnön maaseutukohde, Merenkurkun saaristo! Ja Björkby!
Vaasan
kuorofestivaali
2015
V
aasan kuorofestivaali järjestetään 13.-17.5.2015 jo
23. kerran. Kuoron ääni muodostuu ihmisistä, yksilöistä, jotka yhdessä tuottavat musiikin. Kuoromusiikkia kuultaessa ja laulaessa syntyy yhteisöllinen ja ylevöittävä tunnelma, joka valloittaa vuosittain kuorofestivaalin
myötä koko Vaasan kaupungin.
Vuosien varrella Vaasassa on koettu suuria elämyksiä ja
unohtumattomia hetkiä kuoromusiikin parissa. Tuottaja Erkki
Mendelin muistelee lämmöllä esimerkiksi pari vuotta sitten
Japanista asti saapunutta Yokohama Chamber Choiria, joka
kävi laulamassa upean ja raikkaan version Finlandiasta - suomeksi. Yleisö nousi joka konsertissa antamaan aplodit seisaaltaan! Toinen hersyvä muisto on 90-luvun lopulta, jolloin
järjestettiin uusien juomalaulujen sävellyskilpailu. Yli sadan
laulun joukosta Erkki muistaa vieläkin yhden hurtin värssynpätkän: ”Kossua kolalla – taikka talikalla!”
Tänäkin vuonna on luvassa kylmiä väreitä, kostuneita silmäkulmia, sekä ilon ja naurun hetkiä, kun kaupunkiin saapuvat
mm Orphei Drängar, Rajaton, LoveNotes, Stadtsingechor
zu Hallen, Händel kuoro, Karvakorvan Laulupurkki, sekä
useita kymmeniä muita kuoroja. Tervetuloa Vaasaan luomaan
omat unohtumattomat festivaalimuistosi!
www.vaasachoirfestival.fi
Ylistetty ruotsalainen mieskuoro
Orphei Drängar
Juontaa Mark Levengood
Pe 15.5. Närpiö,
La 16.5. & Su 17.5. Vaasa
Vuoden 2014 kansainvälinen
kvartettimestari: Naiskvartetti
To 14.5. Vaasa Ritz
LoveNotes (USA)
Suosittu ja viihdyttävä Lauluyhtye
Rajaton
Pe 15.5. Vasa Övningskola
Katso koko ohjelma
www.vaasachoirfestival.fi
/vaasachoirfestival
Liput 13.2 alkaen:
www.NetTicket.fi,
puh 0600 399 499 (1e/min+pvm)
Studio Ticket Vaasa,
puh 0700 96525 (1e/min+pvm)
Konserttipakettitarjous
Radisson Blu Royal Hotel Vaasa
Sis. majoitus 2hh+lippu Orphei
Drängar tai Rajaton
Varaukset: puh. 020 1234 700 ja
[email protected]
www.radissonblu.fi/hotelli-vaasa
M A T K A I L U lehti 1 • 2015
19
Hyvää oloa ja mukavaa
ohjelmaa ryhmille
Kankaanpäässä
K
untoutuskeskus Kankaanpää on monipuolinen hyvinvoinnin keskus Pohjois-Satakunnassa, persoonallisen taidekaupungin kupeessa. Monien mahdollisuuksien keskus palvelee valikoimallaan monenlaisia ryhmiä ja vierailijoita.
Kuntoutuskeskuksen myyntipalvelussa räätälöidään ryhmille mielenkiintoisia paketteja tapauskohtaisesti, mutta tarjolla on myös valmiiksi suunniteltuja kokonaisuuksia eri kohderyhmille.
Esteetön ympäristö mahdollistaa helpon ja viihtyisän lomanvieton kaikille ikään ja liikuntakykyyn katsomatta, ja majoituskapasiteetissa löytyy vaihtoehtoja yhden hengen huoneista 5 henkilön paritalohuoneistoihin.
Allasosaston poreet kutsuvat rentoutumaan, ravintolan notkuvat pöydät ravitsevat ja viihdeillat virkistävät. Hemmottelupalveluista löytyy mm. hierontaa, hoitoja, kampaamopalveluja ja yrttikylpyjä. Liikunnan riemua taas koetaan kuntoutuskeskuksen ympäristön ulkoilumaastoissa tai kattavissa
liikuntatiloissa niin omatoimisesti kuin ohjattunakin. Myös
monipuoliset kokous- ja kokoontumistilat ovat ryhmien käytettävissä tarvittaessa.
Kankaanpäässä vietetään taiteen juhlavuotta 2015, joten
kaupungistakin löytyy paljon mielenkiintoista nähtävää. Tervetuloa Kankaanpäähän!
Järjestä vuoden virkistävin
ryhmämatka!
Räätälöimme ryhmällenne sopivan
kokonaisuuden majoituksineen
ja herkutteluineen haluamillanne
lisäpalveluilla!
Ryhmänne pakettiin voi sisältyä
esimerkiksi uintia ja saunomista, ulkoilua, keilausta, ohjattua liikuntaa,
asiantuntijaluentoja, kulttuurikiertoajelua ym. mukavaa ohjelmaa.
Ota yhteyttä myyntipalveluumme, niin
aloitetaan suunnittelu:
050 394 7526 tai
[email protected]
Kelankaari 4 Kankaanpää
(02) 57 333 www.kuntke.fi
20
Sari Siikanderin
unelmien kesä:
charmantit
työkaverit ja
mökkiloma
Keski-Suomessa
H
arvoin kesäteatterissa esiintynyt suosikkinäyttelijä Sari Siikander nousee tulevana suvena Uuden
Iloisen Teatterin riveissä Kievarin Kesäteatterin
lavalle. Siikanderin Keski-Suomeen tuo UIT:n uusi musiikintäyteinen seikkailukomedia Melkoisia muskettisotureita.
Siikanderin edellisestä kesäteatterikokemuksesta on vierähtänyt jo useampi vuosi.
– Olen viimeiset 15 vuotta vaalinut kesälomaani enkä ole
toistaiseksi lähtenyt mukaan mihinkään kesäteatteriin, mutta
nyt en voinut kieltäytyä, Siikander nauraa.
– UIT:n tuotanto ja hurmaavat vastanäyttelijät saivat mieleni kääntymään. Kun sain vielä vuokrattua kesämökinkin
läheltä, niin tässähän yhdistyvät haave kesämökkilomasta ja
charmanteista työkavereista täydellisesti, Siikander jatkaa.
Töiden lisäksi Siikander ehtii tulevana kesänä jonkin verran
myös lomailemaan. Intohimoinen golfaaja ja tanssin harrastaja on ehtinyt kartoittaa jo kesäpaikkansa läheisyydeltä löytyvät harrastusmahdollisuudet.
– Toivon, että pääsen vapaa-ajallani golfaamaan – ja saapa
nähdä, että pääsisikö sitä pyörähtämään Kievarin tansseissakin, Siikander hymyilee.
Melkoisia muskettisotureita –seikkailukomedian ensi-ilta
lauantaina 27. kesäkuuta Kievarin kesäteatterissa.
Lisätiedot ja esitysajat
www.kievarinkesateatteri.fi
KIEVARIN KESÄTEATTERI 2015
Rooleissa muun muassa:
Mikko
Rantaniva
Jussi
Lampi
Sari
Siikander
Timo
Kärkkäinen
Puntti
Valtonen
MUUTTAA KESÄKSI ÄÄNEKOSKELLE!
ENSI-ILTA la 27.6. klo 19.00
Ennakko 26.6. klo 19.00
ti 30.6. klo 19
ke 1.7. klo 19
to 2.7. klo 19
ke 8.7. klo 19
to 9.7. klo 14 & 19
pe 10.7. klo 19
la 11.7. klo 14 & 19
ke 15.7. klo 19
to 16.7. klo 19
pe
la
ke
to
pe
la
su
ke
to
pe
la
17.7.
18.7.
22.7.
23.7.
24.7.
25.7.
26.7.
29.7.
30.7.
31.7.
1.8.
klo 19
klo 14 & 19
klo 19
klo 14 & 19
klo 19
klo 14 & 19
klo 14
klo 19
klo 19
klo 19
klo 14 & 19
Liput alk. 29,50€
sis. toim. kulut
(kysy ryhmäalennus)
Kartano Kievari
Hietama, Äänekoski
Yksittäiset liput:
Ryhmämyynti auki nyt!
0400 847575/ [email protected]
www.kievarinkesateatteri.fi
M A T K A I L U lehti 1 • 2015
21
Älä pukeudu
päivälliselle
J
Tampereen Teatteri
Anja
Pohjola
ukka Leisti hurmaa naurupommin tähtenä Tampereen
Teatterissa!
Bernard on suunnitellut viettävänsä iloisen viikonlopun rakastajattarensa kanssa upeassa huvilassa Ranskan
maaseudulla. Miten käykään, kun anoppi sairastuu flunssaan
eikä Jacqueline-vaimo lähdekään Pariisiin? Miksi paikalle tilatun hemaisevan gourmetkokin kohokas lätsähtää jo uuniin,
ja miksi suihkeasäärinen valokuvamalli ei osaa kulkea korkokengissä? Ystävä Robert liittyy seuraan, mutta onko hänestä selvittämään Bernardin synnyttämää soppaa vai onko hänelläkin lusikka liemessä. Tarjolle on tuotu monta herkullista
valkoista valhetta ja makoisaa salaista suudelmaa, ennen kuin
on päästy puoliyöhön ja kaikilla on pyjamat päällä. Jäljellä
on vain pulmallinen jälkiruoka: kuka missäkin nukkuu – ja
kenen kanssa?
Kirjoittanut Marc Camoletti, suomennos ja ohjaus Mikko
Viherjuuri, lavastussuunnittelu Marjatta Kuivasto, pukusuunnittelu Mikko Saastamoinen, valosuunnittelu Raimo Salmi,
Ääänisuunnittelu Simo SavisaariRooleissa: Ville Majamaa /
Oskari Katajisto, Elina Rintala, Jukka Leisti, Mari Posti, Maruska Verona, Markku Thure.
Vokaalimusiikin juhlaa
40
5
1975–201
Mukana mm.
Ylioppilaskunnan Laulajat
The Swingles
Tampere Filharmonia
Latvian radiokuoro
Sibelius-seminaari
Iltaklubit
Kari Hotakaisen
aikalaisdraama
Runsaasti
ilmaiskonsertteja!
Peruslippu 34 €
Juurakko © Janne Mikkilä
IHMISEN OSA
www.tampereenteatteri.fi
22
Alennukset ryhmille www.lippu.fi
Emil Wikströmin
Visavuori – suomalaisen
asumisihanteen esikuva
M
issä suomalainen haluaa asua? Tietenkin järven
rannalla, hirsitalossa – mieluiten keskellä kaupunkia.
Tämän haavekuvan on suomalaisiin istuttanut Suomen taiteen kultakauden taiteilijat ja heistä ensimmäisenä kuvanveistäjä Emil Wikström. Wikströmin Visavuori nousi paikalleen
1890-luvulla, Sääksmäen upeisiin maisemiin.
Visavuoresta rakentui koti, työn temppeli ja monien harrastusten näyttämö. Visavuori on leimallisesti kuvanveistäjän
eikä arkkitehdin suunnittelema, sen rikkaus on yksityiskohdissa. Tulisijojen muodot, värit ja materiaalit vaihtuvat huo-
neesta toiseen, seinistä, katoista ja ovista voi löytää erilaisia
muotoja ja koristeita.
Wikström oli luonteeltaan utelias ja toimelias, joten työn
lisäksi hän halusi ympärilleen kaiken mistä nautti. Visavuoressa on oma tähtitorni, urut, pimiö ja tietenkin kaunis pihapuutarha. Wikströmin kasvihuone on tuhoutunut, mutta paikalla on nykyään näyttelytila Kari-paviljonki, jonka keskeinen tehtävä on esitellä Wikströmin lapsenlapsen, pilapiirtäjä
Kari Suomalaisen tuotantoa. Kari-paviljongissa järjestetään
vuosittain vaihtuvia näyttelyitä.
Ai niin – Visavuori ei ole keskellä kaupunkia, mutta paikan valitsemisen ehtona Wikströmille oli, että se on hyvien
liikenneyhteyksien päässä. Ja sitä se on edelleen, vain parin
kilometrin päässä Helsinki-Tampere-moottoritiestä.
www.visavuori.com
M A T K A I L U lehti 1 • 2015
23
Ilmajoen Musiikkijuhlat
40-vuotta
I
lmajoen Musiikkijuhlat viettää 40-vuotisjuhlavuottaan
tulevana kesänä. Ooppera- ja konserttitapahtumaa on
järjestetty Ilmajoella, Etelä-Pohjanmaalla vuodesta
1975 lähtien. Tapahtuman omaleimaisuus välittyy siitä, että
vuosittain kesäkuussa järjestettävä tapahtuma tuottaa nimenomaan uutta, kotimaista oopperaa, jota on kuvailtu mm. kansanoopperaksi.
Juhlavuonna kantaesityksensä saa tapahtuman yhdestoista
omatuotantoinen teos Elämälle - Ooppera Oskar Merikannosta. Nimensä mukaisesti teos kertoo säveltäjä Oskar Merikannosta. Teoksen säveltää Jaakko Kuusisto Juhani Koiviston libreton pohjalta. Elämälle-oopperan tulee Ilmajoelle
ohjaamaan Anna Kelo. Pääsolisteina mm. Jussi Merikanto,
Johanna Rusanen-Kartano, Simo Mäkinen, Eeva-Maria
Kopp ja Aki Alamikkotervo. Vaasan kaupunginorkesteria
johtavat Jaakko Kuusisto ja Jukka Iisakkila. Mukana myös
Ilmajoen Musiikkijuhlien oma oopperakuoro sekä oopperan
lapsi- ja nuorisokuoro.
Elämälle
”Oskar Merikanto ei ole tyypillinen oopperasankari, mutta
suomalaista oopperaa hän edisti merkittävästi. Jo siksikin hänestä on luontevaa kertoa juuri oopperan keinoin”, kuvailee
tulevaa teosta libretisti Juhani Koivisto. ”Oopperassa seura-
24
taan Merikannon tietä kansan rakastamasta mutta asiantuntijoiden väheksymästä taiteilijasta arvostetuksi professoriksi. Samalla koetaan Suomen historian ja taiteen merkittäviä
käänteitä. Elämälle muistuttaa ajasta, jolloin Oskar ja Aarre
Merikanto, Jean Sibelius, Akseli Gallen-Kallela, Robert Kajanus, Aino Ackté ja muut rohkeat tienraivaajat loivat vaikeista
olosuhteista välittämättä suomalaista kulttuuria. He ovat ansainneet oman oopperansa.”
Säveltäjä Jaakko Kuusisto lähti rakentamaan teosta mielikuvien kautta. ”Meillä kaikilla on mielikuva Oskar Merikannosta säveltäjänä. Itselleni tulee ensimmäisenä mieleen melodisuus ja kauneus. Valitsin tien, joka noukkii omaan sävelkieleeni riittävästi vanhaa maustetta, että aikakausi hahmottuu
musiikissa. Suuret tapahtumat leimasivat Oskarin aikakautta
ja leimaavat nyt oopperan näytöksiä vahvoilla kontrasteillaan.
Tässä oopperassa ympäröivä maailma on yhtä tärkeässä roolissa kuin Oskar itse.”
Elämälle-ooppera esitetään Ilmajoen Musiikkijuhlilla kesäkuussa. Kantaesityksensä teos saa perjantaina 5.6. ja esityksiä
on kahtena peräkkäisenä viikonloppuna yhteensä kuusi. Esityspaikkana toimiva ooppera-areena luo oman tunnelmansa ja
vaikuttavuutensa oopperaelämykseen. Erityisesti kauniin joenvarsimaiseman sekä siihen moitteettomasti istuvan lavastuksen luomat puitteet antavan oman lisänsä ulkoilmateokselle.
Elämälle oopperan
rooleilla, Johanna
Rusanen-Kartano ja Jussi Merikanto.
Oopperateoksissa on tapahtuman historian alusta alkaen
otettu huomioon kuorojen mukanaolo. Elämälle-oopperaan
Ilmajoen oopperakuoroa lähtee luotsaamaan uusi kuoronjohtaja Antti Nissilä. Noin viisikymmenhenkinen kuoro harjoittelee teosta sekä konserttiohjelmistoa loppusyksystä alkaen
ja osallistuu teoksen tiiviiseen näyttämöharjoitusperiodiin
innolla ja odottavalla mielellä. Vasta harjoitusten alkaessa
ooppera saa lopulliseen muotonsa, kun solistit, kuorot sekä
orkesteri lähtevät ohjaajan ja työryhmän kanssa rakentamaan
uutta teosta. Luvassa on ajan kuvaa, yhden maamme rakastetuimpiin säveltäjiin kuuluvan henkilön tarina yhteenpunottuna maamme historiaan.
Lauantaina 13.6. saadaan nauttia menneiden vuosikymmenten rakastetuimmista kappaleista, kun Se oli hyvä vuosi
-konsertissa Riku Niemi Orchestran kanssa lavalle nousevat
Johanna Iivanainen, Amadeus Lundberg, Sami Pitkämö,
Annimaria Rinne ja Tia Cohen. Konserttissa kuullaan 100
vuotta sitten syntyneiden mestareiden kuten Kärjen, Rautavaaran, Virran, Sinatran ja Piafin tuotantoa.
ILMAJOEN MUSIIKKIJUHLAT 40 VUOTTA
Oopperan lisäksi konsertteja
Oopperan lisäksi ohjelmistoon kuuluu erilaisia konsertteja.
Juhlavuonna esitetään Juhlakonsertti kahteen kertaan lauantaina 6.6. ja sunnuntaina 7.6. Konsertissa solistina Karita
Mattila. Mukana myös Ilmajoen Oopperakuoro johtajanaan
Antti Nissilä. Konsertin johtaa Jaakko Kuusisto ja juontaa
Aarno Cronvall. Orkesterina Vaasan kaupunginorkesteri.
Juhlakonsertti osoittautui erittäin suosituksi ja ensimmäinen
konsertti varattiin nopeasti loppuun.Sopraano Karita Mattila
saapuu pitkän tauon jälkeen konsertoimaan Ilmajoelle. Hän
esiintyi Ilmajoen Musiikkijuhlilla 1980-luvun alussa Jokioopperassa, jonka jälkeen hänen maailman luokan oopperauransa onkin kaikille suomalaisille tuttu.
Jorma Panulan 85-vuotispäiviä juhlistetaan Peltomiehen
rukous -oratoriolla, joka tilattiin 30 vuotta sitten Ilmajoen
Musiikkijuhlien 10-vuotisjuhlavuoden teokseksi. Peltomiehen rukous esitettiin sittemmin ympäri Suomen. Tulevan kesän esitys on uusintaversio alkuperäisestä teoksesta. Solistina
Juha Kotilainen. Mukana Tuulivoima-kuoro, joka koostuu
alkuperäisessä teoksessa esiintyneestä tyttökuorosta. Teoksen
johtaa Jorma Panula ja ohjaa Kimmo Kovanen. Peltomiehen
rukous ooppera-areenalla 7.6.
Viihteellistä konserttiohjelmistoa edustavat juhlavuonna
lauluyhtye Rajaton, joka nousee ooppera-areenan lavalle
perjantaina 12.6. Luvassa monipuolinen a cappella -konsertti
kesäisessä illassa.
5.–7.6. ja 12.–14.6.2015
Liput alk. 53€
Sävellys: Jaakko Kuusisto
Solisteina mm. Jussi Merikanto ja
Johanna Rusanen-Kartano
Ennakkohinnat voimassa 28.2. saakka.
Karita Mattila Juhlakonsertissa 6.–7.6.2015
www.musiikkijuhlat.fi | Puh: (06) 424 2900
M A T K A I L U lehti 1 • 2015
25
Forssa –
pieni
kaupunki,
suuri
historia
F
orssa sai alkunsa 1847, kun ruotsalainen Axel Wahren (1814–1885) perusti puuvillakehräämön Linikkalan kylään Kuhalankosken partaalle. Kehräämö
sai pian seurakseen lankavärjäämön, kutomon ja kankaanpainolaitoksen. Forssassa painettiin kangasta ja värjättiin
puuvillalankoja ensimmäisenä Suomessa. Ihmisiä virtasi
tehtaisiin töihin. Tehtaiden ympärille kasvoi kylä, kauppala,
kaupunki. Kaupunki kasvoi ja kukoisti keskellä vehmasta
lounaishämäläistä maaseutua.
Koneet ovat hiljenneet, mutta tehdasrakennuksissa on
toimintaa, tekstiili elää ja olemme yhä keskellä puhdasta
maaseutua. Nykypäivän Forssa on symppis pikkukaupunki,
joka tarjoaa satunnaiselle matkailijalle historiaa ja nykypäivää, putiikkeja, nähtävyyksiä ja herkullista lähiruokaa.
Forssan museo perusnäyttely Kirjavan kankaan kaupunki
kertoo tehdaskylän ja sitä ympäröivän seudun tarinaa: Wahrenista ja kumppaneista, pumpulienkeleistä, Karjalan-evakoista ja betonimiehistä, inhimillisistä menestyksistä ja menetyksistä. Vuonna 2014 museo valittiin Vuoden museoksi
Suomessa, ja nyt se kisaa vuoden eurooppalaisen museon
tunnustuksesta.
www.forssanmuseo.fi
Vesihelmi – koko perheen
vesiliikuntakeskus
V
iihdeuimala Vesihelmi on koko perheen iloinen vesiliikuntakeskus Forssan keskustassa.
Se on nautiskelijoiden kylpylä ja kuntoilijoiden uimahalli. Lasten suosikkeja ovat liukumäet, hyppytorni ja aaltoallas. Vanhemmat nauttivat porealtaista,
hierovista suihkuista, kuntouintialtaasta (25 metrin 6-ratainen) ja terapia-altaan lämmöstä. Vesihelmestä löytyvät kaksi kuntosalia monipuolisine laitteineen ja lisäksi
26
kaksi kuntoilutilaa, ne ovat myös käytössä sisäänpääsyn
hinnalla.
Vesihelmessä uinti ja kuntoilukausi jatkuu koko vuoden, allasvesi on aina lämmintä ja kuntosalilla ei säät
vaihtele. Vesihelmessä onnistuvat myös kokoukset, illanvietot ja muut kokoontumiset. Lisätietoja vesihelmestä
sekä ryhmäretkipaketeista löydät
www.vesihelmi.fi
Kirjallisuutta ja musiikkia
Sastamalassa
T
yrvään Pyhän Olavin kirkkoon on viiden vuoden aikana tutustunut jo yli 300 000 ihmistä.
Kirkko kunnostettiin 1990-luvun puolivälissä, mutta
se paloi maan tasalle tuhopoltossa syyskuussa 1997. Jälleenrakennus toteutettiin talkoovoimin, vanhoilla työmenetelmillä
ja materiaaleilla. Kirkon sisällä olevissa maalauksissa taiteilijat Kuutti Lavonen ja Osmo Rauhala toteuttivat 2000-luvun
tulkinnan Raamatun kuva-aiheista.
Sastamalan seudun kesässä on paljon nähtävää ja koettavaa,
esimerkiksi Suomalaisen kirjan museo Pukstaavi, Herra Hakkaraisen talo sekä talonpoikaismuseo Yli-Kirra ja sen tapahtumat Punkalaitumella.
Luonto tarjoaa matkailijoille monenlaisia elämyksiä: seudulla on Ellivuoren laskettelurinteet, Pirunvuoren polut ja
taiteilija Emil Danielssonin erämaa-ateljee. Nauttia voi myös
kalastuksesta, laivaristeilyistä, maatilamajoituksesta ja muita
elämyksistä. Unohtamatta maankuulua tanssipaikkaa, Punkalaitumen Särkkää!
Sastamalan seudullakin matkailun kohokohdat painottuvat
kesään. Tällaisia tapahtumia ovat esimerkiksi perinteiset Vanhan kirjallisuuden päivät kesäkuun lopulla ja Wanhan musiikin päivät - Sastamala Gregoriana heinäkuussa. Yleisötapahtumat alkavat kuitenkin jo vappuna, silloin on suosittu vanhojen ajoneuvojen paraati.
Kesä on myös opastettujen kävelykierrosten aikaa. Sellaisen voi tehdä esimerkiksi Akseli Gallen-Kallelan lapsuudenkodin, Jaatsin, maisemissa.
M A T K A I L U lehti 1 • 2015
27
NAANTALI - KIEHTOVA KAUPUNKI
JA ELÄVÄ SAARISTO
KULTARANNAN PUUTARHA JA VANHA KAUPUNKI
29 € / hlö (min. 30 maksavaa osallistujaa, 2 vapaata)
Naantalin rakastettu klassikko. Retkellä tutustutaan oppaan johdolla upeaan Kultarannan muotopuutarhaan sekä idylliseen vanhaan kaupunkiin sen kapeilla kujilla. Retken päätteeksi nautitaan
maittava lounas vanhan kaupungin rannassa. Retken kesto n. 4
tuntia. PS. Kesäisin Kultarannan puutarhassa järjestetään myös
opastettuja taidekierroksia tasavallan presidentin kutsunäyttelyn teoksiin tutustuen.
Räppääjän
jäljille
Naantalissa,
Kristiinan
pukuloistoa
Turussa
Elokuvia osataan jo Suomessa tuotteistaa.
Turun linnassa pääsee katselemaan Kaurismäen uutuuselokuvan Kristiina-kuningattaren pukuja. Naantalin kesässä järjestetään
kiertokävely Risto Räppääjän jäljillä. Merimaskussa voi ihastella aikuistumisleirin
idyllisiä paikkoja.
V
Tervetulokahvit Mannerheimin syntymäkodin Louhisaaren kartanolinnan läheisyydessä. Opastettu kierros kartanolinnassa,
jonka jälkeen kiireetön saaristolaislounas Naantalin Rymättylässä. Jokainen saa aidon saaristolaislimpun kotiin viemiseksi.
Päivän kruunaa tutustumiskierros upeaan Kultarannan puutarhaan. Retken kesto n. 5,5 tuntia.
arsinais-Suomen elokuvakomissio on ollut keskeisessä roolissa, kun Turun seudulle on saatu viime
vuosina lukuisia elokuvatuotantoja. Komissio kaivaa seudulta mielenkiintoisia kuvausympäristöjä ja tuotantoyhtiö arvioi paikat. Seutuun on ihastuttu.
Esimerkiksi menneenä kesänä kuvattiin useita elokuvia Turun seudulla. Risto Räppääjä seikkaili Timo Koivusalon komennossa Naantalissa jo toistamiseen. Naantalin kylpylä oli
paikkana, kun filmattiin Luokkaretki. Merimaskun Taattisten
tila valittiin Johanna Vuoksenmaan Viikossa aikuiseksi –komedian filmauspaikaksi. Vuosi sitten Turussa kuvattiin Mika
Kaurismäen Tyttökuningas, joka kertoo kuningatar Kristiinan
ajasta 1600-luvun Ruotsissa. Kaikkien näiden elokuvien ensiillat ajoittuvat tähän talveen ja kevääseen.
PIENI RENGASTIE - SAARISTOA PARHAIMMILLAAN
Räppääjä johdattaa Naantalin kaduille
66 € / hlö (min. 30 maksavaa osallistujaa, 2 vapaata)
Timo Koivusalo on uusimman Risto Räppääjä –elokuvan ensi-illassa innoissaan. Elokuvan teko oli mieluisaa ja Naantalin
puutalokaupunki toimii kuvausympäristönä mainiosti. ­­
– Seuraava Räppääjä syntyy myös Naantalissa, jos rahoituskuviot saadaan rakennettua, Koivusalo sanoo.
Ensi kesänä juhannuksen jälkeen lapset pääsevät tutustumaan Risto Räppääjän kuvauspaikkoihin. Kiinnostusta herättänyt kierros järjestetään keskiviikkoisin ja oppaina ovat Elvi
ja Rauha.
– Kierroksella etsitään Alpo-kissaa ja lopuksi lapset saavat
muistoksi Räppääjä-paidan, esittelee Naantalin matkailun toimitusjohtaja Tarja Rautiainen.
MANNERHEIMIN SYNTYSIJOILTA PRESIDENTTI NIINISTÖN
KESÄPUUTARHAAN
49 € / hlö (min. 30 maksavaa osallistujaa, 2 vapaata)
Lähde opastetulle linja-automatkalle saaristoon. Aluksi nautitaan
lounas Naantalin Rymättylässä. Matka jatkuu Hankasta yhteysalus
m/s Östernillä tunnin merimatkan ja huikeiden saaristomaisemien
jälkeen viehättävään Nauvon satamaan. Sataman putiikkeihin ja
näyttelyihin tutustumisen jälkeen lähdetään Paraisille, jossa nautitaan iltapäiväkahvit kakkupalan kera. Retken kesto n. 7 tuntia.
Naantalin Matkailu Oy, p. 02 435 9800
[email protected], www.naantalinmatkailu.fi
Palvelumaksumme on 15 € / ryhmä
28
1600-luvun pukuloistoa Turussa
Mika Kaurismäen ohjaama Tyttökuningas-elokuva kertoo
1600-luvulla hallinneen kuningatar Kristiinan ajasta. Hän
Naantalin vanhankaupungin kioski on tuttu kohtauspaikka Räppääjä-elokuvan Rauhalle, Elville ja Nellille. Kesällä paikka
tulee uudella tavalla tutuksi myös matkailijoille.
nousi valtaan viisivuotiaana ja kruunustaan hän luopui jo
28-vuotiaana. Kristiinan määräyksestä Suomeen perustettiin
useita uusia kaupunkeja ja tieverkostoa parannettiin.
Turun Linna oli Kaurismäen mukaan mainio kuvauspaikka,
vaikka elokuvakaluston siirtely ahtaita portaita pitkin tuotti
välillä tuskaa.
Elokuvaa varten valmistettiin pari sataa upeaa pukua, joista
parhaat ovat nyt esillä Turun linnan näyttelyssä. Linnan näyttelyyn saatiin myös Tukholmasta esineitä, joita Kristiina oli
käyttänyt. Näyttely on avoinna 27. 9. asti.
Aikuistumisleiri Merimaskussa
Merimaskussa sijaitseva Taattisten maatilamatkailutila oli Johanna Vuoksenmaan mieleen, kun hän valitsi kuvauspaikan
elokuvalleen Viikossa aikuiseksi. Tilan vanhat rakennukset
toivat elokuvaan idyllisyyttä ja lämpöä ja metsän siimeksessä sai Minttu Mustakallion paimentama Raksu-kissa nuuhkia
maalaistuoksuja.
Taattisten isäntäpari Karin ja Markku Aaltonen uskovat, että matkailijat löytävät tilalta tuttuja paikkoja elokuvan katselun jälkeen.
Lassi Lähteenmäki
Lasten Musiikkijuhlat
juurtui Naantaliin
Öljyvärimaalausta musiikin tahdissa, iloista torvimusiikkia, veikeää konserttitunnelmaa...
Viime kesänä Naantalin musiikkijuhlien yhteydessä järjestetty Lasten Musiikkijuhlat saa
jatkoa. Ensi kesänä musiikki soi mm. presidentin puistossa.
N
aantalin Lasten Musiikkijuhlat on Naantalin Musiikkijuhlien ja Naantalin Pelastakaa lapset ry:n yhteinen
ponnistus. Viime kesänä se ylitti odotukset ja jatkoa
oli luvassa.
Ensi kesänä lapset pääsevät puistokonserttiin Kultarantaan
eli presidentin kesäasunnon puistoon. Turun filharmonista orkesteria johtaa Okko Kamu ja solistina laulaa mm. Helena Juntunen.
– Puistossa pitää olla iso orkesteri, jotta ääni kuuluu, sanoo
Naantalin Musiikkijuhlien taiteellinen johtaja Arto Noras.
Viime kesän tapaan lapset kutsutaan myös kirkkopuistoon.
Siellä tenavat pääsevät mm. maalaamaan musiikin tahdissa.
Museopäivän kunniaksi lapsia houkutellaan jauhamaan kahvipapuja.
Lasten Musiikkijuhlilla kuullaan lisäksi Francis Poulencin
koko perheen musiikkisatu Tarina Babarista sekä Iiro Rantalan
säveltämä Maukan ja Väykän hyvä päivä.
Naantalin Lasten Musiikkijuhlat järjestetään 4.-7. kesäkuuta.
Lassi Lähteenmäki
Kaivopuisto keräsi viime kesänä ison joukon perheitä Naantaliin. Kuva: Paul Brück.
M A T K A I L U lehti 1 • 2015
29
JUGEND - BILLNÄS
Teksti: Vesa Kiljo, amanuenssi, Länsi-Uudenmaan maakuntamuseo
Kuvat: Länsi-Uudenmaan maakuntamuseo
Koe jugendin hehku, elävyys
ja lämmin kodikkuus. Jugend
ja Billnäs, muotoilun kaksi
tunnettua käsitettä, ovat ajankohtaisia Tammisaaren museokeskus EKTAssa keväästä
lähtien.
2015
30
J
ugend-tyyli halusi muuttaa
kaiken designissa, aidon käsityön puolesta teollisuuden
massatuotantoa vastaan. Samalla
kuitenkin kylvettiin modernismin
siemenet, vaikka jugend-tyyli itsessään säilyikin tunnelmaltaan varsin
perinteisenä ja jopa koristeellisena.
Suomessa tyyli tunnetaan saksalaisperäisen nuoruutta tarkoittavan jugendin nimellä, mutta Ranskassa se
tunnetaan l’art nouveauna eli uutena taiteena. Nimitys on siirtynyt
englanninkieleen ja muuallekin Art
nouveau-nimellä.
Jugendin perusajatuksia keskiajan,
alkuperäisyyden ja käsityön ylistämisen ohella on uuden muotokielen
ja koristetyylin löytäminen vanhoiksi ja rappeutuneiksi katsottujen kertaustyylien tilalle. Tämä oli etenkin
Ranskassa tärkeää 1890-luvulle tultaessa. Tosin uusi tyyli ei syntynyt
tyhjästä vaan inspiraation lähteenä
oli siis keskiaika, erityisesti gotiikka
ja 1700-luvun kasviornamentiikkaa
käyttävä kiemurteleva rokokoo. Uuden löytämisen ohella Art nouveau-
hon liittyi myös vapauden vaatimus
saada käsitellä sellaisia aiheita kuin
aistillisuutta, seksuaalisuutta ja jopa
dekadenssia.
Suomalainen
kansallisromantiikka
Kansainvälisen jugendin suosituin aihe oli nainen, jonka hiukset
ja vaatteet hulmusivat. Aihe saattoi
saada myös eroottisia sävyjä. Tämä
kuvasto puuttui suomalaisesta jugendista miltei kokonaan, vain pariisilaistuneella Ville Vallgrenilla,
se on yksi suosikkiaiheista. Suomalainen jugend sai varsin kannallisromanttisia ja isänmaallisia sävyjä,
aiheet olivat vakavia niin menneisyydestä kuin luonnostakin. Tämä
vain voimistui kun ns. sortokaudet
eli venäläistämistoimenpiteet alkoivat vuodesta 1899.
Billnäsin huonekalutuotannossa
ilmentyvät jugendin parhaat puolet: hyvä käsityömäinen laatu, hieno
tunnelmallinen design sekä käytännöllisyys, jotka enteilevät tulevaa
funktionalismia.
Makeaa mahan täydeltä
Mustion Linnan Kesäteatterissa
Sari Puumalainen,
Risto Kaskilahti ja
Susanna Laine.
M
ustion Linnan Kesäteatteri tuottaa jälleen yleisön riemuksi Suomen kantaesityksenä suven
herkullisimman, Peter Yeldhamin & Donald
Churchillin käsikirjoittaman farssin ‘KOKKISOPPA’ (My
Friend Miss Flint). Suomennoksesta vastaa Jarna Jalava-Keskinen ja ohjaaja Jouko Keskinen on tuttuun tapaan ruorin takana.
Julkkis- ja TV-kokki Timo ‘Timbe’ Lampenin kirjanpitosoppaa on hämmentämässä aivan liian monta kokkia! Koko keitoshan voi mennä täysin läskiksi tai lopputulos voi olla
pelkkä pannukakku. Rehellisyys punnitaan, kun valehenkilöllisyyksiä vilisee ovesta sisään ja ulos. Keittiömestarimme
on joka tapauksessa aikamoisessa liemessä!
Hulvattoman farssin tähtinä kimmeltävät koko kansan suosikki ja Helsingin Kaupunginteatterin loistava Risto Kaskilahti, hänen upea näyttelijävaimonsa Suomen Kansallisteatterista – Sari Puumalainen, iki-ihana kesäteatterimme konkari
Sixten Lundberg, kaunis & karismaattinen ‘Puoli Seitsemän’
–ohjelman juontaja ja näyttelijä Susanna Laine, ‘Salatut Elämät’ –sarjan tähti Anu Palevaara sekä Helsingin Kaupuningteatterin nuori & lahjakas näyttelijä Petrus Kähkönen.
Suomen kauneimman kesäteatterin katetun katsomon alla
nauratetaan katsojia vatsan täydeltä 24 esitystä ajalla 23.6.18.7.2015.
Mustion Linnan Kesäteatteri tarjoaa jälleen suuria tunteita,
virkistäviä elämyksiä sekä naurua ja kyyneitäkin!
www.culturehouse.fi
KOKKI
O
S PPA
M A T K A I L U lehti 1 • 2015
31
ONNISTUMISIA
TUUSULANJÄRVEN RANTAMAISEMISSA
Majatalo Onnela, Lottamuseo ja Ilmantorjuntamuseo ovat yhdistäneet voimansa ja
koonneet palveluistaan yrityksille ja vapaa-ajan ryhmille mielenkiintoisen paketin.
Tähän omaleimaiseen alueeseen kannattaa tutustua!
Majatalo Onnela
Onnelan suuri luonnonkaunis tontti rajoittuu Tuusulanjärveen
tarjoten vierailleen huikeat mahdollisuudet nauttia luonnonrauhasta sekä laadukkaista palveluista. Majoittuminen tasokkaissa huoneissa, makunautinnot ravintolassa, sekä erityylisiä
kokoontumistiloja – näistä on Onnela tehty. Lisätään vielä
TYHY-päiviinkin sopivat monipuoliset ohjelmapalvelut, iso
kota ja rantasaunojen pehmeät löylyt, niin kokonaiselämys on
valmis nautittavaksi.
Lottamuseo
Lottamuseo sijaitsee Tuusulan Rantatiellä Syvärannan tilalla.
Vuosina 1937–1944 Syvärannassa toimi Lottaopisto. Lotta
Hoppanian draamaopastus johdattaa museovierailijat vuoden
1943 Lottaopiston tunnelmiin. Draamaopastuksen aikana
lottaopettajatar kertoo Lotta Svärd -järjestön toiminnasta ja perehdyttää oppilaansa ilmavalvonnan perusteisiin. Oppitunnin
aikana käsitellään mm. sääoppia, lentokonetyyppitunnistusta ja
puhelinviestintää.
Ilmatorjuntamuseo
Ilmatorjuntamuseossa on kaksi suurta näyttelyhallia, 1700luvun alun sotilasvirkatalo, laaja ulkoalue sekä museokahvila
ja -myymälä. Tulikasteesta torjuntavoittoihin -näyttelyssä voi
mm. eläytyä lentokoneiden tunnistustyöhön ilmavalvontatornissa tai kokeilla raskaan 88 mm RMB ilmatorjuntatykin ammuksen painoa. Uutuutena on ilmatorjunnan vuonna 1941 alas
ampuman MiG-3 hävittäjän jäänteet. Ryhmät voivat tutustua
myös ilmatorjuntaohjuksen ammuntaan
simulaattorin avulla.
32
RETKI SUOMALAISEEN HISTORIAAN
Yhteistyössä Majatalo Onnela, Lottamuseo sekä Ilmantorjuntamuseo.
Toivotamme teidät tervetulleeksi kokemaan suomalaista historiaa ja
laadukkaita palveluita Tuusulanjärven rannalle, Rantatien sydämeen.
Paketti on muunneltavissa yrityksenne TYHY-päiväksi. Voitte peilata
Suomen historian onnistumisen kokemuksia oman yrityksenne menestystarinoihin. Esillä ovat suomalainen lottatoiminta ja mm. Helsingin ilmatorjuntavoitto vuonna 1944.
1. pv.
* Lounas Lottamuseon kanttiinissa
* Ilmavalvontakurssi -draamaopastus Lottamuseossa
* Päivällinen Onnelassa
* Majoittuminen ja iltasauna Onnelassa
2. pv.
* Aamiaisbuffet
* “Tulikasteesta torjuntavoittoon” – tutustuminen Ilmantorjuntamuseon
näyttelyyn
* Hernerokkalounas IT-museossa
Lisäpalvelut TYHY-pakettiin:
* Onnelan kokoustilat, ohjelmapalvelut ja rantasaunat
* Ohjussimulaattoriammuntaa Ilmantorjuntamuseossa
* Lottamuseon vaihtoehtoiset draamaopastukset
Pyydä tarjous Majatalo Onnelasta!
Rantatie 34, 04310 Tuusula
p. (09) 258 821
[email protected]
www.onnela.com
www.lottamuseo.fi
www.ilmatorjuntamuseo.fi
M A T K A I L U lehti 1 • 2015
33
Ahvenmaan saaristoreitit
P
ohjoinen Saaristoreitti kulkee maailman kauneimman,
pienten saarien ja luotojen
muodostaman saariston halki. Historiallinen kuningatar Kristiinan postitie
kulki Tukholmasta Pietariin. Pohjoinen
saaristolauttareitti alkaa Kustavin satamasta ja kulkee Brändön ja Kumlingen
kautta Vårdöhön.
Reitin varrella nähdään mm. Vårdön
kauniit kapteenintalot ja Bomarsundin
rauniot.
Eteläinen saaristoreitti vie kauniiseen
ja karuun Kökariin. Reitin varrella voi
tutustua Suomen pienimpiin kuntiin
Föglöhön ja Sottungaan. Saaristokunnista löytyy ihastuttavia mökkejä, vieraskoteja ja hotelleja.
Ryhmämatka
Ahvenanmaan saaristoon
A
NMA
A
N
E
AHV LAND
Å
Inspiroidu ja hae lisäinfoa matkapaketeistamme
www.alandsresor.fi tai tilaa uusi esitteemme!
34
5
201
Saaristoreitti 2 yötä
alkaen 172 € /henkilö
(kun ryhmässä vähintään 20 henkilöä)
Lue lisää www.alandsresor.fi/ryhmamatkat
mme
Palveleeksi!
m
suo
Puh. 018-28 040. www.alandsresor.fi
Hangon Casino vasemmalla ja Hangon kylpylä oikealla n. 1910.
Näyttely Hangon museossa
Teksti: Laura Lotta Andersson, vt. museonjohtaja, Hangon museo
Kuvat: Hangon museo
H
angon kaupunki on nuori, mutta niemen tärkeys on ollut huomattava varsinkin veneilijöille. Purjehdus tapahtui lähinnä rannikoita pitkin
ja Hankoniemen kohdalla oli hyvä odottaa suotuisia tuulia.
Hankoniemen merkitys kasvoi Ruotsin noustessa suurvallaksi 1500-luvun keskivaiheilta alkaen. Tästä kertovat myös kaiverrukset, jotka löytyvät Hauensuolen kahdelta kalliosaarelta.
Sinne ovat lähinnä aateliset hakkauttaneet vaakunoita ja tästä vieraskirjasta voi selvittää kuka kävi milloinkin Hangossa,
koska useimmiten vaakunoiden yhteydessä on nimi tai nimikirjaimet sekä vuosiluku.
Kun Hangon kaupunki oli perustettu 1874, aloitti myös kylpylä toimintansa muutaman vuoden päästä. Hangossa sai erilaisia kylpyjä ja suihkuja ja tänne kerääntyi kolmen kuukauden ajaksi kylpylävieraita Venäjää myöten ennen ensimmäistä
maailmansotaa. Sesongista 1914 oli tulossa paras koskaan,
mutta sodan alettua kylpylä tyhjeni. Vaikka kylpyläelämä oli
vilkasta 1930-luvulla, ei enää päästy samanlaisiin lukuihin ja
nykyään on enää Casino ja huvilat kertomassa tästä aikakaudesta.
www.hanko.fi
Näkökulmaa
Hangon
historiaan
Hangon museo | Nycanderinkatu 4 | www.hanko.fi
M A T K A I L U lehti 1 • 2015
35
Äitee – Minna Isojunno ja Aili Sanni Suvila-Nuutinen
Yksiöön en äitee ota
Kuvat Satu Mäkipuro
S
alon teatterissa sai ensi-iltansa 2015 tammikuussa
Sirkku Peltolan näytelmä Yksiöön en äitee ota.
Se on koskettava ja hieman absurdi komedia Ko-
näytökset
la 24.1. klo 19:00
(ensi-ilta)
pe 30.1. klo 19:00
la 31.1. klo 16:00
to 5.2. klo 19:00
pe 6.2. klo 19:00
su 8.2. klo 16:00
pe 13.2. klo 19:00
la 14.2. klo19:00
su 15.2. klo 16:00
pe 27.2. klo 19:00
la 28.2. klo 16:00
to 5.3. klo 19:00
pe 6.3. klo 19:00
su 8.3. klo 16:00
to 19.3. klo 19:00
pe 20.3. klo 19:00
la 28.3. klo16:00
su 29.3. klo 16:00
to 2.4. klo 19:00
la 4.4. klo 16:00
to 9.4. klo 19:00
la 11.4. klo 19:00
36
n
Yksiöö
n
e
ÄiTee
ota
Mar iankatu 3, 24100 Salo
Liput 22/20/18€, p. 02 7316055
toimisto@salonteatter i.com
w w w. s a l o n t e a t t e r i . f i
talan perheestä tai siitä, mitä siitä on jäljellä. Vaikka näytelmä on itsenäinen teos, on se jatkumo Suomen hevonen
-näytelmään. Näytelmän keskiössä ovat ylösnoussut Äitee,
entinen maatilan emäntä ja hänen eronnut tyttärensä Aili, joka on yhä työtön, entinen laitosompelija ja nykyään äitinsä
omaishoitaja.
Aili Kotala on nainen, jonka elämä on aina ollut elämistä
muille ja muiden ehdoilla. Salaa hän haaveilee rakkaudesta
ja kosketuksesta, vaikka elämä on ajanut hänet yksinäisyyteen, jossa ei kuitenkaan saa hetkenkään yksityisyyttä.
Suvun pientila on pakkohuutokaupattu ja Aili joutunut
muuttamaan keskustaan kunnan vuokrayksiöön. Hän joutuu
jakamaan eleettömän loukkonsa yhä hyvin elävän Äiteensä
kanssa. Vanha Äitee ja keski-ikäinen Aili elävät arkeaan kuin
vanha aviopari, yksiössä arvaa toisen ajatuksetkin. Kun betonikaton alla piipahtelee vieraisilla hyvinvoinnin kyydistä
tipahtaneita sukulaisia ja tuttavia, alkaa olla lämmin ja tiivis
tunnelma. Erilaisten ihmiskohtaloiden yhteensovittaminen
24 neliön yksiössä ei ole ihan mutkaton juttu.
Sirkku Peltolan teksteissä hahmot ovat hulvattomia ja
karikatyyrisiä, mutta samalla inhimillisen eläviä olentoja.
Näytelmä käsittelee verbaalisesti iloitellen ja hersyvän huumorin keinoin eri sukupolvien kohtaloita ja samalla ratkotaan niin pätkätyöläisen ongelmia kuin maahanmuuttajien
asemaa.
Käsikirjoitus: Sirkku Peltola, ohjaus: Tarja Hemminki.
Esitykset 24.1.-11.4.2015.
www.salonteatteri.fi
Nostalgiaa
Krapin kesäteatterissa
K
eski-Uudenmaan Teatteri - KUTin ja Krapin kesäteatterissa, Tuusulanjärven rannalla, nähdään ensi kesänä todellinen kansankomedia, kun Särkelä
itte saa ensi-iltansa perjantaina 5.6. Näytelmä kertoo Julius Särkelästä, joka haluaa päättää kaikesta kaiken. Suu on
messingillä, kun asiat rullaavat niin kuin mies mielii ja sanoo.
Mutta annas olla, jos joku on Särkelän tahtoa vastaan... Lavalla ja katsomossa koetaan nostalgisia tunteita, kun KUTin perustajajäseniin kuuluva näyttelijä Pertti Koivula palaa juurilleen astuessaan pääroolissa Julius Särkelän saappaisiin usean
vuoden tauon jälkeen! Näytelmän ohjaa Toni Wahlström ja
muissa rooleissa nähdään mm. Seppo Halttunen, Annaleena Sipilä, Susanna Roine, Johannes Korpijaakko ja Jari
Pahkin. KUT tarjoaa kulttuuria myös lapsille kun kesäkuussa
nähdään suuren suosion saavuttanut, Sven Nordqvistin kirjoihin perustuva lastennäytelmä Viiru muuttaa!
KUTin kesäkomediat, katettu katsomo ja Krapihovi Oyn
monipuoliset palvelut ovat olleet jokavuotisen kesäteatterimenestyksen perusta. Elämyksellisiä kesäpäiviä on vietetty
Krapin kesäteatterissa jo vuodesta 2000.
Lisätiedot www.kut.fi
Krapin kesäteatterissa 2015
suosittu Kansankomedia Särkelä itte.
Ensi-ilta 5.6. klo 19,
muut esitykset 8.6. – 2.8.
Ohjaus Toni Wahlström
Julius Särkelänä Pertti Koivula
Liput 30/26 €
KUT
Keski-Uudenmaan teatteri
Liput ja tiedustelut
Keski-Uudenmaan Teatterin toimisto
p. (09) 2735 4000
www.kut.fi / [email protected] / www.lippu.fi
M A T K A I L U lehti 1 • 2015
37
Aktiivinen
Teatterimuseo
Kuvat:
Ilona Kemppainen
Pukuhuone on rooliasujen
runsaudensarvi.
H
elsingistä, Kaapelitehtaan rosoisesta ympäristöstä, löytyy Suomen ainoa teatteriin erikoistunut museo. Kaapelilla sijaitsevat Teatterimuseon
tunnelmalliset näyttelytilat, arkisto sekä tiedontarvitsijoita
palveleva tutkijasali.
Teatterimuseon näyttelyissä tutustutaan teatteriin ja muihin
esittäviin taiteisiin. Kävijälle näyttelyt tarjoavat elämyksiä,
ilonpitoa, viihdettä ja oivalluksia. Itse tekeminen on keskeinen osa museovierailua. Tavoitteena on antaa lapsille ja aikuisille avaimia esittävien taiteiden ilmaisutapojen ymmärtämiseen.
Näyttelyt on suunniteltu niin, että kävijät voivat itse testata taitojaan teatterin eri osa-alueilla. Lukuisat kokeilupisteet
kertovat teatterin ammateista, esityksen tekemisestä ja esittämisestä havainnollisella ja kiinnostavalla tavalla. Ryhmät
voivat varata itselleen ohjatun työpajakäynnin tai opastuksen.
Avoinna olevat näyttelyt ja muu ohjelmisto sekä tarjolla
olevat työpajat ja opastukset esitellään www-sivuilla. Näyttelyinfosta voi aina kysyä lisää.
Etsitpä sitten tietoa teatterihistoriasta, puvuista tai lavastamisesta, halusitpa heittäytyä improon tai vaihtaa roolia, Teatterimuseo on juuri oikea paikka!
www. teatterimuseo.fi
38
Urheilumuseon pysyvässä näyttelyssä on mahdollista tutustua suomalaisen urheiluhistorian merkittävimpiin tapahtumiin kuten Helsingin olympialaisiin 1952.
Urheilua, musiikkia
ja elokuvaa
Urheilumuseossa
Henriikka Heikinheimo
N
iin urheilun, musiikin kuin elokuvienkin ystävien
kannattaa tänä vuonna suunnata Urheilumuseoon,
jossa avataan 7.3.2015 Tapio Rautavaaran 100-vuotisjuhlanäyttely Reissumies – Tapio Rautavaaran tarina. Rautavaara oli paitsi koko kansan tuntema reissumies ja rakastettu kestotähti, myös kansainvälisissä arvokisoissa menestynyt
urheilija. Hänet muistetaan keihäänheiton olympiakultamitalistina ja MM-tason jousiampujana. Laulelman mestariksi
kuvailtu Rautavaara ehti esiintyä uransa aikana myös yli 20
elokuvassa. Näyttelyssä tutustutaan Rautavaaraan niin urheilijana, laulajana kuin näyttelijänäkin, ja sitä elävöittävät esineet, valokuvat ja filmit.
Reissumies-näyttelyn lisäksi Urheilumuseossa on mahdollista tutustua pysyvään näyttelyyn, jossa perehdytään suomalaisen urheiluhistorian merkittävimpiin tapahtumiin ja ilmiöihin. Näyttelystä löytyvät esimerkiksi Matti Nykäsen mitalikokoelma sekä juoksijalegenda Paavo Nurmen kuuluisa kullattu
piikkari.
Vuosi 2015 on Helsingin Olympiastadionilla sijaitsevan Urheilumuseon viimeinen toimintavuosi ennen stadionin perusparannusta. Parannuksen myötä museo saa käyttöönsä lisää
näyttelytilaa ja perusnäyttely uusitaan täydellisesti. Uudistunut Urheilumuseo avaa ovensa yleisölle taas vuonna 2019.
www.urheilumuseo.fi
M A T K A I L U lehti 1 • 2015
39
Näkymä Taidekoti Kirpilän juhlaolohuoneesta. Kuva: Heikki Tuuli/Suomen Kulttuurirahasto
Taidekoti Kirpilä –
taiteen ystävien keidas
keskellä Helsinkiä
F
unkistalon ylimmässä kerroksessa on nautittu suomalaisesta taiteesta ja levollisesta tunnelmasta jo yli 20
vuoden ajan.
Lääketieteen lisensiaatti Juhani Kirpilän (1931–1988) entinen koti Pohjoisella Hesperiankadulla avattiin yleisölle kesäkuussa 1992. Tyylikkäässä töölöläishuoneistossa esitellään
helsinkiläisen reumalääkäri-taiteenkerääjän elämää ja hienoa
taidekokoelmaa, joka siirtyi testamenttilahjoituksena Suomen
Kulttuurirahastolle. Juhani Kirpilän nimikkorahasto ylläpitää
taidekodin toimintaa ja myös jakaa vuosittain apurahoja taiteilijoille ja taiteen tutkijoille.
Suomalaista taidetta ainutlaatuisessa kotimiljöössä
Helsingin Töölön kattojen tasalla.
Avoinna ke 14–18 ja su 12–16.
Yleisöopastukset ke 14.30 ja su 12.30.
Vapaa pääsy. Ryhmät myös tilauksesta (60/75 €).
POHJOINEN HESPERIANKATU 7, 00260 HELSINKI
(09) 494 436 • www.taidekotikirpila.fi
40
Yksi taidekokoelman
helmistä: Helene
Schjerfbeckin; Sepän
tytär vuodelta 1928.
Kuva: Rauno Träskelin/Suomen Kulttuurirahasto.
Juhani Kirpilän keräämä taidekokoelma häkellyttää runsaudellaan ja monipuolisuudellaan, mikä kertoo myös kerääjän
tavasta tehdä hankinnat omia mieltymyksiään seuraten ilman
asiantuntijoiden apua. Taidekodin helmiin kuuluvat kultakauden taiteilijoiden – mm. Akseli Gallen-Kallela, Pekka Halonen, Eero Järnefelt, Helene Schjerfbeck ja Maria Wiik – suomalaiskansalliset maisemat ja muotokuvat, ekspressionistiryhmien alkuvoimaiset työt, Prisma-ryhmän pastellinsävyiset
maalaukset sekä laaja boheemitaiteilija Åke Mattaksen rujonkauniiden teosten kokoelma.
Vierailu Taidekoti Kirpilässä on elämys, jota muistellaan
pitkään vielä jälkeenpäin. Viehättävä kodikkuus, ikkunoista avautuvat kaupunkimaisemat – ja ennen kaikkea sadat
innoittavat taideteokset tekevät lähtemättömän vaikutuksen
kävijään. Juhani Kirpilä piti tärkeänä suomalaisten taideharrastusten edistämistä. Hänen toiveensa mukaisesti Taidekoti
Kirpilästä on tullut paikka, jossa ihmiset voivat kokea jotain
ainutlaatuista – nousta arjen yläpuolelle taiteen ympäröiminä.
www.taidekotikirpila.fi
Gogol –trilogian jatkoa
Ryhmäteatterissa
G
ogol –trilogian ensimmäinen
osa
Päällystakki esitettiin Ryhmäteatterissa 2009
täysille saleille, ja jatkoa on
odotettu siitä asti. Trilogian
toinen osa Mielipuolen päiväkirja perustuu vapaasti Nikolai Gogolin kertomuksiin
Nenä ja Hullun päiväkirja ja
se saa ensi-iltansa 9.2.2015.
Näytelmän ovat kirjoittaneen
monesta kotimaisesta kantaesityksestä tuttu parivaljakko
Esa Leskinen ja Sami Keski-Vähälä. Leskinen myös
ohjaa esityksen. Rooleissa
nähdään kotimaisen komedian ja draaman kovat ammattilaiset Vesa Vierikko,
Minna Suuronen, Robin
Svartström ja Taisto Oksanen. Näyttelijä Vesa Vierikko viettää näytelmän myötä
35- vuotista taiteilijajuhlaa.
Ryhmäteatterin Mielipuolen päiväkirja on tragikomedia arvostetuksi ja rakastetuksi tulemisen kaipuusta
maailmassa, jossa ihmisen
koko elämä tuntuu muuttu-
ohjaus:
ESA LESKINEN
rooleissa:
VESA VIERIKKO
ROBIN SVARTSTRÖM
MINNA SUURONEN
TAISTO OKSANEN
neen ulkoapäin mitattavaksi
suoritukseksi. Ryhmäteatterista kerrotaan, että esitykset
ovat loppuunvarattuja maaliskuun puoleen väliin saakka. Esitykset jatkuvat 9.5.
saakka.
www.ryhmateatteri.fi
ESA LESKINEN & SAMI KESKI-VÄHÄLÄ
MIELIPUOLEN
PÄIVÄKI RJA
ENSI-ILTA 12.2.2015
LIPUT ALKAEN 18,50€
(09) 718 622 WWW.RYHMATEATTERI.FI
Suomen Pankin
rahamuseo
Kiehtova retki
rahan maailmaan
Avoinna
ti–pe 11–17
la–su 11–16
Snellmaninkatu 2
puh. 010 19 5702
www.rahamuseo.fi
M A T K A I L U lehti 1 • 2015
41
Teatteri Vantaan Kuningaskalastajan tarina jatkuu
Anne Nielsen
K
uningaskalastaja näytelmää harjoiteltiin tiiviisti ohjaaja Taneli Mäkelän johdolla. Mukana rooleissa on
Seppo Maijala, Ilkka Heiskanen ja allekirjoittanut.
Teatteriesitys valmistuu aina monien vaiheiden kautta. Otan
Kipinöivää
brittihuumoria
KUNINGASKALASTAJA
Esityksiä 7.2.–11.3.
Kirjoittanut: William
Douglas Home
Suomennos: Terttu Savola
Ohjaus: Taneli Mäkelä
Näyttelijät: Seppo Maijala,
Ilkka Heiskanen ja Anne Nielsen
Kesto: 2h, sis. väliajan
Liput: 27/25€
Oikeudet: Näytelmäkulma-Nordic Drama corner Oy
Teatteri Vantaa, Silkkisali
Tikkurilantie 44, 01300 Vantaa puh. 09 836 1919
www.teatterivantaa.fi www.netticket.fi
42
esimerkiksi muutamia tilanteita. Minun roolihahmoni on vahva aristokraattinen leskirouva, joka poikkeaa vanhan heilansa Sir Cecilin luo viidenkymmenen vuoden jälkeen. Eräässä harjoituksessa olin menettänyt ääneni ja puhuin flunssani
vuoksi erittäin matalalla äänellä - niin löytyi juuri se oikea
tapa puhua. Huvittavaa oli myös hattuni kohtalo. Puvustaja
Marjukka Larsson oli luonut minulle uskomattoman komean,
täydellisen mustan hatun. Ikävä kyllä se peitti kasvoni eikä
niistä näkynyt mitään. Luomus oli upea ja pukusuunnittelijalle tärkeä, mutta kompromisseja on pakko tehdä. Joten nyt
kannan komeutta vain alun esittäytymisen ajan ja hatun riisumisesta tehdään numero.
Työryhmämme oli kultainen, ahkera ja tulinen. Tunteiden
paloa ja elämän säröä löytyi myös esitykseemme. Vuosikymmeniä sitten koettu ja haudattu rakkaussuhde saa roolihahmokolmikon mylläämään perusteellisesti elämänsä. Kuka rakastaa ja ketä? Suommeko toisillemme rakkauden? Komedian keinoin pystytään välittämään riipaisevia tunteita ja nauru
on puhdistavaa. Tämän olemme nyt moneen kertaan kokeneet
yhdessä yleisön kanssa.
Ensi-iltamme meni hienosti ja tunnelma oli helpottunut ja
onnellinen. Nyt takanamme on parikymmentä loppuunmyytyä esitystä. On ollut ihanaa kuulla niin paljon naurua ja aistia
ihmisten tuntevan ja kuuntelevan esitystä. Esityksiä Silkkisalissa ajalla 7.2.–11.3.
www.teatterivantaa.fi
Tuliset tenorit
Janakkalassa
J
anakkalan Musiikkipäivien 25- vuostisjuhlavuoden
konserttisarja alkaa sunnuntaina 8.3. kirkkokonsertilla
”Kun tuuli kääntyy” Janakkalan Pyhän Laurin kirkossa. Konsertti tulee poikkeamaan totutusta, sillä siinä vuorottelevat musiikki ja teksti. Sopraano Pia Freundin sekä vokaaliyhtye Piaceren libretot sekä puhe tulee olemaan toimittaja
Johanna Korhosen käsialaa. Hän esittää myös bulgarialaista
kurkkulaulua. Puhe polveilee musiikin joukossa ja ne täydentävät toisiaan nivoutuen yhteen. Historiallinen aika, hyvä ja
paha, peilautuu aina tähän päivään asti. Piacere-yhtyettä johtaa Taina-Maaria Rautasuo, mukana Päivi Severeide, harppu.
Konsertissa esiintyy myös Eero Palviainen, luuttu.
Yhdistyksen 25-vuotisjuhlavastaanotto ja -konsertti on
Kiipulassa keskiviikkona 11.3. – Tässä konsertissa esiintyvät Christa Vänskä, laulu ja Saila Märkjärvi, piano. Näiltä
nuorilta hämeenlinnalaistaiteilijoilta on luvassa viihteellinen,
pop/jazz-henkinen konsertti. Christa opiskelee Sibelius-Akatemiassa ja Saila toimii pianonsoiton opettajana, joten taitoa
löytyy. Duo on tehnyt loistavaa yhteistyötä.
Perjantaina 13.3. on yhdistyksen ”suurkonsertti”, jossa
esiintyvät ”Rakkaudella – Tuliset tenorit”. He ovat Pentti
Hietanen, Tomi Metsäketo ja Tero Harjunniemi. Konsertin
teemana ovat rakkauslaulut kaikista rakkauden vaiheista, alkuhuumasta alkaen, mutta sydänsuruiltakaan ei vältytä. Ohjelmistossa on ikivihreitä klassikoita, jos vieraampiakin kappaleita, joita tenorit tulkitsevat yhdessä ja erikseen. Hietanen
on laulanut niin oopperassa kuin musikaaleissa sekä levyttänyt viihde- ja rock-musiikkia.
Tomi Metsäketo tunnetaan italialaistyyppisistä iskelmistä ja
serenadeista. Samoin upeasta äänestään tunnettu Tero Harjunniemi vaikuttaa Tampereen ooppera- ja teatterimaailmassa.
Tenoreita säestää heidän oma huippuorkesterinsa. Konsertti
järjestetään Liikuntahallissa Turengissa.
”Iloiset laulukarnevaalit” pyörähtävät käyntiin lauantaina
14.3. iltapäivällä liikuntahallilla. ”Kuule kuinka laulu raikaa,
laulussa on paljon taikaa!” kutsuvat Satu Sopanen ja riemukas Tuttiorkesteri koko perhettä laulamaan ihania, rakastettuja lastenlauluja.
www.janakkalanmusiikkipaivat.com
25 v juhlat 8.-15.3.2015
M A T K A I L U lehti 1 • 2015
43
Urajärven kartano. Juha Toivio
Interiöörejä ja ihmiskohtaloita
eri aikakausilta
K
artanokohteet, Alikartano, Urajärven kartano ja
Louhisaari, tarjoavat kävijöilleen paljon kiinnostavaa nähtävää Kansallismuseon kartanomuseoissa.
Tee löytöretki
kartano- ja
kotimuseoihin!
Arkkitehtuurin hienouksia eri aikakausilta, jännittäviä tarinoita sukujen ja
merkkihenkilöiden vaiheista.
H V I T T R Ä S K , Kirkkonummi
TA M M I N I E M I , Helsinki
A L I K A R TA N O , Mäntsälä
U R A J Ä R V E N K A R TA N O , Asikkala
LO U H I S A A R I , Askainen
Lisätiedot ja avoinnaoloajat
W W W. K A N S A L L I S M U S E O. F I
44
Nordenskiöld-suvun koti, Alikartano, sijaitsee Mäntsälässä, varttitunnin matkan päässä Lahden moottoritieltä. Museo
esittelee suvun tiedemiesten saavutuksia, ja kartanon helmi on
sen kaksikerroksinen sali lehtereineen. Tulevana kesänä Alikartanossa on mahdollista tutustua myös lähiseudun kuvataiteilijoiden näyttelyyn sekä kuulla mm. Nordenskiöld-suvun
historiasta Tapaa tutkija -opastuksilla.
Asikkalan Urajärven kartano hehkuu upeissa väreissä pari vuotta sitten tehdyn peruskorjauksen jäljiltä. Kesän ohjelmaan kuuluu mm. Kartanoteatterin ”Valkea kuin uni” -näytelmä, teemaopastuksia sekä erilaisia musiikki- ja kulttuuritapahtumia.
Fleming- ja Mannerheim-sukujen Louhisaari Askaisissa
uudistuu entistä kattavammaksi museokeskukseksi. Kartanon ainutlaatuisia kattomaalauksia konservoidaan ja niitä
esitellään mm. loppukesästä avoimien ovien päivänä. Louhisaareen on myös rakentumassa hyötypuutarha, ja puutarhapäivänä 14.6. kartanolla on aiheeseen liittyviä opastuksia
ja ohjelmaa.
www.kansallismuseo.fi
Palava kaupunki esityksessä: Suvi Isotalo, Sinikka Sokka, Reetta Ristimäki, Kari Hevossaari. Kuva: Mikko Mäntyniemi
Palava kaupunki
T
eatteri Avoimissa Ovissa tulee 10.2. ensi-iltaan Palava kaupunki – jatkosodan helsinkiläisiä. Esitys on
musiikillinen ja draamallinen syväsukellus sota-ajan
tunteisiin. Menetys ja kaipaus, ikävä ja ilo ovat meidän yhteinen perintömme. Sirpa Kähkösen teksti ja Anna-Mari Kähärän sävellykset luovat pienoismusikaalin 1944 Helsingistä.
Esitys on kollaasi, alati tunnelmiaan ja näkökulmiaan vaihtava tarinoiden kaleidoskooppi. Se vyöryttää katsojan eteen
fragmentaarisia viipaleita todellisuudesta aikana, jolloin Helsinki eli suuren valomerkin aikaa. Jokainen hetki saattoi olla
viimeinen.
Esityksen ohjaa Taru Mäkelä ja näyttämöllä nähdään Sinikka Sokka, Reetta Ristimäki, Suvi Isotalo ja Kari Hevossaari.
Keskiössä eivät ole pelkästään tapahtumat ja ihmiskohtalot,
vaan niiden sukupolvien päähän vaikuttavat tunnekokemukset. Palava kaupunki keskittyy sotilaiden perheisiin; vaimoihin, lapsiin ja vanhempiin. Nyt on aika käsitellä aikoinaan pakon edessä vaietut tunteet ja tuoda rauhan ajan ihmisten tietoisuuteen, että poikkeusolosuhteissakin ihminen pyrkii elämään
mahdollisimman normaalia elämää ja huolehtimaan lähimmäisistään. Sekä nauramaan ja rakastamaan. Palava kaupunki
on helppo katsoa ja vaikea unohtaa.
M A T K A I L U lehti 1 • 2015
45
Tampereelle historiaa
kunnioittava Signaali
Teksti ja kuva Aino Rimppi
S
ignaali-valoteos on syttynyt Solo Sokos Hotel Torniin Tampereella. Valoa Design Oy:n toimitusjohtaja Roope Siirainen vastaa teoksesta, jota on suunniteltu ja kehitelty parisen vuotta.
Signaali-niminen valoteos ympäröi 88 metriä korkean hotellirakennuksen. Myös rakennuksen julkisivun oikeanpuoleinen reuna valaistaan. Valoteos kiinnittää huomion korkeaan, hiilentummaan rakennukseen entistä enemmän, mutta se
myös kunnioittaa Tampereen kaupungin historiaa.
- Valolla on aina ollut keskeinen osa Tampereen historiassa. Syttyihän Pohjoismaiden ensimmäinen sähköpamppu
nimenomaisesti Tampereella Finlaysonin tehtaalla vuonna
1882. Koska jo hotellimme on kunnianosoitus Tampereelle,
46
halusimme kunnioittaa kaupungin historiaa myös tuomalla
valoteoksen osaksi hotellia ja valaisemaan tamperelaisten arkea, kertoo Solo Sokos Hotel Torni Tampereen hotellinjohtaja
Mikko Kankaanpää.
Valoteos ilakoi vuodenaikoja imitoiden ja niiden mukaan
eri väreissä iltaisin klo 17 -22. Valoteoksen nimi Signaali tarkoitta opastetta rautateillä, joten myös sen nimi kertaa historiaa – Solo Sokos Hotel Torni Tampereen sijaintia entisten
veturitallien kyljessä.
Solo Sokos Hotel Torni Tampereen kiinteistön omistaa Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elo. Matkailussa 5/14 julkaistiin hotellista artikkeli.
www.sokoshotels.fi
Gösta ja Paul
Serlachiuksen ja Sinebrychoffin
kokoelmat kohtaavat
N
äyttelyssä Gösta Serlachiuksen kokoelmien vanhat
mestarit käyvät vuoropuhelua toisen intohimoisen
taiteenkerääjän, Paul Sinebrychoffin teosten kanssa. Teoksia lähestytään tarinoin, joita on löydetty teosten hankintahistoriasta, keräilijän teoksiin liittyvistä ajatuksista ja teosten merkityksestä kokoelmassa.
myöhemmin, Sinebrychoffin taidemuseo Helsingissä tuo heidän keräämänsä teoksetkin yhteen. Näyttely on avoinna 6.2.–
3.5.2015 Sinebrychoffin taidemuseossa.
www.siff.fi
Tunsivatko keräilijät toisensa?
Vuorineuvos Gösta Serlachiuksen (1876–1942) taidekokoelman pääpaino on Suomen kultakauden taiteessa, mutta se sisältää myös ainutlaatuisen kokoelman vanhaa eurooppalaista
taidetta. Serlachius perusti vuonna 1933 nimeään kantavan
taidesäätiön, jonka tehtävinä oli ylläpitää sille lahjoitettua taidekokoelmaa ja rakentaa taidemuseo Mänttään. Hanke kariutui vuorineuvoksen kuolemaan, mutta osa Joenniemen kartanosta avattiin taidemuseona 1945.
Kauppaneuvos Paul Sinebrychoff (1859–1917) aloitti taiteenkeräilyn 1880-luvulla keräämällä ruotsalaisia 1600
–1700-lukujen muotokuvia, miniatyyrejä, pastellimaalauksia.
Vuosikymmenten kuluessa Paul ja Fanny Sinebrychoff keräsivät huomattavan taidekokoelman, joka siirtyi Suomen valtiolle testamenttilahjoituksena 1921.
Ei olisi ihme, jos Gösta ja Paul olisivat olleet toisilleen tuttuja, olihan heillä sama intohimon kohde. Nyt, yli sata vuotta
Gösta
Serlachiuksen
rintakuva,
Mänttä.
Kokoelma
K-E Lindblad.
Serlachiuksen ja Sinebrychoffin kokoelmat kohtaavat, 3.5. asti
Veistoksellisen kaunis, 19.4. asti
11.2. klo18 FT Kirsi Eskelinen | Gösta Serlachius taiteenkeräilijänä
14.2. Ystävänpäivänä kaksi lippua yhden hinnalla!
klo 14 opastus näyttelyyn Gösta ja Paul
klo 15 luento ”Rakkaudesta taiteeseen – Paulin ja Fannyn tarina”
klo 16 konsertti Empiresalissa
18.2. klo 18 FM Reetta Kuojärvi-Närhi | Paul Sinebrychoff taiteenkeräilijänä
Fanny Grahn (1862-1921) ja Paul Sinebrychoff (1859-1917)
kihlajaiskuva 1883. Valokuva Johannes Jaeger. Tukholma. Sinebrychoffin taidemuseo, Kansallisgalleria.
SINEBRYCHOFFIN TAIDEMUSEO
Bulevardi 40 | Opastus lauantaisin klo 14 | 12–10 €, alle 18-v. ilm.
www.sinebrychoffintaidemuseo.fi
M A T K A I L U lehti 1 • 2015
47
Kotimainen komediaklassikko ja kantaesitys
Särkelä itte Lahden
kaupunginteatterissa
S
ärkelä itte aloitti kevään
ensi-illat 24.1.2015. Ilmari Turjan komedia vuodelta 1944 on yksi Suomen esitetyimmistä näytelmistä. Se kertoo itseriittoisesta tehtaanjohtajasta Julius
Särkelästä, joka on sympaattinen
jörrikkä, kateellinen ja itsepäinen
tiilitehtaanomistaja. Kovalla työllä
asemansa saavuttanut tehtaanjohtaja
pitää itsepäisesti kiinni ajatuksistaan
ja päätöksistään niin tehtaalla kuin
kotonakin. Ohjaajana vierailee Jussi
Helminen. Lahden kaupunginteatterin näyttelijäensemble puolestaan saa
vahvistusta vierailevista näyttelijöistä Taisto Reimaluoto ja Satu Säävälä.
Kaksi naista ja meri on Pipsa
Longan dramatisointi Tove Janssonin
elämäkerrallisia aineksia sisältävästä
romaanista Rent Spel (1989). Lämmin rakkaustarina ehtymättömästä
uteliaisuudesta ja elämänilosta kertoo seitsemänkymppisistä taiteilijoista, Jonna ja Mari. He jakavat työnsä,
elämänsä ja saaren meren keskellä.
Ohjaus Saana Lavaste. Kantaesityksen ensi-ilta oli 28.1. Näyttelijä Eeva-Kirsti Komulainen juhlii 35-vuotis taiteilijajuhlaansa esityksellä
8.3.2015.
Lisätietoja
www.lahdenkaupunginteatteri.fi
Särkelä itte. Kuva Tarmo Valmela.
Kaksi naista ja meri. Kuva Lauri Rotko.
Ilmari Turja
Ebb & Fosse – Kander – Ebb
Suomalainen komediaklassikko
itseriittoisesta tehtaanjohtajasta
Rikollisen hyvä showmusikaali
tähteydestä ja kilpailusta
Rouhea komedia katsastusreissusta
ja isäksi tulemisesta
Ohjaus Jussi Helminen
Ohjaus Miika Muranen
Ohjaus Heikki Kujanpää
SÄRKELÄ ITTE
CHICAGO
Joni Skiftesvik
KATSASTUS
Ryhmämyynti (03) 752 6000 / Lippumyymälä 0600 30 5757 (1,53 €/min+pvm) / www.lahdenkaupunginteatteri.fi / www.lippu.fi
48
Vieno
Elomaa
– Kuusankosken
pariisitar
Vieno Elomaa, Puutarhastani, 1974,
öljy kankaalle. Kuva: Pirkko Porkka
K
uusankosken Voikkaalta maailmalle ponnistanut taidemaalari ja taidegraafikko Vieno Elomaa
(1909–1994) eli värikkään ja kansainvälisen elämän aikana, jolloin vain harvoilla oli mahdollisuus lähteä
ulkomaille. Vanhempiensa vaatimuksesta ensin sairaanhoitajaksi opiskellut ja sairaanhoitajana työskennellyt Elomaa
aloitti taideopintonsa Vapaassa Taidekoulussa vuonna 1947.
Pari vuotta myöhemmin Elomaa suuntasi Pariisiin syventämään opintojaan L’Académie de la Grande Chaumièressä
ja André Lhoten akatemiassa. Värigrafiikan menetelmiä hän
opiskeli maineikkaassa Atelier 17:ssä Stanley William Hayterin oppilaana.
Elomaa piti Pariisin kotiaan tukikohtana parikymmentä
vuotta. Kesät hän vietti yleensä lapsuudenkodissaan Voikkaan Mattilassa, jonne hän saapui aina omenapuiden kukkiessa. Kukkivat puut suorastaan vaativat tulla maalatuiksi;
omenapuista tulikin usein toistuva aihe Elomaan tuotannossa. Syksyt ja talvet taiteilija vietti useimmiten Ranskassa tai
Espanjassa. Elomaa matkusteli myös kaukomaille, kuten
Meksikoon, Kiinaan tai Kongoon, jossa hän myös työskenteli sairaanhoitajana. Kaikkialta syntyi lehtiöittäin luonnoksia, joiden pohjalta taiteilija maalasi värikylläisiä, tyyliltään
pelkistettyjä ja tyyliteltyjä maalauksia näkymistä kaduilla ja
luonnossa sekä ihmisistä askareissaan.
Kouvolan taidemuseo Poikilo järjestää 12.2.–12.4.2015
tämän paikallisen kosmopoliitin koko museon täyttävän
näyttelyn. Esillä olevat teokset ovat pääsääntöisesti yksityisten ihmisten kokoelmista.
M A T K A I L U lehti 1 • 2015
49
Pato on noin 87 metriä pitkä ja korkeimmillaan noin 10 metriä korkea. Sen rakentamiseen on kulunut betonia noin 550 kuutiometriä ja betoniterästä noin 55 tonnia. Määrät kuulostavat hurjilta, mutta hyvän suunnittelutyön ansiosta patoa ei juurikaan
maisemassa edes huomaa.
Verlan uusi historiapolku avataan 2015
Pahvitehdas – kylän sydän
M
aailmanperintökohde
Verlan vanha pahvitehdasmiljöö Pohjois-Kymenlaaksossa, Verlankosken äärellä on
ainutlaatuinen nähtävyys n. 30 km Kouvolan keskustasta. Tehdas on ollut kylän
sydän 1870-luvulta lähtien, ensin toimivana tehtaana ja vuodesta 1972 alkaen
tehdasmuseona. Unescon maailmanperintöluetteloon Verlan tehdaskokonaisuus hyväksyttiin 1996.
Verlassa saa kokea metsäteollisuuden
historian varhaisvaiheet elävänä kokonaisuutena: hyvin alkuperäisenä säilyneet tehdasrakennukset koneineen ja
tehdasaluetta ympäröivä työväen asuinalue sekä Verlankoski voimalaitoksineen.
Verlassa on parin viime vuoden aikana toteutettu suuri rakennushanke maailmanperintökohteen säilymisen turvaamiseksi. Suojaseinän rakentaminen
vesistön ja tehtaan väliin on tehtaan ja
tehdasmuseon historian suurin investointihanke.
Veden äärellä
Suoraa koskivoimaa hyödyntäneet puuhiomon ja pahvitehtaan koneet edellyttivät, että tehdas oli rakennettava virtaavan veden välittömään läheisyyteen.
Tehdas oli toimiessaan kostea paikka,
50
siitä pitivät huolen eri työvaiheissa käytetyn veden valuminen ja roiskuminen.
Vesi - toiminnan
edellytyksestä maailmanperinnön uhkaajaksi
Tehdasrakennuksen veteen rajoittuvasta
sijainnasta tuli ongelma vasta myöhemmin. Pian tuotannon päättymisen jälkeen vanha tehdas museoitiin ja rakennusten ja esineistön säilyvyyteen alettiin kiinnittää uudella tavalla huomiota,
maailmanperintökohteeksi nimeämisen
jälkeen entistä enemmän. Tehtaaseen
vuotava ja tulviva vesi sekä korkea ilmankosteus todettiin yhdeksi kohteen
säilymistä vakavimmin uhkaavaksi tekijäksi.
Suojaseinä ratkaisu
ongelmiin
Vuonna 2007 kohteen omistaja UPM
Kymmene Oyj ja Verlan vesivoimalaitokset omistava KSS Energia Oy käynnistivät projektin, jonka tavoitteena oli
löytää ratkaisu kestämättömäksi tunnustettujen kanavaan liittyvien riskitekijöiden poistamiseksi. Eri selvitys- ja
suunnitteluvaiheiden jälkeen UPM ja
KSS esittivät vesimassat tehtaasta erottavan pitkittäispadon eli suojaseinän
rakentamisesta koskeen. Vapaasti seisovan patorakenteen eduksi katsottiin,
että se voitiin toteuttaa irrallaan tehtaan
historiallisista rakenteista.
Uusi tapa tutustua
tehtaaseen: historiapolku
Arkkitehtisuunnittelun (Teiju Autio,
Noon Arkkitehdit Oy) myötä suojaseinä sai merkittävää lisäarvoa suunnitelmasta, jossa padon ja tehtaan välinen
tila suunniteltiin yleisölle avoimeksi
esittelytilaksi ja kulkureitiksi. Tämä
välitila tarjoaa uuden näkövinkkelin
historialliseen tehdaskokonaisuuteen
ja mahdollistaa koskialueen, voimalaitosten ja vesivoimankäytön esittelyn kiinnostavalla tavalla. Idea jalostui
edelleen ja keväällä 2015 Verlassa avataan yleisölle uusi ’historiapolku’, jossa pääsee niin opastetuilla kierroksilla kuin omatoimisestikin tutustumaan
Verlan historiaan maailmanperintöalueella. Historiapolulla esitellään tehtaan
ulkoalueiden tuotannonaikaisia toimintoja ja kerrotaan alueen historiasta laajemminkin.
Verlankoski mahdollisti aikoinaan
puuhiomon ja pahvitehtaan ja siten
koko Verlan kylän synnyn. Nyt koski,
vaikkakin täysin valjastettuna, pääsee
uudella tavalla koettavaksi.
Näytelmästä Raja: Kuka se on opettajaansa lätkässä? (Marja
Sundgren, Ville-Veikko Valtanen ja Matleena Mannerto)
Itä-Suomen
ilopilleri ihastuttaa
V
arkauden Teatterin kevään ehdoton tapaus on
Riikka Pulkkisen koskettava Raja. Näytelmä kysyy mikä on sallittua, kun motiivina on rakkaus?
Riitta Pasasen ohjaus tulee ensi-iltaan 31.1.15. Näytelmän
musiikin on säveltänyt Pekka Löhönen.
Koko perheen riemua tarjoamme 11.4.15 alkaen, kun Timo
Parvelan Ella ja presidentti saa ensi-iltansa. Näytelmästä on
keväällä tarjolla useita luokkaretkinäytöksiä.
Riemastuttava musiikkinäytelmä ja siivousbisnestä
Paul Ankan ihanan musiikin tahdittama Mistä rakkaus alkaa? on lunastanut kaikki odotukset ja enemmän. Romanttisen musiikkikomedian tähtenä loistaa varmalla otteellaan tangokuningas Petri Hervanto.
Siivoton juttu on komedia, joka alkaa Pelastusarmeijan leipäjonosta. Ja vaikka matka sieltä Mersun takapenkille on pitkä, päättävät kaverukset Rane ja Kokki yrittää. Hyvä pojat!
Lisätietoja: www.varkaudenteatteri.fi
M A T K A I L U lehti 1 • 2015
51
Oliko Anjalan kartanon
tarina tässä?
K
uten varmasti kaikki viime vuosien museotapahtumia seuranneet ovat saaneet lukea, on Museovirasto luopunut lukuisista suomalaista kulttuuriperintöä
edustavista kohteistaan listaten ne ei-strategisiksi. Näiden
joukossa on Anjalan kartano, jolla on merkittävä rooli Suomen historiassa Kustaan sodan tapahtumien ja Anjalan valan
tapahtumapaikkana.
Museovirasto luovutti kartanon Senaattikiinteistöille vuonna 2014 ja siirsi kartanon kalusteet varastoihinsa. Ankkapurhan alueen kulttuuriperintöä vaalivan Ankkapurhan kulttuu-
Ankkapurha
hurmaava sekoitus historiaa ja tulevaisuutta!
Kesällä 2015 Anjalan kartano tammikujineen ja puistoineen herää jälleen henkiin! Kustaan sodan kansantarinoista
kertova näyttely avautuu elokuussa, samanaikaisesti Kustaan
sota 1788-1790 kansanoopperan ensi-illan kanssa. Kartanon
puistossa nautitaan näytösten lisäksi illallista Kuninkaan
pidoissa.
Järjestämme myös opastettuja tarina- ja historiakierroksia
ryhmille tilauksesta. Kierroksen jälkeen voi nauttia makuelämyksiä joko ravintolassamme Ankkapurhan Helmessä tai
Makasiinikahvilassa.
Tiedustelut ja varaukset:
Ankkapurhan kulttuurisäätiö /
Nuorisokeskus Anjala
puh. 020 611 6201
[email protected]
www.nuorisokeskusanjala.fi
52
risäätiön pihapiiriin jäi vain tyhjä kartano puhuttelevine ikkunarivistöineen. Väkisinkin alueen toimijoiden mustenevissa
mielissä velloi ajatus: ”Oliko kartanon tarina tässä?”. Kunnes
tajuttiin, että kartanon tarinathan eivät ole edes päässeet kuuluviin!
Museouransa kartano aloitti 1950-luvulla maakuntamuseona, jonka esineistö kerättiin lähiseudun asukkailta. Museoviraston ottaessa museotoiminnan haltuunsa kartano kalustettiin herraskartanon asuun. Kartanon perustanut suku ja siellä
tapahtuneet historialliset tapahtumat jäivät sivurooliin. Entä
upean miljöön vaikutus paikalliseen kulttuuriin ja ihmisten
elämään? Onko romanttinen puisto synnyttänyt paikallisia
rakkaustarinoita?
Vuonna 2014 Ankkapurhan kulttuurisäätiö alkoi kerätä kartanon tarinoita 1900-luvulta. Varhaisemmat historian tapahtumat ovat melko hyvin löydettävissä, mutta lähempää meidän
aikojamme puuttui aikajanalta pätkä. Tulevana kesänä 2015
säätiö avaa vuosien tauon jälkeen kartanon ovet yleisölle ja
kertoo sen tarinoita näyttelyin ja opastuksin. Koska kartanon
tulevaisuus on yhä epävarma sen ollessa ei-strategisten kohteiden myyntilistalla, on tämän arvokkaasti vanhenevan kartanon aika saada mahdollisuus puhutella kävijöitä tarinoillaan.
Taidetta ja 50-luvun
nostalgiaa Lustossa
S
uomen Metsämuseo Luston vuoden 2015 näyttelykausi tarjoaa kävijöille mielenkiintoisen kattauksen
uusia erikoisnäyttelyitä Punkaharjulla.
Maat, metsät, tehtaat
Muistatko vielä sotien jälkeisen jälleenrakennuksen ajan?
Suomi toipui sodasta, maa vaurastui ja alkoi hitaasti uudistua. Maat, metsät, tehtaat -näyttely kertoo suomalaisen yhteiskunnan muutoksista arjen, kodin, koulunkäynnin ja työnteon
näkökulmista 1940-luvun puolivälistä 1960-luvun alkuun.
Näyttelyssä voi ihastella kotitalouksien avuksi tullutta pulsaattoripesukonetta, tutustua 1950-luvun oppikirjoihin ja kertoa muistelunurkassa omia muistojaan nostalgiseksi koetusta
ajasta. Näyttely on esillä 3.2.2015–10.1.2016
Puulla on syynsä – Pohjoiset taiteilijat
Puulla on syynsä -näyttelyssä on esillä Antti Ylösen (s. 1957)
ja Kari Södön (s. 1963) puuveistoksia. Keraamikkona taiteilijauransa aloittanutta Ylöstä puussa veistomateriaalina viehättää sen luonnonmukaisuus ja lämpö. Ylönen käyttää veistoksissaan mielellään vanhaa, jo kerran käytössä ollutta hirttä,
joka on kokenut paljon asioita ja nähnyt ajan kulun. Oululaisen kuvataiteilija Kari Södön teokset koostuvat värikkäiksi
maalatuista, erikokoisista ja -mallisista puisista osista. Södön
palapelimaisesti yhdistellyissä veistoksissa näkyvät sekä pitkälle työstetyt muodot että lähes luonnontilaan jätetty puu.
Näyttely on esillä 8.5.2015–10.1.2016
www.lusto.fi
Antti Ylönen. Mandala, mänty/pigmentti 2013.
t
ä
s
t
e
m
aat aat
teht
M
1961
1960
1959
1958
1957
1956
1955
1954
1953
1952
1951
1950
1949
1948
1947
1946
1945
1944
1943
1942
50-luvun arjen nostalgiaa? Enso-keittiön mainoskuva vuodelta 1959. Pietinen Oy.
www.lusto.fi
[email protected]
Lustontie 1
015 345 100
58450 PUNKAHARJU
M A T K A I L U lehti 1 • 2015
53
Yläkuva Päällystakki -näytelmästä .
Viereinen kuva Rome ja Julia -näytelmästä
Shakespearen rakkausdraama
R.O.M.E.O. & J.U.L.I.A.
T
Esitykset
27.2.-29.4.2015
Wiljamissa.
Liput 21 / 16 / 12 €,
ma-pe päivänäytöksiin 8 €.
Varaa liput
puh. 0400 282 484,
[email protected]
Rovaniemen Teatteri
Lapin Alueteatteri
www.rovaniementeatteri.fi
54
Rovaniemen
Teatterin kevät
eatterin kevään ohjelmistossa nähdään runsaasti mielenkiintoisia esityksiä.
Syksyltä jatkavat ohjelmistossa Frank McCourtin
omaelämäkerralliseen teokseen pohjautuva Seitsemännen
portaan enkeli 21.2. saakka, Gogolin klassikkonovellin pohjalta käsikirjoitettu Päällystakki 14.3.saakka sekä Tiina Lymin tragikomedia S.O.S. 7.5. saakka.
Rovaniemen Teatterin kevään ensimmäinen ensi-ilta on
Pohjoisten teattereiden yhteistuotanto American Monkey.
Musta tragikomedia kertoo pienen ihmisen loputtomasta tarpeesta tulla nähdyksi, hyväksytyksi ja rakastetuksi. Se on absurdeihin mittasuhteisiin paisuva kuvaus tosi-tv:n laulukilpailukarsinnasta, joka ei mene aivan suunnitelmien mukaan.
Esitykset 3.2.-24.4.
Toisena ensi-iltana keväällä nähdään R.O.M.E.O. &
J.U.L.I.A. Shakespearen rakkausdraaman pohjalta sovitettu
näytelmä on tuotu tämän päivän some- ja elämänhallintaoppaiden maailmaan. Esitykset 27.2.-29.4.
Muita uutuuksia kevään ohjelmistossa ovat En voi elää ilman sekä Lava soikoon! -musiikilliset ja improvisaatioiltamat. Lapsille on ohjelmistossa Fedja-setä, kissa ja koira sekä
syksyltä jatkava Hippo ja Hepo.
www.rovaniementeatteri.fi
Monipuolinen
Siida
www.siida.fi
Saamelaismuseo
& Luontokeskus
puh. 0400 898 212
Ravintola Sarrit
Inarin Matkailuinfo
Ikkuna saamelaiseen
kulttuuriin ja
pohjoiseen luontoon
S
aamelaismuseo ja luontokeskus Siida ei ole vain
näyttelykeskus pohjoisessa, vaan se on kohtaamispaikka Suomen saamelaisalueen sydämessä. Saman
katon alla toimivat Suomen saamelaisten kansallismuseo sekä
Metsähallituksen luontokeskus, joka tarjoaa esimerkiksi lupamyyntiä sekä retkeilyneuvontaa.
Siidassa perusnäyttelyt johdattavat matkalle saamelaiseen
kulttuuriin sekä arktiseen luontoon. Pysyviä näyttelyitä täydentävät muutaman kerran vuodessa vaihtuvat näyttelyt, jotka ovat myös teemoiltaan saamelaiskulttuuriin tai luontoon
liittyviä.
Ryhmille on mahdollista tilata erilaisia opastettuja kierroksia. Valikoimasta löytyy perusopastus näyttelyihin, jossa
niihin tutustutaan oppaan avustuksella pintaa syvemmältä.
Kesäaikaan avoinna olevaan, yli 50-vuotiaaseen ulkomuseoon pääsee tutustumaan teemaopastuksella. Oppaan johdolla
kuullaan elämästä inarilaisella porotilalla 1800-luvulla sekä
valmistetaan verkonpaino. Bures boahtin – Tervetuloa! – hetki saamen kielen ja kulttuurin parissa sopii niin leirikoululaisille kuin aikuisryhmillekin.
Lisätietoja opastuksista ja niiden varaamisesta Siidan asiakaspalvelusta: [email protected]
www.siida.fi
M A T K A I L U lehti 1 • 2015
55
Kolin kansallismaisema Pieliselle
Lieksa – kulttuurielämyksiä
kansallismaisemassa
Teksti ja kuvat FL Asko Saarelainen, Lieksan kansalaisopiston rehtori
K
olin ja Pielisen maisema on
innoittanut luomistyössä useita taiteilijoita 1800−1900-lukujen vaihteen taiteilijakareliaaneista
nykytaiteilijoihin. Lieksan kulttuurikesässä 2015 voit nauttia monipuolisia
musiikin ja kuvataiteen helmiä.
Katse kansallismaisemaan
Kolin kansallispuiston opastuskeskus,
Luontokeskus Ukko, tarjoaa kansallismaiseman kaikkein ulottuville uuden
näyttelyn ja elokuvan myötä. ”Katse
kansallismaisemaan” -näyttelyssä esitellään Kolin geologiaa, luontoa ja kulttuuriperintöä.
Ukon vierailijoiden nähtävänä on uusi lyhytelokuva ”Mustarinta – elokuva
Kolista”, joka esittelee Kolin kansallispuiston luontoa ja kansallismaiseman
syntyä päähenkilöinään luonto ja sen
asukkaat.
56
Sibeliuksen jalanjäljillä
Juhlavuottaan viettävä säveltäjämestari
Jean Sibelius liittyy kiinteästi Lieksan
kulttuurihistoriaan. Kiinnostus vanhoihin kansanrunoihin toi Jean ja Aino Sibeliuksen häämatkalle Lieksaan kesällä
1892. Syyskuussa 1909 hän vieraili Kolilla lankonsa Eero Järnefeltin kanssa ja
sai virikkeitä sävellystyöhönsä. Taiteilijakareliaanien myötä Koli tuli tunnetuksi maamme kulttuuri- ja matkailupiireissä.
Sibeliuksen jalanjäljillä -kulttuuriretket kesä- ja elokuussa tarjoavat mahdollisuuden eläytyä Sibeliuksen matkojen
vaiheisiin. Sellisti Jussi Makkosen johdattaa ryhmää Pielisen molemmin puolin kulttuurikohteissa ja konserteissa.
Kulttuuriretkien lisäksi Pielinen Soi
-kamarimusiikkifestivaali järjestää parikymmentä muuta konserttia. ”Paateri
Soi – Eva Ryynäsen 100 v.” juhlakonsertit kuullaan Paaterin kirkossa 15.6. ja
Sibeliuksen juhlavuoden konsertti Lieksan kirkossa 11.7.
Eva Ryynäsen juhlavuosi
Kuvanveistäjä, professori Eva Ryynäsen syntymästä tulee kuluneeksi kesällä 100 vuotta. Taiteilijakoti Paaterissa
voi tutustua Ryynäsen puuveistoksiin,
ateljeehen, galleriakahvilaan ja Paaterin kirkkoon. Taiteilijan syntymäpäivää
vietetään 14.6. musiikin esitelmien ja
Evan teosten parissa.
Lieksan keskustassa sijaitseva Pielisen museo on Suomen toiseksi suurin
ulkomuseo, jonka alueella on yli 70
rakennusta. Museon kesänäyttely ”Kuvanveistäjä Eva Ryynänen 1915−2001”
täydentää Paaterin välittämää kuvaa
Evasta taiteilijana ja yksityishenkilönä.
Samaan teemaan keskittyy myös Vuo-
Maailman parasta vaskimusiikkia Lieksassa. Kuva German Brass.
nislahden Taiteilijatalon tuottama uusi
kirja. Eva Ryynänen teki uransa aikana
noin 500 veistosta.
Sotahistorian harrastajien suosikkikohteita ovat museon lisäksi Rukajärvikeskus ja Rajaperinnetalo.
Suuria tunteita Vaskiviikolla
Lieksan Vaskiviikkoa vietetään 36. kerran heinäkuun lopussa. Vaskiviikon huipentaa German Brass -vaskiyhtyeen paluu festivaalille. Tämän maailman kysytyimpien vaskiyhtyeen kiireiseen esiintymiskalenteriin saatiin mahtumaan
kaksi konserttia, mestarikurssin opetus
ja pasuunakilpailun tuomarointi. Yhtyeen soitto on huippulaatua ja musiikillinen tyylilajien valikoima laaja.
Vaskiviikon taiteellisen johtajan Jouko Harjanteen suunnittelema ohjelma
tarjoaa monenlaisia elämyksiä vaskimusiikin ammattilaisille ja suurelle
yleisölle. Mätäsvaaran avoluohoksessa
esiintyy vaskihuumorista tunnettu itävaltalainen Bozen Brass ja Lieksan kolmanteen kansainväliseen pasuunakilpailuun odotetaan noin 30 osallistujaa
eri puolilta maailmaa.
Lieksan kulttuurikeskuksen kesänäyttelyssä Vaskiviikon vieraat ja muut kulttuurimatkaajat voivat ihailla maamme
eturivin kuvanveistäjiin kuuluvan Matti Peltokankaan uusimpia veistoksia ja
Kolilta tuotantoonsa virikkeitä saaneen
Tapani Mikkosen viimeisimpiä maalauksia.
Eva Ryynäsen taiteilijakoti Paateri
Sellisti Jussi Makkonen ja pianisti Nazig Azezian esiintyvät Sibeliuksen jalanjäljillä
Kolilla
M A T K A I L U lehti 1 • 2015
57
Vuorovaikutusta
Supermessuilla
Teksti ja kuvat Aino Rimppi
Tampereen Messuilla menee hyvin. Parinkymmenen viimeisen vuoden aikana on noussut uusia
halleja ja solmittu uusia sopimuksia. Vanha Pirkkahalli lentokoneineen on tyystin unohdettua aikaa.
E
ntiselle Härmälän lentokentälle
noussut Messu- ja Urheilukeskuksen kehitysvauhti on huima. Yleisurheilua varten paikalle rakennettiin jo vuonna 1927 B-halli. Vuonna
1985 paikalle tuli A-Pirkkahalli ja yleisurheilu. Niin alkoivat myös erikoismessut. Alkoi nousta lisää halleja – nyt niitä
on viisi. Halleissa tietysti pelataan yhä,
vuoronperään messujen kanssa.
Kotimaan Matkailumessut pystytettiin
ensimmäisen kerran vuonna 2006 aivan
uuteen C-halliin. jonka tekonurmikentällä yhä pelataan talvisin jalkapalloa.
Kaikkein uusin on vuonna 2013 valmistunut E-halli, TähtiAreena, messuja, isoja kokouksia ja konsertteja varten – halliin mahtuu 3100 hengen yleisö.
Virallisesti hallikeskittymä on Messu- ja Urheilukeskus Oy, TESC Tampe-
Pauliina Lindgren kuvailee, miten eri ihmiset ovat kiinnostuneita erilaisista tapahtumista: ”Jos itse lähtisin tänne messuille lasteni kanssa, vierialisin nimenomaan kotimaan osastoilla ja lapsille tarkoitetuissa tapahtumissa kuten Katti Matikaisen lavaohjelmaa katsomassa. Mieheni kanssa menisin
OutdoorErä-osastolle ja anopin kanssa katsomaan puutarhatuotteita.”
58
re Exhibition and Sport Center – josta
66 % omistaa Tampereen kaupunki ja
34 % Tampereen Messut.
Vuorotellen työmaata
ja yleisötapahtumia
Yksi Tampereen messujen onnistumisen takuunaisista on projektipäällikkö
Pauliina Lindgren, iloinen, vähän päälle
kolmekymppinen. Pauliina kertoo, miten Kotimaan Matkailumessut siirrettiin
vuonna 2013 valmistuneeseen E-halliin
ja että Tampereella hyvin suosittu puutarhamessutapahtuma sai paikan A-hallissa.
- Tampereen Messujen halleissa järjestetään vuosittain 15 tapahtumaa,
paljastaa Pauliina. Ennen kuin messu-
Tampereen Messut Oy – avajaisten ohjelmaa vuonna 2014.
tapahtuman ovet voi avata yleisölle,
näyttelytoimikunta kokoontuu suunnittelemaan. Sitten Tampereen Messujen
hallipäälliköt tai messurakentaja EXPOTEC Oy:n miehet rakentavat sopivat
puitteet näytteilleasettajille.
- Pari päivää ennen messujen alkamista
miehet rakentavat ensimmäiseksi raamit
ja seinät, tuovat matot, kytkevät sähköt.
Sitten näytteilleasettajat tuovat vuokraamilleen osastoille omat tarvikkeensa. Viimeksi halliin tuodaan viherkasvit,
puutarhamessuille rakennellaan mallipihoja, valistaa Pauliina ja jatkaa, että Tampereen Messut Oy työllistää vakiluisesti
kolmisenkymmentä henkeä, mutta hallis-
sa voi olla samanaikaisesti messuja valmistelemassa jopa 200 henkeä.
Trendit tärkeitä
Tampereen Messuilla seurataan trendejä, joiden mukaan niin messut kuin sisäiset valmistelut organisoidaan. Varsinkin
ohjelmatarjonnassa trendit ovat kova
sana, esimerkiksi tänä vuonna vierailevana tähtenä Kotimaisilla Matkailumessuilla esiintyi kansainvälisesti palkittu
maagikko, mentalisti ja hypnoositaiteilija Noora Karma. Myös messujen näytteilleasettajat tuottavat omaa ohjelmaa,
ja tänä vuonna esimerkiksi Naantali tuo
messuille esiintymään Muumit.
Trendi sanelemaa ovat myös Supermessut, jossa ensi huhtikuussa aivan
uutena teemana on OutdoorErä. Se tarkoittaa, että Tampereen Messut Oy järjestää yhteistyössä Riihimäen Messut
Oy:n kanssa yleisötapahtuman teemana
kalastus metsästys ja retkeily. OutdoorErä on Tampereella joka toinen vuosi,
Riihimäen Erämessujen välivuosina,
selittää tyytyväinen Pauliina ja vinkkaa,
että vuoden 2014 Supermessuilla vieraili 20 329 kävijää ja että viisi samanaikaista tapahtumaa keräsi halleihin 450
näytteilleasettajaa.
www.tampereenmessut.fi
Aluetta kehitetty kaupungin
toimijoiden laajalla yhteistyöllä
Ruissalo Camping
on vuoden paras leirintäalue
S
F-Caravan ry nimeää vuosittain Vuoden Caravan-alueet
jäsenäänestyksen perusteella.
Jäsenäänestyksen lisäksi huomioidaan
alueiden suunnitelmallinen kehittäminen ja muu merkittävä toiminta leirintämatkailun hyväksi. Turun kaupungin
Matkailun palvelukeskuksen (Turku
Touring) hoitama Ruissalo Camping
nimettiin parhaaksi leirintäalueeksi. Samalla parhaaksi caravan-jäsenalueeksi
nimettiin Haukiputaan Virpiniemessä sijaitseva SFC- Rantasarka. Vuoden
alueet julkistettiin Caravan Show-messujen avajaisissa Turussa 9.1.2015.
Ruissalo Campingin valinnan perusteiksi SF-Caravan ry mainitsee alueen
pitkäjänteisen kehittämisen ja korkea-
tasoiset leirintämatkailijan tarvitsemat
palvelut. Palkintoraati pitää erityisen
myönteisenä sitä, että Turun kaupunki
on säilyttänyt leirintäalueen keskeisenä
matkailupalveluna.
Kehitystyössä mukana
useita toimijoita
Turku Touring on hoitanut ja kehittänyt
Ruissalo Campingia kiinteässä yhteistyössä Turun kaupungin eri hallintokuntien ja muiden toimijoiden kanssa.
Alueen vuonna 2000 hyväksyttyä kehittämissuunnitelmaa uudisrakentamisen,
viherrakentamisen ja mm. uimarannan
perusparannuksen osalta on ollut toteuttamassa Turun kaupungin Kiinteistöliikelaitos – aiemmin Tilalaitos, Kiinteis-
tölaitos ja viheryksikkö – ja esim. rantavalvonnasta huolehtivat Liikuntapalvelukeskuksen kouluttamat rantavalvojat.
Mittavien tapahtumien turvallisuutta
on kehitetty yhdessä Pelastuslaitoksen
kanssa. Ulkoisista kumppaneista tärkeimpiä ovat Turun SF-Caravan yhdistys ja Turun Posti- ja Lennätinurheilijat,
joiden ansiosta toimintaa campingilla on
ympärivuotisesti sekä matkailijoille että
kaupunkilaisille. Tapahtumia järjestää
mm. Turun UrheiluliittoTurku Touring
pyrkii edelleen kehittämään Ruissalo
Campingia palvelemaan sekä ulkomaisia että kotimaisia matkailijoita ja olemaan kaupunkilaisten vapaa-ajan olohuone, jossa on sekä tapahtumia että tilaa nauttia luonnosta ja merellisyydestä.
M A T K A I L U lehti 1 • 2015
59
Eniten tunnelmallisia kahviloita löytyy Aurajoen rannoilta. Art Cafésta saa oman paahtimon kahvia.
Turun kahvilakulttuuri
on pitkä ja monisävyinen
Lassi Lähteenmäki
Togossa kahvifarmilla varttunut Gerard Gassou avasi Turussa kahvilan. Afrikkalaisten kahvien lisäksi Gassou tarjoaa suomalaisille ystävällistä ja aurinkoista palvelua.
Latte Café on yksi monista Turun yksityisistä ja persoonallisista kahviloista.
G
erard Gassoun tarina on aika
tyypillinen. Valloittavasti hymyilevä mies tuli Afrikasta
Ranskan kautta Turkuun suomalaisen
vaimon mukana. Gassoun suku on jo
monen polven ajan viljellyt kahvia ja
kaakaota Länsi-Afrikan Togossa. Oli
siis aika luontevaa, että hän perusti Kristiinankadulle Turkuun kahvilan
kuusi vuotta sitten.
Tunnelmallisen Latte Cafén taululle
on listattu myytävät kahvilaadut. Pa-
60
puja tulee yli kymmenestä eri maasta.
Kun asiakas on valinnut kahvin, Gassou jauhaa pavut ja pyöräyttää siitä aromikkaan kahvin.
Gerard Gassoulle kahvi on intohimon
kohde. Papujen pitää olla laadukkaita,
eikä jauhettu kahvi saa kauan odotella
valmistusta. – Kahvi on silloin hyvää,
kun hymy nousee asiakkaan kasvoille,
Gerard paljastaa.
Gassou haluaa pitää kahvilatoimintansa pienimuotoisena. Ehkäpä joskus
hän aloittaa oman kahvintuonnin kotiseudulta Afrikasta. Sitä odotellessa
Gerard tarjoaa asiakkaille maailman
makunautintoja. Kun tiskin takana on
hiljaisempaa, hän tarttuu kitaraan ja
soittaa muutaman kappaleen omaksi ja
asiakkaiden iloksi.
Suomen ensimmäinern
kahvila avattiin Turussa
Kaffehus oli Suomen ensimmäinen
kahvila. Se avattiin Turussa vuonna
Gerard Gassou valmistaa jokaisen kahviannokseen asiakkaalle erikseen papujen
jauhamisesta alkaen. Kristiinankadun varrella toimiva Latte Café on auki viikon
jokaisena päivänä.
1778. Turun palon jälkeen Nils Pinello
avasi kuuluisan kahvilan tuomiokirkon
maisemassa vuonna 1848. Pekka ja Anni Aschan toivat 1920-luvulla ranskalaisvenäläisen konditoriakulttuurin Turkuun. 30-luvulla turkulainen nuoriso
otti Aschanin kahvilan omakseen.
Sekä Pinella että Aschan ovat edelleen tuttuja nimiä turkulaisessa kahvilakulttuurissa. Pitkä historia lienee syynä
siihen, että turkulaiset suosivat kahviloita ja paikkojen kirjo on hyvin monipuolinen. Eniten persoonallisia kahviloita
löytyy nykyisin Aurajoen rannoilta.
Café Artissa omaa
kahvituotantoa
Café Art Aurajoen länsirannalla on
nykyisin yksi kaupungin maineikkaimmista kahviloista. Kahvilalla on oma
paahtimo ja kahvintekijöiden kilpailusta on tullut SM-kultaa jo seitsemän
kertaa.
Fontana Cafélla on pitkä historia
Turussa. Nyt se löytyy Aurakadulta ja
se on auki maanantaista lauantaihin
kello 24 asti. Päivisin Fontana täyttyy
lounasvieraista.
Café Manuela on Aurajoen alajuoksulla Varvintorilla. Moni tulee tännä
nauttimaan kahvin täytetyn krepsin
kanssa. Museolaiva Sigyn näkyy hyvin
kahvilan ikkunasta.
Café Qwenselin idyllinen kahvila löytyy Apteekkimuseon sisäpihalta
1700-luvun puutalosta. Keskustan liikenteen melu jää talojen taakse. Paikka
on avoinna keväästä syksyyn.
Café Sirius on uuden uljaan kirjaston sisäpihalla vanhassa kivitalossa.
Kahvin kanssa moni ottaa Stefano Glorioson leipoman mainion italialaispiirakan focaccian.
Aula Café löytyy itäiseltä rannalta Rettigin palatsin muurien sisältä.
Kahvilan erikoisuus on lauantainen
jazzbrunssi Felix Manellin tapaan.
Fabbes Café sijaitsee tuomiokirkon
takana Piispankadun varren kauniissa
puutalossa. Talon porkkanakakun maine on levinnyt näillä nurkilla jo aika hyvin.
Café Siriuksen kaakao vie kielen mennessään.
Jean-Pierre Frigon isännöimä Café
Voltaire on nimensä mukaisesti kirjapainotteinen kahvila. Aninkaistenkadun rinteen kahvilassa pidetään kirjallisuusiltoja. Kahvin kanssa saa hyviä
croissantteja ja ranskalaisia elintarvikkeita voi ostaa myös mukaan.
Kahvila Navetta on Raunistulassa
Virusmäentien varressa. Maalaishenkinen paikka saa tunnelmaa punatiilisistä
seinistä.
M A T K A I L U lehti 1 • 2015
61
Pysähdyttävää draamaa
Taivaan tulet naurattaa ja itkettää ja maistuu elämälle!
Kuva: Katja Laine
T
aivaan tulet Uudenkaupungin Teatterin suurella näyttämöllä on pysähdyttävä. Tarinaa kantaa kaunis, surumielinen musiikki, joka välillä sulautuu maisemaan ja
välillä taas vaatii kaiken huomion.
Rakkauden ohella sairaus ja kuolema ovat vahvasti läsnä
näytelmässä. Suloisimmat keskustelut käydään Erkki Viherkosken (lääkäri) ja tämän pojan kanssa. Miksi äiti on kuollut
ja onko taivaassa enkeleitä?
Näytelmän kevennyksestä vastaavat ”Nomanin” baarin
kanta-asiakkaat: Neljän kopla jotka aina tilaisuuden tullen
laulavat Aikuista naista ja nuotin vierestä. Tuntuvatpa tietävän
koko kylän asiat muutoinkin paremmin kuin kyläläiset itse.
Näytelmän on ohjannut Jari Luolamaa, joka vastaa myös
näytelmän kirjoittamisesta ja lavastuksesta. Musiikin sovitus
ja ohjaus Jari Luolamaa.
Poliisin Nomansland-kapakissa ja neljän kopla
Turun Seudun Matkailijat ry
7.3.2014 Taivaan tulet Uudessakaupungissa.
Tv:stä tuttu Taivaan tulet Uudenkaupungin teatterissa päivänäytöksenä.
Lähtö klo 9.00 Kupittaan Stadionin parkkipaikalta ja klo 9.10 linja-autoaseman til.ajopysäkiltä. M. Rindellin auto. Ennen esitystä
käynti Uudenkaupungin Automuseolla ja ruokailu Golf –ravintolassa. Näytös klo 14.00, jonka jälkeen kahvit Kenkäkauppa Alinassa.
Hinta 70 e sisältäen matkat, teatterilipun ja ruokailun ja kahvit. Ilm./tied. Torsti Rekola p. 050 5711 303 tai [email protected]
Ensi kesän matka 11-14.6.2015 Viroon ja Pärnuun.
Matkakohteina Toompean linna, Eduskunta Tallinnassa, Pärnumaa, Kihnun saari
Pärnussa majoitumme pienessä ja kodikkaassa hotelli Astrassa: http://www.astra.ee/fin/galerii.php
Meille on varattu koko hotelli, jossa on 23 huonetta. Majapaikasta rantaan on kaksi kadunväliä, keskikaupunkiin kävellään vartissa.
Tallinnassa tutustumme Toompean linnaan ja eduskuntaan. Pärnussa kaupunkikierros; tornit ja kirkot…ja päiväksi Kihnun saareen.
Ehkä löydämme mukavan kartanonkin lounaspaikaksi. Hinta 450 e 2hh/hlö, (1hh/lisä 50 e) sis. bussimatkat, laivamatkat, yöpymiset
aamiaisineen ja lounaat. Laivana on Viking Line ja paluumatkan buffet lounas laivalla sisältyy myös hintaan. Tied. ja ilmoitt. Terje
Suominen p. 040 8610 389 tai Torsti Rekola 050 5711 303 tai [email protected]
Ps. Varaa paikkasi ajoissa, niin varmistat mukaantulosi. Tervetuloa! PS. Varaa nyt, varmistat mukanaolosi.
Imatran Matkailuyhdistys ry
Puheenjohtajan tervehdys
Hyvää alkanutta matkailuvuotta! Talven tultua on aika tarjota jäsenistölle muutakin tekemistä kuin vain pelkkää hiihtoa ja muita talviharrasteita. Yhdistyksen hallitus on suunnitellut toimintasuunnitelman puitteissa ja siitä poiketenkin talven, kevään ja kesän ohjelmistoa. Jäseniä kutsutaan tällä tiedotteella mukaan tapahtumiin laskiaisesta alkaen, aina loppukesän saaristomatkaan saakka. Tarkempi
ohjelma on koottuna jäljempänä. Syksymmällä on vielä tulossa yön yli retki Tampereelle, joko teatteriin tai konserttiin ja sieltä Mänttään Serlachius-museoille. Serlachius museot on myös Suomen Matkailijayhdistys SMY ry:n valinta vuoden 2015 matkailukohteeksi!
Viime vuonna oli aika tuttua porukkaa tapahtumissa, mutta toki aivan uusiakin tuttavuuksia. Jäsenmäärämme on pysynyt edelleen
tuolla 215 tasolla, huolimatta erilaisista syistä eronneista. Lisää jäseniä kuitenkin mahtuu, joten suositelkaa jäsenyyttämme ystäville
ja tutuille ja kertokaa yhdistyksemme toiminnasta. Hallitus pyrkii järjestämään tapahtumia, joihin mahdollisimman moni voi osallistua ja näin saada jäsenmaksulle muutakin katetta kotiin postitetun Matkailulehden lisäksi. Innokasta osallistumista toivotellen Matti
Niemeläinen, hallituksen puheenjohtaja
62
KEVÄÄN JA KESÄN TOIMINTAA:
Laskiaistapahtuma Hiljan Pihassa su. 15.2. klo 10 – 13
Ohjelmassa on luvassa mm. koiravaljakkoajelua, liukumäkeä, lumiveistokilpailua ja uusista Imatran alueen kansanedustajaehdokkaista koottu ”miniparlamentti!”. Yhdistys tarjoaa edellisvuosien tapaan jäsenistölle hernekeittoa. Keiton saa jäsenkorttia näyttämällä.
Teatteri- ja makumatka Mikkeliin ja Tertin kartanoon la. 21.3.
Teatterikappaleena nähdään Kari Paukkusen ohjaama, klo 13 alkava Vielä ehtii -komedia, joka kertoo mm. meistä aikuisikäisistä.
Väliajalla on kahvi ja suolainen välipalatarjoilu. Teatterin jälkeen alkava makumatka tehdään kulinaristien kestihovina tunnettuun
Tertin kartanoon. Tervetulojuoman yhteydessä meille kerrotaan kartanosta ja sen historiasta. Ruokana kartanon kuulusta pitopöydästä
syömme monipuolisen Teatterimenun. Matkan hinta tarjoiluineen on 75 e jäseniltä ja 80 e ulkopuolisilta.
Matkaan lähdemme Rasilasta klo 8.30, V:niskan torilta klo 8.45, Matkakeskukselta (Keskusasema) klo 8.55 ja Olavinkadulta klo
9.00. Sopimalla voi nousta kyytiin myös reitin varrelta. Matka tehdään Lapppeenrannan kautta.
Sitovat ilmoittautumiset 20. helmikuuta mennessä Raija Kauppiselle joko puhelimitse 0500 658141 tai sähköpostilla [email protected]. Ilmoittakaa myös, mistä tulette kyytiin ja onko mahdollisia ruoka-allergioita.
Maksu 20.3. mennessä yhdistyksen tilille FI34 2148 3800 0016 49 ja viestiosaan teksti ”Mikkelin teatterimatka”.
PS. sekä ilmoittautuminen että maksu tarvitaan, pelkkä maksu ei ole ilmoittautuminen.
Kevätkokous torstaina 23.4. klo 17.30 Konserttihovissa
Ilmeentie 157, kulku Vintterin, Kymälahden tai Linnansuon kautta. Kokouksessa käsitellään sääntöjen määräämät asiat. Kahvitarjoilu. Talon isäntä Juha Räisänen esittelee talon ja kertoo sen historiasta. Esittelyn jälkeen saamme nauttia pienestä musiikkiesityksestä.
Tarjoilun vuoksi toivomme ilmoittautumista 15.3. mennessä Marja Lankiselle p. 040 5740 433 tai sähköpostilla marja.lankinen@
pp.inet.fi
Lauluilta Varpasaaressa
Toukokuulle on suunnitteilla lauluilta Varpasaaressa. Tarkempi ajankohta ilmoitetaan Uutisvuoksen seurapalstalla.
Franz Leharin Iloinen leski -operetti ke. 8.7.
Matka Savonlinnan Oopperajuhlille on loppuunmyyty. Peruutuspaikkoja voi kysellä Marja-Terttu Vilkolta p. 050 303 4009 tai [email protected]
Ahvenanmaan matka 11.-14.8.2015
Matkaohjelma tiivistettynä, aikataulutettu ohjelma toimitetaan mukaan lähteville.
11.8.2015 tiistai. klo 8.30 Lähtö Imatralta. Noin klo12.00 lounas Forssassa, Ravintola Macullassa. Klo 16.30 saaristolaiva lähtee
Vuosnaisten satamasta Korppoosta Kökariin. Saapuminen Åvaan, majoittuminen hotelli Gullvivaniin, 22920 Brändö (hotelli/mökkimajoitus). Klo 18.00 ruokailu Ravintola Gullvivanissa.
12.8.2015 keskiviikko Aamiainen, klo 08.05 saaristolaislautta lähtee Torsholmasta, saapuminen Hummelvikiin, jossa opastettu päivä (7h). Käynti Bomarsundin raunioilla, halukkailla mahdollisuus tutustua Kastelholman linnaan (lisämaksu). Lounas Soltuna-ravintolassa Getassa, käynti Taffelchipsin tehtailla Godgyssä, jossa opastettu kierros, kaupunkikierros Maarianhaminassa, johon opastus
päättyy. Majoittuminen hotelli Savoy:iin, Nygatan 10-12, 22100 Maarianhamina.
13.8.2015 torstai Aamiainen hotellissa ja huoneiden luovutus, halukkailla mahdollisuus käydä tutustumassa museolaiva Pommerniin ja Ahvenanmaan merenkulkumuseoon (lisämaksu) (Hamngatan 2), käynti Eckerössä postimuseossa n. klo 15.30. Päivällinen
Eckerö-hotellissa. Klo 23.45 Lähtö Maarianhaminasta kohti Helsinkiä, Viking Mariella, B2 hytit. 14.8.2015 perjantai Meriaamiainen
laivalla. Saapuminen Helsinkiin klo 10.10. Kotimatkalla pysähtyminen esim. Pukaron Paronissa. Vastuullinen matkanjärjestäjä on
Matkapojat Oy
Matkan hinta jäseniltä 360 e, ulkopuolisilta 390 e, mikäli lähtijöitä on vähintään 42. Matkan hintaan sisältyy kaikki ohjelmassa
mainitut, lukuun ottamatta kohteita, joissa on maininta lisämaksu.
Ilmoittautumiset Matti Niemeläiselle, puh 040 5135321 tai [email protected], maaliskuun 15. mennessä. Matka laskutetaan erillisellä laskulla. Ennakkomaksu 100 e huhtikuun 15. mennessä ja loppumaksu kesäkuun 15. mennessä. Ilmoittakaa, mistä
tulette kyytiin, erikoisruokavaliot ja sekä halukkuutenne lisäretkiin.
Kulttuurimatka Tampereelle ja Mänttään
Syyskuulle on suunnitteilla kahden päivän (la-su) kulttuurimatka Tampereelle ja Mänttään. Yöpyminen Tampereella, jossa tarjonnan
mukaan nautimme joko konsertista tai teatterista. Lauantaipäivän vietämme Mäntässä, tutustuen oppaan johdolla Serlachius-museo
Gustafiin, Mäntän kirkkoon, Gösta-museoon Joenniemessä, sekä lounastamme Mäntän Klubilla. Tarkemmat tiedot syksyn jäsenkirjeessä. Ennakkotiedustelut Marja Lankiselta p. 040 5740433 tai [email protected]
Yhdistyksen jäsenedut / jäsenliikkeet
Yhdistyksen matkat jäsenhintaan: Matkailulehti, Suomen matkailijayhdistyksen jäsenlehti; AlexSandra Koskenparras, 10
% alennus Ravintola Buttenhoff, 10 % alennus ruoan hinnasta; Careliana Koskenparras, 20 % alennus normaalihintaisista
tuotteista; Kenkä-Ripa, 10 % alennus; Vuoksen Lautturi ja Vuoksen Kalastuspuisto, 10% alennus palveluista, 5% ruoasta;
Kukka- ja Hautauspalvelu Marjut Kuvaja Oy Siitolanranta, 10% alennus; Intersport Imatra, 10% alennus normaalihintaisista tuotteista; Life V:niska ja Citymarket, 10% alennus ovh. hinnasta, Jatkuva tarjous Aurinko D 50 ja 100 mg 21 e (norm.
21.90 e); Kukka Aarteet ja Kahvio, 10% alennus; Urheiluliike Kisa, 20% alennus urheiluosaston normaalihintaisista tuotteista; Toimen Tupa Rasila, 10% alennus normaalihintaisista tuotteista; Kulmakahvila Rasila, 10% alennus
Yhdistyksen matkoista ja tapahtumista saa tietoa henkilökohtaisesti lähetettävistä jäsenkirjeistä, sekä Uutisvuoksen seurapalstaa seuraamalla tai yhdistyksen kotisivuilta www.imatranmatkailuyhdistys.net.
Mikäli haluat jäsenkirjeesi sähköisessä muodossa, ilmoita oma sp-osoitteesi jäsenasioidenhoitaja Marja Lankiselle.
M A T K A I L U lehti 1 • 2015
63
Laadukkaat DEFA-tuotteet nyt
suoraan varastostamme!
Meiltä saat nopeasti tarvitsemasi:
• Autolämpötuotteet
• Hälyttimet
• Akkulaturit
• PowerSystems-tuotteet
Autolämpötuotteet
Laturit
Hälyttimet
PARAS TYRMÄYS VETOPULMIIN...
OIKEA KOUKKU!
Westfalia- ja Monoflex
-vetokoukku
lähes jokaiseen automerkkiin.
Tyyppihyväksytyt (94/20/EC)
Westfalia- ja Monoflex -vetokoukut sopivat täydellisesti
Suomen teillä liikkuviin henkilöja paketti-autoihin. Auton iän
kattava katkeamattomuustakuu.
Hankook-akut
Testattua käynnistysvoimaa!
Kestäviä, huoltovapaita tai vähähuoltoisia
akkuja, jotka on valmistettu levymääristä
tinkimättä. Sydäntalven pakkasista aina
heinäkuun helteisiin Hankook-akut tarjoavat
varmoja käynnistyksiä edulliseen hintaan.
Myös raskaalle kalustolle.
Exide-akut
Exide Technologies toimii yli 80 maassa
ja on yksi maailman suurimmista lyijyakkujen valmistajista ja kierrättäjistä.
Exidellä on erittäin laaja akkuvalikoima,
joka kattaa henkilö- ja kuorma-autojen,
veneiden, moottoripyörien ja jopa
golfkärryjen akut.
Luotettavuutta ja käynnistystehoa oikeaan hintaan!
Autoform-kattokotelot
Laadukkaat Autoform-kattokotelot on valmistettu iskun-, pakkasen- ja UV- säteilynkestävästä
ABS-termomuovista. Koteloita on saatavana useita eri kokoja ja värisävyjä. Kattokotelot ovat City
Crash-hyväksyttyjä ja niillä on 5 vuoden takuu. Esimerkiksi 430-sarjan kotelot on varustettu
alumiinisilla Quick Grip-pikakiinnikkeillä, joiden ansiosta kotelo voidaan kiinnittää kaikenmuotoisiin
taakkatelinetankoihin. Kuormaamisen helpottamiseksi kotelo on mahdollista avata kummalta
puolelta tahansa. Tilavuus 430 litraa, pituus 225 cm , leveys 80 cm, korkeus 34 cm. Saatavilla
olevat värit harmaa, mattamusta tai kiiltolakattu musta.
Reelinkitaakkatelineet
Saatavana mustilla tai alumiiniprofiilitangoilla.
Sopii useimpiin autoihin, joissa kattokaiteet.
Kattokaiteen leveys max. 55 mm.
Automerkkikohtaiset taakkatelineet
Lukittavat ja nykyaikaisesti muotoillut automerkkikohtaiset mallit, myös pakettiautoihin.
Saksalaista laatua.
Helppo ja nopea asentaa paikalleen.
et
Atera-teline
ia
av
tt
ki
lu
at
ov
ks
ii
ja valm i
esikoottuja!
20/09
Matkailu- ja perävaunujen varaosat
Laaja tuotevalikoima kattaa kaikki varaosat,
mitä matkailu- ja perävaunut tarvitsevat.
www.valeryd.fi
Tuotteet löytyvät ainutlaatuisella
Internet-hakukoneellamme
helposti ja nopeasti.
Saniteettineste WC
Kehitetty erityisesti matkailuautojen ja -vaunujen kemiallisiin
käymälöihin. Hävittää epämiellyttävät hajut, tuhoaa bakteerit
sekä hajottaa wc-paperin.
Sekoitussuhde 1:40.
1l 118-4101
3l 118-4103
Bosch-akut
Boschin uusinta teknologiaa edustavasta
mallistosta löytyy paras vaihtoehto niin
henkilöautolle, kuin raskaalle kalustolle.
Katso paikkakuntasi
jälleenmyyjä
www.fixus.fi