1. No category

Maakuntakirjaston tiedote
2/2014
Julkaisija: Jyväskylän kaupunginkirjasto – Keski-Suomen maakuntakirjasto
ISSN 1797-0075 http://www.jyvaskyla.fi/kirjasto/maakunta/tiedotteet
Sisältö:
Marjariitta Viiri, Länsi- ja Sisä-Suomen
aluehallintovirasto
Sari Kanniainen, Hankasalmi
Tuija Ylä-Sahra, Jyväskylän ammattikorkeakoulun kirjasto
Sanna Keralampi, Jyväskylä
Tuula Keula, Jyväskylä
Tuija Broman, Kyllikki Vesteri, Sirkka
Jokiniemi, Korpilahti
Marjut Kataja, Arto Ikonen, Jyväskylän
yliopiston kirjasto
Maire Riikonen, Multia
Marjaana Turpeinen, Wiitaunioni
Tanja Pellinen, Äänekoski
Toimitus:
Minna Koivisto, Jyväskylä
Taitto:
Merja Huovelin, Jyväskylä
ELY-KESKUS
Kuvat: Marjariitta Viiri
It´s rad to read
Kirjastovierailulla Skotlannissa – East Neigbourhood Centre ja
Craigmillar library
Marjariitta Viiri, Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto
2
Tällä kertaa en kerro kuulumisia aluehallinnosta
vaan Skotlannista. Osallistuin 7.–10.5. ammattijärjestön opintomatkalle Edinburghiin. Tutustumiskohteina oli kirjastojen ohella opetustoimen hallinto ja nuorisotoimi. Skotlannissa on 32 hallinnollista
aluetta (kuntaa), joiden tehtävänä on tuottaa kaikki
alueen julkiset palvelut. Kirjastotoimen tutustumiskohteena oli pari vuotta sitten valmistunut Graigmillar library, Edinburghin keskustan liepeillä. Kaupungin pääkirjastossa tehtiin parhaillaan remonttia.
Kaupungissa on 28 kirjastoa ja meneillään on
kirjastojen kehittämisprojekti “upgrading the libraries”. Kirjastojen kehittämismalli on ns. hub model.
Näissä library hubeissa kirjasto toimii rinta rinnan
muun toiminnan, erityisesti lasten ja perheiden
kanssa tehtävän työn kanssa. Kirjastolla on oma
vastuunsa paikallishistoriasta (Edinburgh explores), lukemisharrastuksen kehittämisohjelmasta
(reader development program) sekä terveyden ja
hyvinvoinnin tukemisesta (supporting health and
well-being).
Kirjastojen kehittämisessä painotetaan sitä, että
virtuaalipalvelut täydentävät fyysisiä palveluja.
Niillä ei haluta korvata fyysistä palvelupaikkaa.
Ns. community engagement on vahvasti mukana
kirjaston arjessa ja siihen tarvitaan ihmisten kohtaamispaikkaa. Meneillään on useita erilaisia projekteja, kuten koululaisille kotitehtävien helpdesk
netissä (homework platform), projekti heikosti näkeville, senioreille it-taitojen kehittämisprojekti jne.
Tutustumishetkellä kirjaston ryhmätyötiloissa opeteltiin it-taitoja ja kokoustettiin.
Kirjaston oma laatuprojekti (Gold standard) sitouttaa henkilöstöä oman työn kehittämiseen. Kahden
vuoden kuluessa kaikki kirjastot aiotaan arvioida ja
sen jälkeen arviointi muuttuu vuosittaiseksi toiminnaksi. Laatutyöllä halutaan
Parantaa kirjastopalvelujen esillä oloa,
kirjastojen ilmettä ja tunnelmaa
Lisätä asiakkaiden tyytyväisyyttä palveluihin
Edistää positiivista kuvaa kirjastosta
modernina, saavutettavana, hyvin varusteltuna
ja asiakkaiden tarpeet huomioon ottavana
paikkana
Tarjota työkalu jatkuvaan kehittämiseen, jota
henkilöstö asiakkaiden tarpeiden pohjalta
tekee.
Arviointi kohdistuu seitsemään (7) pääalueeseen:
1. Customer service, 2. Community engagement,
3. Street appeal, 4. Interior and environment, 5. Information access and presentation, 6. Stock/retail
ja 7. Services.
Käytännön arviointityökalun avulla halutaan mitata, miten hyvin paikalliset tiimit ja kirjastot onnistuvat. Työkalun avulla halutaan saada aikaan
jatkuvaa kehitystä, jolla vastataan kasvaneisiin kuluttajaodotuksiin.
Kirjaston strategian “Next generation library and
information service strategy 2012–2015” tekoon
osallistui yli 10 000 ihmistä. Strategia on esitelty
mm. IFLA-konferensissa Singaporessa:
http://library.ifla.org/103/1/081-mcgettigan-en.pdf
Terveyden ja hyvinvoinnin ohjelmaa tukee mm.
yhteisöpuutarha (community garden), joka odotti
viljelijöitä kirjaston takana. Koska talous on tiukilla
ihan samalla tavalla kuin meilläkin, kirjasto tekee
entistä tiiviimpää yhteistyötä muiden kanssa, ja
yhteistyö tuntui todella toimivan. Vapaaehtoisia
käytetään monin tavoin avuksi lukutuokioissa, kotipalvelussa ja it-opastuksessa (Read aloud, Home
delivery service, IT buddies). Kirjastossa kahvihetkeä vietti juuri senioriporukka, jonka eläkkeellä
oleva yhteiskuntapalvelua harrastava lakimies oli
hakenut kirjastoon. Lapsille ja nuorille oli erilaisia
pitkäkestoisempia ohjelmia (Bookbug, Tiger tales,
Summer reading challenge, Reading rainbows,
Gaming projects, Teen reading, Youthtalk13, Libraries 4U jne.). Niiden alla tapahtui kaikenlaista.
Kirjaston nettisivujen suunnittelussa lähtökohtana olivat erilaiset käyttötavat: Discover, Learn,
Explore ja Enjoy. Valinta vaikutti siihen, millaisia
aineistoja hakija sai esiin.
ELY-KESKUS
Graigmillarin kirjaston suunnittelussa oli kuultu
henkilökuntaa. Yleisilme on väljä ja värikäs.
Kirjoja kirjastossa oli suhteellisen vähän ja teemoihin ryhmiteltynä. E-kirjoja oli tarjolla runsaasti
ja elektronisten kirjastopalvelujen saavutettavuus (24/7) oli hyvä. Pieniä huoneita oli varattu
erilaisten yhdistysten toiminnalle ja rauhallista
lukupaikkaa etsiville. Aulassa oli tila isompien
tilaisuuksien järjestämiseen. Aulassa oli myös
paikallinen poliisi tavattavissa iltapäivisin. Uudessa kirjastossa kirjastonkäyttö oli triplaantunut
vanhaan kirjastoon verrattuna. Käyntejä on vuosittain yli kolme miljoonaa. Myös aktiivinen tapahtumatuotanto on tuonut paljon uusia kävijöitä.
Kirjaston tapahtumia ja toimintaa markkinoidaan
mm. videoklipeillä.
Kuvat: Marjariitta Viiri
3
ELY-KESKUS
Kuva: Marjariitta Viiri
Kuva: Edinburg Craigmillar library
Ohjelmaan oli sovittu myös osuus, jossa kerroin
Suomen kirjastoista. Edinburghilaisten esitysten
jälkeen tuli hiukan tunne, että turha suomalaisten on enää pullistella parhailla kirjastopalveluilla.
Ehkä meillä kuitenkin laajalla skaalalla ollaan vielä
eturintamassa, mutta vauhdilla muualla porhalletaan. Erityisen vaikutuksen minuun teki kirjaston
aktiivi osallistuminen yhteisön ja asukkaiden toimintaan, sekä alullepanijana että mukana kulkevana tukena.
4
P.S. Edinburgh kaupunkina oli todella mukava tuttavuus, kaunista ja rumaa rinnakkain, ystävällisiä ihmisiä,
kävelymatkat moniin paikkoihin, upeita puistoja, pubeja, skottitoffetta jne. Skotlantiin pitää mennä toistekin.
Lisätiedot:
http://www.edinburgh.gov.uk/download/meetings/id/41826/item_51_presentation_generation_of_libraries_in_edinburgh
http://yourlibrary.edinburgh.gov.uk/
http://www.youtube.com/watch?v=wv8nYdDV_I0
Lasten ja nuorten
osaston rajalle tuunattiin kuninkaalliset valtaistuimet.
Kuva:
Jenni Martikainen
HANKASALMI
Hankasalmella nojatuolien tuunauspaja,
prinsessajuhlat ja lukudiplomeita
Sari Kanniainen
Huhtikuussa päättyneen Kirjasto mukana nuoren
elämässä -hankkeen viimeisimpänä tuotoksena
uudistettiin pääkirjaston nuorten osaston tuolit.
Nojatuolien tuunauspajaan osallistui hankasalmelaisen Mirja Viikki-Pellisen ohjauksessa kahdeksan iältään kahdeksasta kahdeksaantoistavuotiasta nuorta naista.
Tuunauspajan aluksi nuoret suunnittelivat, piirsivät ja etsivät netistä ideoita tuolien tuunaukseen.
Mirja Viikki-Pellinen kokosi ideoista kaikkein toteuttamiskelpoisimmat ja otti selvää, minkälaisia
kankaita tuolien päällystämiseen on saatavissa.
Loppuaika tuunauspajassa verhoiltiin nojatuoleja ja tehtiin Vinkkelin televisiolle TV-taso poistokirjoista ja kierrätetystä kalustelevystä.
Nojatuolien tuunauspajan osallistujille järjestettiin tuolien valmistuttua nuorisopalvelujen kanssa
yhteistyössä prinsessajuhlat, joissa ihasteltiin ja
testailtiin omia aikaansaannoksia. Tarjolla oli myös
pientä purtavaa.
Tyttöjen iloksi prinsessajuhlien päätteeksi kirjastolla vieraili Wilson Kirwa, joka esitteli tytöille kirjoittamiaan kirjoja ja jakoi nimikirjoituksia.
Tuunattu tuoliryhmä toi nuorten osastolle väri-iloa
ja tähtikuvioita. Kuva: Sari Kanniainen
5
Lukudiplomin suorittajat lisääntyivät
Hankasalmen alakoululaiset suorittivat kuluneena
lukuvuonna lukudiplomeja ahkerammin kuin edellisen lukuvuoden aikana. Koulujen kevätjuhlapäivänä lukudiplomin suorittajat saivat ahkerasta lukemisesta palkinnoksi lukudiplomin ja nuortenkirjan.
Wilson Kirva jakoi nimikirjoituksia prinsessoille ja
muille kirjaston asiakkaille. Kuva Sari Kanniainen.
JAMKin kesäiset uutispalat
JAMK
Tuija Ylä-Sahra
JAMKin uusia julkaisuja eri muodossa, osta omaksesi verkkokaupasta:
Jorma Kananen | Etnografinen tutkimus
http://www.jamk.fi/fi/Tutkimus-ja-kehitys/JAMKin-julkaisut/Julkaisuja/Etnografinen-tutkimus
Jorma Kananen | Laadullinen tutkimus opinnäytetyönä
http://www.jamk.fi/fi/Tutkimus-ja-kehitys/JAMKin-julkaisut/Julkaisuja/Laadullinen-tutkimus-opinnaytetyona
Tiina Takkinen & Ulla Honkonen | Kanteleen kanssa yhteissoiton maailmassa 1
http://www.jamk.fi/fi/Tutkimus-ja-kehitys/JAMKin-julkaisut/Julkaisuja/Kanteleen-kanssa
Tähtijulkaisut-verkkokauppa
http://www.tahtijulkaisut.net/
JAMKin kampuksilla kirjat muuttavat –
kuten myös ihmiset
Tarjoamme asiakkaillemme myös uuden
Janetin
Koulutusohjelmat vaihtavat taas kampusta ja kirjat
halutaan mukaan, luonnollisesti. Lutakon kampuskirjastosta muuttaa kesän aikana rakennustekniikan ja matkailu- ja ravitsemisalan kirjastoaineisto
Pääkampukselle, Rajakadulle. Lutakon kampuskirjastosta löytyvät syksyllä informaatioteknologian
ja tietojenkäsittelyn aineistot.
Mikä Janet? Janet on tietokanta, joka sisältää
JAMKin kirjaston painetut ja sähköiset aineistot.
Beta-vaiheesta päästyään uudistunut Janet tarjoa
entistä paremmat mahdollisuudet löytää samasta
paikasta sekä painetut että sähköiset aineistot.
Uusi Janet on myös visuaalisempi, sillä nyt saat
näkyviin myös kirjojen kansikuvat. Olemme nyt
osa kansallista Finnaa, josta löydät Suomen arkistojen, kirjastojen ja museoiden aarteet, samalla
haulla https://www.finna.fi/
Uusi Janet: https://janet.finna.fi/
6
Pysy ajan tasalla, katsasta kirjastomme Facebook
https://www.facebook.com/jamkkirjasto
Lue lisää uudistuneesta Janetista
Hyllyt levällään -blogistamme:
http://blogit.jamk.fi/hyllytlevallaan/2014/04/23/
finna-loytaa/?utm_source=rss&utm_medium=rss&utm_campaign=finna-loytaa
Kirjaston juhlavuosi jatkui Joutsassa
Kirjailijavieraana Tapani Bagge
Aprillipäivän tietämillä Tapani Bagge
kävi kirjastossamme, seutuopiston kirjoittaja-piirissä ja kouluilla kertomassa
kirjoittamisesta ja kirjoistaan.
JOUTSA
Kirjailija Tapani Bagge Joutsan pääkirjastossa. Kuva: Nina Kuikka
Vuoden kirjastonkäyttäjä
Vuoden kirjastonkäyttäjäksi julkistettiin Leivonmäen lähikirjaston pitkäaikainen asiakas Helmi
Hyvärinen. Kurkiauran koulun oppilaat juhlistivat
tilaisuutta laulamalla Helmille onnittelulaulun.
Kirjastonjohtaja Nina Kuikka ojensi kirjastokassin vuoden kirjastonkäyttäjäksi valitulle Helmi Hyväriselle.
Lukuviikolla arvuuteltiin kirjahankintojen määrää
Joutsan kunnankirjastossa vuonna 2013. Lähimmäksi arvasi Ninni Vuorkoski Rutalahdesta. Ninnin arvaus oli 1560 ja oikea vastaus 1507.
Perinteisellä kirjanvaihtotorillamme huhtikuussa
tarpeettomat kirjat vaihtoivat omistajaa.
Kuva: Jaana Elsilä
Luontoilta-ohjelman kehittäjä
biologi Veikko Neuvonen vierailulla
YLE:n Luontoilta-ohjelman kehittäjä ja sitä yli kolme vuosikymmentä juontanut toimittaja, biologi
Veikko Neuvonen vieraili kirjastossamme toukokuussa. Runsas yleisö sai tutustua muuttolintujen
maailmaan. Tuttu ”luontoääni” kertoi myös omista
matkoistaan ympäri maailmaa ja vastasi yleisön
esittämiin kysymyksiin.
Juhlavuosi jatkuu myös kesällä erilaisilla tapahtumilla, ja pääjuhla häämöttää…
Veikko Neuvonen Joutsan pääkirjaston luontoillassa.
Kuva: Nina Kuikka
7
Jyväskylän kaupunginkirjaston
musiikkiosasto juhlii syyskuussa
JYVÄSKYLÄ
Sanna Keralampi
Tänä vuonna vietetään Jyväskylän kaupunginkirjaston musiikkiosaston 50-vuotisjuhlia. Juhlavuoden kunniaksi musiikkiosastolla järjestetään ympäri vuoden useita tapahtumia, joihin yleisöllä on
vapaa pääsy.
Varsinaista juhlapäivää vietetään syyskuussa,
tiistaina 16.9., jolloin niin henkilökunta kuin myös
uudet ja vanhat asiakkaat ovat tervetulleita juhlimaan vuosipäivää kakkukahvien merkeissä koko
päivän ajan. Musiikkiosaston historiaan voi tutustua vanhoista valokuvista kootussa näyttelyssä ja
tietovisassa pääsee testaamaan tietojaan kuluneiden vuosikymmenten tapahtumista.
Alkuillasta on vuorossa Elvis ry:n kanssa yhteistyössä järjestettävä musiikintekijän puheenvuo-
8
Kuva: Lauri Salo / LATE Graphic 2012
ro. Miljoonasateen keulakuvana tunnetuksi tullut
Heikki Salo saapuu kertomaan, millaista on olla
musiikintekijä nykyään, mistä ideat syntyvät, ja miten itsensä voi elättää unelma-ammatillaan. Salolle
voi lähettää etukäteen kysymyksiä kirjaston facebook-sivun kautta alkusyksyn aikana.
Juhlan kunniaksi osastolla soi tietysti myös musiikki. Kävijät pääsevät tunnelmoimaan vanhojen
vinyylilevyjen parissa pitkin päivää. Juhlapäivän
päätteeksi avataan syyskauden Kirjasto LIVE!
-konserttisarja. Syksyn ensimmäisessä musiikillisessa illassa esiintyy jyväskyläläinen AP Kivisen
duo.
Tervetuloa juhlatunnelmiin syyskuussa!
Lehtilukutilan itsepalvelukäyttö pidentää
Palokan aluekirjaston aukioloaikoja
Tuula Keula
joilla on lainausoikeus Keski-kirjastoissa. Luvan
aktivoimisen yhteydessä asiakasta opastetaan
lehtilukutilan käyttöön ja näytetään käytännössä,
miten tilaan kirjautuminen tapahtuu.
Asiakkaat ovat ottaneet mahdollisuuden itsepalvelukäyttöön innostuneesti vastaan. Kulkulupia on
jo jonkin verran myönnetty. Positiivista palautetta
on saatu siitä, että lehtiä pääsee nyt lukemaan sellainenkin asiakas, joka työaikojensa vuoksi ei ehdi
kirjastoon ennen sulkemisaikaa.
JYVÄSKYLÄ
Palokan aluekirjastossa aloitettiin lehtilukutila Rauhan itsepalvelukäyttö maanantaina 12.5.
Arkipäivinä ja lauantaisin itsepalveluaikaa on
muutama tunti aamuisin ja iltaisin. Lisäksi lehtilukutilaa voi käyttää sunnuntaisin ja juhlapyhinä. Itsepalveluaikana voi lehtien lukemisen lisäksi surffailla netissä, selailla verkkolehtiä, ottaa kopioita
ja tutustua kirjaston aulassa sijaitsevan Galleria
Palkin näyttelyihin.
Kirjaston ovet avautuvat kirjastokortilla ja
pin-koodilla asiakkaille, joille on aktivoitu kulkulupa kirjastojärjestelmään. Kulkulupa myönnetään
Palokan aluekirjastossa täysi-ikäisille asiakkaille,
http://www.jyvaskyla.fi/kirjasto/palokka
9
Kuva: Antti Määttänen
Koulusalkku ja lelukori lainattavissa
Korpilahdella
JYVÄSKYLÄ
Tuija Broman, Kyllikki Vesteri, Sinikka Jokiniemi
Korpilahden lähikirjaston ja Jyväskylän kulttuuriluotsien yhteistyönä on syntynyt kaksi
muistelusalkkua. Salkkujen aiheina ovat Lelut,
lorut ja leikit sekä Koulu 1950-60-luvulla. Koulusalkku on suunnattu 1.–4.-luokkalaisille ja
seniorikansalaisille, jotka voivat niiden avulla
muistella omaa kouluaikaansa.
Lelukorissa on lapsille ja aikuisille leluja, joilla jo isovanhemmat ovat leikkineet ja joista osa
on edelleen tuotannossa. Lapset voivat nauttia
nostalgisista leluista, peleistä, leikeistä, loruista, saduista ja leikkiä koko mielikuvituksellaan.
Isovanhemmat ja vanhemmat voivat muistella
menneitä ja palauttaa mieleen mukavia lapsuusmuistojaan.
10
Koulusalkku on syntynyt Jyväskylän kulttuuriluotsien ja Korpilahden lähikirjaston yhteistyönä. Salkku sisältää pääosin Kyllikki Vesterin
oman kouluajan ja opettajantyön muisteluksia.
Salkun muu kirjallinen materiaali on saatu pääosin Jämsän Vitikkalan koululta vuonna 2004.
Kirjoja on enemmän kuin salkkuun mahtuu, siten salkun sisältö voi vaihdella. Oppimateriaali
on saatu sillä perusteella, että sitä käytettäisiin
lasten ja kaikenikäisten koulumuistojen virkistämiseen. Pieni osa kirjoista on lahjoituksena
saatuja tai ostettu myöhemmin. Salkkuun sisältyy kirjallisen materiaalin lisäksi helmitaulu,
mustepullo, puinen kynäpenaali ja joitakin lasten ensimmäisen luokan käsitöitä. Salkussa
kulkee mukana myös piirustuksen perusmalleja ja harjoituksia sekä kaunokirjoitusvihkoja ja
ainevihkoja. Itse salkku on kulkenut Vesterin
tilalla kaupunkimatkoilla 1950-luvun alusta lukien.
Kulttuuriluotsit tulevat pyynnöstä esittelemään salkkuja lapsille ja ikäihmisille, tai erilaiset kerhot, ryhmät ja yhdistykset voivat pyytää niitä lainaksi omaan esittelyynsä. Jos olet
kiinnostunut, ota yhteys Koulusalkusta Kyllikki
Vesteriin, p. 040 706 8565 ja Lelukorista Tuija
Bromaniin, p. 040 537 2122.
Koulusalkun sisältöä esillä Korpilahden kirjastossa.
Kuva: Sinikka Jokiniemi
Lelukorin sisältöä.
Kuva: Tuija Broman
Jyväskylän yliopiston kirjaston kuulumisia
Digitaalisia aineistoja arkistoissa
Marjut Kataja, Arto Ikonen
Kansallinen digi
Suomessa Kansalliskirjasto on haravoinut kotimaista verkkoa arkistointimielessä ensimmäisten
joukossa maailmassa. Kansalliskirjasto tekee verkossa laajat vuosittaiset automaattiset ja kohdennetut keräykset.
Samoin Kansalliskirjaston kontolla on sanomaja aikakauslehtien digitointi. Sanomalehtien osalta
työ on alettu ensimmäisestä lehdestä asti eli vuodesta 1770 ja nyt ollaan menossa vuodessa 1919.
Aikakauslehtien digitointi on päässyt vuoteen 1949
saakka. Ne vuodet, jotka eivät ole avoimesti Historiallisessa sanomalehti- ja aikakauslehtikirjastossa
http://digi.kansalliskirjasto.fi/, voi lukea kirjastomme digi-arkistossa huoneessa B 228. Käyttöliittymä hakumahdollisuuksineen on aarreaitta mm.
sukututkijalle.
Radio- ja televisioarkisto (RTVA)
Digitaaliset TV- ja radio-ohjelmat ovat olleet puolestaan Kansallisen audiovisuaalisen instituutin
https://kavi.fi/ toimesta arkistoitavina vuodesta
2009. Tämä kaikki materiaali on tutkittavissa vapaakappalekirjastojen arkistotyöasemilla aivan kuten painotuotteetkin saa hyllyistämme luettavaksi.
E-kirjat
Kaupallisessa jakelussa olevien uusien kotimaisten e-kirjojen arkistointi on saatu jo varsin kattavalle tasolle (5/2014 3000 tiedostoa). Kirjankustantajista luovuttavat e-kirjansa arkistoitavaksi
Kirjavälitys, Elisa-kirja, Ellibs ja Lehtiluukku. Jatkossa samaan pyritään pääsemään myös muiden
julkaisujen, esimerkiksi julkishallinnon ja kansalaisjärjestöjen julkaisujen osalta. Tieteelliset julkaisut tallennetaan nykyisin sähköisessä muodossa
korkeakoulujen julkaisuarkistoihin https://jyx.jyu.fi/
dspace/?locale=fi. Ne ovat luonnollisesti mukana
e-vapaakappaleissa, vaikka suurelta osalta ovatkin avoimesti verkossa tahoillaan.
Musiikki
JYK
Jyväskylän yliopiston kirjasto saa vapaakappalekirjastona arkistoitavakseen kappaleen kaikkea
Suomessa painettua kirjallisuutta. Arkistokokoelmasta eli Fennicasta löytyy kirjoja, aikakauslehtiä,
karttoja ja muuta painettua aineistoa vuosisatojen
ajalta.
Arkistot eivät enää nykyisin ole vain hyllymetrejä
ja hiljalleen haurastuvaa paperia. Digitaaliset materiaalit lisääntyvät jatkuvasti ja niidenkin arkistointiin on alettu kiinnittää yhä enemmän huomiota.
Verkkoaineistot ja televisio-ohjelmat ovat osa kulttuuriperintöämme siinä missä perinteisemmätkin
julkaisumuodot.
Jyväskylän yliopiston kirjastossa pääsee kuka
tahansa käsiksi erilaisiin digitaalisiin arkistoihin,
jotka pitävät sisällään muun muassa radio- ja televisio-ohjelmia sekä musiikkia.
Verkkojakelussa tallenteina tai nuotteina olevaan kotimaiseen musiikkiin kiinnitetään myös
laajaa huomiota. Musiikkitarjonnan puolelta arkistotyöasemalla on tällä hetkellä kuunneltavissa
vanhoja äänitteitä, jotka on digitoitu Kansallisesta äänitearkistosta http://www.kansalliskirjasto.fi/
kokoelmatjapalvelut/kokoelmat/kansallinenaanitearkisto.html. Lisäksi löytyy kaksi verkkomusiikkipalvelun arkistoa: Equal Dreams (lakannut verkkomusiikkilataamo) ja Hitlantis http://www.hitlantis.com/
(5/2014 n. 36 000 tiedostoa musiikkia).
Tekijänoikeudet
Vaikka kulttuuriaineistolaki http://www.finlex.fi/fi/
laki/ajantasa/2007/20071433 vaatii kaiken kansallisen julkaisutarjonnan arkistoinnin, tekijänoikeuslaki
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1961/19610404
ajaa sen ohi joka käänteessä hankaloittaen erityisesti aineiston käyttöä. Kaikesta huolimatta Kansalliskirjasto on päässyt hyvään vauhtiin digitaalisen kulttuurin tallentamisessa ja arkistoinnissa.
Jyväskylän yliopiston kirjasto on vapaakappalekirjastona yksi jakelukanava tälle tarkoin suojatulle
materiaalille.
Juttu pohjautuu artikkeliin Digimerestä arkistoon.
http://tietue.blog.jyu.fi/2014/05/21/digimeresta-arkistoon/ (Tietue-lehti 2/2014)
11
Kesän 2014 kokoelmanäyttelyt yliopiston kirjastossa
JYK
Marjut Kataja
12
Jyväskylässä kuusi perhettä perusti SF-Caravan
-matkailuyhdistyksen 1964. ”Loma edessä – mökki takana” -50-vuotishistoriikin ympärille on koottu
leirintämatkailuun liittyvää aineistoa eri vuosikymmeniltä. Alvar Aallon suunnittelemassa vitriinipöydässä on puolestaan esillä S.O.K:n Bentsiniasemakartta n. vuodelta 1923, jolloin ”ABC-asemia” oli
Terijoella asti, mutta ei Rovaniemen yläpuolella.
Suomen filatelistiliiton puheenjohtaja, yliopiston
kirjaston johtaja Ari Muhonen esittelee kesän aikana osan laajasta postimerkkikokoelmastaan.
Heinäkuussa kirjaston ala-aulassa tervehditään
Finncon2014-tapahtumaa 11.–13.7. Esillä on Fennica-arkistokokoelmasta scifi-aiheisia elokuvajulisteita ja tieteisromaaneja 1920-luvulta lähtien.
Katso tarkemmat ajankohdat:
https://kirjasto.jyu.fi/yleista/nayttelyt
Kuva: SF-Caravanin avajaiskulkue Jyväskylässä 17.5.1964
Uudistunut JYKDOK – enemmän kuin uusi ilme
Arto Ikonen
JYKDOK pohjautuu tiedonhakupalvelu Finnaan,
jonka ylläpidosta ja kehittämisestä vastaa Kansalliskirjasto. Jyväskylän yliopiston kirjasto on ollut
alusta asti mukana kehitystyössä ja osallistunut
hankkeeseen pilottina. Mukana hankkeessa on jo
nyt useita yleisiä kirjastoja sekä suurin osa Suomen yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen kirjastoista.
Jyväskylän yliopiston kirjasto haluaa tarjota asiakkailleen vaivattoman hakupalvelun, joka takaa
myös entistä sujuvamman pääsyn lukuisiin ja jatkuvasti lisääntyviin e-aineistoihimme.
Kaikkiin verkkoaineistoihimme pääset käsiksi
JYKDOKin kautta ja voit hakea niitä samalla tavalla kuin muutakin aineistoa. Hakutuloksista näkee
helposti, onko kyseinen aineisto saatavilla painettuna vai elektronisena. Suurin osa e-aineistoistamme on lisensoituja, joten päästäksesi käyttämään
niitä sinun tulee olla yliopiston verkossa. Yliopiston
julkaisuarkiston JYXin aineisto löytyy myös JYKDOKin kautta kätevästi ja on suurimmaksi osaksi
avoimesti saatavilla.
Avoimeen lähdekoodiin perustuvat ohjelmistot
lisäävät kehitystyön joustavuutta. Hankkeeseen
tulee jatkuvasti lisää kirjastoja, museoita ja arkistoja, joten kansallinen kehitystyö tuottaa varmasti
tulosta jatkossakin.
JYK
Jyväskylän yliopiston kirjaston uudistunut hakupalvelu on ollut ahkerassa käytössä vuoden alusta asti. Uudistunut JYKDOK on osa Kansallista
digitaalista kirjastoa (KDK), joka on opetus- ja
kulttuuriministeriön hanke. Jatkuvasti lisääntyvää
digitaalista tietoa halutaan hallita, jakaa ja säilyttää entistä paremmin. Niinpä hankkeessa ovatkin
mukana kirjastot, museot ja arkistot – eli kulttuurin ja tieteen tietovarantoja hallinnoivat tahot.
13
Kevään tapahtumia Multialla
Maire Riikonen
MULTIA
Villit katseet – luonto- ja petokuvia -valokuvanäyttely
Multian kirjastossa 29.4.–22.5.
14
Jouko Arvonen, multialaissyntyinen valokuvaaja,
laittoi esille parhaat petokuvansa, joissa ilmenevät villit katseet. Psykologian tohtori ja johtamisen
konsultti Jouko Arvonen palasi syntymäseudulleen
perheensä kanssa asuttuaan Tukholmassa lähes
neljäkymmentä vuotta. Arvonen järjestää valtaosin
ruotsalaisille petokuvausryhmille kuvausretkiä niin
Suomen itärajan kuvauskohteisiin kuin Afrikkaankin.
Näyttelyn avajaisissa kuultiin valokuvaajan tarkat selostukset kuviensa vaiheista sekä lausuntaa
ja musiikkia Arvosen läheisten esittämänä. Lisäksi kunnanjohtaja Pyökkimies kertoi tilaisuudessa
Multian luonnonrikkauksista.
Perhokalastusilta kirjastossa 13.5.
Multian Koskikalastajat ja kirjasto järjestivät toukokuisen perhokalastusillan. Illan aikana perhokalastajat kertoivat harrastuksestaan ja antoivat vinkkejä niin aloittelijoille kuin kokeneillekin konkareille.
Kirjaston lehtilukusalin pöydät täyttyivät mitä kummallisimmista kalastusvärkeistä, joita asiantuntijat
havainnollisesti esittelivät. Pääsipä yleisö välineitä
itsekin tunnustelemaan.
Illan aikana kalastajat näyttivät perhojen sidontaa, ja sidonnasta tullaan järjestämään vielä ”jatkokurssi” myöhemmin. Tutuksi tulivat illan aikana niin
ikään myös kalastuskohteet ja saaliskalat. Lisäksi
kirjastossa oli esillä melko laaja kalastukseen liittyvä aineistonäyttely, johon saimme avuksi kirjallisuutta muista Keski-kirjastoista. Kokeneemmat
kalastajat kertoivat omia kalastustarinoitaan, joita
nuorimmat osallistujat kuuntelivat silminnähden
haltioituneina. Kalastusillan innoittamina kahdeksan innokasta koululaista pääsi koskikalastajien
oppiin Palsankoskelle ihan oikeaan kalastustilanteeseen osallisiksi. Ja jännittävää puuhaa oli ollut…
MULTIA
15
Neulekahvilatoiminta
Viime syksynä toimintansa aloittanut Neulekahvila
kokoontui kevään kuluessa kuusi kertaa. Innokkaat
neulojat jatkavat toimintaansa kirjaston tiloissa jälleen ensi syksynä.
Kuvat: Maire Riikonen
Kaksi ensimmäistä kuvaa Jouko Arvosen taidenäyttelystä ja kaksi jälkimmäistä perhokalastusillasta.
Kirjailija Paula Havaste vieraili
Pihtiputaalla
WIITAUNIONI
Marjaana Turpeinen
16
Paula Havaste vieraili Pihtiputaan kirjastossa
9.4.2014, joten sain hyvän tilaisuuden haastatella häntä ennen asiakasesitystä. Paula Havaste
on väitellyt filosofian tohtoriksi kasvatustieteestä
1998. Hän on työskennellyt toimittajana, kriitikkona, suomentajana, tietokirjailijana, kirjallisuuden
yliopisto-opettajana ja tutkijana. Havaste toimii
tiedekeskus Heurekan ohjelmapäällikkönä ja asuu
Nurmijärvellä. Havasteen esikoisromaani oli vuonna 2003 julkaistu Kymmenen onnen Anna. Hänen
tuotannossaan on historiallisia romaaneja ja lastenkirjoja ja hän on ollut mukana myös oppikirjahankkeessa.
Havaste kertoi kirjailijana olon olevan hänelle sekä helppoa että vaikeaa. Helppoa siksi, että
tekstin tuottaminen sujuu häneltä kuin itsestään
ja hänestä on hauskaa kirjoittaa ja tutkia taustatietoja kirjojaan varten. Vaikeaa siitä tekee kaikki
muu, mikä liittyy kirjailijan työsarkaan: markkinointi, ajanpuute, itsekritiikki jne. Kirjailijan ura alkoi
hänellä 40-vuotiaana. Rima, jonka hän itselleen oli
asettanut, oli korkealla ja Havastetta hirvitti ensimmäisen kirjan julkaisu, mutta siinä häntä rohkaisi
Harri Istvàn Mäki. Kymmenen onnen Anna sai kuitenkin hyvän vastaanoton ja siitä kirjailijan ura sai
nostetta purjeisiin.
Tietoa tarinan lomassa
Havaste kirjoittaa romaaneissaan naisista ja naisten kautta miehistä. Hänelle on tärkeää tehdä tarkkaa taustatutkimusta, koska tiedon välittäminen
tarinan lomassa on yksi tärkeimmistä Havasteen
tavoitteista. Hän kertoi selvittäneensä kirjojaan
varten mm. veneen tekoa, köysien punontaa, kansanperinnettä, muinaislääkintää. Tietoa hän hakee netin lisäksi museoista, arkistoja tutkimalla ja
haastattelemalla esim. jonkin alan ammattilaista
tai harrastajaa. Tällainen taustatyö tekee hänen
mielestään kirjoittamisesta erittäin mielenkiintoista ja hän oppii samalla itsekin. Kansanperinteen
Kirjan kansilla ja kustannustoimittajalla
merkitystä
Paula Havaste kertoi kirjojensa ulkoasun merkitsevän hänelle paljon, ja väittikin olevansa ”hankala kirjailija” siinä mielessä, että hän puuttuu
hanakasti kansien ulkonäköön. Tästä Havasteella
oli hauska tarina kerrottavana. Hänen teostensa
kansikuvitusta on tehnyt taiteilija Heli Penttinen.
Ensimmäiseen kirjaansa Havaste olisi halunnut
naisen ja lehmän kanteen. Taiteilija oli pitänyt sitä
huonona ideana, mutta maalannut toivotun mukaisen kannen. Yhteisellä päätöksellä lopulliseen
versioon lehmää ei laitettu, koska ”se ei vaan toiminut”, vaan sai aikaan vertailun naisen ja lehmän
välillä. Tämä opetti Havasteelle sen, että kansien
kuvittaja on ammattilainen, jonka mielipidettä
kannattaa kuunnella ja arvostaa. Anteeksipyyntönä Havaste kehoitti Penttistä ”maksamaan potut
pottuina” ja maalaamaan seuraavan kirjankannen
oman näkemyksensä mukaan ja lisäämään kanteen jonkin yksityiskohdan, jonka Havaste sitten
kirjoitti tarinaan mukaan. Tämä yksityiskohta näkyy kirjassa Kotasavun Marja, jossa kansikuvan
naisen kulmakarvan ylitse kulkee arpi. Onnistuneet kannet ovat myyntivaltti, koska lukija usein
valitsee kirjan houkuttelevan kansikuvan mukaan.
Myös selkämykseen pitää Havasteen mukaan
kiinnittää huomiota.
WIITAUNIONI
ja vanhojen työtapojen välittäminen romaanin juonen yhteydessä on Havasteelle erityisen tärkeää,
sillä hän haluaa vaalia vanhoja perinteitä. Vaikeutena taustatyön suhteen on se, että kirjailijan täytyy vain jossain vaiheessa päättää, että aineistoa
on tarpeeksi ja antaa tilaa kirjan juonen kehittymiselle.
Havaste pitää tärkeänä myös sodasta kirjoittamista, koska sota on vieläkin läsnä oleva aihe.
Sotaromaanejaan varten hän tutki sen ajan sanomalehtien mainoksia, ja mainitsi tärkeinä ihmisten
jaksamiseen vaikuttavina tekijöinä tuolloin olleen
pienet arkiset asiat. Esimerkkinä hän mainitsi huulipunan, jota mainostettiin suudelman kestävänä.
Naisilla ei tuolloin ollut edes miehiä suudeltavana,
koska he olivat rintamalla, mutta huulipuna auttoi jaksamaan ja uskomaan aikaan ilman sotaa.
Sodan tuottamia hyviä puolia Havasteen mukaan
ovat sitkeys ja sisukkuus. Naisten oli pakko pärjätä ja jaksaa sekä tehdä miestenkin työt siinä
sivussa. Naiset astuivat tuolloin askeleen itsenäisempään suuntaan.
Havaste kertoi olevansa tyytyväinen ”omaan
kustantamoonsa” Gummerukseen. Suuri kustantaja on kirjailijan kannalta hyvä, koska kirjamarkkinointi on hyvin tärkeää. Lisäksi hän mainitsi oman
kustannustoimittajansa olevan erinomainen. Kus-
17
tannustoimittaja on kirjailijan kehityksen kannalta
tärkeä ihminen. Hänen tehtävänsä on kertoa kirjailijalle, jos kirjassa on jokin kohta jota voisi parantaa. Se ei aina ole Havasteen mieleen, mutta on
silti hyödyllistä kirjailijalle. Havaste harmitteli pienten kustantamojen ahdinkoa ja kertoi, että esim.
Saksassa kirjan painatus valmiiksi on paljon halvempaa kuin Suomessa.
WIITAUNIONI
Tekijänoikeudet e-kirjojen ongelmana
18
Kysyin Havasteelta, mitä mieltä hän on e-kirjoista.
Hän piti e-kirjoja sinänsä loistavana ilmiönä, mutta
näki erityisen suurena ongelmana niiden tekijänoikeudet. Kirjailijan tulot saattavat jäädä pieniksi
e-kirjojen kohdalla. Lopuksi kysyin myös kirjan kirjoitusprosessista. Havaste kertoi kirjan kirjoittamiseen menevän noin kaksi vuotta ja että hänelle on
luontevaa kirjoittaa kahta kirjaa yhtä aikaa, koska
ideoita on suorastaan jonoksi asti. Teostensa ta-
pahtumapaikat ovat Havasteelle tuttuja paikkoja
tai ainakin sellaisia, joissa hän on käynyt. Liikkuessaan ympäri Suomen hän tutustuu paikkakuntiin,
ja jos tunnelmaltaan sopiva miljöö löytyy, se esiintyy usein paikan kuvauksena hänen teoksessaan.
Lukijakuntaansa Havaste kertoi kuuluvan myös
paljon miehiä, vaikka kirjoja pidetään ns. naisten
kirjoina.
Havasteen kirjailijavierailu kirjastossamme oli
todella innostava. Hän on eläväinen ja huumorintajuinen ihminen, joka sai olemuksellaan aikaan
leppoisan tunnelman ja kuulijakunnan viihtymään
paremmin kuin hyvin. Ennen kiiruhtamistaan
Kyyjärven kirjastolle kirjailija heitti ilmoille pienen
”teaserin” kertomalla uudesta työn alla olevasta
Muinais-Suomeen sijoittuvasta sarjasta. Sitä odotellessa voi vaikka tutustua Havasteen hauskaan
Loitsukirjaan, jonka kalevalamittaiset loitsut on tarkoitettu nykyajan ihmisille.
Lippuja ja lappuja!
”Laputusviikot” Äänekosken kirjastossa
toukokuun lopulla
Tanja Pellinen
Positiivisia kommentteja
Positiivisia kommentteja herui mm. kirjastosta saatavilla olevista elokuvista, pöydillä olevista älype-
leistä, sähköpostiin tulevasta eräpäivämuistutuksesta ja avuliaasta henkilökunnasta.
Toiveissa asiakkaat mainitsivat kahvilan, lisää tietokoneita, pehmeitä tuoleja lukuhetkiä varten sekä
tiettyjä lehtiä tilattaviksi kirjastoon. Oli myös asioita, jotka kirvoittivat antamaan muutaman moitteen
sanan, esim. puuttuvat tai puutteelliset opasteet ja
ulko-ovien vaikeakulkuisuus rattaiden tai liikkumisen apuvälineiden kanssa. Myöskin tietoturvan riittävyys asiakaspäätteillä kyseenalaistettiin.
ÄÄNEKOSKI
Äänekosken kaupunginkirjastossa tarjottiin mahdollisuus antaa risuja, ruusuja sekä muuta palautetta kirjaston väelle värikkäin lappusin. Idea
ei ollut uusi eikä oma, mutta ensimmäistä kertaa
käytössä Äänekoskella. Asiakkaat saivat kirjoittaa
post-it-lapuille kommenttejaan ja liimata ne sitten
sopivaksi katsomaansa paikkaan kirjastossa. Vihreä lappu kuvasti hyviä, toimivia asioita. Keltainen
lappu välitti toiveita ja parannusehdotuksia. Punainen lappu kertoi epäkohtia, joita asiakkaat olivat
huomanneet.
”Laputus” nosti esiin hyviä asioita, joiden parissa
riittää jatkotyöstettävää kesän ja syksyn mittaan.
Kannattanee toteuttaa vielä uudestaan jonkin ajan
kuluttua ja seurata kehitystä.
19
Arvoisat asiakkaat, alkakaahan laputtaa… Kuva: Kaisa Hallikas
ÄÄNEKOSKI
Palautetta kukkaruukussa. Kuva: Kaisa Hallikas
20
Romantiikka hukassa… Kuva: Kaisa Hallikas
P.S.
Asiaa julkaisuun liittyvistä linkeistä
Osa tiedotteessa olevista linkeistä jakautuu usealle riville ja ei siksi avaudu kokonaisuudessaan
selaimeen.
Ole hyvä ja kopioi linkki dokumentista aktivoimalla se ja sijoittamalla selaimeen.
Mikäli taitto-ohjelma on myös tavuttanut linkin, aktivoi ja kopioi linkki, poista ylimääräinen tavuviiva
ja sijoita selaimeen. Silloin linkit avautuvat.
21