AUTOMAATIOTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA INSINÖÖRI (AMK) OPETUSSUUNNITELMA Opintojen laajuus 240 opintopistettä Opintojen kestoaika 2011-2015 Hyväksytty 31.1.2011 2 1 JOHDANTO Ammattikorkeakoulun hallituksen 15.10.2010 hyväksymässä erillisessä Opetussuunnitelmien perusteet -asiakirjassa kuvatut linjaukset ja periaatteet (ks. www.jamk.fi/opiskelijoille/opinto-opas/koulutusohjelmat/ opetussuunnitelmat) koskevat kaikkia ammattikorkeakoulututkintoon johtavia koulutusohjelmia. Tähän Automaatiotekniikan koulutusohjelman kuvaukseen on koottu koulutusohjelman opetussuunnitelman kehittämisprosessi ja vastuuhenkilöt sekä kuvaus koulutusohjelman tuottaman osaamisen kehittymisestä. 2 KOULUTUKSEN SUUNNITTELU JA VASTUUHENKILÖT Jyväskylän ammattikorkeakoulun tutkintoon johtavan koulutuksen opetussuunnitelmien perusteiden lisäksi automaatiotekniikan koulutusohjelman osaamistavoitteiden lähtökohtana ovat olleet ARENEn ammattispesifit koulutusohjelmakohtaiset pätevyydet ja osittain EUR-ACE-kriteeristö (Framework Standards for the Accreditation of Engineering Programs 5.11.2008). Tämän lisäksi on hyödynnetty mm. Tekniikan Akateemisten Liiton ”Suomi tarvitsee maailman parasta insinööriosaamista” -raporttia (TEK 2009). Automaatiotekniikan koulutusohjelman tavoitteena on tuottaa elinkeinoelämän tarpeita vastaavia insinöörejä. Tähän perustuen koulutusohjelman osaamistavoitteet on määritelty elinkeinoelämän nykyisten ja tulevien tarpeiden perusteella käyttäen hyväksi yritysten henkilökuntaa, alan asiantuntijoita ja julkisia tulevaisuutta luotaavia tutkimuksia. Koulutuspäällikkö vastaa, koulutusvastaavan kanssa, automaatiotekniikan koulutusohjelman osaamistavoitteiden suunnittelun etenemisen seurannasta ja resurssien hallinnasta. Osaamistavoitteiden laadintaa tekee työryhmä, joka koostuu koulutusohjelmien opettajista. Työryhmän jäsenet neuvottelevat oman osaamisalueensa elinkeinoelämän edustajien kanssa työelämän osaamistarpeista. Työryhmä kokoaa osaamistavoitteet ja määrittelee ne koulutusohjelmalle. Osaamistavoitteet jaetaan osaamisalueisiin ja niiden sisäisiin pätevyyksiin sekä sisällytetään koulutusohjelman rakenteeseen eri opintojaksojen muodossa. Osaamistavoitteita käydään läpi neuvottelukunnassa, joka koostuu elinkeinoelämän edustajista, opiskelijajäsenestä, koulutuspäälliköstä ja koulutusvastaavasta. Päävastuu oppimisprosessin suunnittelusta on koulutuspäälliköllä ja koulutusvastaavalla. Koulutuspäällikkö, koulutusvastaava ja opettajatutor yhdessä koulutusohjelman muiden opettajien kanssa suunnittelevat oppimisprosessin kulkua koulutusohjelman rakenteessa eri opintojaksojen sisällä siten, että osaamistavoitteet opintojen edetessä täyttyvät. Opiskelijat osallistuvat oppimisprosessin suunnitteluun antamiensa opintojaksopalautteiden muodossa. Automaatiotekniikan koulutusohjelman opetussuunnittelutyön osaamistavoitteiden lähtökohtana edellä mainittujen lisäksi ovat olleet Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto ARENE ry:n ammattikorkeakoulutuksen yleiset ja ammattispesifit pätevyydet. (http://www.ncp.fi/ects). Koulutusohjelman suunnittelun lähtökohtana on opiskelijan oppimisprosessin tukeminen, joka on huomioitu osaamisalueiden suunnittelussa ja arvioinnin rakentamisessa. Koulutusohjelman suunnittelun ja oppimisprosessin suunnittelun vastuuhenkilö on koulutuspäällikkö Jouko Pitkänen, [email protected] 040 7468220. Opiskelijaryhmälle nimetään opintojen alkuun mennessä opiskelijan ohjauksesta ja käytännön asioista vastaava opettajatutor ja vertaistutor. 3 3 KOULUTUSOHJELMAN OSAAMISTAVOITE Jyväskylän ammattikorkeakoulun automaatiotekniikan koulutusohjelma kouluttaa sähkö- ja automaatioalan ammattilaisia teollisuuden suunnittelutehtäviin. Perusopintojen jälkeen opiskelija on syventynyt valintansa mukaisiin suuntaaviin ammattiopintoihin, jotka antavat hänelle valmiudet ymmärtää teollisuuden automaatio- ja sähköistysratkaisujen edellyttämät osaamisvaatimukset. Valmistuttuaan hän on motivoitunut toimimaan näiden vaatimusten mukaisesti sekä syventämään osaamistaan tulevien tehtäviensä myötä. Opiskelija ymmärtää loogiseen ajatteluun perustuvan matemaattis-luonnontieteellisen ajattelutavan, jolle ammattiopinnot rakentuvat. Lisäksi opiskelija hallitsee vuorovaikutustaitoja kuten viestintä- ja kielitaitoja sekä tietotekniikkaa. Opiskelija ymmärtää myös alansa tärkeimmät käsitteet sekä keskeiset teoreettiset ja ammatilliset tiedot. Opiskelija osaa soveltaa teoreettisia tietoja oman ammatillisen alueensa keskeisiin ongelmakokonaisuuksiin. Automaatiotekniikan koulutusohjelmassa opiskelija voi suuntautua automaatiotekniikkaan tai sähkövoimatekniikkaan. Koulutusohjelma valmentaa teollisuuden automatisointi- ja sähköistystehtäviin, esimies- ja asiantuntijatehtäviin tai erityyppisiin automaatio- ja sähkösuunnittelutehtäviin. Opiskelijan painottaessa Automaatiotekniikan opintoja hän ymmärtää ammattikuvansa ja osaa toimia automaation kehitys-, suunnittelu- tai ohjaustehtävissä sekä projektityyppisissä kehitystehtävissä. Opiskelijan painottaessa sähkövoimatekniikan opintoja opiskelija ymmärtää ammattikuvansa ja osaa toimia suunnittelutoimistojen sekä kone- ja laitevalmistajien tarvitsemana sähkösuunnittelijana sekä projektityyppisissä kehitystehtävissä. Opintojaksot voidaan tarvittaessa toteuttaa osaksi tai kokonaan englannin kielellä, jolloin opiskelijalla on hyvät valmiudet kansainvälisiin tehtäviin. Opinnoille on tyypillistä ryhmissä tehtävät projektityöt yhteistyöyritysten kanssa. Harjoittelun voi suorittaa myös ulkomailla olevissa yhteistyöyrityksissä. Opiskelija laajentaa ja syventää ammatillista ja persoonallista kehittymistään valintojensa mukaisesti. Valinnoillaan, oman koulutusohjelman tarjonnasta tai Jyväskylän ammattikorkeakoulun omilta vapaasti valittavien opintojen tarjottimilta tai muiden korkeakoulujen ja oppilaitosten tarjonnasta koulutuspäällikön hyväksynnän mukaan, opiskelija tukee ja täydentää omaa ammattikuvaansa. Opiskelija on perehtynyt koulutusohjelmansa ammattiopintojen kannalta keskeisiin käytännön työtehtäviin sekä osaa soveltaa opittuja tietoja ja taitoja työelämään. Opiskelija on motivoitunut hakemaan lisää työelämään sovellettavissa olevaa teoreettista tietoa. Opiskelija osaa toimia alalle tyypillisissä tavoitteellisissa projekteissa sekä avustajana että tekijänä. Opiskelija tiedostaa raportointitaidot osaksi ammattitaitoaan. Opiskelijalla on valmiudet soveltaa hankittuja tietoja ja taitoja ammattiopintoihin liittyvissä käytännön asiantuntijatehtävissä. Opiskelija osaa toimia itsenäisesti ja päämäärätietoisesti, ymmärtää kriittisyyden merkityksen sekä omaa luovuutta ja kykyä ratkaista ongelmia. 4 KOULUTUSOHJELMAN TOTEUTTAMINEN 4.1 Koulutusohjelman rakenne Koulutusohjelman rakenne ja opintojen eteneminen esitetään seuraavassa kaaviossa. 4 OPINTOJEN ETENEMINEN OPINTOVUOSITTAIN AUTOMAATIOTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA 240 op op 60 1. VUOSI 2. VUOSI 18 50 3. VUOSI 4. VUOSI 15 15 28 40 30 30 45 42 20 32 10 15 0 4.2 PAKOLLISET AMMATTIOPINNOT VAIHTOEHTOISET AMMATTIOPINNOT OPINNÄYTETYÖ HARJOITTELU PAKOLLISET PERUSOPINNOT VAPAASTI VALITTAVAT Osaamisen rakentuminen opiskelun aikana Koulutusohjelman opetussuunnitelma rakentuu osaamisalueista sekä yhteisistä ja koulutusohjelmakohtaisista pätevyyksistä. Oppimisprosessi etenee osaamisalueittain, jotka koostuvat opintojaksoista. Yleiset ja koulutusohjelmakohtaiset pätevyydet kiinnittyvät osaamisalueille ja opintojaksoihin, ja niissä tapahtuu osaamisen kehittymistä koko koulutuksen ajan. Pätevyydet on kuvattu prosessikaavioina kolmella kehittymisen tasolla: perustason osaaminen, kehittyvän tason osaaminen ja edistyneen tason osaaminen. Näiden kehittymisen tasojen pohjalta muodostuvat osaamisalueiden ja opintojaksojen sekä osaamistavoitteet että sisällöt. Osaaminen kehittyy osaamisalueilla perustason osaajasta edistyneen tason osaajaksi, mikä antaa valmiudet kehittyvään insinöörin asiantuntijuuteen työelämässä. TAULUKKO 1. Koulutusohjelman osaamisalueet, sisältö ja osaamisen kehittymisen tasot. Osaamisalue Opiskelu- ja työelämävalmiudet Työelämä Tekniikan perusteet Automaatiotekniikka Osaamisalueen kuvaus Opiskelija kykenee itsensä jatkuvaan kehittämiseen, monipuoliseen viestintään ja tiedonhakuun erilaisissa työ- ja kulttuuriympäristöissä sekä omaa oman alansa vahvan eettisen perustan. Opiskelija kykenee itsensä jatkuvaan kehittämiseen, monipuoliseen viestintään ja tiedonhakuun erilaisissa työ- ja kulttuuriympäristöissä sekä omaa oman alansa vahvan eettisen perustan. Opiskelija kykenee tekniseen laskentaan ja ymmärtää teknistä dokumentaatiota sekä ymmärtää teknisen alan koti- ja ulkomaisia julkaisuja osaten soveltaa niitä omaan työhönsä. Opiskelija ymmärtää automaation merkityksen teollisuudelle ja tuntee automaatiototeutusten eri tasot teollisuuslaitoksessa ja osaa suunnitella yksinkertaisen ohjausjärjestelmän. Opiskelija on omaksunut sähkötyöturvallisuuden perusteet. Osaamisen kehittyminen Perustason osaaja 5 Sähkötekniikka Prosessiautomaatio Kappaletavara-automaatio Automaatiojärjestelmät Automaatiosuunnittelu Sähkösuunnittelu Tutkimus- ja kehittämistoiminta Opiskelija ymmärtää sähkötekniikan teoreettisen perustan sekä sähköturvallisuuden merkityksen. Opiskelija tuntee sähköiset peruskomponentit, perussuureet, peruskytkennät ja osaa ratkaista erilaisia tasa- ja vaihtosähköpiirejä. Hän hallitsee sähkökoneet ja – käytöt siten, että pystyy soveltamaan niitä teollisuuden prosesseihin ja koneisiin. Opiskelija hallitsee myös sähköiset piirrosmerkit ja osaa laatia tarvittavat suunnitteludokumentit. Opiskelija tuntee prosessiteollisuuden keskeiset osaprosessit ja pystyy arvioimaan eri vaihtoehtoja ohjaus- ja säätöratkaisuiksi tyypillisissä prosessiteollisuuden sovelluksissa. Opiskelijalla on perustiedot kappaletavaratuotannon automatisoinnissa käytettävistä laitteistoista, ohjausjärjestelmistä ja sovellusohjelmointityökaluista. Hän osaa tehdä teknistaloudellisesti järkeviä anturi- ja toimilaitevalintoja sekä suunnitella ohjauksia kappaletavaratuotannon tarpeisiin. Opiskelija tuntee erilaiset automaation järjestelmäkokonaisuudet, jotka koostuvat ohjelmoitavista logiikoista, kenttäväylistä, tehdasverkoista, hajautetuista digitaalisista automaatiojärjestelmistä ja käyttöliittymistä. Hän hallitsee automaation keskeiset suunnittelutyökalut, joita käyttäen hän pystyy suunnittelemaan sovelluksia teollisuuden tavanomaisiin ohjauskohteisiin. Opiskelija hallitsee automaatiosuunnittelussa tarvittavat perustaidot. Hän tuntee kenttälaitesuunnittelun, automaatiosuunnittelun sekä instrumenttisähkösuunnittelun standardien mukaiset periaatteet ja käytänteet. Niitä käyttäen opiskelija pystyy toteuttamaan suunnittelutehtäviä teollisuuden tavanomaisiin ohjauskohteisiin myös kansainvälisten asiakkaiden vaatimusten mukaisesti. Opiskelija hallitsee sähkönsiirto ja –jakeluverkon perusrakenteen, toimintaperiaatteen, verkon komponenttien tehtävät ja sähköntuotantoteknologiat. Hän tuntee suunnitteluprosessin eri vaiheet sekä hallitsee suunnittelumenetelmät ja –työkalujen käytön. Opiskelijalla on valmiudet mitoittaa ja valita laitteita teknistaloudellinen näkökanta huomioiden, soveltaa sähkösuunnittelussa käytettäviä standardeja ja toteuttaa niiden mukainen dokumentointi. Opiskelijalle on muodostunut käsitys myös käytännön asennusten toteutuksesta. Opiskelija osaa hankkia, soveltaa ja arvioida oman alansa tietoa kotimaisista ja kansainvälisistä lähteistä. Opiskelija tuntee tutkimus- ja kehittämismenetelmiä ja osaa soveltaa niitä noudattaen eettisiä periaatteita. Hän kykenee työskentelemään tutkimus- ja kehittämistyöhön liittyvissä monialaisissa työryhmissä, -yhteisöissä ja verkostoissa vastuullisesti. Opiskelija kykenee asiantuntijaviestintään. Kehittyvän tason osaaja Automaatiotekniikan suuntautuminen Edistyneen tason osaaja Sähkövoimatekniikan suuntautuminen Edistyneen tason osaaja Edistyneen tason osaaja Lisäksi opintoihin sisältyy 15 op asiantuntijuuden kehittymistä tukevia vapaasti valittavia opintoja, jotka opiskelija sisällyttää oman henkilökohtaisten osaamistavoitteidensa mukaisesti osaamisalueisiin. Osaamisalueisiin sisältyy ammattitaitoa edistävää harjoittelua 30 op. Automaatiotekniikan koulutusohjelmakohtaiset opinnot tukevat projekti- ja elinkaariosaamisen kehittymistä. Koulutusohjelmakohtaisiin opintojaksoihin sisältyy myös kehittämistoiminnan osaamisen rakentuminen. Opintojen laajuudet, suunnitellut ajoitukset sekä pätevyydet, jotka koulutuksen aikana rakentuvat, on kuvattu opinto-oppaassa. 4.3 Joustavat toteuttamistavat Ammattikorkeakouluilla on mahdollisuus ja velvollisuus opiskelijoiden ja työelämän edellyttämien joustavien koulutusjärjestelyjen käyttöön. Osatutkintojen suoritus mahdollistuu, avoimien oppimisympäristöjen käyttö laajenee ja myös avoimen ammattikorkeakoulun opiskelijoilla on rajattu opiskeluoikeus tutkintoon 6 johtavan koulutuksen opintojen suorittamisessa. Tämän seurauksena sekä koulutusrakenteet että opetussuunnitelmien toteuttaminen joustavoituvat. Vuoden 2011 opetussuunnitelmien koulutusrakenteet suunnitellaan joustaviksi kokonaisuuksiksi niin, että opintotarjonta mahdollistaa yksilölliset opintojen valinnat ja opintourat. Tämän rinnalla koulutusohjelmat mahdollistavat osaamisen kehittämisen ja kehittymisen monimuotoisesti. Mm. verkko-opintojen laajentaminen, sosiaalisen median hyödyntäminen, opiskelijan oman työn opinnollistaminen ja vaihtoehtoisten osaamisen osoittamistapojen käyttäminen ovat keinoja yksilöllisen joustavuuden lisäämiseen. Aiemmin opitun tunnistaminen ja tunnustaminen on osa tätä prosessia ja se on tutkintosäännössä määritelty opiskelijalähtöisesti. Samaan aikaan koulutusohjelma varmistaa, että opiskelun henkilökohtaistamisen ja osaamisen kumulatiivisen kehittymisen edellyttämä ohjaus on toimivaa ja riittävää. Opintoja voi suorittaa myös joustavasti virtuaaliopintoina sekä projektitöinä. 4.4 Koulutusohjelman työelämäyhteydet Automaatiotekniikan koulutusohjelmassa työelämäyhteydet syvenevät systemaattisesti opiskeluprosessin edetessä. Ammattikorkeakouluopinnoilla on tiivis kytkentä työelämään koko opiskeluprosessin ajan. Opiskelija tutustuu oman alansa työtehtäviin jo perusopintojen aikana työelämävalmiuksiin perehdyttävissä opinnoissa. Automaatiotekniikan koulutusohjelmassa opiskelijat toteuttavat työelämälähtöisiä projekteja tai erikoistöitä. Keskeinen työelämäyhteyksien luomisen muoto on harjoittelu, joka tapahtuu tyypillisesti kolmannen opiskeluvuoden jälkeen. Käytännössä kaikki opinnäytetyöt ovat työelämälähtöisiä, kiinnittyen erilaisiin työelämästä nouseviin hankkeisiin, kehittämiskohteisiin ja toimeksiantoihin tiivistäen opiskelijan työelämäyhteyksiä. 4.5 T&K&I:n ja opetuksen integrointi Opiskelijan tutkimus-, kehitys- ja innovaatio-osaaminen kehittyy vaiheittain koko oppimisprosessin ajan. Oppimista ja opetusta suunnataan alkuvaiheesta lähtien siten, että opiskelija saa valmiudet hankkia tutkittua tietoa sekä käyttää ja käsitellä sitä. Oppimisprosessin myöhemmässä vaiheessa jokainen opiskelija osallistuu JAMK:n tai työelämän tutkimus- tai kehittämishankkeisiin/projekteihin. Opinnäytetyöt tehdään pääosin työelämän kehittämistarpeiden pohjalta. Jyväskylän ammattikorkeakoulun on valinnut yhteiset tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan monialaiset kärjet. Niihin kuten myös muihin JAMKin T&K&I-toiminnan muotoihin voi tutustua www-sivujen avulla. T&K&I-kärjistä vastaa JAMKin asiantuntijatiimi. Opiskelijan opinnäytetyö ja asiantuntijatiimin arvion mukaan mahdolliset muut oppimisprojektit voivat harkinnan mukaan liittyä tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan kärkien kehittämiseen erityisesti opintojen loppuvaiheissa. Vaihtoehtoiset ammattiopinnot sekä ohjattu harjoittelu voidaan myös suorittaa projekteissa ja hankkeissa. Kokonaisia opintojaksoja tai opintojaksojen oppimistehtäviä voidaan toteuttaa koulutuksen ja työelämän yhteisissä soveltavissa tutkimus- ja kehittämishankkeissa. Automaatiotekniikan koulutusohjelmassa T&K&I ja opetus integroidaan rakentamalla osasta perusopintojen jälkeisistä opintojaksoista sellaisia, että ne joko osittain tai kokonaan voidaan toteuttaa tutkimus- ja kehityshankkeissa. Perusopinnoissa perehdytään toimialaan ja saadaan valmiuksia onnistuneeseen T&K&I työhön. Mitä laajempi opintokokonaisuus on ja mitä perusteellisemmin eri osaamisalueita on jo opiskeltu, sitä mielekkäämpää on todellisten T&K&I -kokonaisuuksien sisällyttäminen opintoihin. 7 Pedagogisen strategian mukaisesti T&K&I -työn tekemiseen perehdytään ensin osana ryhmää, jolloin opiskelija soveltaa olemassa olevaa tietoa mallista ja oppii palautteesta. Opintojen myöhemmässä vaiheessa siirrytään itsenäisesti tehtävään ja uutta luovaan kehittämistoimintaan. Opintojen loppuvaiheessa tutkinnon rakenteeseen sisältyy jokaisella opiskelijalla kokonaan tutkimus- ja kehitystyönä tehtävä 15 op:n laajuinen opinnäytetyö. Koulutusohjelmassa seurataan jatkuvasti tekniikan kehitystä ja alan kehitystrendejä sekä käydään keskusteluja yritysten edustajien kanssa. Yritysten tuotekehitys ja innovaatioiden tuotteistaminen on todettu osaamisalueeksi, jolla Keski-Suomessa tarvitaan tukipalveluita ja erityisosaamista (Jykes). T&K&I -toiminta suuntautuu erityisesti yritysten kanssa tehtäviin projekteihin tai kehitystyöhön. Koulutus ja konsultointi yrityksiin tuo näkökulmia suoraan työelämän vaatimuksista ja tulevaisuuden näkymistä. Tämä näkyy siten, että opetusta ja T&K&I -toimintaa suunnataan tarvittaessa haluttuun suuntaan. Lisäksi opinnäytetöiden aiheet kertovat ohjaajille suoraan työelämän tarpeista, josta saadaan tietoa opetukseen. 4.6 Yrittäjyys koulutusohjelmassa Osaamistavoitteena on että, opiskelija tuntee perusasiat yrittäjyydestä ja tietää yritystoiminnan mahdollisuudet oman alansa palvelujen tuottajana ja kehittäjänä. Hän oivaltaa yrittäjyyden yhtenä uravaihtoehtonaan ja sitä tukevat mahdollisuudet omissa opinnoissaan. Jokainen opiskelija voi hakea mahdollisuutta suorittaa osan opinnoistaan ammattikorkeakoulun yhteisessä yrittäjyyden JAMK-yrityshautomossa. Tänne valitaan JAMK:n eri yksiköiden opiskelijoista yrittäjät ja yrittäjäkandidaatit seuraaviin ryhmiin: (1) olemassa olevat yrittäjät ja (2) liikeideaa kehittämässä olevat opiskelijat perustaakseen yrityksen tai periäkseen yrityksen sukupolvenvaihdoksessa (3) yrittäjyyden laukaisualusta niille opiskelijoille, joilla on vahva intentio ja yrittäjäominaisuuksia, mutta ei välttämättä vielä liikeideaa. Hautomossa opiskelija jatkaa syvemmälle oman yrittäjyytensä kehittämistä, josta muodostuu opiskelujen "punainen lanka". Henkilökohtainen/ryhmäkohtainen ohjaus sekä käytännössä oppiminen ovat hautomon olennaisia elementtejä. Opintoja voidaan suorittaa JAMK-yrityshautomossa 15 - 60 opintopisteen verran. Opiskelijoita pyritään ohjamaan aktiivisesti myös kansainvälistyyteen mm. tukemalla Born Global -ajattelua. Myös harjoittelu on mahdollista tehdä yrittäjäpainotteisesti, esimerkiksi oman yrityksen kehittämisenä tai työnä yhteistyöyrityksessä. Lisäksi on mahdollista valita JAMKin yhteisistä tarjotinopinnoista soveltuvia, yrittäjyysosaamista vahvistavia opintojaksoja. Kaikille automaatiotekniikan koulutusohjelman opiskelijoille tulee yhteistä yrittäjyyskoulutusta Työelämäosaajaksi kasvun -opintojaksolla. Opiskelijoita kannustetaan tämän jälkeen sisällyttämään vapaasti valittaviin opintoihin yrittäjyysopintoja. Kolmannen lukuvuoden opintoihin kuuluu teollisuuteen/yritykseen suuntautuva projekti. Tämän projektin läpiviemisessä opiskelijoilta edellytetään yrittäjämäistä otetta. 4.7 Kansainvälisyys koulutusohjelmassa Opiskelija voi kansainvälistyä opintojen aikana henkilökohtaisen opintosuunnitelmansa mukaisesti. Kansainvälistyminen voi omassa korkeakoulussa toteutua ns. kotikansainvälistymisen avulla tai lähtemällä ulkomaille suorittamaan osan tutkinnostaan. Ulkomaalaiset tutkinto- ja vaihto-opiskelijat luovat monikulttuurista ja aidosti kansainvälistä opiskeluilmapiiriä. Ulkomaalaiset opettajat ja asiantuntijat tuovat kansainvälistä erityisosaamista opetukseen. Kieli-, kulttuuri- ja englanninkieliset opinnot sekä erilaiset projektit ja tapahtumat edistävät kansainvälisyysosaamista. Osan tutkinnosta voi suorittaa ulkomailla joko opiskellen vaihto-opiskelijana koko lukukauden tai ottamalla 8 yksittäisiä opintojaksoja, jotka sisällytetään tutkintoon. Automaatiotekniikan koulutusohjelma pyrkii yhdessä konetekniikan koulutusohjelmien kanssa tarjoamaan mahdollisuuden projektiluonteiseen opintojaksoon, joka osittain suoritetaan ulkomailla. Tämä opintojakso toteutetaan ulkomaalaisten yhteistyökumppaneiden kanssa ja siihen osallistuu myös heidän opiskelijoitaan. Näin opiskelijoille tarjoutuu luonteva tapa kansainvälistyä tekemällä yhteistyötä muiden eurooppalaisten ammattikorkeakoulujen ja niiden opiskelijoiden kanssa ilman pidempää läsnäoloa ulkomailla. Myös koulutusohjelmaan kuuluva lukukauden mittainen harjoittelujakso on mahdollista ja suositeltavaakin suorittaa ulkomailla. Ulkomailla suoritettavat opinnot sisällytetään opiskelijan HOPS:iin ja ne suunnitellaan yhdessä tutoropettajan ja kansainvälisten asioiden koordinaattorin kanssa ja varmistetaan niiden täysi hyväksilukeminen ECTS-järjestelmän periaatteiden mukaisesti. Ammattikorkeakoululla on paljon ulkomaisia yhteistyökorkeakouluja. Näiden kanssa tehdyt sopimukset mahdollistavat opiskelijoiden opiskelun ulkomaisissa korkeakouluissa. Monikulttuurisen työelämän kieli- ja viestintätaidot -opintojakso aloittaa kansainvälisyyskasvatuksen. Kielelliset valmiudet saadaan kielten pakollisilla ja valinnaisilla opintojaksoilla. Tiedon soveltamista ja uuden tiedon hankintaa sekä kulttuurista kasvua tukevat mahdolliset ulkomailla suoritetut opiskelujaksot. Ohjattu harjoittelu on mahdollista suorittaa ulkomaisissa yhteistyöyrityksissä. Myös vaihto-opiskelumahdollisuudet ovat hyvät. Opiskelijoilla on mahdollisuus siten suorittaa ulkomailla opintoja, jotka henkilökohtaisen opintosuunnitelman (HOPS) mukaisesti voidaan lukea tutkintoon kuuluviksi. Koulutusohjelmalla on suhteet moniin ulkomaisiin oppilaitoksiin ja useat opiskelijat ovat käyttäneet mahdollisuutta hyväkseen. Kotikansainväistymistä tukee osallistuminen T&K&I -työhön ja osallistuminen vieraalla kielellä opetettaville opintojaksoille sekä eri koulutusohjelmien kesken tehtävä vaihto-opiskelijayhteistyö. Useilla opintojaksoilla perehdytään vieraskieliseen materiaaliin. Kolmannen opintovuoden syventävät opinnot tarjotaan osittain englanniksi. Englanninkieliseen opetukseen mukaan tulevat vaihto-opiskelijat ”kotikansainvälistävät” opiskelijoita. Myös monet eri alan ulkomaalaiset vierailijat ja luennoitsijat tuovat kansainvälistä erityisosaamista opetukseen. 5 OSAAMISEN KEHITTYMISEN ARVIOINTI Osaamisen kehittymisen arvioinnin yleisperiaatteet kuvataan Opetussuunnitelman perusteissa. Osaaminen on kykyä rakentaa yhteen tiedot, taidot, kokemukset, arvopäätelmät ja sosiaaliset verkostot. Koulutusohjelman osaamiset on kuvattu pätevyyksinä, joita ovat työelämän yleiset pätevyydet ja koulutusohjelmakohtaiset pätevyydet. Opintojen alussa opiskelijan tekemän osaamiskartoituksen avulla arvioidaan koulutuksen alkuvaiheen osaamista suhteessa näihin pätevyyksiin. Osaamisen kehittymistä seurataan HOPS-keskustelujen yhteydessä. Opintojen aikana opiskelija arvioi oman osaamisensa kehittymistä ja tämän pohjalta päivitetään henkilökohtaista opintosuunnitelmaa. Tavoitteena on löytää ne alueet, joissa osaamista tulisi vielä vahvistaa. Valmistumisvaiheessa opiskelijan oma analyysi osaamisestaan helpottaa työnhakuprosessia. Osaamisen kehittymisen arvioinnin mahdollistamiseksi on määritelty seuraavien osaamisen tasojen kriteerit. 1. perustason osaaminen (1-2) 2. kehittyvän tason osaaminen (3) 3. edistyneen tason osaaminen (4-5) Osaamisen arvioinnissa opiskelija saa arvosanan arviointiasteikolla 1-5 tai hyväksytty – merkinnän opintojaksoista ja osaamisalueen osaamisestaan.