TASAPAINOILUA Opas Parkinsonin tautia sairastavalle ja

TASAPAINOILUA
pieni opas Parkinsonin tautia sairastavalle
ja hänen läheisilleen
Petri Hannonen
1
TASAPAINOILUA
pieni opas Parkinsonin tautia sairastavalle
ja hänen läheisilleen
Petri Hannonen
2
LUKIJALLE
Parkinsonin tautia sairastaa noin 10 000 henkilöä Suomessa ja väestön ikääntymisen myötä sairastuvuus todennäköisesti lisääntyy.
Parkinsonin tauti on etenevä neurologinen sairaus ja perimmäistä
syytä taudille ei tiedetä. Parkinsonin taudissa aivojen dopamiinivälittäjäainetta tuottavia soluja tuhoutuu, minkä seurauksena liikkeiden säätely vaikeutuu. Parkinsonin taudin pääoireet ovat: lepovapina, lihasjäykkyys, liikkeiden hitaus ja tasapainon heikkeneminen. Oireet ilmaantuvat hitaasti vuosien myötä.
Parkinsonin tautia hoidetaan lääkityksellä ja liikunnalla. Aikaisemmin lääkityksellä on kyetty ainoastaan helpottamaan taudin oireita,
mutta uutta toivoa Parkinsonin tautiin sairastuneille on nähtävissä.
Uusimmissa tutkimuksissa rasagiliini- nimisellä lääkeaineella voidaan
sairauden etenemistä hidastaa jopa merkittävästi.
Tämä opas on tiivis tietopaketti Sinulle, Parkinsonin tautiin sairastuneelle ja läheisillesi. Oppaassa on käytännönläheisiä vinkkejä arjen
helpottamiseksi. Asiat on esitelty mahdollisimman helposti ymmärrettävässä muodossa. Oppaassa ei tarkoituksella ole esitelty tarkemmin taudin oireita ja niiden aiheuttamia vaikeuksia, vaan on
pyritty tarjoamaan ratkaisut niihin. Kattavampaa tietoa voi hakea
Parkinson- liitosta (yhteystiedot oppaan takakannessa) tai lukemalla
esimerkiksi Pekka Launiin kirjan: Parkinsonin tauti, opas potilaille ja
heidän läheisilleen.
3
Sisältö
LUKIJALLE ............................................................................................ 2
APUA ARKEEN ..................................................................................... 4
LIIKUNNALLA VIREYTTÄ ...................................................................... 4
KÄVELY SUJUVAMMAKSI .................................................................... 5
Kävelyä helpottavat keinot ............................................................. 5
SIIRTYMISET ........................................................................................ 6
Ylösnousu ja istuutuminen ............................................................. 6
Vuoteessa siirtymistä auttavat keinot ............................................ 6
VOIMISTELUOHJEET............................................................................ 7
Aamuvoimistelu vuoteessa ............................................................ 7
Verryttely- ja lihaskuntoliikkeet ..................................................... 8
Venytykset ...................................................................................... 9
LIIKKUMISTA HELPOTTAVAT KEINOT................................................ 11
RAVINTO JA HYVÄ RUOKA ................................................................ 12
Lääkkeet ja ruoka.......................................................................... 12
Ruokailua helpottavia keinoja ...................................................... 13
PESEYTYMINEN JA PUKEUTUMINEN ................................................ 15
APUVÄLINEIDEN HANKINTA ............................................................. 17
TUKIPALVELUT PARKINSONIN TAUTIA SAIRASTAVALLE ................... 18
LISÄLUETTAVAA ................................................................................ 23
KYSY NEUVOA: .................................................................................. 23
4
APUA ARKEEN
Olitpa sitten vasta Parkinsonin tautiin sairastunut tai jo pidempään
tautia sairastanut, monet käytännön asiat askarruttavat todennäköisesti mieltäsi. Muista, että et ole ongelmien kanssa yksin, vaan
tietoa ja apua on saatavilla, kun sitä osaa etsiä.
Kun muistat niinkin yksinkertaiset neuvot kuin päivittäinen liikunta
ja omatoimisuuden ylläpitäminen mahdollisimman pitkään, on sairauden kanssa pärjääminen helpompaa. Työntekoakaan ei ole syytä
lopettaa, työtehtäviä voidaan usein muokata jaksamistasi vastaaviksi. Yritä säilyttää elämänmyönteinen asenne, vaikka se tuntuisi välillä vaikealtakin. Pyri säilyttämään kontaktit samoihin ihmisiin, joiden
kanssa olet aikaisemminkin viihtynyt. Kerro sairaudesta läheisillesi,
jotta he oppivat suhtautumaan Sinuun ja Sinun jaksamiseesi oikealla
tavalla.
LIIKUNNALLA VIREYTTÄ
Liikunnalla voit lieventää taudin oireita, ja lisäksi se kohottaa Sinun
mielialaasi. Pyri jatkamaan aikaisempia liikuntaharrastuksia tai pyri
löytämään itsellesi sopiva laji taudin edetessä. Kokeile esimerkiksi
sauvakävelyä, golfia, vesijumppaa, tanssia ja metsässä reippailua.
Pyri liikkumaan säännöllisesti päivittäin. Liikunta-/jumppatuokiot
kannattaa ajoittaa siten, että lääkkeiden teho on parhaimmillaan.
Usein paras hetki on aamupäivän aikana lääkkeiden oton jälkeen.
5
KÄVELY SUJUVAMMAKSI
Parkinsonin taudin edetessä tulee mahdollisesti eteen kävely- ja
tasapaino-ongelmia. Askeleet lyhenevät, madaltuvat ja usein myös
tihenevät, jolloin tasapainon hallinta vaikeutuu.
Kävelyä helpottavat keinot
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
Ohutpohjaiset kengät
Suorista selkäsi, huolehdi siitä, että jalat ovat sopivasti
erillään toisistaan (n. 25 cm) ja paino on koko jalkaterällä.
Ajattele pitkän askeleen ottamista.
Nosta ylös varpaat, sitten polvi ja marssi paikallasi.
Ota korostetun korkea askel, ikään kuin esteen ylitse.
Jatka kävelyä, mieti vaikkapa rytmikästä marssimusiikkia.
Kävellessäsi muista käsien heilauttaminen: vastakkainen
käsi ja jalka parina.
Sauvakävely tukee hyvin ryhdikästä, vuorotahtista kävelyä.
Käännöksissä ajattele isoa u-käännöstä. Pyri tekemään
käännöksestäsi laaja.
Kävelyn jähmettyessä keskeytä kävely välittömästi ja aloita kävely alusta em. ohjeiden mukaisesti.
Yöllä helpotat kävelyä wc:hen merkitsemällä kulkureitti
valkoisella teipillä. Teipinpätkät kuvaavat askelmia, joiden
tarkoituksena on estää jähmettyminen.
6
SIIRTYMISET
Ylösnousu ja istuutuminen
•
Nouse ylös: jalat leveällä, toinen jalka tuolin alla, taivuta
ylävartalo reilusti eteen, ponnista reisillä ylös ja ojentaudu
•
Istuudu: seiso tuoli polvitaipeissa kiinni, taivuta ylävartaloa
reilusti eteen, jarruta reisillä ja istuudu
Vuoteessa siirtymistä auttavat keinot
•
•
•
tukeva patja
liukulakana tai liukas yöasu
erilaiset nousutuet
7
VOIMISTELUOHJEET
Aamuvoimistelu vuoteessa
1.Ojenna kädet vuorotellen
pään taakse.
2.Vedä polvet vuorotellen
vatsan päälle koukkuun.
3.Tee liikkeet yhdistettyinä,
ristikkäiset raajat ylös.
4.Yläraajat T-asennossa,
kierrä polvet puolelta toiselle.
5.Kierrä kädet suoriksi
ojennettuina puolelta toiselle.
6.Yhdistä liikkeet, kierrä
kädet ja polvet vastakkaisiin
suuntiin, keskivartaloon
tulee voimakas kierto.
Tee aamuvoimistelusta päivittäinen tapa! Voimistelut kannattaa
tehdä silloin, kun aamulääke on alkanut vaikuttaa ja alat valmistautua muihin päivittäisiin toimiin. Voimisteluliikkeet on suunniteltu
siten, että ne vähentävät vartalosi jäykkyyttä ja helpottavat liikkeellelähtöä.
8
Verryttely- ja lihaskuntoliikkeet
1.Lämmittely: Jousta polvista ja heilauta kädet rennosti eteen ja taakse. Pidä
selkä suorassa,venytä käsiä!
2. Reisilihasten vahvistus:
Astu pitkä askel eteen vuoroin oikealla ja vasemmalla
jalalla, paino siirtyy reilusti
etummaiselle jalalle. Selkä
suorassa!
3. Ota jumppakuminauha
avuksi. Tee soutuliikettä:
lapaluut takana tiukasti
yhteen, selkä ja niska ojentuvat.
4.Jännitä pakarat ja nosta
lantio mahdollisimman ylös.
5.Vedä napa kohti selkäran- 6.Kohota ristikkäiset raajat
kaa, vatsalihakset jännittyvät. irti alustasta, venytä samalla
kättä ja jalkaa mahdollisimman pitkiksi.
Toista liikkeitä oman kuntosi mukaan
5- 20 kertaa kutakin. Muista rauhallinen hengitys.
9
Venytykset
1.Rintalihaksen ja
käsivarren venytys: tue
kämmen seinää vasten
oman korvan korkeudelle ja
kierrä muu vartalo vastakkaiseen suuntaan.
4.Yläselän venytys: Aseta
kämmenet seinää vasten
hartian leveydeltä ja paina
rintakehää käsien välistä
kohti seinää, pidä katse
eteenpäin!
2.Pohjelihasten venytys:
Aseta päkiä seinää vasten ja
työnnä lantiota eteenpäin
(tee liike kengät jalassa).
3.Lonkan venytys: Jalat
käyntiasennossa, työnnä
lantiota ja takimmaisen
jalan lonkkaa eteenpäin.
5.Selän kierto: kädet rinnan
edessä ristissä, kierrä ylävartaloa voimakkaasti puolelta toiselle, tee liike hyvässä ryhdissä mahdollisimman pitkälle.
6. Avaa kädet auki-taakse ja
hengitä samalla sisään.
10
7. Reiden takaosan lihasten venytys: Vedä jalka remmin avulla
kohti kattoa, kunnes tunnet
venytyksen reiden alapuolella.
Pidä polvi suorana.
8. Kyljen ja pakaran venytys:
Vie polvi koukkuun ja paina sitä
toisella kädellä kohti lattiaa.
Saman puolen käsi venyy pitkälle sivuviistoon.
9. Loppuvirutus: Vie kädet pään yli
kohti lattiaa ja venytä itsesi niin pitkäksi kuin mahdollista!
Tee venytykset rauhallisesti hengitellen,
1 minuutti/lihas, jotta lihakset ehtivät venyä!
11
LIIKKUMISTA HELPOTTAVAT KEINOT
Mikäli Sinulla on lieviä tasapainovaikeuksia, ota aluksi liikkumisen
tueksi vaikkapa kävelysauvat tai kävelykeppi. Myöhemmin potkupyörästä, potkukelkasta tai rollaattorista on apua liikkuessa. Turvallisuutta lisäävät säänmukaiset, ohutpohjaiset kengät, kenkien liukuesteet, erilaiset tukikaiteet sekä kaatumisten varalta lonkkahousut.
Liukuesteet kenkiin
Kävelysauvat
Kävelykeppi
Tukikaide sänkyyn
Rollaattori
12
RAVINTO JA HYVÄ RUOKA
Voit syödä normaalisti terveellistä kotiruokaa, kuten muutkin. Huolehdi kuitenkin siitä, että ruoka on monipuolista: kasviksia, viljatuotteita, lihaa, kalaa, kanaa sekä hyviä rasvoja. Tässä pätee hyvin motto: syö niin paljon kuin kulutat. Taudin edetessä vapina ja nielemisen vaikeutuminen saattavat vaikeuttaa syömistäsi, jolloin painosi
saattaa pudota. Tällöin voit huoletta lisätä hyvien rasvojen määrää
ravinnossa. Hyviä rasvoja saat mm. rypsiöljystä ja rasvaisista kaloista kuten lohi. Ikääntymisen myötä makuaisti heikkenee, jolloin Sinun kannattaa panostaa ruuan hyvään makuun, suolan lisääminenkään ei tällöin ole kiellettyä. Ummetuksen välttämiseksi syö paljon
kasviksia ja juo paljon vettä.
Lääkkeet ja ruoka
Lääkäri on määrännyt tai tulee määräämään Sinulle Levodopanimistä lääkettä. Ota Levodopa tyhjään vatsaan veden tai mehun
kera. Pieni keksi tai hedelmä saattaa ehkäistä lääkkeen mahdollisesti aiheuttamaa pahoinvointia. Levodopan teho alkaa vuosien
käytön jälkeen heiketä. Runsaasti valkuaisaineita sisältävät ateriat
saattavat heikentää Levodopan imeytymistä. Tällöin voit neuvotella
valkuaisaineiden määrän rajoittamisesta lääkärisi kanssa.
Runsaasti valkuaisaineita sisältäviä ruoka- aineita ovat mm. liha,
kana, kala, kananmunat, juusto, raejuusto, maitorahka, pähkinät ja
sisäelimet.
13
Ruokailua helpottavia keinoja
Liikkeiden hidastuminen, vapina ja nielemisen vaikeudet voivat häiritä ruokailuasi: ruoka ehtii jäähtyä lautaselle, aterimien käyttö on
vaikeaa, ruokapala juuttuu kurkkuun. Kokeile seuraavia ruokailua
helpottavia keinoja:
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
rauhallinen ruokailuhetki
erilaiset apuvälineet tölkkien, kansien ja kierrekorkkien
aukaisuun
liukuesteet lautasille, korkeareunaiset lautaset, lämpölautanen
Voileipälauta
paksuvartiset ja painavat aterimet
kaksikorvainen ja painava muki, nokkamuki, pilli/muoviletku
sakeuttamisaineet nesteisiin
Aseta ruokapala kielellä mahdollisimman taakse.
Pureskele ruoka hyvin pieniä paloja kerrallaan.
Etukumara istuma-asento helpottaa nielemistä.
Syö suu tyhjäksi ennen juomista.
Rykäise nielemisen jälkeen.
Älä mene heti ruokailun jälkeen makuuasentoon.
Paksuvartiset aterimet
Muotoillut aterimet
14
Purkin aukaisija
Tuubin pursotin
Paksunnokset aterimiin
Tarttumapihdit
Nokkamuki
Purkin aukaisija
Säilykepurkin
avaaja
15
PESEYTYMINEN JA PUKEUTUMINEN
Jäykkyys, tasapainovaikeudet ja käsien näppäryyden heikkeneminen
saattavat tehdä peseytymisestäsi ja pukeutumisestasi hidasta ja
hankalaa. Pienillä käytännön vinkeillä selviydyt näistä toimista helpommin
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
Poista kylpyhuoneesta irtomatot liukastumisvaaran vähentämiseksi.
Kiinnitä suihkun ja wc- istuimen yhteyteen tartuntakahvoja.
Korkea wc-istuin helpottaa ylösnousua, saatavilla on
myös wc-istuimen korottimia.
Poista turhat lasipinnat kosteista tiloista turvallisuuden
lisäämiseksi.
Pitkävartiset harjat ja selänpesimet helpottavat peseytymistä.
Suosi väljiä ja liukasvuorisia vaatteita.
Mikäli toinen puolesi on jäykempi kuin toinen, pue ja riisu ensin huonompi puoli.
Käytä edestä kiinnitettäviä vaatteita.
Tarranauhat, kenkien pikakiinnitysnauhat, pitkävartinen
kenkälusikka, saapasrenki, pukukeppi/pukutikku, nappikoukku, sukanvetimet ym. helpottavat pukeutumista.
Pukeudu istuen.
16
Selänpesin
Jalkojenpesin
Sukan pukija
Kengän vedin
Saapasrenki
Puku- ja nappikoukkuja
17
APUVÄLINEIDEN HANKINTA
Sairauden jossain vaiheessa saatat tarvita erilaisia apuvälineitä helpottamaan päivittäisiä toimia ja liikkumista. Tutustu alla esitettyyn
apuvälineiden hankintaprosessiin:
1. Asiakas itse, omainen, kotipalvelu, kotisairaanhoito, lääkäri
tms. toteaa apuvälinetarpeen
2. Yhteys asian tiimoilta omaan lääkäriin
3. Lääkäri kirjoittaa apuvälineestä ostopalveluosoituksen tai
lähetteen toiminta- tai fysioterapiaan-> selvittää apuvälinetarpeen
4. Apuvälinettä sovitetaan/kokeillaan (lausunto ja suositus
lääkärille)
5. Apuväline hankitaan omaksi tai lainataan
6. Apuvälinettä opetetaan käyttämään ja seurataan jatkossa
sen sopivuutta
18
TUKIPALVELUT PARKINSONIN TAUTIA SAIRASTAVALLE
Koska Parkinsonin tauti on etenevä keskushermoston sairaus, tulee
jossain vaiheessa väistämättä eteen tilanne, jolloin tarvitset lisätietoa erilaisista tukitoimista. Seuraavilla sivuilla on melko kattavasti
kuvattuna mahdolliset tuki- ja kuntoutuspalvelut, joita voit hakea
sairauden eri vaiheissa. Kuten huomaat, tämä saattaa vaikuttaa
monimutkaiselta ja vaikeaselkoiselta byrokratiaviidakolta. Oman
alueen Parkinsonyhdistyksestä saat vaivattomasti tietoa ja apua
näiden asioiden selvittämisessä. Sieltä saat myös ohjeita tukipalveluiden ja kuntoutusten hakemisessa sekä muissa käytännön asioissa.
19
1. PARKINSONIN TAUDIN
TOTEAMINEN
•
Neurologi tekee diagnoosin
2. HANKI LISÄTIETOA JA HUOLEHDI ETUISUUKSISTASI!
Lisätietoa sairaudesta, Sinulle kuuluvista etuisuuksista ja tukipalveluista sekä apua niiden hakemiseen saat seuraavilta tahoilta:
•
•
•
•
Suomen Parkinsonliitto ry. ja paikalliset Parkinsonyhdistykset (palvelut selvitetty
tarkemmin alempana)
sairaaloiden kuntoutusohjaajat
vammaispalvelun sosiaalityöntekijät
sairaalan neurologiset sairaanhoitajat/parkinsonhoitajat
3. KUNTOUTUSTARPEEN ARVIOINTI JA KUNTOUTUSSUUNNITELMAN LAATIMINEN
•
•
•
•
Hoidosta vastaava taho laatii (alkuvaiheessa yleensä erikoissairaanhoito, jatkossa
perusterveydenhuolto).
Suunnitelman laatii hoidosta vastaava lääkäri yhdessä muiden hoitoon osallistuvien ammattihenkilöiden kanssa, joita ovat esim. sairaanhoitaja, kuntoutusohjaaja, fysioterapeutti ym.
Suunnitelmaan kirjattava kaikki tarvittavat kuntouttavat toimenpiteet ja tukitoimet.
Huolehdi siitä, että suunnitelma laaditaan ja että se päivitetään säännöllisesti,
jotta se vastaa etenevän sairauden senhetkistä tilannetta!
4. KUNTOUTUSSUUNNITELMAN
SISÄLTÖ
(suunnitelman sisältö määräytyy sairastavan senhetkisen tarpeen mukaisesti, alla
pääpiirteittäin jaoteltuna mahdollisia kuntoutus- ja tukitoimia)
20
A)
•
•
•
•
B)
•
•
•
•
C)
•
•
D)
•
•
•
•
•
•
•
OMAT KUNTOUTTAVAT TOIMENPITEET
Työelämässä pysyminen mahdollisimman pitkään
Säännöllinen kuntoliikunta vähintään 3 x viikossa, 30 min kerrallaan: kävely, sauvakävely, uinti, vesijumppa tms.
Päivittäinen kotivoimistelu ohjeiden mukaisesti
Normaalien arkiaskareiden tekeminen mahdollisimman pitkään: asioinnit kaupassa, pankissa jne., pihan- ja kodinhoito, peseytyminen, ruoanlaitto jne.
LÄÄKINNÄLLINEN KUNTOUTUS
(= terveydenhuollon järjestämää harkinnanvaraista kuntoutusta kaikenikäisille)
Avokuntoutus: fysioterapia, toimintaterapia, puheterapia jne.
Apuvälineet: terveyskeskuksen apuvälinelainaamo, keskussairaalan apuvälinelainaamo
Kuntoutusohjaus: keskussairaaloissa toimiva kuntoutusohjaaja suunnittelee tarvittavia kuntoutus- ja tukitoimia, tekee kotikäyntejä (asunnonmuutostyöt) ym.
Sopeutumisvalmennus ja kuntoutuskurssit ja kuntoutusjaksot (Suomen Parkinsonliitto ry. sekä Kela järjestävät)
AMMATILLINEN KUNTOUTUS JA TYÖELÄMÄSSÄ SELVIYTYMISTÄ TUKEVAT TOIMENPITEET
(työelämässä mukana oleville)
Työterveyshuolto tekee työn kuormittavuuden arviointeja ja osallistuu tarvittaessa
työn uudelleenjärjestelyihin työnantajan kanssa.
Ammatillinen kuntoutus: työkokeilut, koulutus, kuntoutustutkimus (työeläkelaitokset, työvoimahallinto ja Kela järjestävät)
KOTONASELVIYTYMISEN TUKITOIMET, ASIOINTIAPU, MUUT TUKIPALVELUT
kotipalvelu
omaishoitajan tuki
henkilökohtainen avustaja
korjausavustus
asunnonmuutostyöt, palveluasuminen, kuljetus-, saatto- ja tulkkipalvelut
asiointipalvelut
Kelan vammaistuki ja eläkkeensaajan hoitotuki
21
SUOMEN PARKINSONLIITON TARJOAMAT PALVELUT:
NEUVONTA
•
•
auttaa arjen ongelmissa
auttaa löytämään hyvinvointia tukevat palvelut
SOPEUTUMISVALMENNUS
•
•
•
•
•
Parkinsonliitto järjestää
tukee ja täydentää lääkinnällistä hoitoa
tarkoitettu myös omaisille
tavoitteena antaa tietoja/taitoja elämänlaadun parantamiseen, omahoidon ja toimintakyvyn edistämiseen
hakeudutaan lääkärin lähetteellä Kelan, terveydenhoitoyksikön tai liiton kautta
KUNTOUTUSKURSSIT
•
•
•
•
tavoitteena edistää työ- ja/tai toimintakykyä tai sen palautumista
kurssit laitos- tai avomuotoisia
haetaan lomakkeella KU 102, joka toimitetaan liiton kuntoutusosastolle tai Kelan
toimistoon
liitteeksi voimassa oleva B-lausunto
LOMAT
•
•
•
järjestetään erilaisilla teemoilla ja kestoltaan eripituisia lomia
yleensä myös omaisille
tietoa saa Parkinsonliitosta
22
TILAPÄISHOITO
•
•
•
•
kotihoitoa tukevaa toimintaa
antaa omaiselle mahdollisuuden vapaapäivien pitämiseen
tuo vaihtelua arkeen
Jos haluat hakea palvelua, ota yhteyttä oman kunnan sosiaalitoimeen tai hakeudu
omakustanteisesti.
AVOTERAPIAPALVELUT
•
•
•
•
Toiminta on kohdennettu neurologista sairautta sairastaville aikuisille.
Palveluun kuuluu toiminta- ja fysioterapia.
Tavoitteena on edistää ja ylläpitää toimintakykyä ja elämänhallintaa.
Hakeudutaan maksusitoumuksella, Kelan maksamana tai maksetaan itse. Fysioterapiaan lääkärin lähetteellä.
VERTAISTOIMINTAA
•
kerhojen kokoontumisissa, liikunta- ja harrastepiireissä sekä sopeutumisvalmennus- ja kuntoutuskursseilla tapahtuvaa kokemustenvaihtoa
23
LISÄLUETTAVAA
•
•
•
•
•
•
•
Ehrlund, U., Karppanen, J., Koivunen, S., Virtanen, T., Tuuha,
K.: Itsenäisesti Arjessa. Parkinsonin tautia sairastavan arkiselviytyminen ja avustaminen. Suomen Parkinson- liitto
ry. Turku.
Koivunen, S., Nurmi, U., Piittisjärvi, T., Virtanen, T.: Liikunta
ja Parkinsonin tauti. Suomen Parkinson-liitto ry. Turku.
Kuntoutus ja tukipalvelut. 2001-2004: Kuntoutusmallin kehittäminen Parkinsonin taudin eri vaiheissa- projekti. Suomen Parkinson-liitto ry. Turku.
Kuopio, A-M. 2008: Vastasairastuneen parkinsonpotilaan
tietolehtinen. Suomen Parkinson-liitto ry. Turku.
Launis, P. 1994: Parkinsonin tauti. Opas potilaille ja heidän
läheisilleen. Tampereen Parkinson- yhdistys ry. Tampere.
Miten hoidan itseäni? 1996: Parkinsonpotilaan opas. Suomen Parkinson-liitto ry. Lääkefarmos. Turku.
Saarinen, O. 2006: Ravitsemus ja parkinsonin tauti. Suomen Parkinson-liitto ry. Turku.
KYSY NEUVOA:
Suomen Parkinson-liitto ry
Erityisosaamiskeskus Suvituuli
Suvilinnantie 2
20900 Turku
Puh: (02) 2740 400
Fax: (02) 2740 444
[email protected]
www.parkinson.fi
24
Oppaan laati:
lähihoitajaopiskelija Petri Hannonen Etelä-Kymenlaakson ammattiopistosta, 2010.