AVOMERINAVIGOINTI eli paikanmääritys taivaankappaleiden avulla • Tähtitieteellinen merenkulkuoppi on oppi, jolla määrätään aluksen sijainti taivaankappaleiden perusteella. Paikanmääritysmenetelmänä on ristisuuntiman eri muodot. Miksi? • Apu elektroniikan pettäessä • Perinteen säilyttäminen • Huvin vuoksi Kurssilla tarvittava materiaali • Oppikirja: Merenkulkuopin perusteet III, Avomerinavigointi • Plotting Sheet-kartta • N.P.401 Sight Reduction Tables 45°- 60° • Kolmio, harppi, kynä, kumi, paperia, laskin TAIVAANPALLO JA KOORDINAATISTOT Navigoinnissa käytettävät taivaankappaleet • Tähtitieteellisessä paikanmäärityksessä tulevat kysymykseen aurinko, kuu, osa kiintotähdistä sekä valovoimaisimmat planeetat eli Venus, Mars, Jupiter ja Saturnus. Merenkulussa käytetään yleisesti 57 valittua kiintotähteä. TAIVAANPALLO • Eräs tähtitieteellisen merenkulun perusperiaatteita on, että taivaankappaleiden etäisyydellä ei ole merkitystä paikanmäärityksessä. • Tärkeää on ainoastaan suunta, jossa ne näkyvät. Taivaankappaleiden projisointia taivaan pallonmuotoiselle pinnalle nimitetään taivaanpalloksi. TAIVAANPALLO • Tähtitieteellisessä paikanmäärityksessä on tiedettävä taivaankappaleiden sijainti taivaanpallolla, jotta niiden avulla voidaan määrittää oma paikka maan pinnalla. • Jotta taivaankappaleen paikka taivaanpallolla kyetään ilmoittamaan, pitää käyttää koordinaatteja samaan tapaan kuin niitä käytetään ilmoittamaan sijainti maapallon pinnalla. Maapallon pinnalla käytetään paikan ilmaisemiseksi latitudia ja longitudia Koordinaatistot Tähtitieteellisessä merenkulussa tarvitaan 2 koordinaatistoa; horisontti- ja tuntikulmakoordinaatistoa. HORISONTTIKOORDINAATISTO • Horisonttijärjestelmän perustaso on havaitsijan ja horisontin kautta kulkeva taso. Sen perustasona on katsojan horisontti nk tosihorisontti. Horisonttia vastaa kohtisuorassa on luotiviiva, joka kulkee havaitsijan ja maapallon keskipisteen kautta taivaanpallon pinnoille. Suoraan havaitsijan yläpuolella on Zeniitti Z ja vastakkaisella puolella palloa on Nadiiri Z’. • Havaitsijan horisontin eli ns. tosihorisontin suuntaisia tasoja kutsutaan korkeusparalleeleiksi, ( maapallon latitudiparalleelit eli leveyspiirit) arvo ilmoitetaan tosikorkeutena tosihorisontista. • Zeniitin ja nadiirin kautta kulkevia isoympyröitä kutsutaan vertikaaliympyröiksi =pysty-ympyrät ( maapallon meridiaani eli pituuspiiri), arvo ilmoitetaan atsimuuttikulmana tosihorisontilla • Tosihorisontti jakaa taivaanpallon näkyvään ja näkymättömään pallonpuoliskoon. Samoin näkyväksi navaksi kutsutaan sitä taivaan napaa, joka on havaitsijaa lähinnä. Vrt näkymätön napa. Eteläinen ja Pohjoinen kardinaalipiste sijaitsevat napojen ja Z / Z’läpi kulkevan vertikaaliympyrän ja tosihorisontin leikkauspisteessä. Havaitsijan liikkuessa siirtyy zeniitin ja siten myös tosihorisontin paikka. • Kohteen korkeus on sen ja taivaanrannan välinen kulma. • Zeniitin korkeus on 90°. Horisontissa olevan kohteen korkeus on 0°. Horisontin alapuolella arvot ovat negatiivisia Nadiirin -90° asti. • Zeniittiväliksi z kutsutaan Taivaankappaleen ja zeniitin väliin jäävää pysty-ympyrän kaarta eli 90º-Tosikorkeus Ht. •Atsimuutti A ilmoittaa kohteen ilmansuunnan. Se on kaarietäisyys tosihorisontissa olevasta pohjoisesta tai eteläisestä kardinaalipisteestä taivaankappaleen läpi kulkevan vertikaaliympyrän ja tosihorisontin leikkauspisteeseen. •Atsimuutti on joko länteen tai itään 0°-180 °. •Nousussa oleva taivaankappaleen A on itäinen (laskussa läntinen) •Tk.n ylittäessä meridiaanin se on yleensä korkeimmillaan eli kulminoi (vrt navanympärystähdet) •Taivaanpallolla ts.= tosisuuntima saadaan laskemalla atsimuutista. TUNTIKULMAKOORDINAATISTO eli Ekvatoriaalinen koordinaatisto pohjoisella ja eteläisellä pallopuoliskolla TUNTIKULMAKOORDINAATISTO • Ekvatoriaalisen koordinaatiston perustasona on Maan päiväntasaajan eli ekvaattorin taso. Sen projektio taivaanpallolla on taivaanpallon ekvaattori. Taivaanpallon ekvaattori jakaa taivaanpallon pohjoiseen ja eteläiseen pallonpuoliskoon. Havaitsijan liike ei vaikuta taivaan napojen eikä ekvaattorin sijaintiin. ”LATITUDI:” • Maapallon latitudiparalleelin vastine taivaanpallolla on deklinaatioparalleeli ja sen arvo ilmoitetaan deklinaationa ekvaattorista. • Deklinaatio= taivaankappaleen kulmaetäisyys ekvaattorista. Se on siis joka pohjoista tai eteläistä. Taivaankappaleen ollessa ekvaattoritason yläpuolella, on se positiivinen 90° asti. Alapuolella vastaavasti negatiivinen -90° asti. • Taivaankappaleen etäisyyttä näkyvästä navasta deklinaatioympyrällä kutsutaan napaväliksi p= 90°-/+ deklinaatio havaitsijasta etelään / pohjoiseen ”LONGITUDI” • Sitä taivaanpallon deklinaatioympyrää, joka kulkee taivaan napojen Pn ja PS sekä Zeniitin Z ja Nadiirin Z’ kautta, kutsutaan taivaan meridiaaniksi. Kuten meridiaanit ja latitudiparalleelit, leikkaavat myös deklinaatioympyrät ja deklinaatioparalleelit toisensa suorassa kulmassa muodostaen ruuduston, jonka perusteella taivaankappaleen paikka määritetään • Meridiaanin vastine on deklinaatioympyrä ja sen arvo ilmoitetaan tuntikulmana ekvaattorilla myötäpäivään 0°-360° tai 0-24h TÄHTIEN KIINTEÄ KOORDINAATISTO TÄHTIEN KIINTEÄ KOORDINAATISTO • Tkk käyttää hyväksi tuntikulmakoordinaatistoa. • Koska taivaan meridiaani muuttuu maan pyöriessä, se ei ole hyvä kiintotähtien sijainnin ilmoittamisessa. • Kun etäisyyttä tulee riittävästi tkleet alkavat kulkea tietyssä suhteessa toisiinsa nähden. Kiintopisteeksi valitaan kevättasauspiste. TÄHTIEN KIINTEÄ KOORDINAATISTO • Atsimuutti A korvataan kulmalla, joka mitataan kiintopisteestä taivaan ekvaattorilla ( kevättasauspiste Aries γ). • Deklinaatio Dec on kaarietäisyys ekvaattorista taivaankappaleen deklinaatioparalleeliin mitattuna deklinaatioympyrää pitkin. TÄHTIEN KIINTEÄ KOORDINAATISTO • Meridiaanin vastine on deklinaatioympyrä ja sen arvo ilmoitetaan sideerisenä tuntikulmana SHA ekvaattorilla. • Sideerinen tuntikulma SHA on kaari Arieksesta ekvaattoria pitkin siihen pisteeseen, jossa taivaankappaleen kautta kulkeva deklinaatioympyrä leikkaa ekvaattorin. Se lasketaan myötäpäivään NAPAKORKEUS • Napakorkeus on tosihorisontista taivaan napaan kulkeva kaari. Koska ekvaattori ja N-S kardinaali-pisteiden välinen suora sekä havaitsijan läpi kulkeva luotiviiva Z-Z’ ja maapallon Pn-Ps suora ovat kohtisuorassa toisiaan vastaan , ovat napakorkeus ja latitudi yhtä suuret. • Napakorkeus pohjoisella ja eteläisellä pallonpuoliskolla TÄHTITIETEEN PERUSKOLMIO • Taivaankappale lukitaan tpallolle edellä esitettyjen käsitteiden avulla. Se on tulevien laskujen perustana. TÄHTITIETEEN PERUSKOLMIO kärjet kulmat sivut taivaan napa Pn / Ps zeniitti Z HA Zeniittiväli z = 90º - Ht Napaväli p = 90º – Dec Havaitsijan etäsyys navasta =90º -lat A taivaankappale * TÄHTITIETEEN PERUSKOLMIO • Kun pallokolmion kulmista tai sivuista tunnetaan 3 suuretta voidaan muut suureet laskea. Laskuissa oletetaan tunnetuksi latitudi ja NA:sta saadaan taivaankappaleen havaintohetken tuntikulma ja deklinaatio. • Korkeustaulukosta lasketaan taivaankappaleen korkeus ja atsimuutti. • Kun Deklinaatio tiedetään, saadaan napaväli p. • Tosikorkeus Ht saadaan sekstantilla tai korkeustaulukosta( kun tiedetään LHA, dec ja lat). • Merkintäpaikan Longitudin ja kellon ajan mukaan NA:sta saatujen tuntikulmien (GHA) tai (SHA ja Arieksen GHA) avulla saadaan paikallinen tuntikulma LHA. Paikanmäärityksen vaiheet: Merkintälasku • Alus on kulkiessaan pitänyt merkintälaskulla kirjaa oletetusta paikastaan • Aluksella ollaan selvillä paikasta ainakin asteen tarkkuudella esim. 40°N 25°W • Aluksella on mukana myös: – – – – Kronografi joka aina näyttää Greenwichin aikaa (UT) Sekstantti Nautical Almanac Sight Reduction Tables Paikkanmääritys lyhyesti • Ajankohdaksi valitaan hämärän kellonajat Nautical Almanacista NOUSU MERIHORISONTTI LASKU 0-6° VARSINAINEN, PORVARILLINEN HÄMÄRÄ ( CIVIL) 0-6° 6-12° NAUTTINEN HÄMÄRÄ 6-12° 12-18° TÄHTITIETEELINEN HÄMÄRÄ 12-18° >18° TÄYDELLINEN PIMEYS >18° • Merkitään muistiin : – – – – Mittauspäivä Havaintohetken aika Taivaankappaleen nimi Merkintäpaikka • Mitataan sekstantilla valittujen taivaankappaleiden korkeus horisontista • Kuten aikaisemmilta laivurikursseilta tiedämme, yksi sijoittaja ei riitä paikanmääritykseen. Sijoittajia tulee olla vähintään 2. • Suoritetaan laskut INTERPOLOINTI • Koska käytämme hyväksi taulukoita on osattava interpoloida, eli löydettävä oikea arvo kahden arvon välistä. A X C y • Laskenta kaava: Taulukolle Haetaan tulokselle B oikeaa vastausta: y-x x + C-A * B-A tai y-x y+ C-A * B-C ESIMERKKI eksymätaulukosta 160 -8 170 -6 • Lasketaan arvolle 167 oikea arvo: • -8 + [(-6)-(-8)] / (170-160) x (167-160)= -8+( 2/10x 7) = -8+1,4 = -6,6 tai • -6+ [(-6)-(-8)] / (170-160) x (167-170)= -6+( 2/10x -3 ) = -6 + -0,6 = -6,6
© Copyright 2024