1. No category

Pohjois-Pohjanmaan
vapaa-ajankalastajapiirin
Kalapaikkaopas
Esipuhe
Tähän kalapaikkaoppaaseen on tarkoitus kerätä kaikki vesistöt,
joissa järjestetään kalastuskilpailuja sekä mahdollisuuksien mukaan
mahdollisimman paljon muita vesistöjä. Painokoko on A5. Myös
mainoksia voi jo tarjota sekä hankkia piirin kilpailukalenterissa
käytetyin ehdoin. Tätä opasta päivitetään verkkoon sitä mukaa, kun
aineistoa kertyy ja painoversio on toivottavasti valmis kesään 201 2
mennessä.
Lähetä haluamasi muotoinen / esimerkkien mukaan muotoiltu
aineisto toistaiseksi Anssi Vainikalle osoitteella:
[email protected]
Jos olet kiinnostunut taittotyöstä Scribus-ohjelmalla, olethan
yhteydessä niin ikään Anssiin tai Lauriin.
Tämän oppaan tekemiseen ovat osallistuneet:
Martti Knuutinen
Jani Koskimäki
Teuvo Käsmä
Petri Prokkola
Arto Salmela
Anssi Vainikka
Päivitetty viimeeksi 11 .6.201 2
Malli kalapaikkaoppaan kalapaikkatietojen ilmoittamiseen
(seuraavalla sivulla esitäytetty esimerkki). Lähetä täytetyt tiedot
sähköpostilla Anssi Vainikalle [email protected]
Vesistö / paikkakunta:
Pinta-ala / keskisyvyys:
Kalasto:
Veneenlaskupaikat ja tavoitettavuus:
Luvat:
Kilpailujen järjestäminen:
Yleiskuvaus:
Ii
Kuusamo
Muhos
Vesistö:
Kalastusmuodot:
Yleiskuvaus:
Oulujoki, Muhoslampi - Laukansilta
onki, pilkki, perho, uistelu, jigikalastus
Montan voimalan alakanava (pois
suljettuna1 00 m rauhoitusalue) soveltuu
rannalta kalastamiseen. Erityisesti
venesataman penkat Muhosjokisuulla ja
Laukansillan ranta-alueet soveltuvat rannalta
kalastukseen. Vetouistelu onnistuu Oulujoen
koko pituudella. Pilkki/jigikalastus
onnistuu parhaiten Muhoslammen alueella.
Kalat:
Lohi, taimen, siika, harjus, kuha, ahven,
hauki, lahna, made.
Veneenlaskupaikat: Oulujoen eteläpuol : Venesatama Kirkkosaaressa. Oulujoen pohjoispuoli: Montan
voimalan alakanava, Laukansillan vieressä
Laavut ja tulipaikat: Montan alakanava, Rovastinsaari,
Määtänsaari.
Kalastusluvat:
http://www.kainuunvapaa-ajankalastajat.fi/
Muhoskylän osakaskunta, Laitasaaren
osakaskunta.
Vesistö:
Opastus:
Kalastusmuodot:
Kalat:
Laavu:
Luvat:
Matkajärvi
Oulu-Utoslahden tieltä
Onki, heittouistelu, perhokalastus
Kirjolohi, siika, ahven, hauki
Järven pohjoisrannalla
Järvi on erityiskalastuskohde, vaaditaan
erillislupa. Katso : www. OULUJOEN
KALASTUSALUE / Laitasaaren
osakaskunta
Vesistö:
Muhosjoki, Poikajoki
Opastus:
Hirsijärven tieltä, Muhos-Kestilä -tieltä
Kalastusmuodot:
Perhokalastus, heittouistelu
Koskikalastuskohteet: Akanmyllynkoski, Matkakoski
Muhosjoella, Liimanninkoski Poikajoella.
Kalat:
Taimen, harjus, ahven, hauki
Luvat:
http://www.kainuunvapaa-ajankalastajat.fi/
Muhoskylän osakaskunta
Vesistö:
Opastus:
Kalastusmuodot:
Kalastuspaikat:
Kalat:
Kalastusluvat:
Ahvenjärvet
Oulu-Kajaani -tieltä, Hirsijärventietä
Onki, pilkki, heittouistelu
Molempien järvien rannat, poissuljettuna
ranta-astuksen kohdat.
Kirjolohi, siika, ahven, hauki, made
http://www.kainuunvapaa-ajankalastajat.fi/
Muhosjoen osakaskunta
Oulu
Vesistö:
Pinta-ala / keskis:
Kalasto:
Saavutettavuus:
Luvat:
Kilpailut:
Yleiskuvaus:
Kuivasjärvi
82 ha / 1 ,45 m
ahven, hauki, särki, kiiski, lahna.
Ei istutuksia.
Kaijonharjun puoleisella rannalla yksi
veneluiska. Lisäksi kalastettavissa
tietyin paikoin rannalta. Talvella helpoin
kulku jättämällä auto yliopiston kirjaston
parkkipaikalle, josta n. 200 m kävely järvelle.
Läänikohtainen viehelupa. Lisäksi
Oulun kaupunki myy alueelle
viehekalastus- sekä pyydyslupia
Oulu1 0 –palvelupisteessä Torikatu 1 0:ssä.
Oululaisilla seuroille ilmaista, muille Oulun
kaupungin luvalla.
Kuivasjärven ongelmana ovat viime vuosina
olleet rehevöityminen, sen aiheuttama veden
alhainen happipitoisuus ja kalakuolemat.
Pääosin soilta peräisin olevan veden
happipitoisuutta on pyritty nostamaan
keinotekoisin menetelmin 1 980-luvulta lähtien,
viimeisimpänä keinona veden johtaminen
Oulujoesta. Kuivasjärvi on merkittävä merestä
nousevien kalojen kutualue, ja joinain talvina
järvestä voidaan saada suuria ahvensaaliita.
Pilkkikilpailupaikkana haasteellinen saaliiden
ollessa yleensä vain muutamia satoja
grammoja. Soveltuu kesäisin esimerkiksi
hauen perhokalastukseen.
Vesistö:
Pinta-ala/keskis.
Kalasto:
Luvat:
Kilpailut:
Yleiskuvaus:
Kuivasmeri
n. 3000 ha / 6 m
Ahven, hauki, kiiski, kuha, kuore, lohi,
seipi, siika, särki, säyne, taimen
Läänikohtainen viehelupa, Oulun
kaupungin lupa Oulun alueen vesille.
NEP:n lupa 1 0 €. Kaupungilta ja
Karinkannan osakaskunnalta erikseen
lupa.
Kuivasmeri on Oulun Rajakylän, Pateniemen
ja Herukan kaupunginosien edustalla sijaitseva
Perämeren lahti, joka rajoittuu lännessä
Kellon Kraaseliin ja Rapakariin.
Ahvenen esiintyminen alueella riippuu
voimakkaasti virtauksista ja sääoloista.
Parhaimmillaan huippuahvenpaikka,
heikoimmillaan erittäin huono kalapaikka.
Kesällä mahdollisuus isoon haukeen ja
kuhaan. Patelan edustan satama-allas on
tunnettu särjen ja kuoreen pilkkipaikka
viimeisillä jäillä. Parhaat ahvenpaikat
Kraaselin saaren penkoissa ja ulapalla.
Kaloissa voi ajoittain esiintyä makuvirheitä
lähistön teollisuuden ja kaupungin jätevesien
purkupaikan vuoksi. Hyvä ja helppo
pilkkikilpailujen pitopaikka (vaihtoehdot:
Taskisen venesatama, Valkamatien uimaranta,
Jukurintien venesatama tai Rajahaudan
venesatama).
Vesistö:
Kalasto:
Luvat:
Yleiskuvaus:
Kuivasoja
ahven, hauki, särki, kiiski, lahna. Ei istutuksia.
Läänikohtainen viehelupa.
Kuivasoja saa alkunsa Kuivasjärvestä ja
laskee Perämereen. Kuivasojan vesi on
humusaineiden tummaksi värjäämää,
ulkonäöltään kahvin kaltaista.
Alajuoksua kohti mentäessä sameus lisääntyy
entisestään, kun Kuivasojaan laskee useita
kaivettuja ojia.
Kuivasojaa on jonkin verran perattu ja mutkia
sekä suvantoja oikaistu, mutta joitakin
suvantokohtia on kuitenkin säästynyt
kalapaikoiksi. Parhaat kalapaikat
sijaitsevat yläjuoksulla. Ratamotiestä alaspäin
ojan saavutettavuutta ja kalastettavuutta
rajoittaa paikoin runsas ranta-asutus.
Kuivasojasta on mahdollista saada merestä
noussutta yläpuolisissa järvissä kudulla
käynyttä ahventa, haukea ja särkeä.
Ahvensesonkia jatkuu usein kudun
jälkeen vaihtelevasti läpi avovesikauden, ja
toisinaan merta kohti palaavaa ahventa
saadaan vielä syksyn ensijäiltä pilkkimällä.
Vesistö:
Pinta-ala/keskis.
Kalasto:
Yleiskuvaus:
Luvat:
Vesistö:
Pinta-ala/keskis.
Kalasto:
Luvat:
Yleiskuvaus:
Niilesjärvi
70 ha / 3 m
Ahven, hauki, kiiski ja särki
Niilesjärvi on rehevä järvi Valkiaisjärven
naapurissa. Rehevyyden takia järvi
soveltuu pilkkimiseen lähinnä
ensimmäisillä jäillä. Kesällä huono
kalastusjärvi runsaiden mökkien vuoksi.
Läänikohtainen viehelupa.
Pyykösjärvi/ Oulu
1 46 ha / 1 ,3 m
Ahven, hauki, särki, kiiski, lahna. Ei istutuksia.
Läänikohtainen viehelupa. Lisäksi Oulun
kaupunki myy alueelle viehekalastus- sekä
pyydyslupia Oulu1 0 –palvelupisteessä Torikatu
1 0:ssä.
Pyykösjärvi on Kuivasojan vesistön ylin järvi.
Tummavetiseen Kuivasjärveen verrattuna
Pyykösjärven vesi on huomattavasti
vähemmän humusaineita sisältävää ja siten
selvästi kirkkaampaa. Selkeimmin tämä ero
järvien välillä on havaittavissa talvella, jolloin
kesäinen Pyykösjärvelle tyypillinen vihertävä
leväsamennus on poissa. Niinpä
Pyykösjärvessä riittää paremmin valoa jään
alla ja syönti säilyy läpi talven parempana kuin
Kuivasjärvessä.
Keväällä Pyykösjärveen nousee
merestä Kuivasojan, Kuivasjärven ja
Laholaisojan kautta ahventa, haukea ja muita
kevätkutuisia kaloja. Kutuajan jälkeen kalat
liikkuvat päinvastaiseen suuntaan
Pyykösjärvestä kohti merta. Keväisen
kutunousun runsaus sekä paluuvaelluksen
ajoittuminen vaihtelevat vuodesta toiseen.
Tästä johtuen esimerkiksi Pyykösjärvestä
saatavat ahvensaaliit voivat jonakin vuonna
olla erittäin runsaita siten, että hyviä saaliita
saadaan pitkin talvea. Jonakin toisena vuonna
saaliit jäävät murto-osaan huippuvuosien
saaliista siten, että talvella kunnon
ahvensaaliita saadaan lähinnä ensijäiltä.
Merestä nousseina Pyykösjärven ahvenet ovat
hyvinkin fileoitavan sekä syötävän kokoisia, eli
samaa kokoluokkaa kuin esimerkiksi
Kuivasmerellä.
Hauen saaminen Pyykösjärvestä
onnistuu sen verran helposti, että myös
ahventa tavoiteltaessa haukiperukkeen käyttö
vähentää viehemenetyksiä. Pyykösjärvessä on
jo vuosikymmenien ajan ollut pahoja
rehevöitymisongelmia happikatoineen ja
kalakuolemineen. Näitä ongelmia on tähän
mennessä pyritty torjumaan hapettamalla
Pyykösjärven vettä talvella. Uusimpana
keinona järveen on vuodesta 201 0 lähtien
pumpattu vesistön luontaiseen virtaamaan
nähden huomattavia määriä Oulujoen
vettä.
Vesistö:
Pinta-ala/keskis.
Kalasto:
Yleiskuvaus:
Luvat:
Valkiaisjärvi
32 ha / 3 m
Ahven, hauki, kiiski, siika ja särki
Valkiaisjärvi on kirkasvetinen harjualueen
järvi, jossa elää kokojakaumaltaan
monipuolinen ahvenkanta. Soveltuu
erinomaisesti pilkkimiseen ensimmäisillä ja
viimeisillä jäillä. Järvellä järjestetään myös
pilkkikilpailuja.
Läänikohtainen viehelupa
Raahe
Vesistö:
Pinta-ala/keskis.
Luvat:
Kilpailut:
Kalasto:
Saavutettavuus:
Haapajärven tekoallas
440 ha / n. 2 m
Läänikohtanen viehelupa. Lisäksi katiska ym.
luvat 1 5€/vuosi Saloisten seo tai suoraan tilille
5381 03-44231 4. Muut tiedustelut numerosta
040-5490349 tai 80-263205
Sovitaan tapauskohtasesti puh. 040-5490349
tai 08-263205
Hauki, ahven, lahna ja särki myös madekanta
on elpymässä.
Järvelle on hyvät kulkuyhteydet valtatie 88
kautta. Järven pohjoisreunaa menevä tie on
juuri kunnostettu, josta löytyy myös
veneenlakupaikat. Ympäröivät maat on
yksityisessä omistuksessa, joten venepaikasta
on syytä sopia maanomistajan kanssa.
Talvella tiestöt on pääsääntöisesti aurattuja.
Verkkokalastus on kielletty.
Vesistö:
Yleiskuvaus:
Iso Viitajärvi
Humuspitoinen Iso-Viitajärvi sijaitsee
”Malmitien” (Kantatie E88) varressa noin 7
km Raahen keskustasta. Järvi piiloutuu
metsämaisemaan ja on siten piilossa
uteliaimmilta katseilta. Järvi on matala ja
sen kalakanta koostuu käytännössä
yksinomaan keväällä merestä,
Ruonanojaa pitkin nousevista kaloista
(ahvenista, särjistä, hauista). Järven rannat
ovat soisia, mutta Vihannin puoleinen
mäntykankaan pohja tarjoaa hyvän
mahdollisuuden onginnan harjoittamiseen
Talvella järvi on käytännössä tyhjä kaloista,
lukuunottamatta järvessä olevaa pientä
ruutanapopulaatiota. Myös joitakin ahvenia
voidaan saada alkutalvesta saaliiksi. Huhtitoukokuussa ehdottoman saalisvarma
kalapaikka. Kalaa saadaan hyvin ympäri
järveä. Ahventa tavataan parhaiten heinikoiden
sekä lumpeiden lähettyviltä.
Vesistö:
Yleiskuvaus:
Kuljunlahti
Rautaruukin makeanvedenaltaaksi
aikoinaan pengerretty Kuljunlahti on
ehdottomasti Raahen alueen kalapaikoista
pomminvarmin. Etenkin särkikaloja kuten
särkeä, lahnaa ja salakkaa on kutuaikana
sekä syksyllä runsaasti liikkeellä. Myös
isoja ahvenia ja haukeja on tarjolla
vetouistelusta kiinnostuneille. Altaan syvin
kohta on noin 6 metrin luokkaa ja
kivipenkan lähettyviltä löytyy
jyrkkäreunainen harjanne, joka kerää kalaa
tehokkaasti puoleensa koko padon matkalta.
Alueen puustoa ja kasvustoa on harvennettu
2011 kesänä, joten puitteet ovat kesäongintaan
sekä uisteluun mainiot. Altaan reunalle on
rakennettu myös laavu kalastajia silmällä
pitäen. Tehtaalta altaaseen lasketut
kiintoainekuormitukset estävät kuitenkin
saaliskalojen hyödyntämisen
kotitarvekäytössä.
Utajärvi
Vesistö:
Ajo-ohje:
Kalastusmuodot:
Kalastuspaikat:
Kalat:
Veneenlaskupaikka:
Laavut ja tulipaikat:
Kalastusluvat:
Iso Rokuanjärvi
Pelsolta Rokualle menevä ns. Keisarintie
Pilkki, onki, uistelu, perho, vetouistelu
Rannat ympäri järveä
Hauki, ahven, särki, siika, made.
Järven länsirannalla
Järven länsirannalla (opastus)
mm. Rokuan kuntokeskus katso: Oulujoen
Kalastusalue.
Vesistö:
Ajo-ohje :
Kalastusmuodot:
Kalastuspaikat:
Kalat:
Veneenlaskupaikka:
Laavut ja tulipaikat :
Muuta:
Kalastusluvat:
Kirvesjärvi / Rokua
Ahmas - Rokuatieltä opastus
Pilkki, onki, uistin, perho, vetouistelu
Rannat ympäri järveä
Hauki, ahven, särki, siika, made
Järven pohjoisrannalla
Järven pohjoisrannalla opastetun tien
päässä.
Kalastus mahdollista myös
liikuntavammaisille.
Rokuan kuntokeskus kats: Oulujoen
Kalastusalue
Vesistö:
Ajo-ohje:
Kalastusmuodot:
Kalastuspaikat:
Kalat:
Muuta:
Kalastusluvat:
Saarijärvi / Rokua
Vesistö:
Ajo-ohje:
Kalastusmuodot:
Kalastuspaikat:
Kalat:
Vaulujärvi / Rokua
Muuta:
Kalastusluvat :
Ahmas-Rokuantieltä opastus
Pilkki, onki, uistin, perho
Rannat ympäri järveä
Kirjolohi, taimen, siika, ahven, hauki
Erityiskalastuspaikka, vaaditaan erillislupa
Rokuan kuntokeskus, Rokuantalo
Ahmas-Rokuantieltä opastus
Pilkki , Onki , Uistin , Perho .
Rannat ympäri järveä
Kirjolohi, taimen, siika, hauki, ahven,
särki
Erityiskalastuspaikka, vaaditaan erillislupa
Rokuan kuntokeskus / Rokuantalo
Taivalkoski
Vesistö:
Pinta-ala/keskis.
Kalasto:
Veneenlaskupaikka:
Yleiskuvaus:
Luvat:
Kostonjärvi
4400 ha/5m
Taimen Hauki ahven
Venesatamantie 50, betoniluiska
Kostonjärvi on säännöstelyjärvi,
vedenkorkeuden vaihtelu 5 m.
Järvessä on hyvä taimenkanta,
PVO:n velvoiteistutukset. Soveltuu
erinomaisesti vetouisteluun.
Läänikohtainen viehelupa, lisäksi Kostonjärven
yhteislupaa myy Kalastaja Veikko Naumanen.
Vihanti
Vesistö:
Pinta-ala/keskis.
Yleiskuvaus:
Kalasto:
Kirkkojärvi
1 km2, 2 m
Vihannin kirkonkylän välittömässä
läheisyydessä sijaitseva Kirkkojärvi on
aikoinaan kunnostettu (täytetty), oltuaan
sitä ennen useamman vuoden ajan kuivilla.
Kyseessä on matala järvi, keskisyvyyden
jäädessä reiluun metriin. Järvi laskee
Vihanninjokena Piipsanjokeen, josta
edelleen Piipsjärveen Oulaisten
pohjoispuolella.
Järven kalasto on monipuolinen ja saalista
saadaan hyvin myös talvella. Etenkin
marras-joulukuun seutu ovat yleensä
saalisvarmaa aikaa. Ahven ja särki toimivat
järven pääkalalajeina. Aikoinaan järveen
laskettiin myös kirjolohta, mutta nykyään
sen istutustoiminta on tyystin lakkautettu.
Luvat:
Viehekalastusta varten järvelle tarvitaan
erillinen lupa Vihannin kalastuskunnalta,
yleisten lakisääteisten lupien lisäksi. Kohde
soveltuu parhaiten talvikalastukseen
(verkkokalastus, pilkintä), mutta järven
pohjoisenpuoleiselta penkalta voidaan
myös onkia. Talvisin parhaat kalapaikat
sijaitsevat järven kylänpuolella.
Ylivieska
Vesistö:
Pinta-ala/keskis.
Kalasto:
Yleiskuvaus:
Tavoitettavuus:
Luvat:
Kilpailut:
Aartaminjärvi, Nivala-Sievi
70ha/ 1 ,8 m
Ahven, särki, hauki
Järvi on hyvin tasapohjainen, kiviä ei ole
ollenkaan. Vesi on talvella kirkasta mutta
tummuu kesällä. Sinileväkukinnot ovat
jokakesäinen haitta. Tavallisin uistinhauki on
0,5-5-kiloinen. Pilkkisaalis koostuu yleensä 1 050 gramman ahvenista. Keväällä särjen osuus
kasvaa. Keskimääräinen pilkkikisojen
voittosaalis on viime vuosina ollut 4 kg,
parhaimmillaan päästään 7 kiloon. Kalat ovat
erittäin aktiivisia ympäri vuoden, myös
keskitalvella. Aartaminjärvellä ahvenparvet
ovat usein lähellä rantapenkkaa.
Aartamintie vie rantaan josta voi laskea
veneen vesille, ei erilistä luiskaa. Tie on aurattu
talvisin ainakin rantaan, usein jäällekin
puoliväliin järveä.
Läänikohtainen viehelupa tai kalastuskunnan
lupa Aartamintien alussa olevasta maatalosta.
Vieskan Vapakalastajat ry. järjestää pitkin
talvea kisoja Aartamissa. Erinomainen paikka
pilkkikilpailujen järjestämiseen.Myös
liikuntarajoitteiset pääsevät kalapaikoille.
Parkkipaikalta on ensimmäisille apajille n. 30
metrin matka.
Vesistö:
Pinta-ala/keskis.:
Kalasto:
Yleiskuvaus:
Tavoitettavuus:
Iso-Kähtävä( Kähtäväjärvi, Kähtis), Ylivieska
1 00ha/ 1 ,5 m
Ahven, särki, hauki, made, siika
Erittäin tummavetinen järvi. Rannat ovat kivisiä
ja harvaa kortteikkoa on 1 0- 1 00 metriä
rannasta. Ruohikkosuojatut uistimet pyytävät
hyvin vedettäessä tai heittämällä kortteikossa.
Tavallisin saalis on alle kilon hauki, mutta
useita 5-7 kilon kalojakin tulee joka kesä.
Lipalla ja ongella saa helposti pannullisen tai
pari 30-1 00 gramman ahvenia. Kesäyönä
kannattaa kokeilla siikoja perholla tai pienellä
vaapulla. Siiat ovat 200 grammasta 1 kiloon.
Ensijäillä loka-marraskuussa ovat ahvenet
vielä syönnillään mutta joulu, tammi,
helmikuussa on pilkkijän saalis melko varmasti
kovin laiha. Maaliskuussa ahvenet ja siiat
piristyvät ja päiväsaalis voikin olla useita kiloja.
Kivinevan metsätie vie rantaan josta voi laskea
veneen vesille, ei erillistä luiskaa. Useimmiten
tie on aurattu talvisin rantaan. Tien viimeinen
800 metriä on Vieskan Vapakalastajien
hallinnassa. Tietä lanataan ja aurataan
talkoilla, joten kunto on hieman vaihteleva.
Rannassa oleva laavu ja puut ovat vapaasti
käytettävissä.
Luvat:
Kilpailut:
Vesistö:
Pinta-ala/keskis.:
Kalasto:
Yleiskuvaus:
Läänikohtainen viehelupa tai Kähtävän
kalakerhon lupa yksityisille vesialueille ja
metsähallituksen lupa järven itäpuolen
alueelle.
Vieskan Vapakalastajat ry. järjestää
maaliskuussa pilkkikilpailun. Parkkipaikka on
jäällä, joten ihan parhaaseen ahvensesonkiin
ei yleensä voida kilpailua järjestää.
Parhaimmllaan tuolloin on jo kantohanget tai
paljas jää, valitettavan usein on märässä
lumessakin porskutettu.
Kalajoki, keskiosa
Joki on Ylivieskan ja Nivalan kohdalla 40-70
metriä leveää. Nivalassa joki virtaa Pidisjärven
läpi. Pidisjärven pinta-ala on n. 400ha. Kosket
ovat perattuja, osin kunnostettuja.
Suvannoissa syvyys on yleensä 3-4 metriä,
joitakin 6-8 metrisiä pienialaisia syvänteitä on
patoaltaiden alaosissa.
Ahven, kiiski, hauki, made, kuha, särki, lahna,
säynävä, salakka, pasuri
Humusruskea vesi on peräisin Sievin,
Reisjärven ja Haapajärven metsäalueilta.
Hamarista ylöspäin joki on padottu altaisiin,
joissa koskia ei juurikaan ole. Vuorokautinen
säännöstely haittaa varsinkin koskissa eläviä
kaloja. Ahvenet löytyy kesäaikana koskien
liepeiltä ja ruovikoiden reunoista. Yleensä onkija virveliahvenet ovat 50-400 grammaisia.
Hauet ovat samoilla alueilla hieman
syvemmässä vedessä. Uistimella saadut hauet
ovat useinkin 2-6-kiloisia, joka vuosi saadaan
monia yli 1 0 kg kaloja. Kuhat löytyvät
Tavoitettavuus:
Luvat:
Kilpailut:
suvannoista salakkaparvien alta. Kuhat ovat
istutuksista peräisin ja yleisin saaliskoko on
0,7- 2,5 kg. Lahnat oleilevat koko vesialueella,
alkukesästä matalassa ja syksyä kohti
syvemmälle siirtyen. Säynävät pitävät
enemmän virtavedestä. Säynävät ja lahnat
ovat 0,3-1 ,6-kiloisia. Kalajoen kalat ovatkin
ahneita mäskille, usein kaloja alkaa tulla
mäskiltä jo muutaman minuutin kuluttua
mäskäyksestä. Talvella kalat ovat muutamissa
talvehtimispaikoissa ja muualta niitä on aika
vaikea löytää. Parhaita pilkkipaikkoja ovat
Sointulan lahti, Visurin sillan seutu, Pylväsojan
suu, Raudaskylän riippusilta ja Pidisjärvi.
Talvella saalis on pääasiassa särkeä. Hyviä
madesaaliita saa pilkkimällä Ylivieskan
keskustasta alaspäin. Suosituin paikka on n.
1 km Ouluntien sillalta alaspäin.
Virallisia veneenlaskupaikkoja on Sipilän
rannassa ja Hamarin padon yläpuolella.
Soutuveneen saa vesille monista paikoista.
Kaikki kosket eivät ole veneellä kuljettavissa
veden ollessa matalalla. Rannat ovat kovia
joten rannalta kalastaminen onnistuu hyvin
lukuunottamatta pusikkoisia alueita. Kosket
ovat helppoja kahlata.
Osakaskunnan lupa koskialueille sekä
seisoville pyydyksille, muualla riittää viehelupa.
Vieskan Vapakalastajat ry. järjestää
jokivarressa onkikilpailuja pitkin avovesikautta
n. 1 5 kertaa enimmäkseen Ylivieskan
kalastuskunnan alueella, mutta myös
Nivalassa. Kilpailutulokset vaihtelevat paikasta
ja vuodenajasta riippuen kilosta
kahteenkymmeneen kiloon. Suurimmat
tulokset tulevat mäskiltä onkien.
Pilkkikilpailuja joella on 1 -3/vuosi. Edellä
mainituista paikoista saa hyvänä päivänä
reilun 5 kg tuloksia.