MARIN KANALASSA
HAUDOTAAN IDEOITA
TEKSTI: ESSI TUOMOLA, KEHITYSPÄÄLLIKKÖ
KUVAT: PEKKA ROUSI
KOKEMÄELLÄ, TUOMAALAN KYLÄSSÄ Mari
Korkeaoja-Nurmo ja Mika Nurmo viljelevät Korkeaoja-Nurmon tilaa ja elävät vilkasta lapsiperheen
arkea. Tuotantosuuntia on kaksi, broilerin kasvatus
ja sianlihan tuotanto. Perheen sisäisessä työnjaossa
Mari vastaa siipikarjasta ja tilan paperitöistä, Mika
puolestaan sioista ja peltoviljelystä.
Marin isä osti 20 peltohehtaarin tilan vuonna
1974. Alun perin maat kuuluivat Kokemäen kartanoon, josta tila lohkottiin evakkojen asutustilaksi. 300 lihasian sikala rakennettiin vuonna
1979 ja broilerituotanto aloitettiin seitsemän vuotta
myöhemmin.
Nyt peltoa on 68 hehtaaria. Sitä ovat raivanneet niin Marin vanhemmat aikanaan kuin Marikin miehensä kanssa. Viljelykasveina ovat vehnä ja
REHUKEHITTÄJÄN TYÖ
ANTAA PALJON UUSIA
AJATUKSIA.
ohra. Aiemmin tuotannossa oli myös paljon tärkkelysperunaa. Yksipuolisen viljanviljelyn haitoilta
välttyäkseen tila vaihtelee peltolohkoja naapuritilan kanssa.
KAHDEN LAJIN LIHANTUOTANTOA
Tuotantoa on kehitetty ja laajennettu vuoroin
molemmissa tuotantosuunnissa. Sioille rakennettiin lisää tilaa vuosina 1996 ja 2001. Nyt sikapaikkoja 1 200. Broilerikanala laajennettiin vuonna
1998 nykyisiin mittoihin, ja nyt lintuja on kasvamassa kerrallaan 39 000.
14 HKSCAN AGRI
– Kahden eri tuotannon kehittäminen rinnakkain tasaa riskejä, sillä lihan hinnat eivät välttämättä mene käsi kädessä, Mari sanoo. Puolisot
pitävät arvossa monipuolista tuotantorakennetta,
vaikka synergiaa kahden eläinlajin kasvatus ei juuri
tuokaan.
Marin arvion mukaan tuotanto on siinä
mitassa, että seuraavien mahdollisten laajennusten yhteydessä edessä olisi ulkopuolisen työvoiman palkkaaminen.
Kehittäminen ei ole rajoittunut vain oman tilan
puitteisiin. Mari on ollut alusta asti mukana myös
broilerintuottajien oman rehutehtaan toiminnassa.
Satarehu Oy perustettiin kesällä 2007, ja yrityksen osakkaiksi lähti kaikkiaan 30 HK Ruokatalon
broilerituottajaa.
– Tavoitteena oli integroida rehunvalmistus
broilerituotantoon.
IDEAT HAUTUVAT TILAN TÖISSÄ
Mari on opiskellut Viikissä kotieläintiedettä ja valmistunut agronomiksi vuonna 1996.
– Opiskeluaikana olin projektitöissä Rehuraisiossa ja sitten kaksi vuotta alkutuotantoneuvojana
Broilertalo Oy:ssä eli nykyisessä HKScanissa. Vuosina 2005 ja 2006 tein HK:n ja Satafoodin hankkeita, Mari kertoo.
Oman tilan hoito ei nytkään ole hänen ainoa
työnsä, vaan hän työskentelee osa-aikaisesti Satarehun rehuasiantuntijana ja hallituksen jäsenenä. Tehtävät vievät noin kolmasosan hänen
työajastaan.
Toki rehuasioita tulee mietittyä myös kotitilan töissä. Kanalaansa Mari kuvaakin oikeaksi
ideahautomoksi.
– Rehukehittäjän työ antaa paljon uusia ajatuksia
ja tekee broilerikasvatuksenkin paljon kiinnostavammaksi. Siinä pääsee läheltä seuraamaan, miten
rehut toimivat ja miten niitä voisi vielä kehittää.
Aina kokeilut eivät onnistu, ja tietysti poskelleen
menevät kokeet ovat vähän masentavia.
Rehukokeiluja tehdään myös muiden osakkaiden tiloilla. Koetoiminta on lähinnä rehujen toimivuuden seuraamista. Vertailevia kokeita tiloilla
ei juuri tehdä.
– Tuottajien omistama Satarehu ei ole täysin hintaoptimoinnin armoilla. Siksi tuotekehityksessä on
ehkä ollut helpompaa panostaa rehun ja näin ollen
lintujen laatuun sekä rehun toimivuuteen käytännössä, Mari miettii.
MONTA RAUTAA TULESSA
Satarehun työssä Mari saa nopeasti palautteen
rehun käyttäjiltä ja tuntee pysyvänsä ajan hermolla
siitä, miten lintu muuttuu. Muutokset konkretisoituvat omallakin tilalla.
– Broilerituotannon tulosten pääpainona on
ollut vuosikausia broilerin hyvinvoinnin edistäminen, kuolleisuuden pienentäminen ja terveyden parantaminen. Tavoitepainoon kasvatuserissä
on päästy hyvin, Mari sanoo.
Mari on muiden tehtäviensä ohella myös LSO
Osuuskunnan hallituksen jäsen.
– Siihen täytyy löytyä aikaa. Koen luottamustehtävän osuuskunnassa tärkeäksi, sillä haluan osaltani olla vaikuttamassa kotimaisen lihantuotannon kehittymiseen.
Oma aktiivinen harrastuselämä antaa energiaa.
Vapaa-aikanaan Mari ohjaa zumbaa ja lasten tanhuryhmää sekä juoksee.
Työni on todella monipuolista.
Se on vienyt minut maailmalle ja
kielitaitokin on kehittynyt paljon,
Mari Korkeaoja-Nurmo kertoo
kehityspäällikkö Essi Tuomolalle.
AVOINTA VIESTINTÄÄ TULOKSISTA
HKScan Agri ja rehunvalmistajat kokoontuvat säännöllisesti kolme kertaa vuodessa
käymään läpi broilerituotannon tilannetta koko siipikarjan alkutuotantoketjun osalta.
Rehutehtaille ja tuottajille toimitetaan kuukausittain vertailu eri rehuilla kasvatettujen
broilereiden tuloksista.
Eläinaineksen muuttuminen on broilerintuotannossa jatkuva prosessi, jota seurataan
tiiviisti. Nopea reagointi jalosteessa tapahtuviin muutoksiin vaatii joskus viikoittaista
yhteydenpitoa rehusuunnittelijoiden kanssa. Suurempia muutoksia pohditaan vielä
tarvittaessa työryhmissä, joissa ideat hautuvat edelleen.
HKScanin broilerineuvonta käy tuotantotuloksia läpi Mari Korkeaoja-Nurmon kanssa
aina, kun jotain mielenkiintoista on meneillään. Kokeiluja toteutetaan myös HKScanin
aloitteesta. Kasvatuspolven lisäksi myös emopolven rehukehitystyötä tehdään paljon
yhdessä.
02 2014 KOTITILALTA 15