1. No category

1
VERSOT: SOTE / Hoito ja huolenpito (Päivä hoitajana)
Henna-Riikka Ahvenjärvi TAKK
päivitetty 21.12.2010
Osio 7.1 Päivä hoitajana
Työaikakellon ympärillä olevat linkit alasivuille (KUVA 1: työaikakello, jossa keskellä painike esittelytekstiin
ja ympärillä tämän osion teemat, sama työaikakello navigointipainikkeena aina pääsivuille alasivuilta) –
rakenne ohjeistaa käyttäjää etenemään järjestyksessä:
7.1.1 Alkupohdintaa
7.1.2 Saapuminen töihin
7.1.3 Viestintää
7.1.4 Anatomia ja fysiologia
7.1.5 Lähihoitajan työ
7.1.6 Apuvälineitä ja työergonomiaa
7.1.7 Vainajan hoitaminen
7.1.8 Kirjalliset työt
7.1.9 Testaa tietosi -tietokilpailu
7.1.10 Itsearviointia
Kun käyttäjä klikkaa työaikakelloa, hänelle avautuu esittelyteksti luettavaksi ja kuunneltavaksi sekä Natalian
kuva ponnahdusikkunaan, jonka käyttäjä kuuntelemisen jälkeen sulkee painikkeesta/Sulje. (KUVA 2:
Lähikuva Nataliasta)
Natalia: ”Tervetuloa mukaan mun työpäivään. Mä olen lähihoitajana terveyskeskuksen vuodeosastolla.
Samalla voit harjotella suomen kielen käyttöä erilaisissa tilanteissa. Aloita pohdintatehtävästä ja siirry
sitten työpäivään mun kanssa.”
PERUSNAVIGOINTI KAIKILLA OSION SIVUILLA:
Käyttäjä voi valita, eteneekö ohjeistuksen mukaan vai käykö tutustumassa omassa järjestyksessä eri
osioihin. Teemasivuilta pääsee aina Versolan pääsivulle, Sairaalan pääsivulle ja tälle Hoidon ja huolenpidon
pääsivulle, mutta myös seuraavalle sivulle lineaarisesti järjestyksessä (tehtävä tai seuraava teema).
Klikkaamalla linkkiä osio lautautuu. Mouse over -tekstinä aina osion nimi. Kun osiota ladataan, nähdään
sama latausanimaatio kuin muillakin Versot-sivuilla. Pääsivulta teemoihin siirryttäessä kuullaan Guide X:n
äänellä (valitusta sivusta riippuen):
7.1.1 ”Tässä aloitustehtävässä voit pohtia, mitä tiedät tämän osion aiheista etukäteen. Voit asettaa
itsellesi tavoitteita suomen kielen oppimisen suhteen.”
2
7.1.2 ”Tässä osiossa voit tutustua hoitajan töihin saapumiseen ja työvuoron alkamiseen liittyviin
asioihin.”
7.1.3 ”Suulliset viestintätaidot ovat tärkeitä. Tässä osiossa harjoitellaan erilaisia ilmauksia sekä
tutustutaan suulliseen raportoimiseen.”
7.1.4 ”Nyt tutustutaan ihmisen anatomiaan ja fysiologiaan eli ihmisen ruumiin rakenteeseen ja elimistön
toimintaan.”
7.1.5 ”Tässä osiossa tutustutaan lähihoitajan työhön liittyvään ammattialan sanastoon ja
kielenkäyttöön.”
7.1.6 ”Seuraavaksi tutustutaan erilaisiin apuvälineisiin sekä työturvallisuuteen ja työergonomiaan.”
7.1.7 ”Tutustutaan vainajan hoitamiseen suomalaisessa kulttuurissa.”
7.1.8 ”Työpäivä alkaa olla lopuillaan, joten kertaillaan kirjalliseen viestintään liittyviä aiheita ja
raportoimista.”
7.1.9 ”Tervetuloa Testaa tietosi -tietokilpailuun! Mitä sinulle on jäänyt mieleen hoidon ja huolenpidon
osiosta?”
7.1.10 ”Tässä osiossa voit tehdä itsearviointia eli lopuksi on hyvä pohtia vielä omia taitoja ja tavoitteita.”
7.1.1 Alkupohdintaa
Käyttäjälle avautuu tehtävänanto kirjallisena ja puhuttuna. Tehtävään liittyy virikekuvia hoitajasta
erilaisten työtehtävien parissa. (KUVA 1: Hoitaja keskustelemassa potilaan kanssa, hymyilee ja näyttää
kuuntelevalta. KUVA 2: Hoitaja syöttämässä potilasta. KUVA 3: Hoitaja keskustelemassa sairaanhoitajien ja
lääkärin kanssa. KUVA 4: Hoitaja nostamassa potilasta. KUVA 5: Hoitaja jakamassa lääkkeitä potilaalle.)
Guide X:n äänellä puhuttuna sekä tekstinä näytöllä näkyvissä: ”Pohdi, mitä tietoja ja kokemuksia sinulla on
terveyskeskuksesta, sairaalasta ja lähihoitajan työstä. Arvioi myös omaa suomen kielen taitoasi ja mieti,
mitä tavoitteita sinulla on kielen oppimisen suhteen. Käytä apuna seuraavia kysymyksiä ja kuvia:
TERVEYSKESKUS TYÖPAIKKANA
Oletko sinä ollut joskus terveyskeskuksessa tai sairaalassa?
Minkälainen paikka terveyskeskus on sinun mielestäsi?
Entä minkälainen paikka on sairaala?
LÄHIHOITAJAN TYÖ
Minkälaisia taitoja lähihoitaja tarvitsee?
Minkälainen on hyvä lähihoitaja?
Mitä sinun mielestäsi tarkoittaa hyvä hoito?
Mikä lähihoitajan työssä kiinnostaa sinua?
3
KIELITAITO
Minkälaista suomen kielen taitoa lähihoitaja tarvitsee?
Mitä asioita sinä haluat suomen kielen taidossasi kehittää?
Voit pohtia tai kirjoittaa pienen tekstin.”
7.1.2 Saapuminen töihin
Kun käyttäjä saapuu sivulle, hän näkee painikkeen/Aloita tehtävä, jota klikkaamalla saa ohjeistuksen sekä
puhuttuna että kirjoitettuna Guide X:n äänellä: ”Kun hoitaja menee töihin, mitä hänen pitäisi muistaa
tehdä ennen työvuoron alkamista? Tee hoitajalle muistilista. Kirjoita ohjeet. Kun olet tehnyt listan,
klikkaa Seuraava-painiketta.” Käyttäjä näkee mallilistan alun. (KUVA/ANIMAATIO: muistilappu, johon tulee
näkyviin ensimmäisenä kohtana Herää riittävän aikaisin ja sitten tyhjiä luetelmakohtia). Käyttäjälle tulee
ohjeiden jälkeen näkyviin painike/Seuraava.
Kun käyttäjä klikkaa Seuraava-painiketta ohjeistus sekä puhuttuna että kirjoitettuna jatkuu: ”Katso nyt
video Nataliasta saapumassa töihin. Natalian oma muistilista tulee näkyviin viereiseen ikkunaan. Voit
verrata omaa listaasi Natalian listaan. Kun olet valmis, klikkaa Aloita video -painiketta.”
Painike/Aloita video etenemistä varten. (VIDEO: Natalia saapumassa töihin.) Videolla taustamusiikki
(MUSIIKKI: Videoon sopiva taustamusiikki.) Kertojaäänenä Natalia itse videolla ja videon viereen aukeaa
muistilista, johon tulee näkyviin tekstinä yksi kohta kerrallaan tärkeät kohdat videon edetessä:
(KUVA/ANIMAATIO: Muistilistan näköinen pohja, johon tulee tekstiä kohdittain näkyviin. Sama pohja siis
käy kuin näytettiin mallina edellisessä kohdassa.)
-
Herää riittävän aikaisin.
Käy suihkussa.
Syö aamiainen.
Tarkista kynnet ja lyhennä tarvittaessa.
Älä lakkaa kynsiä.
Rasvaa kädet.
Lähde töihin ajoissa.
Vaihda puhdas työasu.
Laita pitkät hiukset kiinni.
Ota korut ja kello pois.
Pese kädet.
Ole valmiina töihin työvuoron alkaessa.
Natalia:
”Mä herään puoli kuudelta. Sit meen suihkuun ja laitan vaatteet päälle. Syön aamupalan, että mä jaksan
lounasaikaan asti. Tarkistan kynnet. Jos ne on liian pitkät, mä lyhennän niitä vähän. Mun työssä tosi
pitkät kynnet olis hankalat ja kynsien alle jäis helposti likaa. Rasvaan kädet, kun mä joudun pesemään
niitä usein työpäivän aikana ja rasvaamalla mun iho pysyy paremmassa kunnossa. En laita kynsilakkaa
työpäivinä, kun ne lakat vois lohkeilla desinfiointiaineen takia ja olis aika epäsiistin näköistäkin jos olis
sellaiset lohkeilleet kynsilakat sormissa.
4
Mä meen yleensä kävellen töihin eli teen aamulenkin samalla ja saan raitista ilmaa, niin et mä herään
kunnolla. Kun mä tuun töihin, meen pukuhuoneeseen vaihtamaan työvaatteet. Jos mä huomaan, että
mun työasu on ryppynen tai likanen, niin mä laitan vaatteet pyykkipussiin ja pesuun. Mä pukeudun aina
puhtaaseen työasuun, kun se on hygieenistä ja toisaalta kans potilaitten kannalta mukavampaa, et mä
näytä siistiltä ja puhtaalta. Laitan pitkät hiukset kiinni, että ne ei oo tiellä toimenpiteissä eikä mun
hiuksia oo sitten esimerkiks potilaitten ruoassa kun mä vien niille niitten aterioita. Otan kans korut ja
kellon pois. Korujen ja kellon alle vois helposti jäädä jotain likaa vaikka mä pesenkin kädet. Pitkä
kaulakoru taas ois aika hankala ku vaikka nostelen potilaita, se vois tarttuu johonki. Kävelen osastolle
ajoissa ja pesen kädet. Mä oon valmis töihin, kun mun työvuoro alkaa.”
Videolla Natalia on ensin kotona. Hän herää puoli kuudelta. Hän käy suihkussa ja pukeutuu ja syö
terveellisen aamiaisen. Sitten hän tarkistaa kynnet (ei kynsilakkaa tms.), lyhentää kynsiä hieman ja rasvaa
kädet. Sitten hän lähtee kävelemään rauhallisen reippaasti töihin. Hän saapuu töihin siis tavallisissa
vaatteissaan, pitkät hiukset auki, hänellä on kello, koruja yms. Hän alkaa vaihtaa työvaatteita, mutta
huomaa, että ne ovat likaiset. Hän laittaa likaiset työvaatteet pyykkipussiin ja ottaa kaapista varalla olleet
puhtaat työvaatteet ja pukeutuu niihin. Hän laittaa pitkät hiukset kiinni, ottaa korut (sormukset ym.) ja
kellon pois. Sitten hän kävelee reippaasti osastolle ajoissa – näytetään että kello on muutamaa minuuttia
vaille seitsemän. Hän pesee kädet.
Videon jälkeen käyttäjä saa ohjeistuksen sekä puhuttuna Guide X:n äänellä että kirjoitettuna: ”Täydennä
nyt muistilistaasi, jos sieltä mielestäsi puuttui jotain tärkeää töihin saapumisesta. Kun olet valmis, klikkaa
Seuraava tehtävä -painiketta.”
Kun käyttäjä klikkaa Seuraava tehtävä -painiketta, hän siirtyy eteenpäin 7.1.2.1 Henkilökohtainen hygienia –
tehtävään.
7.1.2.1 Henkilökohtainen hygienia
Kuva, jossa on hoitaja, jolla on esimerkiksi kynsilakkaa/rakennekynnet, sormuksia, hiukset auki, likaiset
kädet, ryppyiset/likaiset vaatteet, voimakas meikki. Kuvaan liittyy tehtävänanto, jonka saa kuuluviin myös
puhuttuna (painike) Guide X:n äänellä (KUVA: Hoitaja, joka epäsiisti: pitkät hiukset auki, räikeä kynsilakka,
koruja, likaiset vaatteet, voimakas meikki.):
”Kuvassa on kahdeksan virhettä. Missä kohdissa hygieniaa ei ole otettu huomioon? Klikkaa hiirellä niitä
kohtia, joissa on mielestäsi virhe.”
Jos käyttäjä klikkaa kohtaa, jossa on virhe, avautuu ponnahdusikkuna, jossa annetaan palaute sekä
perustelu kirjoitettuna ja puhuttuna. Ponnahdusikkuna jää näkyviin.
HIUKSET: ”Oikein! Pitkät hiukset on hyvä pitää kiinni työvuoron aikana.”
TYÖVAATTEET: ”Oikein! Puhtaat ja huolitellut työvaatteet ovat sekä hygieeniset että muutenkin siistit.”
KÄDET: ”Oikein! Käsien pitää olla puhtaat. Käsien peseminen ja desinfioiminen kuuluu perushygieniaan”.
KORUT: ”Oikein! Korut täytyy ottaa pois, koska niiden alle ja väliin voi jäädä likaa.”
5
KELLO: ”Oikein! Kello pitää ottaa pois, koska sen alle voi jäädä likaa.”
LÄVISTYKSET: ”Oikein! Lävistykset otetaan pois työvuoron ajaksi, koska niiden alle ja väliin voi jäädä
likaa!”
KYNNET: ”Oikein! Värillinen kynsilakka tai geeli- ja rakennekynnet eivät kuulu hyvään käsihygieniaan.”
KASVOMEIKKI: ”Oikein! Voimakas meikki ei kuulu työpaikalla. Päivällä hillitty päivämeikki riittää.”
Jos käyttäjä klikkaa kohtaa, jossa ei ole virhettä, näkyy ponnahdusikkuna, jossa annetaan palaute ”Yritä
uudelleen!” sekä kirjoitettuna että kuuluu puhuttuna Guide X:n äänellä.
Kun käyttäjä on löytänyt kaikki 8 virhettä, tehtävä antaa suullisen (Guide X:n äänellä) ja kirjallisen
palautteen ”Hyvä, löysit kaikki virheet! Siirry nyt seuraavaan tehtävään.”
SANASTO:
Henkilökohtainen hygienia = omasta puhtaudesta ja siisteydestä huolehtiminen
Hygieeninen = puhdas
Puhtaat ja huolitellut työvaatteet = Vaatteissa ei ole likaa tai tahroja. Ne ovat sileät eli ne eivät ole
ryppyiset.
7.1.2.2 Käsihygienia
Käyttäjälle näkyy 11 kpl kuvia kuvateksteineen käsienpesun eri vaiheista sekoitetussa järjestyksessä.
Käyttäjä saa tehtävänannon sivulle tullessaan sekä puhuttuna että kirjoitettuna: ”Järjestä kuvat oikeaan
järjestykseen kymmeneen numeroituun lokeroon. Miten käsienpesu etenee vaihe vaiheelta? Raahaa
kuvat paikoilleen hiirellä.” Kirjoitettu tehtävänanto jää käyttäjälle näkyviin sivulle.
Sivun alaosassa näkyy videolinkki painike/Käsien desinfioiminen sekä videolinkki painike/Suojakäsineiden
laittaminen.
Oikea järjestys sekä kuvat ja tekstit:
kuva 1: Avaa vesihana ranteella.
kuva 2: Kostuta kädet ja käsivarret vedellä.
kuva 3: Ota pesunestettä. Annostele pesunestettä kyynärpäälläsi. Älä koske suutinta kämmenellä.
6
kuva 4: Pese kädet.
kuva 5: Pese ranteet. Ota tarvittaessa pesunestettä lisää.
kuva 6: Pese käsivarret. Ota tarvittaessa pesunestettä lisää.
kuva 7: Huuhtele runsaan ja juoksevan veden alla.
kuva 8: Kuivaa kertakäyttöisellä paperipyyhkeellä tai puhtaalla kangaspyyhkeellä. Kuivaa ensin
kämmen ja sormet ja etene kohti kyynärpäätä. Kuivaa toinen käsi uudella paperilla tai käännä
kangaspyyhkeestä käyttämätön kohta.
kuva 9: Sulje vesihana pyyhkeellä tai muuten niin, että et koske siihen sormin (esimerkiksi
kyynärpäällä).
kuva 10: Tiputa paperipyyhe kannelliseen roska-astiaan. Laita kangaspyyhe likapyykkipussiin.
kuva 11: Käytä käsivoidetta, jos kädet tuntuvat kuivilta. Jos peset usein käsiä päivän aikana, iho voi
kuivua.
(KUVAT 1-11: Käsien peseminen vaihe vaiheelta.)
Kun käyttäjä on valmis, hän klikkaa Valmis-painiketta.
Jos kaikki kuvat ovat oikeilla paikoillaan, käyttäjä saa palautteen tekstinä sekä puhuttuna Guide X:n äänellä:
”Oikea järjestys! On tärkeää noudattaa juuri tätä järjestystä edeten sormista käsivarsien suuntaan. Katso
seuraavaksi video käsien desinfioimisesta.”
Jos jotkut kuvista ovat väärillä paikoilla, oikeissa paikoissa olevat palaset jäävät paikoilleen ja muut palaset
palautuvat paikoilleen ja käyttäjä saa palautteen tekstinä sekä puhuttuna Guide X:n äänellä: ”Yritä
uudelleen, kaikki eivät osuneet oikeaan kohtaan. Tarkista, että järjestyksessäsi kädet pestään aloittaen
7
sormista ja edeten käsivarsien suuntaan.” Käyttäjä voi siirtää jäljellä olevat palaset tyhjiin kohtiin. Kun hän
on valmis, hän klikkaa jälleen Valmis-painiketta.
Jos kaikki kuvat ovat oikeilla paikoillaan nyt, käyttäjä saa palautteen tekstinä sekä puhuttuna Guide X:n
äänellä: ”Oikea järjestys! Katso seuraavaksi video käsien desinfioimisesta.” Käyttäjälle tulee näkyviin
painike/Seuraava tehtävä. Jos kaikki kuvat eivät vieläkään ole oikeilla paikoilla, käyttäjä saa jälleen
kehotuksen yrittää uudelleen jne.
(VIDEO: Käsien desinfioiminen.) Käyttäjä siirtyy käsienpesutehtävästä videoon, jossa on painike/Aloita.
Videolla Natalia desinfioi kätensä.
Natalia: ”Näytän sulle, miten kädet desinfioidaan. Olethan pessyt kädet ensin? Käsien pitää olla puhtaat
ja kuivat. Paina desinfiointiaineen annostelijaa ranteella tai kyynärpäällä. Älä siis kosken siihen sormilla.
Ota desinfiointiainetta täysi kourallinen ja hiero kämmeniä vastakkain. Hiero sitten ainetta sormien
väliin kämmenselän puolelta. Hiero sormien väliin kämmenet vastakkain ja sormet lomittain. Jos ainetta
ei tunnu olevan tarpeeksi, ota lisää. Hiero desinfiointiaineella vielä peukalot ja kämmensyrjät. Hiero
sitten koukistettuja sormia vastakkaiseen kämmenpohjaan. Lopuksi hiero sormenpäivä vastakkaiseen
kämmenpohjaan niin kauan, että kädet on kuivat. Hienoa! Nyt olen valmis töihin. ”
Kun video päättyy, käyttäjä saa tekstinä näytölle sekä puhuttuna tehtävän: ”Hoitajan työssä puhtaat kädet
ovat erittäin tärkeä asia, mutta joskus tarvitaan myös suojakäsineitä. Miksi ja minkälaisissa tilanteissa
hoitaja tarvitsee suojakäsineet? Pohdi asiaa ja listaa tilanteita, joita sinulle tulee mieleen. Katso sitten,
mitä Natalia kertoo suojakäsineiden käytöstä omassa työssään.”
(VIDEO: Natalia kertoo suojakäsineiden käytöstä työssään.)
Natalia: ”Olethan sä pessy kätes ja desinfioinu ne? Suojakäsineet laitetaan aina puhtaisiin ja
desinfioituihin käsiin. Mä käytän hoitotyössä käsineitä, koska ne suojaa sekä mua että potilaita erilaisilta
tartunnoilta ja tartuntojen leviämiseltä.
Käsineitten pitää olla aina oikeenkokoset. Mulla ei oo mitään allergioita, mut jos mun potilaalla on
vaikka kumiallergia, nii mä en voi käyttää kumikäsineitä. Käsineet on kertakäyttösiä eli ne pitää vaihtaa
aina, ku vaihtaa hommasta toiseen tai siirtyy potilaasta toiseen.
Nyt mä näytän sulle, miten suojakäsineet pitäs laittaa. Käsien pitää siis olla puhtaat ja kuivat. Avaa
käsinepakkaus puhtaalle pöydälle, mutta älä koske sitä pakkauksen sisäpintaa. Jos pakkaus meinaa
räpsähtää kiinni, nii taita vaikka yhtä kulmaa taakse, niin se pysyy paremmin auki. Laita ensin käsine sun
parempaan käteen eli jos oot oikeekätinen nii oikeeseen käteen ja jos oot vasenkätinen nii vasempaan.
Tartu paljaalla kädellä käsineen taivutetun suuosan reunaan ja nosta se käsine ilmaan. Se ei sais koskee
pöytäpintaan, ettei siihen tartu pöydästä mitään. Laita käsi sit hanskaan. Koske vaan käsineen
sisäpuoleen toisella paljaalla kädellä, jos autat sillä käsinettä toiseen käteen. Jätä tää taite ranteen
kohdalle paikalleen. Ota käsinekäteen toinen hanska niin, että pidät siitä kiinni taitoskohdasta. Ole
tarkkana, että kosket sillä hanskakädellä vaan sen toisen käsineen ulkopintaan. Laita sit käsine käteen.
Oikase tää taitos ranteen kohdalla, mutta tee se niin, että et koske paljaaseen ihoon. Oikase sitten
8
toisenkin ranteen kohdalla oleva taitos. Eli näin. Voit oikoo sormiosii, jos tuntuu, et käsineet ei oo
kunnolla kädessä. Nyt mä oon sitten valmis tekeen niitä töitä, missä pitää olla suojakäsineet.”
Videon jälkeen käyttäjälle avautuu tehtävä kirjoitettuna ja puhuttuna Guide X:n äänellä: ” Testaa tietojasi
käsien pesemisestä, desinfioimisesta ja suojakäsineiden käyttämisestä. Vastaa kysymyksiin:
Ohje toteuttajalle: kysymykset tulevat näkyviin yksi kerrallaan, tehtävä sekoittaa kysymysten ja kysymysten
vastausten järjestyksen eli jos käyttäjä kokeilee testiä uudestaan, kysymykset sekä kysymysten vastaukset
ovat eri järjestyksessä. Käyttäjälle näkyy kysymysnumero muodossa X/5. Käyttäjä saa vastauksen jälkeen
heti palautteen siitä kohdasta. Vastauksen ja palautteen jälkeen käyttäjä saa aina painikkeen/Seuraava
näkyviin. Viimeisellä sivulla käyttäjä näkee, kuinka monta meni oikein muodossa X/5.
1. Valitse oikea vaihtoehto:
a. Kädet pestään vain työvuoron alkaessa.
b. Kädet pestään ainakin kerran tunnissa.
c. Kädet pestään työvuoron alkaessa sekä kun ne ovat likaantuneet.
Käyttäjä voi valita vain yhden vaihtoehdon (radiobutton-lista).
Jos käyttäjä valitsee kohdan a, hän saa palautteena väärinmerkin ja puheena Guide X:n äänellä:
”Nyt ei mennyt aivan oikein. Kädet pitää pestä työvuoron alkaessa, mutta myös muulloin, jos
ne likaantuvat.”
Jos käyttäjä valitsee kohdan b, hän saa palautteena väärinmerkin ja puheena Guide X:n äänellä:
”Nyt ei mennyt aivan oikein. Kädet pestään silloin, kun ne ovat näkyvästi likaantuneet.
Jatkuva käsienpesu kuivattaa ihoa.”
Jos käyttäjä valitsee kohdan c, hän saa palautteena oikeinmerkin ja puheena Guide X:n äänellä:
”Aivan oikein!”
2. Onko seuraava väite totta vai tarua: Jos ei halua pestä tai desinfioida käsiään, voi käyttää
suojakäsineitä.
a. Totta
b. Tarua
Jos käyttäjä valitsee Totta, hän saa palautteena väärinmerkin ja kuulee puhuttuna: ”Tämä oli
täysin tarua eli kädet pitää pestä ja desinfioida aina ennen suojakäsineiden käyttöäkin.”
9
Jos käyttäjä valitsee Tarua, hän saa palautteena oikeinmerkin ja kuulee puhuttuna Guide X:n
äänellä: ”Taruahan tämä on eli kädet pitää pestä ja desinfioida, vaikka käyttäisi
suojakäsineitäkin.”
3. Onko seuraava väite totta vai tarua: Hoitaja ei saa koskaan koskea potilaisiin paljain käsin. Hoitajalla
pitää siis olla aina suojakäsineet.
a. Totta
b. Tarua
Jos käyttäjä valitsee Totta, hän saa palautteena väärinmerkin ja kuulee puhuttuna: ”Nyt ei
mennyt ihan oikein. Väite on tarua. Hoitaja saa koskea potilaisiin paljain käsin sellaisissa
tilanteissa, joissa ei ole tartuntavaaraa. Tämä riippuu siis myös potilaan tilasta. Hoitaja voi
esimerkiksi mitata potilaan pulssin tai kammata potilaan hiukset ilman suojakäsineitä.”
Jos käyttäjä valitsee Tarua, hän saa palautteena oikeinmerkin ja kuulee puhuttuna: ”Taruahan
se on. Hoitaja saa koskea potilaisiin paljain käsin tilanteissa, joissa ei ole tartuntavaaraa.
Tämä riippuu siis myös potilaan tilasta. Hoitaja voi esimerkiksi mitata potilaan pulssin tai
kammata potilaan hiukset ilman suojakäsineitä.”
4. Mikä seuraavista väitteistä on totta:
a. Kertakäyttöiset suojakäsineet voidaan pestä vedellä ja niitä voi käyttää uudelleen.
b. Kertakäyttökäsineet voidaan desinfioida ja käyttää uudelleen.
c. Kertakäyttökäsineitä ei saa pestä eikä desinfioida. Ne ovat kertakäyttöiset eli niitä
käytetään vain kerran.
Jos käyttäjä valitsee a, hän saa palautteena väärinmerkin ja puhuttuna Guide X:n äänellä: ”Ei,
kertakäyttöisiä käsineitä voi käyttää vain yhden kerran. Tämä väite ei siis ole totta.”
Jos käyttäjä valitsee b, hän saa palautteena väärinmerkin ja puhuttuna Guide X:n äänellä: ”Ei,
kertakäyttökäsineitä ei voi desinfioida eikä käyttää uudelleen. Tämä väite ei siis ole totta.”
jos käyttäjä valitsee c, hän saa palautteena oikeinmerkin ja puhuttuna Guide X:n äänellä: ”Näin
on, kertakäyttöisyys tarkoittaa sitä, että käsineitä voi käyttää vain yhden kerran. Väite on
totta.”
5. Natalia on pessyt ja desinfioinut juuri kätensä. Hän huomaa, että hänellä on sormukset sormissaan
edelleen. Mitä Natalian pitäisi tehdä? Valitse oikea vaihtoehto:
a. Natalian ei tarvitse tehdä mitään, sormukset ovat puhtaat pesun ja desinfioinnin jälkeen.
b. Natalian pitää vain ottaa sormukset pois.
c. Natalian pitää ottaa sormukset pois ja pestä sekä desinfioida kätensä uudelleen.
Jos käyttäjä valitsee a, hän saa palautteena väärinmerkin ja puhuttuna Guide X.n äänellä:
”Sormusten alle on voinut jäädä likaa. Mitä pitäisi siis tehdä?”
Jos käyttäjä valitsee b, hän saa palautteena väärinmerkin ja puhuttuna Guide X:n äänellä:
”Sormusten alle on voinut jäädä likaa. Mitä pitäisi siis tehdä?”
10
Jos käyttäjä valitsee c, hän saa palautteena oikeinmerkin ja puhuttuna Guide X.n äänellä:
”Aivan oikein. Sormusten alle voi jäädä likaa, joten on tarpeen ottaa sormukset pois ja
puhdistaa kädet uudelleen.”
7.1.3 Viestintää
7.1.3.1 Aika- ja sanamuotoja
Kirjoitettuna tekstinä näytöllä ja puhuttuna Guide X:n äänellä: ”Virkkeistä puuttuu verbejä ja
substantiiveja. Kirjoita suluissa olevat sanat oikeissa muodoissa viivoille. Klikkaa Tarkista-painiketta, kun
olet kirjoittanut sanat.”
1. Mitä tapahtuu eli preesens
a. Minä ______________ (jännittää) huomista ______________ (työpäivä), koska osallistun minulle
uuteen toimenpiteeseen. (Oikea vastaus: jännitän työpäivää)
b. Minä ______________ (nauttia) ______________ (vapaapäivä, monikko), koska voin silloin
rentoutua harrastusteni parissa. (Oikea vastaus: nautin vapaapäivistä)
c. Työkaverini Anne ______________ (toivoa) huomiseksi kaunista ______________ (sää), koska
hänellä on vapaapäivä. (Oikea vastaus: toivoo säätä)
d. Anne ______________ (harrastaa) kesäisin ______________ (pyöräily) ja talvisin
______________(hiihto). Hän ______________ (keskustella) kahvitauolla mielellään
______________ (harrastus, monikko). (Oikea vastaus: harrastaa pyöräilyä ja hiihtoa, keskustelee
harrastuksistaan)
e. Työssäni ______________ (neuvotella) paljon potilaiden ______________ (hoito) muiden hoitajien
ja lääkärien kanssa. (Oikea vastaus: neuvottelen hoidosta)
f.
Jos potilas ______________ (kärsiä) kovista ______________ (kipu, monikko), lääkärin kanssa on
hyvä keskustella kivunlievityksestä ja kipulääkityksestä. (Oikea vastaus: kärsii kivuista)
g. Hoitaja ______________ (neuvoa) ______________ (potilas) esimerkiksi ______________ (lääkitys)
lääkärin ohjeiden mukaan. (Oikea vastaus: neuvoo potilasta lääkityksessä)
h. Potilaalle sairaus ja hoidot voivat olla raskas kokemus. Esimerkiksi jos ihminen ______________
(sairastua) ______________ (syöpä), niin hoidot voivat olla niin fyysisesti kuin psyykkisesti raskaita.
(Oikea vastaus: sairastuu syöpään)
Kun käyttäjä on kirjoittanut sanat viivoille, hän klikkaa Tarkista-painiketta. Oikein menneiden kohtien
kohdalle tulee oikeinmerkki ja väärien kohdalle väärinmerkki sekä oikea vastaus.
2. Mitä tapahtui eli imperfekti
11
a. Anne ______________ (työskennellä) aiemmin ______________ (lähihoitaja) syöpäosastolla.
(Oikea vastaus: työskenteli lähihoitajana)
b. Minä ______________ (erikoistua)opinnoissani ______________ (vanhustyö). (Oikea vastaus:
erikoistuin vanhustyöhön)
c. Minä ______________ (ehdottaa) ystävälleni Minnalle ______________ (työssäoppiminen) meidän
osastollamme. (Oikea vastaus: ehdotin työssäoppimista)
d. Olen tuntenut Minnan monta vuotta. Hän ______________ (asua) aikaisemmin viereisessä
______________(talo). (Oikea vastaus: asui talossa)
e. Minä ______________ (varoa) ensin Minnan ______________ (koira, monikko), mutta ne olivatkin
todella kilttejä. (Oikea vastaus: varoin koiria)
f.
Kun Minna ______________ (muuttaa) ______________ (toinen kaupunginosa), me emme
ehtineet tavata enää yhtä usein. (Oikea vastaus: muutti toiseen kaupunginosaan)
g. Me ______________ (tavata) viime viikolla ______________ (kahvila) ja ______________
(keskustella) monta tuntia esimerkiksi ______________ (työ, monikko), ______________ (perhe)
ja ______________ (harrastus, monikko). (Oikea vastaus: tapasimme kahvilassa, keskustelimme
töitä, perheestä ja harrastuksista)
h. Työvuoromme ______________ (vaikuttaa) ______________ (tapaamisaika). (Oikea vastaus:
vaikuttivat tapaamisaikaan)
3. Mitä on tapahtunut eli perfekti
Muuta tehtävän 1 virkkeet perfektiin.
Malli: Minä olen jännittänyt huomista työpäivää, koska osallistun minulle uuteen
toimenpiteeseen.
Oikeat vastaukset b-h:
olen nauttinut
on toivonut
on harrastanut, on keskustellut
olen neuvotellut
on kärsinyt
on neuvonut
on sairastunut
12
4. Mitä oli tapahtunut eli pluskvamperfekti
Muuta tehtävän 2 virkkeen pluskvamperfektiin.
Malli: Anne oli työskennellyt aiemmin lähihoitajana syöpäosastolla.
Oikeat vastaukset b-h:
olin erikoistunut
olin ehdottanut
oli asunut
olin varonut
oli
oli muuttanut
olimme tavanneet, olimme keskustelleet / keskustelleet
olivat vaikuttaneet
7.1.3.2 Ajan ilmaukset
Tekstinä näytöllä ja puhuttuna Guide X:n äänellä: ”Mitä seuraavat ajan ilmaukset mielestäsi tarkoittavat?
Määrittele tarkka aika, milloin nämä ilmaukset tapahtuvat. Minkä verran kuluu aikaa, jos sanot tekeväsi
jonkin asian heti tai kohta?
Keskustele sitten jonkun toisen opiskelijan / työkaverisi / tuttavasi tai vaikka opettajan kanssa
määritelmistäsi. Verratkaa määrittelemiänne kestoja.
Mitä ongelmia työpaikalla voi tulla siitä, että ihmiset ymmärtävät ajan ilmaukset eri tavalla?”
nyt
heti
kohta
joskus
äkkiä
nopeasti
pian
vähän ajan kuluttua
13
hetken kuluttua
jossain vaiheessa
vartin päästä
myöhemmin
huomenna
ylihuomenna
ensi viikolla
ensi kuussa
ensi vuonna
7.1.3.3 Mitä edellisessä vuorossa on tapahtunut?
(VIDEO: Hoitaja raportoi vuoron vaihtuessa. ) Käyttäjä näkee videon aloitusikkunan. Painike videon
aloittamista varten.
”Matti Mallikas tullut osastolle heinäkuussa 2006 keskivaikean muistisairauden ja yleistilan laskun vuoksi.
Perussairautena hypertonia, dementia ja arthrosis coxae l.a. Matti ei tiedosta aikaa ja paikkaa eikä osaa
huolehtia päivittäisistä toiminnoista.” TÄMÄ ON KESKEN!
PUHUTUN JA KIRJATUN VERTAAMINEN!
SANASTO:
hypertonia = verenpainetauti
dementia = muistisairaus
arthrosis coxae l.a = molemminpuoleinen lonkkien kuluma
7.1.4 Tutustutaan ihmisen anatomiaan ja fysiologiaan
Käyttäjä näkee kaksi kuvaryhmää ihmishahmon (KUVA 1: ihmishahmo) vieressä:
1)Luukuvat:
Otsaluu = os. frontale (KUVA 2: otsaluu)
Yläleuka = maxilla (KUVA 3: yläleuka)
Alaleuka = mandibula (KUVA 4: alaleuka)
Solisluu = Clavicula (KUVA 5: solisluu)
Lapaluu = Scapula (KUVA 6: lapaluu)
Rintalasta = Sternum (KUVA 7: rintalasta)
14
Kylkiluu = Costa (KUVA 8: kylkiluu)
Olkaluu = Humerus (KUVA 9: olkaluu)
Värttinäluu = Radius (KUVA 10: värttinäluu)
Kyynärluu = Ulna (KUVA 11: kyynärluu)
Lonkkaluu = os. coxae (KUVA 12: lonkkaluu)
Reisiluu = Femur (KUVA 13: reisiluu)
Pohjeluu = Fibula (KUVA 14: pohjeluu)
Sääriluu = Tibia (KUVA 15: sääriluu)
Polvilumpio = Patella (KUVA 16: polvilumpio)
Istuinluu = os ischii (KUVA 17: istuinluu)
Suoliluu = os. ilium (KUVA 18: suoliluu)
2) Elimistökuvat: Sydän (KUVA 19: sydän), Aivot (KUVA 20: aivot), Keuhkot (KUVA 21: keuhkot),
Ruoansulatuselimistö (KUVA 22: ruoansulatuselimistö), Munuaiset ja virtsatiet (KUVA 23: munuaiset ja
virtsatiet), Silmät (KUVA 24: silmät), Korvat (KUVA 25: korvat).
Kun käyttäjä tulee sivulle, hän saa puhuttuna ja kirjoitettuna tehtävänannon Guide X:n äänellä: ”Missä
sijaitsevat ihmisen luut sekä sydän, aivot, keuhkot, ruoansulatuselimistö, munuaiset ja virtsatiet, silmät
ja korvat? Raahaa ensin hiirellä luut ihmisen oikeisiin kohtiin. Raahaa sitten elimet oikeisiin paikkoihin.”
Tehtävänannon jälkeen luukuvaryhmä muuttuu aktiiviseksi. Käyttäjä raahaa yksi kerrallaan luukuvia
oikeisiin kohtiin ihmiseen.
Jos kuva on raahattu oikeaan kohtaan, se jää paikalleen.
Jos kuva ei ole oikeassa kohdassa, se ponnahtaa takaisin ja käyttäjä saa palautteen puhuttuna Guide X:n
äänellä ja kirjoitettuna: ”Yritä uudelleen, kohta ei ollut oikea.”
Kun kaikki kuvat ovat oikeissa kohdissa, käyttäjä saa palautteen puhuttuna Guide X:n äänellä ja
kirjoitettuna: ”Hienoa, sait ihmisen luurangon koottua!” Tämän jälkeen elinkuvaryhmä muuttuu
aktiiviseksi. Käyttäjä raahaa yksi kerrallaan elinkuvia oikeisiin kohtiin luurangon päälle.
Jos kuva on raahattu oikeaan kohtaan, se jää paikalleen. Jos kuva ei ole oikeassa kohdassa, se ponnahtaa
takaisin ja käyttäjä saa palautteen puhuttuna Guide X:n äänellä ja kirjoitettuna: ”Yritä uudelleen, kohta ei
ollut oikea.”
Kun kaikki elinkuvat ovat oikeissa kohdissa, käyttäjä saa palautteen puhuttuna Guide X:n äänellä ja
kirjoitettuna: ”Hienoa, sijoitit elimet oikeille paikoilleen! Nyt voit tutkia tarkemmin ihmisen luurankoa ja
elimiä klikkaamalla niitä.”
Kun käyttäjä klikkaa eri kohdissa olevia luita ja elimiä, avautuu ponnahdusikkuna, jossa tekstinä ja
puhuttuna selitys osasta.
15
1. Elimistö → Ihmisen kuva avattuna, joita eri elimiä klikkaamalla avautuu itse elin ja kuuluu
puhuttuna elimen nimi. Tämän viereen tulee suomeksi ja latinaksi elimen nimi. Sama suomeksi
luettuna.
Elimet: Sydän = cor → kun klikkaa toisen kerran avautuu sydämen rakenne (KUVA 26: sydämen
rakenne). Vieressä on lueteltu:
1. Oikea eteinen
2. Oikea kammio
3. Vasen eteinen
4. Vasen kammio
5. Yläonttolaskimo
6. Alaonttolaskimo
7. Keuhkovaltimo
8. Keuhkolaskimo
9. Aortta
Aivot = encephalon → kun klikkaa toisen kerran avautuu aivojen rakenne (KUVA 27: aivojen
rakenne). Vieressä on lueteltu:
1.
2.
3.
4.
5.
6.
7.
8.
Isoaivot
Väliaivot
Keskiaivot
Aivokurkiainen
Pikkuaivot
Selkäydin
Aivolisäke
Hypotalamus
Keuhkot = pulmo, pulmones → kun klikkaa toisen kerran avautuu keuhkojen rakenne (KUVA 28:
keuhkojen rakenne). Vieressä on lueteltu:
1.
2.
3.
4.
5.
6.
7.
8.
Henkitorvi
Kurkunpää
Pääkeuhkoputki
Oikea keuhko
Vasen keuhko
Keuhkopussi
Välikarsina
Pallea
Ruuansulatuselimistö = digestio → kun klikkaa toisen kerran avautuu ruuansulatuselimistön
rakenne (KUVA 29: ruoansulatuselimistön rakenne). Vieressä on lueteltu:
1.
2.
3.
4.
Ruokatorvi
Mahalaukku
Pohjukkaissuoli
Tyhjäsuoli
16
5.
6.
7.
8.
9.
10.
11.
12.
13.
14.
15.
Sykkyräsuoli
Umpisuoli
Umpilisäke
Nouseva paksusuoli
poikittainen paksusuoli
laskeva paksusuoli
Vemmelsuoli
Peräsuoli
Peräaukko
Maksa
Haima
Munuaiset = ren, renes ja virtsatiet → kun klikkaa toisen kerran avautuu munuaisten ja
virtsateiden rakenne (KUVA 30: munuaisten ja virtsateiden rakenne).
1.
2.
3.
4.
5.
6.
Aortta
Alaonttolaskimo
Munuainen
Virtsajohdin
Virtsarakko
Virtsaputki
Silmä = oculus → kun klikkaa toisen kerran avautuu silmän rakenne (KUVA 31: silmän rakenne).
1.
2.
3.
4.
5.
6.
7.
Verkkokalvo
Hermo
Lasiainen
Mykiö
Värikalvo
Sarveiskalvo
Pupilli
Korva = auris → kun klikkaa toisen kerran avautuu korvan rakenne (KUVA 32: korvan rakenne).
1.
2.
3.
4.
5.
6.
7.
8.
Ulkokorva
Sisäkorva
Välikorva
Tärykalvo
Korvakäytävä
Kuuloluut
Simpukka
Korvatorvi
Klikkaamalla Aistit ja kipu- tai Anatomiabingo-tehtäväpainiketta käyttäjä pääsee etenemään tehtäviin.
(painike/Elimistö, painike/Anatomiabingo)
17
Aistit ja kipu -tehtävään siirryttäessä kuuluu Guide X:n äänellä: ”Aistit liittyvät ihmisen elimistöön. Kipu on
yksi hoitajan työhön liittyvä potilaan aistimus.”
Anatomiabingoon siirryttäessä kuuluu Guide X:n äänellä: ”Tervetuloa pelaamaan anatomiabingoa! Täällä
voit testata tietojasi sekä opetella aiheeseen liittyviä tietoja.”
7.1.4.1 Aistit ja kipu
Tekstinä näytöllä ja puhuttuna Guide X:n äänellä: ”Täydennä lauseet suluissa olevien sanojen oikeilla
muodoilla. Monikko tarkoittaa, että asioita on useampia, mikä vaikuttaa sanamuotoon.”
Ohje tekniselle toteuttajalle: Kohdat tulevat yksi kerrallaan tehtäväksi. Kun käyttäjä on kirjoittanut
puuttuvan sanan tai puuttuvat sanat, hän klikkaa Tarkista-painiketta.
Jos kohta on oikein, hän saa oikeinmerkin ja palautteen puhuttuna ”Oikein!”. Painike/Seuraava aktivoituu.
Jos kohta on väärin, käyttäjä saa väärinmerkin ja oikean vastauksen tekstinä. Painike/Seuraava aktivoituu.
Kun käyttäjä on käynyt kaikki kohdat läpi (14/14), hän saa näkymään pistemääränsä X/14 ja tehtävän
tekstin yhtenäisenä tekstinä ja jatko-ohjeen tekstinä ja puhuttuna Guide X:n äänellä: ”Kuuntele nyt teksti
luettuna.” ja painike/Kuuntele aktivoituu. Käyttäjä klikkaa painiketta ja kuuntelee tekstin.
1. Aistien avulla ihminen saa tietoa ______________ (ympäristö) ja omasta kehostaan.
2. Aistielimiä ovat esimerkiksi ______________ (silmä, monikko), ______________ (korva, monikko)
ja iho.
3. Aistielimet reagoivat ______________ (ärsyke, monikko).
4. Kipua voivat aiheuttaa monenlaiset ______________ (ärsyke, monikko).
5. Pintakipu on ______________ (iho) tai limakalvolta alkava kipu.
6. Syväkipu alkaa syvemmältä ______________ (kudos, monikko), esimerkiksi ______________ (luu,
monikko) tai ______________ (nivel, monikko).
7. Sisälmyskipu alkaa ______________ (sisäelin, monikko) ja se voi aiheuttaa esimerkiksi
______________ (sydän) tykytystä ja hikoilua.
8. Potilaan kanssa on tärkeää keskustella hänen ______________ (kipu, monikko), koska kuvaus voi
joskus kertoa kivun ______________ (alkuperä).
9. Potilas voi ilmaista ______________ (kipu) myös sanattomasti: hoitajan on hyvä havainnoida
esimerkiksi potilaan ______________ (ilme, monikko), ______________ (ele, monikko) ja
______________ (asento, monikko).
10. Kipua voidaan hoitaa esimerkiksi ______________ (tulehduskipulääke, monikko), ______________
(paikallispuudute, monikko) ja erilaisilla muilla ______________ (kipulääke, monikko).
11. On olemassa myös lääkkeettömiä ______________ (kivunlievityskeino, monikko).
12. Lääkkeettömänä hoitona voidaan kokeilla esimerkiksi ______________ (kylmähoito),
______________ (lämpöhoito) tai ______________ (hieronta).
13. Kipua voivat lievittää myös muut ______________ (rentoutumiskeino, monikko), esimerkiksi
______________ (musiikki) kuunteleminen tai hyvän ______________ (kirja) lukeminen.
14. Rentoutuminen voi auttaa suuntaamaan ajatukset pois ______________ (kipu).
Oikeat vastaukset:
1. ympäristöstä / ympäristöstään
18
2.
3.
4.
5.
6.
7.
8.
9.
10.
11.
12.
13.
14.
silmät, korvat
arsykkeisiin
ärsykkeet
iholta / ihosta
kudoksista, luista, nivelistä
sisäelimistä, sydämen
kivuistaan, alkuperästä / alkuperän
kipua, ilmeitä, eleitä, asentoja
tulehduskipulääkkeillä, paikallispuudutteilla, kipulääkkeillä
kivunlievityskeinoja
kylmähoitoa, lämpöhoitoa, hierontaa
rentoutumiskeinot, musiikin, kirjan
kivusta
Teksti näytöllä ja puhuttuna Guide X:n äänellä:
”Aistien avulla ihminen saa tietoa ympäristöstään ja omasta kehostaan. Aistielimiä ovat esimerkiksi
silmät, korvat ja iho. Aistielimet reagoivat ärsykkeisiin. Kipua voivat aiheuttaa monenlaiset
ärsykkeet.
Pintakipu on iholta tai limakalvolta alkava kipu. Syväkipu alkaa syvemmältä kudoksista, esimerkiksi
luista tai nivelistä. Sisälmyskipu alkaa sisäelimistä ja se voi aiheuttaa esimerkiksi sydämen tykytystä
ja hikoilua.
Potilaan kanssa on tärkeää keskustella hänen kivuistaan, koska kuvaus voi joskus kertoa kivun
alkuperästä. Potilas voi ilmaista kipua myös sanattomasti: hoitajan on hyvä havainnoida esimerkiksi
potilaan ilmeitä, eleitä ja asentoja.
Kipua voidaan hoitaa esimerkiksi tulehduskipulääkkeillä, paikallispuudutteilla ja erilaisilla muilla
kipulääkkeillä. On olemassa myös lääkkeettömiä kivunlievityskeinoja. Lääkkeettömän hoitona
voidaan kokeilla esimerkiksi kylmähoitoa, lämpöhoitoa tai hierontaa. Kipua voivat lievittää myös
muut rentoutumiskeinot, esimerkiksi musiikin kuunteleminen tai hyvän kirjan lukeminen.
Rentoutuminen voi auttaa suuntaamaan ajatukset pois kivusta.”
Kun käyttäjä on kuunnellut tekstin loppuun, hän saa uuden ohjeen: ”Lue nyt teksti itse ääneen ja nauhoita
puheesi. Klikkaa Nauhoita-painiketta, kun olet valmis aloittamaan. Kuuntele nauhoituksesi lopuksi.” Kun
käyttäjä klikkaa Nauhoita-painiketta, äänitys alkaa. Kun käyttäjä klikkaa pysäytyspainiketta, äänitys päättyy.
Käyttäjälle näkyy Kuuntele-painike, jolla hän voi käynnistää oman nauhoituksen kuuntelemisen.
7.1.4.2 Anatomiabingo
Anatomiabingoa pelataan 4 x 4 -ruudukolla. (KUVA: Bingoruudukko 4x4)
Sivun auetessa tehtävään arvotaan kysymykset kohtiin satunnaisesti niin, että jokaisesta kahdeksasta osaalueesta on kysymyksiä.
19
Kirjallinen ja suullinen (Guide X:n äänellä) ohje käyttäjälle: ”Klikkaa jotakin ruutua ja saat anatomiaan
liittyvän kysymyksen. Vastaa kysymykseen kyllä tai ei. Jos vastaat oikein, ruutu muuttuu vihreäksi.
Bingoon tarvitset neljä oikein vaakaan, pystyyn tai vinottain.” (ANIMAATIO: Malliesimerkki bingon
muodostumisesta vaakaan, pystyyn tai vinottain)
Kun käyttäjä klikkaa jotakin ruutua, siihen ilmestyy kysymys tai väite sekä painikkeet ”Kyllä” ja ”Ei”.
Käyttäjä klikkaa painiketta Kyllä tai Ei. Jos vastaus on oikein, ruutu muuttuu vihreäksi. Jos vastaus on väärin,
niin ruutu muuttuu punaiseksi ja käyttäjä saa ponnahdusikkunaan oikean vastauksen.
Kun käyttäjä saa viisi oikein vaakaan, pystyyn tai vinottain, hän saa bingon. Käyttäjälle aukeaa
ponnahdusikkunassa teksti ”Bingo!” ja sama puhuttuna.
Kun käyttäjä on saanut bingon niin ponnahdusikkunassa tulee näkyviin valinnat ”Haluatko jatkaa peliä?”
”Haluatko aloittaa uuden pelin?” ja ”Haluatko lopettaa pelaamisen?”. Jos käyttäjä valitsee saman
jatkamisen, ponnahdusikkuna sulkeutuu ja näkymä palaa samaan bingoikkunaan. Jos käyttäjä haluaa
aloittaa uuden bingon, ponnahdusikkuna sulkeutuu ja näkymä palaa uuteen, tyhjään bingopohjaan. Jos
käyttäjä haluaa lopettaa bingon pelaamisen, ponnahdusikkuna sulkeutuu ja käyttäjä palaa Tutustutaan
ihmisen anatomiaan ja fysiologiaan -sivulle.
Jos bingoon ei ole enää mahdollisuutta eli liikaa punaisia ruutuja näkyvissä, niin käyttäjälle tulee näkyviin
valinnat ”Haluatko aloittaa uuden pelin?” ja ”Haluatko lopettaa pelaamisen?”. Jos käyttäjä haluaa aloittaa
uuden bingon, ponnahdusikkuna sulkeutuu ja näkymä palaa uuteen, tyhjään bingopohjaan. Jos käyttäjä
haluaa lopettaa bingon pelaamisen, ponnahdusikkuna sulkeutuu ja käyttäjä palaa Tutustutaan ihmisen
anatomiaan ja fysiologiaan -sivulle.
BINGOKYSYMYKSET/VÄITTEET ja oikea vastaus (K = kyllä, E = ei; jos E niin oikea vastaus nuolen jälkeen)
Pitäisikö väitteitä selkeäkielistää ja helpottaa?
1. Ruuansulatus
















Sapen liian suuri kolesterolipitoisuus aiheuttaa sappikiviä K
Ulosteen kellertävä väri johtuu sapen mukana poistuvasta bilirubiinista K
Keliakia johtuu limakalvon tulehtumisesta ja suolinukan vaurioitumisesta K
Maksa hajottaa myrkyllisiä aineita ja lääkeaineita K
Peristalttiset aallot kuljettavat suolen sisältöä eteenpäin K
Kahvi ja tee estävät raudan imeytymisen K
Ravinnon pääasiallinen imeytyminen tapahtuu ohutsuolessa K
Paksusuolen bakteerit tuottavat K-vitamiinia K
Glukagonia erittyy haimasta K
Kielen liikkeiden säätely on tahdonalaista toimintaa K
Ruoka viipyy mahalaukussa 12 tuntia E→ 3-4 tuntia
Insuliini nostaa verensokeria E → Laskee
Haima on latinaksi hepar E → pancreas
Insuliinihormonia erittyy maksasta E → Haima
Ulostetta muodostuu 500 g/vrk E→ 150 g
A-, D- ja K-vitamiinit ovat vesiliukoisia E → rasvaliukoisia
20




Paksusuoleen kuuluu pohjukaissuoli E → Pohjukaissuoli kuuluu ohutsuoleen
Sappineste hajottaa kolesterolia E → Rasvaa
Pohjukaissuoli, tyhjäsuoli ja sykkyräsuoli ovat paksusuolen osia → E Ohutsuolen
Elävän ihmisen ohutsuoli on pituudeltaan 1.5 metriä → E 3 metriä
2. Hengitys
 Hapenpuutteelle herkkiä elimiä ovat sydän, aivot ja munuaiset K
 Latinankielinen nimi Pharynx tarkoittaa nielua K
 Hiilidioksidin kemiallinen merkki on CO₂ K
 Latinankielinen nimi Pulmo tarkoittaa keuhkoja K
 Kilpirusto muodostaa aataminomenan K
 Hiilidioksidi ja happi kaasut vaihtuvat keuhkoissa K
 Hengitys on vitaalielintoiminto K
 Vauva hengittää 30-40 kertaa minuutissa K
 Hyperventilaatiolla tarkoitetaan ylihengittämistä K
 Alveolilla tarkoitetaan keuhkorakkulaa K
 Pallealihas jakaa keuhkot vasempaan ja oikeaan puoleen E → Jakaa rinta- ja vatsaontelon
 Pallea on ihmisen tärkein uloshengityslihas E→ Sisäänhengityslihas
 Hengityksen säätelykeskus sijaitsee yläonttolaskimon juuressa E → Aivorungossa
 Rauhallinen uloshengitys vaatii vatsalihaksia E →Tapahtuu passiivisesti
 Aikuinen hengittää 30 – 40 kertaa minuutissa lepotilassa E→ 12 - 16
 Latinankielinen nimi Trachea tarkoittaa keuhkoja E→Henkitorvi
 Ihminen puhuu yleensä sisäänhengityksen aikana E → Uloshengityksen
 Ihminen voi hengittää ja niellä samaan aikaan E → Ei voi
 Latinankielinen nimi Larynx tarkoittaa keuhkopussia E → Kurkunpää
 Hapen kemiallinen merkki on H₂0 E → 0₂
3. Hermosto
 Autonominen hermosto jaetaan sympaattiseen ja parasympaattiseen osaan K
 Reseptorin adaptaatio tarkoittaa aistinsolujen mukautumista K
 Ihmisen aisteihin kuuluvat mm. tunto ja tasapainoaisti K
 Latinankielinen nimi cerebrum tarkoittaa isoaivoja K
 Likvori on aivo-selkäydinnestettä K
 Makureseptorit aistivat makean suolaisen, happaman ja karvaan maut K
 Sisäelinten kasvaimet jäävät usein huomaamatta varhaisvaiheessa koska sisäelimissä ei ole
kipureseptoreita K
 Aivo-selkäydinneste muodostuu selkäytimessä E→ Aivokammiossa veriplasmasta
 Kuuloaistin reseptorit sijaitsevat ohimolohkolla E →Sisäkorvan simpukassa
 Isoaivot hienosäätävät lihasten liikkeitä ja osallistuvat tasapainon säätelyyn E → Pikkuaivot
 Rakenteellisesti hermosto jaetaan sympaattiseen ja parasympaattiseen osaan E →
Keskushermosto ja ääreishermosto
 Aivo-selkäydinneste ei uusiudu E→ Uusiutuu
 CP vammaan liittyy aina älyllinen kehitysvammaisuus E → Ei, noin 30% liittyy
21

Brocan alueen vaurioituminen vaikeuttaa motoriikan kehitystä E → Vaikeuttaa puheen
tuottoa
4. Hormonit
 Struuma tarkoittaa suurentunutta kilpirauhasta K
 Sydän erittää hormoneita K Eteispeptidiä joka laskee verenpainetta
 Kuumeen tarkoitus on estää mikrobien lisääntyminen ja valkosolujen aktivointi K
 Insuliini laskee veren sokeripitoisuutta K
 Ihminen menettää kalsiumia elimistöstä hien, virtsan ja maidon mukana K
 Estrogeeni on mieshormoni E→ Naishormoni
 Aikuisen ihmisen haima painaa 1,5 kg E → 100 g
 Kasvuhormonia erittyy eniten lapsuusiässä E → murrosiässä
 Hyperglykemia laskee insuliinin tuotantoa E → nostaa
 Haima erittää tyroksiinia E →Glukagonia ja insuliinia
5. Luusto ja lihaksisto
 Reisiluu on ihmisen suurin luu K
 Vastasyntyneen päässä olevat aukileet mahdollistavat aivojen kasvun K
 Nivel on kahden tai useamman luun liitos K
 Kyfoosi on selkärangan mutka eteenpäin E → Taaksepäin
 Skolioosilla tarkoitetaan selkärangan mutkaa eteenpäin E → Lordoosi
 Kallon luut luutuvat kouluikään mennessä E → 1,5 – 2 vuotiaaksi mennessä
6. Verenkierto, veri ja puolustus
 Hiussuonet yhtyvät lopulta laskimoiksi K
 Iso verenkierto vie verta koko elimistöön K
 Pieni verenkierto on keuhkoverenkierto K
 Sydämen syke aikuisella on levossa 60 -80 kertaa/min K
 Sydämen eteisen ja kammion välissä on hiippa eli mitraaliläppä K
 Vanhat punasolut tuhoutuvat maksassa K
 Latinankielellä sydämen eteinen on atrium K
 Verisolut syntyvät punaisessa luuytimessä K
 Veren soluihin kuuluu punasolut, valkosolut ja verihiutaleet K
 Verenpaine mitataan olkavarresta sydämen tasolta jotta painovoiman vaikutus saadaan
poistettua K
 Sydämen toimintaa säätelee somaattinen hermosto E → autonominen
 Diastole tarkoittaa supistumisvaihetta eli yläpainetta E → veltostumisvaihetta eli
alapainetta
 Sydämestä supistuvat ensin kammiot E→ eteiset
 Pieni verenkierto lähtee sydämen vasemmasta kammiosta E → oikeasta
 Sinussolmuke sijaitsee aortan juuressa E → yläonttolaskimon juuressa
 Sirkulaatio tahdistaa sydämen toiminnan E → Sirkulaatio on verenkierto
 Aikuisessa ihmisessä on verta 12 litraa E → noin 5 – 7 litraa
 Latinankielellä sydämen kammio on atrium E → Ventriculus
22


Elimistömme suurin valtimo on keuhkovaltimo E → aortta
Sepelvaltimot hapettavat keuhkoja E → sydäntä
7. Solu, kudokset ja iho
 Munasolun hedelmöittynen tapahtuu kohdussa E → Naisen munanjohtimessa
 Hedelmöittyneessä munasolussa on 46 kromosomia K
 Alkion solut eli kantasolut voivat erilaistua eri solutyypeiksi K
8. Virtsaneritys ja imusuonisto
 Virtsatietulehdukset ovat yleisempiä naisilla kuin miehillä koska naisilla on lyhyempi
virtsaputki K
 Latinan kielellä ren tarkoittaa munuaista K
 Diureesilla tarkoitetaan virtsaneritystä K
 Virtsan pH riippuu nautitusta ravinnosta K
 Eturauhaset sijaitsevat virtsarakon alla K
 Glukoosin runsas määrä virtsassa viittaa sokeritautiin K
 Rakossa oleva virtsa on steriiliä K
 Lymfaneste on virtsassa olevia kuona-aineita E →Imunestettä
 Virtsarakon tehtävänä on laimentaa kuona-aineita E → toimia virtsan varastona
 Proteinuria tarkoittaa verivirtsaisuutta E → Valkuaisvirtsaisuutta
 Munuaiset sijaitsevat vatsaontelossa suoliluiden molemmin puolin E →Selkärangan
molemmin puolin, vyötärön korkeudella
 Virtsarakkoon mahtuu virtsaa noin 1500 ml E → 4 – 5 dl
 Lapsi oppii hallitsemaan virtsarakkoa noin 5 vuoden iässä E→ 2 vuoden
SANASTO (bingotehtäviin liittyviä sanoja):
Mitkä sanat poimitaan bingotehtävästä sanastoon?
7.1.5 Lähihoitajan työ
Kun käyttäjä saapuu sivulle, hän kuulee tehtävänannon puhuttuna ja näkee sen tekstinä.
Guide X:n äänellä: ”Aloita kuuntelemalla, minkälaista on hoitajan työ terveyskeskuksen vuodeosastolla.
Näet seuraavan aina kysymyksen etukäteen. Nauha pysähtyy välillä ja voit vastata kysymykseen
kuulemasi perusteella. Vastaa kysymykseen ja pääset eteenpäin kuuntelussa. Aloita kuunteleminen
klikkaamalla Aloita-painiketta.”
Ensimmäinen kysymys tulee näkyviin, kun käyttäjä klikkaa Aloita-painiketta.
(KUUNTELU/ÄÄNI: Natalia kertoo hoitajan työstä.) Natalia: ”Hoitotyössä yritetään löytää jokaiselle
potilaalle paras hoitotapa. Lähtökohtana kaikessa on, mitä me työntekijät täällä voidaan potilaan hyväksi
23
tehdä. Samanlainen hoito ei aina sovi kaikille, joten meidän pitää aina miettii potilaan hoito yksilöllisesti
jokaisen kohdalla. Jokaisella on oikeus hyvään hoitoon.”
Kuuntelu pysähtyy ja käyttäjälle tulevat näkyviin vastausvaihtoehdot kysymykseen.
Kysymys 1: Mitä tarkoittaa yksilöllinen hoitosuunnitelma?
a) Hoitosuunnitelma on kaikilla potilailla samanlainen ja kaikkia hoidetaan samalla tavalla.
b) Jokaiselle potilaalle tehdään oma, henkilökohtainen hoitosuunnitelma, jossa valitaan juuri
hänelle sopivat hoitotoimenpiteet.
c) Jokaisella on oma hoitosuunnitelma, mutta kaikkia hoidetaan silti samalla tavalla.
Jos käyttäjä valitsee a, hän saa kirjallisen palautteen ” Kuuntele katkelma uudestaan, mieti vielä
vastaustasi ja tee uusi valinta” sekä painikkeen/Katso. Kun käyttäjä klikkaa painiketta/Katso, niin
edellinen katkelma alkaa pyöriä uudelleen ja käyttäjä saa taas katkelman jälkeen kysymyksen
vastattavaksi.
Jos käyttäjä valitsee b, hän saa kirjallisen palautteen ”Kyllä, yksilöllinen hoitosuunnitelma tarkoittaa
henkilökohtaisesti jokaiselle potilaalle tehtyä suunnitelmaa.” Käyttäjälle aktivoituu painike/Jatka
kuuntelua. Käyttäjä saa näkyviin seuraavan kysymyksen.
Jos käyttäjä valitsee c, hän saa kirjallisen palautteen ”Katso katkelma vielä uudelleen ja mieti sitten
vastaustasi!” sekä painikkeen/Katso. Kun käyttäjä klikkaa painiketta/Katso, niin edellinen katkelma
alkaa pyöriä uudelleen ja käyttäjä saa taas katkelman jälkeen kysymyksen vastattavaksi.
”Kun hoidosta kerrotaan potilaalle, se pitää tehdä selkeesti ja rauhallisesti. Potilaalla pitää olla
turvallinen olo koko ajan. Tärkeetä on kuitenki kertoo avoimesti potilaan tilanteesta, tutkimuksista ja
hoidosta. Potilaalla on oikeus tietää ja hän myös itse päättää, haluaako hän hoitoa. Tärkeetä on
keskustella potilaan kanssa, että hän voi itse kertoa, mitä toivoo hoidolta. Hoitajan pitää jaksaa
kuunnella potilasta ja ottaa mahdollisuuksien mukaan toiveet hoidossa huomioon.
Potilaita kannustetaan omatoimisuuteen eli se tarkottaa sitä, että me hoitajat autetaan vain jos potilas
todella tarvii apua. Usein hoidon ja paranemisen kannalta olis parempi, että potilas tekee
mahdollisimman paljon itse.”
Kysymys 2: Mitä tarkoittaa, että tavoitteena on potilaan omatoimisuus?
a) Hoitaja auttaa potilasta mahdollisimman paljon kaikessa.
b) Potilas tekee itse mahdollisimman paljon ja hoitaja auttaa niissä asioissa, joissa potilas tarvitsee
apua.
c) Potilas tekee kaiken itse.
Jos käyttäjä valitsee a, hän saa kirjallisen palautteen ”Katso katkelma vielä uudelleen ja mieti sitten
vastaustasi!” sekä painikkeen/Katso. Kun käyttäjä klikkaa painiketta/Katso, niin edellinen katkelma
alkaa pyöriä uudelleen ja käyttäjä saa taas katkelman jälkeen kysymyksen vastattavaksi.
Jos käyttäjä valitsee b, hän saa kirjallisen palautteen ”Kyllä, hoitaja tukee potilaan omatoimisuutta
auttamalla vain silloin, kun potilas tarvitsee apua.”
24
Jos käyttäjä valitsee c, hän saa kirjallisen palautteen ”Katso katkelma vielä uudelleen ja mieti sitten
vastaustasi!” sekä painikkeen/Katso. Kun käyttäjä klikkaa painiketta/Katso, niin edellinen katkelma
alkaa pyöriä uudelleen ja käyttäjä saa taas katkelman jälkeen kysymyksen vastattavaksi.
”Hoitotyössä on tärkeetä tasa-arvo eli meille hoitajille kaikki potilaat on tasa-arvoisia. Jokaista hoidetaan
yhtä hyvin. Hoitajan pitää myös muistaa vaitiolovelvollisuus eli me hoitajat ei voida kertoa potilaitten
asioista muille kuin potilaalle itselleen tai muulle hoitohenkilökunnalle.”
Kysymys 3: Mitä tarkoittaa tasa-arvo?
a) Kaikkia ihmisiä kohdellaan samanarvoisina.
b) Eri-ikäisiä tai eri sukupuolta olevia ihmisiä kohdellaan eri tavoin.
c) Kaikkia ihmisiä kohdellaan vähän eri tavalla.
Käyttäjä klikkaa mielestään oikeaa vastausta ja saa palautteeksi:
”Aivan oikein!” jos vastaus on oikein eli a. Käyttäjälle aktivoituu painike/Jatka kuuntelua. Käyttäjä saa
näkyviin seuraavan kysymyksen.
”Kuuntele katkelma uudestaan, mieti vielä vastaustasi ja tee uusi valinta.” jos vastaus on väärin eli b/c ja
käyttäjä palautetaan takaisin kuuntelemaan edellinen katkelma ja tehtävään tekemään uusi valinta. Sama
kysymys jää siis näkyviin. Nauhan jälkeen vastausvaihtoehdot tulevat taas näkyviin.
Kun kuuntelu loppuu, käyttäjä saa palautteen kirjoitettuna ja puhuttuna Guide X:n äänellä: ”Nyt voit siirtyä
tekemään tehtäviä.”
TEKSTIÄ JA KYSYMYKSIÄ LISÄÄ TÄHÄN!
Klikkaamalla Perustarkkailu-, Tartuntataudit-, Kansansairaudet- tai Tietokilpailu-tehtäväpainikkeita käyttäjä
pääsee etenemään tämän hoitotilanteen tehtäväsivuille.
SANASTO:
Hoitosuunnitelma = virallinen asiakirja, jonka hoitohenkilökunta ja asiakas (potilas) tekevät yhdessä. Siihen
kirjoitetaan, minkälaista hoitoa ja mitä palveluita tarvitaan ja kuinka kauan aikaa.
7.1.5.1 Perustarkkailu
Guide X:n äänellä ja tekstinä näytöllä tehtävänanto: ”Näet alla asioita, joita liittyvät potilaan
perustarkkailuun. Sanat on ryhmitelty, mutta otsikot puuttuvat. Raahaa hiirellä oikea otsikko oikean
sanaryhmän yläpuolelle. Otsikko kertoo mitä tarkkaillaan.”
HENGITYS
VERENKIERTO TAJUNTA
KIPU
hengitystiheys
verenpaine
uneliaisuus
asento
mieliala
ilme
hengenahdistus syke
25
happisaturaatio
levottomuus verenpaine
ihon väri
sekavuus
syke
ERITYS
HAAVA
ASENTO
IHO
virtsaneritys
vuoto
liikkuvuus
väri
oksentelu
kipu
lämpö
hikoilu
punoitus
kosteus
turvotus
Kun käyttäjä on saanut oikeat otsikot oikeisiin kohtiin, hän saa palautteena: ”Oikein! Kaikki kohdillaan.” Jos
otsikot eivät ole oikein, niin oikeat jäävät paikoilleen ja väärät palaavat takaisin alkuasetelmaan ja käyttäjä
saa palautteen: ”Yritä vielä uudelleen. Aivan kaikki eivät olleet kohdillaan.”
7.1.5.1.1 Hengitys
TEHTÄVÄ 1: Aukkotehtävä
Käyttäjä saa tehtäväohjeet kirjoitettuna ja puhuttuna Guide X:n äänellä: ”Lue potilaan hengityksen
tarkkailemisesta kertova teksti. Täydennä aukkokohdat laatikossa olevilla sanoilla ja ilmauksilla. Etsi siis
jokaiselle sanalle ja ilmaukselle oikea kohta tekstistä niin, että teksti muodostaa järkevän
kokonaisuuden. Raahaa hiirellä sana tai ilmaus oikeaan kohtaan.”
Ohje tekniselle toteuttajalle: Laatikoitava sanat/aukkokohdat on merkitty tekstissä lihavoituna sulkeissa.
Hengitystiheys eli (hengitysfrekvenssi) saadaan tietää, kun lasketaan potilaan hengityskerrat minuuttia
kohti. Aikuisilla (hengitystiheys) on 12 – 16 kertaa minuutissa. Hengityksen (rytmi) tarkoittaa kahden
hengenvedon välistä aikaväliä. Hengityksen (syvyys) on joko normaali, pinnallinen tai syvä.
(Hengitystavasta) tarkkaillaan rintakehän liikettä, lihaksien käyttöä, suu- ja nenähengitystä sekä
hengityksen työläyttä eli sitä, miten helppoa tai raskasta hengittäminen on.
(Hengitysääniä) on myös tärkeä tarkkailla. Ääni voi olla voimistuvaa, hiljenevää, karkeaa rahinaa, ritinää,
vinkuvaa sisään- tai uloshengitystä, hinkuvaa, kuorsaavaa, käheää, yskivää tai hankaavaa.
(Hengitysteiden eritteistä) tarkkaillaan määrää, koostumusta, väriä, hajua ja verta.
Potilaan ihon (värin) tarkkaileminen kuuluu myös perustarkkailuun.
(PEF-mittaus) tarkoittaa uloshengityksen huippuvirtauksen mittaamista. Puhallus suoritetaan kolme kertaa
peräkkäin ja paras tulos merkitään seurantalomakkeeseen. PEF kertoo, kuinka monta litraa ilmaa tutkittava
puhaltaa ulos minuutin aikana.
26
(Pulssioksimetrin) avulla mitataan (happisaturaatio) eli veren happikylläisyys. Elimistön aineenvaihdunnan
toiminnan edellytyksenä on veren riittävä happipitoisuus ja sopiva happamuusaste.
(ASTRUP-analyysi) tarkoittaa (verikaasuanalyysin) tekemistä eli se kuvaa veren (happi- ja
hiilidioksidipitoisuutta). Se ilmoittaa yleensä myös veren pH:n eli (happamuusasteen).
Kun käyttäjä on raahannut laatikosta sanat oikeille paikoille, niin hän klikkaa Tarkista-painiketta. Jos kaikki
ovat oikeissa kohdissa, käyttäjä saa palautteen: ”Kaikki oikein!” Jos osa on oikein ja osa väärin, niin oikeat
jäävät paikoilleen ja väärät siirtyvät takaisin sanalaatikkoon, käyttäjä saa palautteen: ”Yritä vielä uudelleen!
Kaikki eivät olleet kohdallaan.”
TEHTÄVÄ 2: Täydennystehtävä
”Täydennä PEF-mittauksen ohje eli kirjoita verbi oikeassa muodossa.”
PEF-mittauksen suorittaminen (KUVA: PEF-mittaus)
1.
2.
3.
4.
5.
6.
7.
_____________ (tarkistaa), että PEF-mittarin osoitin on nollassa.
_____________ (suorittaa) PEF-mittaus istuen tai seisten.
_____________ (sulkea, kieltomuoto) sormilla PEF-mittarissa olevia ilmarakoja.
_____________ (täyttää) keuhkosi kokonaan.
_____________ (asettaa) tiiviisti PEF-mittarin suukappale huulien väliin.
_____________ (puhaltaa) voimakkaasti ainakin kolme kertaa.
_____________ (merkitä) seurantalomakkeeseen kolmesta puhalluksesta paras.
Käyttäjä klikkaa Tarkista-painiketta, kun hän on kirjoittanut verbit oikeassa muodossa. Ei ole väliä,
kirjoittaako käyttäjä pieniä vai isoja kirjaimia, mutta kirjainten pitää olla sanoissa täysin oikein. Jos jokin
sana ei ole oikein, kohdan eteen tulee näkyviin sana oikeassa muodossa. Oikein olevien kohtien eteen tulee
oikeinmerkki.
Oikeat vastaukset:
1.
2.
3.
4.
5.
6.
7.
tarkista
suorita
älä sulje
täytä
aseta
puhalla
merkitse
SANASTO:
happisaturaatio = veren happikylläisyys eli kuinka paljon veressä on happea
pulssioksimetri = laite, jolla mitataan veren happikylläisyyttä eli sitä, kuinka paljon veressä on happea
27
verikaasuanalyysi = astrup-analyysi, jonka avulla verinäytteestä mitataan veren happi- ja hiilidioksidimäärät
7.1.5.1.2 Verenkierron tarkkailu
Guide X:n äänellä ja tekstinä näytöllä: ”Kuuntele, kun Natalia kertoo sinulle verenkierron tarkkailemisesta.
Tee muistiinpanoja Natalian puheesta luetteloksi. Klikkaa Aloita, kun olet valmis.” Käyttäjälle näkyy kuva
Nataliasta (KUVA 1: Natalia).
Käyttäjä klikkaa Aloita ja Natalian puhe käynnistyy. Kuvia tulee näkyviin tekstin mukaan, kuvista rakentuu
kuvatarina muistiinpanojen tekemisen avuksi.
”Hoitajan on tärkeetä kysyy potilaalta, miltä hänestä tuntuu. Pitää myös tarkkailla ihon värii ja lämpöö,
koska ne kertoo myös verenkierrosta. Verenkierto on hyvä, jos iho on lämmin, normaalivärinen ja kuiva.
Huulet on yleensä sillon punaset.(KUVA 2: terveen näköinen potilas) Jos huulet sinertää ja iho on kalpee ja
potilas palelee tai on muuten kylmänhikinen, nii verenkierto ei toimi kunnolla. (KUVA 3: kalpea ja hikinen,
sinertävähuulinen potilas)
Sydämen syke eli pulssi mitataan esimerkiks potilaan ranteesta, peukalon puolelta värttinävaltimosta.
Syke mitataan etu- ja keskisormella. (KUVA 4: sykkeen mittaaminen ranteesta) Tiheyden pitäs olla noin
kuuskymmentä viiva kaheksankymmentä kertaa minuutissa. Sykkeen pitäs olla säännöllinen, tasanen ja
voimakas. Sydämen toimintaa voi tarkkailla sähkösesti ottamalla EKG:n eli sydänfilmi. (KUVA 5: Natalia
ottamassa sydänfilmiä)
Verenpainetta voi mitata elohopeamittarilla ja stetoskoopilla (KUVA 6 ja KUVA 7 tulevat näkyviin Natalian
kuvan lisäksi) tai aneroidimittarilla (KUVA 8 tulee näkyviin edellisten lisäksi). Voidaan käyttää myös
automaattista, digitaalista verenpainemittaria (KUVA 9 tulee näkyviin edellisten lisäksi). Ennen mittausta
olis tärkeetä, että potilas istuis vartin verran paikoillaan, että verenkierto tasaantuis. ”
KUVA 6: elohopeamittari
KUVA 8: aneroidimittari
KUVA 9: digitaalimittari
KUVA 7: stetoskooppi
28
Kun kuuntelu loppuu, käyttäjä saa ohjeen näytölle ja puhuttuna Guide X:n äänellä: ”Mitä Natalia kertoi
verenkierron tarkkailemisesta? Lue muistiinpanosi läpi ja täydennä tarpeen mukaan kuvien avulla tai
kuuntele Natalian puhe uudelleen.”
7.1.5.1.3 Kehon lämpötilan tarkkaileminen
Kehon lämpötilaan voidaan mitata erilaisilla mittareilla (KUVA: Erilaisia mittareita):
Käyttäjälle näkyy erilaisten mittarien lisäksi animoitu kuumemittari sekä kenttä, johon voi syöttää lukeman.
Puhuttuna Guide X:n äänellä ja tekstinä näkyvissä: ”Onko sinulla kuumemittari? Jos on, niin mittaa kehosi
lämpötila ja kirjoita se alla olevaan kenttään. Jos sinulla ei ole mittaria, niin voit kokeilla erilaisten
lämpötilojen syöttämistä kenttään.”
Käyttäjä voi kirjoittaa kenttään lukeman ja klikata sitten painiketta/Mittaa. (ANIMAATIO: perinteinen
kuumemittari, joka näyttää käyttäjän syöttämän lukeman asteikolla)
Jos käyttäjä syöttää lukeman 35,9 tai alle, tulee näkyviin teksti ”Alilämpöä”.
Jos käyttäjä syöttää lukeman välillä 36 – 35,4, tulee näkyviin teksti ”Normaali lämpö”.
Jos käyttäjä syöttää lukeman 37,5 – 41,9, tulee näkyviin teksti ”Kuumetta”.
Jos käyttäjä syöttää lukeman 42 – 44, tulee näkyviin teksti ”Sietoalueen yläraja, todella korkea kuume!”
Mittarin alapuolella on tehtävä, josta käyttäjä saa ohjeistuksen tekstinä ja puhuttuna Guide X:n äänellä:
”Täydennä tekstiin suluissa olevat verbit oikeassa muodossa.”
Ympäristön lämpötilavaihtelut ______________ (vaikuttaa) ihon ja muiden elimistön pintaosien
lämpötilaan. Oikea vastaus: vaikuttavat
Vuorokaudenaika ______________ (vaikuttaa) myös kehon lämpötilaan: aamulämpö ______________
(olla) matalampi kuin iltapäivälämpö ja yöllä kehon lämpötila ______________ (olla) matalimmillaan. Oikea
vastaus: vaikuttaa, on, on
Lämpöä ______________ (poistua) kehosta esimerkiksi ______________ (säteillä) ympäristöön. Oikea
vastaus: poistuu, säteillen/säteilemällä
29
Kuumeella ______________ (olla, kieltomuoto) virallista raja-arvoa. Oikea vastaus: ei ole
Jos kehon lämpötila ______________ (nousta) yli 42 celsius-asteeseen, niin kuume ______________ (olla)
elimistölle toiminnalle haitallista. Oikea vastaus: nousee, on
Hypotermialla ______________ (tarkoittaa, passiivi) alilämpöä eli normaalia matalampaa kehon lämpötilaa.
Oikea vastaus: tarkoitetaan
Käyttäjä klikkaa Tarkista-painiketta, kun hän on valmis. Oikein menneiden kohdalle tulee oikeinmerkki ja
väärin menneiden kohdalle väärinmerkki ja oikea vastaus, jotta käyttäjä voi verrata omaa vastaustaan
oikeaan.
7.1.5.2 Kansansairaudet
Guide X:n äänellä puhuttuna ja tekstinä näkyvissä: ”Mitä ovat kansansairaudet? Etsi aiheesta tietoa
internetistä tai kirjastosta. Kokoa löytämäsi tiedot miellekartan muotoon. Voit aloittaa alla olevan mallin
mukaisesti. Jatka lisäämällä palloja tai laatikoita löytämiisi kohtiin. Käytä tiedonhaussa apuna kuvassa
olevia kysymyksiä.” KUVA: miellekarttapohja, keskellä aiheena Kansansairaudet = sairauksia, jotka ovat
tyypillisiä tietylle väestölle)
Mitä ovat Suomessa yleisimmät kansansairaudet? Mistä kansansairaudet johtuvat? Mitä kansansairauksista
aiheutuu? Kuka Suomessa seuraa ja tutkii suomalaisten terveyttä ja sairauksia?
”Kun olet tehnyt miellekartan, kirjoita teksti kansansairauksista:
-
laita tekstin otsikoksi Kansansairaudet
kirjoita miellekarttaan kokoamasi asiat kokonaisin virkkein tekstiksi
kirjoita tekstin loppuun lähdeluettelo eli kokoa loppuun käyttämäsi lähdemateriaalin tiedot”
Tässä on esimerkki lähdeluettelosta: (KUVA: lähdeluettelolappu)
Anttila, Kyllikki – Hirvelä, Mervi – Jaatinen, Tiina – Polviander, Marjut – Puska, Eeva-Liisa (2006):
Sairaanhoito ja huolenpito. 3. – 5. painos. WSOY, Helsinki.
Sydän- ja verisuonisairaudet. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos.
http://www.ktl.fi/portal/suomi/tietoa_terveydesta/terveys_ja_sairaudet/sydan_ja_verisuonisairaudet/ [9.12.2010]
Kuka Suomessa
seuraa ja tutkii
suomalaisten
terveyttä ja
sairauksia?
Mitä ovat
Suomessa
yleisimmät
kansansairaudet?
Suuntaa antava idea
miellekarttapohjasta
Kansansairaudet
Mitä
kansansairauksista
aiheutuu?
Mistä
kansansairaudet
johtuvat?
30
7.1.5.3 Tartuntataudit
Guide X:n äänellä sekä tekstinä näkyvissä: ”Vasemmalla puolella olevissa laatikoissa on erilaisia
tartuntauteja eli infektiotauteja. Oikealla puolella on tartuntatautien selityksiä. Tehtäväsi on siirtää
hiirellä oikea selitys oikean tartuntataudin kohdalle. Kun olet saanut kaikki paikalleen, klikkaa Tarkistapainiketta.”
Ohje tekniselle toteuttajalle: Tautilaatikot ovat paikallaan allekkain. Käyttäjä raahaa hiirellä selityslaatikot
oikean taudin viereen.
Eläinten välityksellä tarttuvat taudit – kutsutaan myös nimellä zoonoosi, voi tarttua ihmiseen suoraan
kantavasta eläimestä tai esimerkiksi hyönteisten välityksellä, esimerkiksi borrelioosi, malaria, myyräkuume,
vesikauhu.
Hengitystieinfektiot – bakteerin tai viruksen aiheuttamia hengitysteiden tulehduksia, jotkut näistä
esiintyvät erityisesti tiettyyn vuodenaikaan (esimerkiksi influenssa).
Hepatiitit – eli maksatulehdukset, joista A on tavallisin matkailijoilla ja se voi tarttua esimerkiksi juoman ja
ruoan välityksellä. B tarttuu veren ja seksin välityksellä. Sekä A- että B-tartuntoja voidaan ehkäistä
rokotteilla.
HIV – infektion aiheuttajana on HI-virus, krooninen tauti, jonka päätösvaihe on AIDS
Listeria – maaperässä ja vedessä elävä bakteeri, voi aiheuttaa ihmisellä listerioosi-nimisen taudin, tarttuu
ihmiseen yleensä elintarvikkeiden välityksellä
Meningokokki-infektio – bakteeri, joka voi aiheuttaa aivokalvontulehdusta eli meningiittiä
Sairaalainfektiot – tartuntoja, jotka alkavat sairaalassa tai liittyvät sairaalassa tehtyyn toimenpiteeseen,
yleisimpiä ovat virtsatieinfektiot ja leikkausalueiden infektiot
Sukupuolitaudit – esimerkiksi klamydia, tippuri, kuppa ja HIV
Suolistoinfektiot – esimerkiksi salmonella, kampylobakteeri, norovirus ja rotavirus
Tuberkuloosi – mycobacterium tuberculosis –bakteerin aiheuttama infektio, ilmenee usein keuhkoissa
mutta voi esiintyä myös muissa elimissä
Erilaiset rokot ja virukset – esimerkiksi tuhkarokko, sikotauti, isorokko ja kurkkumätä
Kun käyttäjä on valmis, hän klikkaa Valmis-painiketta. Jos kaikki ovat oikeissa kohdissa käyttäjä saa Guide
X:n äänellä ja kirjoitettuna palautteena: ”Hienoa! Sait yhdistettyä sanat ja selitykset.”
31
Jos kaikki eivät ole oikeissa kohdissa, niin oikeissa kohdissa olevat jää paikalleen ja väärin menneet
selitykset siirtyvät takaisin alkuasetelmaan. Käyttäjä saa Guide X:n äänellä ja kirjoitettuna palautteen: ”Yritä
vielä uudelleen!” Näin toimitaan, kunnes kaikki ovat oikeilla kohdillaan.
SANASTO:
infektio = tartunta
krooninen = jatkuva, pitkäaikainen, pitkään kestävä
7.1.6 Hoitotilanne
7.1.6.1 Apuvälineet
Kuvakysymyksiä, avoimet vastaukset (vastauskenttä), mallivastaus tarkistuksesta, vertaa vastauksia
1. Mihin tilanteeseen nämä kuvat liittyvät? (KUVA 1: ruokailutilanteen avustamiseen liittyviä välineitä)
Vastaus: Ne liittyvät ruokailutilanteessa avustamiseen.
2.
potilasta)
Mitä hoitaja tekee tässä kuvassa? (KUVA 2: hoitaja syöttää
Vastaus: Hoitaja syöttää potilasta./ Hoitaja avustaa potilasta syömisessä.
3. Minkälaisissa tilanteissa potilasta täytyy syöttää letkun kautta eli laittaa hänet letkuruokintaan?
(KUVA 3: potilas letkuruokinnassa) Vastaus: Jos potilas ei pysty syömään itse, eikä hän pysty
syömään avustettuna tai jos potilas ei pysty syömään kiinteää ruokaa.
4. Mitä tässä kuvassa tapahtuu? (KUVA 4: Hoitaja nostaa potilasta nostolaitteen avulla.) Vastaus:
Hoitaja käyttää potilaan nostamisen apuna nostolaitetta.
32
5. Mitä tarkoittaa termi vuodehuolto? (KUVA 5: Hoitajaa vaihtaa puhtaita lakanoita sairaalasänkyyn.)
Vastaus: Vuodehuolto tarkoittaa lakanoiden vaihtamista vuoteeseen ja vuoteen sijaamista.
7.1.6.2 Sanat sekaisin
Guide X:n äänellä ja tekstinä: ”Tässä tehtävässä kirjaimet ovat menneet sekaisin. Kuvasta tai tekstistä saat
apua oikean järjestyksen selvittämiseen. Klikkaa Vinkki-painiketta, jos haluat näkyviin sanan
ensimmäisen kirjaimen. Jokaisesta sanasta voi saada kolme vinkkiä.”
Ohje tekniselle toteuttajalle: Tavut näkyvät sekaisin käyttäjälle ja hänen pitää raahata hiirellä tavut oikeaan
järjestykseen. Vinkki-painikkeesta käyttäjä näkee sanan ensimmäisen tavun. Kun vinkki on käytetty, toisella
klikkauksella käyttäjä saa näkyviin oikean vastauksen.
1.
2.
3.
4.
5.
6.
7.
8.
9.
10.
11.
12.
13.
14.
sa – pul – virt – lo (KUVA 1: virtsapullo), vinkki: virt, oikea sana virtsapullo
lus – as – a – tia (KUVA 2: alusastia), vinkki: a, oikea sana alusastia
pa – vaip (KUVA 3: vaippa), vinkki: vaip, oikea sana vaippa
tet – ri – ka (KUVA 4: katetri), vinkki: ka, oikea sana katetri
mi – ti – huo – oin (TEKSTILAATIKKO 1: synonyymi eli samaa tarkoittava sana kuin tarkkailu),
vinkki: huo, oikea sana huomiointi
o – paa – pal – ti (TEKSTILAATIKKO 2: synonyymi eli samaa tarkoittava sana kuin tunnustelu),
vinkki: pal, oikea sana palpaatio
näy – virt – te – sa (KUVA 5: virtsanäyte), vinkki: virt, oikea sana virtsanäyte
neet – käyt – ker – si – ta – tö – kä (KUVA 6: kertakäyttökäsineet), vinkki: ker, oikea sana
kertakäyttökäsineet
lap – su – pe – pu (KUVA 7: pesulappu), vinkki: pe, oikea sana pesulappu
nes – pe – su – te (KUVA 8: pesunestepullo), vinkki: pe, oikea sana pesuneste
rus – voi – pe – de (KUVA 9: perusvoidepullo), vinkki: pe, oikea sana perusvoide
pa – kam (KUVA 10: kampa), vinkki: kam, oikea sana kampa
set – kyn – sak – si (KUVA 11: kynsisakset), vinkki: kyn, oikea sana kynsisakset
ka – la – nat (KUVA 12: lakanapinkka), vinkki: la, oikea sana lakanat
Käyttäjä raahaa tavuja oikeisiin kohtiin. Kun tavut osuvat oikein, käyttäjä saa palautteen ”Oikein!”. Jos
käyttäjä klikkaa Vinkki-painiketta, hän saa näkyviin sanan ensimmäisen tavun. Tämän jälkeen vinkkipainike
muuttuu oikean vastauksen painikkeeksi eli toisella klikkauksella käyttäjä saa oikean vastauksen.
7.1.6.2 Työturvallisuus
Tekstinä näytöllä ja puhuttuna Guide X:n äänellä: ”Hoitaja voi kohdata työssään monenlaisia ihmisiä.
Joskus potilaat voivat olla aggressiivisiakin. Uhkaavaa henkilöä voi rauhoitella monella tavalla. Natalia
kohtaa terveyskeskuksen vuodeosastolla vihaisen potilaan. Mikko on selvästi vihainen, hän huutaa ja
kiroilee Natalialle. Natalia ei heti saa selvää, mistä potilas on suuttunut. Miten Natalian pitäisi toimia?
Lue alla oleva teksti ja kirjoita Natalialle lyhyet ohjeet luettelona aggressiivisen potilaan
rauhoittamisesta.”
33
AGGRESSIIVISEN POTILAAN RAUHOITTAMINEN
Kannattaa olla itse mahdollisimman rauhallinen sekä esitellä itsensä ja kysyä myös potilaan nimi, jos ei
tiedä sitä. Etunimillä puhutteleminen tekee tilanteesta henkilökohtaisemman ja olet muutakin kuin
persoonaton hoitaja. Potilaan puhutteleminen etunimellä näyttää myös potilaalle, että keskityt juuri
häneen.
Tilanteessa on tärkeää kuunnella ja tarkkailla potilasta. Kuuntelemista voi osoittaa eleillä, ilmeillä ja
sanoilla. Kannattaa pitää katsekontakti potilaaseen. Hoitajan on hyvä selvittää, mistä potilas on kiihtynyt.
On hyvä olla myönteinen ja kunnioittava potilasta kohtaan. Jokaisella on oikeus mielipiteeseensä ja
negatiivista palautettakin saa antaa. Tilannetta kannattaa pahoitella. Muutenkin on hyvä ilmaista
auttamishalukkuus ja halu sovitella tilannetta.
Ympäristöä kannattaa tarkkailla sen verran, ettei potilas saisi käsiinsä mitään, mitä hän voi heittää tai millä
voi lyödä. Potilasta voi yrittää ohjata tilaan, jossa ei ole mitään vaarallista käsien ulottuvilla. Potilaan voi
pyytää myös esimerkiksi istumaan, mikä voi rauhoittaa häntä.
Ratkaisua tilanteeseen pitäisi yrittää etsiä yhdessä asiakkaan kanssa tai ainakin johdatella asiakasta
mahdolliseen ratkaisuun. Keskustelu kannattaa yrittää pitää aiheeseen liittyvissä asioissa. Asiakasta on hyvä
yrittää rauhoitella sanallisesti sekä eleillä ja ilmeillä. Potilasta voi pyytää toistamaan asiansa, jolloin hän saa
lisäaikaa asian miettimiseen. Keskustelua kannattaa ohjata rauhallisempaan suuntaan ja potilaan huomiota
voi yrittää kiinnittää myös johonkin muuhun.
Jos on mahdollista, niin tilanteeseen kannattaa hakea toinen työntekijä paikalle, jos potilas ei rauhoitu ja
tilanne tuntuu uhkaavalta. Tilanteet täytyy kirjata sekä tilanteesta pitää kertoa esimiehelle.
Ohje tekniselle toteuttajalle: ohjepohja, jossa otsikko ja ensimmäinen kohta valmiina malliksi ja käyttäjä voi
kirjoittaa luettelonsa pohjaan. Käyttäjä saa esimerkkilistan halutessaan näkyviin ja voi verrata omaa
listaansa siihen.
Aggressiivisen potilaan rauhoittaminen
-
Ole mahdollisimman rauhallinen
Esittele itsesi.
Kysy potilaan nimi.
Puhuttele potilasta etunimeltä.
Kuuntele ja tarkkaile potilasta.
Pidä katsekontakti potilaaseen.
Selvitä, miksi potilas on kiihtynyt.
Ole myönteinen ja kunnioittava.
Pahoittele tilannetta.
Ilmaise halusi auttaa ja sovitella.
Tarkkaile ympäristössä olevia esineitä.
Pyydä potilas istumaan.
Etsi ratkaisua tilanteeseen.
Rauhoittele potilasta sanallisesti, ilmeillä ja eleillä
Hae toinen työntekijä paikalle.
34
-
Raportoi tilanne.
7.1.7 Vainajan hoitaminen
Guide X:n äänellä puhuttuna sekä tekstinä näkyvissä: ”Potilaan kuolema herättää hoitajassa monia
ajatuksia. Kuolema voi pelottaa ja ahdistaa ihmisiä ja siitä voi olla vaikea puhua. Kuolemaan liittyy myös
hoitotoimenpiteitä. Tässä videossa kerrotaan vainajan hoitamisesta suomalaisessa hoitotyössä ja
kulttuurissa.” Videoruudussa painike/Aloita.
Natalia: ”Vainajan hoitamisessa tarvitaan niin sanottu Exitus-setti, jossa on sidetaitoksia, sideharsorulla,
valkoinen exitus-paita, puhdas alus- ja päällyslakana, nimilappu, kertakäyttökäsineet sekä
kertakäyttöessu. (Videolla kuvataan Exitus-setti ja muut välineet ja ne esitellään kerronnan mukaan.)
Exitus-setin lisäksi tarvitaan pesuvälineet eli vati ja pesulappuja. Esille varataan myös kampa, vaippa sekä
likavaatepussi.
Vainaja laitetaan luonnolliseen selkäasentoon. Hänen vaatteensa riisutaan ja laitetaan likavaatepussiin.
Jos aluslakana on likainen, vaihdetaan tilalle puhdas aluslakana.
Jos vainajalla on kanyyleita, katetreita tai muita hoitoon liittyneitä välineitä kehossa kiinni, ne
poistetaan. Eritteet pyyhitään ja pestään pois kehosta ja kasvoista.
Vainajan hiukset kammataan, miesvainajan parta siistitään. Jos vainajalla on koruja, ne otetaan pois.
Jos vainajalla on jokin proteesi, esimerkiksi hammasproteesi tai jalka- tai käsiproteesi, niin ne laitetaan
vainajalle takaisin.
Vainajalle laitetaan puhdas vaippa ja hänet puetaan valkoiseen exitus-paitaan. Hänen silmänsä suljetaan
kosteilla sidetaitoksilla. Leuka kohotetaan normaaliasentoon, suu suljetaan ja leuka sidotaan
sideharsorullalla leuan alta päälaelle. Jalat sidotaan sideharsorullalla nilkoista löyhästi kiinni ja samalla
kiinnitetään nimikyltti.
nimikylttiesimerkki lähikuvassa:
Leevi Tyrni
*hetu
† kuolinpäivä
Koko vuoteen yli levitetään vainajan päälle puhdas valkoinen lakana. Jos omaiset toivovat, niin voidaan
asettaa kukkia lakanan päälle rinnan kohdalle. Huone viilennetään eli otetaan patterit pois päältä ja
laitetaan ikkuna auki. Pöydälle vainajan viereen voidaan laittaa kukkia, valokuva ja esimerkiksi kynttilä.”
35
SANASTO:
Exitus-setti = vainajan hoitamisessa tarvittavat välineet
kanyyli = liitosputki
katetri = ohut elimistöön työnnettävä putki, joka laitetaan jonkin tutkimuksen tai hoidon takia
7.1.7.1 Eroja omaan kulttuuriin
Guide X:n äänellä puhuttuna ja kirjoitettuna näkyvissä:
”Mitä ajatuksia kuolema herättää sinussa? Oletko nähnyt joskus kuolleen ihmisen?
Miten vainajaa hoidetaan omassa kulttuurissasi?
Mitä asioita liittyy kuolemaan sinun kulttuurissasi?
Kirjoita pieni teksti siitä, miten sinun kulttuurissasi toimitaan, kun ihminen kuolee. Vertaa sitten tekstiäsi
jostakin toisesta kulttuurista tulevan opiskelijan tekstiin tai keskustele tekstistäsi opettajan kanssa.”
7.1.8. Kirjalliset työt
Käyttäjälle näkyy tekstinä johdatus aiheeseen:
Kirjaaminen tarkoittaa potilaan hoitoon liittyvien asioiden kirjoittamista muistiin. Potilasasiakirjoihin pitää
kirjata hoidon järjestämiseen, suunnitteluun, toteuttamiseen ja seurantaan liittyvät asiat. Kaikki hoidon
kannalta tärkeät asiat kirjataan muistiin. Kirjaajan nimi ja ammattinimike pitää näkyä asiakirjoissa.
Kirjaamisen pitää olla selkeää, ymmärrettävää ja virheetöntä.
Kirjaaminen palvelee niin hoitohenkilökuntaa kuin potilastakin. Potilaalla on oikeus saada tietoa
hoidostaan. Potilasasiakirjoihin kirjataan hoidon tarve, tavoitteet, toteutus ja arviointi. Kirjaamisen avulla
voidaan nopeasti ja helposti koostaa tiivistelmiä eli lyhennelmiä esimerkiksi työvuoron vaihtuessa.
Kun kirjataan potilastietoja, käytetään lyhyitä ilmauksia. Olla-verbi jätetään usein pois. Kirjaamisessa
käytetään passiivimuotoja tai passiivin imperfektiä eli mennyttä aikamuotoa, kun kirjataan, mitä on tehty.
Kirjaamisessa käytetään myös lyhenteitä esimerkiksi ajan ilmauksista ja erilaisista mitoista.
Esimerkki: Seurataan vointia. Aloitettu/aloitettiin lääkitys.
Potilastietoihin kirjataan myös, mitä potilas on sanonut tai tehnyt tutkimuksiin ja hoitoon liittyen.
Esimerkki: Valittanut/valitti pahoinvointia aamulla. Odottaa tutkimusta.
7.1.8.1 Lyhenteet
36
Tekstinä näkymässä ja puhuttuna Guide X:n äänellä: ”Yhdistä sana ja lyhenne. Raahaa oikea sana
lyhenteen viereen hiirellä.”
kk – kuukausi
vk – viikko
pv – päivä
kts./ks. - katso
pkl – poliklinikka
ta – terveysasema
tmp – toimenpide
tri – tohtori, lääkäri
yt – yleistila
rha – rauhaset
rkl – ruokalusikka (mitta)
g – gramma (paino)
kg – kilogramma (paino)
kpl – kappale (määrä)
l – litra (mitta)
mg – milligramma (paino)
ml – millilitra (mitta)
pvm – päivämäärä
tarv. – tarvittaessa
jne. – ja niin edelleen
tms. – tai muuta sellaista
mm – millimetri
mm. – muun muassa
yms. – ynnä muuta sellaista
vrt. – vertaa
klo – kello
37
hetu – henkilötunnus
TAYS – Tampereen yliopistollinen sairaala
EU – Euroopan Unioni
SPR – Suomen Punainen Risti
PL – postilokero (osoitteessa)
ALS - amyotrofinen lateraaliskleroosi (liikeratakovettumatauti)
HRL – henkilörekisterilaki
HUS – Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri
LL – lääketieteen lisensiaatti
mmHg – elohopeamillimetri
SH – sairaanhoitaja
alk. – alkaen
lkm. – lukumäärä
Käyttäjä raahaa hiirellä oikean sanan oikean lyhenteen viereen. Kun kaikki ovat paikoillaan, käyttäjä klikkaa
Tarkista-painiketta.
Jos kaikki eivät ole oikeissa kohdissa, käyttäjä saa puhuttuja Guide X:n äänellä ja tekstinä palautteen: ”Yritä
uudelleen!” ja oikeat jäävät paikoilleen, mutta väärät palaavat alkuasetelmaan.
Jos kaikki ovat oikeissa kohdissa, käyttäjä saa puhuttuna Guide X:n äänellä ja tekstinä palautteen ”Kaikki
oikein!” ja näkyviin tulee tehtävän alapuolelle ohje ”Ryhmittele nyt lyhenteet oikeisiin ryhmiin eli raahaa
lyhenne ja sana -parit oikeisiin laatikoihin.” Käyttäjälle näkyvät seuraavat laatikot ja otsikot:
Pistelyhenteet eli lyhennesanat,
jotka katkaistaan keskeltä, jolloin
lyhenteessä on piste.
Pisteettömät lyhenteet eli
lyhennesanat, jotka lyhennetään
sanan keskeltä.
Isokirjainlyhenteet eli
lyhennesanat tai -nimet, jotka
merkitään isoilla kirjaimilla.
Myös erilaiset mittayksiköt ovat
pisteettömiä.
vrt.
Mittayksiköt
Muut
TAYS
yms.
mm
hetu
EU
mm.
m
klo
SPR
tms.
mg
pvm
PL
38
jne.
l
kpl
ALS
tarv.
kg
rha
HRL
kts./ks.
g
yt
HUS
alk.
rkl
tri
LL
lkm.
mmHG
tmp
SH
ta
pkl
pv
vk
kk
Lyhenne-sana-parit jäävät vain oikeaan laatikkoon, muualta pomppaavat pois. Käyttäjä voi siis kokeilemalla
päästä tekemään ryhmittely. Kun kaikki parit ovat oikeissa laatikoissa, käyttäjä saa palautteen: ”Hyvä! Sait
kaikki oikeisiin kohtiin.”
7.1.8.2 Synonyymit
Käyttäjä näkee sekä tehtävässä 1 että tehtävässä 2 kaksi sanaryhmää, joista pitää keskelle muodostaa
sanapareja raahaamalla hiirellä sanat vastauslokeroihin.
Kirjoitettuna näkyvissä sekä puhuttuna Guide X:n äänellä: ”Yhdistä synonyymit eli samaa tarkoittavat
sanat. Raahaa hiirellä sanat lokeroihin pareiksi.”
ja – sekä
ajatella – miettiä
alkaa – ruveta
ehkä – kenties
kyetä – pystyä
heti – välittömästi
ymmärtää – käsittää
39
lähteä – mennä
tahallaan – tarkoituksellisesti
saapua – tulla
Kun käyttäjä on raahannut sanat pareiksi lokeroihin, hän klikkaa Tarkista-painiketta. Jos kaikki ovat oikein,
käyttäjä saa palautteen: ”Kaikki oikein, löysit samaa tarkoittavat sanat!”. Jos kaikki eivät ole oikein, oikein
olevat jäävät paikoilleen ja muut sanat palautuvat lokeroihin. Käyttäjä saa palautteen ”Yritä vielä
uudelleen!”.
7.1.8.2 Vastakohdat
Kirjoitettuna näkyvissä sekä puhuttuna Guide X:n äänellä: ”Yhdistä vastakohdat eli toisilleen vastakkaiset
asiat. Raahaa hiirellä sanat lokeroihin pareiksi.”
elää – kuolla
alkaa – loppua
tuoda – viedä
kylmä – kuuma
suru – ilo
lähteä – saapua
tahallaan – vahingossa
itku – nauru
suuri – pieni
sairas – terve
alhaalla – ylhäällä
laskea – nousta
ottaa – antaa
syödä – paastota
heti – myöhemmin
Kun käyttäjä on raahannut sanat pareiksi lokeroihin, hän klikkaa Tarkista-painiketta. Jos kaikki ovat oikein,
käyttäjä saa palautteen: ”Kaikki oikein, löysit vastakohdat!”. Jos kaikki eivät ole oikein, oikein olevat jäävät
paikoilleen ja muut sanat palautuvat lokeroihin. Käyttäjä saa palautteen ”Yritä vielä uudelleen!”.
7.1.8.4 Eroja puhutun ja kirjoitetun kielen välillä
Harjoitus puhutun ja kirjoitetun kielen eroista!!
40
7.1.8.5 Kirjallinen raportointi
”Ennen työvuoron päättymistä Natalia …”
Kirjallisen raportoinnin teoria ja harjoitus tulee tähän. Tehtävässä 2 käyttäjä harjoittelee ohjatusti
raportin kirjoittamista Natalian ohjeistuksen mukaan.
TEHTÄVÄ 1:
Yhdistä oikea selitys oikeaan potilasasiakirjan osaan.
1.
2.
3.
4.
5.
6.
7.
Anamneesi
Status
Suunnitelma
Diagnoosi
Decursus
Epikriisi
Prognoosi
Esitiedot (tämänhetkinen tilanne, tulon syy, sairaudet jne.)
Potilaan tila tällä hetkellä, yleistila
Mitä tutkimuksia tehdään ja miksi? Miten sairautta hoidetaan?
Taudinmääritys sanallisesti ja tautiluokitusnumeroa käyttäen
Sairauden kulkua käsittelevä sairauskertomuksen osa
Loppuarviointi ja hoitoyhteenveto
Ennuste taudinkulusta ja potilaan paranemismahdollisuuksista
Käyttäjä raahaa hiirellä oikean selityksen oikean termin viereen. Kun käyttäjä on valmis, hän klikkaa
Tarkista-painiketta. Jos kaikki kohdat ovat oikein, käyttäjä saa palautteen: ”Kaikki oikein! Selvitit
potilasasiakirjan sisällöt.” Jos kaikki kohdat eivät ole oikein, niin väärin menneet selitykset palaavat
alkutilaan ja käyttäjä saa palautteen: ”Yritä vielä uudelleen! Kaikki selitykset eivät olleet kohdillaan.”
TEHTÄVÄ 2: Raportti
7.1.9 Testaa tietosi
Tietokilpailu
PALAUTTEIDEN HIOMINEN!!
Ohje tekniselle toteuttajalle: Käyttäjä klikkaa aina tehtävän tehtyään Valmis-painiketta ja saa tarkistuksen.
Käyttäjälle näkyy aina oma vastaus ja oikea vastaus, jos vastaus on mennyt väärin – näin hän voi verrata
omaa vastaustaan oikeaan. Käyttäjä klikkaa Seuraava-painiketta, kun hän haluaa siirtyä seuraavaan
kysymykseen. Käyttäjälle näkyy koko ajan tekeillä oleva tehtävä ja tehtävien määrä X/26-muodossa.
1. Huolenpito tarkoittaa Pisteytys: 1 piste
a. huolissaan olemista.
b. hyvinvoinnista huolehtimista.
c. asioiden suremista.
d. huolien unohtamista.
Jos käyttäjä klikkaa oikeaa vastausta ja Valmis-painiketta, hän saa palautteeksi oikeinmerkin. Jos
käyttäjä klikkaa väärää vastausta, hän saa palautteeksi väärinmerkin ja oikean vastauksen.
Käyttäjä pääsee seuraavaan kysymykseen klikkaamalla Seuraava-painiketta.
41
2. Tämä sana tarkoittaa puhtautta. Se on oppia terveydellisistä ja terveyttä ylläpitävistä keinoista.
Kirjoita sana kenttään. Klikkaamalla vinkki-painiketta saat ensimmäisen kirjaimen avuksi.
Pisteytys: 1 piste, jos käyttää vinkin ½ pistettä oikeasta vastauksesta
_________________________ (vinkki: sana alkaa h-kirjaimella)
oikea vastaus: hygienia
3. Mitä seuraavista osaamisalueista lähihoitajan pitäisi hallita työssään? Tehtävässä voi siis olla
useita oikeita vastauksia. Pisteytys: ½ pistettä/oikea vastaus, max 4 pistettä
a.
b.
c.
d.
e.
f.
g.
h.
ryhmätyötaitoja
empatiakykyä
keskustelu- ja selostamistaitoja
luottamuksellisuutta ja vastuullisuutta
asiakaspalvelutaitoja
huolellisuutta
teorian soveltamista käytäntöön
hyvää fyysistä kuntoa
4. Mikä apuväline on kuvassa? Pisteytys: 1 piste oikea vastaus (KUVA 1: katetri)
a. lääkeruisku
b. PEF-mittari
c. katetri
d. nieluputki
Jos käyttäjä klikkaa oikeaa vastausta, hän saa oikeinmerkin. Jos käyttäjä klikkaa väärää
vastausta, hän saa väärinmerkin ja oikean vastauksen.
5. Kuuntele, kun Natalia kertoo sinulle jotain. Mitä Natalia kertoo? Valitse oikea vaihtoehto.
Pisteytys: 1 piste oikea vastaus
(ÄÄNI: Natalia kertoo)”Mä tarvin mun työssä aika paljon tietsikkataitoja, ku kaikki raportit ja
kirjaamiset pitää tehä koneella. Mutta tosi paljon mun työssä on sellasta toisten ihmisten
kohtaamista ja pitää osata tehä töitä tosi erilaisten ihmisten kans. On hyvä et pystyy jutteleen
vähän niitä näitä kaikkien kans.”
a. Lähihoitajan pitää hallita tietotekniset taidot sekä hänellä tulee olla hyvät sosiaaliset ja
vuorovaikutustaidot.
b. Lähihoitaja ei juuri tarvitse työssään tietotekniikkaa ja työ on aika paljon itsekseen
tehtävää.
c. Lähihoitajan pitää hallita tietoteknisen taidot mutta ei haittaa, jos ei ole tule kaikkien
ihmisten kanssa toimeen.
d. Lähihoitajan työssä tärkeintä on tulla toimeen ihmisten kanssa.
42
Oikeasta vastauksesta käyttäjä saa oikeinmerkin, väärästä vastauksesta väärinmerkin sekä
oikean vastauksen.
6. Sanat ovat menneet vahingossa yhteen. Erota sanat toisistaan ja kirjoita ne alla oleviin lokeroihin
perusmuodossa mallin mukaan. Pisteytys: ½ pistettä/oikea vastaus, max 4 pistettä
Ohje tekniselle toteuttajalle: sydän-sana on mallina alussa eli siitä perusmuoto ensimmäiseen
laatikkoon valmiiksi.
sydämendiagnoosiahaavassahappealääkärinsyöpäänhoitajanapulssialääkettä
sydän
diagnoosi
hoitaja
haava
pulssi
happi
lääke
lääkäri
syöpä
Kun käyttäjä on kirjoittanut sanat, hän klikkaa Valmis-painiketta. Oikein kirjoitettujen viereen
käyttäjä saa oikeinmerkin ja väärin kirjoitettujen viereen väärinmerkin ja oikeassa muodossa olevan
sanan.
7. Tekstiin on tullut neljä virheellistä sanaa. Klikkaa hiirellä sanoja, jotka ovat vääriä. Pisteytys: ½
pistettä/oikea vastaus, max 2 pistettä
Ohje tekniselle toteuttajalle: Käyttäjä valitsee hiirellä virheelliset sanat ja klikkaa Valmis. Oikein
menneiden sanojen kohdalla näkyy oikeinmerkki ja väärinmenneiden sanojen kohdalla
väärinmerkki sekä oikeat sanat näkyvät tekstissä.
Natalia heräsi auringon noustessa ja tuli töihin seitsemäksi. Hän on siis iltavuorossa (oikea vastaus:
aamuvuorossa). Aamuraportissa Natalia kuulee, mitä yövuorossa on tapahtunut ja mikä tilanne on
huomenna (oikea vastaus: nyt) osastolla. Natalia kiertää osastolla ja pysähtyy kyselemään
muutamalta lääkäriltä (oikea vastaus: potilaalta) heidän vointiaan. Yhdellä potilaalla on kylmä ja
hän pyytää Nataliaa avaamaan (oikea vastaus: sulkemaan) tuuletusikkunan.
8. Tee tavuista sanoja. Kirjoita sana oikeassa muodossa sanan perässä olevaan tekstikenttään.
Pisteytys: ½ pistettä/oikea vastaus, max 2 pistettä
a. vuo – o – to – sas – de
(vuodeosasto)
b. kes – ter –kus – veys
(terveyskeskus)
c. ty – vaat – ö – teet
(työvaatteet)
d. hy – kä – gi – e – si – ni – a (käsihygienia)
Käyttäjä kirjoittaa sanan perässä olevaan laatikkoon sanan. Jos kaikki ovat oikein, käyttäjä saa
palautteena oikeinmerkin oikein menneiden kohdalle. Jos osa on oikein, niin niiden kohdalle tulee
oikeinmerkki ja väärin menneiden kohdalle tulee väärinmerkki ja oikea vastaus.
9. Mikä sana ei kuulu joukkoon? Pisteytys: 1 p oikea vastaus
43
a.
b.
c.
d.
astma
diabetes
hepatiitti
sydäntaudit
Jos käyttäjä valitsee oikean vastauksen, hän saa palautteen :”Oikein! Hepatiitti ei kuulu joukkoon,
koska se on tartuntatauti ja muut ovat kansansairauksia.” Jos käyttäjä valitsee väärän vastauksen, hän
saa palautteen: ”Väärin! Hepatiitti ei kuulu joukkoon, koska se on tartuntatauti ja muut ovat
kansansairauksia.”
10. Muodosta kolmiosaisia yhdyssanoja vihjeiden avulla. Muodosta yhdyssanat raahaamalla sanat
lokeroihin. Pisteytys: ½ pistettä/oikea vastaus, max 3 pistettä
Ohje tekniselle toteuttajalle: Käyttäjälle näkyy vihje ja sen perässä kolmiosainen laatikkosarja.
Näiden esim. alapuolella näkyy sanaryhmä, josta käyttäjä raahaa hiirellä sanoja yhdyssanojen osiksi.
Vihjeet ja oikeat vastaukset:
Näitä käytetään suojaamaan toimenpiteissä.
kertakäyttökäsineet
Tähän täytetään taustatiedot hoitoon tultaessa.
esitietolomake
Hoitaja ei voi kertoa potilaan asioita kenelle tahansa.
salassapitovelvollisuus
Sairaus, jossa on kyse valtimoiden ahtautumisesta.
sepelvaltimotauti
Sairaus, joka aiheutuu yleensä tupakoinnista.
keuhkoahtaumatauti
Säätää terveydenhuollon toiminnoista ja tehtävistä sekä terveyspalveluiden sisällöstä.
terveydenhuoltolaki
Sanat laatikkoon (sekoitetaan):
kerta
salassa
keuhko
käyttö
pito
ahtauma
käsineet
velvollisuus
tauti
esi
sepel
terveyden
tieto
valtimo
huolto
lomake
tauti
laki
Kun käyttäjä on raahannut hiirellä sanat vihjeiden viereen kolmiosaisiksi yhdyssanoiksi, hän klikkaa
Valmis-painiketta. Oikeiden vastausten vieressä näkyy oikeinmerkki. Jos käyttäjällä on vääriä
vastauksia, niin niiden kohdalla näkyy väärinmerkki ja oikea vastaus.
11. Kirjaimet ovat menneet sekaisin seuraavissa sanoissa. Järjestä kirjaimet oikein ja kirjoita sanat
lokeroihin. Pisteytys: ½ pistettä/oikea vastaus, max 4 pistettä
a.
b.
c.
d.
e.
f.
ervi
pläöm
tlasipo
iätohhjaila
ohito
käläriä
(veri)
(lämpö)
(potilas)
(lähihoitaja)
(hoito)
(lääkäri)
44
g. ernevainep (verenpaine)
h. sertevy
(terveys)
Kun käyttäjä on kirjoittanut sanat, hän klikkaa Valmis-painiketta. Oikein menneiden sanojen
kohdalla näkyy oikeinmerkki ja väärin menneiden sanojen kohdalla väärinmerkki sekä oikea
vastaus.
12. Lue teksti ja vertaa sitä kuvaan. Kuvassa on neljä kohta eri tavalla kuin tekstissä. Löydätkö erot?
Klikkaa hiirellä kuvassa kohdat, joissa on jotain eroa tekstiin. Pisteytys: ½ pistettä/oikea kohta eli
max 2 pistettä
(KUVA 2: potilashuone, jossa on potilas ja Natalia; Natalia mittaa terveeltä ja hyvinvoivalta
näyttävän potilaan verenpainetta; seinällä on kello joka näyttää vartin yli kymmenen)
Natalia seisoo potilaan vieressä. Hän juttelee potilaan kanssa tämän voinnista. Kello on varttia
vaille kymmenen. Potilas makaa vuoteessa osittain peiton alla. Natalia mittaa potilaan lämmön
kuumemittarilla. Potilas näyttää kivuliaalta ja on kalpea. Aurinko paistaa ikkunasta sisään.
Virheet kuvassa: kello on vartin yli kymmenen, Natalia mittaa verenpainetta, potilas istuu
vuoteessa peiton päällä, potilas näyttää terveeltä ja hyvinvoivalta
Kun käyttäjä on klikannut kohdat kuvasta, hän klikkaa Valmis-painiketta. Käyttäjä näkee oikein
menneet osat. Jos jokin osa on mennyt väärin, niin käyttäjä saa näkyviin oikeat kohdat.
Kun käyttäjä on tehnyt kaikki 12 tehtävää, hän saa koosteen tietokilpailusta. Maksimipistemäärä on ollut 26
pistettä. Käyttäjä saa kokonaispistemääränsä muodossa ”Tuloksesi on X/26 pistettä!”. Tämän lisäksi
käyttäjä saa palautteen pistemäärästä riippuen:
0 – 4,5 pistettä: No nyt ei sujunut alkuunkaan! Harjoittele Natalian kanssa lisää.
5 – 9,5 pistettä: Asiat eivät aivan sujuneet. Tutustu uudelleen Natalian työpäivään ja harjoittele vielä
lisää.
10 – 14,5 pistettä: Vielä on harjoiteltavaa. Kertaile Natalian työpäivää ja harjoittele lisää.
15 – 18,5 pistettä: Melko hyvä suoritus, mutta vielä on harjoiteltavaa!
19 – 23,5 pistettä: Hyvä!
24 – 26 pistettä: Erinomaista!
7.1.10 Työvuoro päättyy
Käyttäjä kuulee Guide X:n äänellä sekä näkee tekstinä ohjeen: ”Natalian työvuoro on päättymässä. Natalia
kirjaa puuttuvat asiat ja täyttää raportit. (KUVA: Natalia tietokoneen ääressä) Mieti nyt hetken verran,
mitä ajatuksia Natalian päivä on herättänyt. Vastaa sitten alla oleviin kysymyksiin. Käytä kokonaisia
45
lauseita. Itsearviointi on tärkeä osa opiskelua sekä työntekoa. On tärkeää pohtia omia taitojaan ja
osaamistaan.”
Minkälaista kielitaitoa hoitaja tarvitsee Suomessa?
Minkälaisia puhetilanteita hoitajan työhön kuuluu?
Minkälaisia tekstejä hoitajan pitää osata kirjoittaa?
Mitä mieltä olet omasta kielitaidostasi? Mitä osaat hyvin? Mitä kehitettävää sinulla vielä on?