Työvaate on investointi ihmisiin

Tekstiili- ja ompelevan teollisuuden ammattilehti
5-6 . 2014
LEHTI
TEKSTIILI
Kuva: TouchPoint Oy,
kuvaustiimi Marjo Tokkari, Kikka Pesonen
Teema:
kestävä kehitys
& turvallisuus
Tekstiili 5-6/2014 1
PÄÄKIRJOITUS
Suomessa arktinen on arkinen
Koillisväylä pysyy pian kulkukelpoisena ympäri vuoden,
ja maapallomme pohjoisella napa-alueella alkaa kuhista
väkeä. Alueella aukeaa työpaikkoja energiantuotannon,
mineraalien, merenkulun, kalastuksen ja turismin parissa.
Kun katsoo vaikkapa Etelä-Euroopasta, koko Suomi on osa
arktista aluetta. Täällä osataan liikkua, rakentaa, pukeutua
ja pitää yhteiskunta toiminnassa, vaikka sataisi lunta, olisi liukasta, pimeää tai kova pakkanen. Tästä suomalaisiin
syväänjuurtuneesta osaamisesta riittäisi liiketoiminnaksi
ja vientiin mainiosti. Kasvavassa kylmänsuojavaatetuksen
tarpeessa piilee paljon bisnesmahdollisuuksia.
Standardeista, lämpimästi
Olin ensi kertaa kuluvana syksynä Työterveyslaitoksen
Työ- ja suojavaatetuksen ajankohtaispäivillä. Tunnelma oli
ihmeen lämmin. Ihmiset tunsivat toisensa, olivat tavanneet
näissä merkeissä vuosittain. Kuulin kommentteja, kuten
«Olen täällä nyt kahdeksatta vuotta», tai «Olen paikalla
vasta toista vuotta», ja «Ensi vuonna sinunkin täytyy tulla molemmiksi päiviksi ja jäädä yöksi.» Meillä Suomessa
on tanakkaa työ- ja suojavaate- sekä standardisointiosaamista ja sen ympärillä tällainen yhteisö, joka kokoontuu
vuosittain. Ja jossa ensikertalainenkin tuntee itsensä tervetulleeksi. Se tuntuu hienolta ja arvokkaalta, kuin pääomalta
itsessään.
Tämän lehden teemoina ovat kestävä kehitys ja turvallisuus. Kestävä kehitys on pitkän aikavälin globaalia turvallisuutta, ja siksi nämä aiheet nivoutuvat helposti yhteen.
Tekstiililehti toivottaa lukijoilleen oikein hyvää joulunaikaa
ja menestystä vuodelle 2015.
Elina Palovuori
Päätoimittaja
Julkaisija:
Suomen
Tekstiiliteknillinen
Liitto ry
Puheenjohtaja:
Pertti Nousiainen
puh. 0400 632 051
Sihteeri:
Mari Kuukkula
2 Tekstiili 5-6/2014
STTL ry:n hallitus 2014
Pertti Nousiainen, puheenjohtaja,
Tampereen teknillinen yliopisto
Mari Kuukkula, sihteeri, Image Wear Oy
Rauno Enqvist, varapuheenjohtaja,
Valmet Fabrics Oy
Mari Varonen, rahastonhoitaja,
Touchpoint Oy
Katja Aaltonen,Tampereen seudun
ammattiopisto
Johanna Anttonen, Ejendals Suomi Oy
Oskar Engblom, Ari Ilmakunnas Oy
Sini Holma, Blue Import BIM Oy
Milka Mustonen, Tampereen teknillinen
yliopisto
Seija Ryynänen, Lindström Oy
Tomi Takala, Ahlstrom Tampere Oy
Sanna Tiikkainen, Nanso Group Oy
Henna Vuorisalo,Tampereen
ammattikorkeakoulu
Toimitus:
Tekstiililehti
c/o Elina Palovuori
Paavo Cajanderin katu 7 A 8
13200 Hämeenlinna
puh. 050 544 4540
tekstiililehti(at)tekstiililehti.fi
Tilaukset,
osoitteenmuutokset:
Toimituksen sihteeri
Sari Granni
puh. 0400 010 611
tekstiililehti(at)tekstiililehti.fi
Ilmoitusmyynti:
Irma Boncamper
puh. 0400 942 102
Päätoimittaja:
Elina Palovuori
puh. 050 544 4540
tekstiililehti(at)tekstiililehti.fi
Taitto:
Muotikaupan Liitto ry
Maija Yliluoma
Ilmoitusaineistot:
maija.yliluoma(at)muotikaupanliitto.fi
Painopaikka:
Kirjapaino Uusimaa, Porvoo
ISSN 0040-2370
Lehtiarkisto
Vanhoja Tekstiililehtiä, jopa vuodesta 1980, jäsenistö pääsee lukemaan kotisivujemme jäsenosiosta. Tunnukset
ja salasanat jäsenosioon on lähetetty kirjeitse jäsenmaksukirjeen yhteydessä, mutta jos nämä ovat hukkuneet,
saat ne uudelleen ottamalla yhteyttä Tekstiililehteen.
PUHEENVUORO
Tekstiilien elinkaaren pidentäminen
– askel kestävämpään suuntaan
Tämä on kuitenkin kaukana siitä, mitä
tekstiiliketjussa nykyään tapahtuu.
Tekstiilien tuotanto on merkittävä ympäristön kuormittaja. Puuvillakilon tuottamiseen tarvitaan 29 kuutiometriä vettä,
saman verran kuin yksi suomalainen kuluttaa puolessa vuodessa. Ilmastonmuutosta kiihdyttäviä päästöjä syntyy 15 kg
CO2-ekv. yhtä tekstiilikiloa kohti.1 Ruotsin kemikaalivirasto on tunnistanut yli
1900 kemiallista ainetta, joita tiedetään
käytettävän tekstiilien tuotannossa2.Tekstiilien käytössä ympäristökuormitusta aiheuttaa tekstiilien huolto, kuten pesuveden ja energian kulutus.
Tekstiiliketjun ekologisen kestävyyden
edistäminen vaatii toimenpiteitä jokaisessa ketjun vaiheessa. Suomen ympäristökeskuksen, Kuluttajatutkimuskeskuksen,
Hämeen ammattikorkeakoulun sekä UFF
ry:n yhteistyönä toteutettavassa TEXJÄTE-hankkeessa sekä pohjoismaisissa yhteistyöhankkeissa on selvitetty mahdollisuuksia tekstiilien uudelleenkäytön ja
kierrätyksen lisäämiseen (Lisätietoa hankkeista www.syke.fi/hankkeet/texjate).
Tekstiilejä kulutetaan kasvavia määriä
ja niitä päätyy myös jätteeksi kasvavassa
määrin. Nykyisellään Suomessa ja muissa Pohjoismaissa kulutetaan noin 14 kiloa
tekstiiliä asukasta kohti vuodessa. Tästä
noin 30 prosenttia päätyy käytön jälkeen
hyväntekeväisyysjärjestöjen keräykseen,
vajaa kymmenen prosenttia varastoidaan
koteihin, mutta noin 60 prosenttia päätyy
jätteeksi, joko polttoon tai kaatopaikalle.3
Tekstiilien uuden tuotannon tarve vähenee uudelleenkäytöllä sekä osin kierrätyksellä, jossa tekstiili hyödynnetään materiaalina uusiin tekstiilituotteisiin.
Kierrätys on toistaiseksi lähes olematonta
Pohjoismaissa. Keskeisiä kysymyksiä tekstiilejä hyödyntäville tahoille ovat tekstiilijätteen määrän, laadun ja saatavuuden
varmistaminen. Tekstiilien keräystä tulee
laajentaa uudelleenkäyttöön kelpaamattomaan, esimerkiksi rikkinäiseen tekstiiliin.
Pohjana tulee kuitenkin olla nykyinen, hyvin toimiva keräys. Lajittelua on tehostettava volyymien kasvaessa. Pohjoismaisen
lajittelulaitoksen toimintamahdollisuuksia
mietitään. Tuottajavastuujärjestelmä, vapaaehtoisena tai pakollisena, on yksi keinoista, joilla toimintaa kokonaisuudessaan
voisi ohjata.
Kierrätys ei toimi ilman kysyntää, eli samanaikaisesti tarvitaan imua kierrätysmateriaaleille ja -tuotteille. Voisivatko julkiset
hankinnat olla suunnannäyttäjiä ja vaatia
kierrätysmateriaalin käyttöä hankittavissa
tuotteissa? Entä voisiko huonekaluteollisuus olla edelläkävijä ja siirtyä käyttämään
kierrätysmateriaaleja tuotteissaan?
Tekstiilikentällä tapahtuu, sekä meillä että
muualla Pohjoismaissa. Askeleita kohti
kestävämpää toimintaa otetaan. Ongelmitta ei selvitä, mutta yhdessä niitä on helpompi ratkoa.
Erikoistutkija
Helena Dahlbo
Suomen ympäristökeskus
Kuva Kim Dahlbo
Ekologisesti kestävässä tekstiiliketjussa
tekstiilien tuotanto kuormittaa ympäristöä
mahdollisimman vähän, tuotettavat tekstiilit ovat sekä aikaa että kulutusta kestäviä
ja korjattavia, ja kuluttajat hankkivat tekstiilejä harkiten ja vain tarpeeseen. Kuluttajien hankinnat kohdistuvat käytettyihin
tai kierrätysmateriaalista valmistettuihin
tuotteisiin. Kun tekstiili ei enää kelpaa uudelleenkäytettäväksi, sen elämä jatkuu materiaalina uusissa tuotteissa.
NIMI Helena Dahlbo
TYÖ Erikoistutkija Suomen
ympäristökeskuksessa, tehtävänä jätteisiin, jätteiden
hyödyntämiseen ja käsittelyyn liittyvät asiantuntija- ja
tutkimustehtävät
KOULUTUS MMM, ympäristönsuojelu
ASUU Helsingissä
PERHE Mies ja teini-ikäinen
poika
HARRASTUKSIA Talvi- ja
kesäuinti, Pilates, lukeminen ja musiikki
Lähteet:
[1] Palm, D. 2011. Improved waste management of textiles. Project 9, Environmentally improved recycling. IVL, B1976.
www.ivl.se/download/18.7df4c4e812d2da
6a416800080103/B1976.pdf
[2] KEMI 2013. Hazardous chemicals in
textiles – report of a government assignment. Swedish Chemicals Agency. Report
No 3/13.
[3] Palm ym. 2014. Towards a Nordic textile strategy: Collection, sorting, reuse and
recycling of textiles. Nordisk ministerråd,
TemaNord 2014:538.
norden.diva-portal.org/smash/record.jsf?
pid=diva2%3A720964&dswid=-285
Tekstiili 5-6/2014 3
77.VUOSIKERTA 5-6 . 2014
Kansainvälinen toiminnallisten tekstiilien kokous ja
sen yhteydessä suomalaisille suunnattu seminaari
Tampereella tammikuussa 2015
2BFUNTEX on Euroopan Unionin rahoittama nelivuotinen
(2012-2015) koordinaatiohanke, jonka tavoitteena on edesauttaa
funktionaalisiin tekstiileihin liittyvien teknologioiden ja innovaatioiden siirtymistä tutkimuslaitoksista ja yliopistoista teollisuuden
käyttöön. Koordinaatiohanke pyrkii verkottamaan tutkimuslaitosten ja yliopistojen tutkijoita teollisuuden ja yritysten kanssa.
Lisätietoa hankkeesta löytyy osoitteesta www.2bfuntex.eu/
2BFUNTEX-hankkeen työpajoja ja kokouksia on järjestetty eri
puolilla Eurooppaa, ja tammikuussa on VTT:n vuoro isännöidä
tapaamista Tampereella. Vuoden 2013 syksyllä VTT, Finatex ja
STTL ry yhdessä järjestivät Suomen tekstiiliteollisuudelle seminaarin, jossa esiteltiin tekstiilialan tutkimusta ja tutkimusmahdollisuuksia. Nyt 2BFUNTEX-hankkeen kokouksen yhteydessä järjestetään edelliselle seminaarille jatkoa.
Seminaarissa tutustutaan erilaisiin rahoitus- ja verkostoitumismahdollisuuksiin sekä onnistuneisiin tutkimushankkeisiin yritysten näkökulmasta. Puhujina on sekä menestyneiden ja innovatiivisten suomalaisten alan yritysten että yhteistyöhankkeita
esittelevien tutkimuslaitosten edustajia. Kohdeyleisönä ovat suomalaiset tekstiilialan yritykset sekä muut tekstiilialan toimijat.
Seminaaripäivä 27.1.2015 jakautuu suomenkieliseen aamupäivään ja englanninkieliseen iltapäivään, johon osallistuvat myös
2BFUNTEX-vieraat. Teollisuuden edustajat ovat tervetulleita
myös keskiviikon 28.1. 2BFUNTEX-työpajoihin, joiden aiheina
ovat muun muassa nanoteknologiat, palosuojaus, antimikrobisuus
sekä ympäristöä säästävät tekstiilit. Seuraa ilmoitteluamme.
Lisätietoa antaa Pirjo Heikkilä ([email protected])
Kun merkillä on väliä
NOSTA
BRÄNDISI
ARVOA
Myös t
piene!
erät
Kudotut kangasmerkit
www..nnlabels..
info@@nnlabels.@ 050-3067 216
4 Tekstiili 5-6/2014
PUHEENVUORO Tekstiilien elinkaaren pidentäminen
- askel kestävämpään suuntaan
UUTISIA
2BFUNTEX seminaari
Arctic Design Week Rovaniemellä, R+T -messut Stuttgartissa,
Techtextil ja Texprocess Frankfurtissa
Tekstiilikongresseja Turkissa, Lindström Award
Designing cellulose for the future
Opiskelijoiden syksyinen opintomatka Pariisiin
Uusia ideoita opetuspesulaan, Detergo-messut Milanossa
Tekstiiliteollisuuden uudet innovaatiot
KIRJA Loista rekrytoijana -hoida kosiomatka tyylillä
TEEMA
Ympäristöasiat aiheena LeatherKokkolassa
Kilpailukykyä ja vihreämpää nahkaa
Vaatteiden eettisyys kiinnostaa eduskunnassakin
Vastuullisuus tekstiili- ja vaateteollisuudessa
Vaatteita kaikkein pienimmille
Työvaate on investointi ihmisiin
Jalakselta lämpimät mutta viileät pyökkisukat
Suomalainen kylmäosaaminen liiketoiminnaksi
Palosuojakankaat yleistyvät työvaatteissa vauhdilla
Henkilösuojainten lainsäädäntöä uudistetaan
Standardiuudistusten lomassa tavattiin tuttuja
Uusi standardi käsien suojaukseen
Lasten turvallisuus tärkeää eurooppalaisessa standardisointityössä
Koulutushakemisto
Ostajan palveluhakemisto
3
4
5
6
7
8
10
12
13
14
15
16
17
18
20
22
23
24
26
27
28
29
30
32
Mediatiedot
Tekstiililehti on ainoa Suomessa ilmestyvä tekninen tekstiili- ja
ompelevan teollisuuden ammattilehti. Lehti seuraa alan teknistä ja taloudellista kehitystä, ammatillisia kysymyksiä sekä
tapahtumia. Asiantuntijoiden avustuksella kootuissa teemoissa paneudutaan kuusi kertaa vuodessa ajankohtaisiin
aiheisiin.
Ilmoittamalla Tekstiililehdessä tavoitat alan ammattilaiset sekä
alan tapahtumia seuraavat. Lehti luetaan tarkkaan, joten ilmoitusten huomioarvo on suuri. Kun haluat lisätietoja, ota yhteyttä
päätoimittajaan.
Ilmoitusmyynti: Irma Boncamper puh. 0400 942 102
tekstiililehti(at)tekstiililehti.fi
Tekstiililehti vuonna 2015
Teema
1
2-3
4
5-6
Ilmestymispäivä
Ulkoistus ja toimitusketjun hallinta
Kaivos & energia
Techtextil
Kestävä kehitys & turvallisuus
16.2.
8.5.
7.9.
7.12.
Lehdet 2-3 ja 5-6 ovat kaksoisnumeroita.
Kaikki numerot julkaistaan sekä painettuna että
verkossa www.tekstiililehti.fi -sivulla
Viikon designtapahtumia ovat esimerkiksi yrityksille ja elinkeinoelämälle suunnattu seminaari, työpajat, designnäyttely ja -putiikki. Yksi odotetuimmista tapahtumista on Lapin yliopiston
taiteiden tiedekunnan Arctic Fashion Show. Lisäksi ohjelmassa
on tänä vuonna muun muassa Alvar Aalto -tutkijoiden kansainvälinen seminaari, Aalto beyond Finland.
Arctic Design Weekin järjestävät Rovaniemen kaupunki ja Rovaniemen Kehitys Oy yhteistyössä Lapin yliopiston taiteiden
tiedekunnan, Metsähallitus/Tiedekeskus Pilkkeen, Arktikumin
sekä monien muiden yhteistyö- ja yrityskumppaneiden kanssa.
Seuraa tapahtumaa: www.arcticdesignweek.fi
R+T-messut Stuttgartissa
helmikuussa
beyond
Voit tavata näytteilleasettajia yli 60 maasta. Löydät
sisustustekstiilien uudet innovaatiot. Pääset kokemaan
tulevat trendit intensiivisemmin kuin koskaan ennen.
Saat ideoita, jotka voit ottaa suoraan käyttöön omassa
työssäsi ja liiketoiminnassasi. Nämä mahdollisuudet
ovat tarjolla vain maailman suurimmilla kodintekstiilien
ja projektisisustamisen messuilla.
Lisätietoja ja liput osoitteesta
heimtextil.messefrankfurt.com
[email protected]
Puh. 040 544 5577
14. – 17. 1. 2015
Maailman johtavat messut kaihtimille, oville/ikkunoille ja aurinkosuojajärjestelmille järjestetään Stuttgartissa 24.-28. helmikuuta 2015. R+T -messut juhlistaa 50-vuotista taivaltaan
uudistamalla ohjelmistoaan. Keskiössä ovat rakennusten julkisivusuunnittelu, uudet teknologiat ja materiaalit.
Rullaverhot, kaihtimet ja markiisit ovat merkittävä teknisten
tekstiilien osa-alue, joihin liittyvät kiinteästi monenlaiset säätö- ja ohjausjärjestelmät. ”Paitsi että rullaverhot ja kaihtimet ovat
sisustuksellisesti esteettisiä, niitä käyttämällä voidaan säästää
merkittävästi sekä rakennusten jäähdytyskuluissa kesäisin että
lämmityskuluissa talvisin”, kertoo Oliver Hopert, ITRS:n (Industrial Association for Technical Textiles, Roller Shutters and
Sun Protection) puheenjohtaja.
Kolmen vuoden välein järjestettäville messuille saapuu yli 800
näytteilleasettajaa. www.messe-stuttgart.de/r-t/
Heimtextil Theme Park
”Experience” – Trends 2015/2016.
Nyt uutena hallissa 4.0
Techtextil ja Texprocess
Frankfurtissa toukokuussa
Kansainväliset teknisten tekstiilien ja kuitukankaiden Techtextil- sekä tekstiilivalmistuksen Texprocess-messut järjestetään
Frankfurtissa 4.-7. toukokuuta 2015. Techtextil-messuille on
tulossa merkittävästi enemmän näytteilleasettajia kuin edellisillä
messuilla vuonna 2013. Tämä kertoo järjestäjien mukaan taloustilanteen elpymisestä ja teollisuuden kasvuodotuksista.
techtextil.messefrankfurt.com
Tekstiili 5-6/2014 5
Finnland
Arctic Design Week on maailman pohjoisin muotoiluviikko,
joka järjestetään Rovaniemellä jo seitsemännen kerran 16.–22.
helmikuuta 2015. Teemana on Transparency – Läpinäkyvyys.
Above and
DU: 01.09.2014
Arctic Design Week
Rovaniemellä helmikuussa
59427-016_HT_allg_Tekstililehti_103x297 • CD-Rom • ISO 39 • CMYK • mg: 15.08.2014
UUTISIA
UUTISIA
Tekstiilikonferensseja
Turkissa
EGEMEDITEX 2014 2nd International Congress
on Healthcare and Medical Textiles, Cesme,
25. - 26.9.2014
Järjestäjänä konferenssissa oli paikallinen yliopisto yhdessä IFKT:n (Kansainvälisen neulontateknologian federaation)
kanssa, joista jälkimmäisellä oli rinnakkaistapahtuma. Paikaksi
oli valittu rantahotelli Turkin Cesmestä.
Lääketieteellisten tekstiilien keskiössä olivat haavanhoito, lääkkeitä luovuttavat materiaalit ja antimikrobiset tuotteet. Tätä täydensivät useat esitykset kehittyneistä neulosrakenteista (spacer
fabric).
Oma esitykseni käsitteli kierrätettäviä selluloosakuituja kuitukankaiden raaka-aineena ja näiden kuitukankaiden uusia käsittelymenetelmiä, kuten vaahtopäällystystä ja atomikerroskasvatusta.
FUTURE TECHNICAL TEXTILES 2014,
Istanbul 15. - 17.10.2014
Tämän konferenssin järjestivät yhteistyössä ITA Aachen, IMRI
Bolton ja ITA Istanbul, joista viimeinen oli isäntänä. Kokouspaikkana oli ITA tutkimus- ja koulutuskeskus Marmara-yliopiston yhteydessä.
Ohjelma oli varsin laaja, ja se käsitteli älykkäitä ja teknisiä tekstiilejä sekä ympäristöystävällisiä materiaaleja. Sähköä johtavat
ja antimikrobiset materiaalit olivat näkyvästi esillä, kuten myös
tekniset tekstiilirakenteet.
Myös tutut teemat antibakteerisista, optisista ja pietsosähköisistä kuiduista olivat esillä. Kestävistä materiaaleista keskiöön
nousi lähinnä luonnonmateriaalien käyttö. Näin tilaisuuden
yleisilme oli varsin perinteinen.
Oma esitykseni käsitteli kierrätettäviä selluloosakuituja ja uusia menetelmiä niiden valmistamiseksi mukaan lukien ioniset
liuottimet, sekä vaahtorainausta kuitukankaan valmistusmenetelmänä.
Teksti Ali Harlin, VTT
6 Tekstiili 5-6/2014
Lindström Award
–työvaatesuunnittelukilpailun
finalistit valittu
Kilpailutöissä näkyy rohkea graafisuus
Lindström Award -työvaatesuunnittelukilpailuun ilmoittautui
lähes 250 opiskelijaa 22 eri maasta. Kilpailussa suunnitellaan
työvaatemallisto tallinnalaiselle tavarataloketju Kaubamajalle.
Tuomaristo valitsi kilpailun finalistit Tallinnassa 7.11.2014.
Finalistit ovat:
Ester Soidla, Estonian Academy of Arts, Viro
Jenny Hanna Hirvonen, Kolding School of Design, Tanska
Pablo Alejandro Maas, Lahden ammattikorkeakoulu, Suomi
Riikka Kälkäjä, Lapin yliopisto, Suomi
Isla Vainio, Muotoilu- ja taideinstituutti, Lahden ammattikorkeakoulu, Suomi
Suunnitelmissa näkyvät selkeinä trendeinä viistot leikkaukset,
printit ja puhtaat kirkkaat värit. ”Tänä vuonna kilpailun taso
on ollut korkeampi kuin koskaan aikaisemmin. Kilpailutöissä
on huomioitu erinomaisesti, että vaatteiden on oltava mukavia päällä, kestettävä käyttöä ja sovittava erilaisille vartalotyypeille,” sanoo Lindströmin Vice President Design and Brand
Management Anna-Kaisa Huttunen.
Kilpailun tuomaristoon kuuluva Kaubamajan henkilöstö- ja
asiakaspalvelujohtaja Piret Suitsun mukaan finalistitöiden
graafisuus toi niihin erityisen säväyksen. Työt sisältävät myös
asusteita, kuten erilaisia hattuja ja laukkuja.
Seuraavien kuukausien aikana kilpailijat työstävät työvaateideansa toimiviksi prototyypeiksi Lindströmin mallimestari Meeri Taimiston sekä kaava- ja näytevalmistuskumppani Portex
Oü:n kanssa. Kilpailun voittaja julkistetaan Lindström Award
-gaalassa Tallinnassa helmikuussa 2015. Finalisteille voidaan
tarjota mahdollisuutta työharjoittelupaikkaan Lindströmillä.
Tuomaristoon kuuluvat Heikki Haldre (fits.me), Piret Suitsu
(Kaubamaja), Reet Aus (muotisuunnittelija) sekä Lindströmin toimitusjohtaja Juha Laurio ja Vice President Design and
Brand Management Anna-Kaisa Huttunen.
Vuodesta 2002 alkaen järjestetty Lindström Award on joka
toinen vuosi järjestettävä työvaatesuunnittelukilpailu eurooppalaisille ja aasialaisille vaatesuunnittelun opiskelijoille. Kilpailun tarkoituksena on lisätä tietoisuutta työvaatteiden laadukkaan suunnittelun tärkeydestä ja myös parantaa tietoa
työvaatesuunnittelusta ammattivaihtoehtona. Tänä vuonna
kilpailun tavoitteena on esitellä nuorille suunnittelijoille erityisesti kestävän kehityksen periaatteita.
UUTISIA
Designing cellulose for the future
Seminaari ja näyttely 6.11.2014
Teksti ja kuvat Elina Palovuori
Aalto ARTSilla Helsingissä pidetyssä seminaarissa kuultiin,
miten muotoilu ja tiede yhdessä
avaavat uusia liiketoimintamahdollisuuksia selluloosalle.
Avajaispuheessaan VTT:n tutkimusprofessori Ali Harlin kertoi DWoC (Design
Driven Value Chains in the World of Cellulose) -hankkeen tämänhetkisestä tilasta, ja toivotti kaikki seminaariosallistujat
tervetulleiksi mukaan nostamaan yhdessä
suomalainen sellu maailmanluokan brändiksi.
Tutkimusprofessori Olli Salmi VTT:ltä
kertoi innostavasti uudelle selluloosapohjaiselle liiketoiminnalle laaditusta visiosta
vuoteen 2030 ja siihen johtavasta tiekartasta.
ACEL- advanced Cellulose to Novel Products –ohjelmassa tutkitaan tekstiilikuituja, termomuokattavia kuituja ja kationisia
kemikaaleja. Tutkimusjohtaja Markku
Leskelä, FIBICistä käsitteli puheenvuorossaan tätä käynnissä olevaa ohjelmaa,
jossa on mukana lukuisia suomalaisia
yrityksiä esimerkiksi metsä-, kemian- ja
tekstiiliteollisuudesta. Tarkoitus on luoda
olosuhteet sovellustutkimukselle tuomalla yhteen tarvittava selluloosaosaaminen,
tutkimusympäristöt ja alan yrityksiä koko
arvoketjun pituudelta.
Hyvällä muotoilulla saadaan uusia konsepteja ja tuotteita monipuolisista ja moneen
taipuvista sellupohjaisista materiaaleista.
Tämän toi esille Aalto ARTSin Pirjo Kääriäinen esityksessään. Hän painotti erityisesti kestävän kehityksen näkökulmaa,
kierrätettävyyttä ja ympäristöystävällisyyttä sekä materiaaleissa että suunnittelussa ja
valmistuksessa. TaM Jukka Itälä niinikään
Aalto ARTSista kertoi valaisevin esimerkein muotoilun vaikutuksesta materiaalitutkimukseen.
Erilaisista uusista selluloosan työstömenetelmistä kertoivat Aalto-yliopiston
tutkija Arto Salminen (3D-tulostaminen), VTT:n johtava tutkija Jukka Ketoja (Vaahdotus ja puupohjaiset tuotteet),
Noin 240 osallistujaa kuunteli tarkkaavaisesti,
millaisia uusia sovelluksia on kehitteillä suomalaiselle
sellulle.
VTT:n tutkija Tuomas Hänninen (kuitulankaa ilman sellun liotusta) sekä Aaltoyliopiston tutkija Shirin Asaadi (Tekstiililankoja kierrätysmateriaaleista).
Tilaisuuden järjestivät Aalto-yliopisto,
VTT, TTY ja FIBIC päärahoittajanaan
Tekes. Tilaisuuteen kuului myös näyttely, jossa esiteltiin suomalaista selluloosan
tutkimusta, kehitystä ja muotoilua. Esillä
oli esimerkiksi langan valmistusta uusin
menetelmin, selluloosapohjaisista kierrätysmateriaaleista kehrättyjä lankoja sekä
sellun värjäys-, 3D-printtaus- ja komposiittikokeiluja.
Pirjo Kääriäinen, Designer in Residence Aaltoyliopiston muotoilun laitokselta ennustaa, että selluloosa on seuraava supermateriaali.
Ali Harlin ja Pirjo Heikkilä VTT:ltä olivat
tyytyväisiä seminaarin saamaan yleisömäärään.
Tekstiili 5-6/2014 7
UUTISIA
Uniqlo-liike Marais-kaupunginosassa
Opiskelijoiden syksyinen
opintomatka Pariisiin
Metropolia Ammattikorkeakoulun vestonomi-opiskelijat suorittivat Vaatetusalan kansainvälinen
messukäytäntö -opintojakson tekemällä opintomatkan Pariisiin
ja tutustumalla kangasmessuihin
15.-19.9.2014.
Ryhmässä oli 29 kolmannen ja neljännen
vuoden vaatetusalan koulutusohjelman
opiskelijaa. Kohteena olivat Texworld- ja
Apparelsourcing-messut Le Bourgetissa
sekä Premièrevision-, Expofil-, Indigo-,
Modamont-, Cuir a Paris- ja Zoom -messut Villepintessä Pariisin ulkopuolella. Osa
opiskelijoista etsi myös neuloksia työelämäprojektiin, jota tehdään suomalaisen
lastenvaatteita valmistavan yrityksen kanssa.
Matkaan valmistauduttiin jo Suomessa tekemällä matkasuunnitelma ja
opettelemalla karttojen avulla liikkumista
metrolla ja RER-junilla Pariisissa. Oppi8 Tekstiili 5-6/2014
mistehtävässä opiskelijat seuloivat valtavaa
informaatiotulvaa trendeistä kuvitteellisen
tai jonkin olemassa olevan yrityksen näkökulmasta. Kankaita, neuloksia ja lisätarvikkeita etsittiin tämän yrityksen kohderyhmämäärityksen mukaan.
Tarjonta messuilla on niin suurta, että se
yleensä yllättää opiskelijat. Niin kävi tälläkin kertaa. Nopeasti opiskelijat kuitenkin orientoituivat tehokkaaseen trendien
hahmottamiseen ja suunnitelmalliseen
etenemiseen messuilla. Yhteistapaamisissa puitiin syntyneitä vaikutelmia ja tehtiin toimintasuunnitelmia etenemisestä.
Projektiryhmä löysi muutamia oikean
tyyppisiä neuloksia tarjoavia yrityksiä ja
otti näiden kokoelmat lähempään tarkasteluun. Fiilereitä tilattiin, ja näin harjoiteltiin myös oikeaa toimintatapaa messuilla.
Modamont-messuilta tilattiin projektin
mallistoon lisätarvikenäytteitä. Opiskelijoihin suhtauduttiin ystävällisesti, kun oli
kysymys todellisesta toiminnasta.
Messuilla sesonkina oli syksy-talvi 201516. Opiskelijoita innostivat kankaat ja
neulokset, joissa oli voimakas struktuuri.
Erilaiset kerrokselliset materiaalit ja runsaat kuosit olivat myös yllätys monille.
Väreissä syvien tummien värien yhdistäminen vaaleisiin sävyihin oli kiinnostavaa.
Sävyt kaiken kaikkiaan olivat hehkultaan
sammutettuja, poiketen edellisestä sesongista. Neuleille oli tehty oma trendi-infopiste. Yksi osa tärkeää messukokemusta
oli messuvieraiden tarkkailu, jota tehtiin
tauoilla.
Premièrevisionin trendi-informaatio oli
huomattavasti uskottavampaa kuin Texworld-messujen. Panostus trendikerrontaan oli siellä suurempaa. Messutapahtumana Texworld kuitenkin kasvaa koko
ajan. Messu on lähinnä aasialaisten kangastehtaiden esittelytilaisuus. Catwalkalueella oli näytöksiä, jotka innostivat
myös opiskelijoita.
Vestonomi-koulutus on bisneslähtöistä.
Se tarkoittaa, että tuotanto on ulkoistettu
tapahtuvaksi eri puolilla maailmaa. Tästä
syystä Apparelsourcing- ja Zoom-messut
UUTISIA
ovat tärkeitä. Näillä messuilla myydään
tuotantokapasiteettia
valmistuttamista
varten. Nämä messut myös kasvavat vuosi
vuodelta.
Kaupungilla tutkimuskohteena olivat valikoima- ja bränditarjonta. Pariisissa kierreltiin pienissä ryhmissä ennakkosuunnitelman mukaisesti. Le Marais-, St Germain-,
La Défense- ja Étienne Marcel -muotialueilla tutustuttiin muotiliikkeisiin. Putiikeista kiinnostusta herättivät mm. Colette,
The Other Stories, Kiliwatch, Kiloshop,
All Saints ja Uniqlo. Useat opiskelijat
kävivät myös tutustumassa suomalaisen
Anna Ruohosen muotitaloon.
Suurien tavaratalojen Galeries Lafayette-,
Printemps-, Citadium- ja Le Bon Marché
-valikoimat olivat myös analyysien kohteena. Pariisin kauppojen valikoimatarjontaa tarkasteltiin oppimistehtävän yrityksen
kohderyhmän kautta. Mitkä ovat suuntaukset ja kaupallisesti hyödynnetyt trendit
Pariisissa? Sesonkina tällöin oli syksy-talvi
2014-15. Analyysit tehtiin kauppojen tarjonnasta suhteessa sesongin ennustettuihin trendeihin.
Kaupoissa näkyi paljon 1980-luvun henkisiä villakangastakkeja herrainkauluksilla
ja kimonoleikkauksilla. Neuleissa oli runsautta ja pörröisiä pintoja. Erilaiset puvut
ja mekot ovat muodikkaita. Hameissa
suosittu oli kellotettu a-linjainen muoto.
Housuissa jatkaa edelleen voimakkaasti
lahkeeseen kapeneva vajaapituinen linja.
Nahkaiset tennarit tai talvilenkkarit ovat
yhdistettävissä miltei minkä pukeutumiskokonaisuuden kanssa tahansa. Miesten
pukeutuminen oli rennon eleganttia. Kaupoissa näkyi tweedtakkeja ja lämpimiä
neuleita hauskoin yksityiskohdin. Kuosit
ovat myös vallanneet miesten muodin.
Kaupunkikierroksella kiinnitettiin huomiota vaatteiden lisäksi myös visuaaliseen markkinointiin, näyteikkunoihin ja
tuotteiden esillepanoon sekä myyntitilojen stailaukseen. Tämä osa-alue kuuluu
myös vestonomi-tutkintoon. Pienellä
budjetilla liikuttaessa innostuttiin La
Vallée Villagen outlet-myymälöistä,
joista saattoi tehdä löytöjä edellisen sesongin valikoimista. Samoin innostusta
herätti vintage-kauppojen laaja tarjonta.
Ajankohtaiset näyttelyt kuuluivat tietysti matkaohjelmaan. Dries Van Noten -näyttely Louvren Musèe des Arts
Dècoratif -museossa oli monille hieno
kokemus. Näyttely kertoo suunnittelijan
suunnitteluprosessista. Esillä on esineitä
ja museovaatteita, joista suunnittelija on
saanut inspiraation mallistoihinsa. Toi-
Printemps-tavaratalon Kenzo -esillepano ikkunassa.
Dries Van Noten -näyttelystä.
nen hyvä näyttely oli Palais Gallierassa
(Musèe de la Mode de la Ville de Paris).
Näyttely ”Les annèes 50” kertoo 50-luvun haute couture -muodista Ranskassa.
Erityisesti kaavoituksesta ja mitoituksesta kiinnostuneille opiskelijoille upeaa kaavatyöskentelyä sisältävät vaatteet
olivat antoisia tutkimuskohteita. Hienot
vartalonmyötäiset leikkaukset, yksityiskohdat ja hienostuneet kimonohihat
olivat taidokkaasti tehtyjä, ja niitä sai
tarkastella riittävän läheltä.
Messumatkakokemus on opiskelijoille
merkittävä. Monet opintojakson aikaisemmin suorittaneet ovat sanoneet, että
on helpompi lähteä toimimaan työelä-
mässä, kun on jo jonkinlainen käsitys
messuista. Näin osataan ennakoida,
kuinka messuilla kannattaa toimia, jotta
saadaan tuloksia aikaan.
Pääosin opiskelijat kustansivat matkansa
itse, mutta korkeakoulu antoi matkaan
pienen avustuksen. Suurin osa opiskelijoista asui kotimajoituksissa, mikä onkin
edullinen ja kiva tapa tutustua tavallisten
pariisilaisten elämään.
Lähteet: Opiskelijoiden matka-, messuja trendiraportit.
Teksti ja kuvat Sylvia Kuutama
Tekstiili 5-6/2014 9
UUTISIA
Uusia ideoita opetuspesulaan
Tekstiilihuollon Detergo-messut Milanossa 3.10.-.6.10.2014
Keudan aikuisopiston opetuspesulan remonttisuunnitelmat etenivät kertaheitolla, kun kävimme
lokakuussa Milanossa tekstiilihuollon Detergo-messuilla. Opetuspesulan remontti on tarkoitus
toteuttaa 2016 syksyyn mennessä, joten suunnittelu on jo hyvällä
alulla.
Keudan aikuisopiston tarjoamaa tekstiilihuollon koulutusta on ollut Järvenpäässä
jo reilut 20 vuotta. Opetuspesulan tiloja on
ajanmukaistettu vuosien saatossa tarpeen
mukaan, mutta nyt suunnitteilla olevassa
remontissa on tarkoitus tehdä perusteellisempia korjauksia, jossa konevaihtojen
lisäksi uusitaan muun muassa LVI-, sähkö- ja lämmitystekniikkaa. Myös luokkahuoneet nykyaikaistetaan pinnoiltaan ja
tvt-tekniikaltaan.
Toimittajatapaamisia
Messumatkalle lähtivät kouluttajat Maarit
Mansio ja Sari Mallat-Ahola sekä tuntikouluttajamme Päivi Mansikkamäki. Tapaamisia kone- ja pesuainetoimittajien
kanssa oli sovittu etukäteen useita, jotta
messumatkasta saisi ammatillisesti mahdollisimman paljon hyötyä. Suomalaisten toimittajien kanssa kiersimme usealla osastolla tutustuen erilaisiin koneisiin,
laitteisiin ja kemikaaleihin. Tapaamamme
toimittajat olivat: Hanna Aaltonen, Ecolab, Mika Rahunen, Christeyns Tuomas
Niinisaari ja Pirita Vuorinen, J. Niinisaari
Oy sekä Mikko Nissi, Oy Vestek Ab. He
kaikki toimivat Suomessa maahantuojina ja edustajina joko pesukemikaaleille
tai useille konevalmistajille. Suomalaisten
yhteyshenkilöiden kanssa perehdyimme
uuteen tekniikkaan ja kehitykseen ja mietimme samalla sen soveltamista opetuspesulassa. Remontin punaisena lankana on
opetuksellinen näkökanta – kaiken tehtävän muutoksen tulee palvella ensisijaisesti
tekstiilihuollon opiskelijoitamme.
10 Tekstiili 5-6/2014
Putkipesukoneen pesuyksikkö.
Opetuspesulan
tavoitteet tulevaisuudessa
Opetuspesulan toimintaperiaatteen mukaan tavoitteenamme on pysyä tekstiilihuollon kehityksen mukana ja varmistaa
tekstiilihuollon opetuksen laatua tarjoamalla asianmukaiset harjoitustilat ja -laitteet tulevaisuudessakin. Suunnittelutyötä
on tehty yhdessä lukuisten työelämäyhteistyökumppaneidemme kanssa ja heiltä
on saatu paljon arvokkaita ideoita. Myös
tekstiilihuollon opiskelijat ovat päässeet
ideoimaan ja suunnittelemaan tulevaisuuden opetuspesulaa, jonka pitäisi vastata
opetuksen tarpeisiin vuosiksi, jopa vuosikymmeniksi eteenpäin.
Messuilla päivän sana oli edelleenkin
ympäristön huomioiminen; kaikessa on
tarkoitus säästää aikaa, rahaa, energiaa ja
ennen kaikkea ympäristöä. Aina joku tuo
markkinoille jotain täysin uutta toimintatapaa tai tekniikkaa valkaisuun, tahranpoistoon, desinfektioon, tai vaikkapa putkipesukoneen vedenkulutuksen säätelyyn.
Vesipesun pesuohjelmia lyhennetään,
veden kulutusta vähennetään, mutta laadusta ei tingitä. Kemiallisen pesun puolella on kehitetty uusia liuottimia, jotta
tulevaisuudessa voitaisiin perkloorietyleeni (P) korvata muilla vaihtoehdoilla.
RFID-tekniikassa uusin innovaatio oli se,
että tunnistesiru on joustava ja kestää pesun jälkeisen puristimen, mankeloinnin tai
prässäyksen.
Pyykkisäkin voi lukea RFID-tunnisteen avulla.
Viimeistelylaitteet olivat monipuolisia ja
niissäkin oli keksitty uusia työtapoja: Miksei housua voi höyryttää lahkeensuut ylöspäinkin! Eräs italialainen toimittaja esitteli
kaappia, jossa vaikkapa opiskelijan tai hotelliasiakkaan yksi vaatekerta pingotettuna puhdistuu ja siliää helposti ja nopeasti
yhdellä Colf-laitteella. Messuilla oli myös
useita eri valmistajien tekemiä mattojen
tasopesukoneita, joilla matonpesu näyttää
sujuvan huomattavasti helpommin kuin
painehuuhtelulaitteella. Monet näistä erikoisemmista laitehankinnoista jäävät kuitenkin meidän osaltamme vain haaveiksi.
Silti on tärkeää voida kertoa opiskelijoille
mitä maailmalla on tarjolla ja mitkä ovat
tulevaisuuden suuntaukset.
Housut voi viimeistellä myös ylösalaisin.
Rotondin pieniä höyrypäitä pienkappaleiden ja erikoisen muotoisten tekstiilien viimeistelyyn.
Loppupäätelmät
Kaiken kaikkiaan Detergo-messut oli
hyödyllinen ja antoisa kokemus. Saimme
monipuolista lisätietoa erilaisista toimittajista ja konevaihtoehdoista sekä opetusta, että opetuspesulan remonttia ajatellen.
Opiskelijoille tuotuja erilaisia esitteitä ja
näytteitä voidaan laitetietouden lisäksi
hyödyntää myös tekstiilihuoltoalan ammatillisessa vieraskielisessä sanastossa. Yllä
esitetyt esimerkit ovat vain murto-osa siitä informaatiosta jota messuilla oli tarjolla. Mielenkiintoinen sivusto lukea lisää on
www.expodetergo.com, suosittelen.
Kävimme paljon keskusteluita näytteilleasettajien kanssa ja oli mukava huomata, miten positiivisesti tekstiilihuoltoalan
koulutukseen suhtauduttiin. Kukaan ei
ollut ylipäätään aikaisemmin kuullut tekstiilihuollon koulutuksesta ja taidamme olla
edelleen tekstiilihuoltoalan ainoa oppilaitos Euroopassa!
Tahranpoistopöytä, Ecocab.
Olisiko tässä ihanteellinen ratkaisu opiskelijan
vaatehuoltoon?
Verhojen prässäystä suurella Macpin tasoprässillä.
Maarit Mansio, Sari Mallat-Ahola, Päivi Mansikkamäki ja Hanna Aaltonen Ecolabin messuosastolla.
Teksti Sari Mallat-Ahola
Kouluttaja, opetuspesulan vastuuhenkilö,
Keudan aikuisopisto, Palvelualat, tekstiilihuolto
Kuvat Sari Mallat-Ahola ja
Päivi Mansikkamäki
Tekstissä mainittujen tahojen internetosoitteet:
www.fi.ecolab.eu/
www.pesuaineita.fi/tekstiilihuolto.niinisaari.com
www.vestek.fi/tekstiilihuollon-koneet/
tekstiilihuollon-koneet-info/
www.rfid-laundry-services.com
www.eco-impact.de
www.lavaseco1ora.it
Tekstiili 5-6/2014 11
UUTISIA
Tekstiiliteollisuuden
uudet innovaatiot
FinnClean 2014 -messujen yhteydessä pidettiin Tekstiilihuoltoalan ajankohtaisseminaari. Tekstiilihuoltoliitto ry:n järjestämässä
seminaarissa käsiteltiin tekstiilihuoltoalan standardisointi-asioita, julkisia hankintoja ja lainsäädännön uudistamista sekä
tekstiiliteollisuuden tulevaisuuden haasteita. Yhtenä luentoaiheena seminaarissa oli tekstiiliteollisuuden uudet innovaatiot.
Marja Rissasen pitämä esitys
painottui uusiin kuituihin ja viimeistyksiin.
Noin 75 prosenttia tekstiilikuiduista valmistetaan uusiutumattomista raaka-aineista, jotka pohjautuvat raakaöljyyn.
Suosituin tekstiilikuitu tällä hetkellä on
polyesteri. Sen suosio perustuu edulliseen
hintaan ja riittävän hyviin yleisominaisuuksiin. Sitä voidaan varioida erilaisilla
profiileilla ja muuttamalla kuidun läpimittaa. Polyesteristä voidaan valmistaa onttoja
kuituja, jolloin saadaan kuituun lämmöneristävyyttä, tai profiilikuituja, jolloin kosteus siirtyy nopeasti tekstiilin läpi. Kuidun
ontto rakenne ja profiilimuoto voidaan
myös yhdistää, jolloin saadaan sekä lämpimiä että kosteuden siirtäviä tekstiilejä.
Kuidun läpimittaa pienentämällä saadaan
myös lisättyä kuidun kosteudensiirto-ominaisuuksia. Tällä hetkellä ohuimmat polyesterikuidut ovat läpimitaltaan 700 nm.
Normaalisti tekokuidut ovat halkaisijaltaan 15-20 µm. Kuidun pintaa muokkaamalla saadaan jopa kosteutta imevä polyesterikuitu, vaikka polyesteri ei normaalisti
ime kosteutta käytännössä lainkaan.
Polyesterikuidun ongelmina ovat biohajoamattomuus ja raaka-aineen uusiutumattomuus. Viime vuosina on havahduttu
merien muovijätteeseen, josta osa tulee
synteettisten tekokuitujen pyykinpesusta.
Vaikka pesuvedet menisivät jätevedenpuhdistamolle, suodatuslaitteisto ei poista
riittävän hyvin ohuita kuitupartikkeleita.
12 Tekstiili 5-6/2014
Biopohjaiset ja
biohajoavat kuidut
Biopohjaisille ja biohajoaville tekokuiduille on selkeä markkinapotentiaali. Polylaktidi on ollut markkinoilla jo useita vuosia,
mutta se ei ole saavuttanut tekstiilikäytössä
kovin suurta suosiota. Polylaktidia saadaan
tärkkelyksestä fermentoimalla se maitohapoksi ja edelleen polymeroimalla polymaitohapoksi eli polylaktidiksi. Polylaktidikuituja voidaan käyttää niin vaatetuksessa,
sisustustekstiilinä kuin kertakäyttötuotteissa, kuten pyyhinnässä ja hygieniatuotteissa. Polylaktidin tuotannossa syntyy
noin 60 prosenttia vähemmän kasvihuonekaasuja verrattuna polyesterin valmistukseen. Tekstiilikuituna polylaktidi kestää
40 0C pesun ja rumpukuivauksen 60-70
0C:ssa. Polylaktidi hajoaa esimerkiksi toimivassa kompostissa, kun lämpötila on yli
55-60 0C.
Markkinoille on myös tullut useita synteettisiä kuituja, joita voidaan valmistaa
ainakin osittain uusiutuvista raaka-aineista
ja jotka on perinteisesti valmistettu kokonaan uusiutumattomista raaka-aineista.
Tällaisia osittain uusiutuvista raaka-aineista valmistettavia kuituja ovat esimerkiksi
PTT polyesteri, polyamidi 11 ja polyuretaani.
Selluloosapohjaiset kuidut ovat sekä biohajoavia että uusiutuvasta raaka-aineesta
saatavia. Selluloosaa on käytetty tekstiilikuitujen valmistukseen viskoosiprosessilla
jo yli sadan vuoden ajan. Viskoosin haittapuolena ovat sen tuotantoprosessissa käytettävät haitalliset kemikaalit. Suomessa
on innovoitu viime vuosina uusia selluloosapohjaisia kuituja. Aalto-yliopisto on
kehittänyt Ioncell-F –kuidun, jonka valmistuksessa selluloosa liuotetaan ioniseen
liuottimeen ja kuidutetaan ilmarakokehruulla. Ilmarakokehruuta käytetään myös
esimerkiksi lyocell-kuidun valmistuksessa. Tampereen teknillisen yliopiston materiaalitekniikan laitoksella on kehitetty
Biocelsol-kuitu. Prosessissa selluloosa käsitellään entsyymeillä, jolloin se liukenee
natriumsinkaattiliuokseen, jolloin kuitu
voidaan valmistaa märkäkehruulla viskoosin tapaan. Biocelsol-kuitu kihartuu kuidutuksen yhteydessä, jolloin erillistä kuidun teksturointia ei tarvita. Kuitu on hyvin
taipuisa, jolloin se tuntuu miellyttävältä
ihoa vasten.
Selluloosan lisäksi tekokuituja voidaan
valmistaa myös proteiineista. Esimerkkeinä ovat soijaproteiinista valmistettu
soijakuitu ja maitoproteiinista valmistettu
kaseiinikuitu. Molempien kuitujen valmistustapa on keksitty jo satakunta vuotta
KIRJA
sitten, mutta ne ovat viime vuosina kokeneet uuden renessanssin biopohjaisten kuitujen suosion myötä.
Viimeistyskäsittelyt
Tekstiilien viimeistyskäsittelyissä on viime vuosina tullut
markkinoille erilaisia nanoviimeistyksiä, mutta myös viimeistysten tuoteturvallisuuteen on kiinnitetty huomiota.
Haitalliset tekstiilikemikaalit pyritään korvaamaan vähemmän haitallisilla tai haitattomilla kemikaaleilla. Formaldehydilliset siliävyyskemikaalit pystytään korvaamaan täysin
formaldehydittömillä siliävyyskemikaaleilla. Näillä voi kuitenkin olla hieman alhaisempi pesunkesto verrattuna perinteisiin siliävyyskemikaaleihin.
Tiettyjen bromipitoisten - ja yleensä halogeenipitoisten palonsuoja-aineiden on todettu olevan hyvin pysyviä yhdisteitä, kertyvän ravintoketjussa ja siten aiheuttavan erilaisia
terveysongelmia niin eläimille kuin ihmisille. Halogeenittomat palonsuoja-aineet ovat joko fosfori-, typpi- tai piipitoisia. Veden- ja lianhylkivyyskemikaalien valmistuksessa
voi syntyä perfluorattuja yhdisteitä, jotka ovat myös hyvin
pysyviä ja ravintoketjussa kertyviä yhdisteitä. Perfluorattuja
yhdisteitä voidaan välttää käyttämällä lyhyempiä hiilivetyketjuja (C6) fluorokemikaalissa tai siirtymällä täysin fluorittomiin kemikaaleihin. Näillä ei välttämättä saada yhtä hyvää lianhylkivyyttä kuin aikaisemmilla kemikaaleilla, mutta
erinomainen vedenhylkivyys.
Fluorittomat hylkivyysviimeistykset voivat perustua joko
nanodispersioihin tai –partikkeleihin. Nanopartikkeleilla
voidaan tehdä itsestään puhdistuvia tekstiilejä. Nanopartikkeleina voidaan käyttää esimerkiksi silikaattiyhdisteitä.
Partikkelien avulla veden ja kankaan kontaktikulma saadaan
vähintään 1500:een suuruiseksi, jolloin vesipisara vierii kankaan pinnalla ja puhdistaa sen likapartikkeleista.
Tekstiilihuoltoon soveltuva uusi, mielenkiintoinen viimeistys on deodoroiva viimeistys. Tässä viimeistyksessä hikoilusta syntyvät orgaaniset molekyylit menevät viimeistysmolekyylin sisään. Sen täyttyessä tuote pestään, jolloin
hikipartikkelit poistuvat viimeistyskemikaalin sisältä. Pesun
jälkeen se pystyy ottamaan sisäänsä uusia hikipartikkeleita.
Tämä viimeistys ei perustu hopeapitoisiin kemikaaleihin,
joten se ei lisää jätevesien hopeapitoisuutta, kuten hopeaan
perustuvat antimikrobiviimeistykset.
Nanopartikkeleihin perustuvien viimeistysten tuoteturvallisuudessa tulee kiinnittää huomiota partikkelin hyvään kiinnittymiseen tekstiiliin. Tekstiileistä irtoavat nanopartikkelit
osaltaan lisäävät hengitysilman nanopartikkelipitoisuutta.
Nanopartikkeleita irtoaa vähiten hengitysilmaan, jos ne ovat
kuidun sisällä eivätkä kuidun pinnalla.
Teksti Marja Rissanen
TkT, yliopistonlehtori
Tampereen teknillinen yliopisto, materiaaliopin laitos
Kuva Schoeller textiles
Salli - Takatalo:
Loista rekrytoijana
- hoida kosiomatka tyylillä.
Kauppakamari, 2014, 144 s.
Minna Salli ja Sini Takatalo ovat kirjoittaneet tiiviin ja kattavan
kuvauksen rekrytointiprosessista. Kirjan kohderyhmään kuuluvat
ensisijaisesti rekrytointia tekevät, kuten esimiehet ja HR-alan tekijät. Tehtävänsä kirja täyttää hyvin, ja se kuvaa esimerkein höystettynä koko rekrytointiprosessin - juridisia yksityiskohtia unohtamatta.
Työnhakijalle teos tarjoaa hyvän kokonaiskuvan rekrytoinnin kipupisteistä työnantajan näkökulmasta. Omien vahvuuksien tunnistaminen ja analysoiminen on väylä onnistuneeseen rekrytointiin niin
työnantajan kuin työnhakijankin kannalta. Prosessin ymmärrys
parantaa valmistautumismahdollisuuksia työnhakuun: erityisesti
haastattelutekniikoihin on hyvä tutustua jo etukäteen. Kirjassa esitelty SCARF-malli on hyvä pohja mihin tahansa vuorovaikutustilanteeseen, ja SOARA-tekniikkaan tutustuminen avaa mainiosti
rekrytoivan henkilön näkökulmaa haastattelutilanteessa. Kun hahmottaa, mitä kysymyksillä haetaan, on niihin helpompi vastata, ja
nostaa omia vahvuuksia luontevammin esille.
Kirjan alkuun olisin toivonut lyhyttä tietopakettia siitä, mitä on
jo pitänyt tapahtua ennen varsinaisen rekrytointiprosessin alkua.
Rekrytointitarpeen taustalla kun olisi syytä olla huolella pohdittu
henkilöstösuunnitelma sekä osaamiskartoitus niin nykyisistä kuin
tulevaisuudessa tarvittavista taidoista.
Sujuva, selkeä ja hyvin informoitu prosessi on kaikkien intressi:
parhaimmillaan se toimii hyvänä markkinointikanavana ei vain
työpaikkailmoitusten muodossa, vaan myös työnhakijoiden kertoessa hyvin hoidetusta hausta omille sidosryhmilleen. Jos siis haluat
vaivattoman katsauksen rekrytointiin, tämä kirja on tarkoitukseen
erinomainen niin kokeneemmalle ammattilaiselle kuin uransa alkuvaiheessa olevallekin. Lisäksi kirja avaa valaisee prosessin toista
puolta myös jokaiselle potentiaaliselle työnhakijalle!
Teksti Hilla von Essen
Kirjoittaja on rekrytoija.
Tekstiili 5-6/2014 13
TEEMA
Ympäristöasiat aiheena
LeatherKokkolassa
Kestävä kehitys ja ympäristöasiat olivat puheenaiheina Kokkola
Material Weekin LeatherKokkolaseminaarissa.
Kokkola Material Week järjestettiin toista
kertaa 23.–26.9.2014 Kokkolan kaupungintalolla. Yksi päiväteemoista oli LeatherKokkola. Tapahtuman puheenvuoroissa keskityttiin etenkin ekologisemman
nahan valmistukseen ja kestävään kehitykseen. Puhujien joukossa oli niin kemikaalivalmistajien edustajia kuin tutkijoitakin.
LeatherKokkolaan sisältyi myös tutustuminen Ahlskog Leather Oy:n tiloihin ja
toimintaan.
Kemikaalivalmistajien näkemyksiä kestävästä kehityksestä toivat esiin Stahlin
Mike Tomkin ja Tamincon Ilkka Pollari.
Tomkinin edustama Stahl on yksi maailman suurimmista nahkakemikaalien toimittajista. Yritys kehittää jatkuvasti uusia
kromivapaita parkituskemikaaleja, joilla
pystytään vähentämään syntyvän jätteen
määrää ja mahdollisesti yksinkertaistamaan parkitusprosessia. Hyvä esimerkki
tällaisesta kemikaalista on Granofin Easy
F-90, jota käyttämällä saadaan aikaan valkoista nahkaa ja pystytään jättämään kokonaisia työvaiheita pois parkitusprosessista.
Tamincon vastine kromittomaan parkitukseen on Tanfor T –parkituskemikaali.
Tanfor T:n tuottama kirkkaan valkoinen
väri mahdollistaa nykymuodin suosimien
kirkkaiden värien valmistuksen. Kromiin
liittyvien ympäristöongelmien lisäksi perinteinen kromiparkitus aiheuttaa nahkoihin erittäin voimakkaan sinisen värin,
joten kirkkaiden värien valmistus siten on
mahdotonta.
Nahkatehtaat käyttävät prosesseissaan
erittäin suuria määriä vettä. Veden kulutukselle on nyt jo tiukat rajat, mutta tulevina vuosina nahkatehtaiden veden käyttöä
tullaan rajoittamaan entisestään. Tähän
ongelmaan ratkaisua tarjosi Joachim Karthäuser omassa puheenvuorossaan. Hänen
edustamansa ruotsalainen SiOx Machines
14 Tekstiili 5-6/2014
on keskittynyt ylikriittiseen hiilidioksidiin
perustuvan laitteiston kehittämiseen.
Laitteisto toimii periaatteessa kuten pesukone, mutta veden sijasta laitteistossa on
ylikriittistä hiilidioksidifluidia. Ylikriittisellä fluidilla tarkoitetaan ainetta, joka
on periaatteessa yhtä aikaa neste ja kaasu. Fluidi syntyy, kun aineen lämpötilaa
ja painetta nostetaan kyseisen yhdisteen
kriittisen pisteen yli. Hiilidioksidi muuttuu ylikriittiseksi noin 30 Celsius-asteessa,
paineen ollessa noin 70 bar. Tällä fluidilla
on vettä matalampi viskositeetti ja muita
ominaisuuksia, jotka mahdollistavat parkituskemikaalien kuljettamisen nahan sisälle tehokkaasti. Karthäuserin mukaan
myös valtaosa hiilidioksidista pystytään
ottamaan talteen ja käyttämään uudelleen.
Tämä teknologia voi mahdollistaa tulevaisuudessa täysin vedettömän nahanparkitusprosessin.
Anna Virolaisen puheenvuoro käsitteli Euroopan komission vuonna 2011 kehitettyä, uutta PEF-metodiikkaa. PEF
tulee sanoista Product Environmental
Footprint, ja sen periaatteet ovat hyvin
samankaltaisia kuin perinteisen elinkaarianalyysin. PEF-metodiikalla toivotaan
saatavan aiempaa yksinkertaisempi ja harmonisempi tapa tehdä elinkaarianalyysejä.
Tällä hetkellä Euroopan komissio testaa
PEF-metodiikkaa
pilottimittakaavassa
eri tuotteilla. Nahkateollisuuden kannalta
merkittävää on nahan mukanaolo pilottivaiheessa.
Nahka-alan tutkimusta tehdään jatkuvasti
Euroopan alueella. Edustamiensa yritysten nahkatutkimuksesta olivat kertomassa tutkijat Anabela Martins CeNTIstä ja
Aatto Rautio Teknologiakeskus KETEKistä. CeNTI on portugalilainen nanoteknologian ja älykkäiden materiaalien
tutkimuslaitos, jossa tutkitaan nahan värjäystä entsymaattisilla väriaineilla. Nahkojen värjäämisessä käytetään yleisesti synteettisiä, ympäristössä vaikeasti hajoavia
yhdisteitä. Kasveista saatavat entsymaattiset väriaineet voisivat tuoda helpotusta
väriaineiden ympäristöongelmiin.
Rautio ja Teknologiakeskus KETEK
ovat EcoLeather-hankkeessaan keskittyneet kromivapaiden parkituskemikaalien, esimerkiksi aikaisemmin mainittujen
Granofin Easy F-90:n ja Tanfor T:n, testaamiseen ja projektin kumppaniyritysten
Kokkolan Nahka Oy:n ja Ahlskog Leather Oy:n parkitusprosessien optimoimiseen. Kromin poistaminen prosessista ja
valmistuksen optimoiminen toisivat yrityksille merkittäviä säästöjä jätteiden käsittelykulujen pienentyessä.
Teksti Aatto Rautio, Tutkija,
Teknologiakeskus KETEK Oy
Kuva Jenny Kåla
TEEMA
Kilpailukykyä ja vihreämpää nahkaa
- EcoLeather-hankkeessa etsitään ratkaisuja
kromivapaaseen parkitukseen
Kilpailu globaaleilla nahkamarkkinoilla on kovaa. Tuotannon siirtyessä yhä enemmän Aasian halpatuotantomaihin, ovat verrattain
pienet suomalaiset nahkatehtaat
ahtaalla.
Useat tehtaat ovat todenneet, etteivät pysty
kilpailemaan Aasian maiden kanssa tuotantovolyymilla, vaan merkittävä selviytymiskeino kilpailun kiristyessä on tuotteen
laatuun panostaminen. Lisähaasteensa kilpailutilanteeseen tuo myös Suomen ja Euroopan tiukentuva ympäristölainsäädäntö.
Päästöjen ja jätteiden raja-arvot kiristyvät
jatkuvasti, mikä aiheuttaa tehtaille merkittäviä lisäkustannuksia. Suurimman jäteongelman luovat parkitusprosessissa syntyvät
kloridi-, sulfaatti- ja kromipitoiset jätteet,
joiden kuljetus- ja käsittelykulut kasvavat
alati.
Yli 90 prosenttia maailmassa tuotetusta
nahasta parkitaan kromi(III)sulfaattipohjaisilla parkituskemikaaleilla. Vaikka näillä
kemikaaleilla saadaan aikaan joitain ylivertaisia ominaisuuksia, kyseisistä kemikaaleista pyritään kuitenkin hiljalleen eroon.
Tietynlaisissa olosuhteissa parkituskemikaaleissa oleva kolmiarvoinen kromi voi
hapettua karsinogeeniksi luokiteltavaksi
kuusiarvoiseksi kromiksi. Kromiparkitun nahan näkyvimpänä haittana on väri.
Kromipohjaiset parkitusaineet aiheuttavat
nahkoihin erittäin voimakkaan sinisen värin, jolloin tämän hetken muotimaailman
suosimien kirkkaiden värien valmistus voi
olla haastavaa.
Edellä esitettyjen ongelmien ratkaisemiseksi Teknologiakeskus KETEK Oy:ssä
käynnistyi vuonna 2013 EcoLeather-hanke jatkona aikaisemmin toteutetulle Nahkajäte-hankkeelle. EcoLeather-hankkeen
päätavoitteena on löytää vaihtoehtoinen,
ympäristöystävällisempi ratkaisu kromi(III)sulfaattipohjaisten parkituskemikaalien korvaamiseksi ja saada tehtaiden jä-
tevirrat täysin kromivapaiksi. Hankkeessa
pyritään myös pienentämään tehtaiden
jätteiden ja sivuvirtojen kloridi- ja sulfaattipitoisuuksia. Valtaosa jätteissä olevasta
sulfaatista on peräisin parkituksessa käytettävästä kromi(III)sulfaatista, joten sen
käytöstä poistaminen tuo helpotusta myös
jätteiden sulfaattimääriin. Valtaosa jätevesien kloridista on peräisin vuotien suolauksesta. Tästä johtuen kloridin määrän
pienentäminen on huomattavasti haastavampaa.
Aikaisemmin kromi(III)sulfaatin vaihtoehtoina olivat erilaiset kasviparkit. Niiden
tuomat laadulliset ominaisuudet eivät kuitenkaan ole lähelläkään samaa tasoa kuin
perinteisen krominahan. Suuret nahkakemikaalitoimittajat ovat myös tunnistaneet
kyseisen ongelman ja kehittäneet viime
vuosina lupaavia, täysin kromivapaita parkituskemikaaleja. Suurin osa näistä kemikaaleista toimii samalla tavalla ja samoissa
olosuhteissa kuin kromi(III)sulfaatti, jolloin niiden käyttöönotto onnistuu ilman
isompia muutoksia parkitusprosessissa.
Osa kemikaaleista mahdollistaa jopa joidenkin työvaiheiden jättämisen pois. Näiden kemikaalien laatuominaisuuksista ei
kuitenkaan vielä ole riittävästi tietoa, jotta
kromi(III)sulfaatista voitaisiin kokonaan
luopua.
Uusien modernien parkituskemikaalien
käyttöönotto poistaisi myös kromiparkitun nahan väriongelman.
Uudet kromivapaat kemikaalit tuottavat erittäin valkoista nahkaa, jolloin myös
kirkkaat värit ovat mahdollisia. Myös väriaineiden kulutuksen väheneminen toisi
nahkatehtaille merkittäviä säästöjä.
EcoLeather on Keski-Suomen ELY-keskuksen ja Kokkolanseudun Kehitys Oy:n
rahoittama julkinen hanke.
KETEK Oy vastaa hankkeen päätoteutuksesta toimien yhteistyössä Kokkolan
Nahka Oy:n ja Ahlskog Leather
Oy:n kanssa.
Teksti ja kuva Aatto Rautio, Tutkija,
Teknologiakeskus KETEK Oy
Tekstiili 5-6/2014 15
TEEMA
Vaatteiden eettisyys kiinnostaa
eduskunnassakin
Eettisen tuotannon ja kuluttamisen edistäminen kiinnostaa myös
eduskunnassa. Kansanvallan ytimessä toimii eettisen tuotannon
toimintaryhmä (EETT), joka perustettiin syksyllä 2013.
Ryhmän tarkoituksena on lisätä tietoa eettisestä tuotannosta ja kuluttamisesta sekä
edistää eettiseen kuluttamiseen liittyvää
toimintaa Suomessa.
”Järjestimme syksyllä 2012 kansanedustaja
Jani Toivolan kanssa eettiseen vaatetuotantoon liittyvän seminaarin eduskunnan
Kansalaisinfossa. Saimme siitä hyvää palautetta, ja mieleen jäi hautumaan ajatus
jatkaa keskustelua eettisestä tuotannosta ja kuluttamisesta eduskunnassa. Pohdintojen perusteella eduskunnan eettisen
tuotannon toimintaryhmä perustettiin viime syksynä. Työryhmä koostuu eri alojen
asiantuntijoista sekä kansanedustajista ja
muusta eduskunnan henkilöstöstä. Mukana on myös ihmisiä, joilla on esimerkiksi
oma vaatemerkki”, kertoo ryhmän puheenjohtaja, SDP:n kansanedustaja Kristiina Salonen.
olla vaikea tietää, mikä vaate on eettisesti tuotettu ja mikä ei. Kolmen lapsen äiti
ei kiireessä ehdi tutkia jokaisen ostamansa
vaatteen alkuperämaata, tehtaan tuotantooloja tai tuotannossa käytettyjä ympäristömyrkkyjä. Tässä kuvaan astuvat vahvasti
yritysten yhteiskunnallinen vastuu ja ne
virallisemmat keinot, joilla esimerkiksi
lainsäädännöllä voidaan helpottaa kuluttajan tiedonsaantia ja valinnan tekemistä”,
Salonen toteaa.
Paljon onkin jo tällä saralla tekeillä. Esimerkiksi EU:ssa yritysvastuukysymykset
ovat entistä enemmän esillä ja eurooppalaisten yritysten toiminnan sosiaalisia ja
ympäristövaikutuksia halutaan perata yhä
tarkemmin. Suomessa on puolestaan meneillään hanke YK:n yrityksiä ja ihmisiä
koskevien periaatteiden kansallisesta toimeenpanosta. Salonen näkee, että kansallisesti olisi tehtävää myös esimerkiksi
eettisempien julkisten hankintojen edistämisessä.
Ennen ryhmän perustamista eduskunnassa toimi jo muun muassa väestö- ja kehitysryhmä, jossa sivutaan myös EETT:n
aiheita, kuten ihmisoikeuskysymyksiä.
Tässä uudessa ryhmässä haluttiin Salosen
mukaan kuitenkin keskittyä nimenomaan
eettiseen tuotantoon. Vaateteollisuus on
ryhmässä korostunut, koska sen ongelmat ovat olleet paljon esillä viime vuosina
Bangladeshin vaatetehtaissa tapahtuneiden tuhoisien onnettomuuksien vuoksi.
”Tähän asti olemme pyrkineet ryhmänä
lähinnä levittämään tietoa eettisestä tuotannosta ja kuluttamisesta eduskuntaan
ja sen ulkopuolelle. Luonnollisesti pitkän
aikavälin tavoite on juurruttaa ryhmän toiminta vahvasti eduskuntaan ja vaikuttaa
virallisemminkin lainsäädäntöön. Ainakin
nostamme ahkerasti eettisyyteen liittyviä
asioita keskusteluun. Seuraavia hallitusneuvotteluja varten valmistelemme myös
omat hallitusohjelmatavoitteemme, joita
tulisi seuraavalla vaalikaudella edistää. Uskon vahvasti, että kestävä ja vastuullinen
liiketoiminta on keskeinen osa tulevaisuuden globaalia markkinataloutta. Suomella
olisi nyt mahdollisuus olla kehityksen etulinjassa”, päättää Salonen.
”Lähdemme siitä, että vaikka kuluttaja voi
omilla valinnoillaan ja vaateostoksillaan
vaikuttaa, vastuu kestävien valintojen tekemisessä ei ole pelkästään hänellä. Ihmisiä
ei pidä syyllistää asialla. Tällä hetkellä voi
Teksti
Pilvi-Elina Kupias M.A., HuK
Kansanedustaja Kristiina Salosen avustaja
puh. 09 432 4152 / 050 574 1874
[email protected]
16 Tekstiili 5-6/2014
TEEMA
Teksti Marjo Blomberg ja
Pia Vilenius, Tekstiili- ja vaatetusteollisuus Finatex ry
Vastuullisuus
tekstiili- ja vaatetusteollisuudessa
Vastuullisuus tekstiili- ja vaatetusteollisuudessa tarkoittaa hyvin
monenlaisia asioita. Vastuullisesti toimiva yritys ottaa laajasti toiminnassaan huomioon niin ympäristö- ja kemikaaliasiat kuin
sosiaalisen ja taloudellisenkin
vastuun.
Tekstiilien tuotannon vastuullisuus nousee jatkuvasti keskusteluun eri foorumeilla.
Kuluttajat ovat kiinnostuneita siitä, miten
ja missä olosuhteissa heidän käyttämänsä
tuotteet on valmistettu ja mitä kemikaaleja ne sisältävät. Suomalaiset tekstiili- ja
vaatetusalan yritykset haluavat vastata asiakkaiden toiveisiin. Yritykset ja myymälät
muun muassa kouluttavat henkilöstöään,
jotta työntekijät osaavat kertoa asiakkaille
vastuullisuuteen liittyvistä asioista.
Sosiaalinen vastuu
Vastuullinen hankinta ja sen merkitys osana globaaleja tuotantoketjuja on noussut
yhä enemmän esille keväällä 2013 Bangladeshin Rana Plaza -vaatetehtaassa sattuneen erittäin vakavan onnettomuuden
jälkeen. Mitä pidempiä yritysten yhteistyöketjut ovat, sitä vaikeampi niiden on
hallita ja arvioida koko toimitus-, tuotanto- ja hankintaketjun vastuullisuutta.
Monikansalliset yritykset kohtaavat vastuullisuuteen liittyviä haasteita erityisesti
silloin, kun ne toimivat erilaisissa kulttuuriympäristöissä ja heikon hallinnon maissa. Sosiaalinen vastuu tarkoittaa tekstiilija vaatetusteollisuudessa lainsäädännön ja
sopimusten noudattamista ja niiden seurantaa, hyvien käytäntöjen esille nostamista ja arviointia sekä eri sidosryhmien välistä vuoropuhelua.
Yritystoiminnalla on positiivisia vaikutuksia yhteiskunnan kehittymiseen, ja globaali tekstiili- ja vaatetusteollisuus luo hyvinvointia vähemmän kehittyneisiin maihin.
Yritysten tulee kuitenkin olla tietoisia pitkissä tuotantoketjuissa syntyvistä riskeistä,
esimerkiksi lapsityövoiman käytöstä.
On selvää, että työolosuhteiden tulee olla
inhimilliset. Niiden toteutuminen on myös
tekstiili- ja vaatevalmistajien etu. Siksi
Tekstiili- ja vaatetusteollisuus Finatex ry
on mukana parantamassa yritystoiminnan ihmisoikeusvaikutuksia. Suomalaisten
alan toimijoiden käyttöön on laadittu Vastuullisuuskäsikirja, ja alan yrityksiä koulutetaan vastuulliseen liiketoimintaan. Viimeksi toimialan vastuullisuutta käsiteltiin
muun muassa sen eri toimijoiden ja sidosryhmien kesken OECD:n ja ILO:n järjestämässä yhteiskonferenssissa syyskuun
lopussa Pariisissa.
Kemikaalit ja ympäristöasiat
Tekstiili- ja vaatetusteollisuudessa ympäristövastuullisuudella on tärkeä rooli. Kemikaalikuormaa on pyritty viime vuosina
vähentämään, ja on siirrytty mahdollisuuksien mukaan käyttämään kemikaaleja,
jotka ovat entistä haitattomampia ihmisen
terveydelle ja ympäristölle. Euroopan kemikaalivirasto ECHA on kemikaalilainsäädäntö REACHiin liittyen julkaissut
listan erittäin haitallisista, niin sanotuista
erityistä huolta aiheuttavista kemikaaleista, joiden käyttö on jatkossa luvanvaraista
tai jotka tullaan mahdollisesti kokonaan
kieltämään. Ruotsissa ja Norjassa joidenkin kemikaalien käyttökieltoa valmistellaan kansallisesti. Näillä listoilla on useita
kemikaaleja, jotka ovat käytössä tekstiilien
värjäyksessä tai nahkatuotteiden valmistuksessa. Näille aineille tulee jatkossa löytää korvaavat haitattomammat tuotteet.
Myös merkintävaatimusta kemikaalien
käytöstä tuotteen valmistuksessa tullaan
todennäköisesti viemään eteenpäin.
Muutoin ympäristöasiat tekstiili- ja vaatetusteollisuudessa liittyvät pääasiassa veden,
energian ja viljelysmaan käyttöön. Esimerkiksi puuvillan tuotanto vaatii paljon maapinta-alaa ja kasteluvettä, lisäksi puuvillan
viljelyssä käytetään runsaasti tuholaismyrkkyjä. Näillä asioilla on suuri merkitys
tuotantomaan ympäristölle ja asukkaille.
Vedenkulutus ei pääty raaka-aineen viljelyyn ja muuhun valmistukseen, vaan sitä
kuluu paljon tuotannon eri vaiheissa, kuten värjäyksessä ja pesuissa. On arvioitu,
että farkkujen tuotantoon kuluisi jopa 10
000 litraa vettä. Tuotannossa veden lämmitykseen kuluu paljon energiaa. Useissa
tuotantolaitoksissa tähän onkin kiinnitetty huomiota, ja energian ja veden kulutus
on saatu kuriin kehittämällä sisäisiä kiertoja. Myös tekstiilien pesu kotona kuluttaa
paljon vettä ja pesuaineita. Tällä on suuri
vaikutus tuotteen elinkaaren aikaisiin ympäristövaikutuksiin.
Puuvillan ja muiden kuitujen viljelyn sijaan tekstiilien tuotannossa tullaan jatkossa käyttämään yhä enemmän kierrätettyjä
kuituja ja esimerkiksi sellusta valmistettuja kuituja. Näiden ympäristövaikutus on
neitseellisiä kuituja ja esimerkiksi puuvillaa huomattavasti pienempi. Uusia tekniikoita kuitujen kierrätykseen ja uusien
kuituraaka-aineiden käyttöön tekstiilien
valmistuksessa kehitetään parhaillaan suomalaisvoimin. Laajamittaisessa tuotannossa niiden arvioidaan olevan noin viiden
vuoden päästä.
Marjo Blomberg toimii Tekstiili- ja vaatetusteollisuus Finatex ry:ssä vastuullisuusasioiden asiantuntijana. Pia Vilenius toimii asiantuntijana ympäristö- ja kemikaaliasioissa. Kuvat Finatex ry
Tekstiili 5-6/2014 17
TEEMA
Vaatteita kaikkein pienimmille
Helsinkiläisen Beibamboo Oy:n
taival lähti vuonna 2007 siitä, kun
yrittäjä Nina Ignatius tuoreena
keskostytön äitinä ihmetteli vauvanvaatteiden huonoa suunnittelua. Vauvan herkkä iho on kovilla
vaatteiden sisällä olevien jäykkien saumojen ja raapivien niskalappujen alla.
Nykyään Beibamboo suunnittelee, valmistuttaa ja myy ympäristö- ja ihoystävällistä
vauvanvaatemallistoa. Konsepti on tarkkaan mietitty. Vaatteiden suunnittelussa
on otettu huomioon pienen vauvan herkkä
iho, helppo puettavuus sekä se, että vauvat
kasvavat nopeasti.
Hellävaraisuutta iholle ja
vähän kuormaa ympäristölle
Malliston vaatteet ovat käytännöllisiä perusvaatteita, jotka on valmistettu luonnonvalkoisesta luomupuuvilla-bambuviskoosineuloksesta. Vaatteet ovat rennon
väljiä, ja niissä on kasvunvaraa esimerkiksi
hihojen ja lahkeensuiden käänteissä, sekä
bodyn haaraosassa tuplarivineppareilla.
Vähät saumat ja hoito-ohjemerkit ovat
vaatteen ulkopuolella. Saumat ja nepparilistat on peitetty pehmeällä logonauhalla.
Vaatteet ovat kokoa 40-90 cm.
Beibamboo-vaatteet ommellaan Latviassa. Materiaalien alkuperä on jäljitettävissä:
luomupuuvilla tulee Intiasta ja bambuviskoosi kiinalaisilta viljelijöiltä. Kaikki materiaalit täyttävät Öko-Tex 100 –standardin vaatimukset eivätkä sisällä myrkkyjä,
raskasmetalleja tai torjunta-ainejäämiä.
Reunusnauhoja lukuun ottamatta kankaat
ovat värjäämättömiä.
Vähemmän kipua keskoselle
Mallistossa on ajateltu erityisesti keskosvauvan hoitoa. Sairaalassa vauvan vaatteiden vaihtoa hankaloittavat esimerkiksi infuusiokanyylit ja vauvan tarvitsemat
18 Tekstiili 5-6/2014
seurantalaitteet. Kanyylien irrotus aiheuttaa vauvalle kipua ja lisää tulehdusriskiä.
Aihe on Ignatiukselle omakohtainen, sillä
hänen oma tyttärensä syntyi keskosena ja
vietti sairaalassa kahdeksan ensimmäistä
elinviikkoaan.
Beibamboo-vaatteiden pukemista helpottaa se, että ne voidaan avata tasoksi ja liittää
taas neppareilla kiinni. Koska kanyyleja ei
tarvitse irrottaa, vanhemmat voivat vaihtaa
itse vauvan vaatteet ja vaipat, ja sairaalahenkilökunnan aikaa vapautuu muuhun.
”Tutkimusten mukaan vauvan sairaalahoidon tarve vähenee ja vauva kotiutuu
nopeammin, jos hänen omat vanhempansa hoitavat häntä mahdollisimman paljon.
Kosketus ja hoiva vahvistavat vauvan ja
vanhempien välistä tunnesidettä”, Ignatius
kertoo. Nykyään Suomen suurimpien sairaaloiden keskososastoilla käytetään Beibamboon vaatteita. Tällä hetkellä selvitetään mahdollisuuksia avata myynti USA:n
sairaalavaatemarkkinoille. Beibamboovaatteet ovat koekäytössä sairaaloissa
USA:ssa, jotta saadaan osoitettua vaatteiden kestävyys sairaalakäytössä.
Vaateautomaatti sairaalaan
Vaatteita on alusta asti tarjottu sekä sairaalakäyttöön että yksityisille kuluttajille. Beibamboo-vaatteita myydään omassa nettikaupassa sekä jakelijoiden kautta muun
muassa Pohjoismaissa, Iso-Britanniassa ja
valituilla markkinoilla Euroopassa. Jakelijoita haetaan aktiivisesti, ja suunnitelmissa on laajentaa myyntiverkosto kattamaan
kaikki keskeisimmät markkinat.
Alun perin tarkoituksena oli myös vuokrata kuluttajille Beibamboo-vaatepaketteja
kuukausivuokralla. Koska vauvanvaatteiden käyttöikä on usein kovin lyhyt, niitä ei
ole välttämättä järkevää omistaa. Tällä hetkellä toiminta on resurssipulan takia jäissä,
mutta sitä jatketaan ehkä jo ensi vuonna.
Nina Ignatius osoittaa, että luovuutta voi
käyttää suunnittelun lisäksi vauvanvaatteiden jakelussa. Sairaalakäyttöön tarkoitettujen vaatteiden jakelussa on vahvoilla
suunnitelma, jossa synnytyssairaalan aulassa olisi vauvanvaateautomaatti, josta
voisi ostaa tarvitsemansa vaatteet. Kun
vauva syntyy paljon ennen laskettua aikaa,
TEEMA
opens up completely
foldable
mitts
ei vanhemmilla välttämättä ole vaatteita
valmiina tai mukana sairaalassa. Etenkin
keskosten vaatteet ovat niin pieniä, että
harva sellaisia varaa kotiinsa valmiiksi.
”Vauvanvaateautomaatti vaatisi laitetoimittajan ja täyttöpalvelun. Sen yhteyteen
voisi laittaa myös keräyssäiliön, johon vanhemmat voisivat halutessaan lahjoittaa
hyväntekeväisyyteen käytetyt, likaisetkin,
Beibamboo-vaatteet”, Ignatius pohtii.
labels on
the outside
seamless
”Myyntiautomaatti myös vapauttaisi sairaaloissa säilytystilaa ja poistaisi sairaalalta
vaatteidenostovastuuta vapauttaen resursseja varsinaiseen ydintoimintaan. Eiköhän
sairaaloissa arvosteta tuotteita ja käytäntöjä, jotka helpottavat hoitajien työtä ja nopeuttavat potilaiden paranemista ja siten
kotiutumista,” Ignatius pohtii.
Palkintoja ja kehitystyötä
Aloittaessaan vauvanvaatteiden suunnittelua Nina Ignatiuksella ei ollut kokemusta vaatesuunnittelusta tai –teollisuudesta,
mutta mainioita ideoita riitti. Ja riittää yhä.
Kokemusta tuotebrändeistä on karttunut
hänen työskenneltyään kansainvälisissä
design-toimistoissa lukuisissa maissa. Hän
nousi lisäksi Forbesin maailman 40 innovatiivisimman naisen listalle kesäkuussa
2013. Design-kokemus ja -näkemys näkyvät Beibamboon tuotteissa, nettisivuilla ja
markkinointimateriaaleissa.
“Tulevaisuudessa on mahdollista laajentaa
konseptia vanhustenhoitoon sekä vammaisten toiminnalliseen vaatetukseen.
Mahdollisesti tulossa on myös hellävaraista kosmetiikkaa vauvojen ihonhoitoon”,
Ignatius väläyttelee yrityksensä tulevaisuudensuunnitelmia.
Yritys on parhaillaan nostamassa myös näkyvyyttä sosiaalisessa mediassa, koska sen
merkitys kasvaa koko ajan. Vastasyntyneen
vanhemmat käyttävät sosiaalista mediaa
etsiessään tietoa lastensa hoidosta sekä uusista ja olemassa olevista tuotteista. Lisäksi vanhemmat jakavat käytännönläheistä
tietoa lastensa hoidosta ja kokemuksiaan
tuotteista. Varsinkin keskosvaatepuolella
internet on vanhemmille tärkeä tietolähde.
Beibamboo on menestynyt lukuisissa
suunnittelu- ja innovaatiokilpailuissa. Sillä
on myös Suomalaisen Työn Liiton myöntämä Design from Finland –merkki, ja se
voitti ”Vuoden Designteko 2012” -tunnustuksen. Päällissaumoja peittävälle Beibamboo-peitenauhalle haetaan patenttia (Pat.
Pending PCT/FI2011/050002). Yrityksen
liikevaihto oli vuonna 2013 alle 30 000 €,
mutta kasvua on näkyvissä.
lesta. Hän osoittaa omalla esimerkillään,
että uskomalla vankasti omaan ideaansa ja
työskentelemällä määrätietoisesti korkeallekin asetetut päämäärät on mahdollista
saavuttaa.
Teksti Elina Palovuori
Kuvat Beibamboo Oy
Yrityksen perustaja Nina Ignatius pyrkii
myös jatkossa olemaan paljon esillä ja puhumaan muun muassa yrittäjyyden puoTekstiili 5-6/2014 19
TEEMA
100 000 muovipullosta valmistettu Re-PET-materiaali muuttui TouchPointin käsissä Hesburgerin trendikkäiksi työvaatteiksi.
Kuva: TouchPoint, kuvaustiimi Marjo Tokkari, Kikka Pesonen.
Työvaate on investointi ihmisiin
Yrityskulttuurissa haetaan nyt
konkreettisia tapoja yritysvastuun ja ympäristöarvojen toteuttamiseen. Vaikka kestävä kehitys
on paljon esillä ja ekologiset materiaalit jo luonnollinen osa monia
tuotteita, on työvaatemarkkinoilla
paljon mahdollisuuksia kehittää
ekologisten ratkaisujen tarjontaa.
Finnwatchin tekemän selvityksen mukaan
noin kolmasosa julkisista hankkijoista ilmoittaa, että heillä on ostoilleen eettisiä
kriteerejä.
Suurin osa Suomen markkinoilla olevista
työvaatteista valmistetaan Baltian maissa,
lähinnä Virossa, ja Aasiassa, etupäässä Kiinassa. Muotivaatteisiin verrattuna työvaatteita tuotetaan enemmän lähialueilla kuin
Kiinassa. Suomessa tuotanto on vähäistä.
20 Tekstiili 5-6/2014
”Eettisyyttä ja etenkin läpinäkyvyyttä työvaatteiden tuotantoon tarvitaan nykyistä
enemmän”, toteaa TouchPoint Oy:n perustaja ja myynti- ja markkinointijohtaja
Carita Peltonen. Vuonna 2008 perustettu
TouchPoint on suomalainen ekologiseen
tarjontaan keskittynyt työvaatteiden valmistaja. Yritys haluaa olla työvaatteiden
kestävän kehityksen edelläkävijä. Se esimerkiksi tarjoaa asiakkailleen mahdollisuuden tuotantopaikkojen auditointiin ja
osallistuu myös eduskunnan eettisen tuotannon toimintaryhmään.
Työasu vahvistaa brändiä
Työvaatteiden merkitys on yritykselle
suuri sekä liiketoiminnallisesti, hankintaprosessina että yrityksen brändiarvon rakentamisessa. Taloudellisten tilanteiden
muutoksista huolimatta palvelusektorilla
on ainainen tarve työasuille. Työasu vaikuttaa myös työtehoon, -motivaatioon ja
brändimielikuvan muodostumiseen. Par-
haimmillaan työasu mahdollistaa hyvän ja
tuottavan palvelukokemuksen.
”Minkä yrityksen työvaatteissa haluaisit
itse työskennellä?” Peltonen kysyy. Yrityksen näkemyksen mukaan ”pakollisen suojavaatteen” sijaan työvaatteet ovat ”investointi ihmisiin”.
Kierrätystrendi on jo näkyvissä
Uusia ekologisia materiaaleja kehitetään
tällä hetkellä valtavasti. Innovaatioita syntyy paljon, mutta niiden kaupallistaminen
voi viedä jopa vuosia. Uusiomateriaaleja
tuotetaan esimerkiksi kierrätetyistä kuituja polymeerimateriaaleista, esimerkkinä on
muovipulloista tehty Re-PET.
Ylijäämästä ja kierrätysmateriaalista valmistetaan uusia tuotteita hyödyntämällä
käytetty tekstiili uuteen tuotteeseen ilman
kuidun uudelleenmuokkausta. Tällöin hyväkuntoinen ja laadukas tekstiilimateriaali
TEEMA
Hesburgerin uudet ekologiset työvaatteet koekäytettiin Tallinnassa ja Kaarinassa.
Kuva: Sven Tupits
leikataan ja ommellaan uuteen muotoonsa. Kierrätysmateriaalien käytön haasteina
työvaatteissa ovat materiaalin soveltuvuus
ja riittävyys koko elinkaaren ajan, sillä kierrätysmateriaalia on yleensä saatavissa vain
tietty erä.
Ruohonjuuren kierrätystyövaatemalliston tuotteet ja niiden ekologisuus
Kuva: TouchPoint, Rebekka Kohtala
TouchPointin tavoitteena on rakentaa
kunkin asiakkaan tarpeisiin räätälöity ekologinen mallisto, laadusta ja ulkonäöstä
tinkimättä. Valmiiden ekologisten materiaalien lisäksi TouchPoint hyödyntää tuotteissaan myös asiakkaiden omia kierrätysmateriaaleja.
lippukangasta sekä kahvisäkkejä - unohtamatta laivan uniformuja. Kun asiakkaan
projektissa käytetään asiakkaan omaa ylijäämää ja yhdistetään asiakkaan toimialaan sopivaa muuta materiaalia, syntyy ainutlaatuinen ja mukaansatempaava tarina,
joka kulkee tuotteissa mukana.
Kierrätysmateriaali
kantaa tarinaa
Yritysten materiaalien
ekologinen kiertokulku
TouchPointin palvelumuotoilumallin kulmakivenä on NO WASTE –ajattelu Siinä
systemaattisella toiminnalla pyritään tilanteeseen, jossa uutta ylijäämää ei tuoteta, ja
vanhaa kierrätetään uusiotuotteisiin.
Ylijäämämateriaalia ja kierrätystekstiiliä
ottaa talteen ja kerää usea yritys ja yhteisö. Tulevaisuudessa tarvitsemme kuitenkin vielä laajempaa yhteistyötä materiaalin
hyödyntämisessä, erityisesti vuoden 2016
jätelain muutoksen jälkeen, jolloin tekstiilimateriaalia ei saa enää viedä kaatopaikoille. TouchPoint toimii yhteistyössä
materiaalien kierrätystoimijoiden kanssa,
joita ovat esimerkiksi Mpankki, Kierrätysverkko, Sorttausapu, Tex Vex sekä monet
teollisuuden toimijat ja valmistajat. Myös
TouchPointin asiakkailla on poistuvaa
tekstiiliä tai ylijäämää, jota hyödyntämällä voidaan luoda materiaalien ekologinen
kiertokulku yrityksessä.
Kierrätysmateriaalin työstäminen tuotteeksi vie aikaa. Tarvittaessa materiaaleille tehdään monenlaista testausta. Lisäksi
suunnittelu, materiaalin esikäsittelyt, kuten pesu, saumojen avaus, silitys ja leikkaus aiheuttavat paljon työtä. Kierrätysvaate vaatii hyvin oivaltavaa suunnittelua
ja toteutusta, jotta lopullisen tuotteen
kustannukset eivät nouse liian korkeiksi.
”Kierrätysvaate tulee aina neitseellistä halpamaissa tuotettua tuotetta kalliimmaksi.
Eettisyyttä ei voi kilpailuttaa halvimmalla
hinnalla, vaan eettisyys on puhdas omatunto ja yrityksen arvo. Sillä on aina hintalappu. Toisaalta laadukkaasta materiaalista
tehty tuote on myös uusiokäytössä kestävä”, Peltonen kiteyttää.
Mallistoissaan TouchPoint on käyttänyt
muun muassa ylijäämäkangasta ja vanhojen mallistojen ylijäämätuotteita, kierrätettyä kumia, käytettyjä t-paitoja, työhaalareita, markkinointimateriaaleja kuten
Konkreettisena ratkaisuna kestävän kehityksen arvojen mukaiseen toimintaan TouchPoint on luonut markkinoille
TRASHTAG-kierrätystuotemerkin.
Viking Line Trashtag -tuotteissa vanhat uniformut saivat uuden elämän uusiotuotteina.
Kuva: Mikko Rasila
Työvaatteita ja PR-tuotteita valmistavan TouchPointin kestävän kehityksen
palvelukonsepti hyödyntää kierrätysmateriaaleja ja suosii lähituotantoa. Asiakkaina ovat muun muassa Viking Line, Alko,
Hesburger, Finavia, Valtra, SOL-palvelut
sekä useat S-ryhmän ravintolaketjut. TouchPoint on saanut Suomalaisen työn liitolta
Design from Finland -tunnuksen ja palveluille myönnetyn Avainlippu-tunnuksen
käyttöoikeudet. Yrityksessä työskentelee yhdeksän ihmistä. Liikevaihto vuonna 2013 oli
2,2 miljoonaa euroa.
Tekstiili 5-6/2014 21
TEEMA
Jalakselta lämpimät
mutta viileät pyökkisukat
Jalaksen
uusi
sukkamallisto tehdään Lenzing Modal®
-muuntokuidusta. Mallisto on kehitetty yhteistyössä itävaltalaisen
Lenzingin kanssa, joka on maailman johtava selluloosamuuntokuitujen tuottaja.
Sukan tärkein ominaisuus on pitää käyttäjänsä jalat kuivina. Tällöin jalka on lämmin
talvella, ja kesällä vältytään hankaumilta ja
rakkuloilta, joita voi saada helposti märistä sukista. ”Pyökkiselluloosasta valmistettu
modaalikuitu pitää jalat paljon paremmin
kuivina kuin esimerkiksi puuvilla”, sanoo
Therese Engvall, joka toimii teknisenä tuotetukena Ejendalsilla. Puuvillaan nähden
pyökkikuidulla on muitakin tärkeitä etuja
työntekijälle, joka kävelee ja seisoo paljon
työpäivän aikana. ”Materiaali on lujempaa,
ja sillä saadaan pehmeämpi, lämpimämpi,
viileämpi ja joustavampi tuote”, korostaa
Therese Engvall, joka on koulutukseltaan
tekstiili-insinööri Boråsin yliopistosta.
Jalaksen uuden malliston sukat sisältävät
modaalikuidun lisäksi noin 40 prosenttia
polyamidia, jonka hydrofobisten ominaisuuksien ansiosta kosteus ei jää jalan pintaan. Polyamidi lisää myös sukan kestävyyttä käytössä ja pesussa.
”Pyökkimodaalista valmistettuja sukkia ei
ole varsinaisesti suunniteltu koville pakkasille, mutta koska ne pitävät jalat kuivina, niin kehon lämpö ei johdu pois yhtä
helposti kuin märissä sukissa. Kengänkin
22 Tekstiili 5-6/2014
pitää toki haihduttaa kosteutta, mutta modaalikuitu voi absorboida paljon kosteutta, ja kestää kauan, ennen kuin kuitu on
”täynnä” tiiviissäkin kengässä. Modaalikuidun kosteudenimukyky on suurin piirtein
sama kuin villalla, eli erittäin korkea”, selvittää Ejendals Suomi Oy:n tuotepäällikkö Tom Roberts.
Luonnolle hellävarainen
Verrattuna esimerkiksi puuvillaan, pyökin
vaikutus ympäristöön on erittäin pieni.
Puuvillaviljelmät vaativat paljon kastelua,
lannoitteita ja torjunta-aineita. Puuvillan viljelyyn käytetään suuria alueita, joita
voisi muuten käyttää esimerkiksi elintarvikkeiden tuotantoon. Pyökkipuut kasvavat Pohjois-Euroopassa alueilla, joilla ei
voitaisi kasvattaa mitään muuta yhtä onnistuneesti. ”Verrattuna puuvillaviljelmiin
pyökki tarvitsee 10-20 kertaa vähemmän
vettä. Lannoitteita tai torjunta-aineita ei
tarvita lainkaan, ja pyökkipuun sato korjataan mekaanisesti”, kertoo Therese Engvall.
Omat laboratoriot
Suojakäsineiden ja turvajalkineiden lisäksi Ejendals kehittää sukkia ja pohjallisia nykyaikaisista materiaaleista erilaisiin
erikoistarkoituksiin. Jalkineet toimivat ja
istuvat parhaiten, kun sukat ja pohjalliset
valitaan olosuhteiden ja käyttäjän ominaisuuksien mukaan. ”Monet panostavat
maksimisuorituksen mahdollistaviin jalkineisiin. Tiedetään, että se mikä toimii
myös maksaa, mutta sukkien pitäisi olla
ilmaisia. Samalla ei tulla ajatelleeksi, että
huonolaatuinen ja huonosti istuva sukka estää saamasta turvajalkineesta parasta
mahdollista hyötyä”, sanoo Therese Engvall.
JALAS®-tuotteet valmistetaan Jokipiin
tehtaalla ja testataan siellä omassa laboratoriossa. Ennen uuden sukkavalikoiman
lanseerausta sukat olivat koekäytössä usealla Ejendalsin yhteistyökumppanilla.
Uusi valikoima
Uudessa sukkavalikoimassa on erilaisia
malleja ja paksuuksia. Yksi malleista on
tulenkestävä ja valmistettu Lenzing FR®
-kuidusta, joka suojaa erilaisten lämmönlähteiden kuumuudelta, kuten tulelta,
säteilylämmöltä tai kosketuslämmöltä.
Mallistossa on myös staattisen sähkön
purkauksilta suojaavat ESD-sukat. Suojaavat ominaisuudet eivät katoa pesussa tai
käytössä.
Ejendals on ruotsalainen yritys, joka kehittää, valmistaa ja markkinoi käsien ja jalkojen
suojaukseen tarkoitettuja tuotteita tuotemerkeillä JALAS® ja Tegera. Yrityksen pääkonttori on Leksandissa Ruotsissa, ja siellä ovat
myös käsineiden ja käsien suojaustuotteiden
tutkimus- ja tuotekehityslaboratoriot. Turvajalkineiden tutkimuksen ja tuotekehityksen
toimitilat ovat Jokipiissä Suomessa. Yrityksen
liikevaihto vuonna 2013 oli 110 miljoonaa
euroa, ja työntekijöitä sillä on noin 350 henkilöä.
Teksti Ewa Brobäck
Kuva Ejendals
Suomalainen
kylmänsuojaosaaminen
liiketoiminnaksi
Arctic Pro Road Show Hämeenlinnassa 1.10.2014
Arctic Pro Road Show:n kohdeyleisönä olivat arktisen pukeutumisen ja suojautumisen
asiantuntijat – yritykset, tutkimusorganisaatiot ja loppukäyttäjäryhmät.
Puolipäiväisen seminaarin tavoitteena oli
edistää tietämystä kylmänsuojapukeutumisesta, ihmisten hyvinvoinnista äärimmäisissä olosuhteissa ja löytää yhteisiä aihioita tutkimus- ja tuotekehityshankkeille.
Seminaarin olivat järjestäneet yhteistyössä
VTT, Työterveyslaitos, Arctic Power Lapin ammattikorkeakoulusta, Lapin yliopisto ja Tampereen teknillinen yliopisto.
ELTEL Networksin HSEQ-päällikkö
Seppo Rytilän esityksen aiheena oli sähkön jakeluverkon rakentaminen ja kunnossapito äärimmäisissä sääolosuhteissa.
Empower Groupin turvallisuusasiantuntija Janne Paavolan esitys koski suurjännitelinja-asentajien työskentelyolosuhteita
kylmissä, talvisissa olosuhteissa. Molemmat toivat arvokasta käyttäjänäkökulmaa
pakkasessa ja vaihtelevissa olosuhteissa
käytettävään työvaatetukseen. Erityistä
huomiota esityksissä sai kehon ääreisosien
suojaaminen.
Tutkimusinsinööri Kirsi Jussila Työterveyslaitokselta kertoi tutkimuksesta, jossa
oli määritelty kylmänsuojauksen tarpeita
arktisissa avolouhoksissa.
Seminaarissa virisi keskustelua esimerkiksi siitä, että erilaiset suojavaatetuksen
säädökset eivät tue tarkoituksenmukaista
pukeutumista äärimmäisissä sääolosuhteissa. Esimerkkeinä mainittiin turvakenkien pakkasessa kylmenevät kärkisuojat ja
pohjien liukkaus sekä palonsuojavaatetuksen painavuus. Toinen vilkasta keskustelua
herättänyt aihe oli suojavaatetuksen huolto. Esimerkiksi pesut kuluttavat vaatteiden
Heikki Mattila TTY:ltä kertoo Arctic Pro -verkostosta.
suojaavuusominaisuuksia. Lisäksi urakkaluontoisessa työssä työpäivät ovat pitkiä
eikä työskentelypaikan lähelle usein pääse
autolla, joten hiestä tai säästä kostuneen
vaatetuksen vaihto tai kuivaaminen ei aina
ole mahdollista.
Juha Korkeila TEKESiltä toi tilaisuuteen
projektien rahoittajan puheenvuoron. Hän
kertoi yleisesti, miten ja millaista rahoitusta erilaiset projektit voivat saada, sekä
meneillään olevasta Arktiset meret –ohjelmasta, joka rohkaisee suomalaisia yrityksiä
verkottumaan kansainvälisiin investointiprojekteihin. Ohjelma rahoittaa tulevien
viiden vuoden aikana yritysten hankkeita
100 miljoonalla eurolla, josta 45 prosenttia
tulee Tekesiltä ja 55 prosenttia yrityksiltä.
Arktiset meret -ohjelman tavoitteena on
kehittää Suomesta kansainvälisesti houkutteleva arktisen osaamisen keskittymä.
Ohjelman nimestä huolimatta se kattaa
monenlaisia liiketoimintamahdollisuuksia
esimerkiksi ympäristöteknologiassa, energiatehokkuudessa ja palveluosaamisessa.
Seminaarin lopuksi Sanna Konola Lapin
yliopistosta veti tutkimus- ja tuotekehi-
tysprojekti-ideoiden työpajan. Osallistujat
pohtivat arktisen alueen yhteiskunnallisten
haasteiden ratkaisemista tekstiili- ja vaatetusteollisuuden keinoin, tulevaisuuden
teknologioita ja materiaaleja hyvinvoinnin välineinä sekä kylmänsuojavaatteita
ja varusteita osana turvallista, tehokasta ja
tuottavaa työtä. Ratkaisuiksi ehdotettiin
esimerkiksi vaatetuksen työhyvinvointiarvon tutkimusta sekä arktisen osaamiskeskuksen perustamista.
Kansainvälisen Arctic Pro -verkoston tavoitteena on tuottaa tutkimusta, kaupallisia sovelluksia ja tuotekehityksen tukea
kylmänsuojavaatetuksen parissa toimiville
yrityksille. Esimerkkejä näistä tuotteista ovat
retkeilyvaatteet, selviytymisvaatteet, erikoisvaatetus öljy- ja kaasukentille sekä kaivostoimintaan ja merenkulkuun, sotilaskäyttöön
tehty vaatetus sekä matkailijoille ja urheilijoille suunnatut ratkaisut. Tuotteiden piirteinä ovat mm. mukavuus, interaktiivisuus,
korkea käyttöaste, sopeutuminen haastaviin
olosuhteisiin sekä käyttäjälähtöisyys.
Teksi ja kuva Elina Palovuori
Tekstiili 5-6/2014 23
TEEMA
Palosuojakankaat yleistyvät
työvaatteissa vauhdilla
Aiemmin suurimmassa osassa
ammatteja riittivät tavalliset työvaatteet, puuvillaiset Masa-haalarit vedettiin niskaan ja napattiin
hitsipilli kouraan.
Työturvallisuusvaatimusten tiukennuttua
vaatteet ja kankaat ovat kehittyneet noista ajoista huomattavasti. Yhä useammissa
töissä tarvitaan sertifioituja vaatteita. Yksi
keskeisimmistä tarpeista on suojautua liekiltä, kipinöiltä ja kuumalta. Uudet vaatimukset ovat kasvattaneet nopeasti palosuojattujen kankaiden kysyntää. Usein
kankaille asetetaan muitakin vaatimuksia
kuin palosuojaus, esimerkiksi näkyvä väri,
antistaattisuus, suoja kemikaaleilta ja suoja
valokaarelta. Näiden monisuojakankaiden
valmistaminen on usein varsin haastavaa.
Kankaan palosuojaus saadaan aikaan
joko käyttämällä palamattomia kuituja
tai käsittelemällä kuitu tai kangas palamattomaksi kemikaaleilla. Työvaatteissa on yleisempää käyttää viimeistelyllä
palosuojattuja kankaita. Pääsyynä tähän
ovat palosuojaviimeistyksen alemmat
kustannukset. Tällä hetkellä myös palamattomista kuiduista tehtyjen kankaiden
käyttö on kuitenkin selvässä kasvussa.
Palamattomat kuidut
Palamattomia kuituja ovat muun muassa
aramidikuidut, joiden molekyylirakenne tekee niistä erittäin hyvin kuumuutta kestäviä ja vaikeasti syttyviä. Ne eivät
myöskään sula kuumuuden vaikutuksesta. Korkeasta hinnasta johtuen aramidikuiduista tehtyjä kankaita käytetään
vain erikoistarkoituksissa kuten palopuvuissa, ajohaalareissa ja sotilasvaatteissa.
Toinen melko yleisesti käytetty palosuojakuitu on modakryyli, jossa akryylikuituun
on lisätty palosuojausta parantavaa ainetta
valmistuksen yhteydessä. Modakryylikuidusta ja puuvillasta tehdyt yhdistelmäkankaat ja –neulokset ovat vaatteina pehmeitä,
24 Tekstiili 5-6/2014
ja niitä käytetään myös väli- ja alusvaatetuksessa. Myös muita kuin yllämainittuja
palamattomia kuituja käytetään työvaatekankaiden materiaalina jossain määrin.
Kankaiden palosuojakäsittelyt
Paloturvalliseksi viimeisteltyjen kankaiden
palosuojaus saadaan aikaan kemiallisesti
valmistusprosessissa. Palosuojakäsittelyjen
tunnetuin tuotemerkki on Proban. Siinä kuidun sisälle ajetaan monivaiheisessa prosessissa typpeä ja fosforia sisältävää
yhdistettä, joka polymeroidaan kuidun
sisälle. Muodostunut Proban-polymeeri
ei reagoi kuidun kanssa, joten kankaan
muut ominaisuudet eivät muutu. Jokaisesta palosuojatusta valmistuserästä otetaan
näyte, jonka palo-ominaisuudet testataan
viidenkymmenen pesukerran jälkeen.
Sekoitekankaassa puuvillan osuuden pitää olla vähintään puolet, jotta kankaaseen saadaan riittävä palosuojaus. Tämä
puolestaan aiheuttaa omat haasteensa esimerkiksi näkyvän oranssin sävyn värjäämisessä. Fluoresoiva oranssi vaatii suuren
polyesteripitoisuuden, joka heikentää palosuojauksen ominaisuuksia. Tästä johtuen
HIVis-oranssiset palosuojakankaat ovat
erikoisrakenteisia ja selvästi kalliimpia
kuin muut värit.
Toinen vastaava typpeä ja fosforia sisältävillä yhdisteillä tehtävä suojaus on Pyrovatex- käsittely. Pyrovatex-suojaus saattaa
heikentyä varastoinnissa tapahtuvan hydrolyysin vuoksi. Tästä syystä tuotteet tulisi
säilyttää kuivassa ja viileässä paikassa sekä
pestä vesipesulla aika ajoin.
TEEMA
Palosuojakankaiden hoito-ohjeita on noudatettava ehdottomasti, jottei kankaan
paloturvallisuus heikkene. Esimerkiksi
kloorivalkaisu saattaa heikentää suojausta.
Myös synteettisiin kankaisiin on mahdollista saada palosuojausta pinnoittamalla
kangas erikoiskemikaaleilla. Tällainen käsittely antaa kuitenkin vain alimman luokan suojan.
Standardit ohjaavat
kankaan valintaa
Suojavaatteiden kankaan valinta aloitetaan
kartoittamalla vaarat ja arvioimalla riskit.
Alla on standardeja, jotka määrittävät kuumansuojavaatteissa ja hitsaustöissä käytettävien kankaiden ominaisuuksia.
EN ISO 11612:2008 Kuumuudelta ja tulelta suojaava vaatetus. Loppukäyttäjille,
jotka tarvitsevat rajoitetusti palavaa suojavaatetusta ja jotka altistuvat lämpösäteilylle, liekki- tai kosketuskuumuudelle tai
sulametalliroiskeille.
Suojaustasot
alhainen riskitaso
keskinkertainen riskitaso
korkea riskitaso
Liekin leviäminen eli materiaalin syttyminen (menetelmä ISO 15025, 10s.)
pintasytyttäminen (A1), reunasytyttäminen (A2)
merkintäkoodi: A1 tai A2 tai A1+A2
Liekkikosketus eli suojaus konvektiokuumuudelta (menetelmä ISO 9151)
merkintäkoodi: B
suojaustasot B1, B2 ja B3
testissä mitataan lämpötilan nousua materiaalin sisäpuolella altistaessa ulkopinta
liekille, tulos HTI24 tarkoittaa aikaa sekunteina, joka kuluu 24 oC:n lämpötilan
nousuun
Lämpösäteily (menetelmä ISO 6942,
men. B, 20 kW/m2)
merkintäkoodi: C
suojaustasot: C1, C2, C3 ja C4.
Sulat alumiini- ja rautaroiskeet (menetelmä ISO 9185)
merkintäkoodi: alumiini D, rauta E
suojaustasot: alumiini D1, D2, D3 ja rauta
E1, E2, E3
testi: suojaus testataan sulalla alumiinilla
100 - >300 g (D) tai raudalla (E) 100 >200 g. Testattavan materiaalin alle laitetaan PVC-tekoiho, jonka avulla arvioidaan
materiaalin suojaavuus ja tekoihoon tullut
mahdollinen kuvio, pinnan muutos, sulaminen tai reikiintyminen.
Suojaus kosketuskuumuudelta (menetelmä ISO 12127, 250 oC)
merkintäkoodi: F
suojaustasot: F1, F2 ja F3
testauslämpötila on 250 oC
Vapaaehtoisia testejä ovat suojaus valokaaren termisiltä vaikutuksilta ja koko vaatteen testaus palovammanukella.
Merkintäesimerkki palosuojakankaasta:
Carringtonin Flamemaster 365 EN ISO
11612 A1 +A2, B1, C1, E2 & F1.
EN ISO 11611:2007 Suojavaatetus hitsaukseen ja vastaaviin töihin (korvaa standardit EN 470-1:1995 ja EN 470-1:1998)
Suojavaatetus on tarkoitettu suojaamaan
käyttäjäänsä lyhytaikaiselta liekkikosketukselta ja kaaren lämpösäteilyltä sekä
minimoimaan sähköiskun mahdollisuus
lyhytaikaisessa, tahattomassa kosketuksessa jännitteisiin sähkönjohtimiin noin
100 V d.c jännitteeseen asti normaalissa
hitsaustyössä.
Standardissa määritellään kaksi suojausluokkaa hitsaajan suojavaatetukselle:
Luokan 1 mukainen vaatetus suojaa käytettäessä vähemmän vaarallisia hitsausmenetelmiä ja tilanteissa, joissa syntyy vähemmän kipinöitä ja lämpösäteilyä.
Luokan 2 mukainen vaatetus suojaa käytettäessä vaarallisempia hitsausmenetelmiä ja tilanteissa, joissa syntyy enemmän
hitsauskipinöitä ja lämpösäteilyä.
Carrington Workwear Ltd.:n tuotteista palonsuojaluokan 2. täyttävät Flameban MAX
285, Flamecel 465 ja Weldshield 500.
EN ISO 14116:2008 Suojavaatetus. Suojaus kuumuudelta ja tulelta. Rajoitetusti
palavat materiaalit, materiaaliyhdistelmät
ja vaatetus.
Tämän standardin mukainen suojavaatetus on tarkoitettu suojaamaan käyttäjäänsä
tilapäiseltä ja lyhytaikaiselta kosketukselta
pieniin liekkeihin olosuhteissa, joissa ei ole
erityistä kuumavaaraa eikä muun tyyppistä
termistä riskiä.
Materiaali: Liekin leviäminen (menetelmä
ISO 15025, 10s.)
Vaatimusluokat Indeksi 1, Indeksi 2 ja Indeksi 3.
Indeksin 1 mukaista tuotetta ei saa käyttää
lähinnä ihoa
Testaus materiaaliyhdistelmälle: Liekin
leviäminen (menetelmä ISO 15025, 10s.)
indeksi 1, 2 tai 3 kohdistettaessa liekki ulkopintaan
indeksi 2 tai 3 kohdistettaessa liekki sisäpintaan
Testaus erikseen eri kerroksille: Liekin leviäminen (menetelmä ISO 15025, 10s.)
muut kuin sisin kerros indeksi 1, 2 tai 3.
Liekki kohdistetaan ulkopintaan
sisin kerros indeksi 2 tai 3, liekki kohdistetaan ulkopintaan
Merkintäesimerkki tuotteesta: Foxan Action Quattro EN ISO 14116 indeksi 1/5H/
40 , tulkinta: materiaali täyttää syttymisindeksin 1 viiden kotipesun jälkeen 40oC lämpötilassa
Teksti Kirsi Rautelin ja Lauri Sipilä
Kirjoittajat työskentelevät Foxa Oy:ssä, joka
on työvaatekankaita kehittävä ja valmistuttava yritys. Foxa edustaa Suomessa Carrington Workwear Ltd.:iä, joka on Euroopan johtava palosuojakankaiden valmistaja.
Tekstiili 5-6/2014 25
TEEMA
Henkilönsuojainten lainsäädäntöä
uudistetaan
Euroopan Unionin henkilönsuojaimia koskevan lainsäädännön
uudistaminen on menossa. Nykyisen henkilönsuojaindirektiivin
tilalle on tulossa henkilönsuojainasetus. Uusia vaatimuksia tulee
vähän, mutta monet kohdat tarkentuvat. Asian käsittely EU:ssa
on kesken, joten alle kuvattuun
voi tulla muutoksia.
Jatkossa pyritään välttämään henkilönsuojainten jakoa ammatti- ja kuluttajakäyttöön. Tämän vuoksi kuluttajakäyttöön
tarkoitetut tiskikäsineet ovat siirtymässä
vähäisiltä vaaroilta suojaavien suojainten
luokkaan I. Vastaava muutos on tulossa
hyvin vakavilta vaaroilta suojaavien suojainten luokkaan III, johon jatkossa kuuluvat kuluttajakäyttöön tarkoitetut uunikintaat. Tähän luokkaan halutaan myös
suojaus hukkumiselta, moottorisahan viilloilta, korkeapaineleikkaukselta, luodeilta,
veitsen pistoilta ja haitalliselta melulta.
Henkilönsuojainten tekniset vaatimukset
ovat pysymässä samoina. Joitakin yksittäisiä vaatimuksia on poistettu, kuten kuulonsuojainten mukavuusindeksi, jota ei ole
mahdollista määrittää. Muutamiin muihin
vaatimuksiin ollaan tekemässä pieniä täsmennyksiä. Esimerkiksi näkyvyyttä lisäävät henkilönsuojaimet voivat jatkossa olla
asetuksen mukaan muitakin kuin vaatteita.
Tämä vahvistaa heijastimien asemaa henkilönsuojaimina, mistä on EU:n tasolla
keskusteltu toistuvasti.
26 Tekstiili 5-6/2014
Suurin osa lainsäädännön vaatimuksista
kohdistuu henkilönsuojaimen valmistajaan. Valmistajia ovat myös maahantuojat
ja jakelijat, jotka saattavat suojainta markkinoille omalla nimellään tai tavaramerkillään, sekä ne, jotka muuttavat suojainta
tavalla, joka voi vaikuttaa sen ominaisuuksiin.
Velvotteita valmistajille
Valmistajille ollaan asettamassa velvoite
seurata alan kehitystä ja päivittää tuotteitaan riittävän usein. Myös ilmoitetun
laitoksen on seurattava muutoksia ja ilmoitettava valmistajalle, jos muutokset
edellyttävät tuotteiden lisätutkimuksia.
Laitoksen antaman EU-tyyppitarkastustodistuksen voimassaolo ollaan rajoittamassa viiteen vuoteen.
Asetukseen pyritään sisällyttämään vaatimus, jonka mukaan valmistajan laatiman
EU-vaatimustenmukaisuusvakuutuksen
tulee olla jokaisen suojaimen mukana,
käytännössä osana käyttöohjetta. Alustavasti on ajateltu, että vakuutuksen voisi antaa lyhennettynä, jos täydellinen versio on
saatavilla internetissä.
Valmistajan ja maahantuojan (henkilönsuojaimia EU:n ulkopuolelta tuovan) on
jatkossa ilmoitettava nimensä ja yhteystietonsa suojaimessa tai vähintään sen pakkauksessa ja käyttöohjeessa. Jos henkilönsuojain ei täytä sitä koskevia vaatimuksia,
molempien toimijoiden velvollisuudeksi
ollaan säätämässä korjaavien toimenpiteiden tekeminen. Jakelijoiden on varmistettava, että suojaimessa on CE-merkintä ja
sen mukana toimitetaan vaatimustenmukaisuusvakuutus ja käyttöohjeet kohdemaan kielellä. Jokaisen henkilönsuojainta
markkinoille saattavan on toimitettava
viranomaiselle tietoja ja asiakirjoja, joiden
avulla henkilönsuojaimen vaatimustenmukaisuus voidaan selvittää. Tiedot on
toimitettava kielellä, jota viranomainen
helposti ymmärtää.
Uuden henkilönsuojaimia koskevan asetuksen valmistumisesta ei ole vielä esitetty arviota. Jos valmistelu etenee sujuvasti,
asetus saattaisi valmistua vuonna 2016.
Sitä alettaisiin soveltaa ilmoitettujen laitosten osalta puolen vuoden kuluttua ja
muilta osin kahden vuoden kuluttua.
Markkinavalvonta
Työsuojeluviranomaiset valvovat myynnissä olevia henkilönsuojaimia. Vuonna
2014 valvontaa on kohdistettu erityisesti hitsausmaskeihin ja niiden linsseihin,
kuitukankaisiin hengityksensuojaimiin,
hitsaajan suojavaatteisiin ja viiltosuojakäsineisiin. Loppuraportti tuloksineen julkaistaan ensi vuoden alkupuolella www.
tyosuojelu.fi -sivustolla.
Vuodelle 2015 työsuojeluviranomaiset
suunnittelevat henkilönsuojaimia markkinoivien internet-kauppojen valvontaa.
Teksti Pirje Lankinen
Neuvotteleva virkamies
Sosiaali- ja terveysministeriö
Työsuojeluosasto
Standardiuudistusten lomassa
tavattiin tuttuja
Työterveyslaitoksen Työ- ja suojavaatetuksen ajankohtaispäivät
pidettiin tänä vuonna Hämeenlinnassa kylpylähotelli Rantasipi
Aulangossa 2.-3.10.2014.
Kurssilla perehdyttiin suojautumiseen,
vaatetusratkaisujen valintaan ja huoltoon
liittyviin asioihin sekä ajankohtaiseen tietoon suojavaatetusta koskevista standardeista ja EU-säännöksistä.
Paikalla oli viitisenkymmentä henkeä, esimerkiksi työ- ja suojavaatteiden valmistajia,
myyjiä, ostajia, käyttäjiä ja suunnittelijoita
sekä työsuojelu- ja työterveyshenkilöstöä
ja tutkijoita. Tiukan asiasisällön lisäksi tapahtumaan mahtui leppoisaa seurustelua,
tunsivathan useimmat osallistujat toisensa
ennalta.
Esitysten antia
Standardisoimisyhdistys Tevastan toiminnanjohtaja Auli Pylsy on ollut ajankohtaispäivillä vuodesta 1999 lähes vuosittain
kertomassa standardeja koskevista ajankohtaisista asioista. Niin tälläkin kertaa.
Ylitarkastaja Pirje Lankinen kertoi lainsäädännöstä ja markkinavalvonnasta (ks s.
26). Tukesin markkinavalvontakuulumiset
kertoi puolestaan tuoteturvallisuusinsinööri Katri Sihvola Turvallisuus- ja kemikaalivirastosta. Lehtori Erja Parviainen
Metropoliasta avasi esityksessään tuotannon ulkoistamisen hallintaa.
Rajavartiolaitoksen vaatetuksen kehittämishankkeesta kertoivat suunnittelija Sari
Kuusisto Poliisihallituksesta ja materiaalipäällikkö Arto Lehtinen Rajavartiolaitokselta. Esityksessä käytiin seikkaperäisesti
läpi hankkeen lähtökohtia, tavoitteita, aikataulua, haasteita ja käytännön toteutusta, suunnittelijan roolia unohtamatta. Uuden malliston materiaalivalinnoissa muun
muassa käytön miellyttävyys, kestävyys ja
huollon helppous olivat oleellisia asioita.
Yhtenäisen malliston vaatteet ovat selkeitä
ja käytännöllisiä ja yhteensopivia varustei-
Sari Kuusisto ja Arto Lehtinen esittelivät
Rajavartiolaitoksen uutta virkavaatetusta.
den kanssa. Myös käyttäjät olivat saaneet
esittää omia näkemyksiään ja parannusehdotuksiaan mallistoon.
Työterveyslaitoksen
tutkimusinsinööri
Kirsi Jussila kertoi kaksivuotisesta tutkimuksesta, jossa oli määritelty kylmänsuojauksen tarpeita arktisissa avolouhoksissa.
Pukeutumisen haasteiksi avolouhoksissa osoittautuivat esimerkiksi työtehtävien fyysinen vaihtelevuus, jalkojen suojaus
sekä pään alueen kylmänsuojaamisen yhteensopivuus muiden suojainten kanssa.
Erityisesti käsien pitäminen lämpiminä
sorminäppäryyttä vaativissa työtehtävissä
on vaikeaa viimassa ja pakkasessa.
”Paitsi että osallistujat saavat täällä ajankohtaista
tietoa työ- ja suojavaatetuksesta, on myös erittäin
tärkeää tutustua ja luoda kontakteja muihin alan
ihmisiin”, sanovat Ejendalsin Johanna Anttonen
ja Tevastan Auli Pylsy.
Erja Tammela ja Helena Mäkinen työterveyslaitokselta kertoivat kuulumisia
ECPC-kongressista Belgiasta. Aiheina oli
ollut ergonomia, lämpöviihtyvyys, kestävä
kehitys ja standardointi. Turvallisuus-teemassa oli käsitelty erityisesti palopukuja.
Tammelan ja Mäkisen omassa esityksessä
oli ehdotettu hitsaajan suojavaatteisiin nykyistä tarkoituksenmukaisempia testausmenetelmiä. Nykyisin testausvaatimuksina
on pelkkä pesu, mutta se ei kuluta vaatetta
tarpeeksi simuloidakseen todellisen käytTekstiili 5-6/2014 27
Standardiuudistusten lomassa
tavattiin tuttuja, jatkoa.
Uusi standardi käsien
suojaukseen
SFS-EN 16350 Suojakäsineet.
Sähköstaattiset ominaisuudet
Julkaistu lokakuussa 2014 kaksikielisenä suomi-englanti.
Lisävaatimukset ja testaus syttymisherkkiin ja
räjähdysvaarallisiin oloihin
Dimexin suunnittelijat Mervi Mäkinen ja Heli Inkeroinen pitävät
ajankohtaispäivien antia hyödyllisenä. Työvaatteita suunniteltaessa on
tärkeää esimerkiksi tietää, mitä standardiuudistuksia on luvassa.
Täytettävä myös EN 420 -vaatimukset sekä mahdollisen erityisstandardin vaatimukset
Käytetään yhdessä vastaavien jalkineiden ja vaatetuksen kanssa
Käsineet ovat tehokkaita vain, jos käyttäjä on maadoitettu niin,
että käyttäjän ja maan välinen vastus on pienempi kuin 108 Ω.
Standardi ei kata:
sähkölaitteiden suojausta
suojausta pääjännitteiltä
jännitetyössä käytettäviä eristäviä käsineitä
(EN 60903)
hitsaustyössä käytettäviä käsineitä (EN 12477).
Vaatimukset eivät välttämättä riitä hapella kyllästyneissä herkästi syttyvissä olosuhteissa.
-
Seija Reponen ja Susanna Mäki Työterveyslaitokselta sekä Erja Parviainen Metropolia Ammattikorkeakoulusta vaihtavat kuulumisia.
tötilanteen kulumista. Esityksestä ja sitä seuranneesta keskustelusta kävi selväksi, että standardien uudistaminen on hidasta,
vaikka muutokset tuntuisivat suomalaisesta hyvinkin käytännöllisiltä ja tarkoituksenmukaisilta.
Tammela ja Mäkinen kertoivat lisäksi työ- ja suojavaatteisiin sekä lämpönukkeihin liittyvistä tutkimuksista ja tuloksista, joita oli esitetty syyskuussa Tampereella pidetyssä
Ambience14&10i3m-konferenssissa. Nykyään erilaisia vaatetuksen testaamisessa käytettäviä nukkeja on moniin muihinkin tarkoituksiin kuin lämpömukavuuden mittaamiseen.
Myös yksilöllisesti 3D-printatut suojaimet puhuttivat. Kuulostaa hienolta, että jokainen voisi saada itselleen räätälöidyn
kypärän, mutta miten niitä testataan?
Kaiken kaikkiaan osallistujat olivat hyvin tyytyväisiä ajankohtaispäivien antiin. Kehitysehdotuksena kuultiin esimerkiksi, että olisi hyvä saada tähän tapahtumaan enemmän myös
käyttäjänäkökulmaa. Käytännön toimenpiteenä ehdotettiin,
että työvaate- ja suojainvalmistajat voisivat ensi vuonna tarjota
kurssilippuja omille asiakkailleen. Odotamme kiinnostuneina
ensi vuoden tapahtumaa.
Teksti ja kuvat Elina Palovuori
28 Tekstiili 5-6/2014
Lausunnolla olevia suojakäsinestandardeja
prEN 388 Suojakäsineet mekaanisia vaaroja
vastaan
Standardi on uusittavana ja sen kansallinen lausuntoaika päättyy 31.12.2014
-hankaus, leikkaus, repäisy ja puhkaisu
-lisäksi leikkauksenkesto terää tylsyttäville materiaaleille
(tasot A - I)
-vaatimus iskuja vastaan vapaaehtoisena (rystyset)
prEN 16778 Käsineiden dimetyyliformamidin pitoisuus
Uusi testausmenetelmäehdotus on lausunnolla, määräaika joulukuun loppuun mennessä.
Standardiehdotuksiin voi ottaa kantaa SFS:n lausuntopyyntöpalvelun kautta ensin sinne rekisteröitymällä osoitteessa:
http://lausunto.sfs.fi
Lisätietoja:
Standardisoimisyhdistys TEVASTA ry
puh. 0108301408, [email protected]
www.finatex.fi/standardisointi
Lasten turvallisuus tärkeää
eurooppalaisessa
standardisointityössä
Lasten turvallisuus on sekä vanhempien että yhteiskunnan tärkeimpiä asioita. Standardeilla
on tärkeä osa lasten turvallisen
ympäristön luomisessa ja mahdollisten onnettomuuksien ehkäisyssä. Standardien avulla varmistetaan, että lasten käyttämät
tuotteet, vaatteet, lelut, huonekalut ja leikkitelineet ovat mahdollisimman turvallisia.
Erilaiset tuotteet saattavat aiheuttaa mahdollista vaaraa lapsille näiden leikkiessä ja
urheillessa. Myös monet asiat kotona saattavat aiheuttaa lapselle vaaratilanteita. Euroopan standardisointijärjestö CEN:in ja
CENELEC:in tarkoituksena on varmistaa, että standardien avulla kaikki mahdolliset tuotteiden aiheuttamat vaaranuhat
lapsille saadaan minimoitua.
Standardisoimisyhdistys TEVASTA ry:n
toimialalla laaditaan lasten vaatteisiin ja
lasten nukkumaympäristön tekstiilituotteisiin liittyviä standardeja. Suomi on
CEN:in ryhmien aktiivinen jäsen ja asiantuntijamme ovat osallistuneet säännöllisesti työryhmäkokouksiin. Suomen
kannanotot on koottu TEVASTAn seurantaryhmässä, jossa on viranomaisten,
valmistajien, kaupan ja testauslaitosten
edustajia.
Koska kulttuurierot ja käytännöt lasten
ympäristössä poikkeavat suuresti eri puolilla Eurooppaa, on oleellisen tärkeää olla
mukana viemässä omat hyvät käytäntömme standardeihin ja toisaalta kuulla muiden maiden toimista. Esimerkiksi
Suomessa on käytetty aikojen alusta asti
vauvoillakin peittoja ja pussilakanoita eikä
meillä ole havaintoa, että ne voisivat olla
vauvalle vaarallisia. Joissain maissa pidetään liian lämpimiä peittoja yhtenä mahdollisena vaikuttajana kätkytkuolemiin,
Lastenhoitotarvikekomitean ja tekstiilikomitean yhteisen työryhmän CEN/TC
248/ WG 34 (vrt. Tekstiililehti 1/2014)
kolme EU-mandaatilla laadittua standardiehdotusta unipusseista (ei koske makuupusseja), vauvan peitoista sekä vauvan sängyn reunapehmusteista ovat parhaillaan
lausunnolla:
prEN 16779 Textile child care articles
- Safety requirements and test methods
for children’s cot duvets - Part 1: Duvet
(excluding duvet covers)
prEN 16780 Textile child care articles Safety requirements and test methods for
children’s cot bumpers
prEN 16781 Textile child care articles Safety requirements and test methods for
children’s sleep bags
ja siksi niin Englannissa, Ranskassa kuin
Saksassakin ohjataan käyttämään vauvoilla
niin sanottua unipussia peiton sijaan, kun
lisäksi pelätään muita vaaroja, joita voisi
syntyä, jos vauvan pää joutuu peiton alle.
Vaikka meillä käytetään peittoja, ja asunnot ovat lämpimiä talvellakin, on Pohjoismaissa Euroopan alhaisimmat kätkytkuolemaluvut. On siis syytä huolehtia, ettei
standardeihin tule vaatimuksia, joille ei
löydy selkeitä perusteluja.
Hiljattain alkaneessa pikkulasten pussilakanan turvallisuusvaatimustyössä tuli
esiin, että Englannissa pussilakanassa on
aina napit, joilla pussilakanan aukko suljetaan ettei vauva pääse lakanan sisälle.
Ranskalaiset taas tunkevat lakanan pään
tiukasti patjan alle samasta syystä. Meillä
ei tiettävästi tehdä kumpaakaan, vaan lakanan päässä on sen kokoinen aukko, josta peiton saa lakanan sisälle. Koska Suomessa myytävissä pussilakanoissa ei ole
todettu olevan edellisen kaltaisia ongelmia käytännössä, on syytä huolehtia, ettei
tuleviin standardeihin tule mielestämme
turhia ja kalliita vaatimuksia napeista tai
pituusvaatimuksia patjan alle asettamista
varten. Pakolliset käyttöohjeet pussilakanassa tuntuisivat myös Suomessa oudoilta.
Kansallinen lausuntoaika päättyy vuoden
lopussa. Näihin, kuten mihin tahansa lausunnolla olevaan standardiehdotukseen,
voi ottaa kantaa SFS:n lausuntopyyntöpalvelun kautta ensin sinne rekisteröitymällä osoitteessa: lausunto.sfs.fi
Tuoteturvallisuuslainsäädäntöä
tukeva
standardi SFS-EN 14682:2008 Lastenvaatteiden turvallisuus. Lastenvaatteiden
nauhat ja kiristysnyörit. Vaatimukset on
uusittavana ja juuri hyväksytty lopullisessa
äänestyksessä. Uusi painos ilmestyy vuonna 2015, jolloin siitä kerrotaan tarkemmin.
EU-mandaatilla laaditut standardit, joiden
viitetiedot on julkaistu EU:n virallisessa
lehdessä, antavat niin sanotun turvallisuusolettaman muun muassa markkinavalvontaviranomaisille, ja näiden standardien noudattamista voidaankin pitää
käytännössä velvoittavana. Tämä koskee
niin kuluttajatuotteiden standardeja kuin
esimerkiksi henkilönsuojainstandardeja.
Teksti Auli Pylsy
Lisätietoja:
Standardisoimisyhdistys TEVASTA ry
puh. 0108301408,
[email protected]
www.finatex.fi/standardisointi
Tekstiili 5-6/2014 29
KOULUTUSHAKEMISTO
TAITEIDEN JA SUUNNITTELUN
KANDIDAATTIOHJELMA
MUODIN PÄÄAINE
Muodin pääaineessa opiskelija keskittyy muodin, vaatteiden, vaatetusmateriaalien ja mallistojen suunnitteluun.
MUOTOILUN PÄÄAINE
Muotoilun pääaineessa opiskelija perehtyy muotoilun prosesseihin, käyttäjäkeskeisen suunnittelun menetelmiin, materiaaleihin ja kestävän kehityksen periaatteisiin. Opiskelija voi
painottaa opintonsa tekstiilisuunnitteluun.
MAISTERIOHJELMA:
Fashion and Collection Design
Kansainvälisessä maisteriohjelmassa
opiskelija syventää tekstiili- ja vaatetusalan osaamistaan.
Lisätietoja: studies.aalto.fi
Liiketalouden koulutusohjelma
Suuntautumisvaihtoehto: Muoti- ja
vaatetusalan liiketoiminta.
Tutkintonimike tradenomi.
Palvelu- ja tutkimustoimintaa yritysten
tarpeisiin.
• tekstiilien testausta
• projekteja
• markkinointitutkimuksia
• tuotekehitystä
• toimialan atk-osaamista
• automaattinen vartalonmittaus
• - 3D Bodyscanner
• mittatutkimuksia
• opinnäytetöitä
Yht.hlöt: Liisa Niemi, Leena Simonen
[email protected]
[email protected]
[email protected]
http://www.centria.fi/bodytexlab
Talonpojankatu 2, 67100 Kokkola
puh. (06) 825 0000
faksi (06) 825 3100
TEKSTIILI JA VAATETUS
Vaatetusalan aikuiskoulutusta ja
näyttötutkintoja
Vaatetusalan ammattitutkinto
– ompelijakisälli
– kaavoittajakisälli
JALASJÄRVI JYVÄSKYLÄ KUOPIO OULU
PORI TAMPERE TURKU VAASA VANTAA
Vahvista vaatetusalan
businessosaamistasi!
Liiketalouden koulutusohjelmassa muodin ja vähittäiskaupan suuntautumisvaihtoehto
Lisätietoja:
www.jamk.fi/koulutus
Tekstiili- ja vaatetusalan perustutkinto
– vaatetusompelija
www.jakk.fi
Muotoilun koulutusohjelma /
Wetterhoff
Tekstiiliverstas / Neulestudio
www.hamk.fi
lehtori Kaisa Partanen
kaisa.partanen@jamk.fi
puh. 040 765 5291
Vaatetusalan erikoisammattitutkinto
– ompelijamestari
– mallimestari
– pukeutumisneuvoja
Viitaniementie 1 C
PL 472,
40101 Jyväskylä
www.jao.fi
30
30 Teksti
Tekstiiliili5-6/2014
5-6/2014
TEKNIIKAN LAITOS
Materiaalitekniikan koulutusohjelma
Kuitu- ja polymeeritekniikka
Puh. (03) 828 3055
[email protected]
050 305 1046
www.lam.fi
KOULUTUSHAKEMISTO
Tekstiilihuoltoalan aikuiskoulutusta
· Tekstiili- ja vaatetusalan perustutkinto, tekstiilihuoltaja
· Tekstiilihuollon ammattitutkinto
· Pesulateknikon ammattitutkinto
· Tekstiilihuollon hygieniavastaavan
koulutus ja testi
· Täydennyskoulutusta asiakkaan
tarpeiden mukaan
Tutkintojen suorittamiseen on
jatkuva haku.
Keuda Järvenpää, Palvelualat
Sibeliuksenväylä 55 B,
04400 Järvenpää
puh. 050 415 0658
www.keuda.fi/aikuiskoulutus
Muotoilija AMK koulutuksesta
valmistuu
UNIVERSITY OF LAPLAND
LAPIN YLIOPISTO
Tekstiili- ja vaatetusalan koulutusohjelma
Suuntautumisvaihtoehdot:
- Vaatetussuunnittelu
- Sisustus- ja tekstiilimuotoilu
Tutkinnot:
TAITEEN KANDIDAATTI
TAITEEN MAISTERI
TAITEEN TOHTORI
Opetus ja tutkimus keskittyy vaatetusalan sekä sisustus- ja tekstiilimuotoilun suunnitteluun, tuottamiseen, taide- ja kulttuurialoihin sekä
opintoprojekteihin.
Lapin yliopiston sivuainetarjonta
mahdollistaa luovan soveltamisen
eri taiteen ja tieteen alojen kesken.
LAPIN YLIOPISTO
Taiteiden tiedekunta /
Tekstiili- ja vaatetusala
PL 122, 96101 Rovaniemi
puh. (016) 341 341
www.ulapland.fi
Designer-stylistejä ja esiintymisasusuunnittelijoita
Lisätietoja: Sinikka Ruohonen ja
Seija Kiuru
sinikka.ruohonen@kyamk.fi,
seija.kiuru@kyamk.fi
Paraatikenttä 7
45100 Kouvola
www.kyamk.fi
Metropolia tarjoaa vaatetusalan
Vestonomi (AMK) -tutkintoon johtavaa koulutusta nuorille ja aikuisille.
Tarjoamme myös työelämän tarpeisiin räätälöityä koulutusta, opinnäytetöitä, projekteja ja harjoittelijoita.
Metropolia Ammattikorkeakoulu
Lummetie 2, Tikkurila, Vantaa
PL 4072, 00079 Metropolia
www.metropolia.fi
TAMPEREEN
AMMATTIKORKEAKOULU
Biotuote- ja prosessitekniikka
tutkinnon nimi: Insinööri (AMK)
Tarjoamme tekstiilitoimialalle
- tekstiilien testausta
- tuotekehityspalvelua
- räätälöityä koulutusta
- yritysprojekteja
Lisätietoja:
Ulla Häggblom, koulutuspäällikkö
sähköposti: [email protected]
puh. 040 556 1120
Tekstiililaboratorio
Henna Vuorisalo
puh. 040 828 9632
Kuntokatu 3
33520 Tampere
www.tamk.fi
Tampereen teknillisen yliopiston
(TTY)
Materiaaliopin laitoksen
(MOL) Kuitumateriaalitekniikan laboratorio kouluttaa tekstiili- ja kuitutekniikan hallitsevia diplomi-insinöörejä. Ylioppilaat voivat hakea
Materiaalitekniikan
koulutusohjelmaan DIA-valinnan tai TTY:n avoimen yliopiston opintojen kautta.
Opiskelijat lukevat itsensä ensin Materiaalitekniikan kandidaatiksi, josta
he jatkavat maisterivaiheessa kuituja tekstiilitekniikan syventäviin opintoihin valmistuen diplomi-insinööreiksi. AMK-insinöörit voivat hakea
suoraan TTY:n maisterivaiheeseen
AMK-todistuksilla ilman pääsykokeita. TTY tarjoaa myös tohtorintutkintoon johtavia jatko-opintoja.
TTY:n kuitumateriaalitekniikka tarjoaa yrityksille testauspalvelua, yhteistyönä toteutettavia diplomitöitä sekä
tutkimuspalvelua.
Testauspalvelu puh. 040 849 0912
Opetus puh. 040 849 0914
[email protected]
Tekstiili 5-6/2014 31
OSTA JA N
PALVELUHAKEMISTO
Tekstiili-, sisustus-, vaatetus-, nahka-, kenkä-, laukku-, huonekalu- ja pesuteollisuudelle
•
•
•
•
•
•
•
•
•
Tietokoneet ja ohjelmat
Turvallisuus ja ergonomia
Teollisuuslaitteet
Testaus
Ompeleva teollisuus
Pesulateollisuus
Tekstiiliteollisuus
Alihankintaa, palveluita
Ammatti- ja suojavaatetus
•
Julkaisut, järjestöt, yhdistykset
Yritys- ja tuotemerkkihakemisto
32 Tekstiili 5-6/2014
Yhteystiedot
TIETOKONEET JA OHJELMAT
Ohjelmat
Suunnitteluohjelmat
Fashion Team LT
Lectra Suomi Oy
Kaavoitusohjelmat ja -järjestelmät
Fashion Team LT
Lectra Suomi Oy
TEOLLISUUSLAITTEET
Höyrykehittimet
ACG Nyström Oy
KS-Tarvike Oy
Pesuset Oy
Rimtek Oy
TESTAUS
Standardit
Standardisoimisyhdistys Tevasta ry
Tarkastuskoneet ja -laitteet
ACG Nyström Oy
Tarkastuspalvelut
SGS Inspection Services Oy
Testauspalvelut
Keski-Pohjanmaan amk,
Centria / Tekstiililaboratorio
SGS Inspection Services Oy
Tampereen amk,
Tekstiililaboratorio
Tampereen teknillinen yliopisto,
Kuitumateriaalitekniikka
Työterveyslaitos,
Suojautuminen ja tuoteturvallisuus
OMPELEVA TEOLLISUUS
Kangas- ja trikootuotanto
Leikkaamon koneet
ja laitteet
ACG Nyström Oy
Kaarina Team Oy
KS-Tarvike Oy
Lectra Suomi Oy
Rimtek Oy
Scantima Maskin Oy
Liimaprässit
ACG Nyström Oy
KS-Tarvike Oy
Rimtek Oy
Scantima Maskin Oy
Nauhankatkojat
KS-Tarvike Oy
Rimtek Oy
Oy SM Fimac Ltd
Ompelimon koneet ja
laitteet
ACG Nyström Oy
Intermedius Oy
KS-Tarvike Oy
Rimtek Oy
Apu- ja lisälaitteet
ACG Nyström Oy
KS-Tarvike Oy
Brodeerauskoneet
ACG Nyström Oy
Kaarina Team Oy
Rimtek Oy
Erikoiskoneet
ACG Nyström Oy
Kuumailmasaumaajat
ACG Nyström Oy
Intermedius Oy
Rimtek Oy
Neulat
ACG Nyström Oy
KS-Tarvike Oy
Rimtek Oy
Pallistajat
ACG Nyström Oy
KS-Tarvike Oy
Teollisuusompelukoneet
ACG Nyström Oy
Kaarina Team Oy
KS-Tarvike Oy
Rimtek Oy
Scantima Maskin Oy
Viimeistämön koneet ja
laitteet
KS-Tarvike Oy
Höyrynuket
ACG Nyström Oy
KS-Tarvike Oy
Pesuset Oy
Rimtek Oy
Napinpäällystyskoneet
ACG Nyström Oy
KS-Tarvike Oy
Suomen Nauhatehdas
Prässit
ACG Nyström Oy
KS-Tarvike Oy
Pesuset Oy
Rimtek Oy
Scantima Maskin Oy
Rengastus- ja niittauskoneet
ACG Nyström Oy
Suomen Nauhatehdas
Silityspöydät ja -laudat
ACG Nyström Oy
KS-Tarvike Oy
Pesuset Oy
Rimtek Oy
Silityskoneet ja -raudat
ACG Nyström Oy
KS-Tarvike Oy
Pesuset Oy
Rimtek Oy
Pakkaamo ja varasto
Hinnoittelulaitteet
KS-Tarvike Oy
Pakkauskoneet ja -automaatit
KS-Tarvike Oy
Rimtek Oy
Saumauskoneet
ACG Nyström Oy
KS-Tarvike Oy
Rimtek Oy
Scantima Maskin Oy
Levityskoneet, -laitteet ja
apulaitteet
ACG Nyström Oy
Rimtek Oy
Tekstiili 5-6/2014 33
Materiaalit
Brodeerauslangat
Rimtek Oy
Fleece
Intermedius Oy
IP-produkter / SK-Trade
Heijastinmateriaalit, -nauhat
Ompelulangat
Finnlanka Oy/Finnlabels
Juho Puttonen Oy
Suomen Nauhatehdas
Puuvillakankaita
Intermedius Oy
Päällyskankaat
Finn-Nauha Oy
Intermedius Oy
Suomen Nauhatehdas
Ten Oy
Foxa Oy - Forssa Textile
Suomen Nauhatehdas
Tekstiilipalvelu Oy
Liima- ja tukikankaat
ACG Nyström Oy
Finn-Nauha Oy
Inka Oy
Intermedius Oy
Suomen Nauhatehdas
Ten Oy
Intermedius Oy
Suomen Nauhatehdas
Merkit, etiketit
Finnlanka Oy/ Finnlabels
Finn-Nauha Oy
Suomen Nauhatehdas
Napit, soljet
ACG Nyström Oy
Juho Puttonen Oy
Suomen Nauhatehdas
Nepparit, sirkat, renkaat, hakaset
Tarranauhat
Tekonahat, -turkikset
Juho Puttonen Oy
Tekstiilipalvelu Oy
Toppaukset, kuulavanut
Suomen Nauhatehdas
Trikoo
Intermedius Oy
ACG Nyström Oy
Juho Puttonen Oy
Suomen Nauhatehdas
Neuletuote Koivunen/
Knitwear Finland Oy
Orneule Oy
Tekstiilipalvelu Oy
Neulokset, trikookankaat
Urheiluneuloksia
Kaavapaperit
Pyroll
Kartongit
Pyroll
Paperit
Pyroll
Sakset
KS-Tarvike Oy
Rimtek Oy
Sovitusnuket
KS-Tarvike Oy
Rimtek Oy
Ompelu
Kevama Oy
Nahka- ja turkistuotanto
Koneet ja laitteet
ACG Nyström Oy
Rimtek Oy
Ompelimon koneet ja laitteet
Rimtek Oy
Kenkäteollisuus
Koneet ja laitteet
ACG Nyström Oy
Rimtek Oy
Scantima Maskin Oy
Intermedius Oy
Orneule Oy
Neuletuote Koivunen/
Knitwear Finland Oy
Tekstiilipalvelu Oy
Ten Oy
Intermedius Oy
Neuloksia
Intermedius Oy
Suomen Nauhatehdas
Tekstiilipalvelu Oy
Tikki Team Oy
Materiaalit
Vuorikankaat
Nahat
Intermedius Oy
Niitit
Suomen Nauhatehdas
Nyörit, nauhat, kuminauhat
ACG Nyström Oy
Finn-Nauha Oy
Inka Oy
Suomen Nauhatehdas
Ten Oy
34 Tekstiili 5-6/2014
Vaatetus- ja asustekankaat
Foxa Oy - Forssa Textile
Tekstiilipalvelu Oy
Vanut, vatiinit, lämpöeristeet
Intermedius Oy
Suomen Nauhatehdas
Tekstiilipalvelu Oy
Tikki Team Oy
Tarvikkeet
ACG Nyström Oy
KS-Tarvike Oy
Rimtek Oy
Suomen Nauhatehdas
Leikkaamon koneet ja
laitteet
Rimtek Oy
Ompelimon koneet ja laitteet
Rimtek Oy
ACG Nyström Oy
Juho Puttonen Oy
Intermedius Oy
Juho Puttonen Oy
Tekoaineet
Juho Puttonen Oy
Tarvikkeet
ACG Nyström Oy
Juho Puttonen Oy
Suomen Nauhatehdas
Sisustus, huonekaluteollisuus
Huonekalukankaat, verhoilumateraalit
Tekstiilipalvelu Oy
Koneet ja laitteet
Rimtek Oy
Laminaatit
Intermedius Oy
Tarvikkeet
Suomen Nauhatehdas
Tekstiilipalvelu Oy
Energiantalteenottolaitteet
Oy Ecolab Ab
Käytetyt koneet
PESULATEOLLISUUS
Tahranpoistopöydät ja välineet
Rimtek Oy
Oy SM Fimac Ltd
Vedenkierrätyslaitteet
Oy Ecolab Ab
Aineet
Pesuaineet ja pesukemikaalit
Oy Ecolab Ab
Farmos Oy
Teknistentekstiilienvalmistus
Inka Oy
Kevama Oy
Meira Nova Oy
Rimtek Oy
Koneet ja laitteet
Rimtek Oy
Materiaalit
Finn-Nauha Oy
Intermedius Oy
Meira Nova Oy, hotelli- ja sairaalatekstiilit
Neuletuote Koivunen/
Knitwear Finland Oy
Orneule Oy
Ten Oy
Palosuojatut materiaalit
Foxa Oy - Forssa Textile
Intermedius Oy
Orneule Oy
Ten Oy
AMMATTI- JA SUOJAVAATETUS, TYÖTURVALLISUUS
Ammattijalkineet
Laitosjalkine Oy
Turvajalkineet
Laitosjalkine Oy
Koneet ja välineet
Annostelulaitteet
Oy Ecolab Ab
Farmos Oy
Huolto, korjaus, varaosat
TEKSTIILITEOLLISUUS
Tekstiiliteollisuuden koneet
ja laitteet
Ari Ilmakunnas Oy
Tekstiiliteollisuuden testausja mittalaitteet
Ari Ilmakunnas Oy
Tekstiiliteollisuuden värit ja
apuaineet
ACG Nyström Oy
Ompelimohuolto Kima Oy
Rimtek Oy
Scantima Maskin Oy
Ompelukoneiden huolto
Varaosapalvelu
Rimtek Oy
Kaavoitus- ja piirtämötyöt
Kaavoitus ja sarjonta
A la Carte Uniforms 0Ü (Lectra)
Fashion Team LT
Tampereen Sarjontapalvelu
Technical Garment Design OÜ
Kaavoituspalvelut
A la Carte Uniforms 0Ü
(kaavojen tulostusleveys 180 cm)
Fashion Team LT
Tampereen Sarjontapalvelu
Technical Garment Design OÜ
Ompelimon palvelut
Brodeeraus, brodeerausohjelmat
Länsi-Uudenmaan koulutuskeskus
Ari Ilmakunnas Oy
Leikkaus, stanssaus, pätkintä
Trikoo- ja neuletuotanto
A la Carte Uniforms 0Ü
Suomen Nauhatehdas/SNT-Group Oy
Tasokoneet
ACG Nyström Oy
Langat, neuleteollisuus
Vip-Fil Oy
Tikkikankaiden valmistus
Tikki Team Oy
ALIHANKINTAA, PALVELUITA
Viimeistämöt, värjäämöt,
painot
Niittaus, sirkoitus
Suomen Nauhatehdas/SNT-Group Oy
Kankaan rullaus
Suomen Nauhatehdas/SNT-Group Oy
Ompelu
A la Carte Uniforms 0Ü
Kevama Oy
Suomen Nauhatehdas/SNT-Group Oy
Technical Garment Design OÜ
Malliompelu
Painokoneet
Oy SM Fimac Ltd
A la Carte Uniforms 0Ü
Technical Garment Design OÜ
Raakakankaat ja -neulokset
Tikkaus
Intermedius Oy
Suurkuvatulostimet
Suomen Nauhatehdas/SNT-Group Oy
Tikki Team Oy
Rimtek Oy
Tekstiili 5-6/2014 35
Tuotannon esivalmistelut
Muut palvelut
Materiaalitarvelaskenta
Asiakasratkaisut/Suojainpalvelu
A la Carte Uniforms 0Ü
Tuotannon ohjeistus
A la Carte Uniforms 0Ü
Värjäys-, paino-, pesu- ja
viimeistyspalvelut
Laminonti, tekstiilien pinnoitus
Intermedius Oy
Suomen Nauhatehdas
Painanta
Scorpio Oy
Paitatulostimet
Sublimaatiotulostimet
Rimtek Oy
Muut tuotannon palvelut
Tuotekehityspalvelut
A la Carte Uniforms 0Ü,
vaatteet ja työvaatteet
Tampereen amk,
Tekstiililaboratorio
Tampereen teknillinen yliopisto,
Kuitumateriaalitekniikka
Centria ammattikorkeakoulu,
Tekstiililaboratorio
Työterveyslaitos,
Suojautuminen ja tuoteturvallisuus
VTT Expert Services Oy, palotestaus,
tuoteturvallisuus ja prosessihygienia
Tutkimus
Tampereen teknillinen yliopisto,
Kuitumateriaalitekniikka
Työterveyslaitos
VTT Expert Services Oy, palotestaus,
tuoteturvallisuus ja prosessihygienia
Testaus
Testauspalvelut
Centria ammattikorkeakoulu
Työterveyslaitos
VTT Expert Services Oy, palotestaus,
tuoteturvallisuus ja prosessihygienia
36 Tekstiili 5-6/2014
Työterveyslaitos
Koulutus
Keski-Pohjanmaan amk,
Centria / Tekstiililaboratorio
Tampereen amk,
Tekstiililaboratorio
Tampereen teknillinen yliopisto,
Kuitumateriaalitekniikka
Työterveyslaitos,
Asiakasratkaisut
VTT Expert Services Oy
Liput ja viirit
Scorpio Oy
Mallikarttojen toteuttaminen
Model Map Björkholm Oy
Messuosastojen suunnittelu ja
toteutus
Messeforum Oy
Sertifiointipalvelut
SGS Inspection Services Oy,
Venäjä ja IVY-maat
Työterveyslaitos,
Suojautuminen ja tuoteturvallisuus
Yritys- ja tuotemerkkihakemisto
ACG Nyström Oy,
puh. 0400 705 449
KS-tarvike Oy, puh.(03)435 6562
ACG Nyström Oy,
puh. 0400 705 449
Länsi-Uudenmaan Koulutuskeskus
puh.(019) 36 961
Fashion Team LT, puh. 040 7373 945
PYROLL
puh. 030 624 2300
Suomen Nauhatehdas
puh.(03) 2525511
Suomen Nauhatehdas
puh.(03) 2525 511
TECHNICAL GARMENT DESIGN OÜ
puh. (+372) 5306 6630
Scantima Maskin Oy, puh. (03)3140 7100
Foxa Oy - Forssa Textile Oy
puh. 010 229 2120
Tikki Team Oy, puh.(06)356 9220
A la Carte Uniforms 0Ü
Tel: (+372) 6300 030, (+372) 6300 032
Yhteystiedot
A
C
F
ACG Nyström OY
Veneentekijäntie 12
00210 Helsinki
Puh. 0400 705 449
Sähköp: [email protected]
www.acgnystrom.fi
Centria ammattikorkeakoulu
Tutkimus ja kehitys
Tekstiililaboratorio
Talonpojankatu 2, 67100 Kokkola
Puh. (06) 825 0000, faksi (06) 825 3100
Sähköp: [email protected]
http:// tekstiililaboratorio.centria.fi
FASHION TEAM LT
Puijonkatu 13, 70100 Kuopio
Puh. (040) 7373945
Gsm. (040) 7373045
Sähköp: [email protected]
www.fashionteamlt.fi
A LA CARTE UNIFORMS 0Ü
Töökoja 8
11313 Tallinn, Estonia
Tel: (+372) 6300 030, (+372) 6300 032
E-mail: [email protected]
www. alacarteuniforms.ee
Languages: English, Finnish, Russian,
Estonian
E
OY ECOLAB AB
PL 80 (Piispanportti 10), 02200 Espoo
Puh. 020 7561 400, faksi 020 7561 498
Sähköp: [email protected]
www.fi.ecolab.eu
FINNLANKA OY/ FINNLABELS
Mäenpääntie 190, 62200 Kauhava
Puh. 050 306 7216 / Matti Alestalo
050 306 7215 / Teemu Alestalo
Sähköp: [email protected]
[email protected]
FINN-NAUHA OY
Punojantie 2, 42800 Haapamäki
Puh. (014)751 6100, Faksi (014)751 6121
Sähköp: [email protected]
www.finn-nauha.fi
Tekstiili 5-6/2014 37
FOXA OY - FORSSA TEXTILE
Aleksinkatu 6, 30100 Forssa
Puh. +358 10 229 2120
sähköp: [email protected]
www.foxa.fi
I
ARI ILMAKUNNAS OY
Päivänkakkarantie 10, 02270 Espoo
Puh. 0207 401 410, faksi 0207 401 419
Sähköp: [email protected]
www.ilmakunnas.com
INKA OY
Inkantie 62, 34980 Killinkoski
Puh. 010 2144 100
Sähköp: [email protected]
www.inka.fi
INTERMEDIUS OY
Vesimyllynkatu 6
PL 54, 33311 Tampere
Puh. (0)207 710 540
Faksi 0207 710 549
Sähköp: [email protected]
www.intermedius.fi
J
JUHO PUTTONEN OY
Taivaltie 8, 01610 Vantaa
Puh. (09) 563 3599, faksi (09)532 716
Sähköp: [email protected]
[email protected]
K
KEVAMA OY
PL 185, 70101 Kuopio
Puh. (017) 218 413, 044 791 8413
Faksi (017) 218 411
Sähköp: [email protected]
www.kevama.fi
KS-TARVIKE OY
Rajakatu 2, 30420 Forssa
Puh. (03) 435 6562, faksi (03) 435 6569
Sähköp: info@@kstarvike.fi
www.kstarvike.fi
L
LAITOSJALKINE OY
35320 Hirsilä
puh. (03) 336 3111, faksi (03) 336 3300
Sähköp: [email protected]
www.laja.com
38 Tekstiili 5-6/2014
M
S
MEIRA NOVA OY
Palkkitie 10, 04300 Tuusula
Puh. 010 76 86 611, faksi 010 76 86 685
Sähköp: [email protected]
www.meiranova.fi
SCANTIMA MASKIN OY
Hermiankatu 6-8 G, 33720 Tampere
Puh. (03) 3140 7100, faksi (03) 3140 7102
Sähköp: [email protected]
www.scantimamaskin.fi
MESSEFORUM OY
Kauppatie 8 B, 04300 Tuusula
Puh. 040 544 5598
Sähköp: [email protected]
www.messeforum.fi
www.messefrankfurt.fi
www.nuernbergmesse.fi
SCORPIO OY
LIPPUTEHDAS - PAITAPAINO
Urheilukentäntie 6, 36720 Aitoo
Puh. 0207 569 080, faksi (03) 538 7292
Sähköp: [email protected]
[email protected]
www.lipputehdas.fi
MODEL MAP BJÖRKHOLM OY
Turuntie 261, 10420 Pohjankuru, Raasepori
Puh. ja faksi 019 245 45 95
Sähköp: [email protected]
SGS INSPECTION SERVICES OY
Särkiniementie 3, PL 128, 00210 Helsinki
Puh. (09) 6963 701, faksi (09) 692 4673
Sähköp: [email protected]
www.fi.sgs.com
N
NEULETUOTE KOIVUNEN OY /
KNITWEAR FINLAND OY
Aakkulantie 60, 36200 Kangasala
Puh. (03) 379 0799, 040-552 9022
Faksi (03) 379 0262
Sähköp: [email protected]
O
OMPELIMOHUOLTO KIMA OY
Linnoittajanpolku 1 C 11, 01280 Vantaa
Puh. (09) 392 0948, 0400 198 751
Faksi (09) 392 0948
ORNEULE OY
Neuletie 3, 35300 Orivesi
Puh: 0207 589 900, faksi 0207 589 909
Sähköp: [email protected]
www.orneule.fi
P
PYROLL
PL 13, Teollisuuskyläntie 2,
37501 Lempäälä
Puh. 030 624 2300, faksi 030 624 2350
Sähköp: [email protected]
R
RIMTEK OY
Lempäälänkuja 7, 33840 Tampere
Puh. (03) 233 8100, faksi (03) 233 8150
Sähköp: [email protected]
www.rimtek.fi
SUOMEN NAUHATEHDAS/
SNT-GROUP OY
Suonsivunkatu 14, 33420 Tampere
Puh. (03) 252 5511, faksi (03) 252 5555
Sähköp: [email protected]
www.suomennauhatehdas.fi
www.snt-group.fi
www.poppanavakka.fi
www.safeplast.fi
www.tuplex.fi
www.urvikko.fi
T
TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU
Tekstiililaboratorio
Kuntokatu 3, 33520 Tampere
Puh. 040 828 9632, 050 376 7933
[email protected]
www.tamk.fi
TAMPEREEN SARJONTAPALVELU OY
Sumeliuksenkatu 18 B, 33100 Tampere
Puh. (03) 214 9200
Sähköp:
[email protected]
TAMPEREEN TEKNILLINEN YLIOPISTO
Kuitumateriaalitekniikka
PL 589, 33101 Tampere
Testauspalvelu puh. 040 849 0912
Opetus puh. 040 849 0914
Faksi (03) 3115 2330
Sähköp: [email protected]
www.tut.fi/kmt
TECHNICAL GARMENT DESIGN OÜ
Telliskivi 60a, Tallinn, ESTONIA
Mobile: (+372) 5306 6630
Email: [email protected]
www.tegade.com
Languages: Estonian, English
TEKSTIILIPALVELU OY
Vilpolantie 1, 37800 Akaa
Puh. 020 7739 580, faksi 020 7739589
Sähköp: [email protected]
[email protected]
www.tekstiilipalvelu.com
TEN OY
Hepolamminkatu 11, 33720 Tampere
Puh. (03) 234 9300, faksi (03) 234 9330
Sähköp: [email protected]
www.ten.fi
Standardisoimisyhdistys TEVASTA ry
c/o FINATEX
Eteläranta 10, 00130 Helsinki
Puh. +358 10 8301 408
Mob. +358 50 3699 304
Sähköp: [email protected]
www.finatex.fi
TYÖTERVEYSLAITOS / TUTKIMUS
Teknologioiden turvallisuus ja
suojautuminen
Topeliuksenkatu 41 aA, 00250 Helsinki
Puh. 030 4741, faksi 030 474 2115
[email protected]
www.ttl.fi
TIKKI TEAM OY
Liisanlehdontie 2, 65380 Vaasa
Puh. (06) 356 9220, faksi (06) 356 9221
Sähköp: [email protected]
www.tikkiteam.com
V
TYÖTERVEYSLAITOS
Asiakasratkaisut/suojainpalvelut
Topeliuksenkatu 41aA, 00250 Helsinki
Puh. 030 4741, faksi 030 474 2779
[email protected]
testaus: [email protected]
sertifiointi: [email protected]
www.ttl.fi
VTT Expert Services Oy
Kivimiehentie 4, PL 1001, 02044 VTT
Puh. 020 722 111, faksi 020 722 7042
Palotestaus: [email protected]
Tuoteturvallisuus ja prosessihygienia:
[email protected]
Teva-tekniikan, talouden ja tapahtumien ERIKOISLEHTI
ammattilaisille? Tietenkin Tekstiililehti! Liittymällä alasi
yhdistykseen, Suomen Tekstiiliteknillinen Liitto ry:hyn, pääset
lukemaan kiinnostavaa asiaa omasta jäsenlehdestäsi.
Yhteydenotot myös: TEKSTIILILEHTI
Paavo Cajanderin katu 7 A 8, 13200 Hämeenlinna
tekstiililehti(at)tekstiililehti.fi
PALVELUKORTTI
Lähettäkää minulle STTL ry:n jäsenanomuslomake
Ilmoitan osoitteenmuutoksen ja/tai lisätietoja
Vastaanottaja
maksaa
postimaksun
Nimi / Yritys
Jakeluosoite
Postinumero ja -toimipaikka
Aiempi osoite
Postinumero ja -toimipaikka
TEKSTIILILEHTI
Tunnus 5008900
0003 VASTAUSLÄHETYS
Sähköposti
Puhelin
Tekstiili 5-6/2014 39
Verkostoista vauhtia liiketoimintaan Miten tekstiilialan yritykset voivat hyötyä julkisista tutkimushankkeista ja rahoitusohjelmista? 27.1.2015 klo 9‐17, Tampere Tule kuulemaan esimerkkejä tekstiilialan yritysten menestystarinoista ja uusista tuotteista. Esiintyjinä menestyneitä ja innovatiivisia suomalaisia alan yrityksiä sekä yhteistyöhankkeita esitteleviä tutkimuslaitosten edustajia. Järjestäjinä toimivat Suomen tekstiiliteknillinen liitto (STTL) ry, VTT, EU‐rahoitteinen toiminnallisten tekstiilien koordinaatiohanke 2BFunTex ja Tekstiili‐ ja vaatetusteollisuus Finatex ry. Varaa aika jo nyt kalenteriisi. Tarkempi ohjelma julkaistaan myöhemmin. Lisätietoja: Pirjo Heikkilä, [email protected] Tilaisuus on maksuton. 40 Tekstiili 5-6/2014