4/2014 - Satakunnan Insinöörit ry
SATAKUNNAN INSINÖÖRIT RY:N JÄSENLEHTI www.satakunnaninsinoorit.fi 4/2014 4/2014 Kannen kuva: Jari Vihervirta - Konjakkeja ja liköörejä maisteltiin SATIn toimistolla marraskuussa. Tässä numerossa Pääkirjoitus.....................................................................................5 IL:n asiamiehen palsta..................................................................6 Puheenjohtajan tervehdys............................................................7 Kyberturvallisuus koskee meitä kaikkia.....................................8 Paljon tietoa likööreistä ja konjakeista – maistiaisia unohtamatta............................................................9 Koti kansakoulusta. Lue juttu Sanna ja Sami Suomalaisen mielenkiintoisesta projektista sivuilta 14 - 15. Olutta joulupöytään....................................................................10 Syyskausi avattiin Kivikylän kotipalvaamossa.........................12 Sairaalainsinööri Jarmo Martikaisen muistolle.......................13 Oletko ehdolla eduskuntaan?.....................................................13 Koti kansakoulussa......................................................................14 Treeneissä: koiralajit....................................................................16 SATIn perinteiset syykauden avajaiset vietettiin tänä vuonna Kivikylän kotipalvaamossa. Illan isäntä Pertti Sihvonen kertoo tapahtumasta sivulla 12. Markku Uusitalo Puheenjohtaja Heidi Novari Varapuheenjohtaja Timo Seppänen Taloudenhoitaja Jari Vihervirta Tiedottaja Mikko Vettenranta 0400 225 268 markku.uusitalo@ satakunnaninsinoorit.fi 044 559 5231 heidi.novari@ satakunnaninsinoorit.fi 040 547 8038 [email protected] 044 739 1395 jari.vihervirta@ satakunnaninsinoorit.fi 045 634 2553 [email protected] Mika Hietikko Jani Välimaa Pasi Nokelainen Jukka-Pekka Salmela Opiskelijajäsen Ville Ellonen Opiskelijajäsen 040 591 5555 mika.hietikko@ suomi24.fi 044 302 7528 jani.valimaa@ satakunnaninsinoorit.fi 050 408 3131 [email protected] 0400 657 677 jukkapekkasalmela@ gmail.com ville.ellonen@ student.samk.fi ouluaatto on nyt herttainen, tähtitaivas on sininen. Pirtti on jo pesty puhtoinen, piha valkoluminen. Lapsoset hyörii, juoksee ja huiskii, joululahjoista kilvan kuiskii. Metsiköstä kuusi kannettiin, lasten iloks’ pirttihin. Jo joutuu ilta ja tuuli käy yli tumman synkeän salon. Hämy majan verhovi matalan ja rikkaan uhkean talon. Kun tuntea sais’ tuon pyhän, lohtua Luovan valon! Ei huolta, murhetta kenkään muista, ei tunnu pakkaset tuikeat, vain laulu kaikuvi lasten suista, ja silmät riemusta hehkuvat. Ja liekit loistavat joulupuista, kun joulu on, kun joulu on. Joulua juhlii maa, välkkyvät kynttilät. Riemuin kellot kuuluttaa juhlaa korkeaa. Me käymme joulun viettohon niin maisin miettehin. Nuo rikkaan täyttää aatokset ja mielen köyhänkin: suun ruoka, juoma, meno muu. Laps hankeen hukkuu, unhoittuu. Jouluyö, juhlayö. Päättynyt kaikk’on työ. Kaks’ vain valveill’ on puolisoa, lapsen herttaisen nukkuessa seimikätkyessään. Ja paimenet ne riemuiten kun kuuli tiedon tään, niin laumat jättäin lähtivät he Jeesust’ etsimään, ja tähti outo johti nuo jo Betlehemin luo. On jouluyö, sen hiljaisuutta yksin kuuntelen ja sanaton on sydämeni kieli. Vain tähdet öistä avaruutta pukee loistaen ja ikuisuutta kaipaa avoin mieli. Näin sydämeeni joulun teen, ja mieleen hiljaiseen taas Jeesus-lapsi syntyy uudelleen. Valkean vaipan jo saanut on maa, se timantit hangella säihkymään saa. Reessä on lämmin, ei miellyttävämmin vois ajaa. Verrata saattaa huurretta puun morsiushunnun koristeluun, aika on juhlan, ei riemulla lasten nyt rajaa. Aisakello helkkää, loistaa tähdet, kuu. Riemua on pelkkää, hymyyn käypi suut. Niityllä lunta, hiljaiset kadut, taakse jo jäänyt on syksyn lohduttomuus. Muistojen virta, lapsuuden sadut. Sanoma joulun on uusi mahdollisuus. Joulu on tullut, metsässä kuiske soi. Joulu on tullut, hongatkin näin huminoi. Hiutaleita leijuu maahan valkoiseen ja tontutkin nyt matkalleen, porollansa lähtevät ja tiu’ut soi, se metsään joulun tunnun toi. Joulumaahan matkamies jo moni tietä kysyy, sinne saattaa löytää vaikka paikallansa pysyy. Katson taivaan tähtiä ja niiden helminauhaa, itsestäni etsittävä on mun joulurauhaa. Kansanlaulujen, Noposen, Simojoen, Hellénin, Schönemanin, Simojoen, Salmen, Suonion, Saukin ja Vainion sanoituksista sovituksen teki Heidi Novari toivottaen kaikille Satikan lukijoille rauhallista joulua. SATAKUNNAN INSINÖÖRIT RY:N VALTUUSTO Puheenjohtaja: Reijo Vuorio | Varapuheenjohtaja: Riku Laine PAIKALLISYHDISTYSTEN PUHEENJOHTAJAT Ala-Satakunnan Insinöörit: Reijo Vuorio, [email protected] Porin Insinöörit: Jani Välimaa, [email protected] Rauman Insinöörit: Riku Laine, [email protected] Pia Luovula Toimistosihteeri Timo Ruoko Kenttäpäällikkö IL 02 641 4131 sati@ satakunnaninsinoorit.fi 0201 801 856 [email protected] SATIn toimisto Isolinnankatu 24, 5 krs 28100 PORI puh. (02) 641 4131, faksi (02) 641 4313 [email protected] www.satakunnaninsinoorit.fi 4 EDUSTUKSET INSINÖÖRILIITTO IL RY:SSÄ Edustajakokouksen puheenjohtaja: Markku Uusitalo Hallituksen varajäsen: Jari Vihervirta Yrittäjien valiokunnan jäsen: Olavi Ketola Järjestövaliokunnan jäsen: Timo Seppänen Koulutus ja elinkeinopolittisen valiokunnan jäsen: Jarkko Myllyniemi SATAKUNNAN INSINÖÖRIEN TIEDOTUSLEHTI - SATIKKA Päätoimittaja: Heidi Novari Taitto: Jari Vihervirta Toimistosihteeri: Pia Luovula Painos: 2500 kpl Painopaikka: Brand ID Oy Pori ISSN: 1235-4244 Julkaisija: Satakunnan Insinöörit ry Ilmestyminen: 4 kertaa vuodessa Satikka 4/2014 Pääkirjoitus J SATAKUNNAN INSINÖÖRIT RY:N HALLITUS 2014 Heidi Novari Päätoimittaja Satikka 4/2014 5 N äin loppuvuodesta yhdistyksillä on lakisääteisten vuosikokousten pitovelvoitteet. Niin myös SATIssa ja IL:ssa. Loppuvuodesta pitää laatia toimintasuunnitelma ja siihen liittyvä budjetti seuraavalle vuodelle. Lisäksi aina on joidenkin luottamushenkilöiden valinta. Meillä SATIssa näiden kaikkien asioiden suunnittelu, päätökset ja toimeenpanot ovat olleet monta vuotta rutiineja ja yhteistyöllä laaditut ja sovitut. Paikallisyhdistyksillä Porissa, Raumalla ja Ala-Satakunnan alueilla sen sijaan on joka vuosi ollut haasteellista löytää uusia ja nuoria jäseniä mukaan luottamustehtäviin. Tähän luottamushenkilövalintoihin meidän vanhojen tulee panostaa ensi vuoden aikana reippaasti, että saamme ainakin 1 – 2 uutta jäsentä luottamustehtäviin paikallisyhdistyksien hallituksissa. IL:n tasolla ko. asiat ovat jo kertaluokkaa vaikeammat. Toimintasuunnitelma on kyetty laatimaan koko maahan kivuttomasti. Budjetti on jo sitten tuottanut keskustelua ja vaihtoehtoisia näkemyksiä. Vaikein tehtävä on päättää liittotason jäsenmaksu. Tätä tehtävää vaikeuttaa joka vuosi ulkopuolisilta tahoilta tulevat ”sanelut”, kuten ensivuodeksi kerrottu IAET-kassamaksun +25€ korotus. Kassamaksumme on v. 2015 yhteensä 105€. Tämä korotus on viranomaisten määräämien vakavaraisuussäännösten pohjalta tehtyjen laskelmien tulos. Lopullinen IL:n liittomaksu päätetään Edustajakokouksessa 21.-22.11.2014. Nyt näyttää siltä, että voimme jatkaa vanhalla liittomaksulla. Tästä päätöksestä kuulemme seuraavassa Satikassa. Menneen loppusyksyn tapahtumien kokemukset allekirjoittaneen toimesta ovat, että kaikki tapahtumat olivat loppuunmyydyt ja monet uudet henkilöt tulivat mukaan tapahtumiin. Tästä innostuneena olemme päättäneet SATIn hallituksessa panostaa ensivuonna heti alusta lähtien monipuoliseen paikalliseen tarjontaan. Tästä esimerkkinä Motor Show -tapahtuma Porissa. SATI on varannut tapahtumaan runsaasti lippuja ja lisälippujen hankinta on mahdollista. Toivonkin, että moni lähtisi messuille Poriin eikä Helsinkiin. Lisäksi palautteiden perusteella olemme päättäneet järjestää Sushi-kurssin Porin Marttojen kanssa yhteistyössä. Tätä suosittelen kaikille jäsenille. Valtakunnan tasolla on käyty kiivasta keskustelua eläkeuudistuksesta ja sen vaikutuksista meihin ylempiin toimihenkilöihin ja Akavan käyttäytymiseen neuvottelujen aikana. Itse olen kuullut kertomuksia monelta taholta ja en oikein tiedä miksi tämä Akava ryöpytys on noussut keskuudessamme näin suureen asemaan. Oma käsitykseni on, että lopputulos oli jo tiedossa valtiovallan edustajilla. Tärkein tavoite oli saada syntymään tulos, jossa voitiin todistaa, että työurat pidentyvät 1,5 vuotta ja julkisen talouden kestävyysvaje pienentyy yli 1 %-yksiköllä. Tämä luku oli merkittävässä roolissa, kun Suomen luottoluokitusta määriteltiin Lokakuussa. Itse v.62 syntyneenä pääsen vanhuuseläkkeelle 65 vuotiaana eli sain koko lisäajan itselleni. Mutta kyllä terveys on tärkeämpi kuin se milloin jään eläkkeelle. Eli suostun jatkamaan 65v asti, jos tiedän, että olen tällöin terve. Tämä tavoite kyllä vaatii työnantajilta suuria panostuksia työura-aikaisiin jaksamispanostuksiin ja kuntoutuksiin. Näin Marraskuussa alkaa jo väkisin tulla Joulu mieleen ja sen tuomat traditiot. Iän myötä on myönnettävä, että ei ne lahjat vaan se tunnelma on muodostunut tärkeämmäksi asiaksi, jota on syytä vaalia. Odotan pukkia joka vuosi innolla, kaikesta huolimatta. Timo Ruoko Kenttäpäällikkö Insinööri joutui pitämään tiukan puhuttelun alaiselleen. Kun mikään ei tuntunut auttavan saati vaikuttavan sanoo hän lopulta: No, te ette tee ainakaan samaa virhettä kahdesti. Te teette koko ajan uusia. (Johnny-Kai Forssellin ja Risto Tuomaisen kirjasta Insinöörikaskut) Puheenjohtajan tervehdys IL:n asiamiehen palsta J oulu lähenee kovaa vauhtia. Ensimmäiset joulutavarat ovat jo tulleet myyntiin kauppoihin ja pikkujoulukutsut ovat saapuneet. Enää vain reilu kuukausi, niin joulupukki tuo lahjoja kilteille ja todennäköisesti muillekin. IAET-kassan hallitus päätti esittää Finanssivalvonnalle ensi vuoden kassan jäsenmaksuksi 105 €. Nousua on siis 27 €. Maksu oli pienin, minkä kassan hallitus uskalsi esittää Finanssivalvonnalle. Laki edellyttää, että kassan vakuusrahasto on 100 % kassan vuosikuluista ja IAET-kassan vakuusrahasto laskee tämän vuoden loppuun mennessä alle 100 %. Vaikka jäsenmaksun nousu on näinkin suuri, pysyy se kuitenkin selvästi pienempänä kuin esimerkiksi YTKkassan eli Loimaan kassan jäsenmaksu. Syksyn aikana on käyty paljon YT-neuvotteluja jotka ovat koskeneet myös meidän jäsenkuntaamme. Joka viikko ilmoitetaan uusista neuvotteluista ja nyt on myös valtio tullut mukaan. Neuvotteluissa puhutaan irtisanomisista eikä lomautuksista, kuten aikaisemmin. Ensimmäiset tutkimuslaitokset ovat lupailleet, että työttömyyden kasvu taittuisi ensi vuoden aikana, mutta se näkyy työttömyyden vähenemisenä vasta viiveellä. Ajattelin palata vielä kerran syksyn aikana tehtyyn eläkeratkaisuun. Tai vielähän yhtään lakia asiasta ei ole tehty, vaan lainvalmistelu on meneillään. Ihmettelen edelleen ratkaisuun johtaneita perusteluita. Valtion säästöt eläkeratkaisun takia koskevat vain valtion omia eläkeläisiä, sillä valtio ei maksa yksityisellä puolella töissä olleiden eläkkeitä. Superkarttuman poisto vähentää ikääntyneiden motivaatiota pysyä työelämässä alimman vanhuuseläkeiän täyttymisen jälkeen. Varsinkin kun työnantajat antavat hyvin selvästi ymmärtää, että yli kuusikymppiset eivät ole enää käypää työvoimaa markkinoille. Kumma kyllä Ruotsissa he sitä ovat. Samoin perustelu työeläkerahojen loppumisesta vaikuttaa kummalliselta. Yksityisen sektorin eläkevarat ovat tällä hetkellä noin 105 miljardia euroa. Vaikka maksetut eläkkeet ovat noin 200 miljoonaa euroa suuremmat kuin sisään tulevat eläkemaksut, niin pääoman tuottojen ansiosta eläkevarat kasvavat tänä vuonna noin 8 miljardilla eurolla. Markku Uusitalo Puheenjohtaja 6 Satikka 4/2014 Satikka 4/2014 7 Paljon tietoa likööreistä ja konjakeista Kyberturvallisuus koskee meita kaikkia Olin kuuntelemassa Kauppakamarin järjestämää Tietoturvaseminaaria, jossa yksi luennoitsijoista oli McAfeen kyberturvallisuusjohtaja Jarno Limnéll. Tämä kirjoitus sisältää ajatuksia hänen luennostaan, mutta ei ole suora referaatti hänen esitelmästään. Osa meistä saattaa ymmärtää sanan ”kyberturvallisuus” viittaavan johonkin avaruusteknologiaan ja ohittaa asian olkiaan kohauttaen toteamalla ”ei koske minua”. Väärin. Lainatakseni Limnélliä, on maailman kehitys edennyt alkuperäisestä konkreettisesta Luojan luomasta maailmasta keinotekoiseksi, digitaaliseksi ihmisen luomaksi maailmaksi. Ennen voitiin ajatella, että puolustusta tuli harjoittaa maalla, merellä, ilmassa ja avaruudessa. Nykyään nuo neljä edellä mainittua ulottuvuutta eivät enää ole riittäviä, vaan viidenneksi ulottuvuudeksi on noussut kyberulottuvuus jota suojellaan kyberturvallisuuden avulla. Kyberturvallisuus Mitä kyberturvallisuus sitten on? Wikipedia määrittelee kyberturvallisuuden olevan turvallisuuden osa-alue, jolla pyritään sähköisen ja verkotetun yhteiskunnan turvallisuuteen. Kyberturvallisuudessa on tarkoitus tunnistaa, ehkäistä ja varautua sähköisten ja verkotettujen järjestelmien häiriöiden vaikutuksiin yhteiskunnan kriittisissä toiminnoissa. Kyberturvallisuusajattelussa yhdistyy tietoturvallisuuden, jatkuvuuden hallinnan ja yhteiskunnan kriisivarautumisen ajattelua. Useat yhteiskunnan kriittiset toiminnot kuten esimerkiksi rahaliikenne, energiantuotanto ja lennonjohto ovat riippuvaisia tietojärjestelmien ja verkkojen toimivuudesta. Niihin voivat vaikuttaa haitallisesti järjestelmiin ja verkkoihin kohdistuvat tietoturvahäiriöt, jotka voivat johtua esimerkiksi haittaohjelmista tai vikaantuvista laitteista, mutta häiriön vaikutus yhteiskunnan näkökulmasta tarkasteltuna muodostaa kyberturvallisuusuhan. Kybertoimintaympäristö ja sen turvallisuus tulee jatkossa käsittää kokonaisvaltaisena käsitteenä, joka kattaa osa-alueinaan muun muassa tietoturvallisuuden, tietoverkkoturvallisuuden ja tietojärjestelmien turvallisuuden. Tämä on yleinen kansainvälinen kyberturvallisuuden ajattelutapa, vaikka se on joillekin suomalai- 8 sista toimijoista vielä varsin uutta. Vain kokonaisvaltaisuudella voimme saavuttaa modernin yhteiskunnan kokonaisturvallisuudelta vaadittavan tason. Kybervakoilu Kypervakoilulla tarkoitetaan digitaalisessa maailmassa tapahtuvaa vakoilutoimintaa. Sitä harjoittavat kansainväliset yritykset, rikollisjärjestöt sekä valtiolliset toimijat. Koska tutkimusten mukaan 99 prosenttia maailman tiedosta on digitaalisessa muodossa, on luonnollista, että vakoilukin on siirtynyt yhä enemmän verkkoon. Kansainvälisillä yrityksillä vakoilun tavoitteena ovat liikesalaisuudet, rikollisjärjestöjä motivoi raha, kun taas valtiollisia toimijoita motivoivat valtionsalaisuuksien varastaminen. Vakoilumenetelmiä tutkittaessa on havaittu, että vakoilua suorittavat henkilöt, joilla on korkeatasoista teknologista osaamista. Verkossa liikkuu asioita, joista suurin osa ihmisistä ei ole tietoisia tai eivät osaa hyvälläkään mielikuvituksella arvata, millaisia eri ohjelmia tai tapoja nykyään vakoiluun käytetään. Suomessa on totuttu elämään kuin ”herran kukkarossa” ja suomalaiset luottavat liiankin paljon vieraisiin ihmisiin. Kybervakoilu on kuitenkin jo osa jokapäiväistä arkea meillä Suomessakin, joten yritysten ja yhteiskunnan on syytä varautua vakoiluun ja olla kehityksessä mukana – mieluummin hieman edellä. Yrityksen salaisuuksia eivät enää riitä pelastamaan vahvat salasanat, vaan jokaisen yrityksessä työskentelevän tai yhteiskunnan jäsenen on muutettava viimeistään nyt verkkokäyttäytymistään tietoturvalliseksi. Pahimmat uhat ovat ymmärtämättömyys ja välinpitämättömyys, eli ihmisen itsensä aiheuttamat toiminnot, joita tekniikka ei ainakaan vielä kykene estämään. Jokaisen tulisi opetella käyttäytymään yksilönä jo oikein, jotta osaa käyttäytyä myös työorganisaatioissa oikein. Moni saattaa ajatella, ettei ”minulla ole mitään salattavaa”, joten oma tietoturvallinen käyttäytyminen ei ole tärkeää. Ja töissä kuvitellaan olevan käytössä kaiken pelastavat tietoturvaohjelmat, mutta väärin ja välinpitämättömästi niihin suhtautumalla tehdään niidenkin tuoma turva tyhjäksi. Toivottavasti jokainen on oppinut vähintään sen, että ei koskaan tallenna mitään salasanaa tietokoneelle tai salli ohjelmien muistavan omia salasanojaan. Hän joka sallii ohjelmien muistavan salasanat puolestaan on jo suunnattoman suuri tietoturvariski omalle työyhteisölleen. Kybersietokyky Mikäli kyberturvallisuus on pettänyt, on yrityksen tai yhteisön oltava varautunut kypersietokykyyn. Se tarkoittaa sitä, että vihollinen on jo päässyt sisään yrityksen tai yhteisön salaisiin tietoihin. Miten hyvin yritys voi jatkaa tuottoisaa liiketoimintaansa, kun tiedetään, että sen liikesalaisuudet vuotavat jatkuvasti ulkomaailmaan? Tai miten suhtaudutaan siihen, että maanpuolustukseen suunniteltuun digitaaliseen asejärjestelmään on ujutettu skripti, jolla voidaan saattaa koko järjestelmä toimintakyvyttömäksi vihollisen toimesta? Tai miten suhtautua siihen, kun kodin digitaalisesti ohjattu lämmitysjärjestelmä rikotaan vihollisen taholta talven pakkasilla? Vain mielikuvitus on rajana, kun mietitään, millainen toiminto voidaan ujuttaa sydämentahdistimeen. Elämme digitaalisen aikakauden aamunkoittoa. Jos digitaalinen maailma ei toimi, ei toimi myöskään konkreettinen maailma. Kivikaudella riitti, kun suojattiin oma luola vihollisen tunkeutumiselta, keskiajalla rakennettiin kaupunkien ympärille muurit estämään ei toivottuja vieraita. Nyt tulee jokaisen meistä varautua siihen, että omistamiimme digitaalisiin tietoihin päästään entistä helpommin ja kattavammin käsiksi ja hyökkääjä voi käyttää omistamaamme digitaalista omaisuutta häikäilemättömästi hyväkseen. Enää ei riitä se, että konkreettisilla lukoilla salpaamme toimiston ovet tai että rajan yli marssivia joukkoja estetään pääsemästä hyökkäämään maahamme. Mikäli vihollinen on saanut yliotteen digitaalisesta omaisuudestamme, kuten rahoistamme ja tiedoistamme, sähkönjakelujärjestelmistämme ynnä muista kriittisistä päivittäiseen elämiseen tarvittavista sovelluksista, olemme heikoilla. Muistakaamme siis liikkua verkottuneessa digitaalisessa maailmassa yhtä varovaisina, kuin liikumme päivittäin liikenteessä – huomioiden, että joka hetki liikenne käyttäytyy eri tavalla ja meidän on käyttäydyttävä liikenteessä sen vaatimalla tavalla. Teksti: Heidi Novari Satikka 4/2014 – maistiaisia unohtamatta Porin Insinöörien järjestämät ja erittäin suositut illanvietot saivat hieman pidemmän tauon jälkeen taas jatkoa. Tällä kertaa tutustuimme likööreihin ja konjakeihin. Asiantuntijana oli jo totuttuun tapaan toimitusjohtaja, viinimestari Peetu Eklund BBVines OY:stä. Liköörit Liköörin valmistus alkoi aikakautena, jolloin ei vielä hallittu tislausta kunnolla. Tisle oli pahanmakuista, joten siihen alettiin uuttaa erilaisia aromaattisia aineksia. Koska uutetut aineet olivat samoja yrttejä kuin lääketieteessä käytettävät yrtit, alettiin likööriä käyttää lääkeaineena. Liköörit saivat myös lemmenjuoman maineen. Myöhemmin makeista likööreistä tuli jälkiruoka aterioille. Cocktailien tullessa muotiin liköörit tulivat suurimpaan suosioonsa niiden ainesosana. Ensimmäisenä listalla oli BBVinesin maahantuoma Federika-appelsiinilikööri eli arangello. Likööri on valmistettu vastaavalla menetelmällä kuin monelle entuudestaan tutut limoncellot. Poikkeuksena se, että raaka-aineena on käytetty sitruunan sijasta appelsiiniä. Federika, kuten hedelmäliköörit yleensäkin, nautitaan erittäin kylmänä. Federikan lisäksi maistelim- Satikka 4/2014 me Baileys Hazelnut -kermalikööriä sekä Valhalla-yrttilikööriä. Konjakkia Konjakki on Ranskassa määräalueella viinistä tislattu rypäleviina, joka on nimetty Cognacin kaupungin mukaan. Konjakki-sana on suojattu maantieteellisenä merkintänä, ja sitä voivat käyttää vain Cognacin alueen tuottajat. Konjakkia saa Ranskan lain valvoman appellation d’origine contrôlée (AOC) -säädöstön mukaan tuottaa vain Cognacin AOC-alueella. Alueen maaperä on erittäin kalkkista ja ilmasto merellinen ja leuto. Nämä olosuhteet tuottavat ohutta ja hapanta mutta hyvin aromaattista viiniä, joka soveltuu erittäin hyvin brandyn valmistamiseen. Konjakki valmistetaan tekemällä mehua valkoisista viinirypäleistä. Mehuun käytetään 95-prosenttisesti Ugni blanc -rypäleitä, mutta myös Folle blanchea ja Colombardia käytetään usein. Rypäleet poimitaan lokakuun ja marraskuun aikana, ja ne puristetaan välittömästi joko perinteisillä lautaspuristimilla tai nykyaikaisilla paineilmapuristimilla. Puristamisen jälkeen mehu laitetaan käymisastioihin. Käymisvaiheessa viiniin ei saa lisätä sokeria, eikä myöskään rikkidioksidia käytetä. Käyminen kestää kolme viikkoa, minkä jälkeen viini on noin 8–9-prosenttista ja hapanta. Yhteen konjakkilitraan tarvitaan yhdeksän litraa viiniä. Viini tislataan välittömästi käymisen jälkeen, ja tislaus on ohi maaliskuun 31. päivään mennessä. Konjakki tislataan kahdesti, toisin kuin useimmat muut brandyt: ensimmäisen tislauksen jälkeen se on noin 30-prosenttista alkoholia ja toisen tislauksen jälkeen 72-prosenttista. Tislaus on lain mukaan suoritettava kuparipannuissa. Tislaamisen jälkeen syntynyttä raakaa konjakkia kutsutaan ”elämänvedeksi” (eau-de-vie). Eau-de-vie on väritöntä, ja sen alkoholipitoisuus on noin 72 tilavuusprosenttia. Se laitetaan tammitynnyreihin kypsymään vähintään kahdesta vuodesta jopa yli 50 vuoteen. Tammitynnyreihin käytettävän tammen pitää lain mukaan olla vähintään 50-vuotiasta. Konjakilla on kolme laatuluokkaa: VS (Very Special) , nuorinta tislettä kypsytetty vähintään kaksi vuotta. VSOP (Very Superior Old Pale), nuorinta tislettä kypsytetty vähintään neljä vuotta. XO (Extra Old), nuorinta tislettä kypsytetty vähintään kuusi vuotta, mutta keskimäärin lähemmäs 20 vuotta. Maistelimme Monnet-konjakkia kaikissa kolmessa laatuluokassa. Teksti ja kuva: Jari Vihervirta 9 Olutta Joulupöytään Jaahas, se olis taas joulu tulossa ja kova pähkäily mitä olutta ostaa pöytään. Ajattelin antaa muutaman suosituksen oluista mitä on Alkossa ja ruokakaupoissa tarjolla, jotka ainakin omasta mielestä pesevät kotimaisten suurten panimoiden tuotteet mennen tullen. Ruoka: Aecht Schlenkerla Rauchbier Urbock. (Savuolut) Ilman tätä ei tule joulua. Ainakaan omasta mielestä. Loppujen lopuksi tämä ei tarvitsisi ruokaa ollenkaan, sen verran maussa on saunapalvia ja mallasleipää. Tervaa, pientä paahteisuutta, vähän makeaa maltaisuutta. Kukaan ei ainakaan minulle ole koskaan tarjonnut parempaa savuolutta. Älä paljoa viilentele ennen nauttimista. Alkon tuotenumero 722536 tai panimon sivuilta tilaamalla shop. schlenkerla.de/. Puolet halvemmalla kuin A-myymälästä, max 20 plo/tilaus. Ota nettikaupasta mukaan myös Eiche Dobbelbockia. Se saa savuisuutensa pyökin sijaan tammella savustetuista maltaista ja hieman lisätty humalaa. Alkosta tätä ei tällä hetkellä saa. Ayinger Winter-Bock. (Dobbelbock) Vuoden saksalainen olut Rate-beerissä. Toinen olut mikä on jouluisin tuoppiin usein eksynyt. Nyt ei mennä savupuolelle ollenkaan vaan tarjotaan leipää oikein kunnolla. Tuoksussa limppua, paahteista sokeria ja lakritsaa. Makeutta ei ole maussa liiaksi vaan sopivasti, mukavan paahtuneen ja leipäisen maltainen. Alkon tuotenumero 793736 Sinebrykoff Porter. (Porter) Kolmikon kuivin, paahteisin ja kahvisin olut. Muistuttaa enemmän tyyliltään imperial stouttia kuin porteria, mutta hei, ei nimi miestä pahenna. Tätä pintahiivaolutta ollaan koffilla tehty lähes muuttumattomana vuodesta 1860 ja se on koffin palkituin olut. Tätä peilaten on kumma miksi tekevät suurimmaksi osaksi vain bulkki lageria kun muuhunkin osaamista olisi? Tuoksussa kahvia, paahteista mallasta 10 ja humalaa. Maku kuivahkon paahteinen ja kahvinen, keskivaiheilla suolaisen lakritsainen ja lopussa hieman tumman suklainen. Humaliakin on mukaan huomattu laittaa kahta edellisistä olutta enemmän. Tästä on myös Brooklyn Breweryn kanssa tehty Two Tree Porter joka on hieman lempeämpi ja aromikkaampi. Alkon tuotenumero 000067 ja Two Tree Porter 763514 Sauna: Schlenkerla Helles Lager. (Helles) Hieman savuinen ja runsaan maltainen raikas lager olut. Tarviiko sitä enempää sanoa. Tämä löytyy lähikaupasta tai Schlenkerlan nettikaupasta. Prykmestar Luomu Pils. Voi olla että ilman tätä olutta Vakka-Suomen Panimo ei olisi rakentanut uutta panimoa. Todella onnistunut pils, ruohoisen raikas, maltaisuus ja humalan puraisu juuri oikeassa suhteessa. Omasta mielestä Pilsner Urquell on löytänyt voittajansa. Alkon tuotenumero 717176 Sierra Nevada Pale Ale. (APA) Tämä olut aloitti jenkkien Pale Ale/Indian Pale Ale ja jo nykyisimmin American Pale Ale villityksen. Enkä yhtään ihmettele, on se niin hyvää. Tuoksussa graippiä, sitrusta,hieaman havua ja makeaa mallasta. Maussa ensin kevyesti mallallasta joka vaihtuu nopeasti sitruksiseen ja hieman havuiseen humalaiseen jälkimakuun joka kestää mukavasti. Tästä hyvä aloitus olut HopHeadien (Humalapäiden, niille joille mikään katkeruus ei riitä) maailmaan. Alkon tuotenumero 723974 Jälkkäri: Gouden Carolus Classic. (Belgian Strong Ale) Tästä pullosta riittää vähän useammallekin, A-marketista kun ei saa 0,75 litraista pulloa pienempää. Tämä olut ei tarvitse seurakseen mitään, tai ketään. Vaan rauhallista nautiskelua. Tuoksu makea ja hedelmäinen. Maku on makea, ba- naaninen hieman lakritsainen ja tumman hedelmäinen. Tästä oluesta on saatavilla jouluversio Gouden Carolus Christmas johon on lisätty mausteita, ainakin korianteri, anis, lakritsi, pomeranssinkuori ja kamomilla. Saa kokeilla. Alkon tuotenumero 711877 ja jouluversio 785824 Schneider Aventinus Weizen-Eisbock. Tämän oluen pohjana käytetään Schneider Weissen TAP6 Unser Aventinusta joka jäähdytetään riittävästi jotta mukana oleva vesi jäätyy. Jää kerätään pois ja jäljelle jääneestä tavarasta tulee Aventinus Weizen-Eisbock eli jäävehnäbokki näin suoraan suomennettuna. Tämäkään olut ei tarvitse kuin aikaa nauttimiseen. Tuoksussa makeaa mallasta, rusinaa ja kuivattuja hedelmiä. Banaani nousee kuitenkin hallitsevaksi tuoksuksi, onhan tämä pohjaltaan vehnäbock. Maku makeaa banaania, hedelmäisyyttä ja mausteisuutta. Alkoholi lämmittää mutta ei maistu, älkää pelästykö prosentteja. Alkon tuotenumero 796264 Malmgård Huvila X-Porter. Ei tämäkään portteri seuraa tarvitse, mutta toimii varmasti kahvin korvaajana jälkiruokapöydässä. Tuoksussa suklaata ja lempeää paahteisuutta ja kahvia. Maku on runsaan paahteinen, sitrushedelmäisen humalainen ja suklainen. Loppuliuku kuiva ja happaman greippinen. Alkon tuotenumero 708146 Kokeile rohkeasti Rohkeasti vaan kokeilemaan eri oluita ja oluttyylejä. Ajattelin vielä laittaa muutaman nettikaupan mitä kautta voi tilata oluita kotiovelle kätevästi. Paremmat valikoimat ja halvemmat hinnat. www.gourmondo.de www.bierkompass.de www.bier-deluxe.de papabeers.123kotisivu.fi Teksti: Mikko Vettenranta Kuvat: Harri Metsäjoki Satikka 4/2014 Satikka 4/2014 11 Syyskausi avattiin Kivikylän kotipalvaamossa Perinteinen SATIn syyskauden avaus suoritettiin 5.9.2014 Lapissa, vai pitääkö tänään sanoa Raumalla kuntaliitoksen vuoksi. Olen ymmärtänyt, että lappilaiset ovat ensin lappilaisia ja vasta sitten raumalaisia. Ainakin he ovat saaneet vanhan kunnantalon saneerattua uuteen komeaan käyttöön. Kivikylän kotipalvaamo on kauan toiminut Lapissa ja muuallakin maassa, mm. Huittisissa ja Säkylässä. Saimme lihanjalostuksesta sopivan oppitunnin, kuten myös palvaamon tuotteista. Erikoisesti kehuttiin hevos- ja siskonmakkaroita. Ruuaksi oli myös talon maukkaita tuotteita ja niiden lisäksi myös verkostokumppaneilta hyviä kalatuotteita. Palvaamon tiloissa pidetään monia juhla- ja asiakastilaisuuksia. Samoin henkilökunta käy pitämässä erilaisia pitopalvelutilaisuuksia ympäri Lounais- Suomea. Muistelimme olleemme muutama vuosi sitten SATIn pikkujouluissa Laitilassa, jolloin ateriana oli kokonaisena palvattu possu. Kivikylän isäntä oli silloin matkassa lihamestarina ja annosten leikkaajana. Tällä kertaa mukaan oli ilmoittautunut 35 satilaista. Juttua riitti mukavasti tuttujen kesken. Samoin perinteinen tietokilpailu sai yksinkertaisilla kysymyksillä monenlaisia kannanottoja. Kysymykset käsittelivät paikallista historiaa ja paikallistuntemusta. 12 Muutama kysymys koski myös suomalaisia murteita. Erikoisesti muistuu mieleen savolainen ilmaisu projektin valmiusasteesta ”Aloittamista vajaa valmis”. Raumanmurteinen sananlasku aiheutti jopa moitekirjoituksia vastauksen yhteyteen. Tähän perhelehteen en viitsi sananlaskua monistaa, vaikka se koskeekin mukavasti perheelämää. Tuomaristolle tulosten selvittyä ja sääntöjen valmistuttua suoritettiin palkintojen jako sarjoittain. Ja kiertopalkinto ratkottiin perhekunnittain, n. 30 vuotta kiertäneen insinöörimerkin sai haltuunsa vuodeksi Kaipiaiset, vaikka Heidi moittikin kysymyksiä osittain ”prutaaleiksi”. matkaankin. Ja uskon nyt kun paikka on tullut tutuksi, niin siellä tulee poikettua ”tankkausreissulla” toistekin. Teksti: Pertti Sihvonen Kuvat: Markku Uusitalo SATIn senioritoiminta Isännistön puheenjlohtajana keskustelutin hieman mahdollisesta SATIn Senioritoiminnasta ja sen aloittamisesta. Palaan asiaan kunhan saan itselle ajatuksen asiasta juoksemaan. Sellainen mielipide tuli ainakin esille, että SATIn tilaisuudet tulee olla kaikille avoimia, eikä saa olla nurkkakuntia. Tämä on varmaan hyvin huomioon otettava näkökanta, joten keskustelua kannattanee käydä asiasta. Esimerkiksi onko senioreilla sellaisia asioita, jotka eivät muita kiinnosta jne. Näytepaloja lähti useamman vieraan Satikka 4/2014 Sairaalainsinööri Jarmo Martikaisen muistolle Sairaalainsinööri Jarmo Martikainen menehtyi 26. heinäkuuta 2014 pitkäaikaisen sairauden seurauksena Satakunnan keskussairaalassa. Hän oli syntynyt 28.8.1945 Lappeenrannassa. Isän työn mukana perhe muutti Kainuuseen Suomussalmelle ja Murtomäkeen. Isä kuoli, kun Jarmo oli 9-vuotias ja veli 8-vuotias. Äiti muutti lasten kanssa Lapinlahdelle mummun luokse. Jarmo kirjoitti ylioppilaaksi Iisalmen poikalyseosta 1964. Armeijan jälkeen hän aloitti opinnot Turun teknillisessä opistossa ja valmistui insinööriksi 1970 teletekniikan opintosuunnalta. Sotilasarvoltaan hän oli vänrikki. Jarmon ammatillinen ura vei eri puolille Suomea erilaisiin päällikkötehtäviin Kuopion ja Laitilan puhelinlaitokselle, Helsinkiin posti- ja lennätinosaston verkkosuunnittelutoimistoon, Hedengrenille, Pasilan Huoltoon ja Kotkan keskussairaalaan. Sairaalainsinöörin tehtävistä Kotkasta hän siirtyi Poriin Satakunnan keskussairaalaan sen ensimmäiseksi sairaalainsinööriksi kesäkuussa 1980. Jarmon kädenjälki Satakunnan keskussairaalassa näkyy mm. erillisessä teknisenkeskuksen rakennuksessa, joka oli ainutlaatuinen koko Suomessa. Kaikki huoltotoiminnot saatiin saman katon alle vuonna 1988. Tapasin Jarmon samalla työpaikalla Porissa, yhteisissä seminaareissa. Naimisiin menimme 31.12.1981. Vapaa-ajalla luonto, kasvit, eläimet ja luonnon äänten kuuntelu oli Jarmolle tärkeää. Hän oli innokas marjastaja. Hän pyöräili ja käveli paljon. Meidän Matiaskissamme ja naapurin kissat toivat hänelle suurta iloa. Hänen harrastuksiinsa kuului myös klassisen musiikin kuuntelu. Jarmo kävi mielellään konserteissa. Ehkä tärkein harrastus oli kulttuurimatkat kotimaassa ja ulkomailla. Hän oli caravaanari. Kun loma alkoi, matkalle lähdettiin samana iltana. Matkalla oltiin 5 – 7 viikkoa. Jarmon elämää varjosti pitkäaikaissairaus. Hän sokeutui ja joutui luopumaan työstään vuonna 1999. Kuntoutus- ja Satikka 4/2014 sopeutumisvalmennuskurssit auttoivat häntä sopeutumaan uuteen elämäntilanteeseen. Eläkkeellä ollessaan Jarmo löysi Vapaaehtoistoimintakeskus Liisan. Siellä hän kävi levyraatiryhmässä. Levyraadissa hänet muistetaan asiansa tuntevana arvostelijana, joka kevensi tilaisuutta huumorilla. Hän antoi myös oman panoksensa Liisan kehittämiseen. Hän perusti sanaristikkoryhmän. Sanaristikoissa tuli esiin hänen laaja tietomäärä eri aloilta ja ilmiömäinen muisti. Sairauden edetessä Jarmoa kantoi usko ja luottamus Jumalaan. Yhteiset Raamatun lukuhetkemme olivat hänelle tärkeät. Isä Meidän Rukous oli Jarmon oma jokapäiväinen rukous. Jarmo oli hyvä puoliso ja isä. Koti oli hänelle tärkeä. Häntä jäivät kaipaamaan puoliso, poika, sukulaiset ja ystävät. Jarmo on poissa. Hän elää muistoissamme, ajatuksissamme. Sirkka-Liisa Martikainen, puoliso Oletko ehdolla eduskuntaan? Suomen 37. eduskuntavaalit järjestetään sunnuntaina 19. huhtikuuta 2015. Ehdokashakemusten viimeinen jättöpäivä on 10. maaliskuuta ja ehdokasasettelu vahvistetaan 19. maaliskuuta. Vaalien tulos on määrä vahvistaa keskiviikkona 22. huhtikuuta. Vaaleissa valitaan 200 kansanedustajaa eduskuntaan. Vaalilain 6 §:n mukaisesti kansanedustajanpaikkojen jakautuminen vaalipiirien kesken vuoden 2015 eduskuntavaaleissa määräytyy väestötietojärjestelmässä 31.10.2014 olleiden Suomessa asuvien Suomen kansalaisten lukumäärien perusteella. Oikeusministeriö on saanut Väestörekisterikeskukselta sen laatiman paikkajakolaskelman, jonka mukaan Satakunnan vaalipiiristä tullaan valitsemaan kahdeksan kansanedustajaa. Pudotusta nykyiseen paikkamäärään nähden on siis yhden kansanedustajan verran. Vaalikelpoinen eli kelpoinen ehdokkaaksi on jokainen äänioikeutettu, joka ei ole holhouksen alainen. Kansanedustajaksi ei kuitenkaan voi valita ammattisotilaita eikä eräitä korkeita virkamiehiä, kuten valtioneuvoston oikeuskansleria tai korkeimman oikeuden jäseniä. Heidän tulee erota virastaan, jotta he voivat olla ehdokkaina vaaleissa tai toimia kansanedustajina. Eduskuntavaaleissa ehdokkaita voivat asettaa oikeusministeriön ylläpitämään puoluerekisteriin merkityt puolueet sekä äänioikeutettujen perustamat valitsijayhdistykset. Ilmoittaudu Satakunnan Insinööreissä ollaa erittäin kiinnostuneita tietämään, jos joku meistä satilaisista on ehdolla eduskuntaan. Siksi pyydämme mahdollisia ehdokkaita ottamaan yhteyttä SATIn toimistoon ja ilmiantamaan itsensä. Tarjoamme kaikille SATIn jäsenille, jotka ovat vaaleissa ehdokkaana, mahdollisuuden esittäytyä vuoden 2015 ensimmäisessä Satikassa, joka ilmestyy viikolla 7. 13 Viimeisen kymmenen vuoden aikana on ollut vallalla uudisrakennustrendi, joka näkyy keskustataajamien lähellä pastellisävyisinä talopaketteina ja tuo mieleen Tetris-pelin, kun taloja ja pihavarastoja on sovitettu vieri viereen ja yritetty samalla kunnioittaa rakennusmääräyksiä. Samaan aikaan toisaalla tehdään myös toisenlaisia ratkaisuja; Sanna ja Sami Suomalainen remontoivat Lavian Riuttalan vanhasta kyläkoulusta kotia, jossa voi sanoa heipat muovisille rakennusmateriaaleille ja pihapiirin tilanpuutteelle. Taajamasta maaseudulle Riuttalan kansakoulua rakennettiin vuosina 1930-1931 ja kouluna se toimi aina vuoteen 1993 asti. Vähäiset oppilasmäärät johtivat lopulta koulun lakkauttamiseen ja myymiseen yksityishenkilölle. Suomalaisten omistukseen se päätyi joulukuussa 14 Koti 2010, kun tuusulalaispariskunnan haave maalle muutosta kävi toteen. ”Sami kävi silloin tällöin Porissa työmatkoilla ja kiinnitti huomioita talojen edulliseen hintatasoon. Katselimme netistä maalaistaloja Satakunnasta aluksi ihan vitsinä, mutta kun tämä koulu tuli myyntiin, vitsistä tuli totta”, valottaa Sanna Suomalainen päätöksen taustoja. Taajama-asuminen vaihtui 1,9 ha:n tonttiin, jolla piharakennus, puuliiteri, sauna ja vanhat pikkulat pitävät seuraa 350 m2:n päärakennukselle. Siinä on paitsi Suomalaisen pariskunnalle, myös parille hevoselle, kahdelle koiralle ja kolmelle kissalle, tilaa nauttia maaseudun rauhasta. Hyvää jälkeä perinteitä kunnioittaen Niin kuin moneen vanhaan hirsirakennukseen, on Riuttalaankin aikojen saatossa iskenyt pari peruskorjausta. Näissä korjauksissa seinien turha hengittävyys oli tehokkasti poistettu lastulevyillä, mineraalivilloilla ja sisäpuolen muovituksilla. Lopputulos oli viimeistelty ulkopintojen lateksimaalilla ja seinien alaosien pellityksillä. Yhdistelmä oli vuosien saatossa lahottanut hirsiä tehokkaasti ja hirsivauriot paljastuivat korjauksen yhteydessä jopa luultua suuremmiksi. Suomalaiset ovat vaihdattaneet lahot hirret ammattilaisilla ja käyttävät itse perinteisiä menetelmiä ja materiaaleja vaihtaen hengittämättömät materiaalit hengittäviin. ”Tulipalot on nyt sammutettu eli akuuteimmat korjaukset tehty”, kuvailee Suomalainen remontin tilaa. Lahojen hirsien vaihtamisen lisäksi sadevesijärjestelmä on uusittu ja kattoa korjattu. Sisätilat ovat kokeneet melkoisen muodonmuutoksen, kun pinnoista on purettu linoleumia ja lastulevyä ja tuotu vanhaan kouluun pariskunnan omaa ”Mummola meets industrial” -sisustustyyliä. Positiivisiakin yllätyk- Satikka 4/2014 kansakoulussa siä on koettu, kun peitemateriaalien alta paljastui melko hyväkuntoinen lautalattia. Laskemattomia työtunteja Hirsien vaihtoa, perinnemuurarin muuraamia tulisijoja ja sähkö- ja putkitöitä lukuunottamatta Suomalaiset ovat tehneet kaiken itse. Runsaan kolmen vuoden aikana on saatu valmiiksi omat asuintilat, eli noin 150 m2. Tulevina vuosina on tarkoitus laudoittaa ja maalata vuorilautoja kesäisin ja talvella remontoida sisätiloja maatilamatkailukäyttöä varten. Nykyisellä työtahdilla remontti ja pihatyöt olisivat valmiina viiden vuoden sisällä, jonka jälkeen on edessä vanhan talon vaatimat ylläpito- ja kunnostustyöt. Haaveissa oma kansakoulu? Riuttalan kuvissa välkkyy sisustuslehdistä tuttu maalaisromantiikka, joka on erään- Satikka 4/2014 lainen vastaisku kokovalkoisella ja kiiltävän kliiniselle länsinaapuritrendille. Tällaisia ratkaisuja ei kuitenkaan myydä avaimet käteen -paketteina, mutta ei niiden saavuttaminen mahdotontakaan ole. Suomalainen kehottaa perehtymään huolellisesti perinnerakentamiseen ja -remontoitiin ja olemaan hyvin epäluuloinen tehtyjen peruskorjausten suhteen. Vanhan rakennuksen remontointi voi olla myös kompromissi, jos haaveissa on suuri omakotitalo piharakennuksineen mutta budjetti ei anna myöten rakentaa alusta asti uutta. Jos kassa ei varsinaisesti pursuile ylimääräistä, kierrättämällä säästää selvää rahaa; esimerkiksi Riuttalan keittiö tuli maksamaan 200 euroa ilman kodinkoneita. Kansakoulun kunnostus on iso projekti, paitsi neliömäärän myös lähtötason vuoksi. ”Itse tehtynä näin iso projekti vaatii paljon työtä ja aikaa, mutta toisaalta tietää mitä saa”, kannustaa Suomalainen samaa harkitsevia. ”Keskeneräisyyttä täytyy sietää myös ja muistaa elää normaalia elämää remontin ohella, eikä polttaa itseään loppuun”, hän jatkaa. Joten, vaikka aikanaan kansakoulun tiloissa asuneelle opettajalle koulu ehkä olikin koko elämä, sen ei tarvitse olla sitä nykypäivän perinneremontoijalle. Eräänlainen elämäntapa se kuitenkin lienee. Lisää projektista voi lukea Suomalaisten blogista riuttalaoldschool.blogspot.fi. Teksti: Jenni Huhtapelto Kuvat: Sanna ja Sami Suomalainen 15 Treeneissä Treeneissä koiralajit Kun susi ensimmäistä kertaa kesytettiin vahtimaan kotiluolaa, sen isäntä tuskin arvasi, kuinka pitkä ja monipuolinen kahden lajin yhteinen taival olisi. Suomessa on tällä hetkellä noin 600 000 koiraa, jotka vahtimisen ohella ovat uskollisia perheenjäseniä. Lenkkeilyn lisäksi moni haluaa harrastaa koiran kanssa jotain muutakin, joko puhtaasti huvin vuoksi tai kouluttaakseen koirasta apurin harrastukseen. Seuraavassa esitellään muutama suosittu koiraharrastus. Tottelevaisuuskoulutus eli Toko Toko-lyhenne tulee sanasta tottelevaisuuskoe, mutta sitä käytetään myös tottelevaisuuskoulutuksesta. Tokoa voi harrastaa ilman aikomustakaan kilpailla; tavoitteena lajissa voi olla perustottelevainen kotikoira. Kilpailuissa eli tottelevaisuuskokeissa tuomari arvioi paitsi koiran osaamista eri liikkeissä, myös koiran ja ohjaajan yhteistyötä kokeen aikana. Tokossa on neljä luokkaa; alokas (ALO), avoin (AVO), voittaja (VOI) ja erikoisvoittaja (EVL). Erikoisvoittajaluokassa noudatetaan kansainvälisiä sääntöjä, muiden luokkien säännöt ovat kansallisia. Edistynyt koira voi saavuttaa tottelevaisuusvalion arvon. Tottelevaisuuskoulutusta voi suositella kaikille koirille rodusta riippumatta. Sen voi aloittaa pennun tai aikuisen koiran kanssa, tärkeintä on koiran ja ohjaajan motivaatio ja kyky keskittyä harjoitteluun. Monet eri koirakoulut järjestävät eritasoisia tottelevaisuuskoulutuksia, joissa osaavan opettajan johdolla pääsee helpoiten alkuun myös arkitottelevaisuuden opettelussa. Toki harjoittelun voi aloittaa oman 16 kokemuksen ja kirjallisuuden turvinkin. Seurojen järjestämien kurssien kesto ja hinta vaihtelee paljon; muutaman kerran edullisista lyhytkursseista kuukausien koulutuksiin, ja kaikkea siltä väliltä. itse, joten esimerkiksi koiran luontaisesta hyppimistaipumuksesta voi olla pelkkää hyötyä. Koiratanssia voi harrastaa joko kilpailumielessä tai omaksi ja koiran iloksi. Se sopii myös virkistäväksi vaihteluksi jotain muuta koiralajia tavoitteellisesti harjoitteleville. Agility Agility on koirien esteratakilpailu, jossa koira pyrkii suorittamaan radan mahdollisimman oikein ja nopeasti. Koira juoksee vapaana ja ohjaajan on ohjattava sitä elein ja äänin, ei taluttamalla. Esteet voivat olla hyppyesteitä, kontaktiesteitä (esimerkiksi puomeja tai keinuja, joissa koiran pitää koskea tiettyihin alueisiin esteen eri päissä) tai esimerkiksi pujottelutai tunneliesteitä. Tuomari suunnittelee radan erikseen jokaista kilpailua varten ja ohjaajat saavat tutustua siihen muutaman minuutin ajan ennen kilpailua. Lajia voi harrastaa myös ilman kilpailemista koiran ja ohjaajan iloksi. Agility sopii kaikenrotuisille- ja kokoisille koirille, tärkeää on koiran tottelevaisuus ja vuorovaikutus ohjaajansa kanssa. Rally-toko Laji yhdistelee kaikkia edellämainittuja, eli tokoa, agilityä ja koiratanssia. Laji virallistui Suomessa vasta 1.5.2014, joten melko uudesta tuulokkaasta on kyse. Rally-tokossa koirakko suorittaa temppuradan, joka koostuu erilaisista tehtäväkylteistä. Koira seuraa ohjaajaa ja kullakin kyltillä suoritetaan siinä määrätty tehtävä. Tehtävät voivat olla esimerkiksi suunnan ja vauhdin muutoksia, peruuttamista, pujottelua, erillaisia asentoja, hyppyjä tai putkia. Ohjaaja ohjaa koiraa suullisin käskyin ja käsimerkein. Lajina rally-tokon on tarkoitus sopia kaikenlaisille koirakoille ja sitä voi harrastaa myös pyörätuolilla liikkuen. Koiratanssi Suomessa melko uusi mutta suosiotaan kasvattaja laji, jossa koira ja omistaja esittävät musiikin tahdissa eri liikkeitä sisältävän ohjelman. Ohjelman tulee tulkita musiikkia sekä ilmentää koiran liikunnallisuutta ja koirakon yhteistyökykyä. Koiratanssi sopii kaikenikäisille ja -rotuisille koirille ja siinä voi hyödyntää koiran luontaisia ominaisuuksia. Koiratanssin freestyle-luokassa harjoitettavat liikkeet voi valita Pelastuskoiratoiminta Jos sinä ja koirasi haluatte harrastamisen lisäksi auttaa ihmisiä, pelastuskoiratoiminta voi olla teidän lajinne. Pelastuskoira on koulutettu etsimään kadonneita, eksyneitä tai sortuneisiin rakennuksiin jääneitä ihmisiä. Koiran tulee olla luonteeltaan ystä- Satikka 4/2014 Satikka 4/2014 vällinen ja luottavainen sekä toisia koiria, että ihmisiä kohtaan. Lisäksi tarvitaan erinomainen hajuaisti ja kyky käyttää sitä ohjaajan ohjauksessa. Pelastuskoiratoiminta asettaa myös ohjaajalle vaatimuksia, sillä koiraa ei voi lähettää yksin metsään etsimään. Ohjaajan tulee siis olla halukas ja kyvykäs liikkumaan ja suunnistamaan erilaisissa maastoissa, tarvittaessa huonossakin säässä. Koiran suoritettua määrätyn tasovaatimuksen mukaiset pelastuskoirakokeet, se voidaan nimittää paikalliseen pelastuskoiraryhmään. Viranomainen hälyttää tarvittaessa pelastuskoiraryhmän etsintöihin. Pelastuskoiratoiminta on osa Vapaaehtoista Pelastuspalvelua, Vapepaa. Haku- ja etsintäharjoituksia voi koiran kanssa tehdä myös ilman tarkoitusta osallistua varsinaisiin etsintöihin. Lähteenä on käytetty Wikipediaa, Kennelliiton ja paikallisten ja muualla toimivien koiraharrastusyhdistysten internetsivuja. Tietoa lähelläsi harrastettavista lajeista löydät helposti hakemalla internetistä harrastuksen ja paikkakunnan nimellä. Teksti: Jenni Huhtapelto Kuvat: Jennin kotiarkisto Treeneissä-juttusarja esittelee erilaisia harrastusmahdollisuuksia. Jos haluat nähdä oman lajisi palstalla, ota yhteyttä toimitukseen. 17 Rauman Insinöörit järjestää SATI kutsuu jäseniään seuralaisineen Porin Teatteriin 28.1.2015 klo 19.00 Diivat ILMOITUKSEN KUVAT: PORIN TEATTERI / JANNE ALHONPÄÄ Leo ja Jack ovat huono-onnisia näyttelijöitä, jotka kiertelevät 1950-luvun Yhdysvaltoja esittämässä kahden hengen Shakespeare-koostettaan. Suosio ei ole suurta, joten köyhät taiteilijat innostuvat kun kuulevat, että kuolemaisillaan oleva rikas nainen etsii kahta sukulaistaan. Valitettavasti sukulaiset ovat naisia, mutta sehän ei näyttelijöitä lannista, varsinkin kun puvustosta löytyy Kleopatran ja Titanian roolivaatteita. Pian ”Maxine” ja ”Stephanie” saapuvatkin Yorkin pikkukaupunkiin suurperinnön toivossa. Operaatio kuitenkin mutkistuu, kun he tapaavat kauniit paikkakunnan tytöt, joiden seurassa on hankala muistaa olevansa nainen. Kaiken lisäksi pastorilla on epäilyksensä sankariemme suhteen, ja Florence-tätikin osoittautuu yllättävän sitkeähenkiseksi... Kommellusten ja yhteensattumien summa huipentuu juuri ennen Loppiaisaaton esitystä - vauhdikkaassa shakespearelaisessa hengessä! Hervoton farssimainen komedia on täynnä täpäriä tilanteita, nasevaa sanailua ja railakasta huumoria. Näytelmän on ohjannut viihteen moniosaaja Jaakko Saariluoma. Fine Dining -ilta lauantaina 14.2.2015 klo 19.00 Osallistumismaksu 70 € Ilmoittautumiset 9.1.2015 mennessä SATIn toimistoon, [email protected]. Kerro ilmoittautumisen yhteydessä, nimesi, puhelinnumerosi ja mahdolliset ruoka-aineallergiat. Maksimi osallistujamäärä on 50 henkilöä. Maksu viimeistään 9.1.2015 Rauman Insinöörit ry:n tilille: FI75 5630 0020 1071 47 Varaukset sähköpostilla [email protected]. Liput pitää maksaa 15.1. mennessä. Maksetut liput ovat noudettavissa SATIn toimistolta. Varmista puhelimitse, 02 641 4131, että toimistolla ollaan paikalla. Satikka 4/2014 Fine dining -ilta sisältää viiden ruokalajin illallisen jokaiseen ruokalajiin täydellisesti sovitettuine viineineen. Unohtamatta tietenkään erinomaista seuraa ja loistavaa tunnelmaa, ”insinöörismäisten” ystävien kesken. ”On aina ilo tavata vanha ystävä, yhdessä mieliin muistella aikoja menneitä.” Liput 10 € 18 Aiemman ilmoituksemme mukaisesti, Rauman Insinöörit ry järjestää fine dining -illan SATIn jäsenille seuralaisineen vuoden 2015 startattua, Ravintola GOTOssa. Mikä olisikaan osuvampi ajankohta, kuin Ystävänpäivä! Satikka 4/2014 19 Ala-Satakunnan Insinöörit ry järjestää torstaina 12.2.2015 klo 17.30 Sushit YRITYSVIERAILUN – pienet suupalat Japanista Eurajoentie 10, 27230 Lappi Sushin tekeminen itse on helppoa ja hauskaa. Raaka-aineet ovat yksinkertaisia ja lopputulos herkullinen. Sushit on kätevä ja täyttävä eväs, helppo ja näyttävä vierasruoka, ja kiva valmistaa yhdessä ystävien kanssa. Tervetuloa kaikki Satakunnan Insinöörit tutustumaan Eskimo Finlandi Oy:n toimintaan. Isäntänä toimii insinööri, projektipäällikkö Jere Karlsson. Vierailun teemana on: Laatu ja ”Vihreys” Tule opettelemaan makien, temakien, nigirien ja sashimien valmistusta ke 14.1.2015 klo 18 - 21, osoitteessa Satakunnan Martat ry, Valtakatu 7, Pori. Tarjoilusta johtuen pyydämme Ilmoittautumiset maanantaihin 9.2.2015 mennessä: SATIn toimistoon Pialle sähköpostitse: [email protected]. Lisätiedot vierailusta: Markku Uusitalo, 0400 225 268 tai [email protected] Kutsu on 2 hlö/jäsen. Tervetuloa! Ala-Satakunnan Insinöörit ry Kurssin hinta 15 € hengeltä, tilaisuus on avec Ilmoittautumiset [email protected]. Ilmoittautumisen yhteydessä saat viitenumeron, jolla osanottomaksu maksetaan 2.1. mennessä. Paikkoja on 24. 20 Satikka 4/2014 Satikka 4/2014 21 Satakunnan Insinöörit kutsuu jäseniään katsomaan kiihkeätunnelmaista Satakuntalaista paikallistaistoa Rauman Lukon haastaessa Porin Ässät VS. Isomäen jäähallissa Porissa Tiistaina 17.2.2015 klo 18:30 Liput 10 € max 2 lippua / jäsen paikat B1-istumakatsomossa Tervetuloa nauttimaan jääkiekkoviihteestä! Liput varataan SATIn toimistolta [email protected] Varauksen yhteydessä saat viitenumeron lippujen maksamiseen. Liput on maksettava 15.1.2015 mennessä ja noudettava SATIn toimistolta 4.2.2015 mennessä tai sovittava toimittamisesta muulla tavalla. Varmista ennen noutoa puhelimitse 02-641 4130, että toimistolla ollaan paikalla. Lippuja ei toimiteta jäähallille! 22 Satikka 4/2014 Satikka 4/2014 23 Hyvää Joulua
© Copyright 2024