Videot verkossa 2012 Käsikirjoitus 21.3.2012 Meri Kailanto ([email protected]), tutkija TTY Hypermedialaboratorio Pohjautuu kirjaan: Jouko Aaltonen. (2002). Käsikirjoittajan työkalut: Audiovisuaalisen käsikirjoituksen tekijän opas. Kiitos Mikko Uimoselle karsinta-avusta! Käsikirjoituksen vaiheet • • • • • • • Aihe, päälause (premissi…) Näkökulma Tyylilaji Synopsis Treatment/kohtausluettelo Käsikirjoitus (ohjaus-/leikkauskäsikirjoitus…) Käsikirjoitus • Yleisestä yksityiskohtaiseen (vrt. aihe, päälause, synopsis, treatment, kohtaukset) • Käsikirjoituksen rooli – Roadmap – Kaikki pysyy kartalla mitä tehdään – Apuna budjetin määrittelyssä – Pitää viestin selkeänä eri osapuolille Käsikirjoitus • Millainen on hyvä käsis? – Selkeä – Konkreettinen (vähän adjektiiveja, paljon verbejä ja substantiiveja) – Samaistuttava päähenkilö – Tarina/juoni, draamallinen rakenne TTY:n BME:n koulutusohjelman mainos: http://www.youtube.com/watch?feature=player_detailpage&v=0Z8JJky1eYk Mistä liikkeelle • Perusstrategioita mistä lähteä liikkeelle: henkilö ja juonikeskeinen lähestymistapa Henkilökeskeinen - Mietitään henkilöiden ulkoiset ja sisäiset piirteet, luonteet, henkilösuhteet, elämänvaiheet ensin -> käsikirjoituksen alkuun - Dokumenttielokuvassa selvitetään henkilöön liittyvät faktat mahdollisimman tarkkaan - Kuvittelee mitä valmiille hahmoille voisi kussakin tilanteessa tapahtua Juonikeskeinen - Henkilökeskeistä tavallisempi - Lähdetään liikkeelle juonen punomisesta, sommittelusta ja rytmittämisestä - Henkilökuvat syntyvät ja hioutuvat juonen mukaan Ideointi • Perinteiset ideointi menetelmät toimii myös käsikirjoittamisessa (esim. mind map, aivoriihi…) • Taustatietojen kartoitus – Ideoita/faktaa • Kuvauspaikoilta • Haastattelemalla • Kirjallisesta lähdemateriaalista Rakenteen määrittelyn välineitä • Lappumenetelmä – Ohjelman eri elementit, faktat, tapahtumat, painotettavat asia lapuille – Värikoodauksella samantyyppiset jutut, esim. haastattelujaksot omallaan, kaaviot omallaan, laitteen osien esittely omallaan… - Kortteja järjestelemällä voi tutkia rakennetta ja rytmitystä ja lopulta työstää esim. kohtausluetteloksi - Samaa menetelmää voi käyttää leikkausvaiheessa • Graafiset esitykset – Piirretään esitettävät asiat ja niiden suhteet paperille • Treatment – Juoni ensin treatmentin muotoon – Helppo havaita rakenteelliset ongelmat ja epäjohdon mukaisuudet • Kohtausluettelo – Treatmentin sijaan voi tehdä kohtausluettelon – Kohtaukset nimetään, numeroidaan ja merkitään (INT, EXT) – Voidaan hyödyntää lappumenetelmää • Schraderin metodi TTY:lle opiskelemaan ”Vähän kiva että sääkin…”: http://www.youtube.com/watch?feature=player_embedded&v=WmgEvzSWMu4 Elokuvakerronnan osatekijät Ola Olssonin malli (Aaltonen, 2002) Kuvan sisältö 1. Ihminen 2. Vaatteet (puvustus) 3. Ympäristö (lavastus) 4. Esineistö (rekvisiitta) 5. Ajankohta 6. Kuvan sommittelu (rajaus) Kuvan esitystapa 7. Kuvakoko 8. Kuvakulma 9. Kameran liikkeet 10. Valaisu 11. Leikkaus Ääni 12. Tehosteäänet 13. Musiikki 14. Dialogi 15. Elokuvan nimi Klassisen draaman malli vs. Ola Olssonin malli • Freytagin kaava: – Ekspositio eli esittelyjakso – Konflikti eli ristiriidan ilmaantuminen – Komplikaatio eli kehittely – Kriisi tai kliimaksi – Loppuratkaisu Kuva: Elokuvan taju -oppimateriaali • Ola Olssonin malli – – – – – – Alkusysäys Esittely Syventäminen Ristiriidan kärjistyminen Ratkaisu Häivytys • Malli sopii työkaluksi, mutta ei pidä noudattaa liian mekaanisesti Kolmen näytöksen malli • 1. näytös: Viritys – – – – Rakennetaan puitteet Esitellään päähenkilö Tarinan lähtökohdat ja tilanne Loppuvaiheilla uusi käännekohta • 2. näytös: Kehittely – Valtaosa tarinaa – Konflikti kehittyy, kunnes lopussa uusi käännekohta • 3. näytös: Ratkaisu – Mitä päähenkilölle tapahtuu, onnistuuko vai epäonnistuuko, jääkö henkiin kuoleeko Alku ratkaisee • Alun pitää olla – Tehokas (!= vauhdikas) – Uteliaisuutta herättävä – Katsojaa puhutteleva • Parasta mennä suoraan asiaan • Tsehov: kun on kirjoittanut viisinäytöksisen näytelmän 1. näytöksen voi poistaa -> tehokkaimmin alkuun Olssonin lista aloittamismahdollisuuksista: 1. Kunnollinen vahva konflikti 2. Henkilön päätös, tahto johtaa toimintaan 3. Aloitetaan toiminnan käännekohdasta 4. Pelissä on jotain tärkeää 5. Ennakointi 6. Lupaus tulevasta ongelmasta, uutisesta yms. 7. Ilmoitus - Otsikko – Alkuteksti 8. Teaser (tulevia tapahtumia välähdyksinä) 9. Epätavallinen miljöö 10. Epätavallinen käsittelytapa 11. Epätavallinen yhdistelmä 12. Epätavallinen näkökulma 13. Tavallinen miljöö, käsittelytapa ja näkökulma 14. Palapeli, tiedetään A mutta ei B:tä 15. ”Pienin mahdollinen kuva”, konfliktin esittäminen pienimmällä mahdollisella tavalla, repliikillä, kuvalla tai eleellä Ultimaten SM-finaalin mainos: http://www.youtube.com/watch?feature=player_embedded&v=KAlJblLB5js Pahaa verta- elokuvan teaser: http://www.youtube.com/watch?v=YbLIJUo01G8&feature=player_embedded Kohtaus • Ajallisesti tai paikallisesti rajattu tilanne elokuvassa • Voi olla yhden kuvan mittainen tai käsittää monia kuvia – Joka kohtauksessa jännite tai konflikti, käännekohta (esim. paljastava repliikki) – Vähintäänkin pääajatus, muutoin kohtaus on turha – Olsson: Analogia koko teoksen ja kohtauksen rakenteen välillä • Voidaan istuttaa asioita tulevia kohtauksia varten • Kohtausjako käytännöllisyyden vuoksi – Budjetin laadinta, kuvausaikataulu… • Kohtaukselle nimi, tapahtumapaikka, int/ext, vuorokauden aika, (studiossa?) Dialogi Dialogi välineenä • Informaation välittäminen • Juonen eteenpäin vieminen • Karkterisointi: mitä puhe kertoo henkilöistä, miten puhuu, minkälaista kieltä käyttää • Ilmapiirin luominen • Piiloteksti: mitä on sanojen takana (puhuu muuta kuin tarkoittaa…) • Repliikki, dialogin perusyksikkö – Reaktio tilanteeseen tai toiseen henkilöön – Koominen lausahdus – Viittaus juoneen – Viittaus henkilön luonnehdintaan – Seuraavaan kohtaukseen viittaava siirtymä • Dialogilla ja repliikillä oltava syy, muuten sen voi karsia pois • Ken Dancyger: • Auttaako juonta eteenpäin • Onko sillä mitään tekemistä juonen kanssa • Tyylilaji vaikuttaa • Elokuvassa dialogi on luonnollista tiiviimpää, mutta täytyy kuitenkin elää • Voidaan myös improvisoida -> luonnollisempia näyttelijänsuorituksia Selostusteksti ja monologi • Selosstusteksti eli speak – Laajentaa ja selventää kuvan ja muun äänen välittämää informaatiota – Voi olla apuna myös tunnelman luomisessa – Kun kuva ei vastaa kysymyksiin Mitä-MissäMilloin-Miten-Miksi-Kuka – Selostaja voi näkyä kuvassa tai vaan kuulua taustalla • Monologi: dialogin ja speakin välimuoto – – – Persoonallinen ääni, luonne Kertoo ulkopuolisena tarinaa tai kommentoi tapahtumia Ei tarvitse olla ihminen tai ylipäätään elävä • Hyvä selostusteksti: – – – – – – – – Teksti lyhyttä Selkeys ja yksikertaisuus Paljon verbejä Ei tarpeettomia lukuja tai tilastoja Lyhyitä tuttuja sanoja Ei vieraita ilmauksia Konkreettista elävää kieltä Sopivasti kielikuvia/kevennyksiä • Ensin kirjoittaa ja sitten karsia • Kannattaa lukea ääneen… • • Ei kannata sijoittaa liian toiminnallisen osuuden päälle Kuvan ja tekstin vastakkaisuutta voi käytätä tehokeinona: kuva tosi, teksti valhe BME toisesta vinkkelistä: http://www.youtube.com/watch?v=gAE7kVS1yD4 Dokumentin rakenne • • • • Kansilehti: Elokuvan/ohjelman nimi, käsikirjoittajat, versio (Rooliluettelo) (Kohtausluettelo) Tilausohjelma: kohderyhmä, ohjelman tavoitteet, käyttötavat, tyylilaji, toteuttamistavat • Käsikirjoitus • Liitteet – – – – Perustelut: miksi juuri tämä pitäisi tehdä Ohjaajan, tuottajan, käsikirjoittajan ansioluettelo Tuotantoyhtiön esittely Valokuvia • Riittävän väljä asettelu, että mahtuu muistiinpanoja ja merkintöjä Rakenne: Yksi- tai kaksipalstainen käsikirjoitus • Yksipalstainen (amerikkalainen perinne) – – – – – – Isoilla kirjaimilla kohtauksen otsikko Kuvassa näkyvät asiat ja toiminta koko sivun leveydeltä Repliikit puhujan nimen alle keskitettynä Helppolukuisempi 1 sivu n. 1 min Esim. SolarFilms: Tummien perhosten koti • Kaksipalstainen – – – – – Vasemmalle puolelle mitä kuvassa näkyy ja tapahtuu Oikealle puhe ja muut äänet Helpompi tehdä merkintöjä ja suunnitelmia 1 sivu n. 1,5 min Esim. kuvakäsikirjoitus: ABCD –muistisääntö hoitotyössä – opinnäytetyön liite Käsikirjoituksen analysointi Rakenteen analysointi • Draamalisessa – – – – – – – – – • Voiko päähenkilöön samaistua/onko kiinnostava Esitelläänkö hlön päätavoite tarpeeksi aikaisin ja onko se tarpeeksi vahva Onko tarpeeksi välitavoitteita Onko vastavoima tarpeeksi vahva, esitelläänkö oikealla hetkellä Saavuttaako päähenkilö tavoitteensa liian aikaisin? Tapahtuuko tarpeeksi kehitystä Täydentävätkö sivuhenkilöt oikealla tavalla? Saako katsoja oikean määrän informaatiota oikealla hetkellä? Ovatko kirjoittajan tavoitteet liikaa näkyvillä? Kaikessa – – – – – – – – – Ovatko jaksot ja kohtaukset liian pitkiä Onko joka kohtauksella tarkoitus kokonaisuuden kannalta Onko kohtausten välillä jokin yhteys vai onko joku irrallinen Ovatko siirtymät kunnossa Perättäiset kohtaukset: onko liian samanlaisia, liian tasarytmisiä Onko loogisesti ja emotionaalisesti järjestetty Eteneekö ohjelma Huipentuuko lopussa Puhutteleeko kohderyhmää Sisällöllinen analysointi • Onko faktat oikein • Vastaako tavoitteita • Onko painotukset oikein Tuotannollinen analysointi • Puretaan käsikirjoitus ja lasketaan budjetti – – • Tarvittaessa esim. roolien yhdistelyä Monesti voidaan tehdä eri jipoilla halvemmalla, mutta jossain vaiheessa tuloksesta tulee vaatimattomampi ja vähemmän näytävä Keston arviointi 1 sivu 1min/1,5min (karsiminen tarvittaessa) – Myös draamallinen rakenne voidaan tarkistaa kestosta Käsikirjoitus työkaluna • Kuvakäsikirjoitus eli storyboard – Kohtaus jaetaan kuviksi – Näkökulmat, kuvakoko (yleiskuva(YK), laaja kokokuva (LKK), kokokuva (KK), laajapuolikuva (LPK), puolikuva (PK), puolilähikuva (PLK), lähikuva (LK), erikoislähikuva(ELK) – Kuvan arvioitu kesto – Kameran liikkeet – Yksi palsta lisää kuville • Ohjaus-/kuvauskäsikirjoitus – Huomoioita esim. kuvauskalustosta, valaisusta, näyttelijäntyöstä • Leikkauskäsikirjoitus – Kuvausvaiheen jälkeen, kun on katsottu kuvattu materiaali läpi – Ohjeistusta leikkaajalle – Lappumenetelmä: kohtaukset, teemat, tärkeät yksityiskohdat voidaan järjestää uudelleen leikkausprosessin edetessä – Speak voi olla joskus järkevää viimeistellä vasta ensimmäisen leikkauksen jälkeen Mainoselokuva, tietoisku • Tiivis ja taloudellinen ilmaisu (5s-2min) • Vetoaa tunteisiin: turvallisuus, rakkaus, menestyminen • Osa muuta kampanjaa – Tunnettava taustatiedot, tavoitteet, strategia • Pääsanoma (sanallisesti ja visuaalisesti) • Pääkuva (kiteyttää pääsanoman ja visualisoi tuotelupauksen) Hyvä mainoselokuva • Yksinkertainen • Inhimillinen • Uskottava • Sekä faktaa että fiktiota • Kunnioittaa katsojaa • Haastaa katsojan sopivasti Rakenne vaihtoehtoja: • Tarina • Tilannekuvaus • Esittely • Demonstraatio • Testimonial • Tuotekuvaus • Uutinen • Kollaasi • Lyyrinen muoto Dokumenttielokuvan käsikirjoitus • Dokumenttielokuva voi – Kertoa tarinoita, argumentoida, kommentoida, olla henkilökohtaisia, moniäänisiä, runollisia – Draamallisia, eeppisiä, kategorisia, retorisia, esseemuotoisia • Dokumentin rakennetta ei pysty aina tarkasti kirjoittamaan etukäteen –> ei tiedetä mitä tulee tapahtumaan – Suunnitelma: mitä aikoo kuvata, miksi, millaisiin kuvauspaikkoihin on pääsy, tietoa tekijöistä, lisämateriaalia, budjetti ja muut suunnitelmat Lähteitä • Aaltonen, J. (2002). Käsikirjoittajan työkalut: Audiovisuaalisen käsikirjoituksen tekijän opas • Raike, A., Laitinen, K., Viikari, T. Elokuvan taju. http://elokuvantaju.uiah.fi