VALTATIE 4 JYVÄSKYLÄ – OULU
VALTATIE 4 JYVÄSKYLÄ – OULU YHTEYSVÄLIN KEHITTÄMISSELVITYS TIEHALLINTO Keski-Suomen ja Oulun tiepiirit Jyväskylä 2002 Valtatie 4 Jyväskylä - Oulu Yhteysvälin kehittämisselvitys Tiehallinto Keski-Suomen ja Oulun tiepiirit Jyväskylä 2002 Ó Genimap Oy, lupa L4377 Ó Maanmittauslaitos, lupa 10/MYY/02 Tiehallinto Tiehallinto KESKI-SUOMEN TIEPIIRI OULUN TIEPIIRI Cygnaeuksenkatu 1 Veteraanikatu 5 PL 58 PL 261 40101 JYVÄSKYLÄ 90101 OULU Puhelinvaihde 0204 2211 Puhelinvaihde 0204 2211 Valtatie 4 Jyväskylä-Oulu, yhteysvälin kehittämisselvitys 5 Sisältö 1 2 55 6.4 Muut ajoneuvoliikenteen palvelutasotekijät 55 6 1.1 Työn tausta 6 6.5 6.6 Joukkoliikenteen palvelutaso Kevyen liikenteen palvelutaso 56 56 1.2 Suunnitteluprosessi 6 6.7 Vaikutukset elinkeinotoimintaan 56 NYKYTILANNE JA ONGELMAT 7 6.8 Tienpidon kustannukset 56 2.1 Valtatien liikenteellinen merkitys 8 2.2 Liikenne-ennuste 8 6.9 Melu 6.10 Pohja- ja pintavedet 2.3 Liikenneturvallisuus 10 6.11 Lähiympäristön laatu, virkistysalueet, maaperä ja luonto 57 2.4 2.5 Ajoneuvoliikenteen palvelutaso Kevyt liikenne 11 12 6.12 Yhdyskuntarakenne, maisema ja kulttuuriperintö 57 6.13 Yhteiskuntataloudellisuus 57 2.6 Joukkoliikenne 12 7 YHTEENVETO 58 2.7 Tien ja siltojen kunto 12 2.8 2.9 Terveys, elinolot ja viihtyvyys Pohja- ja pintavedet 12 12 8 LIITTEET 60 2.11 Yhdyskuntarakenne ja alueiden käyttö, maisema ja kaupunkikuva, kulttuuriperintö 12 3 YHTEYSVÄLIN TAVOITETILA VUONNA 2030 14 4 KEHITTÄMISTOIMENPITEET JA KUSTANNUKSET 17 4.1 17 6 Ajokustannukset LÄHTÖKOHDAT 2.10 Maaperä, kasvillisuus ja eliöt, luonnon monimuotoisuus 12 5 6.3 Yleistä KEHITTÄMISPOLKU 18 5.1 Jatkosuunnittelutarve 18 VAIKUTUSTARKASTELUT 53 6.1 Yleistä 53 6.2 Turvallisuus 53 56 56 Valtatie 4 Jyväskylä-Oulu, yhteysvälin kehittämisselvitys 6 LÄHTÖKOHDAT 1 LÄHTÖKOHDAT 1.1 Työn tausta Tiehallinnossa on käynnissä pääteiden kehittämisen toimintalinjoja laativa projekti, joka on jatkoa keskushallinnon PTS-työlle (Tienpidon linjaukset 2015). Työ tulee valmistuttuaan toimimaan keskeisenä lähtökohtana toimenpiteiden suunnittelulle Tiehallinnon eri ohjelmissa. Tienpidon linjaukset työn aikana määriteltiin runkoverkko, jolle pääteiden kehittäminen painottuu. Runkoverkon määrittämisperusteina on käytetty liikenteellistä merkittävyyttä, valtakunnallista yhdistävyyttä ja kansainvälisiä yhteyksiä. Kevään 2002 aikana on noin puolelle runkoverkosta (23 kpl) laadittu yhteysvälikohtaiset selvitykset, joihin myös tämä selvitys kuuluu. Työtä jatketaan toisen puoliskon osalta syksyllä 2002. Kehittämisselvitysten tavoitteena on ollut tarkastella yhteysvälejä piirijaosta riippumattomina kokonaisuuksina. Samassa yhteydessä on arvioitu olemassa olevien suunnitelmien sisältöä sekä edelleen pyritty vaikutusten arvioinnin avulla ohjaamaan entisestään toimenpiteiden valintaa. 1.2 Suunnitteluprosessi Tämän kehittämisselvityksen sisältö on muotoutunut uudenlaisen toimintatavan tuloksena, jossa valtakunnallisesti on Tiehallinnon keskushallinnon, tiepiirien ja konsulttien kesken pidetty evästyskokouksia ja seminaareja. Työn lähtökohtina olivat pääteiden kehittämisen toimintalinjojen yhteydessä laadittu yhteysvälikortti sekä toimintalinjatyön yleiset tavoit- teet. Yhteysväliltä kerättiin voimassa oleva suunnittelumateriaali, joka analysoitiin työn alkuvaiheessa. Nykytilannetta, tavoitetilaa, toimenpiteitä ja vaikutuksia arvioitaessa on hyödynnetty yhteysvälin jakamista eri tyyppisiin jaksoihin. Työn lähtökohtana valtatie oli jaettu viiteen eri linkkiin, jotka ovat seuraavat: - Jyväskylä (Aholaidan etl)–Tikkakoski, pituus 17 km - Tikkakoski–Vt 13 liittymä, pituus 21 km - Vt 13 liittymä–Kärsämäki, pituus 177 km - Kärsämäki–Haaransilta, pituus 101 km - Haaransilta–Oulu, pituus 22 km Alustavaa linkkijakoa noudatettiin tässä selvityksessä ongelmien ja tavoitetilan määrittelyssä. Nykytilanne ja ongelmat selvitettiin tiepiirin edustajien sekä konsultin asiantuntijoiden yhteistyönä. Liitteessä 1 on esitetty lähtötietoina käytetyt suunnitelmat. Tavoitetilan määrittämiseksi järjestettiin workshop –tyyppinen seminaari, jossa tiepiirien ja konsultin edustajien lisäksi olivat mukana Keski-Suomen liiton ja ympäristökeskuksen edustajat. Toimenpiteitä ja toimenpideohjelmaa määriteltäessä linkit oli jaettava vielä pienempiin osuuksiin. Nämä osuudet määrittyivät pitkälti vanhojen suunnitelmien kautta. Kullekin osavälille haettiin ne toimenpiteet, joiden toteuttamista tavoitetilan saavuttaminen edellyttää. Nämä toimenpiteet arvioitiin pääteiden kehittämisen toimintalinjatyön mukaisiin kiireellisyysluokkiin. Toimenpideohjelma muodostettiin yhdistämällä eri toimenpiteitä kokonaisuuksiksi, jotka sitten määriteltiin kiireellisyyden perusteella eri koreihin. Näin saadulle toimenpideohjelmalle arvioitiin vaikutukset. Lopuksi tehtiin vielä vaikutusten analyysi, jolloin tämän selvityksen Valtatie 4 Jyväskylä-Oulu, yhteysvälin kehittämisselvitys 7 NYKYTILANNE JA ONGELMAT tulokset ovat hyödynnettävissä pääteiden kehittämisen toimintalinjatyössä. Valtatietä 4 välillä Jyväskylä-Oulu koskeva selvitys on laadittu yhteistyössä Tiehallinnon keskushallinnon, Keski-Suomen ja Oulun tiepiirien ja konsulttina toimineen Tieliikelaitoksen kesken. Keskushallinnossa kehittämisselvityksen yhdyshenkilöinä ovat olleet Juha Sammallahti ja Pekka Ovaska. 5 ta sil n a r Haa Työtä on ohjannut hankeryhmä, johon ovat kuuluneet Seppo Pohjola ja Minna Suoranta Keski-Suomen tiepiiristä, Keijo Pulkkinen Oulun tiepiiristä ja Jukka Ristikartano, Kari Kuvaja sekä Hilkka Piippo konsulttina toimineesta Tieliikelaitoksesta. Sidosryhmätyötä ei tavoitetilan määrittämistä koskeneen workshop –seminaarin lisäksi ole työn aikana tehty, koska yhteysvälikortin laatimisen yhteydessä järjestettiin alueelliset sidosryhmätilaisuudet. Tieliikelaitoksessa työhön ovat hankeryhmän jäsenten lisäksi osallistuneet Reima Petäjäjärvi, Jarmo Salo, Laura Hiltunen sekä Hannu Knuuttila. Edellä mainittujen lisäksi selvityksen sisältöön ovat vaikuttaneet lukuisat muut Tiehallinnon keskushallinnon, piirihallinnon, sidosryhmien sekä muiden konsulttien henkilöt. 1. Jyväskylä-Tikkakoski, pituus 16,8 km, KVL 14300 ajon/vrk, raskaita ajoneuvoja 9 %, henkilövahinko-onnettomuuksia 8,2 kpl/v. 4 3. Valtatie 13-Kärsämäki, pituus 177,2 km, KVL 3600 ajon/vrk, raskaita ajoneuvoja 14 %, henkilövahinko-onnettomuuksia 21,0 kpl/v. 3 4. Kärsämäki-Haaransilta, pituus 100,6 km, KVL 3300 ajon/vrk, raskaita ajoneuvoja 17 %, henkilövahinko-onnettomuuksia 10,7 kpl/v. 2 NYKYTILANNE JA ONGELMAT Kuvassa 1 on esitetty yhteysväli sekä tässä tarkastelussa käytetty linkkijako. Tässä yhteydessä on käsitelty nykytilaa ja ongelmia vain koko yhteysvälin osalta. Liitteessä 2 on esitetty työssä laaditut nykytila- ja ongelmakuvaustaulukot, joissa yhteysväli on jaettu eri linkkeihin. Nykytila ja ongelmat on näissä käsitelty erillisinä haja-asutusalueiden, tienvarsiasutuksen alueiden sekä taajama-alueiden maankäyttötilanteissa. 2. Tikkakoski-Valtatie 13, pituus 21,0 km, KVL 8600 ajon/vrk, raskaita ajoneuvoja 12 %, henkilövahinko-onnettomuuksia 6,4 kpl/v. 2 i osk kak k i T 1 Kuva 1. Jyväskylä-Oulu yhteysväli. 5. Haaransilta-Oulu, pituus 22,0 km, KVL 15100 ajon/vrk, raskaita ajoneuvoja 9 %, henkilövahinko-onnettomuuksia 4,8 kpl/v. Valtatie 4 Jyväskylä-Oulu, yhteysvälin kehittämisselvitys 8 NYKYTILANNE JA ONGELMAT 2.1 Valtatien liikenteellinen merkitys Valtatie 4 välillä Jyväskylä–Oulu kuuluu yleiseurooppalaiseen TENtieverkkoon (Trans European Network). Tie on yksi tärkeimpiä päätieyhteyksiä Suomessa ja pääasiallinen tieyhteys Jyväskylän ja Oulun välillä. Kaupunkien välillä on rautatieyhteys Tampereen tai Pieksämäen kautta. Jyväskylässä ja Oulussa on kummassakin kotimaan reittiliikenteen lentoasema, rautatie- ja linja-autoliikenteen solmukohta ja valtakunnallisesti merkittävä tavaraliikenneterminaali. Oulussa on lisäksi talvisatama ja kehitteillä yhdistettyjen kuljetusten terminaali. Nelostie on siten eräs Suomen tärkeimpiä tavaraliikenteen kuljetusreittejä. Tiellä on suuri merkitys myös kansainvälisen liikenteen reittinä ja matkailijaliikenteessä. Nelostie yhdistää pohjoisen Suomen etelän kasvukeskuksiin. Jyväskylä on suurehko, monipuolinen ja kasvava kaupunkiseutu. Valtakunnallisessa elinkeinorakenteessa Jyväskylä erottuu metalliteollisuuden seutuna. Keskeisen sijainnin takia Jyväskylä on tavaraliikenteen solmupiste. Jyväskylän seutu on Suomen kuudenneksi suurin seutukunta asukasluvultaan (lähes 142 000 asukasta). Oulun seutu on suuri, monipuolinen ja väestöltään selvästi kasvava kaupunkiseutu. Seudulla on valtakunnallisesti merkittävä elektroniikka- ja teletekniikan alan keskittymä. Oulun seutu on Suomen neljänneksi suurin seutukunta ja pohjoisen Suomen keskus (lähes 193 000 asukasta). 2.2 Liikenne-ennuste Liikennemäärältään yhteysväli edustaa runkoverkon keskitasoa. Liikenne on vilkasta Jyväskylän ja Äänekosken välillä sekä Oulun sisääntulossa. Yhteysvälin tiekuljetukset jakautuvat tasaisesti kustannustehokkuutta ja täsmällisyyttä vaativiin kuljetuksiin. Molempien tavararyhmien vuotuinen kuljetusmäärä on 1,0–2,0 milj, tonnia. Kuljetettavan tavaran arvo on yhteensä yli 8 mrd. euroa. Vuoteen 2025 mennessä kummankin tavararyhmän kuljetusvolyymi kasvaa yli kahteen miljoonaan tonniin vuodessa. Pitkämatkaisen linja-autoliikenteen kysyntä yhteysvälillä on suhteellisen alhainen. Jyväskylän ja Äänekosken välillä sekä Pulkkilan ja Oulun välillä kulkee arkivuorokautena 12–20 maakuntakeskusten välistä pikavuoroa. Muualla yhteysvälillä pikavuoroja on alle 10 vuorokaudessa. Liikenteellisen merkityksen tärkeimpänä mittarina on liikenteen kehittymisen arviointi. Tässä selvityksessä liikenne-ennusteen lähtökohtina on käytetty: /1/ Pääteiden liikennevirrat ja linkkikohtaiset liikenne-ennusteet, Tiehallinnon sisäisiä julkaisuja 38/2001. /2/ Liikenne-ennuste vuosille 1997 - 2030, Tielaitoksen sisäisiä julkaisuja 35/1999. Lähteen /1/ ennustekertoimet perustuvat Tilastokeskuksen v. 2001 laatimaan väestöennusteeseen. Ennuste on demografinen trendilaskelma, jossa alueellisen väestökehityksen on oletettu jatkuvan viime vuosien kaltaisena (= suuren muuttoliikkeen on oletettu jatkuvan). Yhteysvälillä sijaitsevien merkittävimpien kuntien liikennetuotosten kasvukertoimien ennusteet on esitetty taulukossa 1. Valtatie 4 Jyväskylä-Oulu, yhteysvälin kehittämisselvitys 9 NYKYTILANNE JA ONGELMAT Taulukko 1. Yhteysvälin kuntien liikennetuotosten kasvukertoimia lähteen /1/ mukaan. Kunta Kevyet Raskaat Jyväskylä - Oulu liikennemäärät 2000-2020 2000-2030 2000-2020 2000-2030 Jyväskylä 1,34 1,42 1,37 1,55 Äänekoski 1,21 1,24 1,29 1,45 Viitasaari 1,01 0,97 1,07 1,15 Pihtipudas 1,08 1,06 1,11 1,19 Pyhäjärvi 0,94 0,88 1,00 1,05 Kärsämäki 0,97 0,89 0,97 1,01 Pulkkila 1,04 1,05 1,12 1,22 Rantsila 0,97 0,90 0,96 1,01 Oulu 1,48 1,59 1,50 1,74 40000 KVL 2030 35000 Oulu Liminka Rantsila Pulkkila Kärsämäk 100 Pyhäjärv 50 Pihtipudas 20000 Viitasaari KVL 25000 Äänekoski Jyväskylä KVL 2000 30000 15000 10000 5000 0 0 150 200 250 300 350 Etäisyys Jyväskylästä km Selvityksessä on käytetty taulukon 1 kertoimiin perustuvaa liikenneennustetta eri linkeillä ja tieosilla. Tielaitoksen yleisten liikenne-ennusteiden /2/ mukaiset kasvukertoimet poikkeavat suurelta osin tässä käytetyistä kertoimista. Jyväskylän ja Oulun läheisyydessä erot eivät ole merkittäviä, mutta muulla yhteysvälillä yleiset kertoimet ovat selvästi suurempia kuin nyt käytetyt kertoimet. Kuvassa 2 on esitetty nykyiset ja vuodelle 2030 ennustetut liikennemäärät yhteysvälillä ja kuvassa 3 tässä selvityksessä käytetyt ennustekertoimet vuosille 2000-2020 ja 2000-2030 sekä Tiehallinnon yleisiin ennusteisiin perustuva seutukuntakohtainen ennuste vuosille 1997-2030. Kuva 2. Jyväskylä-Oulu yhteysvälin liikennemäärät vuosina 2000 ja 2030. Valtatie 4 Jyväskylä-Oulu, yhteysvälin kehittämisselvitys 10 NYKYTILANNE JA ONGELMAT toimenpidepolkua. Turvallisuusanalyysi perustuu vuosien 1997-2001 onnettomuustietoihin. Jyväskylä - Oulu kasvukertoimet Yhteysvälillä Jyväskylä–Oulu tapahtuu tehdyn turvallisuusanalyysin mukaan vuosittain n. 51 henkilövahinko-onnettomuutta, kun rakenteilla olevat osuudet oletetaan valmistuneiksi. Näistä johtaa kuolemaan n. 6,4 onnettomuutta vuosittain. Kuolemaan johtaneista onnettomuuksista valtaosa (49 %) on kohtaamisonnettomuuksia. Kääntymis-, risteys- ja kevyen liikenteen onnettomuuksia on 27 % ja yksittäis-, ohitus-, eläin- ja muita onnettomuuksia 25 %. Kuolemantiheys on suurin Jyväskylä–Äänekoski ja Haurukylä-Haaransilta väleillä. Kempeleen ja Oulun välillä nykyisin oleva ongelmaosuus paranee jo rakenteilla olevan hankkeen valmistuttua. 1,8 Seutukuntaennuste 1997-2030 1,7 Linkkikohtainen ennuste 2000-2030 Kasvukerroin 1,6 Linkkikohtainen ennuste 2000-2020 1,5 1,4 1,3 1,2 1,1 1 0 50 100 150 200 250 300 350 Etäisyys Jyväskylästä km Kuva 3. Jyväskylä-Oulu yhteysvälin liikenteen kasvukertoimet selvityksessä käytetyn linkkikohtaisen ennusteen mukaan vuosille 2020 ja 2030 sekä yleisen seutukuntakohtaisen ennusteen mukaan vuodelle 2030. 2.3 Liikenneturvallisuus Valtakunnallisen liikenneturvallisuusvision suuntaisesti on pääasiallinen huomio kiinnitetty vakaviin, erityisesti kuolemaan johtaviin onnettomuuksiin. Liikennejärjestelmän passiivista turvallisuutta tulee parantaa huomattavasti. Onnettomuudet tulee pyrkiä estämään ja niiden seurauksia lieventämään. Tässä turvallisuusanalyysissä on kiinnitetty kuolemaan johtavien onnettomuuksien lisäksi huomio henkilövahinkoihin johtaneisiin onnettomuuksiin, koska niiden painoarvo on myös tärkeä määriteltäessä Kuva 4. Äänekosken ja Pihtiputaan välillä tien poikkileikkileikkaus on ohituskaistojen välillä kapea, pientareita ei juuri ole. Valtatie 4 Jyväskylä-Oulu, yhteysvälin kehittämisselvitys 11 NYKYTILANNE JA ONGELMAT Yhteysvälillä on seitsemän liittymää, joissa on tapahtunut vähintään yksi henkilövahinkoon johtanut onnettomuus vuosittain. Haaransillan kiertoliittymän valmistuminen vähentää määrää yhdellä. Tien liikennöitävyyttä haittaavat mäkisyys, mutkaisuus ja kapeus. Geometrialtaan huonoin on tiejakso Äänekoskelta Pihtiputaan pohjoispuolelle (kuva 4). Rantsilassa on lisäksi yksittäinen kapea kohta (kuva 5). 2.4 Liittymissä ongelmat keskittyvät Jyväskylän ja Äänekosken välillä sekä Limingan ja Kempeleen välillä oleviin liittymiin. Jälkimmäisen osuuden ongelmat poistuvat rakenteilla olevan moottoritiehankkeen valmistuttua. Ajoneuvoliikenteen palvelutaso Liikenne ruuhkautuu nykyisellään Jyväskylän ja Tikkakosken välillä sekä Kempeleen kohdalla. Ilman toimenpiteitä ruuhkautumista alkaa esiintyä koko Jyväskylä–Äänekoski välillä. Oulun eteläpuolella olevat ongelmat Limingan ja Kempeleen välillä poistuvat rakenteilla olevan moottoritiehankkeen valmistuttua. Kuva 6. Tie halkaisee Kärsämäen keskustan. Kuva 5. Rantsilan kohdalla tietä ei ole vielä levennetty liikennemäärän ja turvallisuuden edellyttämälle tasolle. Valtatie 4 Jyväskylä-Oulu, yhteysvälin kehittämisselvitys 12 NYKYTILANNE JA ONGELMAT 2.5 Kevyt liikenne Kevyen liikenteen ongelmat keskittyvät Jyväskylän ja Äänekosken välille, taajamakohtiin sekä yksittäisiin kohteisiin haja-asutusalueen koulujen läheisyydessä. Kapeat pientareet vaarantavat lisäksi kevyen liikenteen turvallisuutta lähes koko Äänekoski–Pihtipudas välillä. Kärsämäellä valtatien ylitys tapahtuu nykyään ilman suojatiesareketta olevia suojateitä pitkin (kuva 6). 2.6 Joukkoliikenne Linja-autoliikenteen ongelmat keskittyvät samoille osuuksille kuin muunkin ajoneuvoliikenteen. Pikavuoroliikenteen tarpeiden osalta joidenkin pysäkkien varustetaso on riittämätön. 2.7 Tien ja siltojen kunto Jyväskylän ja Oulun välillä on paljon tieosuuksia, jotka eivät täytä kantavuustavoitteita. Kantavuusjakautuma on niin ikään huono. Tiellä esiintyy toistaiseksi ”normaalia” vaurioitumista. Kuntotavoitteen alittavien tiejaksojen yhteispituus yhteysvälillä on 36,2 km. Huonokuntoisimmat tiejaksot ovat Pihtiputaan ja Oravankylän välillä, Rantsilassa sekä Tyrnävän kohdalta pohjoiseen. Silloista pahimman ongelman muodostaa Hännilänsalmen silta Viitasaarella, jonka kantavuuspuutteet aiheuttavat merkittävää haittaa erikoiskuljetuksille. Yhteysvälillä on lisäksi useita vaurioituneita tai huonokuntoisia siltoja. 2.8 Terveys, elinolot ja viihtyvyys Liikenteen aiheuttama melu aiheuttaa ongelmia yhteysvälillä. Tärkeimmät suojausta edellyttävät kohteet sijaitsevat Jyväskylän pohjoispuolella, Viitasaarella, Pihtiputaalla, Pulkkilassa, Rantsilassa se- kä Kempeleessä. Lisäksi joidenkin koulujen ja vanhainkotien läheisyyteen tarvitaan suojaustoimenpiteitä. Estevaikutus ei nykyisellään ole kovin merkittävä. Toimenpiteitä suunniteltaessa on kuitenkin varmistettava, että riittävät yhteydet säilytetään. 2.9 Pohja- ja pintavedet Tie kulkee merkittävien suojaamattomien pohjavesialueiden läpi Jyväskylän ja Äänekosken välillä Kirrissä, Tikkakoskella ja Hirvaskylässä sekä Pihtiputaalla. Pulkkilassa pohjavesialue rajoittuu tiehen kantatien 88 suuntaisena. Vesistöjä on tien välittömässä läheisyydessä Jyväskylän pohjoispuolella sekä useiden tien viereen sijoittuvien lahtien ja salmien kohdalla. Pihtiputaalla on lisäksi Natura-alueeksi ehdotettu Putikonlahti. 2.10 Maaperä, kasvillisuus ja eliöt, luonnon monimuotoisuus Tien läheisyydessä on varsin vähän merkittäviä maaperään, kasvillisuuteen tai eliöihin liittyviä erityiskohteita. Näiden mahdollisesti edellyttämät toimenpiteet otetaan huomioon toimenpiteiden tarkemmassa suunnittelussa. 2.11 Yhdyskuntarakenne ja alueiden käyttö, maisema ja kaupunkikuva, kulttuuriperintö Taajamien ulkopuolella tienvarsi on merkittävää maa- ja metsätalousaluetta. Jakson eteläinen osa sijaitsee keskisuomalaisessa vaaramaisemassa ja loppuosa Pohjois-Pohjanmaan alavilla alueilla. Limingassa on lisäksi valtakunnallisestikin arvokas maisema-alue Limingan lakeus. Muut maisemallisesti tai kulttuuriperinnöllisesti arvokkaat kohteet ovat yksittäisiä ja pääosin erillään tiestä. Valtatie 4 Jyväskylä-Oulu, yhteysvälin kehittämisselvitys 13 NYKYTILANNE JA ONGELMAT Jyväskylä Keski-Suomen ja Oulu Pohjois-Suomen logistisina keskuksina ovat vahvasti riippuvaisia liikenneverkkojen ja erityisesti valtatien 4 toimivuudesta. Molemmissa maakunnissa panostetaan myös lentoliikenteen kehittämiseen, joka osittain tukeutuu valtatiehen 4 jatkokuljetuksissa. Molemmat maakunnat ovat myös puujalostusteollisuuden keskittymiä, joille nelostie on runkoväylä. Yhteysvälillä sijaitsee maakuntakeskusten lisäksi suuri määrä maakuntien aluekeskuksia. OULU RANTSILA Valtakunnallisessa aluerakenteessa valtatie 4 on merkittävin yhdysside etelän ja pohjoisen välillä. Tie muodostaa merkittävän elementin maisemassa, erityisesti pohjois-osassa, Limingan lakeuksilla. Kuvassa 7 on esitetty tässä selvityksessä käytetty taajamaluokitus. Luokitus perustuu ensisijaisesti tierekisterin tilastolliseen taajamaluokitukseen. Taajamamerkin sisäpuolella olevat alueet on luokiteltu varsinaisiksi taajamiksi, muut tilastollisen rajan sisäpuolella olevat osuudet tienvarsiasutuksen osuuksiksi. PULKKILA KÄRSÄMÄKI PIHTIPUDAS VIITASAARI ÄÄNEKOSKI JYVÄSKYLÄ TAAJAMA TIENVARSIASUTUSTA HAJA-ASUTUSTA Kuva 7. Taajamaluokitus Jyväskylä-Oulu yhteysvälillä. 14 Valtatie 4 Jyväskylä-Oulu, yhteysvälin kehittämisselvitys 3 YHTEYSVÄLIN TAVOITETILA VUONNA 2030 Yhteysväli on jaettu viiteen osaväliin, joita käsitellään erikseen. Seuraavilla sivuilla on esitetty eri osavälien tärkeimmät tavoitetilaan liittyvät asiat. Tavoitetilan muodostamisessa on hyödynnetty Tiehallinnon strategisen projektin S12 tuloksia muun muassa poikkileikkausten valinnassa. Kuvassa 8 on esimerkki yhteysvälin tavoitetilan mukaisesta nelikaistaisen keskikaiteellisen tien poikkileikkauksesta. Tavoitetilaan pyritään useilla osuuksilla vaiheittain. Tällöin vaiheina voivat olla uusien ohituskaistojen rakentaminen, nykyisten ohituskaistojen parantaminen keskikaiteellisiksi ja edelleen ohituskaistaosuuksien yhdistäminen nelikaistaiseksi tieksi. Kuva 8. Nelikaistaisen keskikaiteellisen tien poikkileikkaus (rakentamisen aikainen kuva valtatieltä 5 väliltä VehmasmäkiHiltulanlahti). Valtatie 4 Jyväskylä-Oulu, yhteysvälin kehittämisselvitys 15 YHTEYSVÄLIN TAVOITETILA VUONNA 2030 Eritasoliittymä Taajamatieosuus Moottoritie 4 - kaistainen + kk Ohituskaistaosuus Poikkileikkaus 10,5/7,5 Jyväskylä–Tikkakoski on tavoitetilassa koko osuudeltaan nelikaistainen väylä, jonka nopeusrajoitus on pääosin 100 km/h. Jyväskylä– Kirri väli on moottoritie ja Kirri–Tikkakoski väli kapea nelikaistainen keskikaiteellinen tie (kuva 8). Kaikki liittymät ovat eritasoliittymiä. Maankäyttöä varten on rakennettu rinnakkaistiejärjestelyt. Kevyt liikenne on ohjattu koko välillä erillisille väylilleen. Linjaautoliikenteen toimintaedellytyksiä on parannettu. Meluhaittoja ja pohjavesien pilaantumisriskiä on torjuttu suojaustoimenpitein. Tikkakoski–Vt 13 (Huutomäki) on tavoitetilassa kapea nelikaistainen keskikaiteellinen tie, jonka nopeusrajoitus on 100 km/h. Välillä olevat liittymät ovat eritasoisia. Maankäyttö- ja kevyt liikenne on ohjattu erillisille väylille. Tavoitetilaan pyritään vaiheittain toteuttamalla ensin yksityistie- ja liittymäjärjestelyjä sekä keskikaiteellisia ohituskaistoja. Vt 13–Kärsämäki on tavoitetilassa välillä Vt 13–Äänekoski kapea nelikaistainen keskikaiteellinen tie, välillä Äänekoski–Kärsämäki korkealuokkainen kaksikaistainen tie, jonka poikkileikkaus on pääosin 10,5/7,5. Ohitusmahdollisuudet on varmistettu turvallisin ohituskaistajärjestelyin siellä missä riittäviä ohitusmahdollisuuksia ei maaston takia muuten saavuteta. Kärsämäen kohdalla valtatie on sopeutettu taajamaväyläksi, jota on kehitetty maankäytön ja liikenneturvallisuuden ehdoilla. Muiden taajamien kohdalla päätie on erotettu taajaman maankäytöstä, jolloin on voitu taata turvalliset ja sujuvat yhteydet sekä pitkämatkaiselle että paikalliselle liikenteelle. Nopeusrajoituksena on haja-asutusalueilla pääosin 100 km/h ja taajamien kohdilla 80 km/h. Kärsämäen kohdalla rajoitus on kuitenkin 40 km/h. Kevyen liikenteen turvallisuus on taattu riittävän leveillä pientareilla sekä tarvittaessa erillisillä väylillä. Tarvittavat melu- ja pohjavesisuojaukset on toteutettu. 16 Valtatie 4 Jyväskylä-Oulu, yhteysvälin kehittämisselvitys YHTEYSVÄLIN TAVOITETILA VUONNA 2030 Eritasoliittymä Taajamatieosuus Moottoritie 4 - kaistainen + kk Ohituskaistaosuus Poikkileikkaus 10,5/7,5 Kärsämäki–Haaransilta on tavoitetilanteessa haja-asutusalueilla korkealuokkainen kaksikaistainen tie, jonka poikkileikkaus on pääosin 10,5/7,5. Ohitusmahdollisuudet välillä ovat riittävät. Taajamien kohdalla valtatie 4 on erotettu taajaman maankäytöstä, jolloin on voitu taata turvalliset ja sujuvat yhteydet sekä pitkämatkaiselle että paikalliselle liikenteelle. Haurukylä-Haaransilta välillä tie on rakennettu lopputilanteessa uudelle linjalle ja siksi sitä on kehitetty jo ensi vaiheissa liikenneturvallisuuden ja maankäytön ehdoin. Nopeusrajoituksena on haja-asutusalueilla pääosin 100 km/h ja taajamien kohdilla 80 km/h. Kevyen liikenteen turvallisuus on taattu riittävän leveillä pientareilla sekä tarvittaessa erillisillä väylillä. Tarvittavat meluja pohjavesisuojaukset on toteutettu. Haaransilta–Oulu on korkealuokkainen ja sujuva nelikaistainen tie, jonka kaikki liittymät ovat eritasoliittymiä. Poikkileikkauksena välillä Haaransilta–Kempele on kapeaa nelikaistainen keskikaiteellinen tie ja Kempele–Oulu välillä moottoritie. Oulun kohdalla riittävä välityskyky on varmistettu lisäkaistojen avulla. Nopeusrajoituksena on pääosin 100 km/h. Kevyt liikenne on ohjattu erillisille väylille. Tarvittavat melu- ja pohjavesisuojaukset on toteutettu. Liitteessä 3 tavoitetilat on esitetty tarkemmin. Näissä tavoitetilan merkitys ja toimenpiteet osavälin sisällä on esitetty eri tavoitesektoreihin jaettuna. Kunkin osavälin kohdalla eri maankäyttötyyppeihin sidotut tavoitteet on käsitelty lisäksi erillisinä silloin kun ne merkittävästi poikkeavat toisistaan. Valtatie 4 Jyväskylä-Oulu, yhteysvälin kehittämisselvitys 17 KEHITTÄMISTOIMENPITEET JA KUSTANNUKSET 4 KEHITTÄMISTOIMENPITEET JA KUSTANNUKSET 4.1 Yleistä Pääteiden kehittämisen toimintalinjojen yhtenäistämiseksi on eri runkoväleille suunnitellut toimenpiteet luokiteltu tässä selvityksessä yhdenmukaisin periaattein eri tärkeysluokkiin seuraavasti: koeta tarpeellisena. Osa näistä on ollut selvästi ylimitoitettuja ja osa tarpeettomia maankäytön varauksia. Taulukoiden sisältöä ei kaikilta osin ole viimeistelty, koska kehittämispolkuun valitut toimenpiteet on esitetty myöhemmin luvussa 5. Kehittämispolussa on tässä tehdyn luokituksen lisäksi otettu huomioon myös toimenpiteiden suunnittelutilanne. Kehittämisohjelmaan valittujen vuoteen 2030 mennessä toteutettavien toimenpiteiden kustannukset on esitetty taulukossa 2. Taulukko 2. Kehittämisohjelmaan valittujen toimenpiteiden kustannukset M€. I luokka Akuuteimmat toimenpiteet, ensisijaisesti: Osaväli 1. kuolemaan johtavien onnettomuuksien vähentämiseksi, Jyväskylä (Aholaidan etl)–Tikkakoski 49,7 2. riskialtteimpien pohjavesialueiden suojaamiseksi sekä Tikkakoski–vt 13 (Huutomäen liittymä) 36,3 3. merkittävimpien yli 65 dBA:n melutasosta aiheutuvien häiriöiden poistamiseksi. Vt 13–Kärsämäki 51,1 Kärsämäki–Haaransilta 24,2 Haaransilta–Oulu (Kainuuntien etl) 17,1 Yhteensä 178,5 II luokka Sellaiset toimenpiteet, jotka: Ehdotetut toimenpiteet 1. vähentävät henkilövahinko-onnettomuuksia, 2. parantavat kevyen ja joukkoliikenteen palvelutasoa, 3. säilyttävät autoliikenteen palvelutason nykyisellä tasolla liikenteen kasvusta huolimatta. III luokka Muut toimenpiteet, jotka vaaditaan yhteysvälin saamiseen kokonaisuudessaan toimintalinjojen mukaiseen kuntoon. Liitteessä 4 on näillä koko pääteiden kehittämisen toimintalinjatyön mukaisilla periaatteilla tehty yhteysvälin toimenpiteiden luokitus. Toimenpiteistä on jätetty pois ne, joiden toteuttamista ei nykyisellään Taulukon 2 lisäksi toimenpiteinä ovat vaikutustarkasteluissa mukana rakenteilla olevat osuudet Pihtipudas-piirin raja (päällysteen leventäminen), joka valmistuu 2002 ja Haaransilta-Kempele-Kiviniemi (moottoritieosuus), valmistuu 2003. Näiden vaikutukset on otettu huomioon jo nykytilaa arvioitaessa. Valtatie 4 Jyväskylä-Oulu, yhteysvälin kehittämisselvitys 18 KEHITTÄMISPOLKU Kuvan 9 toimenpiteet ja niiden tärkeimmät vaikutukset on myös esitetty karttasivuilla 1-33. Kunkin toimenpiteen sisältö on esitetty vain yhdellä lehdellä, vaikka se sijaitsisikin useammalla lehdellä. Toimenpidenumeroiden avulla on helpompi löytää oikea karttalehti. 5 KEHITTÄMISPOLKU Kehittämispolku on muodostettu toimenpiteistä yhdistämällä niitä toteutuskelpoisiksi kokonaisuuksiksi. Vuoteen 2010 mennessä toteutettavaksi ehdotetut hankkeet sisältävät pääasiassa toimenpiteitä, jotka on luokiteltu ensimmäiseen kiireellisyysluokkaan. Ne ovat myös suunnitteluvalmiudeltaan toteutettavissa. Vuosina 2010-2020 ehdotetut hankkeet toteuttavat myös pääteiden kehittämisen toimintalinjatyön tavoitteita. Osa niistä edellyttää vielä tarkempaa suunnittelua. Vuoden 2020 jälkeen toteutettavaksi ehdotetut hankkeet täydentävät tavoitetilaa. Suurin osa niistä edellyttää myös lisäsuunnittelua. Kehittämispolun toimenpiteiden kustannukset osaväleittäin ja vaiheittain on esitetty taulukossa 3. Taulukko 3. Kehittämisohjelman toimenpiteiden kustannukset M€ eri vaiheissa. Osaväli -2010 20102020 2020- Jyväskylä (Aholaidan etl)–Tikkakoski 25,9 23,8 0,0 Tikkakoski–vt 13 (Huutomäen liittymä) 2,8 6,6 26,9 Vt 13–Kärsämäki 14,4 12,4 24,4 Kärsämäki–Haaransilta 4,8 1,1 18,4 Haaransilta–Oulu (Kainuuntien etl) 1,6 7,5 8,0 Yhteensä 49,4 51,4 77,7 Kuvassa 9 on esitetty tässä selvityksessä esitettyjen toimenpiteiden sijainti. Kuvasta puuttuvat ne toimenpiteet, jotka sijoittuvat useampaan kohtaan yhteysvälille, kuten levähdysalueet, linja-autopysäkit ja liittymien valaistukset. Liitteen 5 taulukoissa on esitetty luettelo kaikista toimenpiteistä ja niiden tarkemmasta sisällöstä. 5.1 Jatkosuunnittelutarve Merkittävimmät jatkosuunnittelutarpeet lähivuosina ovat seuraavat: Kirri-Tikkakoski väliltä on tekeillä YVA. Sen perusteella päätetään toteutetaanko tie nykyisellä paikallaan vai kokonaan tai osittain uudella linjauksella. Ohituskaistojen toteuttamista kohdakkain on harkittava jatkosuunnittelun yhteydessä. Tikkakoski–Vt 13 välin jatkosuunnittelun yhteydessä on harkittava ohituskaistojen toteuttamista kohdakkain. Tavoitetilanteen varmistamiseksi eritasoliittymien ja muiden tiejärjestelyjen toteuttamiskelpoisuus on varmistettava. Vt 13–Äänekoski välillä on käynnistymässä tarveselvitys, jossa voidaan ottaa alustavasti huomioon myös tavoitetilan edellyttämät toimenpiteet. Petomäki–Hännilänsalmi ja Viitasaari–Pihtipudas väleillä on varmistettava vanhojen suunnitelmien ajantasaisuus sekä otettava huomioon ohituskaistojen keskikaiteiden edellyttämät muutostarpeet. Tarveselvitys ohituskaistojen kehittämisestä tehdään v. 2002 aikana. Pihtipudas–Pyhäjärvi välillä ohituskaistojen edellyttämät tiejärjestelyt on suunniteltava. Haurukylä–Haaransilta välin nykytien parantamistoimet sekä Tupoksen kiertoliittymä vaativat tarkentavaa suunnittelua. Oulun kohdalla välillä Ouluntulli-Pateniemen etl on kesällä 2002 käynnistynyt kehittämisselvitys. Valtatie 4 Jyväskylä-Oulu, yhteysvälin kehittämisselvitys 19 KEHITTÄMISPOLKU 22 6 2 8 3 9 21 10 11 24 12 20 13 1 14 15 25 23 17 26 5 4 7 11. Mämmensalmi-Petomäki 1. Aholaidan eritasoliittymä 12. Petomäki-Konginkangas 2. Jyväskylä-Kirri 21. Taimoniemi-Pihtipudas 16 22. Ruppo-Putikko 13. Konginkangas-Lintulahti 3. Kirri-Tikkakoski 19 14. Lintulahti-Niinilahti 4. Tikkakosken kohta 24. Putikko-piirin raja, rakenteilla 18 15. Niinilahti-Hännilänsalmi 5. Vehniän kohta 25. Piirin raja-Pyhäjärvi 16. Hännilänsalmi 6. Hirvaskylän kohta 26. Vt 4 ja 27 liittymä 17. Isoaho-Viitasaaren keskusta 7. Hirvaskangas-Vt13 23. Putikko 18. Viitasaaren keskusta 8. Vt 13-Äänekoski 19. Viitasaaren pohjoisosa 9. Kotakennääntie 20. Viitasaari-Taimoniemi 10. Äänekoski-Mämmensalmi 37 28 27 34 30 32 35 26 33 38 39 40 36. Levähdysalueet ym. 37. Kedonperän eritasoliittymä 27. Pyhäjärvi-Kärsämäki 31. Pulkkila 38. Haaransilta-Kempele, rakenteilla 28. Kärsämäki 32. Pulkkila-Rantsila 39. Kempele-Kiviniemi, rakenteilla 33. Rantsila 40. Kiviniemi-Kainuuntie 34. Haurukylä-Haaransilta, nyk. tie 41. Liikenteen hallinta, kiertoliitt. ym. 29. Levähdysalueet ym. 30. Kärsämäki-Pulkkila 31 35. Haurukylä-Haaransilta, uusi tie Kuva 9. Jyväskylä-Oulu yhteysvälin toimenpiteet. Valtatie 4 Jyväskylä-Oulu, yhteysvälin kehittämisselvitys 53 VAIKUTUSTARKASTELUT 6 VAIKUTUSTARKASTELUT via onnettomuuksia n. 10 %. Vastaavasti vuoteen 2020 toteutettavaksi ehdotetut toimenpiteiden aiheuttama vähennys on 10 % henkilövahinko-onnettomuuksista ja 16 % kuolemaan johtavista onnettomuuksista. 6.1 Kuvassa 10 on esitetty arvioitu onnettomuusmäärien kehitys ilman toimenpiteitä ja niiden toteutuksen jälkeen. Yleistä Yhteysvälin vaikutuksia on verrattu pääteiden kehittämisen yleisiin tavoitteisiin taulukossa 4. Vaikutustarkastelut on koottu osaväleittäin ja koko yhteysväliltä liitteen 6 taulukoihin. Seuraaviin kohtiin on koottu tärkeimmät vaikutukset koko yhteysväliltä. 70 18 65 16 6.2 60 14 55 12 50 10 45 8 40 6 35 4 Turvallisuus Kaikki turvallisuustarkastelut on tehty Tarva-ohjelmiston erillisversiolla 4.21. Tämä versio on laadittu pääteiden kehittämisen toimintalinjatyötä varten. Henkilövahinko-onnettomuuksien määrän arvioidaan nousevan nykyisestä 51 kpl/v vuoteen 2030 mennessä 66 kpl/v, jos kehittämistoimenpiteitä ei tehdä. Vastaavasti kuolemaan johtavien onnettomuuksien määrä olisi 8,3 kpl/v vuonna 2030 (nykyisin 6,4 kpl/v). Kaikkien tämän selvityksen kehittämistoimenpiteiden yhteysvaikutuksesta henkilövahinko-onnettomuuksien määrä alenee arviolta 16 % arvoon 56 kpl/v ja kuolemaan johtavien onnettomuuksien määrä 25 % arvoon 6,2 kpl/v. Jyväskylä-Tikkakoski ja Tikkakoski-vt13 väleillä kuoleman johtavien onnettomuuksien määrä vähenee 47 % ja 59 %. Haaransilta-Oulu välin tilanne paranee jo rakenteilla olevan osuuden valmistuttua. Koska tavoitteena on ollut erityisesti vakavien onnettomuuksien vähentäminen näillä kolmella vakavuusluokkaan 5 kuuluneella osavälillä, suunniteltujen toimenpiteiden voidaan arvioida toteuttavan tavoitteita varsin hyvin. Vuoteen 2010 mennessä toteutettavaksi ehdotetut toimenpiteet vähentävät henkilövahinko-onnettomuuksia n. 7 % ja kuolemaan johta- 30 2 2000 2010 2020 2030 Vuosi Henkilövahinko-onnettomuudet ilman toimenpiteitä Henkilövahinko-onnettomuudet, kun toimenpiteet toteutetaan Kuolemaan johtaneet onnettomuudet ilman toimenpiteitä Kuolemaan johtaneet onnettomuudet, kun toimenpiteet toteutetaan Kuva 10. Henkilövahinko-onnettomuuksien määrän kehitys ilman toimenpiteitä ja niiden toteutuksen jälkeen. 54 Valtatie 4 Jyväskylä-Oulu, yhteysvälin kehittämisselvitys VAIKUTUSTARKASTELUT Taulukko 4 Jyväskylä-Oulu yhteysvälin vaikutukset verrattuna pääteiden kehittämisen tavoitteisiin. TAVOITE YHTEYSVÄLIN KEHITTÄMISEN VAIKUTUKSET Turvallisuus: I vaihe: Kuolleiden määrä vähenee arviolta 10 % ja kaikkien henkilövahinko-onnettomuuksien määrä 7 % vuoteen 2010 mennessä esitetyillä toimenpiteillä. Toimenpiteiden valinnassa on erityisesti otettu huomioon nykytilanteessa ongelmallisimpien kohtien parantaminen. Pääteillä kuolleiden määrä vähenee selvästi. Kaikkia kehittämistoimenpiteitä ohjaa tavoite tieliikenteen turvallisuuden ja liikennejärjestelmän inhimillisen virheen sietokyvyn jatkuvasta parantamisesta. II vaihe: Kuolleiden määrä vähenee arviolta 16 % ja kaikkien henkilövahinko-onnettomuuksien määrä 10 % vuoteen 2020 mennessä esitetyillä toimenpiteillä. Toimenpiteitä on keskitetty erityisesti vakavimpien onnettomuustyyppien torjumiseen. III vaihe: Kuolleiden määrä vähenee arviolta 25 % ja kaikkien henkilövahinko-onnettomuuksien määrä 16 % vuoteen 2030 mennessä esitetyillä toimenpiteillä. Toimenpiteillä on pyritty yhtenäisen tavoitetilan saavuttamiseen, jolloin inhimillisten virheiden määrä jää vähäisemmäksi. Ympäristö: Pääteiden tienpidon ja liikenteen aiheuttamat pohjavesien pilaantumisen riski ja meluhaitat vähenevät selvästi. Ympäristöön kohdistuvat vaikutukset otetaan huomioon kaikessa pääteiden kehittämisen suunnittelussa. Tekniset ratkaisut suunnitellaan sellaisiksi, että ympäristöön kohdistuvat haitat ovat mahdollisimman vähäiset. I vaihe: Vuoteen 2010 mennessä esitetyillä toimenpiteillä suojataan merkittävimmät pohjavesialueet ja vähennetään suurimpia meluhaittoja. Valituilla ratkaisuilla pyritään minimoimaan myös muita ympäristölle aiheutuvia haittoja. II vaihe: Vuoteen 2020 mennessä esitetyillä toimenpiteillä suojataan loput suojattavista pohjavesialueista. Melutorjuntaa täydennetään muiden toimenpiteiden yhteydessä. Muut ympäristöön kohdistuvat haitat jäävät vähäisiksi. III vaihe: Vuoteen 2030 mennessä esitetyillä toimenpiteillä vähennetään meluhaittoja uusien tielinjausten ja eritasoliittymien yhteydessä. Ympäristöön kohdistuvia haittoja vähennetään suunnittelun avulla. Toimivuus: Pääteiden liikenteellinen toimivuus pysyy seuraavan 30 vuoden ajan vähintään nykyisellä tasolla. Kehittämisen suunnittelussa otetaan huomioon väestön ja elinkeinoelämän tarpeet eri tavoin kehittyvillä alueilla. Joukko- ja kevyen liikenteen palvelutaso paranee selvästi. I vaihe: Liikenteellinen toimivuus paranee selvästi ongelmallisimmilla alueilla mutta heikkenee hieman muilla osuuksilla vuoteen 2010 mennessä esitetyillä toimenpiteillä. Väestön ja elinkeinoelämän tarpeet otetaan huomioon sekä taajamien lähistöllä että haja-asutusalueilla. Joukko- ja kevyen liikenteen palvelutasoa parannetaan etenkin ongelmallisilla osuuksilla. II vaihe: Liikenteellistä toimivuutta parannetaan vuoteen 2020 mennessä ruuhkautuvilla osuuksilla. Koko yhteysvälin ruuhkautumien vähenee jonkin verran. Väestön ja elinkeinoelämän tarpeet turvataan suunniteltujen toimenpiteiden avulla. Joukko- ja kevyen liikenteen palvelutasoa parannetaan edelleenkin. III vaihe: Liikenteellisen toimivuuteen liittyvät ongelmat saadaan poistettua liikenteen kasvusta huolimatta vuoteen 2030 mennessä. Väestön ja elinkeinoelämän tarpeet turvataan. Kevyen liikenteen palvelutasoa parannetaan myös vähän liikennöidyillä osuuksilla. Taloudellisuus: Tienpidon toimet kohdennetaan ja mitoitetaan tehokkaiksi ja taloudellisiksi. I vaihe: Vuoteen 2010 mennessä esitetyt sujuvuutta ja turvallisuutta parantavat toimenpiteet ovat taloudellisesti kannattavia. Pohjavesisuojauksia ja meluhaittojen torjuntaa tehdään myös muilla osuuksilla, vaikka se ei liikenteellisten hyötyjen perusteella olisikaan kannattavaa. II vaihe: Vuoteen 2020 mennessä ajoitetut toimenpiteet ovat sujuvuuden ja turvallisuuden perusteella osittain kannattavia, mutta joukossa on myös toimenpiteitä, joiden liikenteellinen kannattavuus ei nykyisellään ole riittävä. Osa toimenpiteistä on välttämättömiä riittävän peruspalvelutason turvaamiseksi. III vaihe: Vuoteen 2030 mennessä esitetyt sujuvuutta ja turvallisuutta parantavat toimenpiteet eivät nykyisellään ole pääosiltaan kannattavia. Toimenpiteillä varmistetaan riittävän palvelutason säilyttäminen koko yhteysvälillä. Valtatie 4 Jyväskylä-Oulu, yhteysvälin kehittämisselvitys 55 VAIKUTUSTARKASTELUT 6.3 Ajokustannukset Ajokustannustarkastelut on tehty IVAR-ohjelmiston versiolla 2.01. Tarkastelu on rajoitettu koskemaan vain päätien osuutta, vaikka etenkin Jyväskylän ja Oulun läheisyydessä tehtävillä toimenpiteillä on myös merkittäviä vaikutuksia muun tieverkon ajokustannuksiin. Vuotuiset aikakustannukset ovat nykyverkolla 92 M€/v ja ne kasvavat vuoteen 2030 mennessä arvoon 125 M€/v. Kaikkien toimenpiteiden toteuttamisen jälkeen aikakustannukset ovat 119 M€/v. Merkittävimmät muutokset saadaan jo vuoteen 2010 mennessä toteutettujen toimenpiteiden seurauksena. Kevyiden ajoneuvojen matka-aika koko yhteysvälillä lyhenee toimenpiteiden seurauksena 6,1 min ja raskailla ajoneuvoilla 5,6 min vuoden 2030 tilanteessa. lisääntyy sekä nopeustason paranemisen että häiriöiden vähenemisen takia etenkin vuoden vilkkaimpina tunteina. Kuljetusten aikatauluvarmuus paranee. OULU PULKKILA KÄRSÄMÄKI 6.4 RANTSILA PULKKILA PULKKILA KÄRSÄMÄKI KÄRSÄMÄKI PIHTIPUDAS PIHTIPUDAS PIHTIPUDAS VIITASAARI OULU RANTSILA RANTSILA Ajoneuvokustannukset kasvavat nykyisistä 123 M€/v vuoteen 2030 mennessä arvoon 169 M€/v. Toimenpiteillä ei ole merkittävää vaikutusta ajoneuvokustannuksiin, vaan ne ovat niiden jälkeen 168 M€/v. Päästökustannukset vähenevät nykyisistä 14,4 M€/v vuoteen 2030 mennessä arvoon 10,5 M€/v. Vähennys johtuu ajoneuvokannan kehittymisestä. Toimenpiteillä ei ole merkittävää kokonaisvaikutusta päästökustannuksiin. OULU VIITASAARI VIITASAARI ÄÄNEKOSKI ÄÄNEKOSKI ÄÄNEKOSKI JYVÄSKYLÄ 2030, ilman toimenpiteitä JYVÄSKYLÄ 2030 toimenpiteillä Muut ajoneuvoliikenteen palvelutasotekijät JYVÄSKYLÄ Ajoneuvoliikenteen palvelutason ongelmat pahenevat vuoteen 2030 mennessä. Nykyisin vuoden 100. huipputunnin aikana on yhteysvälin kokonaispituudesta (338 km) E tai F-palvelutasossa 27 km. Määrä kasvaa vuoteen 2030 mennessä ilman toimenpiteitä 51 km asti. Vuoden 300. huipputuntina vastaavat määrät ovat 10 km ja 42 km. Toimenpiteiden toteuttamisen seurauksena vuoden 100. huipputuntina E ja F-palvelutasoille kuuluu vain 7 km tien kokonaispituudesta ja vuoden 300. huipputuntina vajaa 4 km. Toimenpiteet poistavat siten valtaosan ruuhkautumisen aiheuttamista ongelmista. Sujuvuus 2000, nykytila A-C D E F Kuva 11. Liikenteellinen palvelutaso Jyväskylä-Oulu välillä nykytilanteessa 2000, ilman toimenpiteitä v. 2030 ja toimenpiteiden jälkeen v. 2030 (100. tunnin palvelutaso). Valtatie 4 Jyväskylä-Oulu, yhteysvälin kehittämisselvitys 56 VAIKUTUSTARKASTELUT Kuvassa 11 on esitetty palvelutasoille D, E ja F osuudet vuoden 100. huipputunnin aikana nykytilanteessa ja vuoden 2030 tilanteessa. Tavoiteverkolta on esitetty vain vuoden 2030 tilanne. D-palvelutasoa ei voida vielä pitää ongelmallisena, mutta se kuvastaa mahdollisia myöhempiä ongelmakohtia. E-palvelutason osuuksilla ongelmat näkyvät ajoittain ja F-palvelutason osuuksilla lähes päivittäin. 6.5 Joukkoliikenteen palvelutaso Joukkoliikenteen palvelutaso heikkenee jonkin verran, jos toimenpiteitä ei toteuteta. Niiden toteuttaminen helpottaa aikataulujen noudattamista myös vilkkaimpina tunteina ja siten parantaa matka-ajan ennustettavuutta. Linja-autopysäkkien varustetason parantaminen lisää matkustusmukavuutta. Kehitettäviä pikavuoropysäkkejä on Jyväskylä-Äänekoski välillä 4 kpl. Näiden lisäksi on varauduttu usean muun pysäkin parantamiseen. 6.6 Kevyen liikenteen palvelutaso Kevyen liikenteen määrät ovat varsin pienet suurimmalla osalla yhteysväliä. Kevyen liikenteen väyliä on vilkkaimmilla osuuksilla toteutettu noin 35 km matkalla. Valtatien liikennemäärien kasvaessa tien ylittäminen vaikeutuu kuitenkin jonkin verran. Toimenpiteiden seurauksena kevyen liikenteen reitit selkiytyvät Jyväskylän ja Äänekosken välillä. Muulla osuudella erilliset väylät, yksityistiejärjestelyjen yhteydessä toteutetut ratkaisut sekä lukuisat alikulkukäytävät parantavat kevyen liikenteen olosuhteita ja sujuvuutta. Uusien valtatien suuntaisten väylien yhteispituus on noin 13 km. 6.7 Vaikutukset elinkeinotoimintaan Ajoneuvoliikenteen palvelutasoon liittyvät ongelmat näkyvät myös elinkeinoelämän kuljetusten epävarmuutena. Toimenpiteiden seurauksena toimintavarmuus paranee etenkin Jyväskylän ja Oulun lä- histöllä. Hännilänsalmen sillan uusiminen Viitasaarella lyhentää merkittävästi erikoiskuljetusten reittejä ja matka-aikaa. Levähdysalueiden parantamisella turvataan riittävät taukopaikat myös raskaalle liikenteelle. Kehitettäviä levähdys- ja pysäköintialueita on 26 kpl. Useilla alueilla parannetaan myös liikenteen valvonnan mahdollisuuksia. 6.8 Tienpidon kustannukset IVAR-ohjelmistolla tehdyn karkean tarkastelun mukaan kunnossapidon kustannukset kasvavat nykyisestä 4,1 M€/v vuoteen 2030 mennessä 4,7 M€/v, jos toimenpiteitä ei tehdä. Toimenpiteiden takia kunnossapitokustannukset lisääntyvät lähinnä uusien lisäkaistojen takia. Vuoden 2030 tilanteessa ne olisivat 5,1 M€/v. Näiden lisäksi rinnakkaistiejärjestelyt ja yksityistiejärjestelyt lisäävät tienpidon kustannuksia. Osa näistä kustannuksista tulee tiekunnille. 6.9 Melu Merkittävimmät meluhaitat ovat Jyväskylän läheisyydessä, Äänekoskella, Viitasaarella, Pihtiputaalla, Pulkkilassa ja Rantsilassa sekä Haurukylä-Haaransilta välillä. Näistä suojataan vuoteen 2010 mennessä suurin osa. Vain Pulkkilan ja Haurukylä-Haaransilta välin haittoja ei saada lievennetyksi v. 2020 mennessä. Pulkkilassa suojaamista ei voida toteuttaa nykyisellä tielinjalla, koska kirkon näkyminen valtatielle estyisi. Haurukylä-Haaransilta välille suunniteltu uusi tielinjaus voidaan toteuttaa vasta vuoden 2020 jälkeen. 6.10 Pohja- ja pintavedet Suojaamattomia pohjavesiä on runsaasti Jyväskylä-Hirvaskangas välillä sekä Pihtiputaalla. Näistä merkittävimmät suojataan v. 2010 mennessä ja viimeiset v. 2020 mennessä. Pulkkilan kohdan suojaaminen on otettava huomioon kantatien 88 liittymää parannettaessa. Valtatie 4 Jyväskylä-Oulu, yhteysvälin kehittämisselvitys 57 VAIKUTUSTARKASTELUT Merkittäviä pintavesiä on Jyväskylän pohjoispuolella, Viitasaarella sekä Pihtiputaalla. Toimenpiteiden suunnittelulla voidaan vähentää näiden pilaantumisriskejä. Haurukylän ja Haaransillan välisen uuden tielinjauksen toteuttaminen antaa mahdollisuuden kehittää nykyisen tien lähialueiden maankäyttöä nykyistä vapaammin. Uusi tielinja tulee säilyttää vapaana maankäyttöliittymistä palvelemassa pitkämatkaista liikennettä. 6.11 Lähiympäristön laatu, virkistysalueet, maaperä ja luonto Pulkkilan kohdan parantaminen on suunniteltu vaiheittain, jolloin ensimmäisen vaiheen toimenpiteet mahdollistavat maankäytön kehittymisen ja taajamakuvan säilymisen. Vasta vuoden 2020 jälkeen suunniteltu tien siirto muuttaa merkittävästi taajamakuvaa. Tietä kehitetään pääosin nykyisellä linjallaan. Vain HaurukyläHaaransilta välillä on varaus uudelle linjalle ja Pulkkilassa lisäksi vähäinen tien siirto noin 1,5 matkalla. Yhteysvälin toimenpiteillä ei ole merkittäviä vaikutuksia lähiympäristölle, viheralueille, maaperälle, kasvillisuudelle ja eliöille. Nelikaistaisilla osuuksilla ja keskikaiteellisilla ohituskaistaosuuksilla vaikutuksia lievennetään muun muassa yksityisteiden ja kevyen liikenteen väylien avulla. Tienvarren asutuksen ja virkistyskäytön näkökulmasta lähiympäristön laatu paranee erityisesti melusuojausosuuksilla ja siellä missä tehdään yksityistie- ja kevyen liikenteen järjestelyjä. Myös tien aiheuttama estevaikutus vähenee tiejärjestelyjen ansiosta. 6.12 Yhdyskuntarakenne, maisema ja kulttuuriperintö Valittu toimintalinja kehittää valtatietä pääosin nykyisellä paikallaan estää merkittävien uusien haittojen muodostumisen. Nykyisiä ongelmia lievennetään eriyttämällä paikallinen liikenne pitkämatkaisesta liikenteestä yksityistiejärjestelyjen, alikulkujen ja eritasoliittymien avulla. Tiejakson kehittämistoimenpiteet tukevat seutukaavojen strategisia linjauksia maakuntien kehittämisessä. Toimenpiteet myös selkeyttävät ja antavat lisää toimintavapauksia paikalliselle maankäytölle. Tiejärjestelyt ja suojaustoimenpiteet parantavat tien lähiympäristön laatua ja näin ollen myös tienvarren asukkaiden elämän laatua. Samaan suuntaan vaikuttavat myös muut liikenneturvallisuutta edistävät toimenpiteet. Parannetut kulkuyhteydet luovat mahdollisuuksia asua kauempana taajamakeskuksista. Maankäytön suunnittelussa tulisi arvioida vaikutukset kestävän kehityksen näkökulmasta. Arvokkaisiin maisema- tai kulttuurihistoriallisiin kohteisiin ei vaikuteta merkittävästi. 6.13 Yhteiskuntataloudellisuus Koko yhteysvälin kattavaa yhteiskuntataloudellista kannattavuuslaskelmaa ei ole tehty. Ensimmäisessä vaiheessa toteutettavaksi esitetyt toimenpiteet Jyväskylä-Kirri välillä vastaavat hankkeesta tehtyjä suunnitelmia. Hankkeen hyöty-kustannussuhde on viimeisimmän hanketarkastelun mukaan 3,2. Muista tässä selvityksessä esitetyistä toimenpidekokonaisuuksista ei ole käytettävissä luotettavia yhteiskuntataloudellisia kannattavuustarkasteluja. Ilmeistä kuitenkin on, että toisessa ja kolmannessa vaiheessa esitettyjen toimenpiteiden kannattavuus on nykyisillä liikennemäärillä alhaisempi kuin ensimmäisen vaiheen toimenpiteiden. Valtatie 4 Jyväskylä-Oulu, yhteysvälin kehittämisselvitys 58 YHTEENVETO Valtatien merkittävimmät ongelmat ovat seuraavat: 7 YHTEENVETO · Tämä kehittämisselvitys koskee valtatietä 4 välillä Jyväskylä–Oulu. Työn lähtökohtana on ollut pääteiden kehittämisen toimintalinjoja laativa projekti, joka on jatkoa keskushallinnon PTS-työlle (Tienpidon linjaukset 2015). Jyväskylä-Äänekoski välillä tien välityskyky on ennustetilannetta ajatellen riittämätön. Jyväskylä-Kirri osuus ruuhkautuu jo nykytilanteessa. · Äänekoski-Pihtipudas välillä ongelmana on tien kapeus ohituskaistojen välisillä osuuksilla ja mutkaisuus. · Pihtipudas-Liminka välillä ongelmat keskittyvät taajamien yhteyteen ja Haurukylä-Haaransilta välille, joissa tien ja maankäytön ristiriidat aiheuttavat muun muassa turvallisuusongelmia. · Liminka-Oulu välillä nykyiset ongelmat korjaantuvat rakenteilla olevan hankkeen valmistuttua. · Liikenneturvallisuudeltaan väli kuuluu runkoverkon vaarallisimpaan viidennekseen. Etenkin kuolemaan johtavien onnettomuuksien tiheys on suuri. · Kevyt liikenne joutuu useilla osuuksilla kulkemaan kapeilla pientareilla. · Pohjavesisuojauksissa on merkittäviä puutteita eikä meluntorjuntaan ole kiinnitetty riittävää huomiota. Yhteysväli muodostaa osan tienpidon linjaukset työssä määritellystä runkoverkosta. Kaikille runkoverkon osille on tarkoitus laatia tätä selvitystä vastaavat selvitykset. Kehittämisselvitysten tavoitteena on ollut tarkastella yhteysvälejä piirijaosta riippumattomina kokonaisuuksina. Työn sisältö on muodostunut uudenlaisen toimintatavan tuloksena, jossa on pidetty valtakunnallisia evästyskokouksia ja seminaareja Tiehallinnon keskushallinnon, tiepiirien ja konsulttien kesken. Työn lähtöaineistona on käytetty yhteysvälille tehtyjä suunnitelmia ja selvityksiä sekä toimintalinjatyön yhteydessä laadittuja ohjeita ja taustaselvityksiä. Nykyinen tie ja ongelmat Valtatie 4 välillä Jyväskylä–Oulu kuuluu yleiseurooppalaiseen TENtieverkkoon (Trans European Network) ja on yksi tärkeimpiä päätieyhteyksiä Suomessa. Tie muodostaa pääasiallisen yhteyden Jyväskylän ja Oulun välille. Suoraa junayhteyttä ei ole. Yhteysvälin tavoitetila Yhteysvälille on määritelty tavoitetila vuodelle 2030 viidessä eri jaksossa. Valtatien liikennemäärät ovat Jyväskylän ja Äänekosken välillä 800018000 ajon/vrk ja Äänekosken ja Limingan välillä 2500-5000 ajon/vrk ja Limingan ja Oulun välillä 12000-23000 ajon/vrk. Raskaan liikenteen osuus vaihtelee välillä 9-17 %. Jyväskylä-Kirri välin tavoitetilana on moottoritie (kapea keskikaista) ja sen jatkeena väleillä Kirri-Tikkakoski ja Tikkakoski-Äänekoski kapea nelikaistainen keskikaiteellinen tie, jonka liittymät ovat eritasoisia. Nopeusrajoitus on pääosin 100 km/h. Kevyt liikenne on ohjattu erillisille väylille. Melu- ja pohjavesisuojaukset on toteutettu. Vuodelle 2030 ennustetut liikennemäärät ovat Jyväskylän ja Äänekosken välillä 12000-26000 ajon/vrk, Äänekosken ja Limingan välillä 3000-7000 ajon/vrk ja Limingan ja Oulun välillä 15000-37000 ajon/vrk. Äänekoski-Kärsämäki ja Kärsämäki-Liminka väleillä tavoitetilana on korkealuokkainen kaksikaistainen tie (poikkileikkaus 10,5/7,5). Tien ohitusmahdollisuuksia on turvattu ohituskaistajärjestelyin niillä osuuksilla, joilla ei muuten voida turvata riittäviä ohitusmahdollisuuk Valtatie 4 Jyväskylä-Oulu, yhteysvälin kehittämisselvitys 59 YHTEENVETO sia. Ohituskaistat varustetaan liikenneturvallisuuden lisäämiseksi keskikaiteilla. Nopeusrajoitus on pääosin 100 km/h, mutta taajamien kohdalla käytetään alempaa 80 km/h rajoitusta. Kärsämäen keskusta suunnitellaan maankäytön ehdoin, jolloin valtatien nopeustaso alennetaan 40 km/h. Suurin osa liittymistä on tasoliittymiä, mutta valta- ja kantateiden risteämiset on toteutettu pääosin eritasoisina. Kevyt liikenne on taajamien kohdalla ohjattu erillisille väylille. Meluhaittoja ja pohjavesien pilaantumisriskiä on torjuttu suojaustoimenpitein. Liminka-Oulu välin tavoitetilana on pääosin moottoritie, mutta rakenteilla oleva osuus toteutetaan kapeana nelikaistaisena keskikaiteellisena tienä. Liittymät ovat eritasoisia. Nopeusrajoitus on vähintään 100 km/h. Paikallinen liikenne ja kevyt liikenne on hoidettu rinnakkaistieverkon avulla. Meluhaittoja on torjuttu suojaustoimenpitein. Toimenpiteet Työssä on selvitetty ne toimenpiteet, jotka tarvitaan tavoitetilan toteuttamiseksi. Näiden kiireellisyys on arvioitu pääteiden kehittämisen toimintalinjatyössä määriteltyjen yhteisten kriteerien mukaisesti. Toimenpiteistä on tämän jälkeen muodostettu ohjelma, jossa erilliset toimenpiteet on yhdistetty kokonaisuuksiksi. Nämä on jaettu kolmeen koriin, joista ensimmäiseen kuuluvat ennen vuotta 2010, toiseen vuosina 2010-2020 ja kolmanteen vuosina 2020-2030 toteutettavaksi suunnitellut toimenpiteet. Näin muodostetun toteuttamisohjelman kokonaiskustannukset ovat 178,5 M€. Ensimmäisen korin kustannukset ovat 49,4 M€, toisen korin vastaavasti 51,4 M€ ja kolmannen korin 77,7 M€. Vaikutukset Toimenpideohjelmalle on laskettu vaikutukset korien mukaisesti kolmessa vaiheessa. Tärkeimmät vaikutukset ovat seuraavat: · Henkilö-vahinko-onnettomuuksien määrän arvioidaan vähenevän 16 % (vuoden 2030 tilanteessa ilman toimenpiteitä 66 kpl/v ja toimenpiteiden jälkeen 56 kpl/v). Kuolemaan johtavien onnettomuuksien määrä vähenee vastaavasti 25 %. (8,3 ja 6,2 kpl/v). Vuoteen 2010 mennessä vähenemäprosentit ovat 7 % ja 10 %. · Ajokustannuksista suurimmat säästöt saadaan aikakustannuksissa (säästö vuoden 2030 tilanteessa 6 M€). Matka-aika koko välillä lyhenee noin 6 minuuttia. · Liikenteellinen palvelutaso paranee suurella osalla yhteysväliä. Ruuhkautuvien osuuksien määrä vähenee selvästi ennustetusta 51 kilometristä toimenpiteiden ansiosta 7 kilometriin. · Joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen sujuvuus ja palvelutaso turvataan. · Meluhaitat ja pohjavesien pilaantumisriski vähenevät merkittävästi. · Lisärakentamisen seurauksena paikalliset maisemahaitat lisääntyvät. Ratkaisuilla tuetaan maankäytön suunnittelun tavoitteita. · Muulle ympäristölle koituvat haitat voidaan pitää varsin vähäisinä. · Hankekokonaisuuden hyötykustannussuhdetta ei ole laskettu, mutta ensimmäiseen koriin kuuluvan kehittämishankkeen Jyväskylä-Kirri hyötykustannussuhde on 3,2. Selvityksen käsittely ja jatkotoimet Pääteiden kehittämisen toimintalinjoja laativa työryhmä käsittelee kehittämisselvityksen, jonka jälkeen siihen tehdään yhdenmukaistamisen edellyttämät muutokset. Näiden jälkeen selvitys voidaan lähettää lausunnoille. Selvityksen ja siitä saatujen lausuntojen perusteella Tiehallinto tekee päätöksen koko yhteysvälin jatkosuunnittelusta, jossa määritellään, millä tavoin jatkosuunnittelu tehdään. Erillisenä hankekokonaisuutena käsitellään liikenne- ja viestintäministeriön infraohjelmaan ehdotettu hanke, Vt 4 Jyväskylä-Kirri (Jyväskylän pohjoinen sisääntulo). Valtatie 4 Jyväskylä-Oulu, yhteysvälin kehittämisselvitys 60 LIITTEET 8 LIITTEET Liite 1. Lähtöaineisto Liite 2. Nykytilan ja ongelmien kuvaus Liite 3. Yhteysvälin tavoitetila Liite 4. Toimenpiteiden luokittelu Liite 5. Toimenpideohjelma Liite 6. Toimenpiteiden vaikutukset Valtatie 4 Jyväskylä-Oulu, yhteysvälin kehittämisselvitys 61 LIITTEET Liite 1 · Vt 4 Hirvaskankaan eritasoliittymä 1995 Vt 4 Hirvaskangas Myllyntaus tiesuunnitelma v 1999, suunnitelmaselostus ja yleiskartta · Vt 4 Kotakennään eritasoliittymä yleissuunnitelma · Vt 4 parantaminen Televa-Mämmensalmi, Äänekoski, tarveselvityksen verkkokuvat ja kustannusarviot ja toimenpidepäätös, 2001 Lähtöaineisto · Nelostietä maailman markkinoille esite 1998 · Vt 4 Jyväskylä - Äänekoski esite v. 1994 ja vuoden 1996 ajatuksia esitteessä · Jyväskylän seudun tie- ja katuverkon kehittäminen, lyhennelmä 1998 · Vt 4 Petomäki - Kalaniemi eteläinen liittymä, toimenpideselvitys 1989 · Vt 4 Jyväskylästä pohjoiseen uusin hankearviointi · · Vt 4 moottoritienä välillä Etu-Palokka - Kirri, tiesuunnitelma lyhennelmä 1998 Vt 4 Kalaniemi eteläinen liittymä - Taimoniemi, toimenpideselvitys 1989 · · Etu-Palokka-Kirri tiesuunnitelma-aineistoa 2002 Vt 4 ja mt 637 pieni tarveselvitys Lekoinen-Maso välin toimenpiteistä · Esite Palokan alueen maankäytön ja liikennejärjestelmien kehittämisestä v 2000 · Vt 4 Hännilänsalmen sillan kohta, yleissuunnitelma 1998 Vt 4 Viitasaaren keskustan yleissuunnitelmia · · Vt 4 parantaminen välillä Jyväskylä - Äänekoski esite 1998 · · Vt 4 Kirri - Tikkakoski tarveselvitys 1998 nykylinjalla Vt 4 Taimoniemi - Keski-Pohjanmaan piirin raja, toimenpideselvitys 1989 · Vt 4 parantaminen Puuppolan koulun kohdalla, rakennussuunnitelma-aineistoa 2001 · Vt 4 ote tiesuunnitelmasta väliltä Taimonniemi-Ilosjoki · · Vt 4 parantaminen Hirvaskylä-Hirvaskankaan liittymä, yksityistiet, rakennussuunnitelma-aineistoa 2001 Vt 4 parantaminen Löytänän kohdalla, rakennussuunnitelmaaineistoa 2001 · · Vt 4 Tikkakoski - Hirvaskangas tarveselvitys 1997 Vt 4 parantaminen Ruppo-Putikko, tiesuunnitelma-aineistoa 2002 · Vt 4 Vehniä - Äänekoski, toimenpideselvitys 1990 · Pihtiputaan tieverkkosuunnitelma 1997 · Vt 4 parantaminen Vehniän koulun kohdalla, rakennussuunnitelma-aineistoa 2001 · Vt 4 parantaminen Putikko-Piirin raja, tie- ja rakennussuunnitelman tehtävänanto 2001 · Vt 4 parantaminen Hirvaskankaan liittymän kohdalla, rakennussuunnitelma · Keski-Suomen tiepiirin yleisten teiden ympäristön tila, Osa 5a, 1997. Lisäksi kopioita 4-tien taajamien osalta · Vt 4 Hirvaskylä - Hirvaskangas tiesuunnitelma 1999 Valtatie 4 Jyväskylä-Oulu, yhteysvälin kehittämisselvitys 62 LIITTEET · Keski-Suomen tiepiirin kevyen liikenteen verkkovisio 2005, 1994 · Oulun tiepiirin taajamien maankäyttöselvitys, Liikenteen näkökulmasta, 1995 · Keski-Suomen tiepiirin joukkoliikenneselvitys, 2001 · Luettelo Oulun piirin alueella toteutetuista toimenpiteistä · Jyväskylän seudun joukkoliikenne, Laatukäytävien kehittäminen ja liikennepolitiikan tarkennus, esite · Muistio Oulun seudun muuttuvista nopeusrajoituksista ja tapahtumaopastuksesta · Otteita Keski-Suomen seutukaava 5. VK. nelostien kuntien osalta. · Oulun piiristä pohjavesialuetiedostot Oulun piirin tiestövideot (8 CD-romia) · · Kartat Keski-Suomen pohjavesialueista · · Toimenpideohjelman lista tehdyistä toimenpiteistä valtatiellä 4 Selvitys Oulun tiepiirin korjattavista ja korjaustarpeessa olevista silloista, 2001 · Muuttuvat nopeusrajoitustiedot Jyväskylä-Äänekoski · · Liikkuvan poliisin toiveet Keski-Suomen piirin raskaan liikenteen valvontapaikkojen kehittämisestä Valtatien 4 levähdys- ja pysäköimisalueiden kehittäminen Oulun tiepiirin alueella, tarveselvitys · Jyväskylän liikenneturvallisuussuunnitelma 2002 · Vt 4 ja 27 eritasoliittymä, Yleissuunnitelma, Pyhäjärvi, 1996 · Vt 4 Toimenpideselvitys, Kärsämäki, Tiesuunnitelman ratkaisujen keventäminen, 2001 · Vt 4 Pulkkilan taajaman kohdalla, Tarveselvitys, 1999 · Vt 4 kehittäminen Pulkkilan kohdalla, vaihtoehtotarkastelut 1995 · Vt 4 kehittäminen Pulkkila, maankäyttötarkastelut tievaihtoehtoihin A, B, C ja yhdistelmä 1996 · Vt 4 Tarveselvitys Rantsilan taajaman kohdalla, 1999 · Vt 4 välillä Haurukylä-Haaransilta-Kempele, Toimenpideselvitys, 1999 · Kevyen liikenteen väylät, Tarveselvitys, 2000 · Oulun tiepiirin joukkoliikenteen tarveselvitys, esite Valtatie 4 Jyväskylä-Oulu, yhteysvälin kehittämisselvitys 63 LIITTEET Liite 2. Nykytilan ja ongelmien kuvaus Nykytilanteen ja ongelmien osalta yhteenvetotulokset on esitetty aihealueittain sekä eri liikenneympäristöihin jaoteltuina taulukoissa 1–5. Tiejakso 1 : Jyväskylä (Aholaidan etl)–Tikkakoski, 16,8 km, tieosat 301–303 Aihealue Nykytilanne ja ongelmat eri liikenneympäristöissä Haja-asutus. Osuus Kirri-Tikkakoski. Liikenteellinen merkitys KVL on noin 12300 ajon./vrk. Vuoden 2020 liikenteeksi ennustetaan 15000 ajon./vrk ja vuoden 2030 15700 ajon./vrk. Tavaraliikennettä on 4,4 milj. tn/vuodessa. Osuus toimii myös Jyväskylän lentokenttäyhteytenä. Maankäyttö Kylä- ja haja-asutusta, osayleiskaava (paljon yksityistie- ja talousliittymiä). Turvallisuus 0,6 kuolemaan johtavaa ja 3,6 henkilövahinkoon johtavaa onnettomuutta vuodessa. Kuolemista tapahtuu 51% kohtaamisonnettomuuksissa, 33% kääntymis-, risteys- ja kevyen liikenteen onnettomuuksissa ja 17 % muissa onnettomuuksissa. Puuppolan liittymässä (tieosa 303, paalu 0) 0,9 hevaa/v. Tikkakosken liittymässä (304 0) 2,74 hevaa/vuodessa. Kuolemantiheysluokka on 5. Liikenne ruuhkautuu usein Kirrin ja Tikkakosken välillä. Tilanne pahenee liikenteen kasvun takia. Puuppolan ja Tikkakosken tasoliittymissä syntyy ennustejaksolla toimivuusongelmia. Kirri-Tikkakoski välin parantamisen yht. tarvitaan jk+pp-tie Puuppolasta Tikkakoskelle, koska vt4 muuttuu 2+2 kaistaiseksi. Puuppolan akk tehty v. 2001 (pt 16709). Paikallisliikenne käyttää rinnakkaisteitä. Pikavuorot ja lentokentän liikenne valtatiellä. Ajoneuvoliikenteen palvelutaso Kevyt liikenne Joukkoliikenne Tien ja siltojen kunto Terveys, elinolot ja viihtyvyys Yhteysvälillä kantavuustavoitteen alittavia osuuksia paljon ja kantavuusjakauma huono, ”normaalia” vaurioitumista. Melualueet: Alvajärvi, Laahajoki-Makkarajoki, Tikka-Mannila + lentomelu. Tienvarsiasutus (tilastollinen taajama). Ei tilastollisia taajamia. Taajama (keskustan läpikulku / keskustan ohikulku / sisääntulotie). Osuus Aholaita-Kirri. KVL on 14700 – 18300 ajon./vrk. Vuoden 2020 liikenteeksi ennustetaan 18000 – 24400 ajon./vrk ja vuoden 2030 18800 – 26000 ajon./vrk. Tavaraliikennettä on 4,4 – 6,8 milj. tn/vuodessa. Tiejakson alkupäässä on valtatiellä 4 parin kilometrin matkalla runsaasti paikallista liikennettä. Esikaupunkirakennetta, vahvistettu seutukaava, osayleiskaava laadittavana, asemakaavamuutoksia tien takia. 0,3 kuolemaan johtavaa ja 3,8 henkilövahinkoon johtavaa onnettomuutta vuodessa. Kuolemista tapahtuu 34 % kohtaamisonnettomuuksissa, 35% kääntymis-, risteys- ja kevyen liikenteen onnettomuuksissa ja 31% yksittäis-, ohitus-, eläin- ja muissa onnettomuuksissa. Kirrin liittymässä (302 0) 1,21 hevaa/v. Kuolemantiheysluokka on 5. Liikenne ruuhkautuu usein Etu-Palokan ja Kirrin välillä. Palokan eritasoliittymässä ja Kirrin tasoliittymässä toimivuusongelmia. Tilanne pahenee selvästi liikenteen ja maankäytön kasvun takia. Väylät rinnakkaisteiden varrella Palokkaan saakka ovat hyvät. Väyliä olisi tarvetta jatkaa rinnakkaisteillä Puuppolaan saakka. Paikallisliikenne käyttää rinnakkaisteitä. Pikavuorot ja lentokentän liikenne valtatiellä. Palokan pysäkkijärjestelyt kaipaavat parannusta. Melu: paljon asutusta Vt:n varrella. Meluesteistä osa on toteutettu. Valtatie 4 Jyväskylä-Oulu, yhteysvälin kehittämisselvitys 64 LIITTEET Pohja- ja pintavedet Tikkakosken kohdalla on 1. luokan pohjavesialue. Tien läheisyydessä Alvajärvi, Korttajärvi ja Lehesjärvi sekä Makkarajoki. Tikkakoskentien varressa on vedenottamo. Pienvesistöillä ei erityistä kalatalousarvoa. Maaperä, kasvillisuus ja eliöt, luonnon monimuotoisuus Talousmetsiä, ei erityisiä luonnonarvoja; hirvireitit. Yhdyskuntarakenne ja alueidenkäyttö, maisema ja kaupunkikuva, kulttuuriperintö Maakunnallisesti arvokas kylämaisema (Puuppola); esihistoriallisia muinaismuistokohteita Kirrissä ja Puuppolassa; järvimaisema + maanoton turmelemaa harjumaisemaa. Taulumäen ja Kirrin kohdilla on 1. luokan pohjavesialueet. Tien läheisyydessä Tuomiojärvi, Palokkajärvi ja Alvajärvi sekä Tourujoki, Löylyjoki ja Pappilanjoki. Alvajärven rannassa on vedenottamo. Rantaväylällä tehty pohjavesisuojausta. Pienvesistöillä ei erityistä kalatalousarvoa. Pikkunahkiaiselle (silmällä pidettävä laji) ja muulle kalastolle ehdotettu erillistä seurantaa mahd. tienrakentamisen yhteydessä. Tiesuunnitelman yhteydessä löydetty iso lampisukeltaja –esiintymä, jota lisäselvitetään. Runsaasti liiketoimintaa ja asuinalueita (mm. automarket, liikekeskus), Jyväskylän maalaiskunnan yksi keskusalue. Mannilan alueelle (Jyväskylä) suunniteltu tehokasta maankäyttöä. Tiejakso 2 : Tikkakoski–Valtatie 13 (Huutomäki), 21,0 km, tieosat 304–307 Aihealue Liikenteellinen merkitys Maankäyttö Turvallisuus Ajoneuvoliikenteen palvelutaso Kevyt liikenne Nykytilanne ja ongelmat eri liikenneympäristöissä Haja-asutus. Koko väli. KVL on 8500–9200 ajon./vrk. Vuoden 2020 liikenteeksi ennustetaan 10500–11200 ajon./vrk ja vuoden 2030 10900–11700 ajon./vrk. Tavaraliikennettä on 4,4–4,8 milj. tn/vuodessa. Osuuden alkuosa toimii myös Jyväskylän lentokenttäyhteytenä. Haja-asutusalue, maa- ja metsätalousmaata; alkupäässä ja Vehniällä ja Hirvaskankaalla osayleiskaava-aluetta, jossa asuinalueet osin rajoittuvat tiehen. 0,7 kuolemaan johtavaa ja 5,6 henkilövahinkoon johtavaa onnettomuutta vuodessa. Kuolemista tapahtuu 47% kohtaamisonnettomuuksissa ,22 % kääntymis-, risteys- ja kevyen liikenteen onnettomuuksissa ja 31 % muissa onnettomuuksissa. Hirvaskankaan liittymässä (307 0) 3,7 hevaa vuodessa (liittymää parannettu v. 2001-2002). Valtatien 13 liittymässä (Huutomäki) (308 0) 1,1 hevaa vuodessa. Kuolemantiheysluokka on 5. Tie ruuhkautuu nykyisillä liikennemäärillä joskus Hirvaskankaan ja Äänekosken välillä. Vuoden 2020 liikennemäärillä tie ruuhkautuu usein koko välillä. Kevytväyliä ei ole. Vehniän ja Hirvaskankaan alikulut on toteutettu v. 2001. Koululaiset on kuljetettu kyydityksillä Vehniän ja Hirvasen kouluihin tien vaarallisuuden vuoksi. Tienvarsiasutus (tilastollinen taajama). Ei tilastollisia taajamia. Taajama (keskustan läpikulku / keskustan ohikulku / sisääntulotie). Ei taajamia. Valtatie 4 Jyväskylä-Oulu, yhteysvälin kehittämisselvitys 65 LIITTEET Joukkoliikenne Tien ja siltojen kunto Terveys, elinolot ja viihtyvyys Pohja- ja pintavedet Maaperä, kasvillisuus ja eliöt, luonnon monimuotoisuus Yhdyskuntarakenne ja alueidenkäyttö, maisema ja kaupunkikuva, kulttuuriperintö Vakiovuoro- ja pikavuoroliikennettä 12-20 vuoroa/ vrk. Huutomäen pysäkki joukkoliikenneselvityksen kärkipysäkki, kevyen liikenteen kulkuyhteydet nyt huonot. Hirvaskankaan pysäkistä pikavuoropysäkki. Yhteysvälillä kantavuustavoitteen alittavia osuuksia paljon ja kantavuusjakauma huono, ”normaalia” vaurioitumista. Kuorejoen ja Hujakonsalmen silloissa vaurioita. Paljon asukkaita melualueella (+ mm. koulu). Tikkakosken ja Hirvaskankaan kohdalla 1. luokan pohjavesialueet. Tikkakoskentien varressa vedenottamo. Hirvaskankaalla (Vt4/Kt69) valtakunnallisesti arvokas (suojeltu) Kylmäpuron lähteikkösuo. Kulttuurimaisemat: Alapohjan viljelyalueet ja Hirvaskylän peltoalueet. Tiejakso 3 : Valtatie 13 (Huutomäki)–Kärsämäki, 177,2 km, tieosat 308–342 Aihealue Nykytilanne ja ongelmat eri liikenneympäristöissä Haja-asutus. Tienvarsiasutus (tilastollinen taajama). Pääosa yhteysvälistä 162 km. KVL on 2100 – 8400 ajon./vrk. Vuoden 2020 liikenteeksi ennustetaan 2500 – 10500 ajon./vrk ja vuoden 2030 2700 – 10900 ajon./vrk. Tavaraliikennettä on 2,5 – 4,5 milj. tn/vuodessa. Äänekosken, Viitasaaren ja Pihtiputaan kohdat KVL on 2100 – 8400 ajon./vrk. Äänekosken pohj. liittymän ja Mämmensalmen välillä parin kilometrin matkalla on paikallista liikennettä 930 autoa/vrk. Maankäyttö Maa- ja metsätalousaluetta. Äänekoskella tie ohittaa taajaman selkeästi, Viitasaarella ja Pihtiputaalla taajaman kyljestä. Turvallisuus 2,2, kuolemaan johtavaa ja 16,2 henkilövahinkoon johtavaa/ onnettomuutta vuodessa. Kuolemista tapahtuu 48 % kohtaamisonnettomuuksissa, 28 % kääntymis-, risteys- ja kevyen liikenteen onnettomuuksissa ja 24 % yksittäis-, ohitus-, eläin- ja muissa onnettomuuksissa. Mt 760 liittymässä Pihtiputaalla 0,9 hevaa/v. Kuolemantiheysluokka on 3. Nykyliikenteellä ei ruuhkautumisongelmia. Tieosalla 311 v. 2020 liikennemäärillä joskus ruuhkautumisongelmia. 0,4 kuolemaan johtavaa ja 3,5 henkilövahinkoon johtavaa onnettomuutta vuodessa. Kuolemista tapahtuu 27 % kohtaamisonnettomuuksissa, 57 % kääntymis-, risteys- ja kevyen liikenteen onnettomuuksissa ja 16 % yksittäis-, ohitus-, eläin- ja muissa onnettomuuksissa. Liikenteellinen merkitys Ajoneuvoliikenteen palvelutaso Taajama (keskustan läpikulku / keskustan ohikulku / sisääntulotie). Kärsämäen keskusta. Asemakaava, muutettu TS (1998) vastaavasti, valtatie menee taajaman keskeltä, palvelualue suunnitteilla VT4 ja Kt58 liittymään. Vt 28 liittymässä Kärsämäellä (343 0) 0,9 hevaa/v. Kuolemantiheysluokka on 4. Äänekosken kohta on nykyliikenteellä joskus ruuhkautuvaa. V. 2020 liikennemäärillä ruuhkautuminen on usein toistuvaa. Viitasaarella nykyisin ei ongelmia, v. 2020 liikennemäärillä esiintyy joskus ruuhkautumista. Ei ruuhkautumisongelmia. Valtatie 4 Jyväskylä-Oulu, yhteysvälin kehittämisselvitys 66 LIITTEET Kevyt liikenne Joukkoliikenne Tien ja siltojen kunto Terveys, elinolot ja viihtyvyys Pohja- ja pintavedet Maaperä, kasvillisuus ja eliöt, luonnon monimuotoisuus Yhdyskuntarakenne ja alueidenkäyttö, maisema ja kaupunkikuva, kulttuuriperintö Äänekosken ja Viitasaaren sekä Viitasaaren ja Pihtiputaan välillä monessa kohtaa tien pientareen leventämistarvetta. Pikavuoroliikennettä alle 10 vuoroa /vrk Kalaniemen pysäkistä pikavuoropysäkki. Yhteysvälillä kantavuustavoitteen alittavia osuuksia paljon ja kantavuusjakauma huono, ”normaalia” vaurioitumista. Tien kunto huono Pihtiputaan ja Oravakylän välillä. Lekapuron sillassa vaurioita ja Kärsämäenjoen sillan kunto huono. Meluongelma merkittävin haitta, toinen estevaikutus. Viitasaaren keskustassa toteutettu jk+pp tielle välillä Jurvansalon liittymä – keskusta. Pihtiputaan keskustassa tarvetta parantaa yhteyksiä. Pikavuoroliikennettä alle 10 vuoroa /vrk Kevyen liikenteen kulkuyhteydet huonoja Kierälahden ja Viitaniemen th pysäkeille. Kärsämäen keskustassa tarvetta parantaa yhteyksiä. Meluhaittaa Viitasaaren ja Pihtiputaan kohdilla. Äänekosken Mämmenkylän, Konginkankaan Ilmolahden sekä Pihtiputaan Niemenkylän kohdilla 1. luokan pohjavesialueet. Tieosoitteiden 331/2000 ja 341/1500 kohdalla pohjavesialueet. Niemenharjun pohjavesialue Pihtiputaalla ja vieressä Natura-alue (ehdotus) Putikonlahti. Tienvarrella haja-asutusta ja kyliä. Honkolankylän kulttuurimaisema. Taajamissa osin arvokasta kulttuurimaisemaa. Tiejakso 4 : Kärsämäki–Haaransilta (Vt 8), 100,6 km, tieosat 343–362 Aihealue Liikenteellinen merkitys Maankäyttö Turvallisuus Nykytilanne ja ongelmat eri liikenneympäristöissä Haja-asutus. Pääosa yhteysvälistä 88 km. KVL on 2300 – 4900 ajon./vrk. Vuoden 2020 liikenteeksi ennustetaan 2700 – 6700 ajon./vrk ja vuoden 2030 2800 – 7100 ajon./vrk. Tavaraliikennettä on 2,6 – 3,5 milj. tn/vuodessa. Maakuntakaavaluonnos, maa- ja metsätalousvaltaista, haja-asutusta. 1,3, kuolemaan johtavaa ja 7,4 henkilövahinkoon johtavaa onnettomuutta vuodessa. Kuolemista tapahtuu 60 % kohtaamisonnettomuuksissa, 20 % kääntymis-, risteys- ja kevyen liikenteen onnettomuuksissa ja 19 % yksittäis-, ohitus-, eläin- ja muissa onnettomuuksissa. Tyrnävällä (362 0) 1,0 hevaa vuodessa. Kuolemantiheysluokka on 3. Tienvarsiasutus (tilastollinen taajama). Haurukylän ja Ala-Temmeksen kohdat. KVL on 2300 – 4900 ajon./vrk. Paikallista liikennettä on 410 ajon./vrk Ala-Temmeksen ja Haaransillan välillä tieosalla 362. Maakuntakaavaluonnos, , maa- ja metsätalousvaltaista, haja-asutusta, kylät pääosin jokivarressa, osayleiskaavoja (osin vanhoja tai kaavoitus ei ole edennyt). 0,3 kuolemaan johtavaa ja 2,5 henkilövahinkoon johtavaa onnettomuutta vuodessa. Kuolemista tapahtuu 46 % kohtaamisonnettomuuksissa, 43 % kääntymis-, risteys- ja kevyen liikenteen onnettomuuksissa ja 10 % yksittäis-, ohitus-, eläin- ja muissa onnettomuuksissa. Kuolemantiheysluokka 4. Taajama (keskustan läpikulku / keskustan ohikulku / sisääntulotie). Pulkkila, Rantsila ja Temmes. Leskelän kylä. Maakuntakaavaluonnos; Pulkkilassa vanha osayleiskaava, valtatie ohittaa Pulkkilan varsinaisen taajaman; Rantsilassa ja Temmeksellä taajama on molemmin puolin valtatietä. Kt 88 liittymässä Pulkkilassa (350 0) 1,5 hevaa/v. Valtatie 4 Jyväskylä-Oulu, yhteysvälin kehittämisselvitys 67 LIITTEET Ajoneuvoliikenteen palvelutaso Ei ruuhkautumisongelmia. Ei ruuhkautumisongelmia. Kevyt liikenne Joukkoliikenne Tien ja siltojen kunto Terveys, elinolot ja viihtyvyys Pohja- ja pintavedet Maaperä, kasvillisuus ja eliöt, luonnon monimuotoisuus Yhdyskuntarakenne ja alueidenkäyttö, maisema ja kaupunkikuva, kulttuuriperintö Ei ruuhkautumisongelmia. Pulkkilassa kt 88 liittymän eteläpuolelle tarvitaan kevyen liikenteen akk. Rantsilassa mt 807 liittymään tarvitaan uusi kevyen liikenteen akk. Pikavuoroliikennettä alle 10 vuoroa /vrk. KärsämäkiPulkkila. Pulkkila-Haaransilta (myös Kuopion suunta). Yhteysvälillä kantavuustavoitteen alittavia osuuksia paljon ja kantavuusjakauma huono, ”normaalia” vaurioitumista. Tien kunto huono Tyrnävä-Haaransilta välillä. Nipsinginojan silloissa vaurioita. Haja-asutukselle lähinnä meluhaitta. Tieosoitteiden 344/1000 ja 357/1000 kohdilla pohjavesialueet. Metsä- ja suovaltaisilta alueilta Limingan lakeuksille. Limingassa, Temmeksellä ja Rantsilassa kulttuuriympäristö- ja muinaismuistokohteita runsaasti tien varressa. Pikavuoroliikennettä alle 10 vuoroa /vrk. Tien kunto Rantsilassa huono. Viitaojan (Pulkkila) sekä, Akonojan, Sillankorvan (Temmes) silloissa vaurioita. Haja-asutukselle lähinnä meluhaitta, ja estevaikutus viljelystoiminnalle. Runsaasti pienjokia. Meluhaitta, ja taajaman sisäisen liikenteen estevaikutus. Pulkkilan kohdalla pohjavesialue. Limingan lakeus –aluetta. Limingan lakeus (valtak. arvokas maisema-alue), AlaTemmeksellä kulttuuriympäristökokonaisuus (suojeltuja ja arvokkaita rakennuksia tien varressa). Limingassa, Temmeksellä ja Rantsilassa kulttuuriympäristö- ja muinaismuistokohteita runsaasti tien varressa. Tiejakso 5 : Haaransilta (Vt 8)-Oulu (Vt22), 22 km, tieosat 363–367 Aihealue Nykytilanne ja ongelmat eri liikenneympäristöissä Haja-asutus. Tienvarsiasutus (tilastollinen taajama). Osuudet Haaransilta-Kempele ja Kempele-Oulu. KVL on 10800 – 23000 ajon./vrk. Vuoden 2020 liikenteeksi ennustetaan 14200 – 33600 ajon./vrk ja vuoden 2030 15100 – 36400 ajon./vrk. Tavaraliikennettä on 6,0 – 6,4 milj. tn/vuodessa. Kempeleen kohta kohdat. KVL on 10800 – 23000 ajon./vrk. Paikallista liikennettä on 5800 – 12500 ajon./vrk Kempeleen ja Oulun välillä. Maankäyttö Tien lähiympäristö maatalousvaltaista. Kempeleestä pohjoiseen väylä on yhä tiiviimmin kiinni kaupunkirakenteessa. Turvallisuus 0,8 kuolemaan johtavaa ja 3,9 henkilövahinkoon johtavaa onnettomuutta vuodessa. Kuolemista tapahtuu 59 % kohtaamisonnettomuuksissa, 15 % kääntymis-, risteys- ja kevyen liikenteen onnettomuuksissa ja 26 % yksittäis-, ohitus-, eläin- ja muissa onnettomuuksissa. Haaransilta vt 8 liittymässä (363 0) 1,7 hevaa/v. Kuolemantiheysluokka on 5. 0,5 kuolemaan johtavaa ja 3,5 henkilövahinkoon johtavaa onnettomuutta vuodessa. Kuolemista tapahtuu 32 % kohtaamisonnettomuuksissa, 19 % kääntymis-, risteys- ja kevyen liikenteen onnettomuuksissa ja 49 % yksittäis-, ohitus-, eläin- ja muissa onnettomuuksissa. Liikenteellinen merkitys Kuolemantiheysluokka on 5. Taajama (keskustan läpikulku / keskustan ohikulku / sisääntulotie). Oulun kohta. KVL on 10800 – 23000 ajon./vrk. Osuus toimiin Oulun lentokenttäyhteytenä. Kempeleestä pohjoiseen väylä on yhä tiiviimmin kiinni kaupunkirakenteessa. Valtatie 4 Jyväskylä-Oulu, yhteysvälin kehittämisselvitys 68 LIITTEET Ajoneuvoliikenteen palvelutaso Liikenne ruuhkautuu nykyisin usein Tupoksessa.. Vuoden 2020 liikennemäärillä koko väli Haaransillasta Kempeleelle ruuhkautuu usein. Haaransillan ja Tupoksen liittymissä toimivuusongelmia jo nykyisillä liikennemäärillä. Kevyen liikenteen järjestelytarve Haaransillan liittymän parantamisen yhteydessä. Moottoriliikenne Kempeleen kohdalla ruuhkautuu nykyliikenteellä joskus ja v. 2020 liikennemäärillä usein. Joukkoliikenne Pikavuoroliikennettä 12-20 vuoroa /vrk. Paikallisliikenne pääasiassa rinnakkaistiellä. Pikavuoroliikennettä 12-20 vuoroa /vrk. Paikallisliikenne pääasiassa rinnakkaistiellä. Tien ja siltojen kunto Yhteysvälillä kantavuustavoitteen alittavia osuuksia paljon ja kantavuusjakauma huono, ”normaalia” vaurioitumista. Kevyt liikenne Terveys, elinolot ja viihtyvyys Pohja- ja pintavedet Maaperä, kasvillisuus ja eliöt, luonnon monimuotoisuus Yhdyskuntarakenne ja alueidenkäyttö, maisema ja kaupunkikuva, kulttuuriperintö Kempeleessä 1. luokan suojattu pohjavesialue. Valtatie 4 Jyväskylä-Oulu, yhteysvälin kehittämisselvitys 69 LIITTEET Liite 3. Yhteysvälin tavoitetila Yleistä Yhteysväli on jaettu viiteen osaväliin, joita käsitellään erikseen. Tavoitetilaltaan toisiaan muistuttavia yhteysvälejä ovat toisaalta Jyväskylä (Aholaidan etl)-Tikkakoski, Tikkakoski-Vt13 ja Haaransilta-Oulu sekä toisaalta Vt13-Kärsämäki ja Kärsämäki-Haaransilta poikkeavat toisistaan. Seuraavassa tavoitetilat esitetään osaväleittäin. Tavoitetilan merkitys ja toimenpiteet osavälin sisällä on esitetty eri tavoitesektoreihin jaettuna. Kunkin osavälin kohdalla eri maankäyttötyyppeihin sidotut tavoitteet on käsitelty erillisinä vain silloin kun ne merkittävästi poikkeavat toisistaan. Jyväskylä (Aholaidan etl)-Tikkakoski Osuus jakaantuu ohikulku/sisääntulotieksi välille Aholaita–Kirri ja haja-asutusalueeksi välille Kirri–Tikkakoski. Lopputilanteen tavoitetilana koko osavälille on nelikaistainen väylä, jonka nopeusrajoitus on pääosin 100 km/h. Poikkileikkauksena on tällöin välillä Aholaita–Kirri moottoritie kapealla keskikaistalla. Osavälin toteutus tehdään kerralla. Välillä Kirri–Tikkakoski poikkileikkauksena on nykyiselle paikalle parannettu keskikaiteellinen 4-kaistainen tie, jonka toteutus tehdään vaiheittain. Näiden lisäksi Aholaidan liittymän toimivuutta selkeytetään. Tavoitetilan toteuttaminen edellyttää, että: Kohtaamisonnettomuuksien määrää vähennetään keskikaistan ja keskikaiteen avulla. Liittymäonnettomuuksien määrää vähennetään eritasoliittymien ja yksityistiejärjestelyiden avulla. Kevyen liikenteen turvallisuus varmistetaan riittävällä kevytliikenneväylien verkolla ja eritasojärjestelyin. Palvelutasoa voidaan nostaa nopeusrajoituksen 100 km/h avulla. Muuttuvien nopeusrajoitusten toimintaa kehitetään. Liittymien toimivuus varmistetaan eritasoliittymien avulla. Kevyt liikenne käyttää koko välillä pääosin rinnakkaistieverkon yhteydessä olevia erillisiä väyliä. Päätietä risteävä kevyt liikenne toteutetaan aina eri tasoratkaisuina. Paikallinen joukkoliikenne käyttää pääosin rinnakkaistiestöä. Valtatien 4 pikavuoroliikenteelle varmistetaan kuitenkin toimivat pysäkki- ja saattoliikenteen mahdollisuudet Palokan eritasoliittymässä ja Tikkakosken kohdalla. Tienvarsipalvelut keskitetään nykyisille liikepaikoille ja huoltoasemille lähinnä yksityiseen palvelutarjontaan perustuen. Raskaan liikenteen tienvarsipalvelutarpeet otetaan huomioon. Raskaan liikenteen ja erikoiskuljetusten sujuvuus ja turvallisuus taataan. Melusuojaukseen kiinnitetään uusissa ratkaisuissa huomiota. Pohjavedet suojataan ja pintavesien pilaantumisriskiä minimoidaan. Hirvieläimistä aiheutuvia vaaratilanteita torjutaan riistaaidoin ja tarvittaessa rakennetaan eläimille alikulku tai vihersilta. Maankäytön kasvupaineet otetaan huomioon ratkaisuja mitoitettaessa. Kirri-Tikkakoski väliltä tekeillä olevan YVA:n lopputulos otetaan huomioon tien lopullista paikkaa valittaessa (nykyinen linja/uusi linja). Valtatie 4 Jyväskylä-Oulu, yhteysvälin kehittämisselvitys 70 LIITTEET Tikkakoski-Vt 13 (Huutomäki) Osuus on kokonaisuudessaan haja-asutusaluetta. Lopputilanteen tavoitetilana koko osavälille on 4-kaistainen keskikaiteellinen tie, jonka nopeustaso on 100 km/h. Lopputilanteeseen pyritään vähitellen parantamalla tietä vaiheittain. Tavoitetilan toteuttaminen edellyttää, että: Turvallisuutta parannetaan ensi vaiheissa yksityistiejärjestelyjen sekä kevytliikenneväylien avulla. Kohtaamisonnettomuuksia vähennetään aluksi keskikaiteellisilla ohituskaistaosuuksilla, lopputilanteessa niitä esitetään koko välillä. Risteämisonnettomuuksia vähennetään lopputilanteessa eritasoliittymien avulla. Sujuvuutta ja ohitusmahdollisuuksia lisätään vaiheittain. Liikenteen hallinnan (muuttuvat nopeusrajoitukset) avulla turvataan sujuvuus myös välivaiheissa. Pistemäisiä 80 km/h rajoituksia käytetään tarvittaessa kohdissa, joiden parantaminen tehdään myöhemmissä vaiheissa. Kevyen liikenteen palvelutasoa parannetaan takaamalla asutuskeskittymien kohdalla hyvät kevyen liikenteen olosuhteet ja turvalliset yhteydet linja-autopysäkeille. Tarvittavat alikulut rakennetaan. Joukkoliikenteen palvelutasoa parannetaan Hirvaskankaan ja Huutomäen liittymissä, joissa otetaan huomioon myös saattoliikenteen tarpeet. Raskaan liikenteen olosuhteita parannetaan koko välillä. Pohjavesialueet suojataan toimenpiteiden yhteydessä. Tienvarsipalveluissa kaupallinen toiminta pyritään ohjaamaan elinvoimaisille alueille. Tiehallinnon alueiden osalta täytetään valtateille määritellyt tienkäyttäjäpalveluiden kriteerit (tiheys, taso). Maankäytön kehittymisen tavoitetilat Tikkakosken lentokentän alueella (Aviapark) ja Hirvaskankaalla otetaan huomioon ratkaisuissa. Vt 13 (Huutomäki)–Kärsämäki Osuus on valtaosin haja-asutusaluetta. Valtatie 4 kulkee kuitenkin Kärsämäen keskustan läpi sekä sivuaa Äänekosken, Viitasaaren ja Pihtiputaan keskustoja. Lopputilanteen tavoitetilana Äänekoskelle asti on 4-kaistainen keskikaiteellinen tie ja muulle osavälille korkealuokkainen kaksikaistainen tie. Ohitusmahdollisuudet varmistetaan turvallisin ohituskaistajärjestelyin niiltä osin, missä riittäviä ohitusmahdollisuuksia ei maaston takia muuten saavuteta. Kärsämäen kohdalla valtatie sopeutetaan taajamaväyläksi, jota kehitetään maankäytön ja liikenneturvallisuuden ehdoilla. Muiden taajamien kohdalla päätie pidetään erossa taajaman maankäytöstä, jolloin voidaan taata turvalliset ja sujuvat yhteydet sekä pitkämatkaiselle että paikalliselle liikenteelle. Valtatie 4 Jyväskylä-Oulu, yhteysvälin kehittämisselvitys 71 LIITTEET Tavoitetilan toteuttaminen edellyttää, että: Haja-asutusalueilla turvallisuutta parannetaan liittymien kanavoinneilla ja porrastamisella sekä valaisemalla kaikki yleisten teiden liittymät. Liittymien määrää vähennetään lisäksi yksityistiejärjestelyjen avulla. Kohtaamisonnettomuuksia vähennetään sekä nykyisten että uusien ohituskaistojen kohdille rakennetuilla keskikaiteilla. Ympäristön pehmentämiseen kiinnitetään huomiota parannustoimenpiteiden yhteydessä. Liikenteen hallinnan avulla (vaihtuvat nopeusrajoitukset, automaattinen nopeusvalvonta) pyritään ehkäisemään ylinopeuksista aiheutuvia vaaratilanteita ja sovittamaan nopeusrajoitus vallitseviin keli- ja tieoloihin. Äänekosken, Viitasaaren ja Pihtiputaan kohdilla turvallisuustaso varmistetaan erottelemalla paikallinen liikenne valtatien liikenteestä. Kevyen liikenteen onnettomuuksia vähennetään erillisten väylien ja alikulkukäytävien avulla. Liittymät kanavoidaan ja porrastetaan, eritasoliittymiä tehdään vain, jos turvallisuutta ei muuten voida taata. Kärsämäen taajaman kohtaa kehitetään maankäytön ehdoin. Päätien nopeustasoa alennetaan (nopeustaso 40 km/h). Liittymien turvallisuus varmistetaan kiertoliittymien avulla. Kevyen liikenteen ja maankäytön (kauppakatu) edellyttämät turvallisuustoimenpiteet toteutetaan. Liikenteellistä palvelutasoa parannetaan Keski-Suomen alueella ohituskaistajärjestelmän avulla, koska maaston takia ei muuten voida saavuttaa riittäviä ohitusmahdollisuuksia. Oulun piirin alueella ohitusmahdollisuudet ovat nykyiselläänkin riittävät. Nopeustaso haja-asutusalueilla on pääosin 100 km/h, liittymissä on kuitenkin pistekohtaisia 80 km/h rajoituksia. Taajamien ohituksissa nopeustasotavoitteena on vähintään 80 km/h. Kärsämäen keskustan kohdalla pitkämatkaisen liikenteen sujuvuudesta tingitään turvallisuuden nimissä. Kevyt liikenne hoidetaan maaseutuosuuksilla riittävän leveän pientareen avulla. Asutustihentymien kohdille järjestetään kuiten- kin erilliset kevyen liikenteen väylät tai yhteydet yksityistiejärjestelyjen kautta. Tarvittaessa tehdään alikulut. Taajamien kohdilla yhteydet toteutetaan erillisin väylin ja alikuluin. Kärsämäellä risteäminen tapahtuu joko tasossa tai eritasoisena. Joukkoliikenteen edellytyksiä kehitetään pikavuoropysäkkien ja liityntäpysäkkien (mm. koululaiskuljetukset) avulla. Myös vakiovuorojen tarpeet otetaan huomioon. Alikuluilla parannetaan turvallisuutta. Elinkeinoelämän kuljetusten sujuvuutta parannetaan ohituskaistojen ja ohituspaikkojen sekä liittymiin rakennettavien väistötilojen avulla. Hännilänsalmen riippusillan aiheuttamat ongelmat ratkaistaan uuden sillan avulla. Kärsämäen kohdalla kiertoliittymien mitoituksessa varmistetaan myös raskaan liikenteen edellyttämä tilantarve. Melusuojaustoimenpiteitä tehdään taajamien ja tarvittaessa myös muun tienvarsiasutuksen kohdilla. Kärsämäellä meluhaitan määrää vähennetään myös nopeustasoa alentamalla. Tienvarsipalveluiden osalta kaupallinen toiminta keskitetään taajamien yhteyteen. Haja-asutusalueella toiminta keskitetään nykyisille yritysalueille pääliittymien yhteyteen. Tiehallinnon alueiden osalta varmistetaan valtateille määriteltyjen tienkäyttäjäpalveluiden kriteerien (tiheys, taso) täyttyminen. Kärsämäellä keskustan palvelut ovat myös tienkäyttäjien käytettävissä (kauppakatu). Maankäytön osalta ohikulkutievarauksista luovutaan. Äänekosken, Viitasaaren ja Pihtiputaan kohdalla maankäyttöön kohdistuvien paineiden vaikutus tien turvallisuustasoon pyritään välttämään yhteistyössä kaavoittajien kanssa. Kärsämäellä maankäyttöä voidaan kehittää molemmin puolin tietä. Valtatie 4 Jyväskylä-Oulu, yhteysvälin kehittämisselvitys 72 LIITTEET Kärsämäki–Haaransilta (vt 8) Pääosa osuudesta on haja-asutusaluetta. Tie kuitenkin sivuaa Pulkkilan, Rantsilan ja Temmeksen keskustoja ja kulkee Leskelän kylän läpi. Haurukylän ja Ala-Temmeksen kohdilla on lisäksi merkittävää tienvarsiasutusta. Lopputilanteen tavoitetilana on haja-asutusalueilla korkealuokkainen kaksikaistainen tie, jossa ohitusmahdollisuudet ovat riittävät. Taajamien kohdalla valtatie 4 erotetaan taajaman maankäytöstä, jolloin voidaan taata turvalliset ja sujuvat yhteydet sekä pitkämatkaiselle että paikalliselle liikenteelle. Haurukylä-Haaransilta väliä kehitetään liikenneturvallisuuden ja maankäytön ehdoin, koska kyseisellä välillä varaudutaan tien rakentamiseen myöhemmin uudelle linjalle. Uudelle linjalle ei sallita maankäyttöä palvelevia liittymiä. Tavoitetilan toteuttaminen edellyttää, että: Haja-asutusalueilla liikenneturvallisuustaso ei saa huonontua nykyisestä. Kuolemaan johtavia onnettomuuksia vähennetään liittymäjärjestelyin. Kameravalvonnan avulla voidaan tarvittaessa vähentää suurien ylinopeuksien aiheuttamia vakavia onnettomuuksia. Taajamien kohdalla turvallisuus varmistetaan säilyttämällä erottelu paikallisen ja pitkämatkaisen liikenteen välillä. Kevytliikenneväylien ja alikulkujen avulla parannetaan lisäksi kevyen liikenteen turvallisuutta. Liittymäjärjestelyjen avulla vähennetään risteämisonnettomuuksia. Haurukylän ja Haaransillan välillä varaudutaan tavoitetilanteessa uuteen tielinjaukseen ja nykyistä yhteyttä kehitetään ensisijaisesti liikenneturvallisuuden ehdoin. Toimenpiteinä käytetään tällöin yksityistieliittymien järjestelyä, liittymien kanavointia ja porrastamista sekä kevyen liikenteen ratkaisuja. Liikenteen nopeus sovitetaan vallitsevaan liikenneympäristöön ja liikenteen hallinnan ja valvonnan avulla vähennetään ylinopeuksista aiheutuvia onnettomuuksia. Liikenteellinen palvelutaso haja-asutusalueella turvataan pääosin nopeusrajoituksen 100 km/h avulla. Liittymäalueilla voidaan käyttää pistekohtaisia 80 km/h rajoituksia. Riittävät ohitusmahdollisuudet varmistetaan tarvittaessa yksityistiejärjestelyjen avulla. Taajamien kohdilla nopeustavoitteena on 80 km/h, liittymäalueilla käytetään tarvittaessa pistekohtaista 60 km/h rajoitusta. Kevyt liikenne hoidetaan haja-asutusosuuksilla leveiden piennarten avulla. Nauha-asutuksen ja taajamien kohdilla rakennetaan tarvittaessa erillisiä kevyen liikenteen väyliä ja alikulkuja sekä yksityistiejärjestelyjä. Joukkoliikenteen osalta otetaan huomioon pikavuoropysäkkien sekä mahdollisen saattoliikenteen tarpeet. Koululaiskuljetusten tarpeet varmistetaan myös. Valtatien pitkämatkaiselle raskaalle liikenteelle turvataan hyvät olosuhteet ja riittävä palvelutaso. Häiriöitä vähennetään liittymien lisäkaistojen tai väistötilojen avulla. Pohjavesialueet otetaan huomioon toimenpiteitä suunniteltaessa. Asutustihentymien ja taajamien kohdalla tarvittavat melusuojaustoimenpiteet tehdään muiden toimenpiteiden yhteydessä. Tienkäyttäjäpalvelut perustuvat kaupalliseen toimintaan taajamien kohdilla. Haja-asutusalueilla Tiehallinnon alueiden osalta varmistetaan valtateille määriteltyjen tienkäyttäjäpalveluiden kriteerien (tiheys, taso) täyttyminen. Ohitustievarauksesta Rantsilan kohdalla on luovuttu ja Pulkkilassa ohitustie toteutetaan lyhyen vaihtoehdon mukaisena, koska maankäyttö on pääosin tien toisella puolella. Kaavoissa määritetyistä kasvusuunnista pidetään kiinni. Leskelässä ja Temmeksellä ei ole maankäyttöpaineita valtatien varressa. Haurukylän ja Haaransillan välillä uuden linjan varaus säilytetään ja maankäyttöä voidaan rajoitetusti kehittää nykyisen tien varressa. Uudelle linjalle ei sallita maankäyttöliittymiä. Valtatie 4 Jyväskylä-Oulu, yhteysvälin kehittämisselvitys 73 LIITTEET Haaransilta (vt 8)–Oulu (vt 22) Osaväli on osittain haja-asutusalueella ja osittain taajaman läheisyydessä sivuten Kempelettä ja Oulua. Lopputilanteen tavoitetilana on korkealuokkainen ja sujuva nelikaistainen tie, jonka liittymät ovat eritasoliittymiä. Poikkileikkauksena välillä Haaransilta–Kempele käytetään keskikaiteellista nelikaistaista tietä ja Kempele–Oulu välillä moottoritietä. Oulun kohdalla varaudutaan lisäksi lisäkaistojen rakentamiseen. Tavoitetilan toteuttaminen edellyttää, että: Liikenneturvallisuutta parannetaan merkittävästi käynnissä olevalla rakennushankkeella Haaransilta–Kiviniemi. Nykyisellä moottoritieosuudella turvallisuutta voidaan parantaa liikenteen hallinnan avulla. Nykyiset liikenteen sujuvuusongelmat korjautuvat rakennushankkeen myötä. Oulun kaupungin kohdalla sujuvuutta voidaan parantaa lisäkaistojen rakentamisella ja kaupungin sisäisiä yhteyksiä (Poikkimaantien jatkaminen) kehittämällä. Ruuhkahuippujen aikana palvelutaso turvataan liikenteen hallinnan keinoin (telematiikka). Haaransillan liittymän toimivuutta parannetaan lopputilanteessa eritasoliittymän avulla. Nykyisen rinnakkaistieksi jäävät osuuden Haaransilta - Kempele kehittäminen tehdään maankäytön ja turvallisuuden ehdoilla. Kevyt liikenne käyttää haja-asutusalueella rinnakkaisteiden kevyen liikenteen väyliä, päätien risteämiset tapahtuvat aina eritasoisina. Kevyen liikenteen runkoverkon kehittämisellä turvataan sujuvat ja turvalliset yhteydet taajamissa. Joukkoliikenteen merkitys osavälillä varsin pieni. Joukkoliikenteen laatukäytävää kehitetään Oulun keskustasta lentoaseman suuntaan. Risteäminen kaupungin sisääntuloväylien kanssa edellyttää toimivia pysäkkiratkaisuja. Yhteystarpeet etelästä lentoasemalle otetaan huomioon. Laatukäytävää laajempi kehittäminen edellyttää yhteiskunnan tukea. Elinkeinoelämän nykyiset ja tulevat kuljetukset valtatiellä turvataan rakenteilla olevalla hankkeella. Erikoiskuljetusten reitit tehdään sujuviksi. Pohjavesialueilla toteutettu suojaus otetaan huomioon toimenpiteiden yhteydessä. Melusuojauksella vähennetään meluhaittoja. Tiehallinnon Ouluntullin palvelualue ja infopiste säilytetään korkeatasoisena, muilta osin turvaudutaan kaupallisiin palveluihin. Maakäytön voimakas kasvu otetaan huomioon ratkaisuja mitoitettaessa. Pääteiden läheisyyteen kasvavien alueiden liikenne järjestetään rinnakkaistiestön ja eritasoliittymien kautta. Valtatie 4 Jyväskylä-Oulu, yhteysvälin kehittämisselvitys 74 LIITTEET Liite 4. Toimenpiteiden luokittelu Jyväskylä (Aholaidan etl)–Tikkakoski Toimenpide Kustannusarvio (M€) Aholaidan liittymän välityskyvyn parantaminen · Eritasoliittymän parantaminen Etu-Palokka–Kirri TS · Moottoritien toinen ajorata · Melusuojaukset · Mannilan eritaso · Palokan eritason täydentäminen · Kirrin eritaso · Palokan orsi · Kadut · Yksityistiet · Kevyen liikenteen väylät · Linja-autopysäkit · Pohjaveden suojaus Kirrissä 4,0 Kirri-Tikkakoski, I vaihe Kirri–Puuppola · Yksityis- ja talousliittymien poistaminen · Rinnakkaistiet ja muut tiet · Pääliittymät, Makkarajoki, Puuppola · Akk S1 (huom S7 toteutettu 2001) · Vesistösillat S3 ja S5 · Melusuojaus (Laahajoki-Makkarajoki, vas) Puuppola-Tikkakoski · Yksityis- ja talousliittymien poistaminen · Rinnakkaistiet · Muut tiet · Pääliittymät, Tikkakoski, Tervajärventie · Ohituskaistat · Hirviaita · Hirvitunneli S9 4,6 Toimenpiteen luoSeuraava kittelu suunnitI lk II lk III lk +lk teluvaihe x 21,0 TS x x x x x x x x x x x YVA,TS x x x x x x x x x x x x x x Toimenpide Kustannusarvio (M€) Kirri-Tikkakoski, II vaihe Kirri-Puuppola · Makkarajoen liittymä (tien rakentaminen) · Puuppolan eritaso, silta S8 · Sillat S4A, S6 · Melusuojaus (Laahajoki-Makkarajoki, oik) Puuppola-Tikkakoski · Tikkakosken eritaso , silta S11 · Muut tiejärjestelyt · Sillat S10 · Pohjavedensuojaus Valtatie 4 (1km), Tikkakoskentie (2 km) Kirri-Tikkakoski, III vaihe Kirri-Puuppola · Tien leventäminen 2+2 kaist · Akk S1 jatkaminen · Sillat S2, S6 · Pohjavedensuojaus Kirrissä · Melusuojaus Kirri-Alvaranta Puuppola-Tikkakoski · Ohituskaistatiestä 2+2 kaistainen tie · Puuppola-Tikkakoski rinnakkaistie · Tikkakosken pohjavesialueen suojaus 1,5 km Muita toimenpiteitä · Tikkakosken pikavuoropysäkit · Levähdysalue (Alvajärvi, Tikkamannila) 10,4 Toimenpiteen luoSeuraava kittelu suunnitI lk II lk III lk +lk teluvaihe x x x x x x x x 9,4 YVA,TS x x x x x x x x 0,02 0,3 x x + lk = toimenpide nostaa tiejakson osin paremmalle kuin vision mukaiselle tasolle, TPS = toimenpideselvitys, YS = yleissuunnitelma, TS = tiesuunnitelma, TST = tiesuunnitelman tarkistus, Valmis = on suunnitelmien osalta valmis toteutettavaksi Valtatie 4 Jyväskylä-Oulu, yhteysvälin kehittämisselvitys 75 LIITTEET Tikkakoski–Vt 13 (Huutomäki) Toimenpide Kustannusarvio (M€) Tikkakoski- Hirvaskangas, Tikkakosken kohta Ve 1 · Pystygeometrian parantaminen 0,6 km · Risteyssilta S1 · Yksityistiejärjestelyt 6,11 km · Pohjaveden suojaus 0,8 km Tikkakosken kohta Ve 2 · Pystygeometrian parantaminen 1,65 km · Kanavointi Mt 632 · Risteyssillat S1 ja S8 · Valaistus 0,4 km · Yksityistiejärjestelyt 5,21 km · Pohjaveden suojaus 0,8 km 1,5 Vehniän toimenpidejakso · Pystygeometrian parantaminen 0,66 km · Valaistus 0,8 km · Ohituskaistoja 2 kpl · Risteyssilta S2 · Alikulkukäytävä S4 · Yksityistiejärjestelyt 5,22 km Hirvaskylän toimenpidejakso · Ohituskaistoja 2 kpl · Alikulkukäytävä S5 · Yksityistiejärjestelyt 6,57 km · Pohjaveden suojaus 1 km Hirvaskankaan eritasoliittymä, YS Hirvaskangas–Myllyntaus, TS · Ohituskaistoja 3 kpl · Yksityistiejärjestelyjä · Kevyen liikenteen väylä · Akk S5, S6, S7 ja S8 · Tasauksen nostaminen · Valaistus · Huutomäen liittymän kanavointi 2,9 Toimenpiteen luoSeuraava kittelu suunnitI lk II lk III lk +lk teluvaihe TS x x x x 2,2 TS x Toimenpide Kustannusarvio (M€) Muita toimenpiteitä välillä Tikkakoski-Vt 13 · 4-kaistainen poikkileikkaus · Eritasoliittymät · Hirvaskankaan ja Huutomäen pysäkit · Liikenteen hallinta 26,0 Toimenpiteen luoSeuraava kittelu suunnitI lk II lk III lk +lk teluvaihe TPS x x x x + lk = toimenpide nostaa tiejakson osin paremmalle kuin vision mukaiselle tasolle, TPS = toimenpideselvitys, YS = yleissuunnitelma, TS = tiesuunnitelma, TST = tiesuunnitelman tarkistus, Valmis = on suunnitelmien osalta valmis toteutettavaksi x x x x Vt 13 (Huutomäki)-Kärsämäki x Toimenpide Kustannusarvio (M€) Hirvaskangas-Myllyntaus, TS · Yksityistiejärjestelyjä · Kevyen liikenteen väyliä · Akk S3, S4 Honkola–Äänekoski · Tiejärjestelyjä · Risteyssilta · Ohituskaista Kotakennääntien eritaso, YS Äänekosken pohjoinen liittymä–Mämmensalmi · Kevyen liikenteen väylät · Yksityistiejärjestelyt · Akk (kevyt liikenne, henkilöautot) 0,4 TS x x x x x x 2,2 TS x x x x 0,9 2,8 x TS TST x x x x x x x Toimenpiteen luoSeuraava kittelu suunnitI lk II lk III lk +lk teluvaihe TST x x x 2,1 TPS x x x 3,4 0,9 x x x x TS TS Valtatie 4 Jyväskylä-Oulu, yhteysvälin kehittämisselvitys 76 LIITTEET Toimenpide Kustannusarvio (M€) Petomäki-Kalaniemen et. liittymä, TPS 1989 · Keskikaide ohit.kaist. 310/3122-311/346 (2,6) · Keskikaide ohit.kaist. 311/1576311/3411 (1,8) · Tien leventäminen to 311/3380311/5921 (2,5) (joko keskikaide 1+1 tai ohituskielto) · Liittymän porrastus. 312/0 (mt6501/pt 16803) · Tien leventäminen to 312/266-312/2430 (2,2) (piilonotko pois tai keskikaide 1+1) · Liittymän parantaminen 312/ (mt 6456/yt) · Tien leventäminen to 312/2743312/3506 (0,8) · Keskikaide ohit.kaist. 312/3481312/4686 (1,2) Konginkangas-Lekoinen-Maso · Kevyen liikenteen väylä · Yksityistiejärjestelyt · Akk (kevyt liikenne, henkilöautot) · Akk · Vesistösilta Kalaniemen et. liittymä–Hännilänsalmi, TPS 1989 · Liittymän parantaminen 313/ (yt) · Keskikaide ohit.kaist. 313/3026313/4630 (1,6) · Keskikaide ohit.kaist. 313/5662313/7370 (1,7) · Tien leventäminen to 314/229-314/1920 (1,9) · Valaistus liittymä to 314/1822 · Keskikaide ohit.kaist. 314/1920314/3343 (1,4) · Tien leventäminen to 314/3334314/4314 (1,0) · Keskikaide ohit.kaist. 314/4314314/5321 (1,0) 3,1 Toimenpiteen luoSeuraava kittelu suunnitI lk II lk III lk +lk teluvaihe TS X X x x x x x x 0,6 TS x x x x x 7,6 TS x X x x x x x x Toimenpide Kustannusarvio (M€) · Tien leventäminen to 314/5315314/7060 (1,7) · Kevyen liikenteen väylä ja akk · Yksityisteiden järjestely · Keskikaide ohit.kaist. 316/97-316/1421 (1,3) · Tien leventäminen to 316/1409316/2357 (0,9) · Keskikaide ohit.kaist. 316/2367316/3776 (1,4) · Tien leventäminen to 316/3765317/1391 (2,9) · Keskikaide ohit.kaist. 317/1391317/2938 (1,5) · Tien leventäminen to 317/3838317/5137 (1,3) · Yksityistiejärjestelyt to 317 lopussa (2 km) Hännilänsalmen silta, YS · Sillat S1, S3 · Suuntauksen parantaminen · Kevyen liikenteen väylät · Yksityistiejärjestelyt · Akk S2, S4 Isoaho-Keskusta, Viitasaari · Melusuojaus Keskitien pohjoinen liittymä · Eritasoliittymän täydentäminen Viitasaaren pohjoisosa · Liittymän parantaminen, henkilöautojen akk · Melusuojaus Viitasaari-Taimoniemi · Keskikaide ohit.kaist. 319/6329319/7537 (1,2) · Väistötila vilkkaaseen yksityistieliittymään Taimoniemi-Ilosjoki, YS · Ohituskaista et (Taimoniemi to 320) · Suuntauksen parantaminen (Nevalan kohta) Toimenpiteen luoSeuraava kittelu suunnitI lk II lk III lk +lk teluvaihe x x x x x x x x x x 5,5 TS x x x x x 0,34 x 3,0 TS x 0,5 TPS x x 0,7 TPS X x 1,4 TS x x Valtatie 4 Jyväskylä-Oulu, yhteysvälin kehittämisselvitys 77 LIITTEET Toimenpide Kustannusarvio (M€) Taimoniemi-piirin raja, TPS 1989 · Keskikaide ohit.kaist. 321/2638321/4366 (1,7) · Liittymän parant. (kääntymiskaista) mt 775 · Ohituskaista et. (Tuomikkovuori to 322) · Piilonotko pois tai keskikaide 1+1 323/ · Liittymän parant. (kääntymiskaista) 324/0 · Keskikaide ohit.kaist. 324/146-324/1870 (1,7) · Keskikaide ohit.kaist. 324/1570324/3091 (1,5) · Liittymän parantaminen (kääntymiskaista) 325/0 · Liittymän parantaminen (kääntymiskaista) 326/0 · Ohituskaistat 2 kpl (Oriniemi, to 327) 4,54 Ruppo-Putikko Tarveselvitys ja TS · Kevyen liikenteen väylät · Yksityistiejärjestelyt · Liittymän kanavointi · Akk · Melukaide Pihtiputaan tieverkkosuunnitelma · Pohjavesisuojaus 2 km Putikko · Liittymän porrastus to 327/0 · Yksityistiejärjestelyt Putikko–piirin raja (rakenteilla 2002) · Tien päällystys · Pientareiden leventäminen · Valaistus 1,3 km · Väistötilojen rakentaminen 7 kpl Elämäjärven liittymä · Liittymän porrastus · Koulun melusuojaus Piirin raja-Pyhäjärvi · Ohituskaista pohj (to 330) 0,6 Toimenpiteen luoSeuraava kittelu suunnitI lk II lk III lk +lk teluvaihe TS X X x x x x x x x x Valmis x x x x x Toimenpide Kustannusarvio (M€) Vt 4 ja 27 liittymä (Vaskilampi) YS · Eritasoliittymä Kärsämäki, toimenpideselvitys · Kiertoliittymiä 3 kpl · Liittymän porrastaminen · Liittymiin suojatiesaarekkeita · Kevyen liikenteen väylät Muita toimenpiteitä välillä Vt 13–Kärsämäki · Nelikaistainen osuus vt 13–Äänekoski · Liikenteen hallinta · Linja-autopysäkit · Kevyen liikenteen väylä to 340/36755289 · Liittymien valaistaminen 13 kpl · Levähdys- ja pysäköintialueiden parantaminen 2,0 2,1 Toimenpiteen luoSeuraava kittelu suunnitI lk II lk III lk +lk teluvaihe TS x TS x x x x 5,0 x x 0,3 x x 0,34 1,6 x x + lk = toimenpide nostaa tiejakson osin paremmalle kuin vision mukaiselle tasolle, TPS = toimenpideselvitys, YS = yleissuunnitelma, TS = tiesuunnitelma, TST = tiesuunnitelman tarkistus, Valmis = on suunnitelmien osalta valmis toteutettavaksi Kärsämäki-Haaransilta (vt 8) 1,3 TST x 0,2 Toimenpide Kustannusarvio (M€) Pulkkila, tarveselvitys 1999 · Liittymän katkaisu · Oikealle kääntyville lisäkaista · Akk ja kevyen liikenteen väylä · Liittymän porrastaminen ja kanavointi Pulkkila, vaihtoehtotarkastelut 1995, I vaihe · Eritasoliittymä · Melusuojaus Pulkkila, vaihtoehtotarkastelut 1995, II vaihe · Suuntauksen parantaminen · Melusuojaus 1,0 TPS x x 4,2 Valmis x x x x 0,23 TS x x 0,4 TS x Toimenpiteen luoSeuraava kittelu suunnitI lk II lk III lk +lk teluvaihe TS X X X X 2,1 TS X X 1,3 TS X X Valtatie 4 Jyväskylä-Oulu, yhteysvälin kehittämisselvitys 78 LIITTEET Toimenpide Kustannusarvio (M€) Rantsila, tarveselvitys 1999 · Suuntauksen parantaminen 1,4 km · Tien leventäminen 2,2 km · Rakenteen parantaminen 3 km · Tievalaistus 1,7 km · Liittymäjärjestelyt 2 kpl · Kevyen liikenteen järjestelyt, akk · Meluntorjunta 0,45 km Haurukylä-Haaransilta, nykyisen tien parantaminen Mini-vaihtoehto · Suuntauksen parantaminen · Ohituskaistat 2 kpl · Yksityistiejärjestelyt · Kevyen liikenteen järjestelyt Haurukulä-Haaransilta-Kempele, TPS · Tie uudelle linjalle (Ts:n mukaan) · Tyrnävän eritasoliittymä · Haaransillan eritasoliittymä Muita toimenpiteitä välillä KärsämäkiHaaransilta · Kevyen liikenteen väylä to 343/433344/53 · Liittymien valaistus 9 kpl · Levähdys ja pysäköintialueiden parannus · Liikenteen hallinta / kameravalvonta · Pikavuoropysäkit 2,5 Toimenpiteen luoSeuraava kittelu suunnitI lk II lk III lk +lk teluvaihe TS x x x x x x x 1,0 TS x x x x 14,8 TST x x x 0,5 x 0,24 0,33 x x x x + lk = toimenpide nostaa tiejakson osin paremmalle kuin vision mukaiselle tasolle, TPS = toimenpideselvitys, YS = yleissuunnitelma, TS = tiesuunnitelma, TST = tiesuunnitelman tarkistus, Valmis = on suunnitelmien osalta valmis toteutettavaksi Haaransilta (vt 8)–Oulu (vt 22) Toimenpide Kustannusarvio (M€) Haurukylä-Haaransilta-Kempele, (rakenteilla 2002) Haaransilta-Kempele · Nelikaistainen keskikaiteellinen tie · Haaransillan kiertoliittymä · Tupoksen eritasoliittymä · Valaistus · Kevyen liikenteen järjestelyjä · Melusuojaus Kempele-Kiviniemi moottoritie · Mol -> Mo · Ramppijärjestelyjä · Valaistus Kedonperän eritasoliittymä · Kiertoliittymän muuttaminen eritasoliittymäksi Muita toimenpiteitä välillä Haaransilta–Oulu · Rinnakkaistien kehittäminen · Lisäkaistat välille Kiviniemi–Oulu · Liikenteen hallinta · Joukkoliikenteen tehostaminen 20,0 Toimenpiteen luoSeuraava kittelu suunnitI lk II lk III lk +lk teluvaihe Valmis x x x x x x 10,3 Valmis x x x 7,5 TST x 0,5 8,0 1,1 x x x YS x + lk = toimenpide nostaa tiejakson osin paremmalle kuin vision mukaiselle tasolle, TPS = toimenpideselvitys, YS = yleissuunnitelma, TS = tiesuunnitelma, TST = tiesuunnitelman tarkistus, Valmis = on suunnitelmien osalta valmis toteutettavaksi Valtatie 4 Jyväskylä-Oulu, yhteysvälin kehittämisselvitys 79 LIITTEET Liite 5. Toimenpideohjelma Toimenpide Osaväli Jyväskylä (Aholaidan etl)–Tikkakoski Toimenpide 1. Aholaidan liittymä · · · · · · 21,0 Eritasoliittymät (Puuppola, Tikkakoski) Muut tiejärjestelyt ja sillat Melu- ja pohjavedensuojaus Linja-autopysäkit 20202030 3c. Kirri-Tikkakoski, III vaihe · · · · 20102020 20202030 9,4 Tien nelikaistaistaminen Rinnakkaistie Puuppola-Tikkakoski Alikulkukäytävät ja sillat Melu- ja pohjavedensuojaus Osaväli Tikkakoski–Vt 13 (Huutomäki) Toimenpide Kustannukset (M€) -2010 4,9 Yksityis- ja talousliittymien poistaminen Rinnakkaistiet ja muut tiet siltoineen Pääliittymien parantaminen Ohituskaistat Kevyen liikenteen järjestelyt Melusuojaus Riista-aita ja hirvitunneli Pysäköintialueet Valaistus 3b. Kirri-Tikkakoski, II vaihe · · · · 4,0 Toinen ajorata Eritasoliittymät (Mannilla, Palokka ja Kirri) Tie- ja katu- ja yksityistiejärjestelyt Kevyen liikenteen väylät ja linja-autopysäkit Melu- ja pohjavedensuojaus 3a. Kirri-Tikkakoski, I vaihe · · · · · · · · · 20102020 Eritasoliittymän parantaminen 2. Etu-Palokka–Kirri -2010 Kustannukset (M€) -2010 Kustannukset (M€) 4a. Tikkakosken kohta, I vaihe, · · · · 20102020 1,5 Pystygeometrian parantaminen Risteyssilta Yksityistiejärjestelyt Pohjaveden suojaus 4b. Tikkakosken kohta, II vaihe · · 11,0 Tien nelikaistaistaminen Eritasoliittymät mt 632 (lentoasemantie) ja mt 6375 10,42 5a. Vehniän toimenpidejakso, I vaihe · · · · · · · 20202030 Pystygeometrian parantaminen Valaistus Ohituskaistoja 2 kpl (Vaihtoehtona ohituskaistat kohdakkain) Risteyssilta ja alikulkukäytävä Yksityistiejärjestelyt Vehniän levähdysalue 2,9 Valtatie 4 Jyväskylä-Oulu, yhteysvälin kehittämisselvitys 80 LIITTEET Toimenpide Kustannukset (M€) -2010 20102020 5b. Vehniän toimenpidejakso, II vaihe · · 6,0 · · · · · · · · 8a. Vt 13-Myllyntaus · · · · 3,9 2,8 2,1 Tiejärjestelyjä ja risteyssilta Ohituskaista (Tärttävuori) 5,0 Tien nelikaistaistaminen Vesistösilta 9. Kotakennääntien liittymä · 3,4 Eritasoliittymä 10. Äänekosken pohjoinen liittymä– Mämmensalmi, · · 6,0 20202030 0,4 8c. Vt13-Kotakennääntien liittymä, II vaihe · · Ohituskaistoja 3 kpl (Vaihtoehtona ohituskaistat kohdakkain) Yksityistiejärjestelyjä Kevyen liikenteen väylät ja alikulkukäytävät Tasauksen nostaminen Valaistus Huutomäen liittymän kanavointi Linja-autopysäkit Tien nelikaistaistaminen Huutomäen eritasoliittymä · · 20102020 Yksityistiejärjestelyt Kevyen liikenteen väylät ja alikulkukäytävät 8b. Honkola–Äänekoski, I vaihe Tien nelikaistaistaminen Hirvaskankaan eritasoliittymä 7b. Hirvaskangas–Vt 13, II vaihe Kustannukset (M€) -2010 Ohituskaistoja 2 kpl (Vaihtoehtona ohituskaistat kohdakkain) Alikulkukäytävä Yksityistiejärjestelyt Pohjaveden suojaus Linja-autopysäkit 7a. Hirvaskangas–Vt 13, I vaihe Vt 13 (Huutomäki)-Mämmensalmi 2,2 6b. Hirvaskylän toimenpidejakso, II vaihe · · Osaväli Vt 13 (Huutomäki)–Kärsämäki Toimenpide Tien nelikaistaistaminen Vehniän eritasoliittymä 6a. Hirvaskylän toimenpidejakso, I vaihe · · · · · · 20202030 1,1 Kevyen liikenteen väylät, yksityistiejärjestelyt ja akk (kevyt liikenne, henkilöautot) Äänekosken levähdysalue Mämmensalmi-Viitasaari Toimenpide Kustannukset (M€) -2010 11. Mämmensalmi-Karvalahti · · · Kevyen liikenteen väylä Yksityistiejärjestelyt Valaistus 20102020 0,4 20202030 Valtatie 4 Jyväskylä-Oulu, yhteysvälin kehittämisselvitys 81 LIITTEET Toimenpide Kustannukset (M€) -2010 12. Petomäki–Konginkangas · · · · · · 3,1 · · · · 3,0 Kustannukset (M€) -2010 19. Viitasaaren pohjoisosa · · 5,2 4,2 0,9 Ohituskaistan keskikaide Väistötila vilkkaaseen yksityistieliittymään Taimoniemen levähdysalue Sillat Suuntauksen parantaminen Kevyen liikenteen väylät, yksityistiejärjestelyt ja alikulkukäytävät Viitasaaren levähdysalue · · · · · · 1,9 Kevyen liikenteen väylät ja akk Yksityistiejärjestelyt Liittymän kanavointi Melu- ja pohjavesisuojaus 23. Putikko 0,34 4,9 Ohituskaistat (Taimoniemi, Tuomikkovuori) Suuntauksen parantaminen Ohituskaistojen keskikaiteet 3 kpl Liittymän parantaminen 4 kpl Piilonotko pois tai keskikaide 1+1 22. Ruppo-Putikko 5,7 20202030 Liittymän parantaminen ja henkilöautojen akk Melusuojaus 21. Taimoniemi-Pihtipudas · · · · · 20102020 0,5 20. Viitasaari-Taimoniemi · · · Ohituskaistojen keskikaiteet 3 kpl Tien leventäminen Yksityistiejärjestelyt Melusuojaus 20202030 Eritasojärjestelyn täydentäminen Toimenpide 0,8 Liittymän parantaminen Ohituskaistojen keskikaiteet 4 kpl Tien leventäminen Liittymän valaistus Kevyen liikenteen väylä ja akk Yksityisteiden järjestely Niinilahden levähdysalue 17. Isoaho-Keskusta, Viitasaari · 18. Keskitien pohjoinen liittymä Kevyen liikenteen väylä + akk + valaistus Yksityistiejärjestelyt + akk (kevyt liikenne, henkilöautot) Vesistösilta Lintulahden levähdysalue 16. Hännilänsalmen silta 20102020 Viitasaari-Pihtipudas 15. Niinilahti–Hännilänsalmi · · · Kustannukset (M€) -2010 · 14. Lintulahti–Niinilahti · · · · · · · 20202030 Ohituskaistojen keskikaiteet 4 kpl Tien leventäminen (joko keskikaide 1+1 tai ohituskielto) Tien leventäminen Liittymien parantaminen 2 kpl 13. Konginkangas-Lintulahti · · 20102020 Toimenpide Liittymän porrastus Yksityistiejärjestelyt 0,2 Valtatie 4 Jyväskylä-Oulu, yhteysvälin kehittämisselvitys 82 LIITTEET Pihtipudas-piirin raja Toimenpide Toimenpide Kustannukset (M€) -2010 20102020 -2010 20202030 27b Kevyen liikenteen väylä 24a. Putikko–piirin raja, (rakenteilla v. 2002) · · 28. Kärsämäki · · Pientareiden leventäminen päällystystyön yhteydessä Valaistus Väistötilojen rakentaminen 7 kpl 24b. Elämäjärven liittymä · · · · · · 0,23 Liittymän porrastus Koulun melusuojaus 1,74 Ohituskaistat 2 kpl (Oriniemi) Yksityistiejärjestelyt Pihtiputaan levähdysalue et. · · · 20102020 20202030 0,27 Venetpalo-(Kärsämäki) 2,1 Kiertoliittymiä 3 kpl Liittymän porrastaminen Liittymiin suojatiesaarekkeita Kevyen liikenteen väylät 29. Muita toimenpiteitä 24c. Pihtipudas-piirin raja, vaihe II · · · Kustannukset (M€) 0,53 Pysäköimisalueiden parantaminen (5 kpl) Liikenteen hallinta (muuttuvat nopeusrajoitukset) Pikavuoropysäkit Osaväli Kärsämäki–Haaransilta Toimenpide Piirin raja-Kärsämäki Toimenpide 25. Piirin raja-Pyhäjärvi · · · 20102020 20202030 0,48 0,08 Ohituskaista pohjoiseen Keskikaide nykyiselle ohituskaistalle. Liittymien valaistuksia 6 kpl 26a. Vt 4 ja 27 liittymä, I vaihe · · · 2,0 Eritasoliittymä Liittymien valaistuksia 7 kpl · · · · · · 0,38 Liittymän turvallisuuden parantaminen Levähdysalueen parantaminen 27a. Pyhäjärvi-Kärsämäki 30. Kärsämäki-Pulkkila 0,10 0,08 20202030 0,77 0,08 1,0 Liittymien parantaminen 3 kpl Liittymän katkaisu Akk ja kevyen liikenteen väylä 31b. Pulkkilan kohta, III vaihe · · · 20102020 Kevyen liikenteen väylä Kärsämäki-Hatunperä Liittymien valaistuksia 4 kpl Leskelän liittymän porrastus 31a. Pulkkilan kohta, I ja II vaihe 26b. Vt 4 ja 27 liittymä, II vaihe · -2010 Kustannukset (M€) -2010 Kustannukset (M€) Eritasoliittymä Melusuojaus Suuntauksen parantaminen 3,4 Valtatie 4 Jyväskylä-Oulu, yhteysvälin kehittämisselvitys 83 LIITTEET Toimenpide Osaväli Haaransilta–Oulu Kustannukset (M€) -2010 20102020 20202030 Toimenpide 0,05 0,08 37. Kedonperän eritasoliittymä Kustannukset (M€) -2010 32. Pulkkila–Rantsila · · Liittymien valaistuksia 5 kpl Uljuan levähdysalueen parantaminen 33. Rantsila · · · · · · · · · 2,7 38. Haaransilta-Kempele, (rakenteilla v. 2002) · · · · · · Suuntauksen parantaminen Tien leventäminen Rakenteen parantaminen Tievalaistus Liittymän porrastus ja kanavointi Liittymän katkaisu Kevyen liikenteen väylä ja akk Melusuojaus 34. Haurukylä-Haaransilta, nykyisen tien parantaminen · · · 0,07 · · · 1,0 Suuntauksen parantaminen Ohituskaistat 2 kpl Yksityistie- ja kevyen liikenteen järjestelyt · · Leskelän ja Nakkulan levähdysalueiden parantaminen Pysäköimisalueiden parantaminen (9 kpl) 7,5 Kiertoliittymän muuttaminen eritasoliittymäksi Kapea nelikaistainen tie Haaransillan kiertoliittymä Tupoksen eritasoliittymä Valaistus Kevyen liikenteen järjestelyjä Melusuojaus Mol -> Mo Ramppijärjestelyjä Valaistus 40. Kiviniemi–Kainuuntie 14,8 Tie uudelle linjalle Eritasoliittymät (Tyrnävä ja Haaransilta) 36. Muita toimenpiteitä 20202030 39. Kempele–Kiviniemi moottoritie, (rakenteilla v. 2002) 35. Haurukylä-Haaransilta · · 20102020 · · Lisäkaistat moottoritielle Lisäramppi Kiviniemen eritasoliittymään 41. Muita toimenpiteitä · 0,26 · 8,0 Rinnakkaistien kehittäminen (kiertoliittymä Tupokseen) Muuttuvat nopeusrajoitukset ja tapahtumaopastus Oulun seudulla 1,6 Valtatie 4 Jyväskylä-Oulu, yhteysvälin kehittämisselvitys 84 LIITTEET Liite 6. Toimenpiteiden vaikutukset Osavälin Jyväskylä–Tikkakoski kehittäminen: Vaikutuksen kohde Toimenpiteet toteutetaan (vaikutus- Nykytila ten yhteenveto) Tilanteen kuvaus Tilanne ilman toimenpiteitä Turvallisuus + Henkilövahinkoonnettomuuksia tapahtuu 8,2 kpl/v ja kuolemaan johtavia onnettomuuksia 0,8 kpl/v. Ajokustannukset + Aikakustannukset 15 M€/v. Ajoneuvokustannukset 17 M€/v. Päästökustannukset 2,8 M€/v. Muut ajoneuvoliikenteen palvelutasotekijät + E ja F palvelutasojen osuus 23 %. Osuus ruuhkautuu EtuPalokka–Kirri välillä. Joukkoliikenteen palvelutaso + Pikavuoroliikenteen pysäkeissä kehittämistarvetta. Kevyen liikenteen palvelutaso + Kirri-Tikkakoski välillä puutteita. Toimenpiteiden vaikutukset Perustelu, lähde, täydentävät tiedot; syy, jos vaikutuksia ei ole pystytty kuvaamaan I korin toimenpiteet II korin toimenpiteet III korin toimenpiteet Tilanne 2030, jos kehittämistoimenpiteitä ei tehdä Ve 0+ Tilanne toimenpiteiden jälkeen (noin 2010) Tilanne toimenpiteiden jälkeen (noin 2020) Tilanne toimenpiteiden jälkeen (noin 2030) Henkilövahinko- onnettomuuksia tapahtuu 10,4 kpl/v ja kuolemaan johtavia onnettomuuksia 1,1 kpl/v. Vaikutus 2030 mennessä: Aikakustannukset 21 M€/v. Ajoneuvokustannukset 23 M€/v. Päästökustannukset 1,6 M€/v. Henkilövahinkoonnettomuuksia tapahtuu 7,6 kpl/v (vähenemä 16 %) ja kuolemaan johtavia onnettomuuksia 0,7 kpl/v (vähenemä 27 %). Vaikutus 2010 mennessä: + Aikakustannukset 12 M€/v. Ajoneuvokustannukset 15 M€/v. Päästökustannukset 2,1 M€/v. Henkilövahinko- onnettomuuksia tapahtuu 8,4 kpl/v (vähenemä 16 %) ja kuolemaan johtavia onnettomuuksia 0,7 kpl/v (vähenemä 27 %). Vaikutus 2010-20: + Aikakustannukset 13 M€/v. Ajoneuvokustannukset 17 M€/v. Päästökustannukset 1,2 M€/v. Henkilövahinko- onnettomuuksia tapahtuu 8,0 kpl/v (vähenemä 23 %) ja kuolemaan johtavia onnettomuuksia 0,6 kpl/v (vähenemä 47 %). Vaikutus 2020-30: 0 Aikakustannukset 14 M€/v. Ajoneuvokustannukset 18 M€/v. Päästökustannukset 1,3 M€/v. Vaikutus 2030 mennessä: E ja F palvelutasojen osuus 37 %. Osuus ruuhkautuu EtuPalokka–Tikkakoski välillä Vaikutus 2010 mennessä: + E ja F palvelutasojen osuus 11 %. Osuus ruuhkautuu Kirri–Tikkakoski välillä. Vaikutus 2010-20: + E ja F palvelutasojen osuus 0 %. Ruuhkautumisen ongelmat poistuvat. Vaikutus 2020-30: 0 E ja F palvelutasojen osuus 0 %. Vaikutus 2030 mennessä: Liikennöitävyyden heikkeneminen on heikentänyt joukkoliikenteen palvelutasoa. Vaikutus 2030 mennessä: Lisääntyvä liikenne heikentää palvelutasoa. Vaikutus 2010 mennessä: + Liikennöitävyys parantunut, pikavuoropysäkit. Vaikutus 2010-20: + Liikennöitävyys parantunut, pikavuoropysäkit. Vaikutus 2020-30: 0 Ei vaikutusta. Sujuvampi liikenne. Vaikutus 2010 mennessä: + Palvelutaso paranee uusien väylien myötä. Vaikutus 2010-20: + Ei vaikutusta. Vaikutus 2020-30: 0 Ei vaikutusta. Uudet yhteydet. Vaikutus 2030 mennessä: -. Vaikutus 2010 mennessä: +. Vaikutus 2010-20: 0. Vaikutus 2020-30: 0. Tarva-tarkastelut IVAR-tarkastelut, vaikutukset vain päätien osalta. IVAR-tarkastelut. Valtatie 4 Jyväskylä-Oulu, yhteysvälin kehittämisselvitys 85 LIITTEET Vaikutuksen kohde Toimenpiteet toteutetaan (vaikutus- Nykytila ten yhteenveto) Tilanteen kuvaus Tilanne ilman toimenpiteitä Vaikutukset elinkeinotoimintaan + Liikenteen ruuhkautuminen vähentää kuljetusten luotettavuutta. Tienpidon kustannukset - Kunnossapitokustannukset 0,35 M€/v. Melu + Meluongelma pahimmillaan jakson alkupäässä. Lähiympäristön laatu + Viheralueet; virkistysalueet ja -reitit Maaperä, kasvillisuus, eliöt + Pääväylä hallitsee lähiympäristöä, liikenneympäristö osin jäsentymätön. Pääväylä muodostaa esteen lähialueiden virkistyskäytölle. Ei tarkkaa tietoa. Pohja- ja pintavedet + Luonnon monimuotoisuus 0 ? Perustelu, lähde, täydentävät tiedot; syy, jos vaikutuksia ei ole pystytty kuvaamaan I korin toimenpiteet II korin toimenpiteet III korin toimenpiteet Tilanne 2030, jos kehittämistoimenpiteitä ei tehdä Ve 0+ Tilanne toimenpiteiden jälkeen (noin 2010) Tilanne toimenpiteiden jälkeen (noin 2020) Tilanne toimenpiteiden jälkeen (noin 2030) Ruuhkautumin voi vaikuttaa yritysten laajentamissuunnitelmiin ja uusien yritysten sijoittumiseen alueelle. Vaikutus 2030 mennessä: Kunnossapitokustannukset 0,40 M€/v. Elinkeinoelämän toimintaedellytykset paranevat. Elinkeinoelämän toimintaedellytykset paranevat. Ei vaikutusta. Sujuvampi liikenne. Vaikutus 2010-20: + Kunnossapitokustannukset 0,46 M€/v, kasvu johtuu lisäkaistoista. Vaikutus 2010-20: -. Suojauksilla melutilannetta parannetaan, eritasoliittymien meluntorjunta on vaikeaa. Vaikutus 2020-30: 0 Kunnossapitokustannukset 0,47 M€/v. IVAR-tarkastelut. Vaikutus 2030 mennessä: -. Kasvavan liikenteen myötä ympäristöhäiriöt kasvavat. Vaikutus 2010 mennessä: + Kunnossapitokustannukset 0,37 M€/v, kasvu johtuu lisäkaistoista. Vaikutus 2010 mennessä: -. Suojauksilla melutilannetta parannetaan, eritasoliittymien meluntorjunta on vaikeaa. Vaikutus 2010 mennessä: +. Lähiympäristön viihtyisyys ja turvallisuus paranee. Vaikutus 2010-20: +. Ei vaikutusta. Vaikutus 2020-30: 0. Ei vaikutusta. Vaikutus 2030 mennessä: -. Estevaikutus kasvaa. Vaikutus 2010 mennessä: +. Vaikutus 2010-20: 0. Saavutettavuus paranee. Ei vaikutusta. Vaikutus 2020-30: 0. Ei vaikutusta. Vaikutus 2030 mennessä: Ei voida arvioida. Vaikutus 2010 mennessä: +. Vaikutus 2010-20: 0. Ei voida arvioida, riistaEi voida arvioida. aidat, hirvitunnelit. Vaikutus 2020-30: 0. Ei vaikutusta. Vaikutus 2010 mennessä: ?. Pv-suojaus Kirrissä parantaa tilannetta. Vaikutus 2010 mennessä: +. Ei laajamittaisia vaikutuksia, erityistoimenpiteitä/selvityksiä vaativia yksittäiskohteita. Vaikutus 2010 mennessä: 0 Vaikutus 2020-30: 0. Ei vaikutusta. Vaikutus 2030 mennessä: 0. Meluongelma pahenee liikenteen kasvaessa. Vaikutus 2030 mennessä:?. Pohjaveden pilaantumisriski kasvaa. Vaikutus 2030 mennessä: -. Ei erityisiä luontoarvoja. Ei muutosta. Yksittäiskohteita (pikkunahkiainen, lampisukeltaja). Vaikutus 2030 mennessä: 0 Pohjavesialueita, vedenottamo. Toimenpiteiden vaikutukset Vaikutus 2010-20: ?. Pv-suojaus parantaa tilannetta. Vaikutus 2010-20: +. Ei laajamittaisia vaikutuksia, erityistoimenpiteitä/selvityksiä vaativia yksittäiskohteita. Vaikutus 2010-20: 0. Vaikutus 2020-30: 0. Ei vaikutusta. Vaikutus 2020-30: 0. Ei vaikutusta. Vaikutus 2020-30: 0. Melualueet: Alvajärvi, Laahajoki-Makkarajoki, Tikka-Mannila + lentomelu. Rinnakkaistiejärjestelyt, kevyen liikenteen väylät ja meluesteet. Yksityistiejärjestelyt, kevyen liikenteen väylät. Edellyttää tarkempaa analyysia. Suojaustoimenpiteet. Valtatie 4 Jyväskylä-Oulu, yhteysvälin kehittämisselvitys 86 LIITTEET Vaikutuksen kohde Toimenpiteet toteutetaan (vaikutus- Nykytila ten yhteenveto) Tilanteen kuvaus Tilanne ilman toimenpiteitä Yhdyskuntarakenne, alueidenkäyttö + Alkupäässä tiivistä asutusta ja yritystoimintaa. Maisema, kaupunkikuva, taajamakuva Kulttuuriperintö - Pääväylä osin arvokkaassa maisemassa. 0 Yksittäisiä muinaismuistokohteita. Toimenpiteiden vaikutukset I korin toimenpiteet II korin toimenpiteet III korin toimenpiteet Tilanne 2030, jos kehittämistoimenpiteitä ei tehdä Ve 0+ Tilanne toimenpiteiden jälkeen (noin 2010) Tilanne toimenpiteiden jälkeen (noin 2020) Tilanne toimenpiteiden jälkeen (noin 2030) Pääväylä ei tue yhdyskuntarakenteen ja maankäytön kehittämistarpeita. Ei merkittäviä negatiivisia, uusia vaikutuksia. Yhdyskuntarakenne selkiytyy ja alueiden käyttö tehostuu. Vaikutus 2010 mennessä: +. Häiriö kylämaisemassa kasvaa. Ei merkittäviä negatiivisia, uusia vaikutuksia. Yhdyskuntarakenne selkiytyy ja alueiden käyttö tehostuu. Vaikutus 2010-20: +. Häiriö kylämaisemassa kasvaa. Ei vaikutusta. Vaikutus 2010 mennessä: -. Ei vaikutusta muinaismuistokohteisiin Kirrissä ja Puuppolassa. Vaikutus 2010 mennessä: 0. Vaikutus 2010-20: -. Ei vaikutusta muinaismuistokohteisiin Kirrissä ja Puuppolassa . Vaikutus 2010-20: 0. Vaikutus 2020-30: 0. Ei vaikutusta. Vaikutus 2030 mennessä: -. Ei muutosta. Vaikutus 2030 mennessä: 0. Ei muutosta. Vaikutus 2030 mennessä: 0. Perustelu, lähde, täydentävät tiedot; syy, jos vaikutuksia ei ole pystytty kuvaamaan Liikenneympäristön jäsentyminen ja liikennemuotojen erottelun tehostuminen. Vaikutus 2020-30: 0. Ei vaikutusta. Vaikutus 2020-30: 0. Kohteet selvitettävä hankesuunnittelun yhteydessä tarkemmin. Osavälin Tikkakoski–Vt 13 kehittäminen: Vaikutuksen kohde Turvallisuus Toimenpiteet toteutetaan (vaikutus- Nykytila ten yhteenveto) + Tilanteen kuvaus Tilanne ilman toimenpiteitä Henkilövahinkoonnettomuuksia tapahtuu 6,4 kpl/v ja kuolemaan johtavia onnettomuuksia 0,9 kpl/v. Toimenpiteiden vaikutukset I korin toimenpiteet II korin toimenpiteet III korin toimenpiteet Tilanne 2030, jos kehittämistoimenpiteitä ei tehdä Ve 0+ Tilanne toimenpiteiden jälkeen (noin 2010) Tilanne toimenpiteiden jälkeen (noin 2020) Tilanne toimenpiteiden jälkeen (noin 2030) Henkilövahinkoonnettomuuksia tapahtuu 8,1 kpl/v ja kuolemaan johtavia onnettomuuksia 1,2 kpl/v. Henkilövahinko- onnettomuuksia tapahtuu 6,0 kpl/v (vähenemä 14 %) ja kuolemaan johtavia onnettomuuksia 0,8 kpl/v (vähenemä 18 %). Vaikutus 2010 mennessä:+. Henkilövahinko- onnettomuuksia tapahtuu 5,7 kpl/v (vähenemä 27 %) ja kuolemaan johtavia onnettomuuksia 0,7 kpl/v (vähenemä 36 %). Vaikutus 2010-20: +. Henkilövahinko- onnettomuuksia tapahtuu 4,7 kpl/v (vähenemä 42 %) ja kuolemaan johtavia onnettomuuksia 0,5 kpl/v (vähenemä 59 %). Vaikutus 2020-30: +. Vaikutus 2030 mennessä: -. Perustelu, lähde, Täydentävät tiedot; syy, jos vaikutuksia ei ole pystytty kuvaamaan Tarva-tarkastelut. Valtatie 4 Jyväskylä-Oulu, yhteysvälin kehittämisselvitys 87 LIITTEET Vaikutuksen kohde Toimenpiteet toteutetaan (vaikutus- Nykytila ten yhteenveto) Tilanteen kuvaus Tilanne ilman toimenpiteitä Ajokustannukset 0 Aikakustannukset 10 M€/v. Ajoneuvokustannukset 13 M€/v. Päästökustannukset 0,8 M€/v. Muut ajoneuvoliikenteen palvelutasotekijät + E ja F palvelutasojen osuus 6 %. Ruuhkautuminen varsin vähäistä. Joukkoliikenteen palvelutaso + Pikavuoropysäkeissä puutteita. Kevyen liikenteen palvelutaso + Ei kevyen liikenteen väyliä, palvelutaso puutteellinen. Vaikutukset elinkeinotoimintaan + Satunnaiset ruuhkat vaikuttavat vain vähän kuljetusten luotettavuuteen. Tienpidon kustannukset - Kunnossapitokustannukset 0,31 M€/v. Melu 0 Melualueella jonkin verran asutusta. Toimenpiteiden vaikutukset I korin toimenpiteet II korin toimenpiteet III korin toimenpiteet Tilanne 2030, jos kehittämistoimenpiteitä ei tehdä Ve 0+ Tilanne toimenpiteiden jälkeen (noin 2010) Tilanne toimenpiteiden jälkeen (noin 2020) Tilanne toimenpiteiden jälkeen (noin 2030) Aikakustannukset 13 M€/v. Ajoneuvokustannukset 18 M€/v. Päästökustannukset 0,9 M€/v. Aikakustannukset 11 M€/v. Ajoneuvokustannukset 15 M€/v. Päästökustannukset 0,9 M€/v. Aikakustannukset 12 M€/v. Ajoneuvokustannukset 16 M€/v. Päästökustannukset 0,9 M€/v. Aikakustannukset 12 M€/v. Ajoneuvokustannukset 18 M€/v. Päästökustannukset 1,0 M€/v. Vaikutus 2030 mennessä: -. E ja F palvelutasojen osuus 26 %. Osuus ruuhkautuu Tikkakoski–Vt 13 välillä Vaikutus 2010 mennessä: 0 E ja F palvelutasojen osuus 7 %. Ruuhkautuminen varsin vähäistä. Vaikutus 2010-20: 0. E ja F palvelutasojen osuus 5 %. Ruuhkautuminen varsin vähäistä. Vaikutus 2020-30: +. E ja F palvelutasojen osuus 0 %. Ruuhkautumisen ongelmat poistuvat. Vaikutus 2030 mennessä: -. Ei merkittäviä muutoksia. Vaikutus 2010 mennessä: + Vaikutus 2010-20: +. Pikavuoropysäkkejä paran- Pikavuoropysäkkejä parannetaan, sujuvuus paranee. netaan, sujuvuus paranee. Vaikutus 2020-30: +. Sujuvuus paranee. Vaikutus 2030 mennessä: 0. Ei kevyen liikenteen väyliä, palvelutaso puutteellinen. Vaikutus 2010 mennessä: + Vaikutus 2010-20: +. Palvelutaso ja turvallisuus Palvelutaso ja turvallisuus paranee. paranee. Vaikutus 2020-30: +. Ei merkittävää vaikutusta. Vaikutus 2030 mennessä: 0. Lisääntyvät ruuhkat vaikuttavat jonkin verran kuljetusten luotettavuuteen. Vaikutus 2010 mennessä: + Vaikutus 2010-20: +. Ei merkittävää vaikutusta. Elinkeinoelämän toimintaedellytykset paranevat. Vaikutus 2020-30: 0. Elinkeinoelämän toimintaedellytykset paranevat. Vaikutus 2030 mennessä: -. Kunnossapitokustannukset 0,34 M€/v. Vaikutus 2010 mennessä: 0 Vaikutus 2010-20: +. Kunnossapitokustannukset Kunnossapitokustannukset 0,33 M€/v. 0,34 M€/v. Vaikutus 2030 mennessä: 0. Melualueet laajenevat jonkin verran (melulle altistuvien määrä kasvaa hieman). Vaikutus 2010 mennessä: 0 Vaikutus 2010-20: 0. Ei merkittävää vaikutusta. Ei merkittävää vaikutusta. Vaikutus 2020-30: +. Kunnossapitokustannukset 0,55 M€/v, lisäkaistat lisäävät kustannuksia . Vaikutus 2020-30: -. Ei merkittävää vaikutusta. Vaikutus 2030 mennessä: -. Vaikutus 2010 mennessä: 0 Vaikutus 2010-20: 0. Vaikutus 2020-30: 0. Perustelu, lähde, Täydentävät tiedot; syy, jos vaikutuksia ei ole pystytty kuvaamaan IVAR-tarkastelut, vaikutukset vain päätien osalta. IVAR-tarkastelut. Toimenpiteet. Uudet kevyen liikenteen väylät ja alikulkukäytävä. Sujuvampi liikenne. IVAR-tarkastelut. Liikenteen sujuvuuden paraneminen kompensoi kasvavan liikenteen aiheuttaman melutason nousun? Valtatie 4 Jyväskylä-Oulu, yhteysvälin kehittämisselvitys 88 LIITTEET Vaikutuksen kohde Toimenpiteet toteutetaan (vaikutus- Nykytila ten yhteenveto) Tilanteen kuvaus Tilanne ilman toimenpiteitä Lähiympäristön laatu 0 Asuinalueet rajoittuvat osin pääväylään ja liikenne häiritsee alueiden käyttöä. Viheralueet; virkistysalueet ja -reitit + Pääväylä muodostaa esteen lähialueiden virkistyskäytölle. Maaperä, kasvillisuus, eliöt 0 Pohja- ja pintavedet + Ei erityisiä luontoarvoja. Suojeltu yksittäiskohde Hirvaskankaalla (Kylmäpuron lähteikkösuo). Pohjavesialueita, vedenottamo. Luonnon monimuotoisuus Yhdyskuntarakenne, alueidenkäyttö 0 Ei erityisiä luontoarvoja (ks. edellä). 0 Tienvarrella hajaasutusta ja kyliä. Maisema, kaupunkikuva, taajamakuva Kulttuuriperintö - Kulttuurimaisemia. ? Ei selvitetty. Toimenpiteiden vaikutukset Perustelu, lähde, Täydentävät tiedot; syy, jos vaikutuksia ei ole pystytty kuvaamaan I korin toimenpiteet II korin toimenpiteet III korin toimenpiteet Tilanne 2030, jos kehittämistoimenpiteitä ei tehdä Ve 0+ Tilanne toimenpiteiden jälkeen (noin 2010) Tilanne toimenpiteiden jälkeen (noin 2020) Tilanne toimenpiteiden jälkeen (noin 2030) Ei merkittävää muutosta. Lähiympäristön viihtyisyys ja turvallisuus paranee. Lähiympäristön viihtyisyys ja turvallisuus paranee. Leventyvä tiealue heikentää Yksityistiejärjestelyt, lähiympäristön laatua. kevyen liikenteen väylät. Vaikutus 2030 mennessä: 0. Estevaikutus kasvaa. Vaikutus 2010 mennessä: + Vaikutus 2010-20: +. Saavutettavuus paranee. Saavutettavuus paranee. Vaikutus 2020-30: -. Ei vaikutusta. Vaikutus 2030 mennessä: -. Ei merkittävää vaikutusta. Vaikutus 2010 mennessä: + Vaikutus 2010-20: +. Ei merkittävää vaikutusta. Ei merkittävää vaikutusta. Vaikutus 2020-30: 0. Ei merkittävää vaikutusta. Asiantuntija-arvio. Vaikutus 2030 mennessä: 0. Pohjaveden pilaantumisriski kasvaa ilman suojauksia. Vaikutus 2010 mennessä: 0 Vaikutus 2010-20: 0. Ei vaikutusta. Pv-suojaus Tikkakoskella ja Hirvaskylässä parantaa tilannetta. Vaikutus 2010 mennessä: 0 Vaikutus 2010-20: +. Ei vaikutusta. Ei vaikutusta. Vaikutus 2020-30: 0. Ei vaikutusta. Suojaustoimenpiteet. Vaikutus 2020-30: 0. Ei vaikutusta. Vaikutus 2030 mennessä: 0. Ei merkittävää vaikutusta. Vaikutus 2010 mennessä: 0 Ei merkittäviä negatiivisia, uusia vaikutuksia. Yhdyskuntarakenne selkiytyy ja alueiden käyttö tehostuu. Vaikutus 2010 mennessä: 0 Ei merkittävää vaikutusta. Vaikutus 2030 mennessä: 0. Ei arvioitu. Vaikutus 2030 mennessä: ?. Vaikutus 2010 mennessä: 0 Vaikutus 2010-20: -. Ei arvioitu. Ei arvioitu. Vaikutus 2010 mennessä: ? Vaikutus 2010-20: ?. Vaikutus 2030 mennessä: -. Ei merkittävää vaikutusta. Vaikutus 2030 mennessä: 0. Ei merkittäviä vaikutuksia. Vaikutus 2010-20: 0. Ei merkittäviä negatiivisia, uusia vaikutuksia. Yhdyskuntarakenne selkiytyy ja alueiden käyttö tehostuu. Vaikutus 2010-20: 0. Häiriö kulttuurimaisemassa kasvaa. Vaikutus 2020-30: 0. Ei vaikutusta. Vaikutus 2020-30: 0. Häiriö kulttuurimaisemassa kasvaa. Vaikutus 2020-30: -. Ei arvioitu. Vaikutus 2020-30: ?. Yksityistiejärjestelyt, kevyen liikenteen väylät. Huom. Kylmäpuron suojelukohde! Liikenneympäristön jäsentyminen ja liikennemuotojen erottelun tehostuminen. Valtatie 4 Jyväskylä-Oulu, yhteysvälin kehittämisselvitys 89 LIITTEET Osavälin Vt 13–Kärsämäki kehittäminen: Vaikutuksen kohde Toimenpiteet toteutetaan (vaikutus- Nykytila ten yhteenveto) Tilanteen kuvaus Tilanne ilman toimenpiteitä Turvallisuus + Henkilövahinkoonnettomuuksia tapahtuu 21,0 kpl/v ja kuolemaan johtavia onnettomuuksia 2,8 kpl/v. Ajokustannukset 0 Muut ajoneuvoliikenteen palvelutasotekijät + Aikakustannukset 36 M€/v. Ajoneuvokustannukset 48 M€/v. Päästökustannukset 4,4 M€/v. E ja F palvelutasojen osuus 1 %. Osuus ruuhkautuu hieman Vt 13–Äänekoski välillä. Joukkoliikenteen palvelutaso 0 Kevyen liikenteen palvelutaso + Kapeat pientareet ongelmana. Vaikutukset elinkeinotoimintaan + Pääosin maa- ja metsätalousvaltaista hajaasutusaluetta. Toimenpiteiden vaikutukset I korin toimenpiteet II korin toimenpiteet III korin toimenpiteet Tilanne 2030, jos kehittämistoimenpiteitä ei tehdä Ve 0+ Tilanne toimenpiteiden jälkeen (noin 2010) Tilanne toimenpiteiden jälkeen (noin 2020) Tilanne toimenpiteiden jälkeen (noin 2030) Henkilövahinko- onnettomuuksia tapahtuu 25,2 kpl/v ja kuolemaan johtavia onnettomuuksia 3,4 kpl/v. Henkilövahinko- onnettomuuksia tapahtuu 21,7 kpl/v (vähenemä 4 %) ja kuolemaan johtavia onnettomuuksia 2,9 kpl/v (vähenemä 5 %). Vaikutus 2010 mennessä: + Aikakustannukset 39 M€/v. Ajoneuvokustannukset 53 M€/v. Päästökustannukset 4,0 M€/v. Vaikutus 2010 mennessä: 0 E ja F palvelutasojen osuus 2 %. Osuus ruuhkautuu hieman Vt 13–Äänekoski välillä. Vaikutus 2010 mennessä: 0 Ei merkittävää vaikutusta. Henkilövahinko- onnettomuuksia tapahtuu 22,5 kpl/v (vähenemä 8 %) ja kuolemaan johtavia onnettomuuksia 2,9 kpl/v (vähenemä 12 %). Vaikutus 2010-20: +. Aikakustannukset 43 M€/v. Ajoneuvokustannukset 58 M€/v. Päästökustannukset 3,4 M€/v. Vaikutus 2010-20: 0. E ja F palvelutasojen osuus 2 %. Osuus ruuhkautuu Vt 13– Äänekoski välillä. Henkilövahinko- onnettomuuksia tapahtuu 22,3 kpl/v (vähenemä 11 %) ja kuolemaan johtavia onnettomuuksia 2,8 kpl/v (vähenemä 18 %). Vaikutus 2020-30: +. Aikakustannukset 44 M€/v. Ajoneuvokustannukset 62 M€/v. Päästökustannukset 3,6 M€/v. Vaikutus 2020-30: 0. E ja F palvelutasojen osuus 1 %. Ruuhkautumisesta aiheutuvat ongelmat poistuvat. Vaikutus 2020-30: +. Ei merkittävää vaikutusta. Vaikutus 2030 mennessä: -. Aikakustannukset 45 M€/v. Ajoneuvokustannukset 62 M€/v. Päästökustannukset 3,6 M€/v. Vaikutus 2030 mennessä: 0. E ja F palvelutasojen osuus 4 %. Osuus ruuhkautuu Vt 13– Äänekoski välillä. Vaikutus 2030 mennessä: -. Ei merkittäviä ongelmia. Ei muutoksia. Vaikutus 2010-20: -. Ei merkittävää vaikutusta. Vaikutus 2030 mennessä: 0. Ongelmat pahenevat liikenteen kasvaessa. Vaikutus 2010 mennessä: 0 Vaikutus 2010-20: 0. Palvelutaso ja turvallisuus Palvelutaso ja turvallisuus paranee. paranee. Vaikutus 2020-30: 0. Palvelutaso ja turvallisuus paranee. Vaikutus 2030 mennessä: -. Ei paikallista vaikutusta, kasvava liikenne tuo hiukan lisää epävarmuutta pitkämatkaisiin kuljetuksiin. Vaikutus 2030 mennessä: 0. Vaikutus 2010 mennessä: + Vaikutus 2010-20: +. Elinkeinoelämän toimintaElinkeinoelämän toimintaedellytykset paranevat. edellytykset paranevat. Vaikutus 2020-30: +. Elinkeinoelämän toimintaedellytykset paranevat. Vaikutus 2010 mennessä: + Vaikutus 2010-20:+. Vaikutus 2020-30: +. Perustelu, lähde, täydentävät tiedot; syy, jos vaikutuksia ei ole pystytty kuvaamaan Tarva-tarkastelut. IVAR-tarkastelut, vaikutukset vain päätien osalta. IVAR-tarkastelut. Uudet kevyen liikenteen väylät, pientareiden leventäminen. Sujuvampi liikenne. Valtatie 4 Jyväskylä-Oulu, yhteysvälin kehittämisselvitys 90 LIITTEET Vaikutuksen kohde Toimenpiteet toteutetaan (vaikutus- Nykytila ten yhteenveto) Tilanteen kuvaus Tilanne ilman toimenpiteitä Tienpidon kustannukset 0 Kunnossapitokustannukset 1,81 M€/v. Melu + Tienvarren asutus melualueella. Lähiympäristön laatu + Lähiympäristö liikenteen häiriöiden vaivaama. Viheralueet; virkistysalueet ja -reitit + Maaperä, kasvillisuus, eliöt Pohja- ja pintavedet 0 Luonnon monimuotoisuus Yhdyskuntarakenne, alueidenkäyttö Maisema, kaupunkikuva, taajamakuva + 0 I korin toimenpiteet II korin toimenpiteet III korin toimenpiteet Tilanne 2030, jos kehittämistoimenpiteitä ei tehdä Ve 0+ Tilanne toimenpiteiden jälkeen (noin 2010) Tilanne toimenpiteiden jälkeen (noin 2020) Tilanne toimenpiteiden jälkeen (noin 2030) Kunnossapitokustannukset 1,97 M€/v. Kunnossapitokustannukset 1,88 M€/v. Kunnossapitokustannukset 1,95 M€/v. Kunnossapitokustannukset 2,01 M€/v. Vaikutus 2030 mennessä: 0. Melulle altistuvien määrä kasvaa hiukan. Vaikutus 2030 mennessä: -. Ei merkittävää muutosta. Vaikutus 2010 mennessä: 0 Melulle altistuvien määrä vähenee. Vaikutus 2010 mennessä: + Lähiympäristön viihtyisyys ja turvallisuus paranee. Vaikutus 2010-20: 0. Melulle altistuvien määrä vähenee. Vaikutus 2010-20: +. Lähiympäristön viihtyisyys ja turvallisuus paranee. Vaikutus 2020-30: 0. Melulle altistuvien määrä vähenee. Vaikutus 2020-30: +. Lähiympäristön viihtyisyys ja turvallisuus paranee. Vaikutus 2030 mennessä: 0. Asuinalueet rajoittuvat Ei merkittävää muutosta. osin pääväylään ja liikenne häiritsee alueiden käyttöä. Vaikutus 2030 mennessä: 0. Ei erityisiä luontoarvoja. Ei merkittävää vaikutusta. Suojaamattomia pohjavesiä. Vaikutus 2010 mennessä: + Vaikutus 2010-20: +. Saavutettavuus paranee. Saavutettavuus paranee. Vaikutus 2020-30: +. Saavutettavuus paranee. Vaikutus 2010 mennessä: + Vaikutus 2010-20: +. Ei merkittävää vaikutusta. Ei merkittävää vaikutusta. Vaikutus 2020-30: +. Ei merkittävää vaikutusta. Vaikutus 2010 mennessä: 0 Suojaustoimenpiteen vähentävät riskiä. Vaikutus 2010 mennessä: + Ei merkittävää muutosta. Vaikutus 2010-20: 0. Ei muutosta. Vaikutus 2020-30: 0. Ei muutosta. Vaikutus 2010-20: 0 Ei merkittävää muutosta. Vaikutus 2020-30: 0 Ei merkittävää muutosta. Vaikutus 2030 mennessä: 0. Ei merkittävää muutosta. Vaikutus 2010 mennessä: 0 Ei merkittäviä negatiivisia, uusia vaikutuksia. Yhdyskuntarakenne selkiytyy ja alueiden käyttö tehostuu. Vaikutus 2010 mennessä: + Ei merkittävää muutosta. Vaikutus 2010-20: 0 Ei merkittäviä negatiivisia, uusia vaikutuksia. Yhdyskuntarakenne selkiytyy ja alueiden käyttö tehostuu. Vaikutus 2010-20: +. Ei merkittävää muutosta. Vaikutus 2020-30: 0 Ei merkittäviä negatiivisia, uusia vaikutuksia. Yhdyskuntarakenne selkiytyy ja alueiden käyttö tehostuu. Vaikutus 2020-30: +. Ei merkittävää muutosta. Vaikutus 2030 mennessä: 0. Vaikutus 2010 mennessä: 0 Vaikutus 2010-20: 0. Vaikutus 2030 mennessä: 0. Riski kasvaa. Vaikutus 2030 mennessä: Ei erityisiä luontoarvoja. Ei merkittävää vaikutusta. + Tienvarrella hajaasutusta ja kyliä. 0 Honkolankylän kulttuurimaisema ja yksittäisiä arvokkaita kulttuurimaisemakohteita. Toimenpiteiden vaikutukset Vaikutus 2030 mennessä: 0 Ei merkittävää vaikutusta. Vaikutus 2020-30: 0. Perustelu, lähde, täydentävät tiedot; syy, jos vaikutuksia ei ole pystytty kuvaamaan IVAR-tarkastelut. Melusuojaukset. Yksityistiejärjestelyt, kevyen liikenteen väylät ja melusuojaukset. Yksityistiejärjestelyt, kevyen liikenteen väylät, eritasoliittymät. Huom. Pohjavesialueita! + Putikonlahden Natura-alue! Huom. Putikonlahden Natura-alue! Liikenneympäristön jäsentyminen ja liikennemuotojen erottelun tehostuminen. Valtatie 4 Jyväskylä-Oulu, yhteysvälin kehittämisselvitys 91 LIITTEET Vaikutuksen kohde Kulttuuriperintö Toimenpiteet toteutetaan (vaikutus- Nykytila ten yhteenveto) ? Tilanteen kuvaus Tilanne ilman toimenpiteitä Ei selvitetty. Toimenpiteiden vaikutukset I korin toimenpiteet II korin toimenpiteet III korin toimenpiteet Tilanne 2030, jos kehittämistoimenpiteitä ei tehdä Ve 0+ Tilanne toimenpiteiden jälkeen (noin 2010) Tilanne toimenpiteiden jälkeen (noin 2020) Tilanne toimenpiteiden jälkeen (noin 2030) Ei voida arvioida. Ei voida arvioida. Ei voida arvioida. Ei voida arvioida. Vaikutus 2030 mennessä: ?. Vaikutus 2010 mennessä: ? Vaikutus 2010-20: ?. Perustelu, lähde, täydentävät tiedot; syy, jos vaikutuksia ei ole pystytty kuvaamaan Vaikutus 2020-30: ?. Osavälin Kärsämäki–Haaransilta kehittäminen: Vaikutuksen kohde Toimenpiteet toteutetaan (vaikutus- Nykytila ten yhteenveto) Tilanteen kuvaus Tilanne ilman toimenpiteitä Turvallisuus + Henkilövahinkoonnettomuuksia tapahtuu 10,7 kpl/v ja kuolemaan johtavia onnettomuuksia 1,5 kpl/v. Ajokustannukset 0 Aikakustannukset 19 M€/v. Ajoneuvokustannukset 27 M€/v. Päästökustannukset 3,0 M€/v. Muut ajoneuvoliikenteen palvelutasotekijät 0 E ja F palvelutasojen osuus 0 %. Toimenpiteiden vaikutukset I korin toimenpiteet II korin toimenpiteet III korin toimenpiteet Tilanne 2030, jos kehittämistoimenpiteitä ei tehdä Ve 0+ Tilanne toimenpiteiden jälkeen (noin 2010) Tilanne toimenpiteiden jälkeen (noin 2020) Tilanne toimenpiteiden jälkeen (noin 2030) Henkilövahinko- onnettomuuksia tapahtuu 13,8 kpl/v ja kuolemaan johtavia onnettomuuksia 1,9 kpl/v. Henkilövahinko- onnettomuuksia tapahtuu 13,2 kpl/v (vähenemä 5 %) ja kuolemaan johtavia onnettomuuksia 1,8 kpl/v (vähenemä 7 %). Vaikutus 2030 mennessä: -. Aikakustannukset 25 M€/v. Ajoneuvokustannukset 37 M€/v. Päästökustannukset 2,2 M€/v. Henkilövahinko- onnettomuuksia tapahtuu 11,9 kpl/v (vähenemä 4 %) ja kuolemaan johtavia onnettomuuksia 1,6 kpl/v (vähenemä 5 %). Vaikutus 2010 mennessä: + Aikakustannukset 21 M€/v. Ajoneuvokustannukset 30 M€/v. Päästökustannukset 2,7 M€/v. Henkilövahinko- onnettomuuksia tapahtuu 12,4 kpl/v (vähenemä 10 %) ja kuolemaan johtavia onnettomuuksia 1,7 kpl/v (vähenemä 11 %). Vaikutus 2020-30: +. Aikakustannukset 25 M€/v. Ajoneuvokustannukset 37 M€/v. Päästökustannukset 2,2 M€/v. Vaikutus 2030 mennessä: 0. E ja F palvelutasojen osuus 0 %. Vaikutus 2010 mennessä: 0 Vaikutus 2010-20: 0. E ja F palvelutasojen osuus E ja F palvelutasojen osuus 0 0 %. %. Vaikutus 2020-30: 0. E ja F palvelutasojen osuus 0 %. Vaikutus 2030 mennessä: 0. Vaikutus 2010 mennessä: 0 Vaikutus 2010-20: 0. Vaikutus 2020-30: 0. Vaikutus 2010-20: +. Aikakustannukset 23 M€/v. Ajoneuvokustannukset 34 M€/v. Päästökustannukset 2,1 M€/v. Perustelu, lähde, täydentävät tiedot; syy, jos vaikutuksia ei ole pystytty kuvaamaan Tarva-tarkastelut. IVAR-tarkastelut, vaikutukset vain päätien osalta. IVAR-tarkastelut. Valtatie 4 Jyväskylä-Oulu, yhteysvälin kehittämisselvitys 92 LIITTEET Vaikutuksen kohde Joukkoliikenteen palvelutaso Kevyen liikenteen palvelutaso Toimenpiteet toteutetaan (vaikutus- Nykytila ten yhteenveto) Tilanteen kuvaus Tilanne ilman toimenpiteitä Toimenpiteiden vaikutukset Perustelu, lähde, täydentävät tiedot; syy, jos vaikutuksia ei ole pystytty kuvaamaan I korin toimenpiteet II korin toimenpiteet III korin toimenpiteet Tilanne toimenpiteiden jälkeen (noin 2010) Tilanne toimenpiteiden jälkeen (noin 2020) Tilanne toimenpiteiden jälkeen (noin 2030) Ei merkittäviä vaikutuksia. Ei merkittäviä vaikutuksia. Ei merkittäviä vaikutuksia. Vaikutus 2030 mennessä: 0. Ongelmat lisääntyvät. Vaikutus 2010 mennessä: 0 Vaikutus 2010-20: 0. Palvelutaso ja turvallisuus Palvelutaso ja turvallisuus paranee. paranee. Vaikutus 2020-30: 0. Palvelutaso ja turvallisuus paranee. Vaikutus 2030 mennessä: -. Ei muutosta. Vaikutus 2010 mennessä: + Vaikutus 2010-20: +. Elinkeinoelämän toimintaElinkeinoelämän toimintaedellytykset paranevat. edellytykset paranevat. Vaikutus 2020-30: +. Elinkeinoelämän toimintaedellytykset paranevat. Vaikutus 2030 mennessä: 0. Kunnossapitokustannukset 1,11 M€/v. Vaikutus 2010 mennessä: + Vaikutus 2010-20: +. Kunnossapitokustannukset Kunnossapitokustannukset 1,04 M€/v. 1,09 M€/v. Vaikutus 2020-30: +. Kunnossapitokustannukset 1,11 M€/v. Vaikutus 2030 mennessä: 0. Melulle altistuvien määrä kasvaa hiukan. Vaikutus 2010 mennessä: 0 Vaikutus 2010-20: 0. Melulle altistuvien määrä Ei muutosta. vähenee hiukan. Vaikutus 2020-30: 0. Melulle altistuvien määrä vähenee hiukan. Vaikutus 2030 mennessä: -. Ei merkittävää muutosta. Vaikutus 2010 mennessä: + Vaikutus 2010-20: 0. Lähiympäristön viihtyisyys Lähiympäristön viihtyisyys ja ja turvallisuus paranee. turvallisuus paranee. Vaikutus 2020-30: +. Lähiympäristön viihtyisyys ja turvallisuus paranee. Vaikutus 2010 mennessä: + Vaikutus 2010-20: +. Ei merkittävää vaikutusta. Ei merkittävää vaikutusta. Vaikutus 2020-30: +. Ei merkittävää vaikutusta. Yksityistiejärjestelyt, kevyen liikenteen väylät ja alikulut sekä melusuojaukset. Asiantuntija-arvio. Vaikutus 2010 mennessä: 0 Vaikutus 2010-20: 0. Ei merkittävää vaikutusta. Ei merkittävää vaikutusta. Vaikutus 2020-30: 0. Ei merkittävää vaikutusta. Asiantuntija-arvio. Vaikutus 2010 mennessä: 0 Vaikutus 2010-20: 0. Vaikutus 2020-30: 0. Tilanne 2030, jos kehittämistoimenpiteitä ei tehdä Ve 0+ 0 Ei merkittäviä ongelmia. Ei muutoksia. + Taajamissa puutteita. Vaikutukset elinkeinotoimintaan + Tienpidon kustannukset 0 Pääosin maa- ja metsätalousvaltaista hajaasutusaluetta. Taajamissa hiukan väylään tukeutuvaa elinkeinotoimintaa. Kunnossapitokustannukset 1,00 M€/v. Melu + Tienvarren asutus melualueella. Lähiympäristön laatu + Lähiympäristö liikenteen häiriöiden vaivaama. Viheralueet; virkistysalueet ja -reitit 0 Maaperä, kasvillisuus, eliöt 0 Vaikutus 2030 mennessä: 0. Asuinalueet rajoittuvat Estevaikutus kasvaa hiukan. osin pääväylään ja liikenne häiritsee alueiden käyttöä erityisesti taajamissa. Vaikutus 2030 mennessä: -. Ei erityisiä luontoarvoja. Ei merkittävää vaikutusta. Vaikutus 2030 mennessä: 0. Uudet kevyen liikenteen väylät ja alikulut, valaistuksen rakentaminen. Sujuvampi liikenne. IVAR-tarkastelut. Meluntorjunta Rantsilassa ja Pulkkilassa. Valtatie 4 Jyväskylä-Oulu, yhteysvälin kehittämisselvitys 93 LIITTEET Vaikutuksen kohde Toimenpiteet toteutetaan (vaikutus- Nykytila ten yhteenveto) Pohja- ja pintavedet 0 Luonnon monimuotoisuus Yhdyskuntarakenne, alueidenkäyttö 0 Tilanteen kuvaus Tilanne ilman toimenpiteitä II korin toimenpiteet III korin toimenpiteet Tilanne toimenpiteiden jälkeen (noin 2010) Tilanne toimenpiteiden jälkeen (noin 2020) Tilanne toimenpiteiden jälkeen (noin 2030) Ei merkittävää muutosta. Ei merkittävää muutosta. Ei merkittävää muutosta. Vaikutus 2010 mennessä: 0 Vaikutus 2010-20: 0. Ei merkittävää muutosta. Ei merkittävää muutosta. Vaikutus 2020-30: 0. Ei merkittävää muutosta. Vaikutus 2030 mennessä: 0 Ei merkittävää vaikutusta haja-asutusalueilla. Taajamissa toiminta häiriintyy (ja osin hyötyy) läpikulkuliikenteestä. Vaikutus 2030 mennessä: 0. Ei merkittävää muutosta. Vaikutus 2010 mennessä: 0 Ei merkittäviä negatiivisia, uusia vaikutuksia. Yhdyskuntarakenne selkiytyy ja alueiden käyttö tehostuu. Vaikutus 2020-30: 0 Ei merkittäviä negatiivisia, uusia vaikutuksia. Yhdyskuntarakenne selkiytyy ja alueiden käyttö tehostuu. Liikenneympäristön jäsentyminen ja liikennemuotojen erottelun tehostuminen. Vaikutus 2010 mennessä: + Vaikutus 2010-20: +. Ei merkittävää muutosta. Ei merkittävää muutosta. Vaikutus 2020-30: +. Uusi linjaus tuo uuden häiriön maisemaan. Uusi tielinjaus Haurukylä-Haaransilta. Vaikutus 2030 mennessä: 0. Ei merkittävää muutosta. Vaikutus 2010 mennessä: 0 Vaikutus 2010-20: 0. Ei merkittävää muutosta. Ei merkittävää muutosta. Vaikutus 2020-30: -. Ei merkittävää muutosta. Vaikutus 2030 mennessä: 0. Vaikutus 2010 mennessä: 0 Vaikutus 2010-20: 0. Vaikutus 2020-30: 0. Tilanne 2030, jos kehittämistoimenpiteitä ei tehdä Ve 0+ Vesien pilaantumisriski kasvaa hiukan. Vaikutus 2030 mennessä: -. Ei erityisiä luontoarvoja. Ei merkittävää vaikutusta. Tienvarrella hajaasutusta ja muutama taajama. Maisema, kaupunkikuva, taajamakuva - Kulttuuriperintö 0 Kulttuuriympäristö- ja muinaismuistokohteita (Limingan maisemaalueet, suojeltuja rakennuksia, ym.). Ei merkittäviä kohteita. Perustelu, lähde, täydentävät tiedot; syy, jos vaikutuksia ei ole pystytty kuvaamaan I korin toimenpiteet Pohjavesialueita ja runsaasti pienjokia. + Toimenpiteiden vaikutukset Vaikutus 2010-20: 0 Ei merkittäviä negatiivisia, uusia vaikutuksia. Yhdyskuntarakenne selkiytyy ja alueiden käyttö tehostuu. Huom! Pulkkilassa pohjavesialue. Valtatie 4 Jyväskylä-Oulu, yhteysvälin kehittämisselvitys 94 LIITTEET Osavälin Haaransilta–Oulu kehittäminen: Vaikutuksen kohde Toimenpiteet toteutetaan (vaikutus- Nykytila ten yhteenveto) Tilanteen kuvaus Tilanne ilman toimenpiteitä Toimenpiteiden vaikutukset I korin toimenpiteet II korin toimenpiteet III korin toimenpiteet Tilanne 2030, jos kehittämistoimenpiteitä ei tehdä Ve 0+ Tilanne toimenpiteiden jälkeen (noin 2010) Tilanne toimenpiteiden jälkeen (noin 2020) Tilanne toimenpiteiden jälkeen (noin 2030) Henkilövahinko- onnettomuuksia tapahtuu 7,2 kpl/v ja kuolemaan johtavia onnettomuuksia 0,5 kpl/v. Henkilövahinko- onnettomuuksia tapahtuu 6,7 kpl/v (vähenemä1 %) ja kuolemaan johtavia onnettomuuksia 0,4 kpl/v (vähenemä 1 %). Vaikutus 2030 mennessä: -. Aikakustannukset 25 M€/v. Ajoneuvokustannukset 35 M€/v. Päästökustannukset 2,5 M€/v. Henkilövahinko- onnettomuuksia tapahtuu 5,7 kpl/v (vähenemä 0 %) ja kuolemaan johtavia onnettomuuksia 0,4 kpl/v (vähenemä 0 %). Vaikutus 2010 mennessä: 0 Aikakustannukset 19 M€/v. Ajoneuvokustannukset 27 M€/v. Päästökustannukset 3,2 M€/v. Henkilövahinko- onnettomuuksia tapahtuu 7,1 kpl/v (vähenemä 1 %) ja kuolemaan johtavia onnettomuuksia 0,4 kpl/v (vähenemä 1 %). Vaikutus 2020-30: 0. Aikakustannukset 24 M€/v. Ajoneuvokustannukset 35 M€/v. Päästökustannukset 2,4 M€/v. Turvallisuus 0 Henkilövahinkoonnettomuuksia tapahtuu 4,8 kpl/v ja kuolemaan johtavia onnettomuuksia 0,3 kpl/v. Ajokustannukset 0 Aikakustannukset 16 M€/v. Ajoneuvokustannukset 23 M€/v. Päästökustannukset 3,8 M€/v. Muut ajoneuvoliikenteen palvelutasotekijät 0 E ja F palvelutasojen osuus 0 %. Vaikutus 2030 mennessä: 0. E ja F palvelutasojen osuus 0 %. Vaikutus 2010 mennessä: 0 Vaikutus 2010-20: 0. E ja F palvelutasojen osuus E ja F palvelutasojen osuus 0 0 %. %. Vaikutus 2020-30: 0. E ja F palvelutasojen osuus 0 %. Joukkoliikenteen palvelutaso 0 Ei erityisiä ongelmia. Vaikutus 2030 mennessä: 0. Ei muutoksia. Vaikutus 2010 mennessä: 0 Vaikutus 2010-20: 0. Ei vaikutusta. Ei vaikutusta. Vaikutus 2020-30: 0. Ei vaikutusta. Kevyen liikenteen palvelutaso 0 Ei erityisiä ongelmia. Vaikutus 2030 mennessä: 0. Ei muutoksia. Vaikutus 2010 mennessä: 0 Vaikutus 2010-20: 0. Ei vaikutusta. Ei vaikutusta. Vaikutus 2020-30: 0. Ei vaikutusta. Vaikutukset elinkeinotoimintaan 0 Paljon pitkämatkaista tavaraliikennettä, runsaasti yritystoimintaa väylän varrella ja läheisyydessä. Vaikutus 2030 mennessä: 0. Ei muutoksia. Vaikutus 2010 mennessä: 0 Vaikutus 2010-20: 0. Ei vaikutusta. Ei vaikutusta. Vaikutus 2020-30: 0. Ei vaikutusta. Vaikutus 2030 mennessä: 0. Vaikutus 2010 mennessä: 0 Vaikutus 2010-20: 0. Vaikutus 2020-30: 0. Vaikutus 2010-20: 0. Aikakustannukset 23 M€/v. Ajoneuvokustannukset 32 M€/v. Päästökustannukset 2,2 M€/v. Perustelu, lähde, Täydentävät tiedot; syy, jos vaikutuksia ei ole pystytty kuvaamaan Tarva-tarkastelut. Rakenteilla oleva Haaransilta-Kiviniemi hanke poistaa aiemmat ongelmat. IVAR-tarkastelut. Rakenteilla oleva Haaransilta-Kiviniemi hanke poistaa aiemmat ongelmat. IVAR-tarkastelut. Rakenteilla oleva Haaransilta-Kiviniemi hanke poistaa aiemmat ongelmat. Rakenteilla oleva Haaransilta-Kiviniemi hanke poistaa aiemmat ongelmat. Rakenteilla oleva Haaransilta-Kiviniemi hanke poistaa aiemmat ongelmat. Rakenteilla oleva Haaransilta-Kiviniemi hanke poistaa aiemmat ongelmat. Valtatie 4 Jyväskylä-Oulu, yhteysvälin kehittämisselvitys 95 LIITTEET Vaikutuksen kohde Toimenpiteet toteutetaan (vaikutus- Nykytila ten yhteenveto) Tilanteen kuvaus Tilanne ilman toimenpiteitä Tienpidon kustannukset - Kunnossapitokustannukset 0,67 M€/v.. Melu 0 Melualueella aiemmin suhteellisen paljon asutusta. Lähiympäristön laatu 0 Lähiympäristö aiemmin liikenteen häiriöiden vaivaama. Viheralueet; virkistysalueet ja -reitit Maaperä, kasvillisuus, eliöt Pohja- ja pintavedet Luonnon monimuotoisuus Yhdyskuntarakenne, alueidenkäyttö Maisema, kaupunkikuva, taajamakuva Kulttuuriperintö 0 Liikenne häiritsee tien lähialueiden käyttöä. 0 Ei selvitetty. 0 Ei selvitetty. 0 Ei selvitetty. 0 Väylän varrella on runsaasti väylään tukeutuvaa liiketoimintaa. 0 Jakson alkupää sijaitsee maisemallisesti arvokkaalla Limingan lakeusalueella. Ei erityiskohteita. 0 Toimenpiteiden vaikutukset I korin toimenpiteet II korin toimenpiteet III korin toimenpiteet Tilanne 2030, jos kehittämistoimenpiteitä ei tehdä Ve 0+ Tilanne toimenpiteiden jälkeen (noin 2010) Tilanne toimenpiteiden jälkeen (noin 2020) Tilanne toimenpiteiden jälkeen (noin 2030) Kunnossapitokustannukset 0,83 M€/v. Kunnossapitokustannukset 0,73 M€/v . Kunnossapitokustannukset 0,80 M€/v. Vaikutus 2030 mennessä: 0. Ei muutoksia. Vaikutus 2010 mennessä: 0 Vaikutus 2010-20: 0. Ei vaikutusta. Ei vaikutusta. Kunnossapitokustannukset 0,94 M€/v, lisäkaistat lisäävät kustannuksia. Vaikutus 2020-30: -. Ei vaikutusta. Vaikutus 2030 mennessä: 0. Ei muutoksia. Vaikutus 2010 mennessä: 0 Vaikutus 2010-20: 0. Ei vaikutusta. Ei vaikutusta. Vaikutus 2020-30: 0. Ei vaikutusta. Vaikutus 2030 mennessä: 0. Ei muutoksia. Vaikutus 2010 mennessä: 0 Vaikutus 2010-20: 0. Ei vaikutusta. Ei vaikutusta. Vaikutus 2020-30: 0. Ei vaikutusta. Vaikutus 2030 mennessä: 0. Ei muutoksia. Vaikutus 2010 mennessä: 0 Vaikutus 2010-20: 0. Ei vaikutusta. Ei vaikutusta. Vaikutus 2020-30: 0. Ei vaikutusta. Vaikutus 2030 mennessä: 0. Ei muutoksia. Vaikutus 2030 mennessä: 0. Ei muutoksia. Vaikutus 2010 mennessä: 0 Ei vaikutusta. Vaikutus 2010 mennessä: 0 Ei vaikutusta. Vaikutus 2010-20: 0. Ei vaikutusta. Vaikutus 2010-20: 0. Ei vaikutusta. Vaikutus 2020-30: 0. Ei vaikutusta. Vaikutus 2020-30: 0. Ei vaikutusta. Vaikutus 2030 mennessä: 0. Ei muutoksia. Vaikutus 2010 mennessä: 0 Vaikutus 2010-20: 0. Ei vaikutusta. Ei vaikutusta. Vaikutus 2020-30: 0. Ei vaikutusta. Vaikutus 2030 mennessä: 0. Ei muutoksia. Vaikutus 2010 mennessä: 0 Vaikutus 2010-20: 0. Ei vaikutusta. Ei vaikutusta. Vaikutus 2020-30: 0. Ei vaikutusta. Vaikutus 2030 mennessä: 0. Ei muutoksia. Vaikutus 2030 mennessä: 0. Vaikutus 2010 mennessä: 0 Vaikutus 2010-20: 0. Ei vaikutusta. Ei vaikutusta. Vaikutus 2010 mennessä: 0 Vaikutus 2010-20: 0. Vaikutus 2020-30: 0. Ei vaikutusta. Vaikutus 2020-30: 0. Perustelu, lähde, Täydentävät tiedot; syy, jos vaikutuksia ei ole pystytty kuvaamaan IVAR-tarkastelut. Rakenteilla oleva Haaransilta-Kiviniemi hanke poistaa aiemmat ongelmat. Rakenteilla oleva Haaransilta-Kiviniemi hanke poistaa aiemmat ongelmat. Kempeleen pohjavesialue suojattu Valtatie 4 Jyväskylä-Oulu, yhteysvälin kehittämisselvitys 96 LIITTEET Koko yhteysvälin Jyväskylä-Oulu kehittäminen: Vaikutuksen kohde Toimenpiteet toteutetaan (vaikutus- Nykytila ten yhteenveto) Tilanteen kuvaus Tilanne ilman toimenpiteitä Turvallisuus + Henkilövahinkoonnettomuuksia tapahtuu 50,8 kpl/v ja kuolemaan johtavia onnettomuuksia 6,4 kpl/v. Ajokustannukset + Muut ajoneuvoliikenteen palvelutasotekijät + Aikakustannukset 95 M€/v. Ajoneuvokustannukset 127 M€/v. Päästökustannukset 14,8 M€/v. E ja F palvelutasojen osuus 4 %. Yhteysväli ruuhkautuu EtuPalokka–Kirri välillä. Joukkoliikenteen palvelutaso Kevyen liikenteen palvelutaso Vaikutukset elinkeinotoimintaan + Pikavuoropysäkeissä jonkin verran ongelmia. + Kevyen liikenteen väylissä puutteita ja kapeat pientareet ongelmana. Liikenteen ruuhkautuminen vähentää kuljetusten luotettavuutta Jyväskylä-Tikkakoski välillä. + Toimenpiteiden vaikutukset I korin toimenpiteet II korin toimenpiteet III korin toimenpiteet Tilanne 2030, jos kehittämistoimenpiteitä ei tehdä Ve 0+ Tilanne toimenpiteiden jälkeen (noin 2010) Tilanne toimenpiteiden jälkeen (noin 2020) Tilanne toimenpiteiden jälkeen (noin 2030) Henkilövahinko- onnettomuuksia tapahtuu 66,0 kpl/v ja kuolemaan johtavia onnettomuuksia 8,3 kpl/v. Henkilövahinko- onnettomuuksia tapahtuu 52,8 kpl/v (vähenemä 7 %) ja kuolemaan johtavia onnettomuuksia 6,4 kpl/v (vähenemä 10 %). Vaikutus 2010 mennessä: + Aikakustannukset 103 M€/v. Ajoneuvokustannukset 140 M€/v. Päästökustannukset 12,8 M€/v. Vaikutus 2010 mennessä: + E ja F palvelutasojen osuus 3 %. Yhteysväli ruuhkautuu Kirri–Tikkakoski välillä. Henkilövahinko- onnettomuuksia tapahtuu 56,6 kpl/v (vähenemä 10 %) ja kuolemaan johtavia onnettomuuksia 6,7 kpl/v (vähenemä 16 %). Vaikutus 2010-20: +. Aikakustannukset 115 M€/v. Ajoneuvokustannukset 158 M€/v. Päästökustannukset 9,8 M€/v. Vaikutus 2010-20: 0. E ja F palvelutasojen osuus 2 %. Osuus ruuhkautuu hieman Tikkakoski–Äänekoski välillä. Henkilövahinko- onnettomuuksia tapahtuu 55,5 kpl/v (vähenemä 16 %) ja kuolemaan johtavia onnettomuuksia 6,2 kpl/v (vähenemä 25 %). Vaikutus 2020-30: +. Aikakustannukset 120 M€/v. Ajoneuvokustannukset 169 M€/v. Päästökustannukset 10,6 M€/v. Vaikutus 2020-30: +. E ja F palvelutasojen osuus 0 %. Ruuhkautumisesta aiheutuvat ongelmat poistuvat. Vaikutus 2020-30: +. Ei merkittävää vaikutusta. Vaikutus 2030 mennessä: -. Aikakustannukset 129 M€/v. Ajoneuvokustannukset 174 M€/v. Päästökustannukset 10,8 M€/v. Vaikutus 2030 mennessä: -. E ja F palvelutasojen osuus 9 %. Yhteysväli ruuhkautuu Etu-Palokka–Äänekoski välillä. Vaikutus 2030 mennessä: -. Ongelmat pahenevat hieman. Vaikutus 2030 mennessä: -. Ongelmat pahenevat liikenteen kasvaessa. Vaikutus 2030 mennessä: -. Ruuhkautumisen kasvu voi vaikuttaa yritysten laajentumissuunnitelmiin ja uusien yritysten sijoittumiseen. Vaikutus 2030 mennessä: -. Vaikutus 2010 mennessä: + Vaikutus 2010-20: +. Liikennöitävyys parantunut. Liikennöitävyys parantunut. Vaikutus 2010 mennessä: + Palvelutaso ja turvallisuus paranee. Vaikutus 2010 mennessä: + Olemassa olevien yritysten saavutettavuus ja uusien yritysten sijoittumisedellytykset paranevat. Vaikutus 2010 mennessä: + Vaikutus 2010-20: +. Palvelutaso ja turvallisuus paranee. Vaikutus 2010-20: +. Uusien yritysten sijoittumisedellytykset ja pitkämatkaisten kuljetusten sujuvuus paranevat. Vaikutus 2010-20:+. Vaikutus 2020-30: 0. Palvelutaso ja turvallisuus paranee. Vaikutus 2020-30: +. Pitkämatkaisten kuljetusten sujuvuus ja toimintavarmuus parantuu. Vaikutus 2020-30: +. Perustelu, lähde, täydentävät tiedot; syy, jos vaikutuksia ei ole pystytty kuvaamaan Tarva-tarkastelut. IVAR-tarkastelut, vaikutukset vain päätien osalta. IVAR-tarkastelut. Pikavuoropysäkit, kevyen liikenteen järjestelyt Uudet kevyen liikenteen väylät, pientareiden leventäminen. Sujuvampi liikenne. Valtatie 4 Jyväskylä-Oulu, yhteysvälin kehittämisselvitys 97 LIITTEET Vaikutuksen kohde Toimenpiteet toteutetaan (vaikutus- Nykytila ten yhteenveto) Tilanteen kuvaus Tilanne ilman toimenpiteitä Tienpidon kustannukset 0 Kunnossapitokustannukset 4,1 M€/v. Melu + Tienvarren asutusta melualueella. Lähiympäristön laatu + Lähiympäristö liikenteen häiriöiden vaivaama. Viheralueet; virkistysalueet ja –reitit + Maaperä, kasvillisuus, eliöt Pohja- ja pintavedet 0 Asuinalueet rajoittuvat osin pääväylään ja liikenne häiritsee alueiden käyttöä. Tilanne vaihtelee eri osuuksilla. Luonnon monimuotoisuus Yhdyskuntarakenne, alueidenkäyttö Maisema, kaupunkikuva, taajamakuva + Suojaamattomia pohjavesiä, vedenottamoja. 0 Ei erityisiä luontoarvoja väylän suoranaisessa vaikutuspiirissä. Tienvarrella haja-asutusta ja taajamia. Jyväskylän ja Oulun lähistöillä merkittävää asutusta ja yritystoimintaa. Väylä osin kulttuurimaisemassa. Yksittäisiä arvokkaita kulttuurimaisemakohteita. + 0 Toimenpiteiden vaikutukset I korin toimenpiteet II korin toimenpiteet III korin toimenpiteet Tilanne 2030, jos kehittämistoimenpiteitä ei tehdä Ve 0+ Tilanne toimenpiteiden jälkeen (noin 2010) Tilanne toimenpiteiden jälkeen (noin 2020) Tilanne toimenpiteiden jälkeen (noin 2030) Kunnossapitokustannukset 4,7 M€/v. Kunnossapitokustannukset 4,3 M€/v. Kasvu johtuu lisäkaistoista. Vaikutus 2010 mennessä: 0 Melulle altistuvien määrä vähenee selvästi. Vaikutus 2010 mennessä: + Lähiympäristön viihtyisyys ja turvallisuus paranee. Kunnossapitokustannukset 4,6 M€/v. Kasvu johtuu lisäkaistoista. Vaikutus 2010-20: 0. Melulle altistuvien määrä vähenee. Vaikutus 2010-20: +. Lähiympäristön viihtyisyys ja turvallisuus paranee. Kunnossapitokustannukset 5,1 M€/v. Kasvu johtuu lisäkaistoista. Vaikutus 2020-30: 0. Ei merkittävää vaikutusta. Vaikutus 2030 mennessä: 0. Melulle altistuvien määrä kasvaa. Vaikutus 2030 mennessä: -. Lisääntyvä liikenne pahentaa häiriöitä Jyväskylä ja Äänekosken välillä. Vaikutus 2030 mennessä: 0. Estevaikutus kasvaa jonkin verran. Vaikutus 2010 mennessä: + Vaikutus 2010-20: +. Saavutettavuus paranee. Saavutettavuus paranee vain hieman. Vaikutus 2020-30: 0. Lähiympäristön viihtyisyys ja turvallisuus paranee jonkin verran. Vaikutus 2020-30: +. Ei merkittävää vaikutusta. Vaikutus 2030 mennessä: -. Ei merkittävää vaikutusta. Vaikutus 2010 mennessä: + Vaikutus 2010-20: 0. Ei merkittävää vaikutusta. Ei merkittävää vaikutusta. Vaikutus 2020-30: 0. Ei merkittävää vaikutusta. Vaikutus 2030 mennessä: 0. Pohjaveden pilaantumisriski kasvaa. Vaikutus 2030 mennessä: Ei merkittävää vaikutusta. Vaikutus 2010 mennessä: 0 Suojaustoimenpiteet vähentävät riskiä. Vaikutus 2010 mennessä: + Ei merkittävää muutosta. Vaikutus 2010-20: 0. Suojaustoimenpiteet vähentävät riskiä. Vaikutus 2010-20: + Ei merkittävää muutosta. Vaikutus 2020-30: 0. Ei muutosta. Vaikutus 2030 mennessä: 0 Ei merkittävää vaikutusta. Vaikutus 2010 mennessä: 0 Ei merkittäviä negatiivisia, uusia vaikutuksia. Väylään tukeutuva alueiden käyttö tehostuu. Vaikutus 2010 mennessä: + Häiriöt kulttuurimaisemassa kasvavat hieman. Vaikutus 2010-20: 0 Ei merkittäviä negatiivisia, uusia vaikutuksia. Väylään tukeutuva alueiden käyttö tehostuu. Vaikutus 2010-20: +. Häiriöt kulttuurimaisemassa kasvavat hieman. Vaikutus 2020-30: 0 Ei merkittäviä negatiivisia, uusia vaikutuksia. Yhdyskuntarakenne selkiytyy. Vaikutus 2030 mennessä: 0. Ei merkittävää muutosta. Vaikutus 2030 mennessä: 0. Vaikutus 2010 mennessä: 0 Vaikutus 2010-20: 0. Vaikutus 2020-30: 0 Ei merkittävää muutosta. Vaikutus 2020-30: +. Uusi linjaus välillä Haurukylä-Haaransilta lisää häiriöitä maisemassa. Vaikutus 2020-30: -. Perustelu, lähde, täydentävät tiedot; syy, jos vaikutuksia ei ole pystytty kuvaamaan IVAR-tarkastelut. Melusuojaukset. Yksityistiejärjestelyt, kevyen liikenteen väylät ja melusuojaukset. Yksityistiejärjestelyt, kevyen liikenteen väylät, eritasoliittymät. Suojaustoimenpiteet Yksittäisistä kohteista huolehdittava jatkosuunnittelussa Liikenneympäristön jäsentyminen ja liikennemuotojen erottelun tehostuminen. Valtatie 4 Jyväskylä-Oulu, yhteysvälin kehittämisselvitys 98 LIITTEET Vaikutuksen kohde Kulttuuriperintö Toimenpiteet toteutetaan (vaikutus- Nykytila ten yhteenveto) ? Tilanteen kuvaus Tilanne ilman toimenpiteitä Joitain yksittäisiä muinaismuistokohteita. Kaikilta osin ei selvitetty. Tilanne 2030, jos kehittämistoimenpiteitä ei tehdä Ve 0+ Toimenpiteiden vaikutukset I korin toimenpiteet II korin toimenpiteet III korin toimenpiteet Tilanne toimenpiteiden jälkeen (noin 2010) Tilanne toimenpiteiden jälkeen (noin 2020) Tilanne toimenpiteiden jälkeen (noin 2030) Ei voida arvioida luotettavasti. Ei voida arvioida luotettavasti. Vaikutus 2030 mennessä: ?. Ei voida arvioida luotettavasti. Ei voida arvioida luotettavasti. Vaikutus 2010 mennessä:?. Vaikutus 2010-20: ?. Vaikutus 2020-30: ?. Perustelu, lähde, täydentävät tiedot; syy, jos vaikutuksia ei ole pystytty kuvaamaan
© Copyright 2024