Suunnittelua ja ihmisiä sen ympärillä
Suunnittelua ja ihmisiä sen ympärillä ARY 2013 Henkilöviitteiden top 20 Aalto Alvar Polvinen Pentti Kivinen Olli Juutilainen Erkki Ilaskivi Raimo Saarinen Eliel Kairamo Erkki Järvinen Simo Paloheimo Eero Aura Teuvo Kråkström Erik Smith Willbur Mikkola Kirmo Hertzen Heikki von Hedman Lars Tuomioja Erkki Pallasmaa Jussi Wingren Roger Valjakka Eero Korpinen Pekka 50 27 25 25 25 24 21 21 20 19 18 17 17 17 17 16 16 15 15 15 ARY 2013 BYROKRATIAN, POLITIIKAN JA BUUSINEKSEN KOLMIYHTEISÖ HALLITSEE POLIITTISEN OPTIMISMIN PILVI MARKKU PÄÄSKYNEN (VASTAAVUUKSIA): MAAILMA EI OLE MATALA, EI SYVÄ, EI KORKEA, EI SANA, EI LUKU….. ME PALAAMME ALKUUMME TAKAISIN. MENNEISYYS ON EDESSÄ KOSKA SEN NÄEMME, TULEVAISUUS JÄÄ SELKÄMME TAAKSE, EI TAASKAAN UUTTA, MIKSI PITÄISI….. KAIKKI HALUAVAT LÄHTEÄ MUTTA KUKAAN EI LIIKAHDA. MAAPALLO KRIISIEN PURISTUKSESSA …SYNTYMÄ JA KUOLEMA, ONNETTOMUUS JA SIUNAUS, VOITTO JA HÄPEÄ, PYSYVYYS JA RAPPIO, IHMISSUVUN KOHTALO JOKA ON KAIKKIVOIPAISTEN KOLMEVUOTIAAN LAPSEN TASOLLA OLEVIEN JUMALTEN KÄSISSÄ. MITÄÄN EI OLE TEKEILLÄ, KAIKKI ON JO TEHTY JA SE VALLITSEE. TAIVAAN JA MAAN, IHMISTEN JA JUMALTEN NELIYHTEYS, RUNOUDEN JA VUOSITUHANSIEN TAKAISEN TEKNOLOGIAN LIITTO SEKIN. ARY 2013 1700 1800 1700 1750 1800 1700 1750 1800 1850 1900 1950 2000 2050 2100 2150 1850 1900 1950 2000 2050 2100 2150 1850 1900 1950 2000 2050 2100 2150 1950 2000 2050 2100 2150 Kommunistinen manifesti 1848 1750 Courbet Millet Gallen-Kallela Monet Renoir van Gogh Munch Cezanne Gauguin 1700 1750 1800 1850 1900 Tulevaisuuteen ei uskalleta katsoa Liikennevälineet Asumisympäristö –lähi Kuntoiluympäristö Reitit Keskustamaailmat Ostarimaailmat Älymaailma Moniasuminen Vapaa-aikatyö – kolmas ikä Perheyhteisö Päämäärä: ARY 2013 Alakeinot eivät ole sitä mitä helposti tulee ajatelleeksi: torinaluspysäköinti ei ole autoja varten, kävelykadut eivät ole kuntoilua varten, suihkulähde ei ole uimista varten, kadut ovat myös poikittaista liikennettä varten, puistot eivät ole vihreän värin vuoksi, monumentit eivät ole henkilön habituksen muistamista varten! kaupunki, elämä, energia, kulttuuri, elinvoima, monipuolisuus, moniäänisyys, uudet merkitykset julkiset tilat, aineeton perintö tilassa, tilan Pääkeino: henki Prosessin tekijät: markkinatalous, hallinto ja politiikka Kansa kurkistaa: informaatio, media Kansa vaikuttaa: politiikka, seurat, yhteisöt, yhdistykset ARY 2013 BUSINESS, YRITYSTOI MINTA BYROKRATIA HALLITSEE BYROKRATIA KESKITTYY JA MUUTTUU GLOBAALIKSI BUSINESS, SUURPÄÄ OMA POLITIIKKA MEDIAN VALTA KASVAA POLITIIKKA TULEE ARKIPÄIVÄISEKSI SYNTYY NÄENNÄISTÄ VUOROVAIKUTUSTA ARY 2013 STORHELSINGFORS INNEVÅNARANTALET OCH PROGNOSER 1960 Helsingin yleiskaava ARY 2013 Helsingin yleiskaava vuodelta 1960 oli ensimmäinen laaja-alainen suunnitelma, joka annettiin ohjenuoraksi nuorelle suunnittelijalle. Suunnitelman kestävyys kiinnostaa. Mitä tälle yleiskaavalle on tapahtunut? Onko siinä ollut mitään pysyvää? Onko vihreä säilynyt? Liikenneverkot ovat varmasti täysin uudistuneet? Ovatko työpaikka-alueet pysyneet niille annetuilla paikoilla? Miten on mitoitusarvojen laita? Yleiskaavassa esitettiin asemakaavaosastolla vuonna 1953 laadittu raideliikennejärjestelmän suunnitelma. Rengasmetro ajoi Käpylän kautta Maunulan ja Pirkkolan välistä Eliel Saarisentietä Huopalahden asemalle ja sieltä edelleen Huopalahdentien ja Munkkiniemen kautta keskustaan. Rata tuli maanpinnalle Kustaa Vaasantiellä ja painui taas tunneliin Paciuksenkadulla. Radalla oli haara Kaarelaan. Itämetro ja länsimetro olivat paikallaan. Kuljetut ovet ja Atlaksen kolmiulotteiset – auto ja Sahlgren ARY 2013 1954 Lindegren Kråkström ARY 2013 ARY 2013 STOCKHOLM CITY 1946-1960 Tukholman keskustan laaja aluesaneeraus mahdollisti liikenneväylien, asemien ja huoltokatujen rakentamisen insinöörien toivomalla tavalla. Kaikki tapahtui arkkitehtien tuella ja innostuksella. ARY 2013 ”Kolmiomaisen torin alla saadaan paikoitustilaa tuhansille autoille - siis ei häiritsevä poikkeusliikenne pääväyliltä. Ja sama koskee Kampin aluetta, jonne niin ikään voidaan tuhansia autoja sijoittaa. Näin ollen Helsinki saa, ei ainoastaan keskuksen vaan autojen – siis koneellisten liikennekeinojen - päätepisteen keskelle omaa organismiaan.” Alvar Aalto 1959-1964 Aallon työ alkoi vuonna 1959 ja valmistui vuonna 1964. Työhön osallistui runsaat 30 arkkitehtia tai opiskelijaa. Vuosina 1959-1961 päävetäjänä oli Erkki Luoma. Erkki Luoma oli ollut myös Lindegrenin ja Kråkströmin suunnitteluryhmässä. Vuosina 1961-1964 suunnitteluryhmää johti arkkitehti Paavo Mänttäri, joka myöhemmin siirtyi Helsingin kaupungin palvelukseen johtamaan keskustatoimistoa. ARY 2013 JANE JACOBS: AMERIKAN SUURTEN KAUPUNKIEN ELÄMÄ JA KUOLEMA 1961 Jacobs väitti Urban Renewal politiikan tuhoavan yhteisöt ja innovatiivisen talouden luomalla eristettyjä, luonnottomia kaupunkitiloja. Tämän sijaan Jacobs ehdotti tiivistä ja sekoitettua urbaania estetiikkaa. Näin voitaisiin säilyttää naapurustojen yksilöllisyys ja ainutlaatuisuus. Hänen estetiikkansa oli päinvastainen modernistien järjestykselle ja tehokkuudelle. ARY 2013 ”Olemme ruokkimassa suurin kustannuksin hirviötä, jolla on suuri tuhovoima. Ja kuitenkin rakastamme sitä kohtalokkaasti. Henkilöauto on todellakin väline, joka voi tuhota meidän sivistyksemme. Mutta tämä esine, joka seisoo autotallissamme tai on pysäköitynä ovemme ulkopuolella, on arvokas osa omaisuuttamme tai kunnianhimomme kohde, valtava mukavuustekijä, elämän mittasuhteiden laajentaja, emansipaation instrumentti ja modernin ajan symboli. Kieltäytyminen auton haasteista johtaisi itsetuhoon.” Liikennerevoluutio 1963 Katajanokan kanava ARY 2013 KATAJANOKAN KANAVAN PELASTUSOPERAATIO 1964 ARY 2013 Lappeenranta 1965 Erkki Juutilainen: ”Valtuusto hyväksyi keskeisen osan asemakaavan vuonna 1965. Keskeinen saneerauskortteli ehdotettiin rakennettavaksi kahteen liikennetasoon. Vanha pientalostruktuuri oli vanhentunutta pientaloaluetta, joka todettiin saneerauskypsäksi. Ylempi jalankulkutaso liittyi olemassa oleviin maastokorkeuksiin ja ajoneuvoliikenne kaivettiin maan sisään. Siinä mielessä tämä suunnitelma eroaa mm. Merihaasta tai Itä-Pasilasta, joissa liikennetaso oli sijoitettu maanpinnan tasoon ja jalankulkutaso nostettu tämän yläpuolelle.” Ensimmäinen asemakaavapala 1966 Kilpailuehdotus 1963 ARY 2013 Lappeenranta 1965 Kompakti kaupunki on kontaktikaupunki 1967 ”Uudet pulmat vaativat uutta otetta kaupunkisuunnittelus sa. Arkkitehtuurin ja liikenne-suunnittelun välisten raja-aitojen kaataminen on edellytys liikennearkkitehtuurin syntymiselle. Rajaaidat kaadetaan yhteistyöllä ja ennakkoluulottomalla suhtautumisella toisen osapuolen ongelmiin.” ARY 2013 MATINKYLÄ – NYT RAKENNETAAN KAUPUNKIA 1967 Ahti Korhonen ja Erik Kråkström olivat saaneet Matinkylän alueen kaavoituksen tehtäväkseen 50-luvun lopulla. Vuonna 1963 he esittivät Matinkylä-Kvistbacka yleiskaavaluonnoksen. Alueen asukasluvuksi kaavailtiin 28 000 henkeä. Suunnitelmaan sisältyi vaihtoehtoiset metrovaraukset lähinnä pintaratoina. Moottoritieliittymissä ja tieverkossa näyttää olevan paljon haparointia. Keskus sijaitsee urheilukeskuksen ja Matinkyläntien välissä. Matinkylä-Olarin kaavarunko valmistui Simo Järvisen ohjauksessa Espoon asemakaavaosastolla vuonna 1968. Katuverkko oli täysin muuttunut, keskustan paikka siirtynyt. Länsikeskuksen paikka hahmottui. Olarin ja eteläisen Matinkylän väliin muodostui voimakas kaupunkiakseli. Alueen asukaslukutavoitteeksi tuli 35 000 henkeä. ARY 2013 Liikennesuunnittelu käsitti nykyisen liikenneverkon inventoinnin, liikenneennusteiden laadinnan, julkisen liikenteen suunnitelman, liikenneturvallisuussuunnitelman, pysäköintisuunnitelman sekä vaiheittainrakentamissuunnitelman. Myöhemmin työhön vielä lisättiin metron vaihtoehtoisten linjojen suunnitelma, koulumatkojen liikenneturvallisuusselvitys ja meluselvitys. Mielenkiintoisena lisäselvityksenä tutkittiin myös kaupan ja palvelujen sijoittumista alueelle, suhteessa toteuttamisasteeseen. Meillä liikennesuunnittelussa olivat mukana mm. Esa Hjelm, Teuvo Juntunen, Jukka Syvälahti ja Kauko Reijonen. 1967 SUUNNITTELUN IDEOLOGIAT KOIVUKYLÄ HAAVE JA TODELLISUUS 1967 ARY 2013 Koivukylää suunniteltaessa tehtiin paljon soveltavaa perustutkimusta. Eräs asia, joka ei ollut mitenkään esillä,oli kulttuurinen muutos. ”Koivukylän kerrostalojen keskellä sijaitsevassa Rautkallion päiväkodissa eletään aivan erilaisessa tilanteessa kuin monessa paikassa muualla. Päiväkodissa on 70 lasta, joista vähemmistö on uskonnoltaan luterilaisia ja äidinkieleltään suomalaisia. Lapsia on 12 maasta. VANHA RAUMA 1969 Vanha Rauma hyväksyttiin UNESCO:n maailmanperintökohdeluetteloon vuonna 1991 yhtenäisenä kaupunkikokonaisuutena, jonka tunnuspiirteet ovat: eri-ikäiset puurakennukset pihapiireineen, osittain keskiajalta peräisin oleva katuverkko sekä elinvoimainen kaupunkiyhdyskunta. Vanhan Rauman katsottiin olevan poikkeuksellisen hyvin säilynyt esimerkki pohjoisesta puukaupunkirakentamisen perinteestä. Konsultin esipuhe He sanovat, että aiheena tutkimukselle ovat Helsingin seudun asutuksen ja taloudellisten toimintojen lisääntymisen sekä henkilöauton aiheuttama, aikaisempaa suuremman, liikennetarpeen yhteisvaikutus. He pitävät raportin esittelemää liikennejärjestelmää tasapainoisena. Perusteena on, että kulkutavan valinta julkisen kulkutavan ja yksilöllisen liikennemuodon välillä perustuu vuoden 1966 olosuhteiden mukaiseen vapaan valinnan mahdollisuuteen. Ajatukseen kuuluu, ettei tulevaisuuden järjestelmässä ole odotettavissa tieliikenteen tungostumista. Ensimmäisestä puheesta vastaavat konsultit Wilbur S. Smith ja Pentti Polvinen. . Virkamiesten esipuhe ARY 2013 Kuvattuaan ensin sopimuksen taustaa ja yhteistyökumppaneita sekä konsulttityön sisältöä, esipuhe toteaa tilaajan velvollisuudet: tilaajan tehtäviin on kuulunut maankäyttöä ja kaavoitusta sekä asujaimistoa koskevien vuoden 1966 tietojen toimittaminen suunnittelijalle. Lisäksi tilaaja on ollut velvollinen toimittamaan maankäyttöä koskevat ennustetiedot, sekä vuotta 1980, että vuotta 2000 varten. Tilaaja lisää tärkeän kommentin: ”Nämä ennustetiedot on kuitenkin jouduttu perustamaan vielä keskeneräisiin tutkimuksiin ja suunnitelmiin." Toisen esipuheen ovat allekirjoittaneet tilaajaa edustavat liikennetutkimuskomitea ja työryhmä. Allekirjoittajia oli suuri joukko, 17 henkeä ARY 2013 1970 Tampere ARY 2013 ALAS AUTON PAKKOVALTA JA ENEMMISTÖ 1969 ARY 2013 ARY 2013 HAAGA-VANTAA 1970 ARY 2013 ARY 2013 Kenen Helsinki Ville Helander ja Mikke Sundman 1970 Helsingin jalankulkututkimus 1971 ARY 2013 Helsingin keskustan jalankulkijamäärät vuonna 1971 1971. ARY 2013 A. Aallon toinen yritys 1971 ARY 2013 Taistelu liikenneonnettomuuksia vastaan 1973- Joukkoliikennekokeilu 1972 ARY 2013 Maanalaisen Helsingin ohjaamaton muotoutuminnen alkaa ARY 2013 Integroituvat infra-systeemit eivät kuljeta mukanaan tilojen arkkitehtuuria. Maanalainen maailma hajoaa käsistä. Kuva Arkkitehtilehdestä 5/1976 (Pena) LÄNSISUUNNAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSELVITYS 1985 METROJÄRJESTELMÄ ARY 2013 Liikenneteknisen toimikunnan alaisena toimi raideliikenteen kehittämistoimikunta, puheenjohtajanaan Heikki Salmivaara Helsingin kaupunkisuunnitteluvirastosta. Tämän tärkeän toimikunnan kaikki jäsenet ansaitsevat tulla mainituiksi. Onhan heidän alkuperäinen kehittämistoimensa muuttumassa todellisuudeksi nyt - yhtä sukupolvea myöhemmin. Jäseninä olivat Helsingin liikennelaitoksen toimitusjohtaja Martti Lund, Espoon liikennesuunnittelupäällikkö Jouko Kivinen, Vantaan yleiskaavatoimistossa silloin työskennellyt Heikki Turunen, yli-insinööri Viljo Kovanen rautateiltä, Pertti Tuomola, silloinen YTV:n liikennepomo ja sihteerinä Niilo Järviluoma. Byrokratialla oli kuitenkin vielä kolmas asteensa. ”Välittömästi” työtä johti länsisuunnan metrojärjestelmäselvityksen projektiryhmä. Siinä oli puheenjohtajana Niilo Järviluoma sekä jäseninä Ritva Aro liikennelaitokselta, Pekka Kuorikoski Espoon kaupunkisuunnittelusta, Seppo Lampinen Helsingin kaupunginkansliasta, Anssi Narvala Helsingin kaupunkisuunnittelusta, Markus Rönty Espoon teknisestä virastosta ja Reijo Teerioja Espoon joukkoliikennetoimistosta. ARY 2013 1989 PKS:n maankäyttömahdollisuudet (Ilaskiven selvitysmiestehtävä) ARY 2013 ehdotettu toteutu(va)nut ei toteudu ei toteutunut ILASKIVEN TOTEUTUNEISUUS ON YLLÄTTÄVÄ, VAIKKA SE AIKANAAN OLI KIROTTU PAPERI ARY 2013 todellisuus HELVIS 1991 ILASKIVI 1989 ARY 2013 Savonrata>Lahden oikorata 1990 Neuvottelukunta: Johtoryhmä: Pj. Timo Ahonen Aija Holopainen Leo Barman Harry Ekestam Lauri Hakala Mauri Heikkonen Heino Hiltunen Kalevi Karhu Viljo Kovanen Pekka Nikkilä Juhani Wallenius ARY 2013 Pitkässä pöydässä Ferroviarian tehtaalla Torinossa. Kuvassa näkyy vasemmalla Jarkko Paronen, Anja Höök –Tiihonen ja Kalevi Yli-Sirniö, oikealla edessä Panu Haapala. PJ. Jarkko Paronen Vpj. Olli Hyönä Vpj. Eero Kaitainen Timo Honkala Pekka Hopeakoski Jorma Huuhtanen Anja Höök-Tiihonen Taisto Kaartinen Eero Kaksonen Urpo Leikas Pekka Nikkilä Sakari Nuutinen Pentti Nykänen Lauri Törönen Seppo Välisalo Kalevi Ylisirniö central city since..... kallio 1925 siren 1936 lindegrenkråkström 1953 aalto 1961-1964 ARY 2013 blomstedt 1933 saarinen 1918 TÖÖLÖNLAHTI 1991 ARY 2013 Jeja-Pekka Roos kirjeessään 18.11.1990: Liikennekonsultti Pentti Murole näyttää olevan viime kädessä se henkilö, jota saamme kiittää Erkki Tuomiojan läksiäislahjasta Helsingille, Kaisaniemen puiston kauttakulkuväylästä. Lauantain Helsingin Sanomissa Murole sai selvitellä ajatuksiaan, joista kävi ilmi, että liikenneasiantuntija on, kuten asiantuntijat yleensä, tiukasti fiksoitunut yhteen ainoaan keppihevoseen, joka ulkopuolisesta maallikosta tuntuu lähinnä järjettömältä. Murolella tänä periaate on tunnelikauhu. Hänen mielestään tunnelit ovat loukkaus helsinkiläisiä kohtaan. Ne ovat perverssejä, niistä ei näe Helsinkiä. Tunnelit raunioittaisivat Helsingin. Tunnelisuunnittelussa on unohdettu ihmiset. Libya, Jufrah Administration 1992 ARY 2013 Libya, Sirt Great Congress Hall movE!2040 - Visiokilpailu liikkumisesta ja infrasta 060810 Pentti Murole WSP Finland Oy: Liikenteen visiot ja todellisuus STEEL WHEEL ON STEEL RAIL VERSUS ARY 2013 ???????????????? JOT JUST ON TIME VERSUS JUST ON SPOT??????? movE!2040 - Visiokilpailu liikkumisesta ja infrasta 060810 Pentti Murole WSP Finland Oy: Liikenteen visiot ja todellisuus ARY 2013 SÄHKÖAUTOT movE!2040 - Visiokilpailu liikkumisesta ja infrasta 060810 Pentti Murole WSP Finland Oy: Liikenteen visiot ja todellisuus EL-BILAR movE!2040 - Visiokilpailu liikkumisesta ja infrasta 060810 Pentti Murole WSP Finland Oy: Liikenteen visiot ja todellisuus SÄHKÖAUTOT LIIKENNEAKATEMIA 5.11.2009 PENTTI MUROLE, PROFESSORI LIIKENNE ENNEN, NYT, TULEVAISUUDESSA movE!2040 - Visiokilpailu liikkumisesta ja infrasta 060810 Pentti Murole WSP Finland Oy: Liikenteen visiot ja todellisuus ELECTRIC CARS FIN Nyt Planeetan toleranssi 1950 2010 2050 2100 SVERIGE FINLAND TYSKLAND DANMARK HOLLAND BELGIEN ESTLAND ÖSTERRIKE FRANKRIKE TSECK REBUBLIK LÄTTLAND LUXEMBURG UNGARN SLOVAKIEN ITALIA PÄLAND LATVIA SLOVENIA IRLAND KREKLAND KYPROS MALTA Yhden hengen perheitä 50% PORTUGAL 25% SPANIEN ELINVOIMAA GLOBALITEETISTA!?! SCHWEITZ LATVIA ESTLAND IRLAND SVERIGE TYSKLAND 25% ÖSTERRIKE FRANKRIKE HOLLAND BRITANNIEN SPANIEN SLOVENIA KREKLAND NORGE PORTUGAI GANMARK BELGIEN LIETTUA ITALIA TSECK MALTA UMGARN FINLAND SLOVAKIA PÅLAND Suomi on yksi vähiten monikulttuurinen maa Euroopassa CO2 ton/år/person Liksom nu Mål Förändring Varutransporter Elminifordon Last- och paketbilar Mopeder o. motorcyklar Buss Smart card el-bil El-bil Hybrid bil Konventionella bilar ARY 2013 VAD ÄR MÅLET? VAD ÄR FÖRÄNDRING? VAD ÄR ”ANNAT”? 1990 TRAFIKPOLITISKA BESLUTFATTANDES KNUTPUNKTER I H-FORS REGIONEN STATEN INVESTERAR INVESTERINGS NIVÅ MARKANDVÄNDNING KOMMUNERNA INVESTERAR EXPANDERANDE REGION FLYGFÄLTBANAN ARY 2013 KONDENSERANDE REGION, PRIORISERAR MAN PISARA? VAD GÖR MAN MED BÖLE? PRIORISERAR MAN JÄRNVÄGAR? HUR HANDLAR MAN MED BÖLE DEPÅ? KLAUKKALABANAN KONTRA RIIHIMÄKIBANAN DRAS LINJEN TILL ÅBO VIA FLYGFÄLTET? SNABBA TÅG TILL ST. PETERSBURG PRIORISERAR MAN METRO? METRO TILLL RINGBANAN? METRO TILL SIBBO METRO TILL SUURPELTO OCH KERA VIIK LINJEN FLYGFÄLT METRO PRIORISERAR MAN SNABBSPÅRVAGNAR ? BEFODRAR KOMPLETTERINGS BYGGANDET– LYCKAS DET? METRO TILL KUSTBANAN TALLINN OCH WARSAV Pentti Murole WSP Finland Oy MARKANDVÄNDNING I NYCKEL POSITION HASTIGHET – MUSEE SPÅRVAGN VERSUS SNABBSPÅRV AGN ARY 2013 Amman 2009 Baku 2010 Elielin rampista ajetaan uuteen yhdystunneliin, joka myöhemmin voidaan viedä Erottajalle asti. Tunneli yhdistää Keskustatunnelin, Forumin, Stockan parkin ja keskustan huoltotunnelin. ARY 2013 Keskustatunnelin Kaisaniemen liittymä kytketään huoltotunnelin jatkeeseeni Finlandiaparkin rampista ajetaan keskustatunnelin liittymään Yhteys keskustatunnelista Mechelininkadulle. Tähän yhteyteen voidaan kytkeä Töölön tunneli Ruoholahden silta korvataan Mechelininkadun alittavalla tunnelilla Porkkalankadulta ajetaan keskustan huoltotunneliin Hei kaverit, kun te testaatte keskustan tunnelisysteemeitä toivomme, että testiin kuuluvat kuvan osoittamat yhteydet NVF:CITYLOGISTIK 29.2.2012 PENTTI MUROLE WSP FINLAND ECOPASS ARY 2013 ARY 2013 PALOHEIMON EERON ORIGINAL CYBER CAR Funding competition between systems Multimodality Total management Roaming systems present Service providers timeline Where is EU wide public transport roaming? timeline ARY 2013 From separate systems to a roaming world …pelkkä täsmentämätön talouskasvu ei kuitenkaan enää riitä päämääräksi, yksinkertaisesti jo siksi että se on tullut ekologisesti mahdottomaksi ja lisäksi sen suhde hyvinvoinnin lisääntymiseen on epäselvä (sama koskee bruttokansantuotetta kehityksen mittarina, sillä myös hyvinvointia vähentävä ja ekologisesti tuhoava tuotanto lasketaan bkt:n kasvuna). HIMASEN SININEN KIRJA HYVINVOINTITALOUSEKOLOGIA INNOVAATIO VEROTONNELLISUUS VERKOSTOTERVEYSKULTTUURIARVOVEROPARATIISI VIIHDE URBANISATIO KAUPUNKI TEKNIIKKA KIRKKO TYÖTTÖMYYS ENTROPIA TULONSIIRTO MAAHANMUUTTAJA 0 50 100 150 200 250 300 350 400 KEHITYKSEN PÄÄMÄÄRÄ – ARVOKAS ELÄMÄ Sinisen kirjan TOP 10 ja Bottom 10 1. Informaatioajan hyvinvointiyhteiskunta 2. Työhyvinvoinnin johtamis- ja työkulttuuri 3. Psyykkisen hyvinvoinnin lupaus eli hyvinvoivien osaajien ohjelma 4. Työn ja hyvinvoinnin sopimus: Työllisyysasteen nostaminen lamatason noin 70 %:sta normaalille vähintään 75 %:n tasolle 5. Työn ja hyvinvoinnin sopimus: Hyvinvointiyhteiskunnan eettisenä perustana olevan ”puolet antaa ja puolet saada” –periaatteen palauttaminen eli työurien pidentäminnen 6. Globaali verkostuminen eli irtikytkeytyminen Euroopan hitaasta kasvusta ja järjestelmällinen kytkeytyminen nousevien talouksien vientimarkkinoihin 7. Internet-teknologian muille viennin lisäksi sen koko talouden läpikäyvä soveltaminen 8. Kilpailukyvyn ja hyvinvoinnin sopimus, joka ohjaa tuottavuuskasvun yhdistäen siihen vahvan turvan 9. Edelläkävijyys ekologisesti kestävän talouskasvun luomisessa 10. Kestävää kasvua tukeva verouudistus eli oikeudenmukainen, kannustava ja kestävä verotus Beslutsfattandet politisk mål vilja finansiering risken Pentti Murole WSP Finland Oy ARY 2013 Beslutsfattandet, målpolitiska planering, politik, pengarna, entrepreneurskap, innovation, riskbehärskning, globalitet, vetenskap, logistik – alting måste mötas kulttuurin sulan herkän kosketuksen! runon kaupungistamme! ARY 2013 MITÄ VOIMME SAADA ELÄMÄSSÄMME AIKAAN ?
© Copyright 2024