BILLERUDKORSNÄS RANTAUTUI SUOMEEN
Alalla tapahtuu TEKSTIT JA KUVAT Leif Lindberg Toimitusjohtaja Seppo Hovi (vas.), Pietarsaaren tuotantolinjan johtaja Teemu Rönkkä ja tiedotuspäällikkö Hanna Sahlsten ovat tyytyväisiä siitä, että BillerudKorsnäs on sopeutunut nopeasti Suomen paperimaailmaan. BILLERUDKORSNÄS RANTAUTUI SUOMEEN UPM myi ruotsalaiselle Billerudille Pietarsaaren ja Valkeakosken tehtaillaan olevat paperikoneet PK1 ja PK7. Koneet jatkoivat tuotantoa ostajakonsernin voimin, ja henkilöstö siirtyi uuden yhtiön palvelukseen. T oimintamalli astui virallisesti voimaan kesäkuun 2012 alussa. Puoli vuotta myöhemmin ruotsalaiset Billerud AB ja Korsnäs AB yhdistyivät BillerudKorsnäs-konserniksi. Suomalaisilla paperikoneilla työskentelee noin 180 paperin valmistuksen ammattilaista. Heidän epävarmuutensa työpaikasta poistui, kun uudeksi isännäksi tuli pakkauspapereiden valmistukseen keskittynyt uusi ja iso, globaali konserni. Hiljattain UPM myi myös Saksassa olevan Ettringenin tehtaansa PM4-pape- rikoneen toisen yrityksen operoitavaksi. UPM:n toimitusjohtajan Jussi Pesosen mukaan naapuriyrityksen läsnäolo keskellä UPM:n tehdasintegraattia toimii erinomaisesti. Lisäarvoa pakkaamiseen BillerudKorsnäsin ydinliiketoiminta on pakkaamista alusta loppuun. Tuotteet jakaantuvat kolmeen liiketoimintaalueeseen, jotka ovat pakkauspaperit (1 200 000 tonnia vuodessa), kuluttajapakkaukset 870 000 tonnia) sekä contain�������� erboard eli erilaiset aaltopahvit (570 000 Paperi ja Puu · 50 · Creating Bioeconomy tonnia). Itse tuotteet ovat aaltopahviteollisuuden raaka-ainetta flutingia, laineria eli aaltopahvin pintakartonkia, säkkipaperia, erilaisia pussipapereita, 3D-paperia, hygieniapaperia ja nestepakkauskartonkia. »Haluamme myydä sellaisia ratkaisuja, jotka ovat houkuttelevia kuluttajille, jotta asiakkaamme ovat puolestaan meistä kiinnostuneita. Tuotteidemme pitää nostaa tuottavuutta ja vähentää kuljetuskustannuksia sekä jätteen määrää. Myös tuotteiden ympäristökuormituksen pitää olla pieni», sanoo BillerudKorsnäs Finlandin toimitusjohtaja Risto Hovi, jo kolmannen polven metsäteollisuusmies. »Toimintamme peruspilarit ovat huippulaatuisten tuotteiden valmistukseen tarvittavat hyvät raaka-aineet, pakkaamisen ratkaisupalvelut sekä globaalit yhteistyömuodot alan erilaisten toimijoiden kanssa. QuickFill-säkkipaperiratkaisumme on oiva esimerkki, jossa yhdistyvät nämä kaikki elementit. Lopputuote ei ole vain säkkipaperia, vaan kyse on innovatiivisesta arvokokonaisuudesta, joka myös hinnoitellaan asiakkaallemme tuottamansa taloudellisen hyödyn mukaisesti.» Pietarsaaren tehtaan paperikoneella valmistetaan voima- ja säkkipapereita noin 200 000 tonnia vuodessa noin sadan henkilön voimin. Valkeakoskella valmistetaan MG-koneella voimapaperia puolensadan hengen toimesta noin 100 000 vuositonnia. Paperilajivalikoima on laaja. Kahden eri yrityksen toimiminen samalla tehdasalueella ja fyysisesti saman katon alla edellyttää hyvää keskinäistä vuorovaikutusta. Yritykset tuottavat toisilleen käytettävissä olevien resurssien mukaan tuotanto- ja kunnossapitopalveluja. Konsernitasolla Billerudin ja Korsnäsin sekä myös Suomen yksiköiden integrointi emoyhtiöön on vielä jonkin verran kesken. »Konsernihallintoa ei ole ollut aiemmin siinä mitassa, mitä me nyt rakennamme. Tavoitteemme on luoda yhtiö, jossa eri tukitoimintojen roolit ovat selkeitä. Tulevien tehtävien pohdinta ei saa tietenkään haitata tehtaiden toimintaa. Suomen yksiköiden integrointi emokonserniin oli varmasti haastava tehtävä henkilötasolla, mutta siitä huolimatta paperikoneet eivät pysähtyneet hetkeksikään», kertoo Hovi. BillerudKorsnäs: PROTAK OHJAA TEHOKKUUTTA BillerudKorsnäsin Tervasaaren-tehtaalla Valkeakoskella valmistetaan MG-paperikoneella ruskeaa kirjekuoripaperia, valkaistuja pakkaus- ja erikoispapereita sekä ruskeita kraftpapereita noin 100 000 tonnia vuodessa. Eri paperilajeja, niiden eri neliöpainoja, pintakuviointeja ja raaka-ainekomponentteja on paljon. Niinpä paperikoneella on myös paljon lajivaihtoja. Myös pituusleikkaus asiakasrulliksi on monipuolista. Haastavan tuotannon johtamista ja ylläpitoa tukee ProTAK-informaatiojärjestelmä. »Tuotantolinjamme hyviä puolia ovat tehokkuus ja monipuolisuus. Pystymme tekemään MG-paperia laidasta laitaan, eri raaka-aineista ja eri sävyisistä resepteistä», kertoo BillerudKorsnäs Finland Oy:n Tervasaaren paperikonelinjan Operation Manager Mikko Laakso. Tiedon kulku ja sen hallinta on monilajikoneella tärkeää ja vaatii tiimeiltä paljon. Prosesseja hallitsee pieni joukko verrattuna UPM:n aikaiseen tilanteeseen, jolloin keskitettyjä resursseja oli käytössä laajemmin. Kaikkien aktiivinen osallistuminen kehittämiseen ja ylläpitoon korostuu, kun organisaatio on pieni. Tässä ympäristössä ProTAK on tärkeä työväline. Se ylläpitää, varastoi ja tulostaa mutkattomasti raportteja, jotka ovat vi suaalisesti havainnollisia. Kaikkien tehtaiden käytössä Husumin paperitehtaalla töissä olleet Per Gannå sekä koneenhoitaja Arne Hägglund halusi- Paperi ja Puu · 51 · Creating Bioeconomy vat aikanaan luoda uuden järjestelmän, joka voisi dokumentoida koko tuotantoprosessin tapahtumat sekä antaa selkeän ja monisuuntaisen kuvan vuorokauden kaikista tuotantotapahtumista. Kriittiset kohdat tuli tunnistaa nopeasti. Tästä syntyi ProTAK-mittaustyökalu, joka näyttää kolmisuuntaisesti, miten prosessitapahtumat vaikuttavat ajan hyötysuhteeseen (T), tuotantonopeuteen (A) ja tuotteen laatuun (K). Overall Equipment Effectiveness (TAK-luku) voidaan muuntaa ProTAKissa sekä tonneiksi että euroiksi. Järjestelmä helpottaa kommunikointia vuorojen ja vastuualueiden välillä, jolloin jopa organisaatiorakenteita voidaan madaltaa, sanovat järjestelmän kehittäjät. ProTAK on käytössä kaikissa BillerudKorsnäsin kahdeksassa tehtaassa, myös konsernin uusissa tuotantoyksiköissä Pietarsaaressa ja Tervasaaressa. Kaikkia järjestelmän ominaisuuksia ei ole vielä ehditty hyödyntää, koska koulutus on Suomessa jonkin verran kesken. Järjestelmä otettiin Suomessa käyttöön keväällä 2013. »ProTAK on selkeän läpinäkyvä. Kun operaattori tekee kunnossapidon työtilauksen, kunnossapito ottaa sen vastaan. Tämän jälkeen järjestelmä näyttää, miten työ alkaa edetä. Ar vioimme aamupalavereissa kaikki järjestelmään tehdyt kommentit ja vastaamme niihin. Kaikki näkevät kulloisenkin tuotanto tilanteemme ja kehityssuunnan», sanoo tuotannon kehitysinsinööri Eero Valtanen.
© Copyright 2024