maanparannus hyötykasvit koristekasvit nurmikko parveke
Puutarhaopas MAANPARANNUS HYÖTYKASVIT KORISTEKASVIT NURMIKKO PARVEKE KOMPOSTOINTI www.biolan.fi SISÄLLYSLUETTELO Minun puutarhani 4 6 3 Kasvit viihtyvät hyvinhoidetussa maassa 4–5 Luonnonmukainen ryytimaa 6–7 Perunat omasta maasta 8–9 Maistuva sato kasvihuoneesta 10–11 Hedelmäpuista iloa ja hyötyä 12–13 Makeat mansikat kotipuutarhasta 14–15 Kesäkukkien väriloistoa 16–17 Uskolliset perennat 18–19 Ikivihreillä väriä pihaan vuoden ympäri 20–21 Luonnonmukainen, kestävä nurmikko 22–23 Puutarha parvekkeelle tai terassille 24 Kompostoimalla arvokasta maanparannusainetta 25–28 8 Luonnonlannoitteiden oikea annostelu 29–30 Biolan-tuotteet 31–35 25 7 24 2 10 22 20 12 14 16 Biolan Puutarhaopas 2010 18 Kuva: Yrjö Vähäkallio Puutarhani ei ole täydellinen, kaukana siitä. Vuosien mittaan se on täyttynyt onnistuneista ja vähemmän menestyksekkäistä kasvikokeiluista, ja kovin suunnitelmalliseksi sitä ei voi kehua. Mutta se on minun valtakuntani, tunnen sen jokaisen asukkaan, ja silti kevään ensimmäinen kiurunkannus on minulle aina yhtä suuri onnellisen ihmetyksen aihe, jonka täydellistä muotoa ja väriä täytyy hämmästellä ihan nokakkain viiden sentin päästä, rähmällään kostealla nurmella maaten. Valtakunnassani saan kylvää hyötykasvit silmäniloksi kukkapenkkiin, jos huvittaa, ja ihailla sitten mangoldien punaruotisten lehtien hehkua kuunliljojen lomassa. Siellä kasvavat suloisessa sovus- sa uudet, eksoottisetkin tulokkaat, äidin kukkapenkistä perityt perinneperennat, sekä ystäviltä saadut yllätykset, ja Biolanilta on löytynyt eväät kaikkien tarpeisiin. Valtakunnassa siis kaikki hyvin. Minä hoidan puutarhaani – ja vielä enemmän puutarhani hoitaa minua. Terveisin, P.S. Biolanin nettisivuilta www.biolan.fi voit lukea lisää ajatuksiani puutarhanhoidosta ja muista ajankohtaisista viherasioista. Löytyypä sieltä ehdotuksia ja reseptejä puutarhan hyötykasvien käyttöönkin! Biolan Puutarhaopas 2010 3 Aktiivisen puutarhaharrastaja Sonja Lumpeen ajatuksiin voi tutustua osoitteessa: biolan.fi/suomi/blogit Kasvit viihtyvät hyvinhoidetussa maassa 4 Erilaisilla maanparannustoimenpiteillä pyritään lisäämään maan pieneliöiden ja samalla myös kasvien viihtyvyyttä. Tiiviitä maita kuohkeutetaan ja karuille sekä helposti kuivuville maille lisätään ravinteita ja kosteutta pidättävää maa-ainesta. Laihoille hiekka- ja hietamaille sekä savisille maille käytetään maanparannukseen lannoitettua ja kalkittua Biolan Kasvuturvetta. Kasvuturve nostaa maan humuspitoisuutta ja parantaa siten maan mururakennetta. Hiekka- ja hietamailla turve lisää myös ravinteiden- ja vedenpidätyskykyä. Kevätmuokkauksen yhteydessä kasvuturvetta käytetään 100–200 litraa/10 m2 ja maa jyrsitään. Pitkäaikaisemman maanparannusvaikutuksen saa käyt- Biolan Puutarhaopas 2010 tämällä Biolan TurveMultaa tai Biolan Puutarhan Mustaa Multaa, joissa on mukana myös kompostoituja raaka-aineita. Hyvää maanparannusainetta on myös valmis tai puolivalmis komposti, lue lisää kompostimullasta sivuilta 25–27. Kalkitus parantaa kasvien viihtyvyyttä Useimmat puutarhakasvit viihtyvät, kun maan happamuus eli pH on 6–7. Maan pH-arvo voidaan helposti mitata apteekista tai puutarhamyymälöistä saatavilla pHliuskoilla. Erityisen tärkeää on mitata happamuus siirryttäessä keinolannoitteiden käytöstä luonnonlannoitteisiin, koska keinolannoitteet happamoittavat maata. Happaman maan pH:ta voidaan nostaa kalkitsemalla Biolan Puutarhakalkilla, joka liukenee nopeammin kuin tavalliset kalkkikivijauheet. Puutarhakalkin voi levittää keväällä tai syksyllä, mieluiten maan muokkauksen yhteydessä. Sitä voi levittää myös pintakalkituksena nurmikentille ja pensasryhmien tai puiden juurelle. Peruskalkitukseen happamille maille saatetaan tarvita 40–100 kg puutarhakalkkia/100 m2, kun taas puutarhan ylläpitokalkitukseen riittää 10–30 kg/100 m2 joka toinen tai kolmas vuosi. Happamuuden poisto savija multamailla vaatii enemmän kalkkia kuin hiekka- ja hietamailla. Säännöllinen luonnonlannoitteiden käyttö vähentää maan kalkitustarvetta. Jos lannoitukseen käytetään säännöllisesti Biolan Yleislannoitetta, erillistä ylläpitokalkitusta ei tarvita, koska Yleislannoiterakeisiin on lisätty kalkkia. Näin kalkinlevitys hoituu nopeasti ja tasaisesti lannoitelevityksen yhteydessä. Luonnonmukainen lannoitus hoitaa maata Kasvaakseen tasapainoisesti kasvit tarvitsevat paljon ravinteita. Lannoitteita tarvitaan korvaamaan ne ravinteet, jotka poistuvat maasta sadonkorjuun ja haravoitavien lehtien mukana. Luonnonlannoitteet ovat pääsääntöisesti peräisin sekä eläin- että kasvikunnasta ja sisältävät yleensä kaikkia kasvien tarvitsemia ravinteita. Luonnonlannoitteiden etuna on, että ne vilkastuttavat maaperän pieneliötoimintaa ja parantavat siten kasvualustan rakennetta. Luonnonlannoitteiden ravinteista vain osa on välittömästi liukoisessa muodossa; pääosa ravinteista vapautuu kasvien käyttöön kasvukauden aikana maan pieneliötoiminnan avulla. Siksi ravinteiden huuhtoutumisriski on pienempi kuin keinolannoitteita käytettäessä. Peruslannoituksella voidaan nostaa laihan puutarhamaan ravinnetasoa useiden vuosien ajaksi. Peruslannoitus annetaan monivuotisia istutuksia ja nurmikkoa perustettaessa, heikkokuntoisen maan maanparannuksen yhteydessä ja aloitettaessa luonnonmukaista viljelyä. Peruslannoitukseen voidaan käyttää vain pitkävaikutteisia lannoitteita, kuten Biolan Yleislannoitetta tai Biolan Luonnonlannoitetta. Sopiva käyttömäärä on 30–50 litraa/100 m2. Kevätlannoitukseen käytetään typpipitoisia lannoitteita, kuten Biolan Yleislannoitetta tai Luonnonlannoitetta. Monivuotisten kasvien talvehtiminen varmistetaan antamalla kasveille elo– syyskuussa luonnonmukaista Biolan Syksyn PK-lannoitetta. Tarkista kasvikohtaiset lannoitusohjeet sivuilta 28–29. Biolan Puutarhaopas 2010 U S EI N K YSY T T YÄ Voiko kalkin ja lannoitteen levittää samalla kertaa? Luonnonlannoitteiden ja kalkin käyttäminen yhtä aikaa on mahdollista, koska luonnonlannoitteiden typpi on pääosin hidasliukoisessa muodossa. Näin typpi ei haihdu hukkaan toisin kuin kemiallisia lannoitteita käytettäessä. Lannoiterakeet kannattaa kuitenkin aina muokata pintamultaan tai peittää multakerroksella. Jos maa on erittäin hapanta, ja kalkitusmäärät ovat suuria, kalkitaan hyvissä ajoin ennen kasvien istuttamista. Kasvimaalle kalkin voi levittää jo syksyllä ennen maan kääntämistä, jotta se sekoittuu tasaisesti koko kasvukerrokseen. Biolan Yleislannoite- ja Nurmikkolannoiterakeessa on mukana ylläpitokalkitukseen tarvittava kalk5 kimäärä, joten erillistä kalkitusta ei tarvita. VINKKI: Biolan-lannoitteilla on lannoitusvaikutuksen lisäksi maan pieneliötoimintaa vilkastuttava, maan laatua ja rakennetta parantava vaikutus. Lisäksi maan humuspitoisuus lisääntyy! Lehtikaali Keräkaali VINKKI: Keräkaali on vuoden vihannes 2010. Lue lisää kaaleista www.biolan.fi N T T YÄ Voiko Biolan -lannoitteita käyttää turvallisin mielin myös syötäville kasveille? Biolan –luonnonlannoitteissa ei ole taudin aiheuttajia ja niitä on turvallista käyttää myös raakana syötäville kasveille. Valmistuksen aikana Biolan -raelannoitteet kuumennetaan yli +80 asteen. Nestemäiset ravinteet tehdään pa6 tentoidun valmistusmenetelmän mukaan palauttamalla kompostointihallin ilmaan haihtuva typpikaasu takaisin nestemäiseen muotoon. Luonnonlannoitteiden valmistus on lannoitelain alaista ja omavalvonnan lisäksi Evira (Elintarviketurvallisuusvirasto) valvoo tuotteiden turvallisuutta kasveille ja ihmisille. Luonnonmukainen ryytimaa Uuden kasvimaan paikaksi valitaan aurinkoinen ja lämmin paikka, jossa vesi ei seiso. Aurinko parantaa kasvisten makua ja kohottaa niiden vitamiinipitoisuutta. Kasvimaa on hyvä sijoittaa tuulilta suojattuun paikkaan, koska kylmät tuulet jäähdyttävät maan ja toisaalta kesän lämmin tuuli nopeuttaa maan kuivumista. Tulevaksi kasvimaaksi mitataan sopivan kokoinen ala, josta poistetaan kivet, nurmikko ja rikkakasvit. Jos kasvimaa tulee nurmikon keskelle, alue kannattaa rajata nurmikon leviämisen estämiseksi reunanauhalla. Puutarhakalkki levitetään ennen maan muokkausta. Kasvimaan perustamisvaiheessa happamille maille käytetään Biolan Puutarhakalkkia 4–10 kg/10 m2. Tuhkaa ei nykytietämyksen mukaan suositella kasvimaan kalkitukseen korkeiden raskasmetallipitoisuuksien vuoksi. Maa muokataan noin 20 sentin syvyydeltä. Lue lisää maanparannuksesta sivuilta 4–5. pu li K YSY Biolan Puutarhaopas 2010 Pi l l i s i U S EI Ruohosipuli Biolan Puutarhaopas 2010 Kehäkukkia Salaattifenkoli Jos kasvimaan kasvit eivät heinäkuun alussa näytä kyllin reheviltä, voidaan antaa lisälannoitus Biolan Yleistai Luonnonlannoitteella (1–2 dl/rivimetri) tai lantavesikasteluna. Lantavesikastelussa liuotetaan Luonnonlannoiterakeita 2,5 dl/10 litraa vettä ja tätä liuosta annetaan 2–5 dl/rivimetri. Latva-artisokka Kylvön jälkeen maa kastellaan ja peitetään harsolla. Harso parantaa kosteusoloja ja lämmittää maata. Harso estää myös monien tuholaisten, kuten porkkanakempin, pääsyn kasvustoon. Kasvitautien ja tuholaisten torjumiseksi samaa kasvilajia ei viljellä samalla kasvupaikalla kahta vuotta peräkkäin. Pensaspapu ’Jing Jang’ Keväällä lannoitteet voidaan sekoittaa maahan muokkauksen yhteydessä tai antaa sijoituslannoituksena kasvirivien alle tai viereen. Juuret löytävät kyllä sijoituslannoituksen. Kasvien sijoituspaikka palstalle kannattaa suunnitella etukäteen, jotta voidaan lannoittaa kunkin kasvin tarpeiden mukaan. Lehtimangoldi Kasvimaan peruslannoitukseen soveltuu Biolan Yleislannoite ja Luonnonlannoite sekä juureksille Biolan Luonnonlannoite Perunalle ja Juureksille. Nurmesta käännetylle tai hyvin laihalle puutarhamaalle voidaan antaa kerralla melko voimakas peruslannoitus. Uudelle kasvimaalle lannoitteet levitetään hajakylvönä ja muokataan kevyesti maahan. Seuraavina vuosina riittää kasvikohtainen kevätlannoitus. Kasvikohtaiset lannoitusohjeet löytyvät sivuilta 28–29. 7 Perunat omasta maasta Miten voi välttää perunan tauteja? Kotitarveviljelyssä perunaa voidaan tuottaa ilman kemiallisia kasvinsuojeluaineita. Tärkein tekijä kasvitautien ehkäisemiseksi on käyttää tervettä siemenperunaa ja oikeita lajikkeita. Viljelyyn kannattaa valita lajike, joka on kestävä niitä tauteja vastaan, joita on aikaisempina vuosina esiintynyt omalla tai lähinaapurin perunamaalla. Riittävä viljelykierto varmistaa, että maahan ei pääse pesiytymään maalevintäisiä tauteja. Perunaa saisi viljellä samalla paikalla korkeintaan kerran kolmessa vuodessa. U S EI K YSY N T T YÄ Peruna menestyy parhaiten lämpimällä ja valoisalla kasvupaikalla. Peruna viihtyy hyvin pH-alueella 5,5–6. Perunaruven torjumiseksi liian emäksiseen puutarhamaahan lisätään kalkitsematonta Biolan Perusturvetta tai Biolan Multaa Rodoille ja Havuille. Jos maan pH:ta ei haluta laskea, maanparannukseen käytetään luonnonmukaisesti lannoitettua ja kalkittua Biolan Kasvuturvetta. Puutarha- ja talousjätteestä tehty komposti lisää kasvuturpeen tavoin maan humusvaroja ja parantaa mururakennetta. Perunamaalle kompostia voi käyttää 50–200 litraa/10 m2. Lannoitus ja istutus – vaikka samalla kertaa 8 Oikealla lannoituksella voi vaikuttaa paljon sekä perunasadon määrään että laatuun. Liian runsas helppoliukoinen typpilannoitus heikentää perunan laatua. Perunoista tulee vetisiä, tuleentuminen viivästyy ja perunat ovat alttiimpia monille taudeille. Runsaasta fosforilannoituksesta peruna sen sijaan hyötyy: mukulat tulevat kiinteämmiksi, tuleentuminen nopeuVINKKI: Parvekkeella ja tuu ja säilyvyys paraterassilla voi viljellä nee. Luonnonlannoitämpäriperunaa. Tarvitset teissa valtaosa typesvain suuren ruukun, 2–3 tä on sitoutunut elosiemenperunaa ja pussin peräiseen ainekseen multaa. Lue lisää www.biolan.fi Biolan Puutarhaopas 2010 hidasliukoiseen muotoon. Eloperäiseen ainekseen sitoutuneet ravinteet tulevat kasvien käyttöön maan pieneliötoiminnan seurauksena. Peruna ottaa ravinteita keväästä syyskesään ja se pystyykin käyttämään tehokkaasti luonnonlannoitteiden ravinteita. Biolan Luonnonlannoite Perunalle ja Juureksille on kehitetty hyvälaatuisen ruokaperunan tuottamiseen. Luonnonlannoitetta Perunalle ja Juureksille käytetään 2,5 litraa/10 m2. Lannoite levitetään joko hajakylvönä ennen perunan istutusvakojen vetämistä tai suoraan istutusvakoon (noin kourallinen kolmelle askeleelle). Peruna istutetaan vasta, kun maa on riittävän lämmin, yleensä touko-kesäkuun vaihteessa. Kasvuunlähtö hidastuu ja tautiriski kasvaa kylmässä ja märässä maassa. Perunat istutetaan vakoihin 20–30 cm välein. Perunapenkki on mullattava lopulliseen muotoonsa ennen perunakasvuston sulkeutumista. Kunnollinen multaus estää perunoiden vihertymistä ja suojelee mukuloita perunarutolta. Jos alkukesä on kuiva, perunamaata kastellaan muutama kerta kunnolla, jolloin varmistetaan suurempi mukulasato, torjutaan perunarupea ja estetään mukuloiden halkeaminen. Sadonkorjuu hyvän sään aikana Perunan kuori vahvistuu paremmin käsittelyä kestäväksi, kun perunan varret niitetään pari viikkoa ennen nostoa. Perunaa nostettaessa sään tulisi olla kuiva ja lämpötilan vähintään 10 °C. Perunoiden annetaan kuivua 1–2 viikkoa valolta suojatussa paikassa 12–15 °C lämpötilassa. Tänä aikana korjuuvioitukset paranevat, perunan kuori vahvistuu ja useimpien varastotautien eteneminen pysähtyy. Perunat säilytetään valolta suojattuna 4–5 °C lämpötilassa. Jos perunoita säilytetään kylmiössä, saattaa kylmiön ilmankosteus olla liian alhainen. Tällöin perunat peitetään nahistumisen estämiseksi lannoittamattomalla Biolan Perusturpeella. Lue lisää perunan luonnonmukaisesta kasvatuksesta: www.biolan.fi 9 Biolan Puutarhaopas 2010 10 Biolan Puutarhaopas 2010 Maistuva sato kasvihuoneesta Kasvihuoneessa kasvavat punaposkiset tomaatit, maukkaat kurkut, salaatit ja vähän erikoisemmatkin vihannekset kesäiseen ruokapöytään. Luonnonmukaiset menetelmät soveltuvat kotipuutarhan maukkaan sadon kasvattamiseen. Tomaatille, kurkulle, paprikalle ja muille paljon ravinteita vaativille vihanneksille helppo kasvualusta kasvihuoneeseen on istutusvalmis Biolan Kasvusäkki. Sen raaka-aineena on karkea turvemulta. Kasvusäkissä on mukana luonnonmukainen varastolannoitus, josta riittää ravinteita kolmelle taimelle koko kesäksi eikä erillistä lannoitusta tarvita. Kasteluun käytetään pelkkää vettä. Syksyllä Kasvusäkin sisältö voidaan hyödyntää maanparannukseen puutarhassa. Pikkuvihanneksille, kuten salaatille ja yrteille, sopiva kasvualusta kasvihuoneeseen on luonnonmukaisesti lannoitettu ja kalkittu Biolan Puutarhan TurveMulta. Sitä tarvitaan 15–25 sentin kerros kasvihuoneen pohjalle. Jos tomaattia tai muita paljon ravinteita vaativia kasvihuonevihanneksia istutetaan TurveMulta -penkkiin, istutusvaiheessa lisätään varastolannoite turvaamaan tasapainoinen kasvu ja run- sas sato. Taimien väliin tehdään kuoppa, johon laitetaan 0,5 litraa Biolan Luonnonlannoiterakeita. Lisälannoitus annetaan tarpeen mukaan 2–3 kertaa viljelyn aikana. Yhden tomaatintaimen kesän aikana käyttämä ravinnemäärä saadaan yhteensä noin 1,5 litrasta Luonnonlannoiterakeita. Kasvihuoneen syyshuolto Syksyllä kasvihuoneesta tyhjennetään kaikki kasvinjätteet. Työvälineet ja ruukut pestään. Jotta taudinaiheuttajat ja tuholaiset saadaan varmasti tuhottua, pesuun käytetään kuumaa vettä tai työvälineet upotetaan pesun jälkeen kiehuvaan veteen. Kasvihuone puhdistetaan sisäpuolelta ja myös rakenteiden kolot ja nurkat harjataan puhtaiksi. Pesuaineeksi riittää yleensä mäntynestesaippua ja kuuma vesi. Ulkopinnat puhdistetaan vasta keväällä. Lasikasvihuoneen pesuun käytetään pehmeää harjaa tai painepesuria. Jos kasvihuoneessa on havaittu kasvitauteja, kasvualusta vaihdetaan. Muuten maaaines vaihdetaan kokonaan uuteen noin kolmen vuoden välein. Kun viljellään Biolan Kasvusäkissä, vältytään kokonaan maalevintäisiltä kasvitaudeilta. Biolan Puutarhaopas 2010 Tomaatin juuret ovat kasvaneet kiinni varastolannoitteeseen. Kuinka itse kasvatettavia taimia lannoitetaan? Pitkän esikasvatusajan vaativille taimille, kuten tomaatille, paprikalle ja munakoisolle, kannattaa antaa varastolannoitus hidasliukoisella Luonnonlannoitteella. Kun taimiin ilmestyy sirkkalehtien jälkeen ensimmäiset kasvulehdet, taimet koulitaan omiin ruukkuihinsa. Ruukun toiseen reunaan tehdään pohjaan asti ulottuva kolo, johon lannoiterakeet annostellaan. Lannoiterakeiden päälle laitetaan ohut kerros multaa, jotta rakeiden haju ei houkuttele hyönteisiä. Yhteen 5 dl ruukkuun lisätään 0,4 dl Biolan Luonnonlannoitetta. Luonnonlannoitteesta liukenee ravinteita koko taimikasvatuksen ajan ja taimien kasteluun riittääkin pelkkä vesi. Vaihtoehtoisesti taimia voidaan lannoittaa koko esikasvatusajan kasteluveteen sekoitettavalla Luonnonravinnenesteellä Kesäkukille. Sopiva annostus on 1 korkillinen 6 litraan vettä kaikilla kastelukerroilla. U S EI N K YSY T T YÄ 11 Hedelmäpuista iloa ja hyötyä Omena, päärynä, kirsikka ja luumu ovat kauniita pikkupuita, jotka sopivat sekä koristepuiksi että tuottamaan satoa. Luonnonmukaisesti hoidetuissa hedelmäpuissa kypsyy maukas ja terveellinen sato tuoreena syötäväksi ja säilöttäväksi. Pienelle pihalle soveltuu sirokasvuinen kirsikka tai luumu. Myös omenapuita on saatavana hillittykasvuiselle perusrungolle vartettuna, jolloin ne jäävät pienikokoisemmiksi kääpiöomenapuiksi. Kaikkein vähiten tilaa tarvitsee kapeakasvuinen pilariomenapuu. Istutus lämpimälle paikalle 12 VINKKI: Lisää tietoa omenan sekä muiden hedelmä- ja marjakasvien kasvatuksesta www.biolan.fi. Tainta valittaessa varmistetaan, että lajike on talvenkestävä omalla kasvuvyöhykkeellä. Hedelmäpuut istutetaan aurinkoiselle ja lämpimälle paikalle peruslannoitettuun ja kalkittuun maahan. Istutuslannoitteeksi soveltuu luonnonmukainen Biolan Syksyn PK-lannoite, joka jätetään yhtenäiseksi keoksi istutuskuopan reunaan ja peitetään mullalla ennen juuripaakun asettamista kuoppaan. Sopiva lannoitemäärä on 0,5 litraa/puu. Istutusvaiheessa ei saa antaa helppoliukoisia keinolannoitteita, koska ne vaikeuttavat juurtumista. Biolan Puutarhaopas 2010 Kasvin ravinnetarve kasvaa vasta sadontuottovaiheessa, jolloin omenapuita lannoitetaan vuosittain. Pohjois- ja Keski-Suomessa hedelmäpuut kannattaa aina istuttaa noin 20–30 cm korkeaan harjuun. Harju lämpenee nopeammin ja estää veden seisomisen juuristoalueella. Myös Etelä-Suomessa alaville paikoille tai savimaahan istutettavat taimet hyötyvät kohopenkistä. Satoa tuottavien puiden lannoitus Satoikäisiä hedelmäpuita lannoitetaan vuosittain. Keväällä, kun puut lähtevät kasvuun, annetaan typpipitoista lannoitetta. Luonnonmukainen erikoislannoite on Biolan Luonnonlannoite Marjoille ja Hedelmille, jota annostellaan 1–3 litraa/puu. Myös Biolan Luonnonlannoite ja Yleislannoite sopivat kevätlannoitukseen. Puut pystyvät hyödyntämään lannoitteet parhaiten silloin, kun juuristoalueelle tehdään rautakangella reikiä, joihin lannoiterakeet kaadetaan. Syyslannoituksen aika on elokuun alkupuolella. Syyslannoituksen tarkoituksena on lisätä seuraavan vuoden kukkasilmujen muodostumista ja parantaa talven- kestävyyttä. Syksyn PK-lannoitteen annostelumääräksi riittää 0,5–1 litraa/puu. Hedelmäpuiden leikkaus Omena- ja päärynäpuiden vuosittaisten hoitoleikkausten ajankohta on kevättalvella, kun silmut ovat vielä lepotilassa. Leikkauksilla pyritään pitämään puiden latvus ilmavana ja kasvattamaan puuhun hyviä vahvoja oksia. Näin saadaan pidennettyä puiden ikää ja parannettua hedelmien laatua. Leikkaus aloitetaan kuivista, repeilleistä ja toisiaan hankaavista oksista. Seuraavaksi poistetaan latvuksen sisäänpäin kasvavia oksia. Myös oksat, jotka kasvavat jyrkässä oksakulmassa runkoon nähden, poistetaan repeilemisen estämiseksi. Kirsikka- ja luumupuista leikataan vähemmän, lähinnä vain kuivuneet ja vaurioituneet oksat. Kevään mahlavuodon vuoksi niiden oikea leikkausaika on elokuussa tai aikaisin helmikuussa. Hedelmäpuiden kasvua voidaan ohjata myös taivuttamalla. Alkukesällä nuoria, pystyjä oksia voidaan taivuttaa painojen avulla tai sitomalla lähes vaakatasoon. Taivutus hillitsee kasvua ja aikaistuttaa satoa. 13 Biolan Puutarhaopas 2010 Makeat mansikat kotipuutarhasta Keväällä lumen sulamisen jälkeen mansikkakasvusto puhdistetaan esimerkiksi joustavapiikkisellä haravalla. Puhdistuksessa kasvustosta lähtee kuolleiden kasvinosien lisäksi niissä mahdollisesti talvehtineet tuholaiset. Mansikkamaa lannoitetaan uuden kasvun alkaessa marjakasveille ja hedelmäpuille kehitetyllä Luonnonlannoite Marjoille ja Hedelmille -erikoislannoitteella. Mansikan kukkiessa tarkkaillaan ilman lämpötilaa. Jos on vaarana, että yöllä tulee hallaa, kasvusto peitetään hallaharsolla. Harso poistetaan päiväksi, että hyönteiset pääsevät pölyttämään mansikan kukkia. 14 VINKKI: Biolan Kuorikatteesta saat helppohoitoiset käytävät mansikkamaalle ja hedelmätarhaan. Biolan Puutarhaopas 2010 Sadonkorjuun jälkeen mansikkamaa lannoitetaan Biolan Syksyn PK-lannoitteella, jotta kukkasilmuja muodostuisi runsaasti seuraavan vuoden kukintaa varten. Mansikalle Syksyn PKlannoitetta käytetään 0,7–1 litraa/10 m2. Perusta mansikkamaa Ihanteellinen mansikan kasvupaikka on tuulensuojainen rinne, jossa on hikevä multamaa. Savimaan rakennetta parannetaan Biolan Kasvuturpeella, TurveMullalla tai Puutarhan Mustalla Mullalla. Mansikka ei siedä seisovaa vettä ja se viihtyykin kohopenkissä, joka lämpenee keväällä nopeasti. Muihin puutarhakasveihin verrattuna mansikka vaatii melko vähän lannoitusta. Etenkin runsasta typpilannoitusta tulisi välttää, ettei mansikka kasvata lehdistöä marjasadon kustannuksella. Jos maa on hyvässä kasvukunnossa, ennen istutusta peruslannoitukseksi riittää 1 litra/10 m2 Biolan Luonnonlannoitetta Marjoille ja Hedelmille. Nurmesta käännetylle tai muuten laihalle puutarhamaalle annetaan runsaampi peruslannoitus, 3 litraa/10 m2. Kasvupaikka kastellaan hyvin ennen taimien istuttamista. Uuteen mansikkamaahan istutetaan tarkastettuja tervetaimia, jotka ovat vapaita kasvitaudeista ja tuholaisista. Istutettaessa mansikan kasvupistettä ei saa peittää. Kasvupiste on pienimpien lehtiruusukkeiden suojassa, joten pienimmät lehdet jätetään kasvualustan pinnalle. Biolan Puutarhaopas 2010 Mitä hyötyä on syyslannoituksesta ja koska on oikea ajankohta? Mansikan, kuten muidenkin marjakasvien, syyslannoituksen oikea ajankohta on heti sadonkorjuun jälkeen tai kuitenkin viimeistään elokuussa. Syyslannoitukseen käytetään aina siihen tarkoitettua erikoislannoitetta, Biolan Syksyn PK-lannoitetta, joka ei sisällä lainkaan kasvua rehevöittävää typpeä. Syyslannoitteen sisältämä fosfori varmistaa seuraavan vuoden kukkasilmujen kehittymisen ja siten runsaan sadon. Lannoitteen toinen tärkeä ravinne, kalium, puolestaan väkevöittää kasvin solunesteen, jolloin kasvi kestää pa15 remmin pakkasta. U S EI K YSY N T T YÄ Hämähäkkikukka Leijonankita Silkkitassu Aurinkoon Miljoonakello Kesäkukkien väriloistoa Ryhmäkasvit kukkivat koko kesän ja niitä voidaan istuttaa parvekelaatikoihin, ruukkuihin, amppeleihin ja penkkeihin monivuotisten kasvien lomaan. Kesäkukkien hoito on helppoa, kun kuhunkin kasvupaikkaan on valittu oikeat kasvit ja muistetaan säännöllinen kastelu ja lannoitus. Istutusastian täytyy olla riittävän suuri, jotta kasvit viihtyvät ja toisaalta kastelutarve vähenee. Ennen kukka-astian täyttöä varmistetaan, että pohjassa on reiät ylimääräisen veden poistumista varten. Kun käytetään ryhmäkasveille kehi- Tulikruunu 16 Tähtisilmä Varastolannoitus onnistuu luonnonlannoitteilla Biolan Puutarhaopas 2010 tettyä erikoismultaa, Biolan Multa Kesäkukille, erillistä salaojaa astian pohjalla ei tarvita, koska multa sisältää ilmavuutta lisäävää kevytsoramursketta. Istutusastia täytetään mullalla niin, että pinnalle jää kunnon kasteluvara. Taimien väliin tehdään kuopat, joihin sijoitetaan Luonnonlannoitetta pieninä kasoina. Jos taimia istutetaan kahteen riviin, varastolannoite on helpointa sijoittaa taimirivien väliin yhtenäiseen vakoon. Oikea annostus on yli 10 litraisiin astioihin yhteensä 1–1,5 litraa, pienempiin 0,5–1 litraa. Lannoiterakeet peitetään mullalla. Varastolannoiteosasta riittää ravinteita koko kasvukaudelle, joten kasteluun käytetään pelkkää vettä. VINKKI: Taimikasvatukseen hankitaan uudet kylvöastiat tai käytetyt ruukut ja lokerikot desinfioidaan huolellisesti ennen uutta käyttöä. Sinitähtönen Pieniin potteihin ja lokerikkoihin paras kylvöalusta on hienojakoinen, hiekkaa sisältävää Biolan Kylvö- ja Taimimulta. Halkaisijaltaan suuremmissa kylvöastioissa voidaan käyttää karkeampaa kasvualustaa, kuten luonnonmukaista Biolan Kasvuturvetta tai Puutarhan TurveMultaa. Ostomullat ovat omia seoksia turvallisempia käyttää taimikasvatuksessa, koska pakattujen kasvualustojen laatustandardit ovat tiukat. Omavalvonnan lisäksi kasvualustojen turvallisuutta kasveille ja ihmisille valvoo Evira eli Elintarviketurvallisuusvirasto. U S EI K YSY Koristekaali Kylvämällä siemeniä suoraan kasvupaikalle saadaan loppukesällä nauttia upeasta väriloistosta. Kylvökukille valitaan aurinkoinen kasvupaikka ja kuohkea multamaa. Tarvittaessa maan rakennetta parannetaan ravinteikkaalla Biolan Puutarhan TurveMullalla tai Biolan Puutarhan Mustalla Mullalla. Mikä on paras multa kylvöihin ja taimikasvatukseen? N T T YÄ Daalia Jos kasvualustaan ei lisätä varastolannoitetta, ravinteikastakin multaa on lisälannoitettava, jotta kasvit jaksavat kukkia koko kesän. Lisälannoitukseen soveltuu kasteluveteen sekoitettava Biolan Luonnonravinneneste Kesäkukille, jota annostellaan 0,5 dl/10 litraa vettä. Verenpisara Lumihiutale Orvokki Puolivarjoon Biolan Puutarhaopas 2010 17 Alppitähti Rönsyleimu Mehitähti Uskolliset perennat Perennat ovat monivuotisia ruohovartisia koristekasveja, joiden kasvupaikkavaatimukset vaihtelevat paljon. Osa lajeista on sopeutunut elämään kuivissa ja paahteisissa kivikkopuutarhoissa ja osa vaatii syvämultaisen ja ravinteikkaan kasvualustan. Kasvivalikoimaa suunniteltaessa huomioidaan kunkin kasvin erityisvaatimukset. Varjoisesta pihasta ei saa aurinkoista, mutta savisesta kukkapenkistä saa uudella mullalla ja maanparannustoimenpiteillä hyvän kasvualustan perennoille. Hoito kasvukaudella 18 Keväällä perennapenkki siistitään kuihtuneista versoista ja rikkakasveista. Kun kasvit lähtevät kasvuun, kukkapenkki lannoitetaan. Perennoille sopivia lannoitteita ovat Biolan Yleislannoite, Luonnonlannoite sekä Luonnonlannoite Marjoille ja Hedelmille. Lannoiterakeet peitetään ohuella Puutarhan Musta Multa -kerroksella tai Biolan Puutarhaopas 2010 harataan kevyesti pintamultaan. Siistityn perennapenkin kattamiseen soveltuu myös Biolan Lannoittava Puutarhan Multakate. Koska Multakate sisältää paljon hidasliukoisia ravinteita, hoitolannoituksen määrää voidaan vähentää. Multakate estää uusien rikkakasvien itämisen kasvualustan pinnalle ja istutusalue säilyy kauan siistinä. Kerran kuukaudessa annettu kastelu tai ruiskutus Biolan Merileväuutteella parantaa kasvien vastustuskykyä mm. kuivuutta ja kasvitauteja vastaan. Härmäalttiille perennoille, esimerkiksi syysleimulle, merileväruiskutuksia annetaan säännöllisesti. Elokuussa perennat lannoitetaan Biolan Syksyn PK-lannoitteella. Syksyllä perennojen kuihtuneet lehdet leikataan. Onttovartiset perennat (kuten pioni, ritarinkannus, särkynytsydän, ukonhattu ja varjolilja) leikataan vasta keväällä, Kermesmarja Komeanauhus jotta ne talvehtisivat paremmin. Tavallisimmat perennat eivät talvisuojausta tarvitse; sen sijaan kivikkokasvit ja nuoret taimet hyötyvät suojauksesta. Lumi on paras talvisuoja ja lumen kertymistä voi auttaa havuilla. Keväällä, kun lumipeite on jo laskenut ja öisin on kovia pakkasia, havusuojaa saattavat tarvita särkynytsydän, marskinlilja, kuningaslilja ja valeangervo. Perusta uusi perennaryhmä Perennoja voidaan jakaa ja istuttaa sekä keväällä että syksyllä. Astiataimia voidaan istuttaa koko kasvukauden ajan, mutta keskikesän istutuksia on kasteltava säännöllisesti. Perennapenkki kalkitaan perustamisvaiheessa. Useimmat perennat viihtyvät, kun maan pH on noin 6,5. Penkki muotoillaan niin, ettei vesi jää seisomaan taimien tyvelle. Kasvualustan syvyys vaihtelee lajeittain: Sinikuunlilja Suurilla perennoilla kasvualustan syvyyden tulisi olla vähintään 50 senttiä, keskikokoisilla ja matalajuurisilla lajeilla 30–40 senttiä, kun taas kivikko- ja reunaperennoille riittää 10–20 sentin multakerros. Istutettavat kasvit kastellaan hyvin ennen istutusta. Astiassa kasvaneista taimista poistetaan ruukku, mutta juuripaakkua ei rikota. Taimet tiivistetään kasvualustaansa kastelemalla ne istutuksen jälkeen runsaalla vedellä. Vettä käytetään noin 5 litraa tainta kohti. Kastelun jälkeen tarkistetaan, etteivät kasvien juuripaakut jää näkyviin, vaan niiden päälle tulee 1–2 sentin kerros multaa. Lopuksi istutusalue katetaan Biolan Lannoittavalla Puutarhan Multakatteella. Biolan Puutarhaopas 2010 Kultatyräkki VINKKI: Maanpinnan siistimiseen käytetään keväällä Biolan Lannoittavaa Puutarhan Multakatetta. Se estää siemenrikkakasvien itämisen, ja istutusalue säilyy pitkään kauniilla mulloksella. 19 Kääpiökoreanpihta Koreanpihta Ikivihreillä väriä pihaan vuoden ympäri 20 Ikivihreät kasvit antavat puutarhaan vihreyttä ja suojaa myös silloin, kun muut kasvit ovat lakastuneet. Kotipihojen ikivihreitä kasveja ovat muun muassa havukasvit ja alppiruusut. Havukasvien kasvupaikkavaatimukset ovat hyvin erilaisia. Kuivassa maassa viihtyvät katajat, männyt ja vuorimännyt. Kosteampaa kasvualustaa kaipaavat kuu- Biolan Puutarhaopas 2010 set, pihdat, sembramännyt, tuijat ja marjakuuset. Alppiruusut istutetaan rakennuksen pohjoispuolelle tai havukasvien katveeseen. Havukasvien erikoismuodot tuovat vaihtelua pihan kasvivalikoimaan. Erikoinen kasvutapa tai neulasten poikkeva väritys tulee hyvin esiin, kun niitä yhdistelee maltillisesti muiden kasvien kanssa. Usein kasvien erikoismuodot Metsäkuusiaita Okakuusi Lannoitetaanko monivuotisia kasveja istutusvaiheessa? ovat ilmastollisesti varsinaista lajia arempia. Aroille kasveille paras istutusaika on kevät, jotta kasvit ehtivät juurtua ennen talven tuloa. Arat ikivihreät kasvit tarvitsevat ilmavan ja ravinteikkaan kasvualustan, joka pystyy varastoimaan vettä. Tällainen erikoiskasvualusta on Biolan Multa Rodoille ja Havuille, joka on tarkoitettu kasvualustaksi kaikille happaman maan kasveille. Muista suojata kevätauringolta Havukasvit ja alppiruusut haihduttavat vettä myös tal- vella. Haihduttaminen on suurempaa aurinkoisilla kasvupaikoilla ja tuulisella säällä. Multa Rodoille ja Havuille pystyy varastoimaan paljon vettä kasvin käyttöön. Alppiruusujen ja nuorten havukasvien juuret voivat kuitenkin olla niin lähellä maan pintaa, että talvella koko niiden juuristoalue jäätyy. Jäätyneestä maasta kasvi ei pysty ottamaan vettä, mikä näkyy kuivuvina lehtinä ja ruskettuvina neulasina. Lumi on hyvä suoja maan routaantumista vastaan. Syksyllä ikivihreiden kasvien suojaksi rakennetaan tukikehikko, jonka päälle varjostuskangas tai havut laitetaan kevättalvella suojaamaan kasvia auringolta. Biolan Puutarhaopas 2010 Istutusvaiheessa monivuotisille kasveille voidaan antaa hidasliukoisia lannoitteita. Biolan Syksyn PK-lannoite sisältää oikeassa suhteessa fosforia ja kaliumia sekä hivenravinteita. Maan muokkauksen yhteydessä PK-lannoitetta levitetään 10–25 litraa/100 m2 . Puille ja pensaille Syksyn PKlannoite voidaan antaa istutuksen yhteydessä myös suoraan istutus21 kuoppaan. Lannoiterakeet jätetään yhtenäiseksi keoksi istutuskuopan reunaan ja ne peitetään mullalla ennen juuripaakun asettamista istutuskuoppaan. Sopiva lannoitemäärä on 0,5 litraa/ puu tai 0,2 litraa/pensas. U S EI K YSY N T T YÄ U S EI N K YSY T T YÄ Miksi vanhaa nurmikkoa pitäisi lannoittaa, kun leikkaustarve lisääntyy? Lannoitettu, vahvassa kasvussa oleva tiheä nurmikko pystyy kilpailemaan hyvin sammalta ja rikkakasveja vastaan. Biolan Nurmikkolannoitteessa typpi on hidasliukoisessa muodossa ja vapautuu kasvien käyttöön vähitellen kesän aikana. Näin se ei rehevöitä kasvua liikaa. Miksi Biolanlannoitteet ovat niin pientä murua? Luonnonlannoitteet on murskattu mahdollisimman pieneksi rakeeksi, jotta niiden lannoitusvaikutus voi alkaa nopeasti. Mururakeisen lannoitteen levittäminen tasaisesti on helppoa käsin heittelemällä, mutta onnistuu toisaalta hyvin vaikka hiekanlevittimen avulla. Pienen rakeen kostuttua luonnonlannoitteet ovat myös hajuttomia. Luonnonmukainen, kestävä nurmikko Nurmikon perustaminen Tuleva nurmikenttä salaojitetaan ja pohjamaa muotoillaan niin, ettei siinä ole vettä kerääviä painanteita. Ennen kylvöä maa kalkitaan ja lannoitetaan. Kalkki parantaa maan rakennetta ja vapauttaa ravinteita nurmiheinien käyttöön. Peruskalkitukseen käytetään nopeavaikutteista Biolan Puutarhakalkkia maan happamuudesta riippuen 40–100 kg/100 m2. Sopiva peruslannoitusmäärä on 20–40 litraa Biolan Nurmikkolannoitetta 100 neliölle. Kalkitus- ja lannoitustarpeen voi selvittää teettämällä maasta viljavuustutkimuksen ennen nurmikon perustamista. Kun uuden nurmikon kasvualustana käytetään Biolan Multaa Nurmikolle, erillistä peruslannoitusta tai kalkitusta ei tarvita. Nurmikon pinta tasoitetaan, haravoidaan ja jyrätään ennen kylvämistä. 22 Biolan Puutarhaopas 2010 Paras kylvöaika on toukokuussa ja kesäkuun alussa, jolloin maassa on vielä luontaista kosteutta. Nurmikon voi kylvää myös syksyllä, elokuusta syyskuun puoliväliin asti, jolloin nurmiheinät ehtivät taimettua ennen pakkasia. Siemenet kylvetään ristikkäisistä suunnista nurmikentän yli. Siemeniä varataan noin 2–3 kg/100 m2. Kylvön jälkeen siemenet peitetään kevyesti haravoimalla ja kylvös jyrätään. Talvivaurioiden paikkaus on helppoa Paras aika nurmikon paikkaukseen on keväällä. Paikattavista kohdista rikotaan maan pinta ja päälle levitetään 1–2 cm kerros Biolan Multaa Nurmikolle. Mullan pinta tasataan haravalla. Siemenet kylvetään ja haravoidaan kevyesti pintamultaan. Multa tiivistetään ja kylvöstä kastellaan kunnes siemenet ovat itäneet. Onko ongelmana sammaloitunut nurmikko? Nurmikolle on oma erikoislannoitteensa Sammal ei pysty kilpailemaan terveen ja voimakaskasvuisen nurmikon kanssa. Usein nurmikon sammaloitumiseen on syynä maan liika tiivistyminen, jolloin juuret eivät saa riittävästi happea. Tiivistyneen nurmikon kasvua voidaan elvyttää katteella. Kivennäismaille, kuten savi- ja hiekkapohjaisille nurmikoille, soveltuu parhaiten katteeksi valmis erikoisseos Biolan Multa Nurmikolle. Humusrikkaalla maapohjalla voidaan käyttää lannoitettua hiekkakatetta: sekoita 100 litraan hiekkaa 2 litraa Biolan Nurmikkolannoitetta. Katetta levitetään noin 1 cm:n kerros lyhyeksi leikatulle nurmikolle. Katteen alla maan pieneliötoiminta vilkastuu, mistä seuraa maan rakenteen ja ilmanvaihdon paraneminen sekä juuriston voimistuminen. Lannoitustarve riippuu nurmikon käyttötarkoituksesta ja leikkaustiheydestä. Jos nurmikkoa leikataan säännöllisesti ja leikkuujäte on lyhyttä, se voidaan jättää nurmikolle. Leikkuujätteestä palautuu ravinteita hajotustoiminnan seurauksena uudelleen nurmiheinien käyttöön. Tällöin riittää kertalannoitus pitkävaikutteisella Biolan Nurmikkolannoitteella. Nurmikkolannoitetta käytetään keväällä uuden kasvun alkaessa 2,5 litraa/10 m2. Jos leikkuujäte kerätään nurmikolta pois, annetaan kesällä tarpeen mukaan lisälannoituksena 0,5–1 litraa Nurmikkolannoitetta/10 m2. Koska Nurmikkolannoite sisältää kalkkia, erillistä ylläpitokalkitusta ei tarvita. 23 Biolan Puutarhaopas 2010 U S EI K YSY N T T YÄ Miten ruukkupuutarha perustetaan? Kasvivalintaan vaikuttaa ruukkujen sijoituspaikka. Etelän avoimelle paikalle valitaan paahteessa viihtyviä kasveja ja pohjoispuolen tai muuten varjoisan paikan kasvien puolestaan täytyy viihtyä vähässä valossa. Ruukut asetellaan mieluummin ryhmiin kuin sirotellaan sinne tänne ympäri parveketta tai terassia. Yksivuotisten kasvien ruukkujen, amppeleiden ja parvekelaatikoiden multa vaihdetaan vuosittain. Kun käytetään ryhmäkasveille kehitettyä erikoismultaa, Biolan Multaa Kesäkukille, erillistä salaojaa astian pohjalla ei tarvita, koska multa sisältää ilmavuutta lisäävää kevytsoramursketta. Sama multa soveltuu myös monivuotisten kasvien ruukkuistutuksiin. Jos ruukkuihin istutetaan pikkuhavuja tai alppiruusuja – kasveja, jotka viihtyvät happamassa kasvualustassa – paras kasvualusta on Biolan Multa Rodoille ja Havuille. Ruukkujen lannoituksesta voi lukea sivulta 16. 24 Puutarha parvekkeelle tai terassille Parvekkeelle, terassille ja patiolle mahtuu puutarha pienoiskoossa. Silmänruokaa, tuoksuja ja maisteltavaa. Paahteisella paikalla parvekelaatikoiden ja amppeleiden mullalta vaaditaan paljon, koska kasvien vedentarve on suuri. Mullan tulisi varastoida vettä ja toisaalta kuivuttuaankin kostua helposti uudelleen. Biolan Multa Kesäkukille sisältää murskattua kevytsoraa ja kastelukiteitä. Mullan rakenne on ilmava ja kevyt. Kuivuttuaankin multa imee hyvin vettä ja kostuu tasaisesti. Biolan Parvekepalsta sisältää tyylikkään punotun korin ja luonnonmukaisen erikoismullan parvekekasveille. Parvekepalstassa on helppoa kasvattaa pikkuvihannekset, salaatit, yrtit ja kukat. Kasvit voidaan istut- Biolan Puutarhaopas 2010 taa taimina tai kylvää suoraan Parvekepalstan multaan. Parvekepalstan multa on peruslannoitettu ja se sisältää paljon pitkävaikutteisia ravinteita. Myös ravinteikkaaseen multaan istutettuja kasveja on lannoitettava, jotta ne jaksavat kasvaa ja kukoistaa koko kesän. Hoitolannoitukseen soveltuu Biolan Luonnonravinneneste Kesäkukille jokaisella kastelukerralla tai varastolannoitteeksi sijoitettava Biolan Luonnonlannoite (kanankakka + merilevä). Kun parvekkeella halutaan viljellä tomaatteja, kurkkuja, kurpitsoja tai muita paljon ravinteita vaativia vihanneksia, valitaan kasvualustaksi Biolan Kasvusäkki. Se sisältää luonnonmukaisen varastolannoitteen, josta riittää ravinteita kolmelle taimelle koko kesäksi eikä muuta lannoitusta tarvita. Kasteluun käytetään pelkkää vettä. Kompostoimalla arvokasta maanparannusainetta Puutarha- ja talousjätteestä koottu valmis tai puolivalmis komposti on erinomaista maanparannusainetta. Kompostin sisältämät ravinteet virkistävät maan pieneliötoimintaa ja sen sisältämä humus parantaa maan vedenpidätyskykyä. Puutarhakompostointi Sekalaisesta puutarhajätteestä, kuten ruohosilpusta, rikkaruohoista, kasvien naateista ja varisseista lehdistä, saa kompostoimalla hyvää multaa seuraavan vuoden maanparannusaineeksi. Kaikki puutarhajäte kasataan ilmavaksi kompostiksi siistiin, kannelliseen kompostoriin. Biolan Puutarhakompostori ja Maisemakompostori Kivi soveltuvat puutarhajätteen kompostointiin. Puutarhakompostorin täyttö aloitetaan levittämällä pohjalle kerros karkeaa ainesta, esimerkiksi oksasilppua. Biolan Puutarhaopas 2010 Puutarhassa syntyvää jätettä lisätään kerroksittain. Jokaisen 10–15 cm kerroksen väliin lisätään 5 cm kerros Biolan Komposti- ja Huussikuiviketta. Kompostijätteen lahoamista nopeutetaan lisäämällä pieneliöiden ravinnoksi joko Biolan Kompostiherätettä (5 dl/100 litraa jätettä) tai Biolan Luonnonlannoiterakeita (2,5 litraa/100 litraa jätettä). Varsinkin kuivat lehdet, oljet ja muu lehtivihreätön materiaali vaatii kompostoituakseen lisäravinteita. Kastelemalla varmistetaan, että kompostista tulee sopivan kostea. Kuiva jäte ei lahoa, kun taas liika märkyys estää ilman25 kierron kompostissa, jolloin jäte alkaa mädäntyä. Oikea kosteus voidaan todeta, kun 10–20 cm syvyydestä otetaan kourallinen kompostia ja puristetaan sitä nyrkissä. Kompostimassasta tulisi irrota muutama tippa vettä. U S EI K YSY N T T YÄ Riittävätkö kompostimullan ravinteet kasveille lannoitteeksi? Kotikomposti on erinomaista maanparannusainetta puutarhaan, mutta varsinainen lannoite se ei ole. Kompostimullan ravinteikkuus riippuu sen raaka-aineista. Puutarhajätteestä koottu komposti on yleensä vähemmän ravinteikasta kuin talousjätekomposti. Kompostointi on luonnollinen tapa palauttaa eloperäinen maatuva jäte takaisin luonnonkiertoon. Kompostin lisäksi kasveille on hyvä antaa täydennyslannoitteena Biolan Luonnonlannoitteita. Lisätäänkö itse kompostoituun kompostimultaan kalkkia ennen kuin sitä voi käyttää? Kompostoitumisen aikana massan pH vaihtelee. Alussa pH voi olla hyvinkin alhainen, mutta se kohoaa nopeasti kompostoitumisen kiihtyessä jopa lähelle pH-arvoa 8-9 (kuumakompostoitumisvaihe). Valmiissa kom26 postimassassa pH on taas laskenut lähelle neutraalia eli noin seitsemään. Kalkkia ei kompostiin tarvitse lisätä missään vaiheessa, kompostimassa neutralisoituu itsekseen ja runsas kalkin lisääminen häiritsee tätä prosessia. Kotitalouden biojäte kompostoidaan lämpökompostorissa Biolan Pikakompostori soveltuu keittiöstä syntyvän biojätteen ympärivuotiseen kompostointiin. Pikakompostori on kauttaaltaan tehokkaasti lämpöeristetty ja sillä on pohjoismainen ympäristömerkki. Pikakompostorissa on umpinainen pohja ja kumitiivistein tiivistetyt kansi ja tyhjennysluukku, mikä estää tehokkaasti haittaeläinten pääsyn kompostoriin. Pikakompostorin vakiovarusteena olevasta lämpömittarista kompostin toimintaa on helppo seura- VINKKI: Kuivikkeen lisäys kompostiin hoituu kätevästi, kun Komposti- ja Huussikuiviketta laitetaan aina tyhjän biojäteastian pohjalle. Kuivike imee kosteutta, hajuja ja pitää astian siistinä. ta. Komposti toimii normaalisti, kun sen lämpötila on 20–75 °C. Jätettä lisätään kompostoriin sitä mukaa, kun sitä keittiöstä tai puutarhasta syntyy. Kuiviketta lisätään noin kolmasosa tuodun jätteen määrästä. Erityisen tärkeää on peittää liha- ja kalajätteet huolellisesti, etteivät ne houkuttele kompostiin kärpäsiä. Pikakompostorista voidaan tyhjentää katekompostia jo noin kuuden viikon kompostoitumisen jälkeen. Puutarhakompostiin: • puunlehdet • naatit • ruohonleikkuujätteet • silputut oksat ja kukkavarret • kuivat rikkaruohot Biolan Puutarhaopas 2010 Millainen on hyvä kuivike lämpökompostoriin? Katekompostin käyttö Kompostimulta on täysin valmista, kun kaikki kompostoitavat jätteet ovat maatuneet tummanruskeaksi, tuoksuvaksi mullaksi. Tähän kuluu aikaa 1–3 vuotta kompostoimisen aloittamisesta. Kompostia voidaan käyttää maanparannusaineena jo huomattavasti aikaisemmin, niin sanottuna katekompostina. Katekomposti on puolikypsää kompostia, jossa ruoka- ja ruohomaiset puutarhajätteet ovat hajonneet, mutta seosaineena käytetty puuaines erottuu karkeana. Katekompostia levitetään nimensä mukaisesti maan pinnalle katteeksi, esimerkiksi puiden, pensaiden tai perennojen juuristoalueelle. Sopiva katekerroksen paksuus on 2–5 cm. Kate pitää maan kosteana ja vilkastuttaa maan pieneliöiden, etenkin lierojen, toimintaa. Puolikypsä komposti saattaa vielä sisältää joitakin kasvin kasvua haittaavia aineita, siksi sitä ei sekoiteta kasvualustaan. Jos katekompostia levitetään kasvimaalle, se voidaan syysmuokkauksen yhteydessä mullata kevyesti maahan. Talousjätekompostiin: • hedelmien ja vihannesten kuoret • liha- ja kalajätteet, ym. ruoantähteet • kahvin ja teen porot suodatinpusseineen • pehmeät ja kosteat paperit • kananmunankuoret murskattuina • lemmikkieläinten jätökset • puutarhajäte pieninä annoksina Biolan Puutarhaopas 2010 Hyvä kuivike on riittävän karkeaa ja hyvin kosteutta imevää. Oikeanlainen seosaine vaikuttaa kompostin kypsymisnopeuteen. Liian hienojakoiset kuivikkeet, kuten sahanpuru, pelkkä turve, kutterinlastu tai kuivat lehdet eivät ole seosaineena toimivia. Ne tiivistyvät kompostissa liikaa, jolloin syntyy helposti kosteus- ja hajuongelmia. Pelkkä oksasilppu ei ime kosteutta ja sido hajuja riittävän tehokkaasti. Biolan Komposti- ja Huussikuivike on käyttövalmis, oikeanlainen kuivike lämpökompostoriin ja kompostikäy27 mälään. U S EI K YSY N T T YÄ VINKKI: Maan multavuutta voidaan lisätä säännöllisellä luonnonlannoitteiden käytöllä. Yksi 25 litran säkillinen Biolan Luonnonlannoitetta tuo maahan yhtä paljon orgaanista ainetta kuin 200 litraa kasvuturvetta. Luonnonlannoitteiden oikea annostelu MARJAT JA HEDELMÄPUUT 28 K E VÄT L A N N O I T U S Syyslannoitus Luonnonlannoite Yleislannoite Luonnonlannoite Marjoille ja Hedelmille Syksyn PK-lannoite Mansikka Mustaherukka Puna- ja valkoherukka Karviainen Vadelma Omena ja päärynä* Luumu ja kirsikka* 1 l/10 m2 0,8 l/pensas 1 l/10 m2 1 l/pensas 1 l/10 m2 1–1,5 l/pensas 0,7–1 l/10 m2 0,3 l/pensas 1,2 l/pensas 0,8 l/pensas 0,4 l/rivimetri 1–1,5 l/pensas 1–1,5 l/pensas 0,4 l/rivimetri 1,5 l/pensas 1,5 l/pensas 0,5 l/rivimetri 0,3 l/pensas 0,3 l/pensas 0,3 l/rivimetri 2–3 l/puu 3–4 l/puu 3–4 l/puu 0,5–1 l/puu 1–2 l/puu 2–3 l/puu 2–3 l/puu 0,5–1 l/puu *satoiässä Biolan Puutarhaopas 2010 VIHANNEKSET K E VÄT L A N N O I T U S Lannoitus kasvukaudella Yleis- Luonnon- lannoite lannoite Luonnon- lannoite Perunalle ja Juureksille Yleis- lannoite Luonnonlannoite l/10 m2 l/10 m2 l/10 m2 l/10 m2 l/10 m2 Avomaankurkku Kurpitsa Kaali Kiinankaali Kukkakaali Lanttu Maissi Parsa Peruna Porkkana Punajuuri Purjo Raparperi Salaatti Selleri Sipuli Tarhaherne Valkosipuli Yrtit Tomaatti Kasvihuonekurkku 3 2,5 3 3 3,5 2,5 2 2 1,5 2,5 2,5 2 2,5 l/kasvi 2 3 2 1 2 2 5 5 3,5 4 3 3,5 3,5 3 3 2 2 2,5 2,5 3,5 3,5 3 3,5 3 3 l/kasvi 2 4 4 2,5 1,5 2,5 2,5 5 5 1,5 1,5 0,5 1 1 2 x 0,5 l 1 2 x 0,5 l KORISTEISTUTUKSET K E VÄT L A N N O I T U S Yleis- Luonnon- Nurmikko- lannoite lannoite lannoite 2 x 0,5 l/taimi 2 x 0,5 l/taimi 2 x 0,5 l/taimi 2 x 0,5 l/taimi Syyslannoitus Luonnon- lannoite Marjoille ja Hedelmille Syksyn PK-lannoite l/10 m2 l/10 m2 l/10 m2 l/10 m2 l/10 m2 Nurmikko 2–3 2–3 2–3 Koristepuut ja -pensaat 2,5 –3 2,5 –3,5 0,5 –1 Perennat 2 3 0,2 –0,5 Kesäkukat 2 3 MUU KÄYTTÖ Luonnonlannoite Komposti Kourallinen rakeita/talikollinen jätettä tai 2,5 l rakeita/100 l jätettä Lantavesikastelu 0,25 l rakeita/10 l vettä Multa- ja turveseokset 1 l rakeita/50 l multaa tai turvetta 1–4 Biolan Puutarhaopas 2010 0,7 29 Biolan-tuotteet Luonnonlannoitteet N= typpi P= fosfori K= kalium Biolan Luonnonlannoite on valmistettu kananlannasta kuivaamalla ja rakeistamalla. Siihen on lisätty merileväjauhetta tehostamaan kasvien hivenravinteiden ottokykyä. Lannoite sisältää kaikki kasvien tarvitsemat pää- ja hivenravinteet luonnollisessa muodossa. Se antaa kasveille voimakkaan kasvun ja runsaan kukinnan sekä ravintoa maan pieneliöille ja kastemadoille. Pakkauskoot: 1 l pussi, 6 l ja 10 l pakki, 10 l kassi, 25 l ja 35 l säkki Ravinnesuhteet: N-P-K 4-1-2 Biolan Yleislannoite on eloperäinen yleislannoite runsaasti ravinteita vaativille vihanneksille ja koristekasveille. Sen luonnonmukainen kaliumlisä edistää kasvien terveyttä ja lisää koristekasvien kukintaa. Biolan Yleislannoitteeseen on lisätty kalkkia, joten erillistä ylläpitokalkitusta ei tarvita. Pakkauskoot: 6 l pakki, 10 l kassi, 30 l säkki Ravinnesuhteet: N-P-K 4-1-6 Biolan Nurmikkolannoite on nurmikentille tarkoitettu erikoislannoite, jossa on vain puhtaita luonnon raaka-aineita. Biolan Nurmikkolannoitteessa on ravinteet ja kalkki kätevästi samassa rakeessa. Ravinteet ovat eloperäisessä, pääosin hidasvaikutteisessa muodossa. Näin ravinteet eivät huuhtoudu veden mukana ja riittävät antamaan nurmikolle tuuhean kasvun ja kauniin värin koko kasvukaudeksi. Kun nurmikenttä hoidetaan Biolan Nurmikkolannoitteella, ei nurmikko sammaloidu eikä erillistä ylläpitokalkitusta tarvita. Pakkauskoko: 30 l säkki Ravinnesuhteet: N-P-K 4-1-2 Biolan Luonnonlannoite Perunalle ja Juureksille 30 on luonnonmukainen erikoislannoite hyvälaatuisen peruna- ja juuressadon viljelyyn. Lannoite sisältää kaikkia kasvin tarvitsemia ravinteita. Lannoitteeseen on lisätty perunan ja juuresten laatua parantavaa kierrätyskaliumia. Lannoite on kuivattu ja rakeistettu, joten sen käyttö on siistiä ja helppoa. Luonnonlannoite Perunalle ja Juureksille voidaan annostella suoraan istutusvakoon tai levittää hajakylvönä. Pakkauskoot: 10 l kassi ja 25 l säkki Ravinnesuhteet: N-P-K 3-1-7 Biolan Luonnonlannoite Marjoille ja Hedelmille on erityisesti satoa tuottavien marjakasvien ja hedelmäpuiden lannoittamiseen kehitetty luonnonmukainen erikoislannoite. Se sisältää ravinteita sopivassa suhteessa kasvien tarpeisiin, jolloin marjaja hedelmäsadosta tulee runsas ja hyvälaatuinen. Luonnonlannoite Marjoille ja Hedelmille soveltuu myös perennojen lannoittamiseen. Pakkauskoko: 10 l pakki Ravinnesuhteet: N-P-K 5-3-7 Biolan Puutarhaopas 2010 Biolan Syksyn PK-lannoite sisältää sopivasti fosforia ja runsaasti kaliumia sekä hivenravinteita monivuotisten puutarhakasvien syyslannoitukseen. Lannoite ei sisällä talvilepoon siirtymistä häiritsevää typpeä. Biolan Syksyn PKlannoite soveltuu myös istutuslannoitteeksi sekä fosfori- ja kaliumtäydennykseen muiden lannoitteiden lisänä. Pakkauskoot: 10 l kassi, 6 l ja 10 l pakki ja 25 l säkki Ravinnesuhteet: N-P-K 0-2-12 Biolan Luonnonravinneneste Kesäkukille on luonnonmukainen, eloperäinen ravinneliuostiiviste. Se soveltuu parvekelaatikoiden, amppeleiden, piharuukkujen ja kukkaryhmien lannoitukseen sekä lisälannoitukseen vihannes- ja kasvimaille. Se antaa kasveillesi ravinteet luonnollisessa muodossa sekä voimakkaan kasvun ja runsaan kukinnan. Ravinneneste sekoitetaan kasteluveteen. Yhdestä pullollisesta ravinnenestettä saadaan 120 litraa käyttöliuosta. Pakkauskoko: 600 ml pullo Multatuotteet ja maanparannusaineet Biolan Puutarhan Musta Multa on kompostilannoitettu multaseos kotipuutarhureille. Se soveltuu käytettäväksi kasvualustana kukkapenkeissä, kasvihuoneissa ja kasvimaalla joko sellaisenaan tai perusmaahan sekoitettuna. Kompostoimalla valmistettu Puutarhan Musta Multa on puhdas rikkaruohonsiemenistä ja raskasmetalleista. Pakkauskoot: 45 l ja 55 l säkki Biolan Multa Kesäkukille on kompostilannoitettu ja kalkittu multaseos, joka on kehitetty erityisesti kesäkukkien ja ryhmäkasvien kasvualustaksi. Multa sisältää murskattua kevytsoraa, minkä ansiosta mullan rakenne on ilmava ja kevyt. Kuivuttuaankin multa imee hyvin vettä ja kostuu tasaisesti. Multaan on lisätty kastelukiteitä, jotka parantavat mullan vedenpidätyskykyä ja mahdollistavat pidemmät kasteluvälit. Pakkauskoot: 24 l ja 45 l säkki Biolan Multa Nurmikolle on hiekkapitoinen erikoismultaseos nurmikon paikkaukseen ja elvyttämiseen sekä uuden pihanurmikon perustamiseen. Koska Multa Nurmikolle on hienojakoinen, nurmikkoa elvytettäessä se leviää tasaisesti nurmiheinien juurialueelle. Kompostilannoitettu ja kalkittu multaseos sisältää paljon nurmiheinien kasvulle tärkeitä pitkävaikutteisia ravinteita. Pakkauskoko: 45 l säkki Biolan Puutarhaopas 2010 31 Biolan Multa Rodoille ja Havuille on kompostilannoitettu erikoismulta hapanta kasvualustaa vaativille kasveille, kuten alppiruusuille, havukasveille ja pensasmustikalle. Multa soveltuu kasvualustaksi sellaisenaan. Multa Rodoille ja Havuille soveltuu myös maanparannukseen kaikkialla puutarhassa, jos maan pH on liian korkea (emäksinen) ja viljellään hapahkoa kasvualustaa suosivia kasveja. Pakkauskoko: 45 l säkki Biolan Puutarhan TurveMulta on luonnonmukainen turve-multaseos, joka soveltuu käytettäväksi kasvuturpeen tapaan kaikkialla puutarhassa. TurveMullassa yhdistyvät kasvuturpeen ja mullan hyvät ominaisuudet: se on kuohkeaa ja ilmavaa, sillä on hyvä ravinteiden ja veden pidätyskyky ja siihen muodostuu viljelyn aikana kestävä mururakenne. TurveMulta on lannoitettu luonnonmukaisella kompostilla ja kalkittu magnesium-pitoisella kalkkikivijauheella. Pakkauskoko: 50 l säkki Biolan Kasvuturve on luonnonmukaisesti lannoitettu ja kalkittu turveseos kotipuutarhureille. Se soveltuu kylvöihin, taimikasvatukseen, kukkien ja vihannesten kasvualustaksi sekä maanparannukseen kaikkialla puutarhassa. Kasvuturve on vapaa kasvitaudeista ja rikkakasveista. Pakkauskoot: 70 l säkki ja 180 l paali Biolan Perusturve on puhdasta, vaaleaa rahkaturvetta, jota ei ole lannoitettu eikä kalkittu. Se on luonnollisen hapanta, eikä siinä ole rikkakasvien siemeniä eikä taudinaiheuttajia. Perusturve soveltuu esim. juuresten varastointiin ja maanparannukseen sekä kotieläinten kuivikkeeksi. Pakkauskoko: 70 l säkki Biolan Kasvusäkki 32 on kotitarhurin istutusvalmis luonnonmukainen kasvualusta kasvihuoneeseen, terassille tai parvekkeelle esim. tomaatin, kurkun, paprikan tai melonin kasvatukseen. Säkki sisältää kevyesti peruslannoitetun kasvualustaosan ja erillisen varastolannoiteosan. Kasvusäkin ravinteet on mitoitettu riittämään kolmelle kurkun tai tomaatin taimelle koko kasvukauden ajaksi. Kasteluun käytetään pelkkää vettä. Pakkauskoko: 70 l säkki (sis. varastolannoitteen) Biolan Puutarhaopas 2010 Biolan Pihamulta on kompostilannoitettu ja kalkittu valmis multaseos maanparannukseen kaikkialla puutarhassa. Pihamultaa on helppo käyttää, koska yhtenäinen paali on puristettu suoraan lavan päälle. Pihamulta on edullinen ja puhdas vaihtoehto irtomullalle. Pakkauskoko: 2 m3 (n. 750 kg) Biolan Parvekepalsta on pienoiskasvitarha parvekkeelle, terassille ja puutarhaan. Pakkaus sisältää punotun korin ja kasvualustan, joka soveltuu erityisesti parvekekasvien luonnonmukaiseen kasvatukseen. Parvekepalstassa on helppoa kasvattaa niin pikkuvihannekset, salaatit, yrtit kuin kukatkin. Kasvit voidaan istuttaa taimina tai kylvää suoraan Parvekepalstan multaan. Biolan Luomu Yrttitarha on valmis kokonaisuus keittiöpuutarhaksi. Pakkaus sisältää kolme ruukkua aluslautasineen, basilikan, sitruunamelissan ja versoherneen siemenet sekä luonnonmukaisen mullan yrttien ja versojen kasvualustaksi. Biolan Puutarhakalkki on nopeavaikutteinen, magnesiumpitoinen liitukalkki, joka maahan levitettynä liukenee nopeammin kuin tavalliset kalkkikivijauheet. Kalkki on rakeistettu, minkä ansiosta se on helppoa käsitellä ja levittää. Biolan Puutarhakalkki soveltuu kalkitusaineeksi maan liiallisen happamuuden poistoon kaikkialle puutarhaan: nurmikentille, vihannesmaalle, kukkapenkkeihin sekä turve- ja multaseosten kalkitukseen. Pakkauskoko: 25 kg säkki Biolan Kuorikate on puhtaasta havupuun kuoresta valmistettu luonnonmukainen maanparannusaine. Se ei sisällä jäämiä torjunta-aineista eikä haitallisista kemikaaleista. Kuorikate suojaa mullan pintaa kuivumiselta ja liettymiseltä, ehkäisee rikkakasvien kasvua ja pitää sadon puhtaana. Koska kuorikate hajotessaan käyttää typpeä, kasveille on annettava hieman normaalia runsaampi lannoitus. Pakkauskoko: 60 l säkki Biolan Lannoittava Puutarhan Multakate on kasvien juurella käytettävä kate, joka muistuttaa ulkonäöltään multaa. Se ehkäisee siemenrikkakasvien itämistä ja pitää istutusalueen kauan kauniilla mulloksella. Multakatteen sisältämät pitkävaikutteiset ravinteet vähentävät kasvien hoitolannoitustarvetta. Multakatetta levitetään keväällä rikkakasveista puhdistetulle istutusalueelle maan pintaan noin 2–5 cm kerrokseksi. Kate virkistää maan pieneliötoimintaa ja lisää humuspitoisuutta. Lannoittava Puutarhan Multakate ei sovellu sellaisenaan istutus- eikä kylvöalustaksi. Se on tarkoitettu istutusalueiden maanpinnan kattamiseen, rikkakasvien torjumiseen sekä maanparannukseen. Pakkauskoko: 45 l säkki Biolan Puutarhaopas 2010 33 Kompostorit ja kompostointitarvikkeet Biolan Pikakompostori 220 on suunniteltu talous- ja keittiöjätteen ympärivuotiseen kompostointiin. Tehokkaan lämpöeristyksen ansiosta Pikakompostori toimii myös talvipakkasilla. Kompostorille on myönnetty pohjoismainen ympäristömerkki eli Joutsenmerkki. Väri: vihreä ja ruskea. Tilavuus: 220 l. Mitat: pohjan ala 61 x 61 cm, kannen leveys 75 cm, korkeus 120 cm, paino 32 kg. Takuu: 5 v. Saatavana myös 550 l malli taloyhtiöille ja laitoksille. Biolan Maisemakompostori Kivi on kotimainen puutarha-, talous- ja käymäläjätteelle tarkoitettu kompostori. Maisemakompostori on erittäin tukevarakenteinen ja säänkestävä. Saranoitu kansi helpottaa kompostorin päivittäistä käyttöä ja kevyt lämpöeriste tehostaa kompostoitumista. Väri: punagraniitti ja harmaagraniitti. Tilavuus: n. 450 l. Mitat: 114 x 95 x 95 cm (l x k x s), paino 19 kg Biolan Puutarhakompostori on tarkoitettu puutarhajätteen kompostointiin. Sen tilavuus on n. 900 litraa. Lisävarusteena on saatavana alumiinista valmistettu pohjakori, joka estää jyrsijöiden pääsyn kompostoriin. Väri: vihreä. Mitat: 154 × 92 x 106 cm (l x k x s), pohjakorin mitat: 154 × 4 x 107 cm Biolan Komposti- ja Huussikuivike on seosaine kompostointiin ja kuivakäymälöihin. Se on valmistettu kuivatusta, rouhitusta, puhtaasta havupuun kuoresta ja turpeesta. Komposti- ja Huussikuivikkeen säännöllinen käyttö varmistaa tehokkaan ja hajuttoman kompostoitumisen. Pakkauskoot: 40 l säkki ja 135 l paali 34 Biolan Kompostiheräte on luonnonraaka-aineista valmistettu kompostointiaine, joka nopeuttaa jätteen lahoamista ravinnerikkaaksi kompostimullaksi. Pakkauskoot: 1,2 l purkki ja 6 l pakki Biolan Kompostimöyhennin on suunniteltu kompostin sekoittamiseen kevyesti ja selkää rasittamatta. Möyhennin on valmistettu lasikuituvahvistetusta polypropeenista, joten se ei syövy eikä hapetu aikojenkaan kuluessa. Möyhentimen pituus on 910 mm. Biolan Puutarhaopas 2010 Mökin kuivakäymälät Biolan Kompostikäymälä on kauttaaltaan lämpöeristetty, mikä tehostaa kompostoitumista ja mahdollistaa myös keittiöjätteiden kompostoinnin. Se ei tarvitse toimiakseen vesi- eikä sähköliitäntää. Asennusvalmiissa paketissa on mukana suotonestesäiliö, -letku ja -liittimet, ilmastointiputket ja kuiviketta. Tilavuus: n. 200 l. Mitat: pohjan ala 51 x 51 cm, kansi 64 x 64 cm, korkeus 100 cm, paino 30 kg Biolan Kuivikekäymälä voidaan asentaa suoraan lattian päälle erilliseen käymälärakennukseen tai asuinrakennuksen yhteyteen. Käymälä ei tarvitse vettä eikä sähköä. Tilavuus: n. 140 l. Mitat: 60 x 85 x 78 cm (l x k x s), istuinkorkeus 53 cm Biolan Erotteleva Kuivikekäymälä on nykyaikainen, helppohoitoinen ja siisti erotteleva kuivakäymälä loma-asunnolle. Laitteessa on seosaineannostelija ja kaksi erillistä sisäastiaa. Neste erotellaan istuimessa ja johdetaan pois laitteesta 32 mm kokoisella putkella. Käymäläsäiliön sisäastiat ovat helppoja tyhjentää eikä tyhjennettäessä tarvitse siirtää koko laitetta. Mitat: 60 x 85 x 78 cm (l x k x s), istuinkorkeus 53 cm Biolan Naturum on kompostoiva, erotteleva kuivakäymälä. Se voidaan sijoittaa lämpimään saniteettitilaan vesivessan asemesta. Biolan Naturum ei tarvitse sähkö- tai vesijohtoliitäntää eikä kemikaaleja. Naturumin rakenne sallii rajattoman nestekuormituksen, mikä mahdollistaa bideen käytön ja istuimen vesipesun. Mitat: 80 x 80 x 83 cm (l x k x s), istuinkorkeus 43 cm, paino 34 kg Biolan Populett 200 ja 300 on helppokäyttöinen käymälä myös reilumpaan käyttöön. Laite soveltuu mökille, matkailukohteeseen, taukopaikalle, yleisökohteeseen. Käymälästä on kaksi kokovaihtoehtoa: 200 ja 300 litraa. Nesteenpoisto on säädettävissä nestettä erottelevaksi tai vain suotonestettä kerääväksi. Laitteeseen on saatavana kasettimainen vaihtosäiliö, mikä mahdollistaa jätteen kompostoinnin säiliössä. Mitat: 99 x 82 ja 118 x 83 (l x k x s), istuinkorkeus: 48 cm Biolan Puutarhaopas 2010 35 Kanan matematiikkaa: osta yksi – saat kaksi! Biolan on ollut kehittämässä puhtaasti luonnonmukaista ja aidosti suomalaista kasvua jo 35 vuotta. www.biolan.fi Juhlavuoden kunniaksi haluamme palkita Sinut. Ostaessasi 35 litran Biolan Luonnonlannoite -säkin, saat säkin Puutarhan Mustaa Multaa kaupan päälle! Kampanja on voimassa 15.6.2010 saakka tai niin kauan kuin tavaraa riittää. Varmista myymäläsi mukanaolo kampanjassa. PL 2 27501 Kauttua puh. (02) 549 1600 fax. (02) 549 1660 35 vuotta suomalaista kasvua
© Copyright 2024