maanparannus hyötykasvit koristekasvit nurmikko parveke

Puutarhaopas
MAANPARANNUS
HYÖTYKASVIT
KORISTEKASVIT
NURMIKKO
PARVEKE
KOMPOSTOINTI
www.biolan.fi
SISÄLLYSLUETTELO
Minun puutarhani 4
6
3
Kasvit viihtyvät hyvinhoidetussa maassa 4–5
Luonnonmukainen ryytimaa 6–7
Perunat omasta maasta
8–9
Maistuva sato kasvihuoneesta
10–11
Hedelmäpuista iloa ja hyötyä
12–13
Makeat mansikat kotipuutarhasta
14–15
Kesäkukkien väriloistoa
16–17
Uskolliset perennat
18–19
Ikivihreillä väriä pihaan vuoden ympäri
20–21
Luonnonmukainen, kestävä nurmikko 22–23
Puutarha parvekkeelle tai terassille 24
Kompostoimalla arvokasta maanparannusainetta 25–28
8
Luonnonlannoitteiden oikea annostelu 29–30
Biolan-tuotteet 31–35
25
7
24
2
10
22
20
12
14
16
Biolan Puutarhaopas 2010
18
Kuva: Yrjö Vähäkallio
Puutarhani ei ole täydellinen, kaukana siitä. Vuosien mittaan se on täyttynyt
onnistuneista ja vähemmän
menestyksekkäistä kasvikokeiluista, ja kovin suunnitelmalliseksi sitä ei voi kehua.
Mutta se on minun valtakuntani, tunnen sen jokaisen
asukkaan, ja silti kevään
ensimmäinen kiurunkannus
on minulle aina yhtä suuri
onnellisen ihmetyksen aihe,
jonka täydellistä muotoa ja
väriä täytyy hämmästellä
ihan nokakkain viiden sentin päästä, rähmällään kostealla nurmella maaten. Valtakunnassani saan kylvää
hyötykasvit silmäniloksi kukkapenkkiin, jos huvittaa, ja
ihailla sitten mangoldien punaruotisten lehtien hehkua
kuunliljojen lomassa. Siellä
kasvavat suloisessa sovus-
sa uudet, eksoottisetkin tulokkaat,
äidin kukkapenkistä
perityt perinneperennat, sekä ystäviltä saadut
yllätykset, ja Biolanilta on
löytynyt eväät kaikkien tarpeisiin.
Valtakunnassa siis kaikki hyvin. Minä hoidan puutarhaani – ja vielä enemmän puutarhani hoitaa minua.
Terveisin,
P.S. Biolanin nettisivuilta
www.biolan.fi voit lukea lisää ajatuksiani puutarhanhoidosta ja muista ajankohtaisista viherasioista. Löytyypä sieltä ehdotuksia ja
reseptejä puutarhan hyötykasvien käyttöönkin!
Biolan Puutarhaopas 2010
3
Aktiivisen puutarhaharrastaja Sonja Lumpeen
ajatuksiin voi tutustua
osoitteessa:
biolan.fi/suomi/blogit
Kasvit viihtyvät hyvinhoidetussa maassa
4
Erilaisilla maanparannustoimenpiteillä pyritään lisäämään maan pieneliöiden ja
samalla myös kasvien viihtyvyyttä. Tiiviitä maita kuohkeutetaan ja karuille sekä helposti kuivuville maille lisätään ravinteita ja kosteutta
pidättävää maa-ainesta. Laihoille hiekka- ja hietamaille sekä savisille maille käytetään maanparannukseen
lannoitettua ja kalkittua Biolan Kasvuturvetta. Kasvuturve nostaa maan humuspitoisuutta ja parantaa siten
maan mururakennetta. Hiekka- ja hietamailla turve lisää
myös ravinteiden- ja vedenpidätyskykyä. Kevätmuokkauksen yhteydessä kasvuturvetta käytetään 100–200 litraa/10 m2 ja maa jyrsitään.
Pitkäaikaisemman maanparannusvaikutuksen saa käyt-
Biolan Puutarhaopas 2010
tämällä Biolan TurveMultaa
tai Biolan Puutarhan Mustaa Multaa, joissa on mukana myös kompostoituja
raaka-aineita. Hyvää maanparannusainetta on myös
valmis tai puolivalmis komposti, lue lisää kompostimullasta sivuilta 25–27.
Kalkitus parantaa
kasvien viihtyvyyttä
Useimmat
puutarhakasvit
viihtyvät, kun maan happamuus eli pH on 6–7. Maan
pH-arvo voidaan helposti mitata apteekista tai puutarhamyymälöistä saatavilla pHliuskoilla. Erityisen tärkeää
on mitata happamuus siirryttäessä keinolannoitteiden
käytöstä luonnonlannoitteisiin, koska keinolannoitteet
happamoittavat maata.
Happaman maan pH:ta voidaan nostaa kalkitsemalla Biolan Puutarhakalkilla,
joka liukenee nopeammin
kuin tavalliset kalkkikivijauheet. Puutarhakalkin voi levittää keväällä tai syksyllä, mieluiten maan muokkauksen yhteydessä. Sitä
voi levittää myös pintakalkituksena nurmikentille ja
pensasryhmien tai puiden
juurelle. Peruskalkitukseen
happamille maille saatetaan
tarvita 40–100 kg puutarhakalkkia/100 m2, kun taas puutarhan ylläpitokalkitukseen
riittää 10–30 kg/100 m2 joka toinen tai kolmas vuosi.
Happamuuden poisto savija multamailla vaatii enemmän kalkkia kuin hiekka- ja
hietamailla.
Säännöllinen luonnonlannoitteiden käyttö vähentää maan
kalkitustarvetta. Jos lannoitukseen käytetään säännöllisesti Biolan Yleislannoitetta, erillistä ylläpitokalkitusta ei tarvita, koska Yleislannoiterakeisiin on lisätty
kalkkia. Näin kalkinlevitys
hoituu nopeasti ja tasaisesti lannoitelevityksen yhteydessä.
Luonnonmukainen
lannoitus hoitaa
maata
Kasvaakseen
tasapainoisesti kasvit tarvitsevat paljon ravinteita. Lannoitteita
tarvitaan korvaamaan ne
ravinteet, jotka poistuvat
maasta sadonkorjuun ja haravoitavien lehtien mukana. Luonnonlannoitteet ovat
pääsääntöisesti peräisin sekä eläin- että kasvikunnasta
ja sisältävät yleensä kaikkia
kasvien tarvitsemia ravinteita. Luonnonlannoitteiden
etuna on, että ne vilkastuttavat maaperän pieneliötoimintaa ja parantavat siten
kasvualustan
rakennetta.
Luonnonlannoitteiden
ravinteista vain osa on välittömästi liukoisessa muodossa; pääosa ravinteista
vapautuu kasvien käyttöön
kasvukauden aikana maan
pieneliötoiminnan
avulla.
Siksi ravinteiden huuhtoutumisriski on pienempi kuin
keinolannoitteita käytettäessä. Peruslannoituksella
voidaan nostaa laihan puutarhamaan
ravinnetasoa
useiden vuosien ajaksi. Peruslannoitus annetaan monivuotisia istutuksia ja nurmikkoa perustettaessa, heikkokuntoisen maan maanparannuksen yhteydessä ja aloitettaessa luonnonmukaista
viljelyä. Peruslannoitukseen
voidaan käyttää vain pitkävaikutteisia lannoitteita, kuten Biolan Yleislannoitetta
tai Biolan Luonnonlannoitetta. Sopiva käyttömäärä on
30–50 litraa/100 m2.
Kevätlannoitukseen käytetään typpipitoisia lannoitteita, kuten Biolan Yleislannoitetta tai Luonnonlannoitetta. Monivuotisten kasvien
talvehtiminen varmistetaan
antamalla kasveille elo–
syyskuussa luonnonmukaista Biolan Syksyn PK-lannoitetta.
Tarkista kasvikohtaiset lannoitusohjeet sivuilta 28–29.
Biolan Puutarhaopas 2010
U S EI
N
K YSY
T T YÄ
Voiko kalkin ja
lannoitteen levittää
samalla kertaa?
Luonnonlannoitteiden
ja
kalkin käyttäminen yhtä aikaa on mahdollista, koska
luonnonlannoitteiden typpi
on pääosin hidasliukoisessa muodossa. Näin typpi ei
haihdu hukkaan toisin kuin
kemiallisia lannoitteita käytettäessä. Lannoiterakeet
kannattaa kuitenkin aina
muokata pintamultaan tai
peittää multakerroksella.
Jos maa on erittäin hapanta, ja kalkitusmäärät ovat
suuria, kalkitaan hyvissä
ajoin ennen kasvien istuttamista. Kasvimaalle kalkin voi levittää jo syksyllä
ennen maan kääntämistä,
jotta se sekoittuu tasaisesti
koko kasvukerrokseen.
Biolan Yleislannoite- ja Nurmikkolannoiterakeessa
on mukana ylläpitokalkitukseen tarvittava kalk5
kimäärä, joten erillistä
kalkitusta ei tarvita.
VINKKI: Biolan-lannoitteilla
on lannoitusvaikutuksen
lisäksi maan pieneliötoimintaa
vilkastuttava, maan laatua
ja rakennetta parantava
vaikutus. Lisäksi maan
humuspitoisuus lisääntyy!
Lehtikaali
Keräkaali
VINKKI: Keräkaali on
vuoden vihannes 2010.
Lue lisää kaaleista
www.biolan.fi
N
T T YÄ
Voiko Biolan -lannoitteita käyttää turvallisin mielin myös syötäville kasveille?
Biolan –luonnonlannoitteissa ei ole taudin aiheuttajia
ja niitä on turvallista käyttää myös raakana syötäville
kasveille. Valmistuksen aikana Biolan -raelannoitteet
kuumennetaan yli +80
asteen. Nestemäiset
ravinteet tehdään pa6
tentoidun valmistusmenetelmän mukaan
palauttamalla kompostointihallin ilmaan haihtuva typpikaasu takaisin
nestemäiseen
muotoon.
Luonnonlannoitteiden valmistus on lannoitelain alaista ja omavalvonnan lisäksi Evira (Elintarviketurvallisuusvirasto) valvoo tuotteiden turvallisuutta kasveille
ja ihmisille.
Luonnonmukainen ryytimaa
Uuden kasvimaan paikaksi
valitaan aurinkoinen ja lämmin paikka, jossa vesi ei
seiso. Aurinko parantaa kasvisten makua ja kohottaa
niiden vitamiinipitoisuutta.
Kasvimaa on hyvä sijoittaa
tuulilta suojattuun paikkaan,
koska kylmät tuulet jäähdyttävät maan ja toisaalta kesän lämmin tuuli nopeuttaa
maan kuivumista.
Tulevaksi kasvimaaksi mitataan sopivan kokoinen
ala, josta poistetaan kivet,
nurmikko ja rikkakasvit. Jos
kasvimaa tulee nurmikon
keskelle, alue kannattaa rajata nurmikon leviämisen estämiseksi reunanauhalla.
Puutarhakalkki
levitetään
ennen maan muokkausta.
Kasvimaan perustamisvaiheessa happamille maille
käytetään Biolan Puutarhakalkkia 4–10 kg/10 m2.
Tuhkaa ei nykytietämyksen
mukaan suositella kasvimaan kalkitukseen korkeiden raskasmetallipitoisuuksien vuoksi. Maa muokataan
noin 20 sentin syvyydeltä.
Lue lisää maanparannuksesta sivuilta 4–5.
pu li
K YSY
Biolan Puutarhaopas 2010
Pi l l i s i
U S EI
Ruohosipuli
Biolan Puutarhaopas 2010
Kehäkukkia
Salaattifenkoli
Jos kasvimaan kasvit eivät
heinäkuun alussa näytä kyllin reheviltä, voidaan antaa
lisälannoitus Biolan Yleistai
Luonnonlannoitteella
(1–2 dl/rivimetri) tai lantavesikasteluna. Lantavesikastelussa liuotetaan Luonnonlannoiterakeita 2,5 dl/10
litraa vettä ja tätä liuosta
annetaan 2–5 dl/rivimetri.
Latva-artisokka
Kylvön jälkeen maa kastellaan ja peitetään harsolla.
Harso parantaa kosteusoloja ja lämmittää maata.
Harso estää myös monien
tuholaisten, kuten porkkanakempin, pääsyn kasvustoon.
Kasvitautien ja tuholaisten
torjumiseksi samaa kasvilajia ei viljellä samalla kasvupaikalla kahta vuotta peräkkäin.
Pensaspapu
’Jing Jang’
Keväällä lannoitteet voidaan
sekoittaa maahan muokkauksen yhteydessä tai antaa
sijoituslannoituksena kasvirivien alle tai viereen. Juuret
löytävät kyllä sijoituslannoituksen. Kasvien sijoituspaikka palstalle kannattaa
suunnitella etukäteen, jotta
voidaan lannoittaa kunkin
kasvin tarpeiden mukaan.
Lehtimangoldi
Kasvimaan
peruslannoitukseen soveltuu Biolan Yleislannoite ja Luonnonlannoite
sekä juureksille Biolan Luonnonlannoite Perunalle ja Juureksille. Nurmesta käännetylle tai hyvin laihalle puutarhamaalle voidaan antaa kerralla
melko voimakas peruslannoitus. Uudelle kasvimaalle
lannoitteet levitetään hajakylvönä ja muokataan kevyesti
maahan. Seuraavina vuosina
riittää kasvikohtainen kevätlannoitus.
Kasvikohtaiset lannoitusohjeet löytyvät sivuilta 28–29.
7
Perunat omasta maasta
Miten voi välttää
perunan tauteja?
Kotitarveviljelyssä perunaa
voidaan tuottaa ilman kemiallisia kasvinsuojeluaineita.
Tärkein tekijä kasvitautien
ehkäisemiseksi on käyttää
tervettä siemenperunaa ja
oikeita lajikkeita. Viljelyyn
kannattaa valita lajike, joka
on kestävä niitä tauteja vastaan, joita on aikaisempina vuosina esiintynyt omalla tai lähinaapurin perunamaalla. Riittävä viljelykierto varmistaa, että maahan
ei pääse pesiytymään maalevintäisiä tauteja. Perunaa
saisi viljellä samalla paikalla korkeintaan kerran kolmessa vuodessa.
U S EI
K YSY
N
T T YÄ
Peruna menestyy parhaiten
lämpimällä ja valoisalla kasvupaikalla. Peruna viihtyy hyvin pH-alueella 5,5–6. Perunaruven torjumiseksi liian
emäksiseen puutarhamaahan lisätään kalkitsematonta Biolan Perusturvetta tai
Biolan Multaa Rodoille ja
Havuille. Jos maan pH:ta ei
haluta laskea, maanparannukseen käytetään luonnonmukaisesti lannoitettua ja
kalkittua Biolan Kasvuturvetta. Puutarha- ja talousjätteestä tehty komposti lisää
kasvuturpeen tavoin maan
humusvaroja ja parantaa
mururakennetta.
Perunamaalle kompostia voi käyttää 50–200 litraa/10 m2.
Lannoitus ja istutus
– vaikka samalla
kertaa
8
Oikealla lannoituksella voi
vaikuttaa paljon sekä perunasadon määrään että
laatuun. Liian runsas helppoliukoinen typpilannoitus
heikentää perunan laatua.
Perunoista tulee vetisiä, tuleentuminen viivästyy ja perunat ovat alttiimpia monille taudeille. Runsaasta fosforilannoituksesta
peruna
sen sijaan hyötyy: mukulat
tulevat kiinteämmiksi,
tuleentuminen nopeuVINKKI: Parvekkeella ja
tuu ja säilyvyys paraterassilla voi viljellä
nee. Luonnonlannoitämpäriperunaa. Tarvitset
teissa valtaosa typesvain suuren ruukun, 2–3
tä on sitoutunut elosiemenperunaa ja pussin
peräiseen
ainekseen
multaa. Lue lisää www.biolan.fi
Biolan Puutarhaopas 2010
hidasliukoiseen
muotoon.
Eloperäiseen ainekseen sitoutuneet ravinteet tulevat
kasvien käyttöön maan pieneliötoiminnan
seurauksena. Peruna ottaa ravinteita
keväästä syyskesään ja se
pystyykin käyttämään tehokkaasti luonnonlannoitteiden
ravinteita. Biolan Luonnonlannoite Perunalle ja Juureksille on kehitetty hyvälaatuisen ruokaperunan tuottamiseen. Luonnonlannoitetta Perunalle ja Juureksille
käytetään 2,5 litraa/10 m2.
Lannoite levitetään joko hajakylvönä ennen perunan istutusvakojen vetämistä tai
suoraan istutusvakoon (noin
kourallinen kolmelle askeleelle).
Peruna istutetaan vasta,
kun maa on riittävän lämmin, yleensä touko-kesäkuun
vaihteessa. Kasvuunlähtö hidastuu ja tautiriski kasvaa
kylmässä ja märässä maassa. Perunat istutetaan vakoihin 20–30 cm välein.
Perunapenkki on mullattava
lopulliseen muotoonsa ennen perunakasvuston sulkeutumista. Kunnollinen multaus
estää perunoiden vihertymistä ja suojelee mukuloita perunarutolta. Jos alkukesä on
kuiva, perunamaata kastellaan muutama kerta kunnolla, jolloin varmistetaan suurempi mukulasato, torjutaan
perunarupea ja estetään mukuloiden halkeaminen.
Sadonkorjuu hyvän
sään aikana
Perunan kuori vahvistuu paremmin käsittelyä kestäväksi, kun perunan varret niitetään pari viikkoa ennen
nostoa. Perunaa nostettaessa sään tulisi olla kuiva ja
lämpötilan vähintään 10 °C.
Perunoiden annetaan kuivua 1–2 viikkoa valolta suojatussa paikassa 12–15 °C
lämpötilassa. Tänä aikana
korjuuvioitukset paranevat,
perunan kuori vahvistuu ja
useimpien
varastotautien
eteneminen pysähtyy. Perunat säilytetään valolta suojattuna 4–5 °C lämpötilassa. Jos perunoita säilytetään kylmiössä, saattaa kylmiön ilmankosteus olla liian
alhainen. Tällöin perunat peitetään nahistumisen estämiseksi lannoittamattomalla
Biolan Perusturpeella.
Lue lisää perunan luonnonmukaisesta kasvatuksesta:
www.biolan.fi
9
Biolan Puutarhaopas 2010
10
Biolan Puutarhaopas 2010
Maistuva sato kasvihuoneesta
Kasvihuoneessa
kasvavat punaposkiset tomaatit,
maukkaat kurkut, salaatit
ja vähän erikoisemmatkin vihannekset kesäiseen ruokapöytään. Luonnonmukaiset
menetelmät soveltuvat kotipuutarhan maukkaan sadon
kasvattamiseen.
Tomaatille, kurkulle, paprikalle ja muille paljon ravinteita vaativille vihanneksille
helppo kasvualusta kasvihuoneeseen on istutusvalmis Biolan Kasvusäkki. Sen
raaka-aineena on karkea
turvemulta. Kasvusäkissä
on mukana luonnonmukainen varastolannoitus, josta
riittää ravinteita kolmelle
taimelle koko kesäksi eikä
erillistä lannoitusta tarvita.
Kasteluun käytetään pelkkää vettä. Syksyllä Kasvusäkin sisältö voidaan hyödyntää maanparannukseen
puutarhassa.
Pikkuvihanneksille,
kuten
salaatille ja yrteille, sopiva
kasvualusta kasvihuoneeseen on luonnonmukaisesti
lannoitettu ja kalkittu Biolan
Puutarhan TurveMulta. Sitä
tarvitaan 15–25 sentin kerros kasvihuoneen pohjalle.
Jos tomaattia tai muita paljon ravinteita vaativia kasvihuonevihanneksia istutetaan TurveMulta -penkkiin,
istutusvaiheessa lisätään
varastolannoite turvaamaan
tasapainoinen kasvu ja run-
sas sato. Taimien väliin tehdään kuoppa, johon laitetaan 0,5 litraa Biolan Luonnonlannoiterakeita.
Lisälannoitus annetaan tarpeen
mukaan 2–3 kertaa viljelyn
aikana. Yhden tomaatintaimen kesän aikana käyttämä ravinnemäärä saadaan
yhteensä noin 1,5 litrasta
Luonnonlannoiterakeita.
Kasvihuoneen
syyshuolto
Syksyllä
kasvihuoneesta
tyhjennetään kaikki kasvinjätteet. Työvälineet ja ruukut
pestään. Jotta taudinaiheuttajat ja tuholaiset saadaan
varmasti tuhottua, pesuun
käytetään kuumaa vettä tai
työvälineet upotetaan pesun
jälkeen kiehuvaan veteen.
Kasvihuone
puhdistetaan
sisäpuolelta ja myös rakenteiden kolot ja nurkat harjataan puhtaiksi. Pesuaineeksi riittää yleensä mäntynestesaippua ja kuuma vesi. Ulkopinnat puhdistetaan vasta
keväällä. Lasikasvihuoneen
pesuun käytetään pehmeää
harjaa tai painepesuria. Jos
kasvihuoneessa on havaittu kasvitauteja, kasvualusta
vaihdetaan. Muuten maaaines vaihdetaan kokonaan
uuteen noin kolmen vuoden
välein. Kun viljellään Biolan
Kasvusäkissä, vältytään kokonaan maalevintäisiltä kasvitaudeilta.
Biolan Puutarhaopas 2010
Tomaatin juuret ovat
kasvaneet kiinni
varastolannoitteeseen.
Kuinka itse kasvatettavia taimia lannoitetaan?
Pitkän esikasvatusajan vaativille taimille, kuten tomaatille, paprikalle ja munakoisolle, kannattaa antaa varastolannoitus hidasliukoisella Luonnonlannoitteella.
Kun taimiin ilmestyy sirkkalehtien jälkeen ensimmäiset kasvulehdet, taimet
koulitaan omiin ruukkuihinsa. Ruukun toiseen reunaan tehdään pohjaan asti
ulottuva kolo, johon lannoiterakeet annostellaan. Lannoiterakeiden päälle laitetaan ohut kerros multaa,
jotta rakeiden haju ei houkuttele hyönteisiä. Yhteen
5 dl ruukkuun lisätään 0,4 dl
Biolan Luonnonlannoitetta.
Luonnonlannoitteesta liukenee ravinteita koko taimikasvatuksen ajan ja taimien kasteluun riittääkin
pelkkä vesi.
Vaihtoehtoisesti taimia
voidaan
lannoittaa
koko
esikasvatusajan
kasteluveteen sekoitettavalla Luonnonravinnenesteellä Kesäkukille. Sopiva
annostus on 1 korkillinen 6
litraan vettä kaikilla kastelukerroilla.
U S EI
N
K YSY
T T YÄ
11
Hedelmäpuista iloa ja hyötyä
Omena, päärynä, kirsikka ja
luumu ovat kauniita pikkupuita, jotka sopivat sekä koristepuiksi että tuottamaan
satoa. Luonnonmukaisesti
hoidetuissa hedelmäpuissa
kypsyy maukas ja terveellinen sato tuoreena syötäväksi ja säilöttäväksi. Pienelle
pihalle soveltuu sirokasvuinen kirsikka tai luumu. Myös
omenapuita on saatavana
hillittykasvuiselle perusrungolle vartettuna, jolloin ne
jäävät pienikokoisemmiksi
kääpiöomenapuiksi.
Kaikkein vähiten tilaa tarvitsee
kapeakasvuinen pilariomenapuu.
Istutus lämpimälle
paikalle
12
VINKKI: Lisää tietoa
omenan sekä muiden
hedelmä- ja marjakasvien
kasvatuksesta www.biolan.fi.
Tainta valittaessa varmistetaan, että lajike on talvenkestävä omalla kasvuvyöhykkeellä. Hedelmäpuut
istutetaan aurinkoiselle ja
lämpimälle paikalle peruslannoitettuun ja kalkittuun
maahan.
Istutuslannoitteeksi soveltuu luonnonmukainen Biolan Syksyn
PK-lannoite, joka jätetään
yhtenäiseksi keoksi istutuskuopan reunaan ja peitetään
mullalla ennen juuripaakun
asettamista kuoppaan. Sopiva lannoitemäärä on 0,5
litraa/puu. Istutusvaiheessa
ei saa antaa helppoliukoisia
keinolannoitteita, koska ne
vaikeuttavat
juurtumista.
Biolan Puutarhaopas 2010
Kasvin ravinnetarve kasvaa
vasta sadontuottovaiheessa, jolloin omenapuita lannoitetaan vuosittain.
Pohjois- ja Keski-Suomessa hedelmäpuut kannattaa
aina istuttaa noin 20–30 cm
korkeaan harjuun. Harju lämpenee nopeammin ja estää
veden seisomisen juuristoalueella. Myös Etelä-Suomessa alaville paikoille tai
savimaahan istutettavat taimet hyötyvät kohopenkistä.
Satoa tuottavien
puiden lannoitus
Satoikäisiä
hedelmäpuita
lannoitetaan vuosittain. Keväällä, kun puut lähtevät
kasvuun, annetaan typpipitoista lannoitetta. Luonnonmukainen
erikoislannoite
on Biolan Luonnonlannoite
Marjoille ja Hedelmille, jota
annostellaan 1–3 litraa/puu.
Myös Biolan Luonnonlannoite ja Yleislannoite sopivat
kevätlannoitukseen.
Puut
pystyvät hyödyntämään lannoitteet parhaiten silloin,
kun juuristoalueelle tehdään
rautakangella reikiä, joihin
lannoiterakeet kaadetaan.
Syyslannoituksen aika on
elokuun alkupuolella. Syyslannoituksen tarkoituksena
on lisätä seuraavan vuoden
kukkasilmujen muodostumista ja parantaa talven-
kestävyyttä. Syksyn PK-lannoitteen annostelumääräksi
riittää 0,5–1 litraa/puu.
Hedelmäpuiden
leikkaus
Omena- ja päärynäpuiden
vuosittaisten hoitoleikkausten ajankohta on kevättalvella, kun silmut ovat vielä
lepotilassa.
Leikkauksilla
pyritään pitämään puiden
latvus ilmavana ja kasvattamaan puuhun hyviä vahvoja
oksia. Näin saadaan pidennettyä puiden ikää ja parannettua hedelmien laatua.
Leikkaus aloitetaan kuivista,
repeilleistä ja toisiaan hankaavista oksista. Seuraavaksi poistetaan latvuksen
sisäänpäin kasvavia oksia.
Myös oksat, jotka kasvavat
jyrkässä oksakulmassa runkoon nähden, poistetaan
repeilemisen estämiseksi.
Kirsikka- ja luumupuista leikataan vähemmän, lähinnä
vain kuivuneet ja vaurioituneet oksat. Kevään mahlavuodon vuoksi niiden oikea
leikkausaika on elokuussa
tai aikaisin helmikuussa. Hedelmäpuiden kasvua voidaan
ohjata myös taivuttamalla.
Alkukesällä nuoria, pystyjä
oksia voidaan taivuttaa painojen avulla tai sitomalla lähes vaakatasoon. Taivutus
hillitsee kasvua ja aikaistuttaa satoa.
13
Biolan Puutarhaopas 2010
Makeat mansikat
kotipuutarhasta
Keväällä lumen sulamisen
jälkeen mansikkakasvusto
puhdistetaan
esimerkiksi
joustavapiikkisellä
haravalla. Puhdistuksessa kasvustosta lähtee kuolleiden
kasvinosien lisäksi niissä
mahdollisesti talvehtineet
tuholaiset.
Mansikkamaa
lannoitetaan uuden kasvun
alkaessa marjakasveille ja
hedelmäpuille
kehitetyllä
Luonnonlannoite Marjoille
ja Hedelmille -erikoislannoitteella. Mansikan kukkiessa
tarkkaillaan ilman lämpötilaa. Jos on vaarana, että
yöllä tulee hallaa, kasvusto
peitetään hallaharsolla. Harso poistetaan päiväksi, että
hyönteiset pääsevät pölyttämään mansikan kukkia.
14
VINKKI: Biolan
Kuorikatteesta saat
helppohoitoiset käytävät
mansikkamaalle ja
hedelmätarhaan.
Biolan Puutarhaopas 2010
Sadonkorjuun jälkeen mansikkamaa
lannoitetaan
Biolan Syksyn PK-lannoitteella, jotta kukkasilmuja
muodostuisi runsaasti seuraavan vuoden kukintaa varten. Mansikalle Syksyn PKlannoitetta käytetään 0,7–1
litraa/10 m2.
Perusta
mansikkamaa
Ihanteellinen mansikan kasvupaikka on tuulensuojainen
rinne, jossa on hikevä multamaa. Savimaan rakennetta
parannetaan Biolan Kasvuturpeella, TurveMullalla tai
Puutarhan Mustalla Mullalla. Mansikka ei siedä seisovaa vettä ja se viihtyykin kohopenkissä, joka lämpenee
keväällä nopeasti.
Muihin puutarhakasveihin
verrattuna mansikka vaatii
melko vähän lannoitusta.
Etenkin runsasta typpilannoitusta tulisi välttää, ettei
mansikka kasvata lehdistöä
marjasadon kustannuksella.
Jos maa on hyvässä kasvukunnossa, ennen istutusta
peruslannoitukseksi riittää
1 litra/10 m2 Biolan Luonnonlannoitetta Marjoille ja
Hedelmille. Nurmesta käännetylle tai muuten laihalle
puutarhamaalle
annetaan
runsaampi peruslannoitus,
3 litraa/10 m2.
Kasvupaikka kastellaan hyvin ennen taimien istuttamista. Uuteen mansikkamaahan istutetaan tarkastettuja tervetaimia, jotka
ovat vapaita kasvitaudeista
ja tuholaisista. Istutettaessa mansikan kasvupistettä
ei saa peittää. Kasvupiste
on pienimpien lehtiruusukkeiden suojassa, joten pienimmät lehdet jätetään kasvualustan pinnalle.
Biolan Puutarhaopas 2010
Mitä hyötyä on syyslannoituksesta ja
koska on oikea ajankohta?
Mansikan, kuten muidenkin
marjakasvien, syyslannoituksen oikea ajankohta on
heti sadonkorjuun jälkeen
tai kuitenkin viimeistään
elokuussa. Syyslannoitukseen käytetään aina siihen
tarkoitettua erikoislannoitetta, Biolan Syksyn PK-lannoitetta, joka ei sisällä lainkaan kasvua rehevöittävää
typpeä. Syyslannoitteen sisältämä fosfori varmistaa
seuraavan vuoden kukkasilmujen kehittymisen ja siten
runsaan sadon. Lannoitteen
toinen tärkeä ravinne, kalium, puolestaan väkevöittää kasvin solunesteen,
jolloin kasvi kestää pa15
remmin pakkasta.
U S EI
K YSY
N
T T YÄ
Hämähäkkikukka
Leijonankita
Silkkitassu
Aurinkoon
Miljoonakello
Kesäkukkien väriloistoa
Ryhmäkasvit kukkivat koko
kesän ja niitä voidaan istuttaa
parvekelaatikoihin,
ruukkuihin, amppeleihin ja
penkkeihin
monivuotisten
kasvien lomaan. Kesäkukkien hoito on helppoa, kun
kuhunkin kasvupaikkaan on
valittu oikeat kasvit ja muistetaan säännöllinen kastelu
ja lannoitus.
Istutusastian täytyy olla
riittävän suuri, jotta kasvit viihtyvät ja toisaalta
kastelutarve vähenee. Ennen kukka-astian täyttöä
varmistetaan, että pohjassa
on reiät ylimääräisen veden
poistumista varten. Kun käytetään ryhmäkasveille kehi-
Tulikruunu
16
Tähtisilmä
Varastolannoitus
onnistuu
luonnonlannoitteilla
Biolan Puutarhaopas 2010
tettyä erikoismultaa, Biolan
Multa Kesäkukille, erillistä
salaojaa astian pohjalla ei
tarvita, koska multa sisältää
ilmavuutta lisäävää kevytsoramursketta.
Istutusastia täytetään mullalla niin, että pinnalle jää
kunnon kasteluvara. Taimien
väliin tehdään kuopat, joihin
sijoitetaan Luonnonlannoitetta pieninä kasoina. Jos
taimia istutetaan kahteen
riviin, varastolannoite on helpointa sijoittaa taimirivien
väliin yhtenäiseen vakoon.
Oikea annostus on yli 10
litraisiin astioihin yhteensä 1–1,5 litraa, pienempiin
0,5–1 litraa. Lannoiterakeet
peitetään mullalla. Varastolannoiteosasta riittää ravinteita koko kasvukaudelle,
joten kasteluun käytetään
pelkkää vettä.
VINKKI: Taimikasvatukseen
hankitaan uudet kylvöastiat
tai käytetyt ruukut ja lokerikot
desinfioidaan huolellisesti
ennen uutta käyttöä.
Sinitähtönen
Pieniin potteihin ja lokerikkoihin paras kylvöalusta
on hienojakoinen, hiekkaa
sisältävää Biolan Kylvö- ja
Taimimulta. Halkaisijaltaan
suuremmissa kylvöastioissa voidaan käyttää karkeampaa kasvualustaa, kuten luonnonmukaista Biolan Kasvuturvetta tai Puutarhan TurveMultaa. Ostomullat ovat omia seoksia
turvallisempia käyttää taimikasvatuksessa,
koska
pakattujen kasvualustojen
laatustandardit ovat tiukat.
Omavalvonnan lisäksi kasvualustojen turvallisuutta
kasveille ja ihmisille valvoo
Evira eli Elintarviketurvallisuusvirasto.
U S EI
K YSY
Koristekaali
Kylvämällä siemeniä suoraan kasvupaikalle saadaan
loppukesällä nauttia upeasta väriloistosta. Kylvökukille
valitaan aurinkoinen kasvupaikka ja kuohkea multamaa. Tarvittaessa maan rakennetta parannetaan ravinteikkaalla Biolan Puutarhan
TurveMullalla tai Biolan Puutarhan Mustalla Mullalla.
Mikä on paras multa
kylvöihin ja taimikasvatukseen?
N
T T YÄ
Daalia
Jos kasvualustaan ei lisätä
varastolannoitetta, ravinteikastakin multaa on lisälannoitettava, jotta kasvit jaksavat kukkia koko kesän.
Lisälannoitukseen soveltuu
kasteluveteen sekoitettava
Biolan Luonnonravinneneste
Kesäkukille, jota annostellaan 0,5 dl/10 litraa vettä.
Verenpisara
Lumihiutale
Orvokki
Puolivarjoon
Biolan Puutarhaopas 2010
17
Alppitähti
Rönsyleimu
Mehitähti
Uskolliset perennat
Perennat ovat monivuotisia
ruohovartisia koristekasveja, joiden kasvupaikkavaatimukset vaihtelevat paljon.
Osa lajeista on sopeutunut
elämään kuivissa ja paahteisissa kivikkopuutarhoissa ja
osa vaatii syvämultaisen ja
ravinteikkaan kasvualustan.
Kasvivalikoimaa suunniteltaessa huomioidaan kunkin
kasvin erityisvaatimukset.
Varjoisesta pihasta ei saa
aurinkoista, mutta savisesta
kukkapenkistä saa uudella
mullalla ja maanparannustoimenpiteillä hyvän kasvualustan perennoille.
Hoito kasvukaudella
18
Keväällä perennapenkki siistitään kuihtuneista versoista
ja rikkakasveista. Kun kasvit lähtevät kasvuun, kukkapenkki lannoitetaan. Perennoille sopivia lannoitteita
ovat Biolan Yleislannoite,
Luonnonlannoite sekä Luonnonlannoite Marjoille ja
Hedelmille. Lannoiterakeet
peitetään ohuella Puutarhan
Musta Multa -kerroksella tai
Biolan Puutarhaopas 2010
harataan kevyesti pintamultaan. Siistityn perennapenkin kattamiseen soveltuu
myös Biolan Lannoittava
Puutarhan Multakate. Koska Multakate sisältää paljon hidasliukoisia ravinteita,
hoitolannoituksen määrää
voidaan vähentää. Multakate estää uusien rikkakasvien itämisen kasvualustan
pinnalle ja istutusalue säilyy
kauan siistinä.
Kerran kuukaudessa annettu kastelu tai ruiskutus Biolan Merileväuutteella parantaa kasvien vastustuskykyä
mm. kuivuutta ja kasvitauteja vastaan. Härmäalttiille perennoille, esimerkiksi
syysleimulle, merileväruiskutuksia annetaan säännöllisesti. Elokuussa perennat
lannoitetaan Biolan Syksyn
PK-lannoitteella.
Syksyllä perennojen kuihtuneet lehdet leikataan. Onttovartiset perennat (kuten pioni, ritarinkannus, särkynytsydän, ukonhattu ja varjolilja) leikataan vasta keväällä,
Kermesmarja
Komeanauhus
jotta ne talvehtisivat paremmin. Tavallisimmat perennat
eivät talvisuojausta tarvitse; sen sijaan kivikkokasvit
ja nuoret taimet hyötyvät
suojauksesta. Lumi on paras talvisuoja ja lumen kertymistä voi auttaa havuilla.
Keväällä, kun lumipeite on
jo laskenut ja öisin on kovia
pakkasia, havusuojaa saattavat tarvita särkynytsydän,
marskinlilja, kuningaslilja ja
valeangervo.
Perusta uusi
perennaryhmä
Perennoja voidaan jakaa
ja istuttaa sekä keväällä
että syksyllä. Astiataimia
voidaan istuttaa koko kasvukauden ajan, mutta keskikesän istutuksia on kasteltava säännöllisesti. Perennapenkki kalkitaan perustamisvaiheessa. Useimmat perennat viihtyvät,
kun maan pH on noin 6,5.
Penkki muotoillaan niin, ettei vesi jää seisomaan taimien tyvelle. Kasvualustan
syvyys vaihtelee lajeittain:
Sinikuunlilja
Suurilla perennoilla kasvualustan syvyyden tulisi olla
vähintään 50 senttiä, keskikokoisilla ja matalajuurisilla
lajeilla 30–40 senttiä, kun
taas kivikko- ja reunaperennoille riittää 10–20 sentin
multakerros.
Istutettavat
kasvit kastellaan hyvin ennen istutusta. Astiassa kasvaneista taimista poistetaan
ruukku, mutta juuripaakkua
ei rikota. Taimet tiivistetään
kasvualustaansa
kastelemalla ne istutuksen jälkeen
runsaalla vedellä. Vettä käytetään noin 5 litraa tainta
kohti. Kastelun jälkeen tarkistetaan, etteivät kasvien
juuripaakut jää näkyviin,
vaan niiden päälle tulee 1–2
sentin kerros multaa. Lopuksi istutusalue katetaan
Biolan Lannoittavalla
Puutarhan
Multakatteella.
Biolan Puutarhaopas 2010
Kultatyräkki
VINKKI: Maanpinnan
siistimiseen käytetään
keväällä Biolan Lannoittavaa
Puutarhan Multakatetta. Se
estää siemenrikkakasvien
itämisen, ja istutusalue
säilyy pitkään kauniilla
mulloksella.
19
Kääpiökoreanpihta
Koreanpihta
Ikivihreillä väriä pihaan
vuoden ympäri
20
Ikivihreät kasvit antavat puutarhaan vihreyttä ja suojaa
myös silloin, kun muut kasvit
ovat lakastuneet. Kotipihojen
ikivihreitä kasveja ovat muun
muassa havukasvit ja alppiruusut.
Havukasvien kasvupaikkavaatimukset ovat hyvin erilaisia. Kuivassa maassa
viihtyvät katajat, männyt ja
vuorimännyt. Kosteampaa
kasvualustaa kaipaavat kuu-
Biolan Puutarhaopas 2010
set, pihdat, sembramännyt,
tuijat ja marjakuuset. Alppiruusut istutetaan rakennuksen pohjoispuolelle tai havukasvien katveeseen.
Havukasvien erikoismuodot
tuovat vaihtelua pihan kasvivalikoimaan. Erikoinen kasvutapa tai neulasten poikkeva
väritys tulee hyvin esiin, kun
niitä yhdistelee maltillisesti muiden kasvien kanssa.
Usein kasvien erikoismuodot
Metsäkuusiaita
Okakuusi
Lannoitetaanko monivuotisia kasveja istutusvaiheessa?
ovat ilmastollisesti varsinaista lajia arempia. Aroille
kasveille paras istutusaika
on kevät, jotta kasvit ehtivät juurtua ennen talven
tuloa. Arat ikivihreät kasvit
tarvitsevat ilmavan ja ravinteikkaan kasvualustan, joka
pystyy varastoimaan vettä.
Tällainen erikoiskasvualusta
on Biolan Multa Rodoille ja
Havuille, joka on tarkoitettu
kasvualustaksi kaikille happaman maan kasveille.
Muista suojata
kevätauringolta
Havukasvit ja alppiruusut
haihduttavat vettä myös tal-
vella. Haihduttaminen on
suurempaa aurinkoisilla kasvupaikoilla ja tuulisella säällä. Multa Rodoille ja Havuille
pystyy varastoimaan paljon
vettä kasvin käyttöön. Alppiruusujen ja nuorten havukasvien juuret voivat kuitenkin
olla niin lähellä maan pintaa,
että talvella koko niiden juuristoalue jäätyy. Jäätyneestä
maasta kasvi ei pysty ottamaan vettä, mikä näkyy kuivuvina lehtinä ja ruskettuvina neulasina. Lumi on hyvä
suoja maan routaantumista
vastaan. Syksyllä ikivihreiden
kasvien suojaksi rakennetaan
tukikehikko, jonka päälle varjostuskangas tai havut laitetaan kevättalvella suojaamaan kasvia auringolta.
Biolan Puutarhaopas 2010
Istutusvaiheessa monivuotisille kasveille voidaan antaa hidasliukoisia lannoitteita. Biolan Syksyn PK-lannoite sisältää oikeassa suhteessa fosforia ja kaliumia
sekä hivenravinteita. Maan
muokkauksen yhteydessä
PK-lannoitetta
levitetään
10–25 litraa/100 m2 . Puille ja pensaille Syksyn PKlannoite voidaan antaa
istutuksen yhteydessä
myös suoraan istutus21
kuoppaan. Lannoiterakeet jätetään yhtenäiseksi keoksi istutuskuopan reunaan ja ne
peitetään mullalla ennen
juuripaakun asettamista istutuskuoppaan. Sopiva lannoitemäärä on 0,5 litraa/
puu tai 0,2 litraa/pensas.
U S EI
K YSY
N
T T YÄ
U S EI
N
K YSY
T T YÄ
Miksi vanhaa nurmikkoa pitäisi lannoittaa,
kun leikkaustarve
lisääntyy?
Lannoitettu, vahvassa kasvussa oleva tiheä nurmikko
pystyy kilpailemaan hyvin
sammalta ja rikkakasveja
vastaan. Biolan Nurmikkolannoitteessa typpi on hidasliukoisessa muodossa
ja vapautuu kasvien käyttöön vähitellen kesän aikana. Näin se ei rehevöitä kasvua liikaa.
Miksi Biolanlannoitteet ovat niin
pientä murua?
Luonnonlannoitteet
on
murskattu mahdollisimman
pieneksi rakeeksi, jotta niiden lannoitusvaikutus voi
alkaa nopeasti. Mururakeisen lannoitteen levittäminen tasaisesti on helppoa
käsin heittelemällä, mutta onnistuu toisaalta hyvin
vaikka
hiekanlevittimen
avulla. Pienen rakeen kostuttua luonnonlannoitteet
ovat myös hajuttomia.
Luonnonmukainen, kestävä nurmikko
Nurmikon
perustaminen
Tuleva nurmikenttä salaojitetaan ja pohjamaa muotoillaan niin, ettei siinä ole vettä
kerääviä painanteita. Ennen
kylvöä maa kalkitaan ja lannoitetaan. Kalkki parantaa
maan rakennetta ja vapauttaa ravinteita nurmiheinien
käyttöön. Peruskalkitukseen
käytetään nopeavaikutteista Biolan Puutarhakalkkia
maan happamuudesta riippuen 40–100 kg/100 m2.
Sopiva peruslannoitusmäärä on 20–40 litraa Biolan
Nurmikkolannoitetta 100
neliölle. Kalkitus- ja lannoitustarpeen voi selvittää teettämällä maasta viljavuustutkimuksen ennen nurmikon
perustamista. Kun uuden
nurmikon
kasvualustana
käytetään Biolan Multaa
Nurmikolle, erillistä peruslannoitusta tai kalkitusta ei
tarvita. Nurmikon pinta tasoitetaan, haravoidaan ja
jyrätään ennen kylvämistä.
22
Biolan Puutarhaopas 2010
Paras kylvöaika on toukokuussa ja kesäkuun alussa, jolloin maassa on vielä
luontaista kosteutta. Nurmikon voi kylvää myös syksyllä, elokuusta syyskuun
puoliväliin asti, jolloin nurmiheinät ehtivät taimettua
ennen pakkasia. Siemenet kylvetään ristikkäisistä suunnista nurmikentän
yli. Siemeniä varataan noin
2–3 kg/100 m2. Kylvön jälkeen siemenet peitetään
kevyesti haravoimalla ja kylvös jyrätään.
Talvivaurioiden
paikkaus on
helppoa
Paras aika nurmikon paikkaukseen on keväällä. Paikattavista kohdista rikotaan maan pinta ja päälle
levitetään 1–2 cm kerros
Biolan Multaa Nurmikolle. Mullan pinta tasataan
haravalla. Siemenet kylvetään ja haravoidaan kevyesti pintamultaan. Multa
tiivistetään ja kylvöstä kastellaan kunnes siemenet
ovat itäneet.
Onko ongelmana
sammaloitunut
nurmikko?
Nurmikolle on oma
erikoislannoitteensa
Sammal ei pysty kilpailemaan terveen ja voimakaskasvuisen nurmikon kanssa.
Usein nurmikon sammaloitumiseen on syynä maan liika
tiivistyminen, jolloin juuret
eivät saa riittävästi happea.
Tiivistyneen nurmikon kasvua voidaan elvyttää katteella. Kivennäismaille, kuten savi- ja hiekkapohjaisille
nurmikoille, soveltuu parhaiten katteeksi valmis erikoisseos Biolan Multa Nurmikolle. Humusrikkaalla maapohjalla voidaan käyttää lannoitettua hiekkakatetta: sekoita 100 litraan hiekkaa 2
litraa Biolan Nurmikkolannoitetta. Katetta levitetään noin
1 cm:n kerros lyhyeksi leikatulle nurmikolle. Katteen alla
maan pieneliötoiminta vilkastuu, mistä seuraa maan
rakenteen ja ilmanvaihdon
paraneminen sekä juuriston
voimistuminen.
Lannoitustarve riippuu nurmikon käyttötarkoituksesta
ja leikkaustiheydestä. Jos
nurmikkoa leikataan säännöllisesti ja leikkuujäte on lyhyttä, se voidaan jättää nurmikolle. Leikkuujätteestä palautuu ravinteita hajotustoiminnan seurauksena uudelleen nurmiheinien käyttöön.
Tällöin riittää kertalannoitus
pitkävaikutteisella Biolan
Nurmikkolannoitteella. Nurmikkolannoitetta käytetään
keväällä uuden kasvun alkaessa 2,5 litraa/10 m2. Jos
leikkuujäte kerätään nurmikolta pois, annetaan kesällä
tarpeen mukaan lisälannoituksena 0,5–1 litraa Nurmikkolannoitetta/10 m2. Koska
Nurmikkolannoite sisältää
kalkkia, erillistä ylläpitokalkitusta ei tarvita.
23
Biolan Puutarhaopas 2010
U S EI
K YSY
N
T T YÄ
Miten ruukkupuutarha
perustetaan?
Kasvivalintaan
vaikuttaa
ruukkujen sijoituspaikka.
Etelän avoimelle paikalle
valitaan paahteessa viihtyviä kasveja ja pohjoispuolen
tai muuten varjoisan paikan kasvien puolestaan täytyy viihtyä vähässä valossa.
Ruukut asetellaan mieluummin ryhmiin kuin sirotellaan
sinne tänne ympäri parveketta tai terassia. Yksivuotisten kasvien ruukkujen,
amppeleiden ja parvekelaatikoiden multa vaihdetaan
vuosittain. Kun käytetään
ryhmäkasveille kehitettyä
erikoismultaa, Biolan Multaa Kesäkukille, erillistä salaojaa astian pohjalla ei tarvita, koska multa sisältää
ilmavuutta lisäävää kevytsoramursketta. Sama multa soveltuu myös monivuotisten kasvien ruukkuistutuksiin. Jos ruukkuihin istutetaan pikkuhavuja tai alppiruusuja – kasveja, jotka
viihtyvät happamassa kasvualustassa – paras kasvualusta on Biolan Multa Rodoille ja Havuille.
Ruukkujen lannoituksesta
voi lukea sivulta 16.
24
Puutarha parvekkeelle tai terassille
Parvekkeelle, terassille ja patiolle mahtuu puutarha pienoiskoossa. Silmänruokaa,
tuoksuja ja maisteltavaa.
Paahteisella paikalla parvekelaatikoiden ja amppeleiden mullalta vaaditaan paljon, koska kasvien vedentarve on suuri. Mullan tulisi
varastoida vettä ja toisaalta
kuivuttuaankin kostua helposti
uudelleen.
Biolan
Multa Kesäkukille sisältää
murskattua kevytsoraa ja
kastelukiteitä. Mullan rakenne on ilmava ja kevyt. Kuivuttuaankin multa imee hyvin
vettä ja kostuu tasaisesti.
Biolan Parvekepalsta sisältää
tyylikkään
punotun
korin
ja
luonnonmukaisen erikoismullan
parvekekasveille. Parvekepalstassa
on
helppoa
kasvattaa
pikkuvihannekset, salaatit, yrtit ja kukat.
Kasvit voidaan istut-
Biolan Puutarhaopas 2010
taa taimina tai kylvää suoraan
Parvekepalstan multaan. Parvekepalstan multa on peruslannoitettu ja se sisältää paljon pitkävaikutteisia ravinteita. Myös ravinteikkaaseen
multaan istutettuja kasveja
on lannoitettava, jotta ne
jaksavat kasvaa ja kukoistaa
koko kesän. Hoitolannoitukseen soveltuu Biolan Luonnonravinneneste Kesäkukille jokaisella kastelukerralla
tai varastolannoitteeksi sijoitettava Biolan Luonnonlannoite (kanankakka + merilevä).
Kun parvekkeella halutaan
viljellä tomaatteja, kurkkuja,
kurpitsoja tai muita paljon
ravinteita vaativia vihanneksia, valitaan kasvualustaksi
Biolan Kasvusäkki. Se sisältää luonnonmukaisen varastolannoitteen, josta riittää
ravinteita kolmelle taimelle
koko kesäksi eikä muuta lannoitusta tarvita. Kasteluun
käytetään pelkkää vettä.
Kompostoimalla arvokasta
maanparannusainetta
Puutarha- ja talousjätteestä
koottu valmis tai puolivalmis
komposti on erinomaista
maanparannusainetta. Kompostin sisältämät ravinteet
virkistävät maan pieneliötoimintaa ja sen sisältämä humus parantaa maan vedenpidätyskykyä.
Puutarhakompostointi
Sekalaisesta
puutarhajätteestä, kuten ruohosilpusta, rikkaruohoista, kasvien
naateista ja varisseista lehdistä, saa kompostoimalla
hyvää multaa seuraavan vuoden maanparannusaineeksi.
Kaikki puutarhajäte kasataan ilmavaksi kompostiksi
siistiin, kannelliseen kompostoriin. Biolan Puutarhakompostori ja Maisemakompostori Kivi soveltuvat puutarhajätteen kompostointiin.
Puutarhakompostorin täyttö
aloitetaan levittämällä pohjalle kerros karkeaa ainesta,
esimerkiksi oksasilppua.
Biolan Puutarhaopas 2010
Puutarhassa syntyvää jätettä lisätään kerroksittain. Jokaisen 10–15 cm kerroksen
väliin lisätään 5 cm kerros
Biolan Komposti- ja Huussikuiviketta. Kompostijätteen
lahoamista
nopeutetaan
lisäämällä pieneliöiden ravinnoksi joko Biolan Kompostiherätettä (5 dl/100 litraa jätettä) tai Biolan Luonnonlannoiterakeita (2,5 litraa/100
litraa jätettä). Varsinkin kuivat lehdet, oljet ja muu lehtivihreätön materiaali vaatii
kompostoituakseen lisäravinteita. Kastelemalla varmistetaan, että kompostista
tulee sopivan kostea. Kuiva
jäte ei lahoa, kun taas liika märkyys estää ilman25
kierron kompostissa, jolloin jäte alkaa mädäntyä.
Oikea kosteus voidaan todeta, kun 10–20 cm syvyydestä otetaan kourallinen
kompostia ja puristetaan
sitä nyrkissä. Kompostimassasta tulisi irrota muutama
tippa vettä.
U S EI
K YSY
N
T T YÄ
Riittävätkö kompostimullan ravinteet kasveille lannoitteeksi?
Kotikomposti on erinomaista
maanparannusainetta
puutarhaan, mutta varsinainen lannoite se ei ole. Kompostimullan ravinteikkuus
riippuu sen raaka-aineista. Puutarhajätteestä koottu komposti on yleensä vähemmän ravinteikasta kuin
talousjätekomposti. Kompostointi on luonnollinen
tapa palauttaa eloperäinen
maatuva jäte takaisin luonnonkiertoon. Kompostin lisäksi kasveille on hyvä antaa täydennyslannoitteena
Biolan Luonnonlannoitteita.
Lisätäänkö itse kompostoituun kompostimultaan kalkkia ennen
kuin sitä voi käyttää?
Kompostoitumisen aikana
massan pH vaihtelee. Alussa pH voi olla hyvinkin alhainen, mutta se kohoaa
nopeasti
kompostoitumisen kiihtyessä jopa lähelle
pH-arvoa 8-9 (kuumakompostoitumisvaihe). Valmiissa kom26
postimassassa pH on
taas laskenut lähelle neutraalia eli noin
seitsemään. Kalkkia ei
kompostiin tarvitse lisätä
missään vaiheessa, kompostimassa neutralisoituu
itsekseen ja runsas kalkin
lisääminen häiritsee tätä
prosessia.
Kotitalouden
biojäte kompostoidaan lämpökompostorissa
Biolan Pikakompostori soveltuu keittiöstä syntyvän
biojätteen ympärivuotiseen
kompostointiin.
Pikakompostori on kauttaaltaan tehokkaasti
lämpöeristetty
ja sillä on pohjoismainen
ympäristömerkki. Pikakompostorissa on umpinainen
pohja ja kumitiivistein tiivistetyt kansi ja tyhjennysluukku, mikä estää tehokkaasti
haittaeläinten pääsyn kompostoriin. Pikakompostorin
vakiovarusteena
olevasta
lämpömittarista kompostin
toimintaa on helppo seura-
VINKKI: Kuivikkeen lisäys
kompostiin hoituu kätevästi, kun
Komposti- ja Huussikuiviketta
laitetaan aina tyhjän biojäteastian pohjalle. Kuivike imee
kosteutta, hajuja ja pitää astian
siistinä.
ta. Komposti toimii normaalisti, kun sen lämpötila on
20–75 °C.
Jätettä lisätään kompostoriin sitä mukaa, kun sitä
keittiöstä tai puutarhasta
syntyy. Kuiviketta lisätään
noin kolmasosa tuodun jätteen määrästä. Erityisen tärkeää on peittää liha- ja kalajätteet huolellisesti, etteivät
ne houkuttele kompostiin
kärpäsiä. Pikakompostorista
voidaan tyhjentää katekompostia jo noin kuuden viikon
kompostoitumisen jälkeen.
Puutarhakompostiin:
• puunlehdet
• naatit
• ruohonleikkuujätteet
• silputut oksat ja
kukkavarret
• kuivat rikkaruohot
Biolan Puutarhaopas 2010
Millainen on hyvä
kuivike lämpökompostoriin?
Katekompostin
käyttö
Kompostimulta on täysin
valmista, kun kaikki kompostoitavat jätteet ovat maatuneet
tummanruskeaksi,
tuoksuvaksi mullaksi. Tähän
kuluu aikaa 1–3 vuotta kompostoimisen aloittamisesta.
Kompostia voidaan käyttää
maanparannusaineena
jo
huomattavasti aikaisemmin,
niin sanottuna katekompostina. Katekomposti on puolikypsää kompostia, jossa
ruoka- ja ruohomaiset puutarhajätteet ovat hajonneet,
mutta seosaineena käytetty
puuaines erottuu karkeana.
Katekompostia
levitetään
nimensä mukaisesti maan
pinnalle katteeksi, esimerkiksi puiden, pensaiden tai
perennojen juuristoalueelle.
Sopiva katekerroksen paksuus on 2–5 cm. Kate pitää
maan kosteana ja vilkastuttaa maan pieneliöiden, etenkin lierojen, toimintaa. Puolikypsä komposti saattaa
vielä sisältää joitakin kasvin
kasvua haittaavia aineita,
siksi sitä ei sekoiteta kasvualustaan. Jos katekompostia
levitetään kasvimaalle, se
voidaan syysmuokkauksen
yhteydessä mullata kevyesti
maahan.
Talousjätekompostiin:
• hedelmien ja vihannesten kuoret
• liha- ja kalajätteet, ym. ruoantähteet
• kahvin ja teen porot suodatinpusseineen
• pehmeät ja kosteat paperit
• kananmunankuoret murskattuina
• lemmikkieläinten jätökset
• puutarhajäte pieninä annoksina
Biolan Puutarhaopas 2010
Hyvä kuivike on riittävän
karkeaa ja hyvin kosteutta
imevää. Oikeanlainen seosaine vaikuttaa kompostin kypsymisnopeuteen. Liian hienojakoiset kuivikkeet,
kuten sahanpuru, pelkkä
turve, kutterinlastu tai kuivat lehdet eivät ole seosaineena toimivia. Ne tiivistyvät kompostissa liikaa, jolloin syntyy helposti kosteus- ja hajuongelmia. Pelkkä
oksasilppu ei ime kosteutta
ja sido hajuja riittävän tehokkaasti. Biolan Komposti- ja Huussikuivike on käyttövalmis,
oikeanlainen
kuivike lämpökompostoriin ja kompostikäy27
mälään.
U S EI
K YSY
N
T T YÄ
VINKKI: Maan multavuutta
voidaan lisätä säännöllisellä
luonnonlannoitteiden käytöllä.
Yksi 25 litran säkillinen Biolan
Luonnonlannoitetta tuo maahan
yhtä paljon orgaanista ainetta
kuin 200 litraa kasvuturvetta.
Luonnonlannoitteiden oikea annostelu
MARJAT JA
HEDELMÄPUUT
28
K E VÄT L A N N O I T U S Syyslannoitus
Luonnonlannoite
Yleislannoite
Luonnonlannoite
Marjoille ja
Hedelmille
Syksyn
PK-lannoite
Mansikka
Mustaherukka Puna- ja
valkoherukka
Karviainen Vadelma
Omena ja
päärynä* Luumu ja
kirsikka*
1 l/10 m2 0,8 l/pensas 1 l/10 m2
1 l/pensas 1 l/10 m2 1–1,5 l/pensas 0,7–1 l/10 m2
0,3 l/pensas
1,2 l/pensas 0,8 l/pensas 0,4 l/rivimetri 1–1,5 l/pensas
1–1,5 l/pensas
0,4 l/rivimetri
1,5 l/pensas
1,5 l/pensas
0,5 l/rivimetri
0,3 l/pensas
0,3 l/pensas
0,3 l/rivimetri
2–3 l/puu 3–4 l/puu 3–4 l/puu 0,5–1 l/puu
1–2 l/puu 2–3 l/puu 2–3 l/puu 0,5–1 l/puu
*satoiässä
Biolan Puutarhaopas 2010
VIHANNEKSET
K E VÄT L A N N O I T U S Lannoitus kasvukaudella
Yleis- Luonnon- lannoite
lannoite Luonnon-
lannoite
Perunalle ja
Juureksille
Yleis- lannoite
Luonnonlannoite
l/10 m2
l/10 m2
l/10 m2
l/10 m2
l/10 m2
Avomaankurkku
Kurpitsa
Kaali
Kiinankaali Kukkakaali
Lanttu
Maissi
Parsa
Peruna
Porkkana
Punajuuri
Purjo
Raparperi
Salaatti
Selleri
Sipuli
Tarhaherne
Valkosipuli
Yrtit
Tomaatti Kasvihuonekurkku
3
2,5
3
3
3,5
2,5
2
2
1,5
2,5
2,5
2
2,5 l/kasvi
2
3
2
1
2
2
5
5
3,5
4
3
3,5
3,5
3
3 2
2
2,5
2,5
3,5
3,5
3
3,5
3
3 l/kasvi
2
4
4
2,5
1,5
2,5
2,5
5
5
1,5
1,5
0,5
1
1
2 x 0,5 l
1
2 x 0,5 l
KORISTEISTUTUKSET
K E VÄT L A N N O I T U S Yleis-
Luonnon- Nurmikko-
lannoite
lannoite lannoite
2 x 0,5 l/taimi 2 x 0,5 l/taimi
2 x 0,5 l/taimi 2 x 0,5 l/taimi
Syyslannoitus
Luonnon-
lannoite
Marjoille ja
Hedelmille
Syksyn
PK-lannoite
l/10 m2
l/10 m2
l/10 m2
l/10 m2
l/10 m2
Nurmikko 2–3
2–3
2–3 Koristepuut ja
-pensaat 2,5 –3 2,5 –3,5 0,5 –1
Perennat 2
3
0,2 –0,5
Kesäkukat 2
3
MUU KÄYTTÖ
Luonnonlannoite
Komposti
Kourallinen rakeita/talikollinen jätettä tai 2,5 l rakeita/100 l jätettä
Lantavesikastelu
0,25 l rakeita/10 l vettä
Multa- ja
turveseokset
1 l rakeita/50 l multaa tai turvetta
1–4
Biolan Puutarhaopas 2010
0,7
29
Biolan-tuotteet
Luonnonlannoitteet
N= typpi
P= fosfori
K= kalium
Biolan Luonnonlannoite
on valmistettu kananlannasta kuivaamalla ja rakeistamalla. Siihen on
lisätty merileväjauhetta tehostamaan kasvien hivenravinteiden ottokykyä. Lannoite sisältää kaikki kasvien tarvitsemat pää- ja hivenravinteet luonnollisessa muodossa. Se antaa kasveille voimakkaan kasvun
ja runsaan kukinnan sekä ravintoa maan pieneliöille ja kastemadoille.
Pakkauskoot: 1 l pussi, 6 l ja 10 l pakki, 10 l kassi, 25 l ja 35 l säkki
Ravinnesuhteet: N-P-K 4-1-2
Biolan Yleislannoite
on eloperäinen yleislannoite runsaasti ravinteita vaativille vihanneksille ja koristekasveille. Sen luonnonmukainen kaliumlisä edistää kasvien terveyttä ja lisää koristekasvien kukintaa. Biolan Yleislannoitteeseen on lisätty kalkkia, joten erillistä ylläpitokalkitusta ei tarvita.
Pakkauskoot: 6 l pakki, 10 l kassi, 30 l säkki
Ravinnesuhteet: N-P-K 4-1-6
Biolan Nurmikkolannoite
on nurmikentille tarkoitettu erikoislannoite, jossa on vain puhtaita
luonnon raaka-aineita. Biolan Nurmikkolannoitteessa on ravinteet ja
kalkki kätevästi samassa rakeessa. Ravinteet ovat eloperäisessä,
pääosin hidasvaikutteisessa muodossa. Näin ravinteet eivät huuhtoudu veden mukana ja riittävät antamaan nurmikolle tuuhean kasvun ja kauniin värin koko kasvukaudeksi. Kun nurmikenttä hoidetaan
Biolan Nurmikkolannoitteella, ei nurmikko sammaloidu eikä erillistä
ylläpitokalkitusta tarvita.
Pakkauskoko: 30 l säkki
Ravinnesuhteet: N-P-K 4-1-2
Biolan Luonnonlannoite Perunalle ja Juureksille
30
on luonnonmukainen erikoislannoite hyvälaatuisen peruna- ja juuressadon viljelyyn. Lannoite sisältää kaikkia kasvin tarvitsemia ravinteita. Lannoitteeseen on lisätty perunan ja juuresten laatua parantavaa kierrätyskaliumia. Lannoite on kuivattu ja rakeistettu, joten
sen käyttö on siistiä ja helppoa. Luonnonlannoite Perunalle ja Juureksille voidaan annostella suoraan istutusvakoon tai levittää hajakylvönä.
Pakkauskoot: 10 l kassi ja 25 l säkki
Ravinnesuhteet: N-P-K 3-1-7
Biolan Luonnonlannoite Marjoille ja Hedelmille
on erityisesti satoa tuottavien marjakasvien ja hedelmäpuiden lannoittamiseen kehitetty luonnonmukainen erikoislannoite. Se sisältää ravinteita sopivassa suhteessa kasvien tarpeisiin, jolloin marjaja hedelmäsadosta tulee runsas ja hyvälaatuinen. Luonnonlannoite
Marjoille ja Hedelmille soveltuu myös perennojen lannoittamiseen.
Pakkauskoko: 10 l pakki
Ravinnesuhteet: N-P-K 5-3-7
Biolan Puutarhaopas 2010
Biolan Syksyn PK-lannoite
sisältää sopivasti fosforia ja runsaasti kaliumia sekä hivenravinteita monivuotisten puutarhakasvien syyslannoitukseen. Lannoite ei sisällä talvilepoon siirtymistä häiritsevää typpeä. Biolan Syksyn PKlannoite soveltuu myös istutuslannoitteeksi sekä fosfori- ja kaliumtäydennykseen muiden lannoitteiden lisänä.
Pakkauskoot: 10 l kassi, 6 l ja 10 l pakki ja 25 l säkki
Ravinnesuhteet: N-P-K 0-2-12
Biolan Luonnonravinneneste Kesäkukille
on luonnonmukainen, eloperäinen ravinneliuostiiviste. Se soveltuu
parvekelaatikoiden, amppeleiden, piharuukkujen ja kukkaryhmien
lannoitukseen sekä lisälannoitukseen vihannes- ja kasvimaille. Se
antaa kasveillesi ravinteet luonnollisessa muodossa sekä voimakkaan kasvun ja runsaan kukinnan. Ravinneneste sekoitetaan kasteluveteen. Yhdestä pullollisesta ravinnenestettä saadaan 120 litraa
käyttöliuosta.
Pakkauskoko: 600 ml pullo
Multatuotteet ja maanparannusaineet
Biolan Puutarhan Musta Multa
on kompostilannoitettu multaseos kotipuutarhureille. Se soveltuu käytettäväksi kasvualustana kukkapenkeissä, kasvihuoneissa ja kasvimaalla
joko sellaisenaan tai perusmaahan sekoitettuna. Kompostoimalla valmistettu Puutarhan Musta Multa on puhdas rikkaruohonsiemenistä ja raskasmetalleista.
Pakkauskoot: 45 l ja 55 l säkki
Biolan Multa Kesäkukille
on kompostilannoitettu ja kalkittu multaseos, joka on kehitetty erityisesti kesäkukkien ja ryhmäkasvien kasvualustaksi. Multa sisältää murskattua kevytsoraa, minkä ansiosta mullan rakenne on ilmava ja kevyt. Kuivuttuaankin multa imee hyvin vettä ja kostuu tasaisesti. Multaan on lisätty kastelukiteitä, jotka parantavat mullan
vedenpidätyskykyä ja mahdollistavat pidemmät kasteluvälit.
Pakkauskoot: 24 l ja 45 l säkki
Biolan Multa Nurmikolle
on hiekkapitoinen erikoismultaseos nurmikon paikkaukseen ja elvyttämiseen sekä uuden pihanurmikon perustamiseen. Koska Multa Nurmikolle on hienojakoinen, nurmikkoa elvytettäessä se leviää
tasaisesti nurmiheinien juurialueelle. Kompostilannoitettu ja kalkittu multaseos sisältää paljon nurmiheinien kasvulle tärkeitä pitkävaikutteisia ravinteita.
Pakkauskoko: 45 l säkki
Biolan Puutarhaopas 2010
31
Biolan Multa Rodoille ja Havuille
on kompostilannoitettu erikoismulta hapanta kasvualustaa vaativille kasveille, kuten alppiruusuille, havukasveille ja pensasmustikalle. Multa soveltuu kasvualustaksi sellaisenaan. Multa Rodoille ja
Havuille soveltuu myös maanparannukseen kaikkialla puutarhassa,
jos maan pH on liian korkea (emäksinen) ja viljellään hapahkoa kasvualustaa suosivia kasveja.
Pakkauskoko: 45 l säkki
Biolan Puutarhan TurveMulta
on luonnonmukainen turve-multaseos, joka soveltuu käytettäväksi
kasvuturpeen tapaan kaikkialla puutarhassa. TurveMullassa yhdistyvät kasvuturpeen ja mullan hyvät ominaisuudet: se on kuohkeaa
ja ilmavaa, sillä on hyvä ravinteiden ja veden pidätyskyky ja siihen
muodostuu viljelyn aikana kestävä mururakenne. TurveMulta on lannoitettu luonnonmukaisella kompostilla ja kalkittu magnesium-pitoisella kalkkikivijauheella.
Pakkauskoko: 50 l säkki
Biolan Kasvuturve
on luonnonmukaisesti lannoitettu ja kalkittu turveseos kotipuutarhureille. Se soveltuu kylvöihin, taimikasvatukseen, kukkien ja vihannesten kasvualustaksi sekä maanparannukseen kaikkialla puutarhassa. Kasvuturve on vapaa kasvitaudeista ja rikkakasveista.
Pakkauskoot: 70 l säkki ja 180 l paali
Biolan Perusturve
on puhdasta, vaaleaa rahkaturvetta, jota ei ole lannoitettu eikä kalkittu. Se on luonnollisen hapanta, eikä siinä ole rikkakasvien siemeniä eikä taudinaiheuttajia. Perusturve soveltuu esim. juuresten
varastointiin ja maanparannukseen sekä kotieläinten kuivikkeeksi.
Pakkauskoko: 70 l säkki
Biolan Kasvusäkki
32
on kotitarhurin istutusvalmis luonnonmukainen kasvualusta kasvihuoneeseen, terassille tai parvekkeelle esim. tomaatin, kurkun,
paprikan tai melonin kasvatukseen. Säkki sisältää kevyesti peruslannoitetun kasvualustaosan ja erillisen varastolannoiteosan.
Kasvusäkin ravinteet on mitoitettu riittämään kolmelle kurkun tai
tomaatin taimelle koko kasvukauden ajaksi. Kasteluun käytetään
pelkkää vettä.
Pakkauskoko: 70 l säkki (sis. varastolannoitteen)
Biolan Puutarhaopas 2010
Biolan Pihamulta
on kompostilannoitettu ja kalkittu valmis multaseos maanparannukseen kaikkialla puutarhassa. Pihamultaa on helppo käyttää, koska
yhtenäinen paali on puristettu suoraan lavan päälle. Pihamulta on
edullinen ja puhdas vaihtoehto irtomullalle.
Pakkauskoko: 2 m3 (n. 750 kg)
Biolan Parvekepalsta
on pienoiskasvitarha parvekkeelle, terassille ja puutarhaan. Pakkaus sisältää punotun korin ja kasvualustan, joka soveltuu erityisesti
parvekekasvien luonnonmukaiseen kasvatukseen. Parvekepalstassa on helppoa kasvattaa niin pikkuvihannekset, salaatit, yrtit kuin
kukatkin. Kasvit voidaan istuttaa taimina tai kylvää suoraan Parvekepalstan multaan.
Biolan Luomu Yrttitarha
on valmis kokonaisuus keittiöpuutarhaksi. Pakkaus sisältää kolme
ruukkua aluslautasineen, basilikan, sitruunamelissan ja versoherneen siemenet sekä luonnonmukaisen mullan yrttien ja versojen
kasvualustaksi.
Biolan Puutarhakalkki
on nopeavaikutteinen, magnesiumpitoinen liitukalkki, joka maahan
levitettynä liukenee nopeammin kuin tavalliset kalkkikivijauheet.
Kalkki on rakeistettu, minkä ansiosta se on helppoa käsitellä ja levittää. Biolan Puutarhakalkki soveltuu kalkitusaineeksi maan liiallisen happamuuden poistoon kaikkialle puutarhaan: nurmikentille,
vihannesmaalle, kukkapenkkeihin sekä turve- ja multaseosten kalkitukseen.
Pakkauskoko: 25 kg säkki
Biolan Kuorikate
on puhtaasta havupuun kuoresta valmistettu luonnonmukainen
maanparannusaine. Se ei sisällä jäämiä torjunta-aineista eikä haitallisista kemikaaleista. Kuorikate suojaa mullan pintaa kuivumiselta ja liettymiseltä, ehkäisee rikkakasvien kasvua ja pitää sadon puhtaana. Koska kuorikate hajotessaan käyttää typpeä, kasveille on
annettava hieman normaalia runsaampi lannoitus.
Pakkauskoko: 60 l säkki
Biolan Lannoittava Puutarhan Multakate
on kasvien juurella käytettävä kate, joka muistuttaa ulkonäöltään
multaa. Se ehkäisee siemenrikkakasvien itämistä ja pitää istutusalueen kauan kauniilla mulloksella. Multakatteen sisältämät pitkävaikutteiset ravinteet vähentävät kasvien hoitolannoitustarvetta.
Multakatetta levitetään keväällä rikkakasveista puhdistetulle istutusalueelle maan pintaan noin 2–5 cm kerrokseksi. Kate virkistää
maan pieneliötoimintaa ja lisää humuspitoisuutta. Lannoittava Puutarhan Multakate ei sovellu sellaisenaan istutus- eikä kylvöalustaksi. Se on tarkoitettu istutusalueiden maanpinnan kattamiseen, rikkakasvien torjumiseen sekä maanparannukseen.
Pakkauskoko: 45 l säkki
Biolan Puutarhaopas 2010
33
Kompostorit ja kompostointitarvikkeet
Biolan Pikakompostori 220
on suunniteltu talous- ja keittiöjätteen ympärivuotiseen kompostointiin. Tehokkaan lämpöeristyksen ansiosta Pikakompostori toimii myös talvipakkasilla. Kompostorille on myönnetty pohjoismainen ympäristömerkki eli Joutsenmerkki.
Väri: vihreä ja ruskea. Tilavuus: 220 l.
Mitat: pohjan ala 61 x 61 cm, kannen leveys 75 cm,
korkeus 120 cm, paino 32 kg. Takuu: 5 v.
Saatavana myös 550 l malli taloyhtiöille ja laitoksille.
Biolan Maisemakompostori Kivi
on kotimainen puutarha-, talous- ja käymäläjätteelle tarkoitettu
kompostori. Maisemakompostori on erittäin tukevarakenteinen ja
säänkestävä. Saranoitu kansi helpottaa kompostorin päivittäistä
käyttöä ja kevyt lämpöeriste tehostaa kompostoitumista.
Väri: punagraniitti ja harmaagraniitti. Tilavuus: n. 450 l.
Mitat: 114 x 95 x 95 cm (l x k x s), paino 19 kg
Biolan Puutarhakompostori
on tarkoitettu puutarhajätteen kompostointiin. Sen tilavuus on
n. 900 litraa. Lisävarusteena on saatavana alumiinista valmistettu
pohjakori, joka estää jyrsijöiden pääsyn kompostoriin.
Väri: vihreä. Mitat: 154 × 92 x 106 cm (l x k x s),
pohjakorin mitat: 154 × 4 x 107 cm
Biolan Komposti- ja Huussikuivike
on seosaine kompostointiin ja kuivakäymälöihin. Se on valmistettu kuivatusta, rouhitusta, puhtaasta havupuun kuoresta ja
turpeesta. Komposti- ja Huussikuivikkeen säännöllinen käyttö
varmistaa tehokkaan ja hajuttoman kompostoitumisen.
Pakkauskoot: 40 l säkki ja 135 l paali
34
Biolan Kompostiheräte
on luonnonraaka-aineista valmistettu kompostointiaine, joka nopeuttaa jätteen lahoamista ravinnerikkaaksi kompostimullaksi.
Pakkauskoot: 1,2 l purkki ja 6 l pakki
Biolan Kompostimöyhennin
on suunniteltu kompostin sekoittamiseen kevyesti ja selkää rasittamatta. Möyhennin on valmistettu lasikuituvahvistetusta polypropeenista, joten se ei syövy eikä hapetu aikojenkaan kuluessa. Möyhentimen pituus on 910 mm.
Biolan Puutarhaopas 2010
Mökin kuivakäymälät
Biolan Kompostikäymälä
on kauttaaltaan lämpöeristetty, mikä tehostaa kompostoitumista
ja mahdollistaa myös keittiöjätteiden kompostoinnin. Se ei tarvitse toimiakseen vesi- eikä sähköliitäntää. Asennusvalmiissa paketissa on mukana suotonestesäiliö, -letku ja -liittimet, ilmastointiputket ja kuiviketta. Tilavuus: n. 200 l.
Mitat: pohjan ala 51 x 51 cm, kansi 64 x 64 cm, korkeus 100 cm,
paino 30 kg
Biolan Kuivikekäymälä
voidaan asentaa suoraan lattian päälle erilliseen käymälärakennukseen tai asuinrakennuksen yhteyteen. Käymälä ei tarvitse
vettä eikä sähköä. Tilavuus: n. 140 l.
Mitat: 60 x 85 x 78 cm (l x k x s), istuinkorkeus 53 cm
Biolan Erotteleva Kuivikekäymälä
on nykyaikainen, helppohoitoinen ja siisti erotteleva kuivakäymälä
loma-asunnolle. Laitteessa on seosaineannostelija ja kaksi erillistä sisäastiaa. Neste erotellaan istuimessa ja johdetaan pois
laitteesta 32 mm kokoisella putkella. Käymäläsäiliön sisäastiat
ovat helppoja tyhjentää eikä tyhjennettäessä tarvitse siirtää koko
laitetta.
Mitat: 60 x 85 x 78 cm (l x k x s), istuinkorkeus 53 cm
Biolan Naturum
on kompostoiva, erotteleva kuivakäymälä. Se voidaan sijoittaa
lämpimään saniteettitilaan vesivessan asemesta. Biolan Naturum
ei tarvitse sähkö- tai vesijohtoliitäntää eikä kemikaaleja. Naturumin rakenne sallii rajattoman nestekuormituksen, mikä mahdollistaa bideen käytön ja istuimen vesipesun.
Mitat: 80 x 80 x 83 cm (l x k x s), istuinkorkeus 43 cm, paino 34 kg
Biolan Populett 200 ja 300
on helppokäyttöinen käymälä myös reilumpaan käyttöön. Laite
soveltuu mökille, matkailukohteeseen, taukopaikalle, yleisökohteeseen. Käymälästä on kaksi kokovaihtoehtoa: 200 ja 300
litraa. Nesteenpoisto on säädettävissä nestettä erottelevaksi
tai vain suotonestettä kerääväksi. Laitteeseen on saatavana
kasettimainen vaihtosäiliö, mikä mahdollistaa jätteen kompostoinnin säiliössä.
Mitat: 99 x 82 ja 118 x 83 (l x k x s), istuinkorkeus: 48 cm
Biolan Puutarhaopas 2010
35
Kanan matematiikkaa:
osta yksi – saat kaksi!
Biolan on ollut kehittämässä
puhtaasti luonnonmukaista ja
aidosti suomalaista kasvua
jo 35 vuotta.
www.biolan.fi
Juhlavuoden kunniaksi
haluamme palkita Sinut.
Ostaessasi 35 litran Biolan
Luonnonlannoite -säkin, saat
säkin Puutarhan Mustaa Multaa
kaupan päälle!
Kampanja on voimassa 15.6.2010 saakka
tai niin kauan kuin tavaraa riittää.
Varmista myymäläsi mukanaolo kampanjassa.
PL 2 27501 Kauttua
puh. (02) 549 1600
fax. (02) 549 1660
35 vuotta suomalaista kasvua