Jäsenlehti 1/2011 - Kuopion Pursiseura ry
Tulevia tapahtumia 19.3. Pilkkikilpailut ja huvilan lämmittäjäiset. Asiasta tarkemmin lehden sisäsivuilla. 1. – 3.4. Kallavesj’-messut 9.4. Hätärakettien ja soihtujen ampuminen Pirttiniemessä klo 9 – 12. Asiantuntijan opastuksella voit ampua turvallisesti vanhentuneet hätäraketit ja -soihdut sekä harjoitella tulipalon sammuttamista sammuttimella ja sammutuspeitolla. Opastusta antavat Kuopion Järvipelastajat ja Pohjois-Savon pelastuslaitoksen Kuopion paloaseman kouluttajat. 9.4. Kallavesj’ talkoolaisten karonkka Pirttiniemessä klo 19.00 alkaen 11.4. Sääntömääräinen kevätkokous ja keskustelutilaisuus klo 19.00 12.4. Meri-VHF-kurssi klo 17.30 ja -tutkinto ke 20.4.2011 klo 17.30 Pirttiniemessä. Kurssilla tutustutaan Viestintäviraston julkaisemaan oppimateriaaliin. Tutkinnon järjestää Viestintäviraston tutkinnon vastaanottaja. Kurssille ja tutkintoon voivat osallistua myös veneilyseuroihin kuulumattomat. Osallistumismaksu kurssille 10 €. Kurssin voi suorittaa myös itseopiskeluna. Ilmoittautuminen kurssille Kallavesj’ 2011 venemessuilla 1.3.4. Kuopion Järvipelastajille tai viimeistään ke 6.4.2011 Heikki Lukkariselle [email protected], puh. 0400 157 787 22.4. Skuutin Purjehtijakurssi alkaa, ilmoittautuminen kansalaisopiston kautta 17.5. ja 25.5. Sammuttimien tarkastus: Savon Palokaluston edustajat paikalla tekemässä sammuttimien tarkastuksia. Maksu paikan päällä. 13. – 15.6. Alkeispurjehdusleiri 2 Kuopion Pursiseura ry PL 266, Minna Canthin katu 4, 5. krs 70101 KUOPIO kuops kuopionpursiseura.fi www.kuopionpursiseura.fi puh. 040-7603446 Kallavesj’ -messuja ja kesää kohden! Talven aikana olemme tiivistäneet Vuoksen alueen pursiseurojen yhteistyötä. Yhteistyön voimin saimme valittua oman miehemme, Petteri Mussalon uuden liiton, Suomen Purjehdus ja Veneily ry:n järjestötoimikunnan varapuheenjohtajaksi – ainoana Vuoksen vesistön edustajana. Onnea ja menestystä Petterille! Toisena yhteistyöasiana keskustelimme syvällisesti yhteiskäyttötukikohtien käyttöoikeuksista. Keskeisinä asioina esillä nousivat venäläiset sekä rannikkoseudun veneilijät. Yksimielinen ratkaisu oli, että yhteiskäyttötukikohdassa on oikeutettu vierailemaan henkilö, joka on jäsenenä yhteiskäyttöpursiseurassa ja jolla on oikeus käyttää Suomen lippua perälippuna. Jokainen seura voi valita jäsenensä omilla kriteereillään. Seuramme hallitus on painottanut uusien jäsenten valinnassa entistä enemmän sidonnaisuutta Kuopion alueelle. Taustalla on se tosiasia, että talkootyö on keskeinen keino pitää seuran tukikohdat kunnossa ja jäsenmaksu kurissa. Tämän lehden liitteenä on jäsenkysely, johon vastaamalla pääset vaikuttamaan ja sanomaan kantasi myös tässä asiassa. Tuloksia käymme läpi kevätkokouksen jälkeisessä keskustelutilaisuudessa. Tule paikalle! Päivitämme kyselyn avulla myös jäsentiedot. Uusimme ja kehitämme jäsenrekisteriämme. Ajan tasalla oleva jäsenrekisteri keventää hallinnon työtaakkaa ja kustannuksia. Talkootyö ja Kallavesj’-messujen tuotot. Perinteinen ja hyväksi koettu keino pitää seuramme jäsenmaksu kohtuullisena ja samalla nauttia kolmesta tukikohdasta. Ole aktiivinen, tule mukaan näyttelyn talkoisiin! Kirjoitettu kevätauringon jo sulattaessa jääpeitettä, 5. maaliskuuta 2011 Kommodori Lauri Kerman Ajankohtaista toimistolta Pursiseuran toimisto on muuttanut vuoden alussa uusiin toimitiloihin. Uusi osoitteemme on Minna Canthin katu 4, 5. krs. Muutto hoitui talkoolaisilta paukkupakkasessa rivakasti, vaikka vuosien varrella toimistolle olikin kertynyt tavaraa kunnioitettava määrä. Vanhasta lankanumerosta (017 5800 762) on luovuttu. Puhelimitse pääsihteerin tavoittaa numerosta 040 760 3446 ja satamamestarin numerosta 0400 571 382. Toimistolle on saatu lisäapua messujärjestelyihin ja rekisterien päivitykseen. Jorma Puisto aloitti helmikuussa työharjoittelun. Harjoittelujakso jatkuu toukokuun loppuun. KUTSU KUOPION PURSISEURA RY:N KEVÄTKOUKSEEN KuoPS:n kevätkokous pidetään Pohjois-Savon liiton Maakuntasalissa (Sepänkatu 1) maanantaina 11. päivänä huhtikuuta 2011 klo 19 alkaen. Kokouksessa käsitellään sääntöjen 12 §:ssä tarkoittamat asiat, kuten toimintakertomus ja tilinpäätös ja sen vahvistaminen Varsinaisen kokouksen jälkeen keskustelutilaisuus ajankohtaisista seura-asioista jäsenkyselyn tulos strategiatyö messujen tulos TERVETULOA! HALLITUS KUOPION PURSISEURA RY:N SÄÄNTÖMÄÄRÄINEN KEVÄTKOKOUS 11.4.2011 ESITYSLISTA 1 § Kokouksen avaus 2 § Kokouksen järjestäytyminen Valitaan kokoukselle puheenjohtaja, sihteeri Valitaan pöytäkirjantarkastajat ja ääntenlaskijat 3 § Kokouksen osanottajien toteaminen 4 § Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 5 § Kokouksen työjärjestys 6 § Toimintakertomus vuodelta 2010 7 § Vuoden 2010 tilinpäätöksen käsittely 8 § Päätetään vastuuvapauden myöntämisestä hallitukselle ja muille tilivelvollisille 9 § Myönnettävät huomionosoitukset 10 § Ilmoitusasiat 11 § Muut asiat 12 § Kokouksen päättäminen Kuivaa talousasiaa veneilykelejä odotellessa! Hyvä Pursiseuralainen Vuosi 2010 oli vaikeaa aikaa kansantaloudellisesti. Tästä johtuen lähdimme tietoisesti karsimaan seuran kuluja. Onnistuimmekin alentamaan niitä n. 10 % edellisvuodesta. Säästöt ovat lähinnä tulleet juoksevista menoista. Kylmä talvi on toisaalta aiheuttanut lämmityskuluissa rajun nousun. Toimiston siirron yhteydessä on tavaravaraston arvo tarkistettu todelliseen arvoon ja varaston alaskirjaus rasittaa vuotta n. 8000 eurolla. Tämä näkyy muiden kulujen nousuna. Kallavesj’-messut onnistui yli odotusten ja tuotti jälleen mukavan potin seuralle. Tuotto ei ole suoraan vertailukelpoinen edellisvuosiin muuttuneen kirjauskäytännön vuoksi. Näyttelyn kulurasitus yleisillä kuluilla (palkat, hallinto, tietoliikenne ym.) on päivitetty ajan tasalle. Tämä merkitsee vähemmän kuluja ja parempaa tuottoa näyttelylle. Toimisto on siis muuttanut ja siinä samassa on toimintoja virtaviivaistettu. Jäsenrekisteri on päivityksen alla, tietoliikennepalvelut on päivitetty ja kirjanpito on siirtynyt Tilitoimisto SER:in hoitoon v. 2011 ja samalla on tilikartta sekä rutiinit käyty läpi. Pohjoissataman osalta elämme taloudellisesti rauhallista aikaa. Työt etenevät ilman kulurasitetta vielä. Voidaankin todeta, että seuran talous on edelleen vakaalla pohjalla ja että voimme katsoa tuleviin vuosiin luottavaisina. Veneilyterveisin Jan Jansson Talouskommodori Kiinteistökuulumiset ja aikeet Talvi alkaa taittua. Pirttiniemessä eletään kriittisintä aikaa vesijohtojen kanssa. Viime talvesta jotain opittiin ja esim. majaa ei ole vuokrattu tammi-helmikuussa. Lunta on ollut puskea tänä talvena, ajoreitit ovat auki. Huomioikaa kuitenkin pysäköidessänne autoja alueelle, että pohjoisrantaan ajetaan koko ajan materiaaleja aallonmurtajaan. Kun näette sinisen traktorin tuoreita jälkiä, älkää pysäköikö lumenajopaikkojen eteen. Pohjoisranta on talven aikana hieman taas edennyt ja kustannukset ovat olleet minimaaliset. Samalla systeemillä jatketaan. Uusia purkukohteita on mahdollisesti tulossa ja silloin aallonmurtajien runkorakenteet olisivat aika pitkällä. Nyt tarvittaisiin valppaita silmäpareja hakemaan louhintakohteita. Ilmoitelkaa ja kyselkää. Louheet otetaan vastaan Pirttiniemeen ilmaiseksi. Viime kesänä vedettiin henkeä talkoiden suhteen, nyt pitäisi olla voimapankit täynnä. Puuhastelulista vuodelle 2011 Kallavesj’-messut kunniakkaasti rakennettuna ja purettuna. Reimarin tarjoilutiskipöydät ovat uusinnan alla ja niistä tehdään nyt purettavat siirron ja säilytyksen helpottamiseksi. Pohjoisrannan nostolaituri valmiiksi, runko on jo paikoillaan. Pirttiniemen vartiotuvan kokoaminen Ingmannin veistämistä hirsistä. Pukkien laanialueen laajentaminen, samalla puita Iivariin kuivumaan. Veneiden nostoluiskan apulaiturin rakentaminen, entinen penkka on jo siirretty aallonmurtajaan. Majan keittiön lattian ja kalusteiden uusiminen. Majan kylmäkellarin kunnostus varastoksi. Jänissalon pikkusaunan rakentaminen, tarpeet osittain paikan päällä. Saunaa rakennetaan huolella, että siitä saadaan lisätilaa esim. lapsiperheiden majoittumiseen tarvittaessa ja leirejä varten. Jos saamme luottomuurarin, niin Jänissalon päärakennuksen takka uusitaan. Lossi on ollut talven hankkeessa ja voi olla, että sitä joudutaan maalaamaan. Näihin puuhiin voi orientoitua. Muussa tapauksessa joudutaan etsimään ulkopuolisia tekijöitä ja sen tiedätte, mitä se merkitsee kustannuksille. Itse tehtynä mikään näistä hankkeista tai kaikki yhteensä ei rasita seuran taloutta ja nosta maksuja. Keväällä järjestetään tietenkin kevätkauden avajaiset Pirttiniemessä ja silloin siivotaan ylimääräiset roskat pois. Siihenkin kaikki voivat osallistua. Minulla ei ole sammakkoa, mutta jos tämä ilmasto lämpenee, niin kesällä pitäisi siis olla erittäin nautittavia ilmoja. Sitä odotellessa reipasta mieltä ja reipasta veneenkunnostustarmoa. Muutoin Pursiseurassa kaikki hyvin. Vanhempi talonmies Seppo Suomen Purjehdus ja Veneily ry Teksti Petteri Mussalo Viime kesänä yhdistyivät Suomen Purjehtijaliitto ja Suomen Veneilyliitto. Yhdistyttyään nämä liitot muodostivat uuden veneilyn kattojärjestön, Suomen Purjehdus ja Veneily ry:n. Liiton tehtävänä on edistää purjehduksen ja veneilyn toimintamahdollisuuksia niin kilpaurheiluna kuin harrastustoimintanakin. Yhdistyminen on historiallinen tapahtuma. Nyt kaikki järjestäytyneen veneilyn piirissä olevat veneilijät kuuluvat samaan liittoon. Suomen Purjehdus ja Veneilyn (SPV) jäseninä on noin 400 seuraa ja luokkaliittoa, jotka edustavat yhteensä 41500 veneilijää. Uusi liitto järjestäytyi marraskuussa 2010 pidetyssä liittokokouksessa. Suomen Purjehdus ja Veneily ry:n puheenjohtajaksi valittiin amiraali evp Juhani Kaskeala. Liittohallitukseen valittiin useiden äänestysten jälkeen asiantuntijat hoitamaan ja johtamaan liiton toiminnan kannalta keskeisiä toimintoja: lapsi- ja nuorisotoimintaa, matkapurjehdusta ja -veneilyä, turvallisuustoi- mintaa, kilpailutoimintaa, huippuvalmennusta, koulutustoimintaa ja tiedotusta. Eri toimialoille valittiin lisäksi toimikunnat hoitamaan käytännön asioita. Järjestötoimikunnan tehtävänä on edistää jäsenjärjestöjen toimintaedellytyksiä niin, että seuroissa voidaan keskittyä täysipainoisesti perustehtävän toteuttamiseen. Minut valittiin järjestötoimikunnan varapuheenjohtajaksi. Toimikuntaa johtaa Merenkävijöiden Pekka Lopmeri ja siihen kuuluu jäseniä pääkaupunkiseudun lisäksi Lappeenrannasta. Vuoksen vesistö on erittäin hyvin edustettuna tässä perustoiminnan kannalta keskeisessä toimikunnassa. Kuopion Pursiseuran näkökulmasta uuden liiton syntyminen ei tuo mukanaan suuria muutoksia. Meillä ovat kaikki veneilijät käyttövoimasta riippumata kuuluneet jo nyt samaan yhdistykseen. Nyt valtakunnallisella tasolla on mahdollista saada yhteistyö valjastettua jokapäiväisen toiminnan hyväksi. Kuten me ja monet muut seurat ovat tehneet tähän asti paikallistasolla. Vuoksen alueen Puuveneilijät kokoontuvat 15. - 17.7.2011 Leppävirralle Kunnan ja Leppävirran Pursiseuran vieraiksi. Perjantaina kokoonnutaan Konnuksen kanavalle, jossa pidetään oma illanvietto savusaunan ja Konnustuvan tanssien merkeissä. Lauantaina siirrytään Kalmalahteen juhlimaan julkisesti ja esiintymään yleisölle. Lohikeitto ja iltasauna läheisellä Mansikkaharjun leirintäalueella. Sunnuntaina Unnukassa nautitun aamiaisen jälkeen hajaannutaan kukin omille teille ja suunnistetaan kohti seuraavan vuoden tapahtumaa. Kuopion Pursiseuralla on nyt uusi keväinen tapahtuma, jossa seuran pilkkikilpailuun yhdistyvät Pirttiniemen lämmittäjäiset pitkän kylmän kauden jälkeen Tapahtumalauantai on 19.3.2011, ja tapahtumapaikka tietysti Pirttiniemi. Näin tuo lauantai sitten kulkee: Pilkkikilpailuun osallistuvat ilmoittautuvat klo 10.30 Onkimaan lähtö tapahtuu klo 11.00 Kilpailun aikana on majalla mahdollisuus lämmittelyyn ja lämpimiin juomiin Iltapäivä jatkuu klo 14.00, jolloin paikalle kokoontuvat pilkkijät saaliineen ja muut seuralaiset Klo 14 -15 järjestetään Pirttiniemen alueella leikkimielinen kesän veneilyretken suunnitteluun tähtäävä kilpailu. Ideana on rakentaa kilpailun rasteista mahdollisimman pitkä reitti Saimaan vesistössä. Tarkemmat ohjeet jaetaan paikan päällä. Saimaan veneilykohteiden tuntemuksesta on jonkin verran etua, mutta tarvitaan myös hoksottimia Iltapäivä jatkuu kahden kilpailun palkintojen jaolla, makkaran paistolla ja yhdessäololla. Tervetuloa täksi lauantai-iltapäiväksi katsomaan ja kuulemaan, miten veneet ja muut seuralaiset ovat talvehtineet kylmän ja runsaslumisen talven aikana. Matkaveneilytoimikunta Torstin Talvipäivät Tiina Brunell Kuopion Pursiseuran junioritoiminta ja Kallavesj’-messut olivat esillä Iskelmä Oikean Aseman ja Kallamarinan järjestämillä Torstin Talvipäivillä lauantaina 5.3. Hiihtoloman alkajaisiksi lapsiperheet pääsivät tutustumaan erilaisiin ulkoaktiviteetteihin. Tapahtuma järjestettiin nyt toista kertaa ja mukana olivat mm. Liikenneturva, MLL ja Poliisi sekä näin eduskuntavaalien alla eri puolueiden edustajia tekemässä vaalityötään. Yleisöä tapahtuma keräsi järjestäjien ilmoituksen mukaan n. 2500 henkilöä. Ei ihmekään, että 700 hengelle varattu lämmin keitto ei päässyt vanhenemaan soppatykissä kovin pitkään. Ne jotka jäivät ilman kuumaa soppaa, joutuivat tyytymään zumbaamiseen lämmittelyn korvikkeena. Varsin lyhyellä varoitusajalla toteutimme oman esittely-standimme. Kutsu tilaisuu- teen tuli torstai-iltana ja valmista piti olla jo lauantaiaamuna. Mitä olisimmekaan saaneet aikaan, jos valmistumiseen olisi ollut hieman enemmän aikaa. Ihan samalla viivalla emme talvisten aktiviteettien kuten reki- ja koiravaljakkoajelu tai mäenlasku ja pulkanveto olleet. Mutta kyllä optimistijolla Kuopion vierassataman jäällä herätti huomiota sekin. Mukava koko perheen ulkoilutapahtuma! Paikallaolijoilta testattiin pursiseuratietämystä tietokilpailukysymyksiltä. Kovin monta oikeaa vastausriviä ei löytynyt. Testaa sinäkin tietosi: 1. Kuopion Pursiseura ry on yksi Suomen vanhimmista pursiseuroista. Kuinkahan paljon ikää KuoPS:lle on kertynyt? A. 52 vuotta B. 82 vuotta C. 122 vuotta 2. Kallavesj’-messuilla on pitkät perinteet. Milloin tapahtuma on järjestetty ensimmäisen kerran? A. vuonna 1954 B. vuonna 1964 C. vuonna 1974 3. Kuka kuuluisa suomalainen kirjailija kuului KuoPS:n perustajajäseniin? A. J.V. Snellman B. Minna Canth C. Juhani Aho 4. Kuopion Pursiseuran kaupunkitukikohdassa Pirttiniemessä sijaitsee kulttuurihistoriallisesti arvokas hirsihuvila. Kuka kuuluisa arkkitehti on sen suunnitellut? A. Gustaf Strengel B. Lars Sonck C. Alvar Aalto Vesiliikenteen käyttöohjeet Jyrki Ranta-aho Ostit vaikka sähköhammasharjan tai vatkaimen, seuraa mukana käyttöohjeet. Ohjeet on se usein taitettu paperi, jossa kaikilla mielikuvitukseen tulevilla kielillä ilmaistaan, kuinka oivallisesti tuote on tarkoitettu toimivaksi juuri sinun käytössäsi. Taittopaperi ei kerro, mitä kaupasta juuri kantamasi tuote EI OLE. Myyntitapahtumaa jouduttaa sellainen mielikuva, jossa kaikki on helppoa, ihanaa ja niin luonnollista ja luontoa säästävää, että ostopäätöksen tekemättä jättäminen on likipitäen rikos ihmiskuntaa kohtaan. Ettäkö mukamas sisävessiin viittahelevetit jo kolmannessa polovessa käätännön kaatta piähäsä paenana venneilijä ottasj kaapan myöntiloutaan räntätyt rätingit lukkeekseen.-Jonnii joutavia käätäntöön käämättömiä juarituksia ne kuitennii on. Sitkeästi nämä lukutaitoisille tarkoitetut paperit vaan seuraavat tuotetta. Jos tuote on vene, on kaupanteko psykologiaa ja ostaminen on tunteikasta psykologiaa. Käyttöohjetta tuotteeseen edellyttää laki, joka ei kuitenkaan ole syntynyt hetken mielijohteesta. Joku viisaampi joskus ääneen sanomaan, että ”ota vakavasti kaikki se, mikä on itsestään selvää”. Tunnen seudut Joensuuhun, Iisalmeen ja etelään Savonlinnaan – mitä vielä? Se vatkain tai tuulenhalkoja, jolla avovedessä vapaa-aikaasi vietät, on oltava sinulle turvallinen tuote kaikissa kysymykseen tulevissa tilanteissa. Pitää tietää ne olosuhteet, joihin tuote on tarkoitettu ja siksi on käyttäjän käsikirja ja vielä kahdella kielellä, ettei savolainen puuveneveistäjä hetkeksikään unohtaisi historian raskaimpia kirjaimia Ruotsi-Suomen ajoilta. Siännöt piähän Jos luen käyttöohjeen, niin vaimo luulee, etten osaa, tai jos vilkaisen käyttöohjeeseen ihan vähän, olen osaamaton, olen epävarma. Emäntä on jo aiemmin sanonut kammoavansa vettä ja syvää vettä kaukana rannoista erityisesti. Lue salaa käyttöohje ja kertaa ja kerro sitten emännälle/isännälle että mitä ’hänenkin olisi hyvä sieltä vilkaista’. Viekkaus on tässä se pelastava ja vakuutusmaksuja alentava asia. Kotivesillään laiskuuttaan haparoiva veneenkippari ei ole ihmemies naapurissa. Profeettaa pitää väistää väylällä aina niin, että rajat kolisevat ja veneenkyljet huutavat uutta käsittelyä. Se mitä osaan vesillä, ei useinkaan ole niin tärkeää kuin se, mitä en osaa, en ole viitsinyt omaksua. Joku eurooppalainen (viininviljelijä tai jotain) on laatinut latteita ohjeita veneen käytöstä, tarvitseeko minun nyt tällaista? Kyllä vaan ja koko Euroopan karttaa silmäillessään on lupa ottaa vaari sellaisesta säännöstöstä, joka on ohjannut koko muun Euroopan veneilykulttuuria turvallisempaan suuntaan. Eurooppalaisen säännöstön kivijalka on edelleen yhteispohjoismainen normisto, joka nyt kirjoitetaan eurooppalaiseen asuun. Se mitä Suomessa on osattu ja vaadittu, on nyt pohjana Euroopassa. Hyvveehän ne meinoo, vuan pahhoo tekköö Liioittelu on synneistä kavalimpia. Suomessa valmistetut veneet täyttävät säännöstön tiukimmatkin vaatimukset. Minulle myytävästä tuotteesta rimpuilen käyttööni ohjekirjan ja huomaan sen sisältävän teknistä yksityiskohtaa ja veneenrakennuksen perus- teita – en ole insinööri - haluan vesille ja haluan tietää, kuinka venettä tulisi käyttää. Amerikkalaiseen kulttuuriin ei tule mennä ohjeistuksen suhteen, mutta jos tuote (vene) myydään, on sen käyttäjän ohjekirjasta selvittävä, kuinka tuotetta turvallisesti käytetään. Pienikin puute tämän ohjeen sisällössä voi kääntyä itseensä ja tuotteeseensa uskovaa venevalmistajaa vastaan. Käyttöohjeen ei tule olla kertomus alkuräjähdyksestä alkaen, vaan sen tulee sisältää käyttäjän kannalta olennainen. Jos veneen hankinta edellyttää meriteiden sääntöjen osaamista, edellytetty merikapteeninkirja on olennaisesti myyntityötä haittaava tekijä. Veneen kelluminen vedellä täytettynä, veneen maksimikuormitus tai sammutinten sijainti tulee selvitä käyttäjän käsikirjasta. Ison kellon tulee soida, jos käyttäjän käsikirja on pahoin puutteellinen – puute veneessä on kuitenkin monin verroin pahempi kuin puute käsikirjassa. Oekeovet ja velevollissuuvet Tulen aina toimeen niiden veneilijöiden kanssa, jotka osaavat velvollisuutensa, ja usein syntyy ristiriitoja heidän kanssa, jotka ylikorostavat oikeuksiaan. Se, että tunnen tienoon, muuntuu usein sellaiseksi osaajan ylimielisyydeksi, jolla ulkopuolinen tehdään osaamattomaksi harmintuottajaksi tai jopa syylliseksi. Veneliikenteen ajotapa- ja kulttuuri on toisinaan sellainen kulmakivi, että täällä ja tässä salmessa tai laiturissa ajetaan aina näin, – muut on poikkeavia ja ’poikkeavat me on aina kivitetty’. Kun verkoilla käytyäsi palaat kotirantaan, niin huomioi se satunnainen kulkija, joka ei ihan ehkä noudatakaan alueen vallitsevaa tapaa, vaan kulkee risteävästi ja hyvää tarkoittaen omaan suuntaansa – vesillä on tilaa jokamiehelle. Maanteille juurtunutta tapaa, jossa kanssakulkijaa opastetaan valo- tai äänimerkein ei toivoisi vesiliikenteeseen. Väistämiset ja kohtaamiset olivat joskus oikein teemallisesti esillä vesiliikenteen kampanjoinnissa, viisaampi väistää oli silloin iskulause ja väistämisen tekotapaa ohjeistettiin. Säännöt ovat olemassa ja ne ovat järkeenkäypiä – luonnollisia. Pari asiaa kun vesillä huomioidaan, säilyy sellainen veneilyn vapaus, joka on lyhyen purjehduskauden rikkaus. Pienestä pittäen Tunne arvosi ja anna arvo toisellekin on vesiliikenteen oppi, joka saadaan yleensä lapsuudesta. Jos heikompi koneteho tai lyhyempi masto on indikaattori vähemmistä oikeuksista, ollaan kivillä – väärillä tiedoilla. Tämän kirjoitetun perusteella on jo moni valmis haastamaan ammatillista liikennettä harjoittavan vesilläliikkujan sellaiseen salmien väistörulettiin, jossa arempi väistää. Tilaa on, on nähtävää ja on ajamista – jospa opittavana olisikin se matkan päämääräksi asetettu matkalla oleminen. Olet vesillä - olet perillä. Alkavaan purjehduskauteen 2011 paljon lukuhetkiä (omistajan käsikirja) ja turvallista vesiliikennettä. Jyrki Ranta-aho Veneilytarkastaja, Trafi Kuopion Pursiseuran strategiatyöhön liittyvä jäsenkysely Kuopion Pursiseura on 122 vuotta vanha veneilyseura, jonka toiminnan keskeisiä tavoitteita on vesiympäristön arvostaminen ja säilyttäminen ja hyvien veneilytapojen noudattaminen sekä jäsenistön ohjaaminen näiden arvojen hyväksymiseen. Toiminnassa keskeisessä asemassa on kolme tukikohtaa, jotka palvelevat jäsenistöä sekä kotisatamana että saaristotukikohtana. Pursiseura pyrkii elämään ajassa sekä jatkuvasti kehittämään omaa toimintaansa. Jäsenmäärän kasvattaminen, tukikohtien kehittäminen sekä jäsenistön palveluiden parantaminen ovat asioita, joihin tulisi tulevaisuudessa löytää hyvät ratkaisut ja toimintatavat. Pursiseurassa on viime aikoina keskusteltu pitkäntähtäimen suunnitelmien laatimisesta, jossa linjattaisiin seuran toimintaan tuleville vuosille. Keskustelua on käyty jäsenistön keskuudessa mutta myös seuran vuosikokous on ottanut keskusteluun osaan. Pitkäntähtäimen suunnitelmaan liittyen pursiseuran hallitus on käynnistänyt strategiatyön, jossa seuran tuleviin haasteisiin pyritään löytämään vastauksia. Strategiatyöhön liittyen jäsenistöltä halutaan saada suoraa palautetta. Tämän vuoksi Teille pursiseuralaisille on laadittu oheinen jäsenkysely. Toivomme saavamme mahdollisimman monelta vastauksen, jotta pystyisimme suunnittelemaan tulevaa toimintaa siten, että se palvelee jäsenistöä mahdollisimman hyvin. Kysely on jaettu kolmeen osa-alueeseen: jäsentietoihin, veneen tietoihin ja strategiaan liittyviin kysymyksiin. Toivomme, että jäsentiedot täytetään kaikkien niiden sa- maan talouteen kuuluvien henkilöiden osalta, joiden tiedot halutaan rekisterissä säilyttää ja pääjäsenen tietojen yhteyteen maininta samaan talouteen kuuluvista jäsenistä (= koontijäsen). Rekisterissä jo olevien venetietojen tarkistaminen onnistuu intranetissä. Mikäli tunnuksia intranettiin ei ole, saa ne osoitteesta [email protected] Kyselyn voi palauttaa: postitse PL 266, 70101 KUOPIO toimistolle Minna Canthin katu 4, 5. krs KuoPS:n osastolle Kallavesj’-messuilla Lomakkeen voi täyttää myös netissä Kuopion Pursiseuran kotisivuilla. Vastaukset pyydetään palauttamaan 4.4.2011 mennessä, jotta tulokset saadaan tilastoitua kevätkokousta varten. Kiitos palautteestasi! Kuopion Pursiseuran hallitus JÄSENKYSELY 1. HENKILÖTIEDOT Nimi: _________________________________________ Syntymäaika: _________________________________________ Osoite: _________________________________________ Postinumero ja – toimipaikka: _________________________________________ Puhelinnumero: _________________________________________ Sähköpostiosoite: _________________________________________ Liittymisvuosi: _________________________________________ Suoritetut veneilytutkinnot: aika ja paikka ________________________________________________________________________ ________________________________________________________________________ ________________________________________________________________________ luottamustoimet KuoPS:ssa: tehtävä ja aika ________________________________________________________________________ ________________________________________________________________________ ________________________________________________________________________ saadut huomionosoitukset (standaari, tukikippari jne. + myöntämisajankohta, jos muistissa) ________________________________________________________________________ ________________________________________________________________________ ________________________________________________________________________ Jäsenluokka: pääjäsen kunniajäsen puoliso juniori kannatusjäsen Koontijäsenet ________________________________________________________________________ ________________________________________________________________________ ________________________________________________________________________ 2. VENEEN TIEDOT Moottorivene Purjevene Kevytvene Veneen tyyppi: ____________________________________ Rekisterinumero: ____________________________________ Purjenumero: ____________________________________ Veneen nimi: ____________________________________ Pituus: ____________________________________ Leveys: ____________________________________ Syvyys: ____________________________________ Paino: ____________________________________ Korkeus, sillanalituskorkeus: ____________________________________ Moottorin teho [kW/hv] ____________________________________ Rakennusvuosi: ____________________________________ Runkokatsastusvuosi: ____________________________________ Katsastusluokka: ____________________________________ Katsastuspaikka: ____________________________________ Vakuutusyhtiö ja vakuutusnumero: _________________________________ Mastonosturin käyttötarve mastonostoihin Kyllä Ei VENEPAIKKATIEDOT Venepaikkatarve > talvisäilytys Pirttiniemessä > vuosipaikka Pirttiniemessä (laituri + talvisäilytys) Nykyinen laituripaikka Pirttiniemessä: kyllä ei kyllä ei _____________ 3. STRATEGIAKYSYMYKSET 1. Yleistä toiminnasta A. B. C. D. E. F. G. H. I. Oletko tyytyväinen Pursiseuran tuottamiin palveluihin? Vallitseeko Kuopion Pursiseurassa ”hyvä merimieshenki”? Palvelevatko nykyiset kolme tukikohtaa hyvin pursiseuran toimintaa? Tulisiko jostakin tukikohdasta luopua? Oletko valmis tekemään lisää talkootyötä Pursiseuralle, jos se on vaihtoehtona jäsenmaksun nostamiselle? Onko sinusta Kallavesj’-messut tärkeä tapahtuma Pursiseuralle? Tulisiko uudet investoinnit toteuttaa siten, että jäsenmaksut eivät nouse? Onko sinusta Pursiseura onnistunut hyvin sen perustehtävässä? Onko Pursiseuraan helppo tulla uudeksi jäseneksi? Kyllä Ei ____ ____ ____ ____ ____ ____ ____ ____ ____ ____ ____ ____ ____ ____ ____ ____ ____ ____ 2. Uusien jäsenten valintaperusteet. Jäsenet ovat seuran toiminnan kannalta tärkeitä. Seuran nykyinen toimintamalli perustuu pitkälti jäsenten talkootyölle, jonka avulla jäsenmaksut on pystytty pitämään kohtuullisina. Seuran nykyinen jäsenistö kuitenkin ikääntyy. Mitä mieltä olet uusien jäsenten valintaperusteista (rastita sopivat vaihtoehdot): A. Kaikki maksukykyiset halukkaat asuinpaikasta ja kansallisuudesta riippumatta ovat tervetulleita jäseniksi. B. Jäsenvalinta tulisi suorittaa pääosin pohjoissavolaisista veneilijöistä, joilla on mahdollisuus osallistua talkoisiin. C. Lapsiperheitä tulisi suosia nykyistä enemmän jäsenvalinnassa. D. Otetaan uusia jäseniä vain nykyisten jäsenten suositusten pohjalta. Jäsenvalintakriteereitä tulisi tiukentaa nykyisestä. E. Vapaa kommentti: _______________________________________________________ _______________________________________________________ _______________________________________________________ 3. Pohjoissataman rakentaminen Pohjois-satama on seuran tämän hetken suurin hanke. Täydessä laajuudessaan se tuplaa Pirttiniemen laiturikapasiteetin. Mitä mieltä olet hankkeen rahoituksesta: A. Hyväksyn seuran ison velanoton hankkeen toteuttamiseksi. B. Hyväksyn kaikkien (myös olemassa olevien) laituripaikkojen merkittävän hinnankorotuksen hankkeen toteuttamiseksi. C. Hanke tulisi toteuttaa omana erillishankkeena, otetaan uusille laitureille omat käyttäjät korkeammalla hinnalla. Uusien laituripaikkojen käyttäjien ei tarvitse olla seuran jäseniä. D. Hanke tulisi toteuttaa mahdollisimman edullisesti. Olen valmis talkootyöhön hankkeen toteuttamiseksi. Rakennetaan laituria sitä mukaa, kun seuran omilla jäsenillä on todellista tarvetta. E. Vapaa kommentti. _______________________________________________________ _______________________________________________________ _______________________________________________________ 4. Ajatuksia toiminnan kehittämiseksi _________________________________________________________________ _________________________________________________________________ _________________________________________________________________ _________________________________________________________________ _________________________________________________________________ _________________________________________________________________ _________________________________________________________________ _________________________________________________________________ _________________________________________________________________ Venemessukausi alkanut hyvin! Toimitusjohtaja Raimo Sonninen Bella-Veneet Oy Kuluvan kevään pohjoismaiset venemessut ovat alkaneet suotuisasti. Göteborgin messuilla oli paljon kävijöitä, ja veneet kävivät kaupaksi. Helsingin Venemessuilla BellaVeneiden osastolla esiteltiin 37 eri venemallia: Belloja, Flippereitä ja koko Aquadormallisto. Venemessujen kävijämäärä kasvoi hieman viime vuoteen verrattuna, ja myynnillisestikin tulos oli positiivinen. Nähtävissä on, että kiinnostus veneilyyn elää voimakkaana. Veneilyharrastukseen eri tavoin liittyvät tahot tekevät tärkeää työtä tuodessaan kukin uusia tuulia harrastajakunnalle. Ihmisten ajankäytöstä käydään kova kilpailu, ja varsinkin nuorten ohjaaminen veneilyharrastuksen pariin on tärkeää. Paikalliset venekerhot ja -seurat – kuten Kuopion Pursiseura hyvin ansiokkaasti – tekevät tärkeää työtä veneilyharrastuksen parissa. Bella Boats –kokoontumisajot Muutaman vuoden tauon jälkeen olemme joidenkin aktiivisten veneilijöiden ideoimana ja rohkaisemana päättäneet järjestää Bella Boats -kokoontumisajot Puumalan Sahanlahdessa 2.7.2011. Tapahtuma on tarkoitettu kaikille Bella-, Flipper- ja Aquadorvenekunnille. Luvassa on koko perheelle leppoisaa ohjelmaa; mukavaa yhdessäoloa hyvän ruoan, musiikin ja muun ohjelman parissa. Kevään kuluessa tapahtumasta tiedotetaan tarkemmin. Kuulumisia tehtailta Bella-Veneillä tuotekehitystyö jatkuu edelleen alan parhaimpien osaajien avulla. Bella-hybridiveneestä ja Aquador 35 C veneestä on jo uutisoitu. Aquador 35 C tulee tänä kesänä ensiesittelyyn. Pyrimme selvittämään tarkasti kuluttajien tarpeet ja myös vastaamaan niihin. On luotava unelmia, oivallettava hienoja yksityiskohtia ja löydettävä teknisiä ratkaisuja, jotka helpottavat veneen käyttöä. Veneen muotokieli on tulevaisuudessa yhä tärke- ämpi tekijä. Veneen on erotuttava massasta, ja sen upean muodon on tuotettava hyvää oloa veneen omistajalle. Uusien mallien kehitystyön rinnalla tehtaaseen on valmistunut asennuslinja, jossa perämoottoriveneisiin asennetaan Mercurymoottorit. Kesäaikana valmiit veneet testataan omassa testisatamassa Siikarannassa, Luodon ja Pietarsaaren veneet merialueilla. Talviaikana käytetään asennuslinjan koekäyttöallasta. Tehtaalta jälleenmyyjille toimitettavat perämoottorivenepaketit ovat tankkausta ja akkukaapeleiden kiinnitystä lukuun ottamatta luovutus- ja käyttövalmiita. Kun vielä luovutuksen yhteydessä jälleenmyyjä käy veneen ja sen laitteiden käyttöopastuksen läpi yhdessä asiakkaan kanssa ja tekee koeajon, on veneen matka tehtaalta asiakkaalle valmis. Kevään auringonsäteiden myötä mieli kääntyy jo kesää kohti. Pitkän pakkastalven jälkeen meillä lienee lupa toivoa ja odottaa suveksi suotuisia säitä ja myötätuulta. Kallavesj’ 2011 Kuopio-hallissa 1. – 3.4.2011 Taas on se aika vuodesta, kun Kallavesj’messujen valmistelut ovat kiivaimmillaan. Kun tulevan kevään messuja on valmisteltu, on kaikkien tahojen odotukset messujen suhteen ollut suhteellisen positiiviset. Kun huomioidaan, että Kallavesj’-messut saatiin käännettyä kohtuullisen hyvään myötätuuleen vaikean vuoden 2009 jälkeen ja edelleen vuonna 2010 määrät niin näytteilleasettajissa kuin messuvieraissakin saatiin hyvään nousuun, on tänä keväänä erittäin hyvät edellytykset toteuttaa onnistunut messutapahtuma. Kallavesj’ tarjoaa ohjelmaa vesillä liikkumisesta ja matkailusta osastoilla, esiintymislavalla sekä yleisöluentoina. Tapahtumassa 1 on taas mukana useita järjestöjä ja viranomaistahoja esittelemässä omaa toimintaansa. Messujen pääesiintyjänä on lauantaina 2.4. Antti Tuisku. Jotta saamme messut onnistumaan, tarvitsemme kaikkien teidän pursiseuralaisten panosta. Messut ovat meidän kaikkien yhteinen asia. Messuihin osallistumiskesi olkaa yhteydessä messujen talkoovastaaviin. Tehdään taas yhdessä onnistunut Kallavesj’! Mikko Kuparinen Hei kaikki uudet ja vanhat pursiseuralaiset, APUASI TARVITAAN TULE MUKAAN! Ilman talkootyötä ei messuja voida järjestää. Rakentaminen alkaa tiistaina 29.3. klo 16.00 alueiden merkkauksella. Tavaran kuljetukset alkavat samalla. Osastojen rakentaminen aloitetaan merkkauksen jälkeen ja sitä jatketaan keskiviikkona ja torstaina klo 8.00 alkaen. Ja viimeinen rutistus tehdään vielä näyttelyn avajaispäivän aamuna perjantaina 1.4. klo 8.00 – 11.00. Purkaminen aloitetaan heti messuovien sulkeuduttua sunnuntaina 3.4. klo 17.00 ja Kuopio-halli pitää olla tyhjä maanantaina 4.4. klo 16.00 mennessä. Monenlaista tekemistä on tarjolla niin rakentamisen ja messujen aikana kuin messujen jälkeen purkuhommissa. Töihin voi ilmoittautua seuraaville henkilöille: Rakentaminen ja purku: Narikka ja Info: Ravintola Reimari: Kippari Pub: Kassapalvelut: Lipunmyynti: Kuljetukset: Seuran osasto: Reijo Serguskin (0440-944 590) Marja Tuhkanen (040-595 0873) Terttu Hartikainen (0400-573 833) Hannu Juntunen (040-737 4676) Riitta Pettersson (040-565 5109) Ari Orsjoki (044 -785 3005) Juhani Hakkarainen (0500-575 518) Simo Kokko (050-362 0446) Grillin vastuuhenkilöä vielä kaipaillaan… OTA PIKAISESTI YHTEYTTÄ! Vaikea Viipuri Teksti ja kuvat: Kyösti Leikas Takkuilua Parina viime kesänä Saimaan kanavan kautta veneilevät ovat joutuneet toteamaan, että Viipurissa poikkeaminen on tehty käytännössä mahdottomaksi. Vaikka viisumin olisi saanutkin, olisi pitänyt yöpyä Viipurin rahtisatamassa laivojen kanssa samassa laiturissa. Yöpymisen hinnaksi ilmoitettiin 1000 USD. Niin pähkähullua hintaa eivät sentään veneilijätkään ole suostuneet maksamaan. Asiaa on hankaloittanut vielä se, etteivät Saimaan kanavan hoitokunnan Veneliikenneohjeet ole pystyneet viime aikoina antamaan ajantasaista tietoa vallitsevasta tilanteesta. Vanhat ”hyvät” ajat Jo vuoden 1993 Saimaan kanavan Veneliikenneohjeet opastivat Viipuriin poikkeavaa seuraavasti: "Veneilijä voi valita kumman seuran - Carelica Servis Clubin vai Wiipurin Suomalaisen pursiseuran - laituriin haluaa kiinnittyä Viipurissa". Lappeenrantalaiset veneilijät olivat yhdessä venäläisten kanssa saaneet aikaiseksi "Wiipurin Suomalaisen pursiseuran". Oli laituri poijuineen, vessa, suihku ja ympärivuorokautinen vartiointikin. rismille on, että myös sen "vesiportit" ovat asianmukaisessa kunnossa. Tervaniemen laiturin päällikkö Igor Kiseljov Merenkulkulaitos jakoi tärkeää ja tarpeellista veneilytietoa myös monilla messuilla. Saimaan kanavaliikenteestä ja Viipuriin poikkeamisestakin kerrottiin. Joskus naapurin byrokratia ehti kuitenkin osittain kumota uunituoreet Veneliikenneohjeet. Aika nakersi suomalaisuuden pois ja varkaat tekivät omaa työtään. Hävisivät poijut ja jopa suihkukontti. Tervaniemen laituri siirtyi kunnallisen nuorisourheiluvirasto Favoritin käyttöön. Entisistä rakenteista oli jäljellä enää vain puusee ja Roska-Roopen logolla varustettu jätepiste. Vierasveneet sinne kuitenkin edelleen pääsivät. Tosin venäläisten omaperäinen byrokratia ja viisumipakko kiristivät hermoja. Vielä kesällä 2007 viipurilainen ilmaisjakelulehti hehkutti kuinka tärkeää Viipurin tu- Merenkulkulaitoksen osasto Kuopion Pursiseuran Kallavesj-messuilla 2008 Kesällä 2008 yöpyminen oli vielä mahdollista ja matkustajasataman laituriin ilmestyi tulli- ja passintarkastuspaikka veneilijöiden tarpeisiin. Tämä oli merkittävä parannus ja antoi toivoa muustakin kehityksestä. Muutos oli niin nopea, etteivät Veneliikenneohjeetkaan ehtineet niistä kertoa. Toivo kehityksestä oli turha. Purjehduskaudella 2009 Tervaniemen laituri suljettiin kokonaan huviveneiltä. Tieto on kiven alla On äärimmäisen vaikeaa saada tietoja Viipurin sekavasta vierasvenetilanteesta. Hyväksi kanavaksi osoittautui suomalaistaustainen Viipuri-keskus. Sen toimipisteet sijaitsevat Helsingissä ja Viipurissa. Viipurin toimisto on uuden Victoria hotellin neljännessä kerroksessa. Siellä työskentelevä Tatjana Shumilina auttoi saamaan Viipurin kaupungin viranomaisilta tietoa vierasvenesataman nykytilasta ja tulevaisuudesta. Aikaa tosin kului liki 4 kuukautta, mutta se ei ollut Tatjanan vika. 4. Onko Viipurin kaupungilla tai jollakin muulla taholla vierasvenesataman kehittämissuunnitelmia? Millaisia?: Viipurin kaupungin viranomaiset vastasivat: 1. Venäjän Federaation voimassa olevan lain mukaan ulkomailta Viipurin satamaan saapuvat huviveneet voivat kiinnittyä laituriin nr. 1 passi- ja tullitarkastusponttooniin tai laiturin seinään. (Viipurin matkustajasataman laituri) Tilaa on rajoitetusti, koska Carelia alus liikennöi satamaan päivittäin. Laituriin mahtuu enintään 5 venettä kerrallaan. Muihin laitureihin kiinnittyminen on kielletty. 2. Yöpyminen on maksuton, koska mitään palveluita ei ole. (Ei myöskään vartiointia!) 4. Tervaniemen laiturille on tarkoitus rakentaa sosiaalitilat ja huoltoasema. Tällä hetkellä käsitellään huoltoaseman rakennussuunnitelmaa. Linnan sillan laituri on vuokrattu Viipurin Pursiseuralle, joka on sijoittanut sinne seuran purjeveneet ja suuret moottoriveneet. Laiturilla on sähkö ja WC. Pursiseuran kommodori on Aleksei Antonovitch Kasinskyi ja hänen yhteystietonsa ovat: matkapuhelin +7 911 712 22 02, e-mail: [email protected] Vastarannalla näkyvään Tervaniemen laituriin ei ensi kesänäkään ole vierasveneillä menemistä. Tatjana Shumilina Viranomaisilta kysyttiin mm.: 1. Mikä on nykytilanne? Voivatko ulkomaalaiset huviveneet yöpyä Tervaniemen laiturissa, mikäli viisumi on hankittu? 2. Mitä yöpyminen maksaa? 3. Jos yöpyminen ei ole mahdollista, mistä se johtuu? Etualalla Viipurin Pursiseuralle vuokrattu laituri. ennen Brusnitchnoen sulkua. Nykyaikainen huvivenesatama kaikilla mausteilla! Vaan eipä ole sinnekään menemistä, sillä se on yksityisen venäläisen pursiseuran kotisatama. Tähän ponttooniin voisi Viipurin kaupungin viranomaisten mukaan kiinnittyä max. 5 venettä kerrallaan. Ponttooni on mitä suurimmassa määrin virallinen, mutta mitään valvontaa ei luvata. Siinäpä onkin haastetta extreme-veneilijälle! Kaikkea tarpeellista löytyy kyllä kaupoista ja Viipurissa riittää mielenkiintoista nähtävää, uusimpana hienosti entistetty Taidemuseo. Ennalta hankittu viisumi on pakollinen. Tuonne kun pääsisi! Kun Viipurista seilataan Saimaan kanavalle päin, ohitetaan kahden suuren sillan alituksen jälkeen veneilijöitä kiinnostava paikka. Se sijaitsee vasemmalla rannalla, hieman Kotimaista byrokratiaa Luonnollisin suomalainen viranomainen, jolta Saimaan kanavassa liikennöintiä ja siihen mahdollisesti liittyvää Viipurissa poikkeamista tiedustellaan, on tietenkin Saimaan kanavan hoitokunta. Kuten tiedetään, julkaisee hoitokunta vuosittain Saimaan kanavan Veneliikenneohjeet. Opusta saa kirjallisena ja se on myös netissä. Ensi kesän ohjeet ovat vielä työn alla. Hoitokunnalle kerrottiinkin Viipurin kaupungin viranomaisten antamat tiedot ja kyseltiin varovasti, mahtaisiko heillä olla joitakin ennakkotietoja tulevan kesän tilanteesta. Vastaus tuli: "Meillähän ei ole mitään erityistä tietoa. Tiedot varmaan pitävät paikkansa, eikä meillä ole tiedossa että ne muuttuvat tai eivät pidä paikkaansa". Lisäksi huomautettiin: "Viipurin matkailu ei kuulu hoitokunnalle. Hoitokunnalle kuuluu ainoastaan kauttakulkuliikenne". Ovatkohan saaneet tartunnan? Otteita ”ruottalaispuolikkaan” muutamista, ja todella vain muutamista meriseikkailuista…!!! Teksti Roger Stark Otsikko antanee aihetta täsmennykseen!!! Äitini on ruotsalaista syntyperää. Hänen isänsä päätti aikoinaan liittyä ruotsalaisten vapaaehtoisjoukkoihin ja tuli Suomeen ja Karjalaan taistelemaan suomalaisten rinnalla itänaapureita vastaan talvisodassa. Sodan loputtua isoisäni asettui Suomeen ja perhe muutti luonnollisesti perässä. Isäni on Karhulan poikia. Valmistuttuaan Helsingin Ruotsalaisesta Kauppakorkeakoulusta hän sai välittömästi työpaikan, joka myös johti siihen, että hän vihdoinkin pystyi toteuttamaan suuren haaveensa ja hankki amerikkalaisen kuutosen, silmiä hivelevän pitkän, puisen purjeveneen. Äitini ja isäni tapasivat Bore-höyrylaivassa elokuisena kuutamoyönä matkalla Tukholmasta Helsinkiin. Tämä johti sittemmin avioliittoon. Huolimatta siitä, että vanhempani vapaa-aikanaan oleskelivat ja nauttivat luonnosta ja varsinkin saaristolaiselämästä, isäni joutui myymään purjeveneensä. Äitini rakasti purjehtimista, kunhan oli täysin tyyntä. Jos vene kallistui enemmän kuin 5 astetta, hän ryhtyi kirkumaan ja oli vakuuttunut, että hänen hetkensä olivat luetut. Vanhempani päättivät veneen sijasta hankkia vuokrakesämökin Sipoon saaristosta. Meri veti minut puoleensa jo ollessani hyvin nuori pojankloppi ja minun oli vaikea pysyä poissa rannasta vanhempieni kielloista huolimatta. Näiltä ajoilta alkoivat oikeasti monet meriseikkailuni esim. soutuveneretkistä, luvalla tai vanhempien tietämättä. Olin saanut äidinmaidon ja isäni geenien kautta loputtoman halun viettää vapaa-aikani luonnossa ja merellisissä olosuhteissa. En ikinä unohda hetkeä, jolloin allekirjoitin ostosopimuksen, jolla 9 metriä pitkä puinen Neptunkryssare siirtyi minun ja vaimoni omistukseen. Vene oli todella loistavassa kunnossa korkeasta iästään huolimatta. Ensimmäisen talven vene vietti HSS:n saaressa Helsingissä. Seuraavan kauden aikana purjehdimme aina, kun meillä oli siihen mahdollisuus siirtyen samalla läntiseen saaristoon. Vene nostettiin Strömman kanavan vieressä olevalle telakalle, jossa kaikkien meidän tuntema Esko Mattsson tällöin oli telakkamestarina. Eräänä yönä soi puhelin ja langan päässä oli Esko, joka ilmoitti, että veneestäni on tulipalon jäljiltä enää köli. En muista mitä ajattelin juuri sillä hetkellä. Onneksi vene oli kuitenkin vakuutettu, vaikka vakuutusyhtiön mielestä veneen arvo oli jotain aivan muuta kuin maksamamme hinta. Karmeasta onnettomuudesta ja pitkästä välimatkasta huolimatta, Helsinki kun on niin syrjässä Kuopiosta katsottuna, Esko lukeutuu vielä tänäkin päivänä parhaaseen ystäväpiiriini. Kerran kaveriporukkamme päätti lähteä purjehdukselle aina Gotlantiin saakka. Käytössämme oli Ohlson 29 purjevene kahden viikon ajan. Matka Visbyhyn sujui loistavasti auringonpaisteessa ja helteessä. Kaiken lisäksi tuuli oli puolellamme ja pystyimme pitämään 5 – 6 solmun matkavauhtia koko matkan ajan. Visbyssä olimme kuin turistit konsanaan. Kävelimme Ruusujen kaupungissa ihaillen vanhoja rakennuksia, linnaa ja mahtavia näköaloja merelle. Eräänä aamuna heräsimme kovaan tuuleen, säätiedoista poiketen oli noussut kova myrsky. Koko satama oli täynnä veneitä ja Gotlands färjanillakin oli vaikeuksia saapua sata- maan kovassa tuulessa ja aallokossa. Päätimme jäädä satamaan vielä ja siirtää paluumatkaa seuraavaan päivään. Ainoat veneet, jotka lähtivät vierassatamasta sinä päivänä, olivat 5 IF-venettä. Seurasimme pitkään, miten pärjäsivät. Tuuli oli vielä yhtä kova ja aallokko oli kasvanut huomattavasti. Reivatuilla purjeilla IF-porukka suuntasi länteen ja häipyi kohta horisontin taakse. Aallokonmuodostus ja kova tuuli tuntuivat minusta ensimmäistä kertaa pelottavalta. Pieneen Pioneer-jollaan olisimme tuskin mahtuneet kaikki kolme onnettomuuden sattuessa. Yhtäkkiä myrsky loppui ja lännestä ilmestyi valtava sumupilvi peittäen koko meren. Kuulimme moottoriääniä kaukana edessä kuitenkaan näkemättä yhtään laivoja. Koska oli viimeinen ilta Visbyssä, päätimme juhlia seuraavan aamun lähtöä menemällä syömään paikalliseen krouviin, jossa olimme jo aikaisemmin käyneet maistamassa paikallista olutta. Tässä vaiheessa sensuuri astuu onneksi mukaan kuvaan… Ilta ja yö olivat olleet melko railakkaita juhlittuamme perinpohjaisesti paikallisten kanssa krouvissa tai mahdollisesti peräti kolmessa eri krouvissa. Saavuimme satamaan vasta auringon noustessa. Nousimme veneeseen ja päätimme levätä hetken ennen lähtöä. Aamuyöstä totesimme, että kompassimme ei voi näyttää oikein, jotain oli pielessä. Tuuli oli lähestulkoon tyyntynyt ja sumun seasta paljastui yllättäen saari. Kuulimme taas moottoriääniä ja saaren kärjen takaa tuli mustaksi maalattu vene meitä kohti. Neuvostoliiton lippu veneen perässä antoi osviittaa, että olimme todella hukassa. Onneksemme vene ajoi vain veneemme ympäri muutaman kerran. Panimme koneen käyntiin, purjeet alas ja viittasimme, että lähdemme pohjoiseen päin. Yhtään miestä ei naapuriveneestä ilmestynyt kannelle missään vaiheessa, onneksi. Olimme enemmän kuin huojentuneita veneen palatessa takaisin sinne, mistä se oli tullutkin. Jälkeenpäin kun tutkimme merikorttia, arvelimme, että saari taisi olla Naissaari. Päätimme juhlia pelastumistamme sillä, mitä vähäisestä ruoka- ja juomavarastostamme vielä löytyi, koska emme joutuneet vankilaan tai kuulusteluihin. Silloin aikataulumme aivan varmasti olisi venynyt ties miten paljon. Johtuneeko yllättävän positiivisesta lopputilanteesta vaiko siitä, että hetkellinen stressi laukesi, mutta kokemuksesta voin sanoa, että näkkäri ilman voita oluen kera ja puoli lasia punssia jälkiruoaksi on mahtava kulinaarinen kokemus. Mainittakoon lopuksi, että pääsimme onnellisesti ja lähes aikataulussa Helsinkiin. Noin kahdeksan tunnin päästä heräsimme todeten, että olemme aikataulusta jäljessä ja meidän on syytä nostaa purjeet pikimmiten. Istuessamme veneessä totesimme, että kruunut ja äyrit olivat todella vähissä ja ruokavarasto on mitätön. Laskimme tarkkaan, mikä oli todellinen taloustilanteemme tyhjentämällä kaikki mahdolliset taskut. Kaupassa käynti kävi nopeasti ja käytettävissämme olevilla varoilla hankimme 2 pulloa Carlshamn Flaggpunschia, 10 olutpulloa, 6 purkkia hernerokkaa ja 3 purkkia nötköttiä, kolme pakettia näkkileipää… taisimme vielä jäädä velkaa 25 äyriä, mutta saimme sen anteeksi, kun katsoimme kassatyttöä syvästi silmiin. Näillä eväillä eteenpäin… Olimme purjehtineet noin 6 tunnin verran, kun taivas pimeni äkkiä ja uusi myrsky nousi yllättäen. Ja taas vastoin säätietoja. Vanha aallokko oli jo melkoinen lähtiessämme Visbystä ja vain kasvoi myrskyn myötä. Keskiviikkoilta, lokakuu oli kohta vaihtumassa marraskuuksi, kun puhelin soi. ”Olisitko kiinnostunut hakemaan ison moottori- veneen Ahvenanmaalta ja ajamaan sen Helsinkiin? Asialla on kiire”, sanoi ääni langan toisessa päässä. ”Sinun pitäisi tuntea minut paremmin, tyhmä kysymys kerrakseen”, vastasin, ”Tilaa lentoliput minulle ja Chrisulle lauantaiaamuksi ja huolehdi, että veneessä on polttoainetta, tulemme mielellämme.” Saavuimme lauantaina aamupäivällä Maarianhaminaan pienoisessa lumisateessa lentokentältä satamaan, jossa iso Mocchicomare Superyacht (ainut laatuaan Suomessa) odotti meitä. Molemmat isot Ivecodieselit käyntiin ja matkaan. Ajoimme hiljaa ensimmäisen vartin. Rödskärin kohdalla nostimme veneen 23 solmun matkanopeuteen. Kihdin yli ajaessamme totesimme, että huviveneitä ei näkynyt missään, ainoastaan isoja ruotsinlaivoja ja muutama rahtialus. Kökarin saarta tuskin näkyi styyrpurin puolella kaukana horisontissa. Ennen Korppoon saarta polttoainemittari oli mielestäni huolestuttavasti liikkunut kohti nollapistettä. Päätin pysähtyä tankkaamaan varmuuden vuoksi. Totesin, että mittarissa lienee jokin vika, koska dieseliä ei mahtunut kovinkaan paljon tankkiin. Juuri ennen Gullkronan saarta minun piti piipahtaa vessassa, joten annoin Chrisun ohjata venettä antamieni ohjeitten mukaan. Tullessani takaisin ohjaamoon minuutin päästä, totesin heti, että emme ole enää väylällä. Kaasu pois, ja vaihteet vapaalle… ”Missä pirussa me oikein ollaan.” Kun sijaintimme selvisi, olin saada shokin. Muutaman sadan metrin päässä oli matalikko, johon olisimme voineet osua, ellen olisi tullut vessasta ajoissa. Hiki nousi pintaan ajatellessani mahdollisia seurauksia karilleajosta. Kaiken lisäksi vastuu veneestä oli minun. Chrisu on parhaita kavereitani ja tottunut liikkumaan vesillä. Miten hänen onnistui poiketa väylästä, on myysterio vie- läkin. Suojeluenkeli oli matkassamme mukana, tätä saisimme vielä todeta saman päivän iltana. Hankoon tultuamme Chrisu keitti vahvat kahvit ja söimme muutaman voileivän matkan jatkuessa. Ilta oli jo pimeä, kun olimme saapumassa Hangon niemenkärkeen. Tutkailin majakoista ja valopoijuista tulevia välkkyjä verraten edessä olevaan merikorttiin. Ei hemmetti, kortti taitaa olla vanha, ei täsmää. Tietäen miten kivinen ja monessakin mielessä vaikea Hangon kärki on, päätin, että en lähde edes yrittämään kiertää kärkeä. Juuri sillä hetkellä huomasin lähestyvän armeijan aluksen, joka todennäköisesti oli matkalla Hangon vierassataman vieressä olevaan omaan satamaansa. Ei muuta kun pysytään perässä, niin kaikki menee hienosti. Kello 21.16 saavuimme satamaan, ulkona oli jo -5 C ja satama-allas tyhjä. Chrisu oli ottanut mukaan hirvenlihaa, jota hän paistoi hyvin varustetussa pentterissä. Istuessamme lämpöisessä hytissä nauttien hyvästä hirvenlihasta ja sopivan voimakkaasta punaviinistä, totesimme että huhu liikkuu äkkiä tässä kaupungissa. Satamaan virtasi jatkuvasti suuri määrä autoja tutkailemaan, mitä vieraita on ilmestynyt yllättäen kaupunkiin tähän aikaan vuodesta. Kello näytti puoltayötä, kun sammutimme valot ja painoimme pehkuihin. Nukahdin heti. Chrisu ei saanut unta, koska häntä vaivasi aikaisemmin päivällä sattunut tapahtuma, joka olisi voinut olla viimeinen yhdessä kokemamme. Sunnuntaina tulimme reippaassa talvisäässä Helsinkiin hyvissä ajoin ja taas kerran monia kokemuksia rikkaampana. Lopuksi haluan vielä lyhyesti kertoa, että jo aikaisemmin mainittu ystäväni Esko lainasi joitakin vuosia sitten meille purjeveneensä, jolla seilasimme Kallaveden ja Saimaan sinisiä aaltoja viikon verran. Tästä olemme todella kiitollisia. Nämä seitsemän päivää olivat valtavan hienoja meille rannikkolaisille ja täytyy todeta, että kyllä teidän kelpaa purjehtia näissä maisemissa. Sydämeni pohjasta voin sanoa, että olen aina viihtynyt erinomaisen hyvin savolaisten keskuudessa, oikeita immeisiä ja tarttuva, loistava huumori lähes kaikilla teikäläisillä. Purjehdusreissullamme totesimme että me-henki on huomattavan paljon parempi teillä kuin meillä rannikolla. Aina löytyi paikka satamasta, saunaan pyydettiin ja miellyttävä seurustelu porukalla illalla makkaranpaiston yhteydessä on myös jäänyt mieleen. Huomasi, että seuralaiset todella halusivat vieraiden viihtyvän, heistä pidettiin huolta. Kiitos teille tästä hienosta kokemuksesta Roger Helsingin venemessuilla 11.02.2011 Roger Starkille muistolahjan kiitokseksi pitkästä ja hyvästä yhteistyöstä kävivät viemässä kommodori Lauri Kerman ja pääsihteeri Tiina Brunell. Kuvan ulkopuolella mukana tilaisuudessa olivat myös Ari Pietiläinen ja Jorma Puisto. Kuopion Pursiseura toivottaa Rogerille leppoisia eläkepäiviä! Tule mukaan Kuopion Pursiseuran optarileirille! Junioripurjehdus on myötätuulessa. Leirit ovat suosittuja ja kiinnostus lajia kohtaan kasvaa. Myös systemaattiseen valmennukseen panostaminen on parantanut junioreidemme kilpailumenestystä. Kuopion Pursiseuran tukikohdassa Pirttiniemessä, Vesitie 15, järjestetään lasten alkeispurjehdusleiri optimistijollilla 13.–15.6.2011. Mukaan mahtuu 20 ensin ilmoittautunutta 7 – 15-vuotiasta purjehduksesta kiinnostunutta lasta. Leiri on päiväleiri. Päivittäinen ohjelma on klo 08.00– 16.00. Ilmoittautumisia otetaan vastaan: sähköpostitse [email protected] puhelimitse 040-760 3446 ja Kuopion Pursiseuran omalla osastolla messuilla Kallavesj’- VUOKSEN VESISTÖN PUUVENEET KOOLLE LEPPÄVIRRALLE 15.-17.7.2011 V uoksen vesistöalueen puuveneilipuuveneili jät ovat lähes viidentoista vuoden ajan kehitelleet yhteistoimintaa puuveneen vuoksi - siitä nimikin vapaamuotoiselle yhteenliittymälle: Puuveneen Vuoksi. V uoksen vesistön puuveneilijät tuovat näyttävän lisän Leppävirran kesätapahtumiin, kun ne kokoontuvat vuotuiseen tapaamiseensa 15.-17. heinäkuuta. Puuveneen Vuoksi kokoaa jälleen viitisenkymmentä huolella hoidettua puuvenettä eri puolilta vesistöä tapahtumaan, jossa perinteisesti myös yleisöllä on tilaisuus tutustua veneisiin ja kysellä puuveneistä, niiden rakentamisesta ja hoidosta. P uuveneilijät kokoontuvat perjantaina 15.7. Konnuksen kanavalle saunomaan, tanssimaan ja illan viettoon. Lauantaina 16.7. veneet suuntaavat Unnukkaan Leppävirran Kalmanlahdelle. A vajaisseremonioiden jälkeen veneet ovat yleisön ihailtavina iltapäivän ajan. Samalla voi udella kokemuksia puuveneen hoidosta ja yleensä puuveneideologiasta: miksi puuvene on muita parempi - vai onko? www.puuvene.info K iinnostusta puuveneperinteen säilyttämiseen ja elvyttämiseen on runsaasti. Vuotuisissa tapahtumissamme, viimeksi Leppävirralla, Rantasalmella, Puumalassa, Rääkkylässä, Anttolassa, Sulkavalla,Oravissa, Kuopiossa, Savonlinnassa ja Lappeenrannassa on ollut viime vuosina useita kymmeniä veneitä. P uuveneen Vuoksi on vapaamuotoinen puuveneiden ystävien ja puuveneilijöiden yhdysside Vuoksen vesistön alueella sen veneily- ja pursiseurojen jäsenten sekä kaikkien puuveneistä kiinnostuneiden aktivoimiseksi. Lisätietoja Puuveneen Vuoksi -yhteisöstä ja Leppävirran kokoontumisesta antavat: Pertti Kalevo, 040 722 0766, [email protected]
© Copyright 2024