Tulevia tapahtumia 17.5. ja 25.5. Sammuttimien tarkastus: Savon Palokaluston edustajat paikalla tekemässä sammuttimien tarkastuksia. Maksu paikan päällä. Yhteisnostot 20. ja 21.5. sekä 27. – 28.5. Perjantaisin nostoajat n. klo 12.00 – 18.00 ja lauantaisin n. klo 8.00 – 13.00. 21.5. Siivoustalkoot ja veneilykauden avajaiset Pirttiniemessä. Pihaalueiden kunnostus ja huvilan ikkunoiden pesu aloitetaan klo 9.00. Ota omat välineet mukaan. Lipunnosto n. klo 12.00, jonka jälkeen kahvitilaisuus. Kaikki joukolla mukaan! 13. – 15.6. Alkeispurjehdusleiri 6 - 15 -vuotiaille purjehduksesta kiinnostuneille. Leiri on päiväkoulu, päivät n. klo 8.00 – 16.00.Leiri on TÄYNNÄ! Kysy mahdollisia peruutuspaikkoja. 7.6. Tiistaikisat alkaa. 18.6. Jänissalon puutalkoot. Laitetaan paikat kuntoon: siivotaan, tehdään puita ja kasataan kokko juhannusta varten. 2. 7. Viinijuhlapurjehdus 2 Kuopion Pursiseura ry PL 266, Minna Canthin katu 4, 5. krs 70101 KUOPIO kuops kuopionpursiseura.fi www.kuopionpursiseura.fi puh. 040-7603446 Nautinnollista veneilykesää ja hyvää merimieshenkeä! Kallavesj’-näyttely onnistui hyvin. Näyttelyn tuoton turvin saamme pidettyä tukikohtiamme kunnossa. Näyttelyssä oli havaittavissa talkoolaisten hyvä yhteishenki ja yhdessä tekemisen meininki, josta syntyy hyvä seurahenki. Ilahduttavaa oli nähdä joukossa myös uusia osallistujia. Kiitokset vielä kaikille mukana olleille. Jotta kaikilla jäsenillä olisi tietoa seuran toiminnasta, järjestetään uusille jäsenille tutustumisilta Pirttiniemessä 16. toukokuuta. Nuorisossa on toivo ja konkreettisesti myös seuran toiminnan jatkuvuus. Hallitus onkin linjannut junioritoiminnan kehittämisen keskeiselle sijalle. Konkreettisena osoituksena tästä on päätös hankkia seuralle oma laser. Tavoitteena on houkutella myös optimistijolla-iän ohittaneita junioreita mukaan aktiivitoimintaan. Kevätkokouksen yhteydessä pidetyssä keskustelutilaisuudessa käytiin läpi jäsenkyselyn tuloksia. Kiitokset vastanneille ja keskusteluun osallistuneille. Ideat seuran toiminnan kehittämiseksi ovat tervetulleita. Kevätkokouksen päätöksistä haluan nostaa esille Kalevi Kojonkosken nimeämisen kunniakommodoriksiksi. Onnittelut! Kommodori Lauri Kerman Toimisto tiedottaa Toimiston vanhat faksi- ja lankapuhelinnumerot ovat poistuneet käytöstä. Toimiston puhelinnumero on 040 – 760 3446. Toimisto on kiinni heinäkuussa pääsihteerin loman ajan. Lomankin aikana tavoittaa sähköpostitse [email protected] Syksyn vartiointivuorolistat postitetaan asianosaisille venepaikkalaskujen mukana. Lista on myös nähtävissä seuran sivuilla intranetissä. Venepaikkasääntöjen mukaan vartiointivuoro kuuluu kaikille niille, joilla on venepaikka (vuosi- tai talvipaikka) Pirttiniemessä. Mikäli sinulla ei vielä ole intranetin tunnuksia, saa ne osoitteesta [email protected] Toimistolla messujen ajan apuna olleen Jorma Puiston työharjoittelujakso on päättynyt. Lämmin kiitos Jormalle avusta! KuoPS:n tämän kesän purjehdusmestarina aloittaa 23.5. Niklas Tavasti Sportti työllistää -tuen turvin. Tehtävä on päätoiminen ja mahdollistaa entistä tehokkaamman junnujen ohjauksen ja opastuksen. Kesän alkeispurjehdusleirille 13. – 15.6. saadaan lisäapua Suomen Purjehdus ja Veneily ry:n Veneilykoulusta. Leirille saadaan lisäkalustoa ja -ohjaajia. Liikenneviraston päätös vesiliikennelain (463/1996) mukaisessa kielto- ja rajoitusasiassa: Liikennevirasto määrää Nilsiän 1,5 m väylälle Röngänsaaren salmeen noin 600 m ja Pajusalmeen noin 200 m matkalle Nilsiän kaupungissa vesikulkuneuvolla liikkumista koskevan aallokon aiheuttamisen kiellon. Kielto ei koske virka-, sairaankuljetus- ja pelastustoimen suorittamiseksi tai muusta vastaavasta syystä välttämätöntä vesikulkuneuvolla liikkumista eikä puolustusvoimien toimintaa. Päätös tulee voimaan 01.07.2011 lukien mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta ja on voimassa toistaiseksi. Tiedoksi Saatettakoon Yhteisnostot Kevät 2011 Nimensä mukaisesti Yhteisnostolla tarkoitetaan veneiden yhdessä nostamista. Pyrkimyksenä on saada kaikki veneet järveen aikanaan helposti ja edullisesti. Normaalisti nosturin lasku koostuu tuntityöstä ja siirtomaksusta. Eli jos käytämme noin 100Tm nosturia, on tuntihinta noin 180 € + 180 € siirtotunti. Esimerkiksi kolmen tunnin aikana tulisi veneitä nostaa ainakin 12 kpl, jotta hinta jäisi edullisemmaksi. Eli vähintään 4 venettä tuntiin. Tämä kaikki normaaliin arkiaikaan. Jos kuljettajalle joudutaan maksamaan ilta- tai lauantaityölisää, nousee hinta jo reilusti. Joka syksy ja kevät saa rannassa kuulla natinaa hinnoista ja kuinka nosturit ei tule muka sovittuun aikaan. Kyllä syy on suurelta osin meidän itsemme aiheuttamaa. Nostetaan yksi vene tuolta ja toinen täältä ja mennään sitten saunarantaan… Tuhlataan nosturin aikaa joka veneen välissä ainakin puoli tuntia, kun ei se veneen omistaja ollutkaan paikalla, piti siirtyä sinne… jne. EI TÄMMÖINEN OLE YHTEISNOSTOA!!! Tälle keväälle on alustavasti sovittu Yhteisnostot kolmena viikonloppuna peräkkäin. (Ensimmäiset nostot on tehty jo ennen lehden ilmestymistä13. ja 14.5.). Kaikkina viikonloppuina on urakoitsija (Nostokonepalvelu) luvannut kaksi yli 100Tm nosturia Pirttiniemeen. Tarkoitus on, että nosturit voivat nostaa samoilta sijoilta mahdollisimman monta venettä, ilman että konetta tarvitsee siirtää välillä. Mastoja ei nosteta yhteisnoston aikana autonosturilla, koska se sitoo nosturia pitkän aikaa ja muut joutuvat odottamaan veneensä vesille laskua. Yksi iso nosturi aloittaa mastonosturin kohdalta kohti Honkalahden pohjukkaa ja toinen iso aloittaa ”Rampan tontilta” ja siirtyy sitten saunarantaan. Lauantaina jatketaan siitä, mihin perjantaina jäätiin. Seuraavana viikonloppuna loput. OTETAANPA ITSEÄMME NISKASTA KIINNI ja kerätään omalta alueeltamme isot porukat ja vierekkäiset veneet yhtä aikaa nostettavaksi. Tehdään veneiden keväthuollot ja vahaukset ym. niin, että veneet olisivat valmiina jo perjantaiaamuna. Jos itse et pääse rantaan aikanaan, on varmasti mahdollisuus sopia jonkun muun kanssa veneesi noston hoitamisesta. Kun aikanaan hoitaa asian, niin onnistuu varmasti. Rannalla on paljon ammattitaitoa. Yhteisnostopäivät: Perjantai 20.5.11 n. klo 12.00 – 18.00 Lauantai 21.5.11 n. klo 08.00 – 13.00 Perjantai 27.5.11 n. klo 12.00 – 18.00 Lauantai 28.5.11 n. klo 08.00 – 13.00 Hyvää kevättä ja reipasta mieltä… Yhteisen edun puolesta T: Roope P.S. Jos veneesi tiedoissa tai venepaikkatarpeessa tapahtuu muutoksia, ilmoita mahdollisimman pian toimistoon. KATSASTUSINFO 2011 Muutoksia katsastussääntöihin Veneiden rekisteröinti on uudistunut ja siirtymäaika päättynyt Laki vesikulkuneuvojen rekisteröinnistä tuli voimaan 1.10.2007. Kaikki runkopituudeltaan vähintään 5.5 metriä pitkät moottori- tai purjeella varustetut tai vähintään 15 kW moottorilla varustetut veneet tulee rekisteröidä. Rekisterinumero merkitään katsastuspöytäkirjaan. Lisätietoa osoitteesta www.maistraatti.fi, teknisissä kysymyksissä [email protected] Rekisteröintivelvollisuuden piirissä olevaa rekisteröimätöntä venettä ei tule katsastaa. Vene, jonka Suomessa pysyvästi asuva ulkomaalainen omistaa, tulee rekisteröidä. (Kts. Laki vesikulkuneuvorekisteristä 976/2006) Rekisteritunnus Tunnus on merkittävä vesikulkuneuvon kummallekin sivulle siten, että se on vesikulkuneuvon liikkuessa selvästi näkyvissä. Kirjaimen ja numeroiden tulee olla sen väriset, että ne hyvin erottuvat taustastaan. Tunnuksen numero- ja kirjainkorkeuden tulee olla vähintään 7,5 senttimetriä ja viivaleveyden vähintään 1,5 senttimetriä. Rekisteröitävää vesikulkuneuvoa ei saa käyttää, ellei sitä ole varustettu rekisteritunnuksella. Polttoainejärjestelmä Katsastajan on syytä muistuttaa bensakonetta käyttävälle, että ennen uuden polttoaineen käyttämistä on aiheellista selvittää sen soveltuvuus omaan veneeseen. Ongelmat saattavat kohdistua moottoriin, polttoaineletkuihin, tiivisteisiin ja muihin polttoainejärjestelmän osiin ja jopa tankkiin. Veneen veistämö on paras tietolähde. Moottorin lisäksi siellä on tieto veneissään kulloinkin käytetyistä rakenneosista ja osataan arvioida niiden soveltuvuus. Ulkomailla tehdyn veneen tapauksessa kauppias tai maahantuoja ovat hyviä lähtökohtia. VETT seuraa tilannetta ja tiedottaa, kun asiasta ilmenee uutta. Tällä hetkellä asiasta puhutaan paljon mutta tietoa on vähän. Hätämerkinantovälineet Katsastajia muistutetaan siitä, että vaatimukset ovat muuttuneet äskettäin 3luokan vaatimusten kohdalla. Aiemman vaatimuksen (joka on edelleen suositeltavampi) asemesta kelpaa myös 4 punasoihtua: 3-luokka: 2 kpl punaisia laskuvarjoraketteja ja 2 kpl punasoihtuja (suositus) tai 4 punasoihtua. Muilta osin käsikirjan edellä mainitut kohdat pysyvät ennallaan. Sammutusvarustus Virallisesti uusi käsisammutin hyväksytään vuoden ajan valmistusajankohdasta, joka on stanssattu sammuttimeen. Katsastuksessa sammuttimessa tulee olla sillä hetkellä voimassa oleva merkintä. Käsisammuttimen huoltoleima ei siis tarvitse kattaa koko veneilykautta. Sammuttimen huollattaminen ennen huoltoajankohdan umpeutumista on veneenomistajan vastuulla. Katsastaja merkitsee huomautussarakkeeseen merkinnän sammuttimen huollattamisesta, jos kelpoisuus raukeaa veneilykauden kuluessa (touko – lokakuun aikana), mutta se ei ole katsastuspuute. Kokemuksen mukaan on järkevää ja helppoa antaa tarkastaa sammuttimet ennen veneen katsastusta esim. satamassa järjestetyissä tilaisuuksissa. Näin ei tarvitse huolehtia tarkastuksen ajan ylitty- misestä kesken veneilykautta eikä huonomuististenkaan riski sakon saamisesta kasva. Venetikkaat Toistaiseksi on veneessä oltava kiinteästi asennetut, ylösnostettavat tai taitettavat tikkaat, jotka mahdollistavat veteen joutuneen henkilön nousun veneeseen joko perästä tai laidalta. Ylösnostettavat tai taitettavat tikkaat on veteen joutuneen voitava vetää alas. Juuri nyt veneeseen nousujärjestelyn vaatimukset ovat viranomaisten käsittelyssä ja asiasta kuullaan lähitulevaisuudessa. Tällä hetkellä tikasta ei standardin mukaan ole pakko asentaa niin, että se olisi aina otettavissa käyttöön vedestä ilman apua, niin tärkeätä kuin se olisi. Ennen viranomaisten työn valmistumista on hyvä kiinnittää veneenomistajan huomio seuraavaan: Ellei tikasta tai muuta nousujärjestelyä voi saada käyttöön yksin vedestä käsin, on omistajan käsikirjassa oltava maininta siitä, että venettä yksin käytettäessä nousu-järjestely (tikas tms.) on asennettava käyttövalmiiksi, oltiin sitten liikkeellä tai satamassa. Tästä on oltava lisäksi tarra ohjailupaikan läheisyydessä. Jos tikas tai muu järjestely voidaan ottaa käyttöön (muiden veneessä olevien ei siis tarvitse asentaa tai laskea tai vapauttaa tikasta) yksin vedestä, ei mitään erillistä mainintoja tarvita. Perälippu ja viiri Ainoastaan katsastettu vene saa käyttää veneseuran perälippua, edellyttäen että omistaja on Suomen kansalainen tai suomalainen omistusosuus on yli 60 %. Pysyvästi Suomessa asuvan ulkomaalaisen ja seuran jäsenen vene voidaan katsastaa, mutta venetodistusta ei voida antaa eikä tulisi käyttää suomalaista purjenumeroa. Tässä tapauksessa veneenomistaja tulee käyttää oman maansa kansallislippua ja mikäli mahdollista rekisteröidä veneensä kotimaassaan. (Kts. Laki Suomen lipusta 380/1978 ja Asetus huvialusten lipusta 292/1983). Osoitukseksi jäsenyydestään seuraan veneenomistaja voi osoittaa veneenomistajan viirillä oikeanpuoleisen saalingin alla. Kevään katsastusteemaksi: ympäristöturvallisuus Miten jokainen veneilijä voi vähentää ympäristökuormitustaan Ole säntillinen veneen jätehuollossa, lajittele jos mahdollista - MYÖS TELAKALLA. Tee huoltotoimet asiallisesti, huolehdi jäteöljystä, käytetyistä suodattimista jne. Pidä pilssi puhtaana öljystä ja polttoaineesta varsinkin automaattisen pilssipumpun kanssa. Valitse pohjamaali ajatuksella ja koeta pärjätä ohuella kerroksella, (paikkamaalaa?). Valitse puhdistusaineet ja liuottimet aina tiskiainetta myöten ekologisin perustein. Koeta vähentää tehon tarvetta: vähennä vauhtia, purjehdi enemmän, vaihda LEDvalot... Käytä septijärjestelmää aina vesillä ollessasi ja tyhjennä se asianmukaisesti. Käytä kierrätettyä WC-paperia. Se ei aiheuta tukoksiakaan kovin helposti. Papereille voi myös käyttää säiliötä, jonka sisältö toimitetaan biojäteastiaan. Käytä satamissa olevia vessoja ja pesupaikkoja, missä vain mahdollista. Valitse sellaiset tuotteet, myös provianteissa, joiden pakkaukset voi kierrättää. Mieti voisitko hyödyntää aurinko- ja/tai tuulienergiaa. Katsastusmiehet 2011 Purjeveneet Juhani Hakkarainen Erkki Kerttula Henrik Hamström Raimo Hämäläinen Ilkka Vainikainen Matti Jokela Risto Tuhkanen Väinö Väänänen puh. 0500 575 518 0400 175 365 044 272 2588 0400 671 192 050 306 7152 040 500 9007 0400 907 746 044 029 4044 Moottoriveneet Ari Koivisto pj. Olli-Matti Miettinen Harri Saastamoinen Esko Ylönen Martti Hämäläinen Reijo Serguskin Martti Lehtinen Tero Hakkarainen Seppo Laitinen puh. 040 502 3677 040 735 3210 0400 466 465 0400 190 872 050 567 6263 044 094 4590 040 532 4010 050 379 3225 0500 572 962 Olisiko nyt aika hoitaa veneesi kuntoon? Kauttamme saat laadukasta soodapuhallus menetelmään perustuvaa veneen maalinpoistoa. Tulemme paikanpäälle ja hoidamme veneesi maalauskuntoon kädenkäänteessä, kokonaisedulliseen hintaan. Keväälle vielä vapaita aikoja! Soodapuhalluksen edut Nopeaa Helppo ratkaisu. Säästää omaa aikaa ja vaivaa. Hellävarainen ei riko gelcoatpintaa Myrkkymaalien poisto onnistuu veneenpohjasta tuhoamatta venettä, käy niin alumiini-, puu-, la- Yhteydenotot ja yksilölliset tarjouspyynnöt sinun veneellesi: Pohjois-Savon Soodapuhallus Markus Puttonen 040 488 9080 Esko Pekkanen 044 566 4705 sikuitu- kuin teräsveneisiinkin Voidaan poistaa levää pohjasta tuhoamatta maalikerrosta Voidaan käyttää lakanpoistoon puuveneissä Ei riko eikä vahingoita tiivisteitä(kumi/muovi) Veneilijä – selvitä omaan moottoriin sopiva polttoaine Teksti: Öljyalan Keskusliitto Tämän vuoden alusta voimaan tulleiden lainsäädäntömuutosten vuoksi liikennepolttonesteiden biopolttoainesisältöä on päästöjen vähentämiseksi kasvatettu. Moottoribensiinin osalta tämä tarkoittaa sitä, että 95-oktaanisen bensiinin etanolipitoisuus nousi ja on enintään kymmenen tilavuusprosenttia. Veneilijöiden kannattaa viimeistään nyt selvittää, mikä polttoaine soveltuu oman veneen moottoriin. Sellaisilla huoltoasemilla, joilla on vähintään kaksi jakelumittaria, on pääsääntöisesti saatavilla kahta bensiinilaatua: 95-oktaanista ja 98-oktaanista. Veneasemilla puolestaan on monesti käytössä vain yksi polttoaineen jakelumittari. Tällöin veneaseman pitäjä päättää itse, mitä bensiiniä pitää myynnissä, ja usein se todennäköisesti on 98-oktaaninen bensiini, koska se käy kaikkiin moottoreihin. Veneasemia on kaikkiaan kuutisenkymmentä eri puolilla Suomea. Autoissa käytettävien bensiinien lisäksi on jälleenmyyjiltä saatavissa myös pienmoottoribensiiniä eli alkylaattibensiiniä, joka on suunniteltu erityisesti pieniin polttomoottoreihin. Tarkista verkosta tai kysy maahantuojalta:Verkkosivuilta www.e10bensiini.fi löytyy tietoa E10-bensiinin soveltuvuudesta paitsi autoihin myös muihin kulkuneuvoihin ja pienkoneisiin sekä veneiden perämoottoreihin ja sisämoottoreihin. Veneiden osalta verkkosivujen listan on koonnut Venealan Keskusliitto Finnboat. Merkkikohtaiset tiedot se on saanut maahantuojilta, joiden puoleen kannattaa kääntyä, jos haluaa tarkempia tietoja oman venemoottorin osalta. Päästöjä pienemmiksi:Liikenteen päästöjen vähentäminen on iso kokonaisuus. Kul- kuneuvojen energiatehokkuuden parantamisen ohella kestävän kehityksen mukaisten biopolttoaineiden käytön lisääminen on yksi tehokas ja heti käytettävissä oleva keino saavuttaa ilmastotavoitteita, mutta muitakin keinoja tarvitaan. Suomessa uusi laki nosti biopolttoaineiden jakeluvelvoitetta liikenteessä tämän vuoden alussa. Samalla tuli voimaan uusi nestemäisten polttoaineiden laatuasetus. Uudistuksilla edistetään biopolttoaineiden käyttöä liikenteessä ja varmistetaan EU:n vuoteen 2020 asettamien tavoitteiden saavuttaminen. Polttoaineiden jakeluyhtiöt täyttävät uusia määräyksiä muun muassa niin, että 95oktaanisen bensiinin etanolipitoisuus nousi vuoden alussa ja on enintään 10 tilavuusprosenttia. Bensiinin merkintä jakelumittarissa on 95 E10. Jos ei tiedä, soveltuuko E10-bensiini moottoriin, ei sitä pidä käyttää. Bensiinikäyttöisistä autoista 95 E10 soveltuu noin 73 prosenttiin. Muille on saatavissa 98-oktaanista bensiiniä 98 E5, jossa etanolipitoisuus on enintään 5 tilavuusprosenttia. Moottorin oktaanilukuvaatimus on aina ensisijainen bensiinin soveltuvuudessa: jos oktaanivaatimus on korkeampi kuin 95, ei 95 E10 -bensiini sovellu käyttöön, vaan on käytettävä 98 E5 -bensiiniä. Lisätietoa: www.e10bensiini.fi Junnut Kallavesj’-messuilla Veneiden rakentamista ja testaamista Lasten kestosuosikki messuilla. Kuhinaa riitti! Aktiivijunnuja ja arvanmyyntiä Ahkerat arvanmyyjät saivat kartutettua Laserin-hankintakassaa sievoisella summalla. Kiitokset palkintojen lahjoittajille ja junioritoimintaa tukeneille arvan ostajille! Jäsenluettelo ja venerekisteri vain painetussa lehdessä ja intranetissä SAIMAA RANKING 2011 Saimaa ranking on kilpailusarja H-veneille ja köliveneille LYS-tasoituksin. Luokkia on kolme: pikku Lys < 1,07, keski Lys = 1,08 - 1,17 ja Iso Lys > 1,18 Kilpailuaikataulu: pvm 28.5. 18.6. 2.7. 5.7. 7.7. 9.7. 29. - 30.7. 6.8. 27.8. TERVETULOA! SR = Savon Regatan osakilpailu kilpailukutsu Astuvan Ukon Regatta Immenpurjehdus Viinijuhlapurjehdus Timonselkäpurjehdus Linnasaaripurjehdus Oopperaregatta 24 h Joutsenpurjehdus Ristisaaren Malja järjestäjä RiPS ImPS KuoPS VPS, KuoPS, SlPS VPS SlPS LrPS JPS MPS SR x x x x KILPAILUKUTSU VIINIJUHLAPURJEHDUS 2011 Savon Regatan ensimmäinen osakilpailu ja Saimaa Ranking osakilpailu KUOPIO 2.7.2011 Järjestäjä Kuopion Pursiseura, PL 266, 70101 Kuopio Säännöt Kilpailussa noudatetaan voimassaolevia ISAF:n kansainvälisiä kilpapurjehdussääntöjä, veneiden luokkasääntöjä, Saimaa ranking sääntöä, tätä purjehdusohjetta sekä kipparikokouksessa tehtyjä tarkennuksia. Vakuutus Veneillä on oltava vastuuvakuutus ja veneet oltava katsastettuna vähintään luokkaan 3. (Katsastus ei koske H-veneitä). Luokat 3 LYS luokkaa, (-1.07, 1.08-1.17 ja 1.18-) ja H-veneet Kilpailukeskus Kilpailutoimistossa, joka sijaitsee Kuopion matkustajasatamassa satamatoimistossa. Rata-alue Kallavesi Kuopion edustalla, reitti kartalla Radan pituus n. 20 mpk Kilpailuohjelma la 2.7.2011 klo 08.00 - 09:30 Ilmoittautuminen (osallistumisen vahvistaminen) klo 10.00 Kipparikokous klo 11.10 Lähtö klo 18.00 Palkintojenjako Ilmoittautuminen www-lomakkeella: http://viinijuhlailm.kuopionpursiseura.fi viimeistään 27.6.2011 kello 10.00. Tämän jälkeen ilmoittautuneet osallistuvat peruskertoimella. Osallistuminen vahvistettava kilpailutoimistossa 2.7 klo: 08:00 – 09:30 Kilpailumaksu: 20 €, kilpailutoimistossa 2.7 Palkinnot: Viinijuhlalippuja, ym. Lisätietoja Ilpo Lehtola [email protected] +358 44 785 6202 3.4.2011 KILPAILUKUTSU UNNUKKAPURJEHDUS 2011 Unnukka-regatta 11.6.2011 Unnukka-regatta on kokoontumisajo ja tapahtuma LePS:n jäsenistölle ja lähialueen veneilijöille. Ohjelmassa mm. optimistijollat vesillä, grillausta ja nokipannukahvia. KuoPS:n, VPS:n ja LePS:n veneitä katsastetaan. Tavataan siis Puattilupilla. Ennen kisaa Musiikkiyhdistys Plugi ry järjestää Blues Picnic tapahtuman Unnukalla klo 12 - 16. Ja jatkojamit Vesileppiksessä. Unnukkapurjehdus kisataan retki / matkaveneillä kilpapurjehdus- ja sisävesisääntöjä noudattaen retki-LYS tasoituksin. Kilpailijat voivat valita kilpailussa käyttämänsä purjevarustuksen (pallokas, genua, fokka) ilmoittautumisen yhteydessä. Spiirapuomia saa käyttää keulapurjeille. Ikähyvitykset eri vuosikymmenien veneille ovat: 1940-1950 / 3min, 1960-70 / 2min, 1980-1990 / 1min. Gastipörssi (ilmoittaudu miehistöön mukaan). Ilmoittautuminen Puattilupilla klo 15:30 alkaen. Lähtöaika ilmoitetaan jokaiselle kilpailijalle erikseen. Kipparikokous samassa paikassa klo 16:10 Reittinä kierretään Puattilupilta lähtien Kaliselän ja Mäntyselän välinen saaristo syvä- ja uittoväyliä pitkin ja takaisin Puattilupille. Matka n.8 mpk. Lähtö- ja maalilinjan muodostaa Puattilupin laiturilinja Kalmalahden poikki. Kilpailuaika päättyy klo.19:30. Lähtö on ns. tasoituslähtö, jossa veneet lähtevät retki-Lys-tasoituksensa mukaisesti. esim. perus Lys SK - 0,97 SG - 1,02 SGV 1,09 SGV 1,14 purjevarustus -K- -0,03 -GV -0,03 SGV -0,00 SKV -0,01 ikähyvitys vm.70 -0,02 vm.70 -0,02 vm.80 -0,01 vm.90 -0,01 retki Lys 0,92 0,97 1,08 1,12 lähtöaika 16:52 16:57 17:08 17:12 lyhenteet S=pallokas G=genua K=fokka V=potkuri Palkintojenjako / arpominen Puattilupilla klo 20:30. Lopuksi illanistujaiset Puattilupilla ja (Blues Picnic) jatkot Vesileppiksessä. Ensimmäisenä maaliin tullut on voittaja, toinen on toinen, jne. Mutta monesko on viimeinen maalissa? Kahdeskymmenes? Se nähdään. Hyvää tuulta ja tuuria toivottaen LePS KILPAILUKUTSU Tiistaipurjehdukset 2011 Klo18:00 7.6., 14.6., 21.6, 28.6., 2.8., 9.8., 16.8., 23.8., 30.8. Järjestäjä Kuopion Pursiseura, PL 266, 70101 Kuopio Kilpailun järjestelyt Kevytveneet purjehtivat tavallisen ratakilpailun purjehdusmestarin ohjeiden mukaan. Matkaveneet purjehtivat erillisen n. 5 mpk radan ja hoitavat ilmoittautumisen, lähdön ja maaliintulon rekisteröinnin itsepalveluna. Kilpailuaika päättyy matkaveneillä klo 20:00 Luokat Kevytveneluokat ja matkaveneet (LYS) Ilmoittautuminen Kevytveneet: Klo 17:30 mennessä Pirttiniemessä purjehdusmestarille Matkaveneet: Klo 18:00 mennessä tekstiviestillä numeroon 044 785 6202 Tekstiviestissä: Kipparin nimi, Veneen nimi, Purjenumero, LYS-luku Rata / ajan otto Kevytveneet: Rata Pirttiniemen edustalla. Matkaveneet: Klo: 18:00 Lähtö (1) länsi- ja itäviitan muodostaman linjan ohitus itäpuolelta, itäviitan (2) kierto itä puolelta, satamassa olevan punaisen poijun (3) kierto vastapäivään, itäviitan (2) kierto itäpuolelta, itäviitan (4) pohjoispuolella kääntyminen, maali (1) sama kuin lähtölinja Kilpailuaika päättyy matkaveneillä klo: 20:00. Lähetä tekstiviestillä purjenumero ja maaliintuloaika numeroon 044 785 6202 Kilpailuohjelma Tiistaisin 7.6., 14.6., 21.6., 28.6., 2.8., 9.8., 16.8., 23.8. ja 30.8. Lähtö: klo 18:00 Matkaveneiden rata HYVÄ PAIKKA Teksti ja kuvat Kyösti Leikas TELATAIPALEEN KANAVA Kun Savonlinnasta Puumalaan seilaava veneilijä on Lepistönselkää ylittäessään tullut Selkäsaarten kohdalle, on hän historiallisen nähtävyyden läheisyydessä. Vain parin mailin päässä on entistetty Telataipaleen kanava, yksi neljästä marsalkka Suvorovin rakennuttamista sotakanavista. Vuonna 1798 valmistununeelle kanavalle päästäkseen olisi uskaltauduttava laivareitiltä Selkäsaarten itäpuolelle ja edelleen Kaskiniemen pohjoispää kiertäen matalaan Telalahteen. Matkalla on sähkölinja ja kanavan ylittää 1,4 m:n maantiesilta. Kanava oli osa Venäjän Saimaan laivaston purjehdusväylää Savonlinnan Olavinlinnasta Lappeenrantaan. Turun rauhahan jätti Savonlinnan ja Lappeenrannan Venäjän puolelle. Turun rauhan rajat 1743 Restauroitu Telataipaleen kanava. Kanavan pohjois-puolella on hyvät kiinteät laituripaikat, joihin voi kiinnittyä isommillakin veneillä. Kanavan varrella on oluttupa ja sen yhteydessä pieni kauppa. Muita palveluja ei ole. LOHILAHTI Kun veneilijä on ylittänyt Lepistönselän ja ohittanut Oulunsaaren, haarautuu laivareitti länteen ja etelään. Läntinen syväväylä vie esteittä Puumalaan. Eteläistä reittiäkin sinne pääsee, mutta välillä on esteenä 6 metrin silta. Jos aikaa on, kannattaa jatkaa eteläistä reittiä. Parin mailin päästä haarautuu väylä itään. Se johtaa mielenkiintoiseen paikkaan - Lohilahden kylään. Lohilahti on Sulkavan toinen keskus, jonka kirjoitettu historia ulottuu 1400-luvulle. Pienen kylän palveluvarustus on kattava. Löytyy huoltoasema, kauppa, kahvila-ravintola, kievari, pankki, asiamiesposti, matkahuolto, kirkko, alakoulu ja kirjasto. Lohikosken mylly tuottaa virtaa yleiseen sähköverkkoon ja siellä jauhtetaan ajoittain myös paikallista viljaa. Sokerina pohjalla Lohilahtea on siunattu peräti kahdella vierasvenelaiturilla. linen palvelu ja opastus paikkakunnan palveluista. Pölkkylänniemen vieraslaiturilla on mielenkiintoinen historia. Vuonna 1926 A.E Lehkonen osti talon ja tilan, jossa nykyinen vieraslaituri sijaitsee. Lehkosesta tuli kauppias, maanviljelijä ja laivanvarustaja. Rinteessä oleva entinen kauppakartano on suojelukohde. Nykyisen tilan omistajan äiti oli Lehkosen tytär. Lohikosken kirkko tai oikeammin rukoushuone on vihitty 1934. Kun Immonen sai tilan perintönä omistukseensa, hänelle kehkeytyi ajatus hyödyntää rantaa vierasvenelaiturina. Ranta oli aiemminkin ollut mm. tervahöyryn kotisatama. Pahasti rappeutuneen laiturin kunnostus oli iso urakka ja kesti kymmenisen vuotta. Immonen osti mm. 400 puhelinpylvästä ja 2 autokuormaa kyllästettyä lautaa. Metsätöitään varten hän oli hankkinut kaivinkoneen ja traktorin, joita saattoi nyt käyttää myös sataman rakennustöihin. Pääosan töistä Immonen on tehnyt yksin. Yrittäjä kertoo laiturissa käyvän satakunta venekuntaa purjehduskauden aikana. Joukossa on myös ulkomaisia veneilijöitä. Lohilahden Kiewari on perustettu 1920 luvulla rakennettuun, hienosti entisöityyn 3kerroksiseen hirsitaloon. PÖLKKYLÄNNIEMEN VIERASVENELAITURI (61°36,6´ 28°41,4´) Lähestyttäessä Lohilahden perukkaa, kohdataan vasemmalla rannalla ensimmäisenä Pölkkylänniemen vankkarakenteinen maalaituri. Sen omistaja ja satamakapteeni on Alpo Immonen. Laiturimaksu on 5 e, sähkö 3 e, sauna 7 e ja pesukone 2 e. Hintoihin sisältyy ystävälAlpo Immonen Vierasvenelaiturin palvelut ovat hyvät: 7 jämäkkää poijupaikkaa ja kylkikiinnityspaikkoja isoillekin aluksille raikasta porakaivovettä sähkö siisti puusee ja jätepiste sauna kaupan, ravintoloiden ja huoltoaseman palvelut lähellä hyvin varustettu grillikota LOHILAHDEN VIERASVENELAITURI (61°36,6´ 28°41,7´) Pienen matkan päässä lahden perukassa on Lohilahden toinen vierasvenelaituri, jonka näkyvänä tunnusmerkkinä on Aoikeuksinen kahvila-ravintola Majakka ja Nesteen huoltoasema. Hyvinvarustettu grillikota Lohilahden Pölkkylänniemi palkittiin Kallavesj’ 2011 -messuilla Vuoden Vuoksen vieraslaiturin kunniakirjalla matka- ja perheveneilyn ansiokkaasta edistämisestä sisävesillä. Ponttonilaiturissa on 6 poijupaikkaa. Rannassa on jätepiste, polttoainetta ja elintarvikkeita saa Majakasta. Siellä on myös asiamiesposti, matkahuolto, lääkekaappi ja kukkakioski. Myös kalastuslupia on saatavilla. Molemmat vierasvenelaiturit ovat avoimia läsituulille. Viime kesän myrskyt tekivät tuhoisaa jälkeä myös Lohikosken kirkon läheisyydessä. Crew Allocation eli miehistöjen jako ja julkaisu, Southampton 30.4.2011 Pekka Granroth Kauan odotettu ”jännittävä” tapahtuma oli vapun viettäminen Englannissa miehistökokouksessa. Noin 480 osallistujasta 352 oli päässyt paikalle omin korvin kuulemaan, mihin veneeseen hänet on valittu, kuka on hänen kipparinsa ja ketkä ovat hänen venekumppaneinaan. Osallistujien jako veneisiin on mutkikas prosessi. Lähes 100 osallistujaa purjehtii pallon ympäri ja heille on ensin löydyttävä pysyvä paikka jossakin veneessä. Veneillä on sponsorit (veneet on nimetty niiden mukaisesti) ja joillekin on tärkeää päästä edustamaan omaa yritystään, kaupunkiaan tai maataan. Ne jotka purjehtivat sitten yhden tai useamman osuuden (muttei koko kierrosta) jaetaan tasaisesti veneisiin niin purjehdustaitojen kuin muidenkin kykyjen mukaan, iän ja sukupuolen mukaan. Joka veneeseen pyritään saamaan joka osuudelle mukaan lääkäri, teknikko, purjekorjaaja, konemies, tietokonevastaava jne. Kokkauspuolen hoitavat kaikki, joten erillisiä kokkeja ei tarvita. Lähtöä edeltävänä päivänä luin Clipperin nettisivulta, että Suomen Matkailun edistämiskeskus on jälleen ryhtynyt yhdeksi sponsoriksi ja nimeää uuden CV11 veneen ”Visit Finland”. Sanoinkin kotona, että saattaa olla, että minut on tuohon veneeseen nimetty, ja niin kävikin. Kippariksemme saimme Oliver ”Olly” Osbournen, josta olen kuullut pelkkää hyvää, vaikkei hän minun harjoitusjaksojen kippariksi sattunutkaan. Kilpailufilosofiakin sattui juuri sellaiseksi kuin itse sen haluaisin: toveruutta, yrittämistä, reilua henkeä ja hauskanpitoa, toki tavoitteena menestyminen. Edellisen kisan ”Visit Finland” oli lopputuloksissa toinen, joten on meillä siinä päämäärä. Ollyn mottona on ”I want this team to become an outstanding sailing team, an enthusiastic and energetic team, where everyone works their hardest, receives respect, strives to improve and is recognized for their contribution”. Nämä teemat innokkuus, yrittäminen, kunnioitus ja yhteistyö sopivat minulle kuin nenä päähän! Miehistöön on lisäksi valittu 7 muuta Suomessa asuvaa ja 3 Englannissa asuvaa suomalaista, joten on meillä koko ajan melkoinen Suomi-asiantuntijuus veneessä. Riikka ja Tea ovat ainoat pallon ympäri purjehtijat ja meitä muita on heidän seuranaan aina 2-3 kullakin osuudella. Muut jäsenet tulevat kuka mistäkin ja mukavalta vaikutti koko porukka. Tunnelmaa ei ainakaan kiristänyt jakamani salmiakit ja joukkueen tunnuslauseeksi aika pian muodostui SISU, jota muut joukkueet saavat sitten oppia ymmärtämään, mitä se tarkoittaa. Paljon on tosin brittien Suomi-tietämystä parannettava, sunnilleen pakkaset, pimeys ja joulupukki tunnettiin mutta ei muuta. Päivän informaatiopläjäyksen lisäksi otettiin satamassa kuvat niin yksittäisistä miehistöistä kuin koko tiimistä. Lähes 400 ihmistä veneiden kansilla ja meren pintaa hipovalla ponttonilla punaisissa yhtenäisissä takeissaan oli upea näky. Edellisessä Clipper kisassa 09-10 menetettiin riutalle ajossa yksi Clipper laivueen vene, ja sen tilalle on vuonna 2010-11 rakennettu laivueen 11. vene CV11. Tämä on meidän veneemme, siis tuliterä vene suoraan veistämöltä. Itse asiassa se on vielä toukokuun matkalla rahtilaivan kannella kohti Englantia ja vasta kesäkuussa viimeistellään purjehduskuntoon. Saa sitten nähdä onko uutuus etu vai haitta - ennätämmekö testata kaikkien varusteiden toiminnan, kun koepurjehdusviikkoja ei jää kuin muutama ennen lähtöä. Jokaisella veneellä on lisäksi hyväntekeväisyyskohde, ja meillä se on Helsingin HUSsairaalan lastenosasto, eli olemme yksi ketju kuuluisia lastenosaston kummeja. Tärkeää tietoa tuli roppakaupalla ja niistä tärkeimpiä oli täsmällisen aikataulun ja reitin valinta. Hieman suunnitelmat muuttuivat, sillä aikataulu meni ”uusiin puihin” aloituksen suhteen. Määräävänä tekijänä ovat Lontoon olympialaiset kesällä 2012 sillä CLipper laivue palaa lähtöruotuun vain viikko ennen olympialaisia. Niinpä lähtö on Gosportista, Solentista Clipper-laivueen kotivesiltä Etelä-Englannissa 31.7.2011. Eipä siis muuta kuin sinne ajoissa valmisteluja tekemään. Viikko purjehditaan Madeiralle, missä on lyhyt max. 72 tunnin ”pit-stop”. Madeiralta jatketaan sitten suoraan kohti etelää ja reilun kolmen viikon purjehduksen jälkeen syyskuun alussa satamana on Rio de Janeiro suunnitellun mukaisesti. Huoltoviikon jälkeen suunnataan taas reilun kolmen viikon matkalle kohti itää Kapkaupunkiin Etelä-Afrikassa, siellä ollaan lokakuun alussa. Etappini jatkuvat sitten kohti Australiaa Eteläisellä valtamerellä määränpään ollessa marraskuun alussa Geraldton Länsi-Australiassa. Aikataulu mahdollistaisi vielä mahdollisesti jatkon Uuteen-Seelantiin saakka, mutta jää nyt nähtäväksi, miten siinä käy. Maissaoloviikko on tarkkaan rytmitetty veneen siivouksen, huoltotoimien ja seuraavan etapin varustautumisen suhteen. Satamassa ei turhan paljon vapaa-aikaa jää, sillä huoltotoimet on huomattavasti helpompi hoitaa satamassa kuin merellä. Kipparimme pyrkii jakamaan miehistön kahteen vahtiin, joita johtavat vahtipäälliköt. Ollyn filosofian mukaan kaikille tarjotaan mahdollisuus kokeilla kaikkia miehistön rooleja, ja vasta kelin kovetessa otetaan ne paikat, joissa kukin on parhaimmillaan. Muihin tehtäviin veneessä haetaan nyt halukkuutta. Tarjolla on tekniikkavastaavaa apureineen, puosun töitä apureineen (vastaa kannen varusteista), sosiaalisen ”viihdykkeen” luojat, muonitusvastaava apureineen, turvallisuuspäällikkö, laivan tohtori, tietokone- ja kommunikaatiolaitteiden hoitaja, rahakirstun vartija sekä mediavastaavat raporttien, kuvien ja videoiden tuottamiseen. Itse aion tarjoutua ammattini ja kokemukseni perusteella IT-töihin, teknisiin töihin ja raportointiin tekstein, kuvin ja videoin. Miehistön jako sattui samaan viikonloppuun kuin kuninkaalliset häät, mutta juhlahumua näkyi vain yleisenä vapaapäivänä enkä yrittänytkään Lontooseen 1,5 miljoonan juhlijan joukkoon. Seuraavat merkittävät tapahtumat ovat valmistelujen edetessä touko-kesäkuun harjoituspurjehdukset level 3 ja 4 27.5.9.6.2011. Sen jälkeisenä viikonloppuna 10.11.6. on sitten joukkueen ”Team Bonding” tapahtuma, jossa on kyllä ”pakko” olla. Silloin viimeistellään strategia, josta on toki seuraavan kuukauden ajan mahdollista käydä jutustelua omalla joukkueen sisäisellä nettipalstalla. Eiköhän anneta ideoiden pulputa. Itse olen lupautunut parantamaan kaikkien Suomi-tietoutta keräämällä sivustolle kaikenlaista aineistoa maasta, histori- asta, kulttuurista, ihmisistä ja nähtävyyksistä. Näistä kun vielä tietoisku Team Bonding tapahtumassa, niin kaikki tietävät, miksi on syytä olla ylpeä kuuluessaan veneen Visit Finland miehistöön! Hienoa kun haluavat tietää enemmän maasta, jota kisassa edustavat. Yritämme järjestää kaikenlaista kivaa ja tietysti pyrimme viemään heidät saaristopurjehdukselle! Osa porukasta on vielä tulossa Helsinkiin heinäkuun alussa tutustumaan Suomeen! Uskokaa tai älkää –kilpailu jäsenille kesäksi 2011 Matkaveneilytoimikunta on järjestänyt jäsenistölle perinteisesti veneilykaudeksi kerrallaan valokuvakilpailun. Nyt kilpailun muotoa on muokattu. Inspiraatio syntyi, kun viime kesän lopulla sai kuunnella mitä ihmeellisimpiä kertomuksia heinäkuun lopun myrskyn kouriin joutuneilta. Nyt kerätään tulevalta kesältä kerrottaviksi sopivia tapahtumia, sattumuksia, ilmiöitä yms. – olkoot nämä sitten hauskoja, säikäyttäviä, epäuskottavia, tai miten tahansa. Veneilypaikkojen nuotiotulilla istuneet tietävät, miten tärkeää on kertoa omista kokemuksista. Kilpailuun osallistutaan varautumalla kirjoittamaan kokemus lyhyenä kertomuksena seuran nettisivuille avattavaan kohtaan. Mukaan voi lähettää myös valokuvia tai muuta todistusaineistoa. Paras ”nuotiokertomus” palkitaan pikkujouluissa 2011. Jänissalon kesä Jänissalossa uutena isäntänä aloittaa Seppo Laatikainen. Talkoita, tapahtumia ja yhdessä oloa on samaan malliin kuin edellisenkin isännän Riston johdolla. Ensimmäiset puutalkoot on heti juhannuksen alla 18.6. Seppo-isäntä toivottaa kaikki tervetulleiksi mukaan Jänissalon kesään. TAPAHTUMIA VUOKSEN VESISTÖSSÄ 1. - 2.7. Saimaan Regatta Punkaharjulla. Järjestää Suomen Höyrypursiseura ry. Lisätietoja http://www.steamship.fi/?cat=1 2.7. Bella Boats -kokoontumisajot Sahanlahdessa. Lisätietoja http://visitmikkeli.fi/tapahtuma/sahanlahti-bella-boats-kokoontumisajot 1.-9.7. Imatran Big Band Festival. Lisätietoja http://www.ibbf.fi/ 8. – 10.7. Rääkkylän Folk Kihaus. Lisätietoja http://www.kihaus.fi/ 7.-10.7. 44. Sulkavan Suursoudut. Lisätietoja http://www.suursoudut.fi/ 8. – 9.7. Oluset Iisalmessa. Lisätietoja http://www.oluset.fi/ 15.-17.7. Ilosaarirock Joensuussa. Lisätietoja http://www.ilosaarirock.fi/2011/ 15.7. Ilovaarirock Joensuussa. Lisätietoja http://www.ilovaarirock.com/ 15.7. Vuoksen alueen puuveneilijät kokoontuvat Leppävirralle Konnuksen kanavalle saunomaan, tanssimaan ja illan viettoon. Lauantaina 16.7. veneet suuntaavat Unnukkaan Leppävirran Kalmanlahdelle. Lisätietoja http://www.puuvene.info/ 4. - 6.8. Puumalan kuumat kolmipäiväiset Siltakemmakat. Lisätietoja http://www.puumala.fi/tapahtumat/