1/2012 - Kotka koiraystäväin seura ry
Anturainen Kotkan Koiraystäväin Seura ry:n jäsenlehti Nro 1/2012 Kotkan Koiraystäväin Seura ry www.kotkankoiraystavainseura.fi Anturainen on Kotkan Koiraystäväinseura ry:n jäsenlehti, joka ilmestyy, kun juttuja on riittävästi. Sisältö: Terveisiä toimituksesta 2 Kotikoiran koulutusopas 3 Viestikapula kiertää 8 Hallitus tiedottaa 9 Päätoimittaja, aineiston vastaanotto: Jaana Siltanen [email protected] Puheenjohtajan viesti 9 Toko-jaosto tiedottaa 10 Toko-kisamenestystä 11 Treenaamalla tavoitteisiin 12 Näyttelyjaosto tiedottaa 15 Valioita 16 Kotkan ruusu 17 Pentuja pentuja 18 KKS:n koirakoulu 2012 20 Koirakoulun säännöt 24 Vetäjäksi koirakouluun 25 In memoriam 26 2/2012 (31.7.2012) Vuoden koira 2011 27 Koiramaista elämää Mañana-maassa 28 Ilmoitushinnat: ½ sivu 10 EUR ¼ sivu 5 EUR (Valio- ja pentueilmoitukset ilmaisia) Etukannen kuva: Tykki ottaa kopin. kuvaaja Helena Minkkinen 1 Julkaisija: Kotkan Koiraystäväin Seura ry Rek.nro 153.054 Taitto: Jaana Siltanen Lehden toimitus: Jaana Siltanen Heidi Raita Elisa Hämäläinen Paino: Kopioniini, Kotka Painos: 390 kpl Seuraavan Anturaisen ilmestyminen 2012 (suluissa viimeinen materiaalien toimituspäivä): Kasvattajan (jäsen) vuosi-ilmoitus (julkaistaan 4 peräkkäisessä lehdessä): 1/8 sivu 5 EUR ¼ sivu 10 EUR Aineistosta: – Jutut, kuvat ja juttuideat ovat aina tervetulleita – Tekstit sähköpostitse päätoimittajalle. Mainitse kirjoittajan nimi ja kuvien kuvaaja. Kuvat ja teksti mielellään erillisinä. – Kuvat mielellään sähköpostitse jpg-tiedostona ja mahdollisimman suurella resoluutiolla otettuna. Terveisiä toimituksesta! liian suureksi kantaa. Tästä talkooasiasta on myös Vuoden 2012 ensimmäinen Anturainen on kädessäsi. juttua lehdessä. Eletään kevättä, vaikkei aina uskoisi, kun mittariin Koirarintamalla on ollut menestyjiä niin näyttelyissä kuin katsoo. Seuramme joukot ovat alkuvuonna ahkeroineet tokossa ja agilityssakin. Keitä he ovat, sen näette järjestäessään agility- ja toko-kilpailuja, möllikisoja sekä lehden sivuilla. Yleiskokouksessa vuoden 2011 useita match show:ta. Hallilla ovat ahertaneet palkittujen nimet julkaistaan myös. Pentuja on syntynyt talkoojoukot saadakseen lämpimän pään ja syntymässä, joten jollakulla pentukuume alkaa olla käyttökuntoon. Koirakoulut ovat pyörineet Ahlströmin ylitsevuotavan suuri, kannattaa tutkailla lehden sivuja. kentällä. Kevätaikatauluun vaihtuessa alkavat koirakoulussa pyyhkiä uudet tuulet, josta lisää tässä Tähän Anturaiseen olemme saaneet näkökulmaa lehdessä. Eli seura toimii täysillä niin kuin pitääkin. koiraelämään aina Etelä-Amerikasta asti, sillä Kiitos siitä kaikille! Uruguayn kirjeenvaihtajamme Tuukka Wahlman on luvannut tässä ja tulevissa lehdissä valottaa, millaista Talkoohenkeä kaivataan, sillä myös loppukeväällä ja on koiramainen elämä hyvin erilaisissa olosuhteissa kesällä on tarjolla paljon seuran järjestämiä kuin mitä Suomi on. Löytyykö jotain yhteistä ja mikä on aktiviteetteja. Kun kaikki kantavat kortensa kekoon erilaista? Nämä kysymykset selviävät, kun Tuukka tasapuolisesti, ei kenenkään kuorma kasva toivottavasti pääsee vauhtiin. Eliseltä saamme vinkkejä koiran koulutukseen edelleen. Hyvää kevättä kaikille seuran ihmisille ja menestystä harrastuksiin. toivottavat kesää odotellen Jaana ja tytöt 2 KOTIKOIRAN KOULUTUSOPAS: Pelkotilojen siedättäminen Koirilla, kuten ihmisilläkin, voi olla erilaisia pelkotiloja. metelistä huolimatta, rähisijä saattaa välttää haistelua Yleensä koirien pelot ovat kohteellisia, ja näistä ja kontaktia. tyypillisimpiä ovat varmaankin vieraiden ihmisten, vastaantulevien koirien, kovien äänien (paukkuarkuus) Yhteiskunnassamme elävät nelijalkaiset eivät voi elää ja tunnistamattomien kohteiden (esimerkiksi koko elämäänsä vältellen kaikkia asioita, on olennaista lumiukkojen tai pimeässä vaanivien roska-astioiden) siedättää eläimet pelkojensa kohteisiin ja muokata pelot. Huomion arvoista on se, että pelot ovat yleensä koiran tulkintaa kyseisestä asiasta positiivisempaan jollakin tavalla hyödyllisiä, sillä ne saavat yksilön suuntaan. välttämään mahdollisesti vaarallisia tilanteita ja asioita. Teoriaa Koirat voivat ilmentää pelkoa hyvin eri tavoin. Tyypillisimmin pelkoreaktiot voidaan jakaa kahteen Sekä ihmisten että eläinten pelkotiloja poisopetetaan luokkaan; välttämiskäyttäytymiseen ja aggressioon. pääsääntöisesti altistusmenetelmiä käyttäen. Koira yrittää hyödyntää välttämiskäyttäytymistä silloin, Altistuksella tarkoitetaan yksinkertaisesti sitä, että kun se esimerkiksi jähmettyy paikalleen, laskee yksilö altistetaan pelkonsa kohteelle. Se, millaisella häntänsä koipien väliin, tärisee tai yrittää kaikin intensiteetillä altistus tapahtuu ja millaista palautetta keinoin paeta tilanteesta. Aggressio perustuu yksilö altistuksen aikana saa, vaihtelee menetelmittäin. ajatukseen “hyökkäys on paras puolustus”, ja koira saattaa hyökätä pelon kohteensa kimppuun, murista, Yksi altistusmenetelmistä on flooding. Siinä yksilö haukkua tai purra. altistetaan pelkonsa kohteelle täysimääräisenä ja yksilöä pidetään tilanteessa niin kauan, ettei se enää Koirat saattavat käyttää näitä molempia strategioita aiheuta ahdistusta. Esimerkiksi korkean paikan samassakin tilanteessa, jos se jatkuu tarpeeksi pitkään. kammoinen saatettaisiin viedä Stadionin torniin Hyvin tyypillisiä ovat tilanteet, joissa koira pyrkii odottamaan ahdistuksen helpottumista. Terapeutti on välttämään tiettyä tilannetta (esimerkiksi lähestyvää asiakkaan tukena tarkkailemassa hänen lasta) viimeiseen asti käyttämällä kaikki mahdolliset ahdistuneisuutensa tasoa. Asiakasta pyydetään oljenkorret. Jos tilanne ei kuitenkaan ratkea (lapsi ei pisteyttämään ahdistuksensa tasoa (1-10) ja samalla peräänny vaan tulee perässä sängyn alle), koira saattaa huomioimaan sitä, milloin ahdistus alkaa helpottaa. turvautua aggressioon puolustaakseen itseään. Altistuksia toistetaan niin paljon ja niin usein, että Strategian vaihto myös toiseen suuntaan on pelosta selvitään. mahdollinen – koira saattaa esimerkiksi hyökätä hampaat irvessä ja haukkuen vastaantulevaa koiraa Aikaisemmin flooding oli altistusten aatelia, jolla kohti, mutta jos tuntematon häntäheikki lähestyy uskottiin saatavan aikaan hyviä, nopeita ja pysyviä tuloksia. Nykyisin floodingin käyttöä ei suositella 3 missään tilanteissa, sillä se aiheuttaa huomattavasti koiran käytöksestä huolimatta, sillä näin omistaja tarpeetonta henkistä kipua ja kärsimystä. Koska pystyy omalla reaktiollaan osoittamaan, ettei tilanteessa menetelmässä oman ahdistustason tarkkailu ja oikeastaan ole mitään kummallista. pisteyttäminen on olennaisessa osassa, on selvää, että flooding ei eläimille sovi. Hyvä ja vastuullinen Toinen tärkeä asia on selvittää koiran turvaväli, eli kouluttaja ei koskaan laita eläintä tilanteeseen, johon millaisen välimatkan päästä koira aloittaa reagoinnin. sen on reagoitava paniikilla tai pakokauhulla. Vaikeissa pelkotapauksissa pelon kohteen (tai jonkin sitä muistuttavan) näkeminen kaukana horisontissa Huomattavasti hyödyllisempi ja inhimillisempi tapa saattaa laukaista jo reaktion, toisissa tapauksissa koira pelkojen poisopettamiseen on siedättäminen. saattaa reagoida vasta sitten, kun ärsyke tulee kohti tai Siedättämisessä yksilöä altistetaan pelkonsa kohteelle on hyvin lähellä. niin pienissä määrin, että se ei ehdi tai sillä ei ole syytä ahdistua tai pelätä. Esimerkiksi ihmistä, joka pelkää Kolmas tehtävä on selvittää mikä on koiralle paras korkeita paikkoja, pyydetään nousemaan pienelle palkkio. Erilaiset täyslihatuotteet toimivat yleensä korokkeelle ja tulemaan alas. Kuntoutuksen edetessä äärimmäisen hyvin. Kana, kala, raaka liha tai kuivatut korkeutta ja harjoituksen kestoa pidennetään, ja opittua elimet vievät useimmiten koiran kuonon, kielen ja yleistetään muihinkin tilanteisiin. Tämä pätee myös mielen mennessään. Pelkojen siedättämisessä eläimiin – vaikeusastetta lisätään pikkuhiljaa koiran kannattaa suosia ruokapalkkaa, sillä se auttaa pitämään yksilöllisten edellytysten mukaisesti. Kun yksi taso koiran rentona ja rauhallisena. Jos koira ei syö hallitaan niin hyvin, että koira ei enää reagoi kyseisessä harjoituksen aikana, se saattaa olla liian stressaantunut tilanteessa ärsykkeeseen (pelon kohteeseen), voidaan ja vaikeusastetta tulee laskea sille tasolle, jolla tilannetta hieman vaikeuttaa. syöminen on mahdollista. Tilanteeseen voi auttaa myös aika – esimerkiksi muita koiria pelkäävä koira saattaa Eläinten kanssa siedättämisen yhteydessä käytetään pystyä syömään oltuaan puoli tuntia koulutuskentän usein myös vastaehdollistamista. parkkipaikan takalaidassa. Vastaehdollistamisessa koiran tulkintaa tilanteesta muutetaan (positiivisen) vahvistamisen kautta. Neljäntenä kannattaa opettaa koiralle joku käskysana Vastaehdollistamisen kanssa täytyy olla äärimmäisen tai ääni, joka tarkoittaa aina superpalkkaa. Naksutin on nopea ja tarkka, jotta ei tule vahingossa vahvistaneeksi tehokas koulutusväline, mutta yhtä hyvin toimii myös koiran negatiivista reaktiota. Koiraa palkitaan vinkulelun sisältä löytyvä vinkutyyny, pilli, vihellys, ainoastaan silloin, kun se on rauhallinen ja rento. kielen naksauttaminen tai käskysanat kuten “Jes!”, “Hyvä!” tai “Katso!”. Sano käskysana ja palkkaa. Toista Käytäntöä useita kertoja. Harjoittele myös niin, että koiran huomio on jossakin muualla (esimerkiksi hajuissa tai Kun koira yhtäkkiä “sekoaa”, on olennaista kiinnittää ympäristön tarkkailussa). Tarkista, että koiran huomio huomiota siihen, mikä käytöksen laukaisee. Tämän kääntyy sinuun aina käskysanan (tai äänen) kuultuaan, selvittäminen voi usein olla haasteellisin tehtävä, sillä ja palkkaa. koirat havaitsevat useita sellaisia asioita, joita voimme pitää itsestäänselvyyksinä tai jotka ovat havainto- Pilko pelkoa aiheuttavat tilanteet riittävän pieniin ja kykymme ulkopuolella. On ensisijaisen tärkeää, että helposti pureskeltaviin osiin. Aloita tarpeeksi kaukaa eli omistaja pysyy tilanteessa rauhallisena ja neutraalina paikasta, jossa koira ei vielä reagoi ärsykkeeseen. 4 Odota, että koira vilkaisee pelkonsa kohdetta (vilkaisu Tapausesimerkki 1: Kammottava kokki kestää alle sekuntin), anna käskysana, palkitse ja kehu. Toista useita kertoja. Kun alkaa ketjuttaa käytöstä Oma karvakorvani on ollut hyvin arka tapaus. Edelleen, (koira vilkaisee itsenäisesti pelon kohdetta ja kääntää neljän vuoden ahkeran harjoittelun jälkeen, se saattaa katseensa takaisin sinuun saadakseen palkkaa), ota edelleen reagoida voimakkaastikin yllättäviin muutama askel lähemmäs ja toista. ärsykkeisiin, kuten juokseviin lapsiin, lumiukkoihin, puistossa olevaan reppuun tai tuntemattomiin ihmisiin. Siedättämisen tarkoituksena ei ole se, että koira oppii Sen reagointityylinä on välttämiskäytös ja/tai pitämään pelkonsa kohteesta. Esimerkiksi vieraita intensiivinen haukkuminen sekä katseen lukitseminen ihmisiä pelkäävä koira ei välttämättä koskaan tule kohteeseen. Koirani saattaa vaatia hyvinkin voimakasta ottamaan uutta tuttavuutta vastaan kultaisennoutajan kannustusta minulta, jotta se uskaltaa käydä innokkaalla avoimuudella. Se ei ole tavoite eikä se ole toteamassa laukaisevan ärsykkeen harmittomaksi. tarkoitus. Koiran ei edes välttämättä tarvitse oppia sietämään sitä, että kuka tahansa kaduntallaaja tulee Eräs näistä tapauksista tapahtui Jyväskylän sitä käsittelemään. Siedättämisen tarkoituksena on se, kävelykadulla, jossa erään ravintolan edustalla seisoo että koira voi olla rauhallinen myös niissä tilanteissa, ihmisen kokoinen kokkipatsas. Kun koirani näki kun ohikulkija kysyy suuntaohjeita, ja sen on koettava patsaan ensimmäisen kerran, se sekosi täysin – kiskaisi olevansa kanssasi aina turvassa. Opettele lukemaan hihnassa poispäin, häntä tipahti koipien väliin ja koiraasi ja opettele sanomaan ihmisille myös “Ei”. (“Ei, haukku oli korvia huumaava. Kun pelon kohde selvisi, tätä ei saa silittää” tai “Ei, et voi päästää koiraasi tänne alkoi harjoittelu. haistelemaan”.) Otimme useita askelia poispäin patsaasta niin, että Valmistaudu myös takapakkeihin. Hyvin alkaneen näköyhteys patsaaseen säilyi. Vilkaisu, sana, palkka. koulutuksen jälkeen koira saattaa seota uudelleen Muutaman toiston jälkeen koirani alkoi itse vilkuilla jostain minimaalisen pienestä asiasta. Vastaan voi myös patsasta saadakseen käskysanan ja palkan. Hitaasti tulla tilanteita, joihin et ole ehtinyt valmistautua hivuttauduimme lähemmäs, kunnes lopulta seisoimme (esimerkiksi nurkan takaa ilmestyy koira kuin tyhjästä). patsaan vieressä (ja saimme ravintolan asiakkailta Jos koira reagoi, vie se rauhallisesti ja ripeästi pois mielenkiintoisia katseita). Muutaman kerran odotin tilanteesta ja jatka koulutusta kun koira on taas taas, että koira vilkaisi edessään seisovaa kokkia ja rentoutunut. palkkasin. Siedättäminen ja pelkotilojen käsittely on tullut itselleni Sitten oli aika vaikeuttaa palkkausta. Nyt vaadittiin jo hyvin tutuksi aran koiran omistajana. Ei ole yksi tai se, että koiran piti nojautua patsasta kohti kaksisataa kertaa kun olen aiheuttanut hilpeyttä haistellakseen sitä. Palkkasin koiraa jokaisesta patsasta ohikulkijoissa halailemalla roskiksia tai kehumalla kohti tehdystä liikkeestä. Lopulta aloitin herkkujen ylitsevuotavasti koiraa maailman rohkeimmaksi ja kylvämisen – patsaan jalkoihin ilmestyi nameja niin taitavimmaksi karvakorvaksi puistossa lehtipuhaltimen kauan, että koira ei enää luimistanut korviaan tai vieressä. Seuraavana muutama, toivottavasti selventävä epäröinyt ruuan ottamista. Ruokaa ilmestyi myös kokin tapausesimerkki siitä, miten erilaisia tilanteita voi vatsan päälle, jolloin koirani oli hypättävä patsasta ratkaista. vasten saadakseen palkkansa. 5 Vaikeutin tilannetta vielä. Koirani osaa käskyn odottelin rauhassa, että seniori teki itse valintansa. “Koske!”, joka tarkoittaa, että sen pitää käydä Pitkällisen ja itsepintaisen tuijotuksen jälkeen se tajusi, tönäisemässä kuonollaan tai koskea esinettä tassullaan. että se tulisi saamaan keuhkot kitaansa vain hakemalla Palkitsin koiraa jokaisesta onnistuneesta suorituksesta. ne itse. Kun koira oli mennyt hissiin, annoin sille muutaman palkan, kutsuin koiran pois ja toistin. Harvojen koirien kanssa voidaan edetä näin nopeasti, mutta koska koirani oli jo muissa tilanteissa “oppinut Kun hissiin meneminen alkoi luonnistua jo pelkällä poisoppimaan”, se tiesi jo miten tilanne tulee käskyllä, suljin oven, palkkasin useamman kerran, etenemään. Vaikka ensimmäisestä voimakkaasta lähdimme pois ja toistimme. Jotta hissistä olisi tullut reaktiosta on kulunut jo useampi vuosi, käymme entistä miellyttävämpi paikka, seniori ei saanut palkkaa edelleen aina moikkaamassa kokkia kävellessämme sen poistuessaan hissistä – ainoastaan mennessään sinne ohi. Tosin nykyään koirani suhtautuu kohtaamiseen tai ollessaan siellä. Kun hissiin meneminen ja suljetussa jopa innokkaasti, sillä kokin tassuttamisesta on tullut tilassa oleminen sujuivat, lisättiin mukaan liike. sille enemmänkin leikki. Liikkuvassa kopissa oleminen on haaste jo itsessään, Tapausesimerkki 2: Hissihirviö koska tasapainoaisti sanoo liikettä olevan mutta näköaisti on eri mieltä. Kun laitoin hissin liikkeelle, otin Maalaisseniorimme päätyi pariksi viikoksi käteeni ison palan keuhkoa, josta veteraani sai alkaa kaupunkilaiskoiraksi, kun vanhempani lähtivät haukkailla paloja. Kokemuksen rintaääni suosittelee matkalle. Kaupunkielämään sopeutuminen oli tässä kohtaa käyttämään todella isoa palaa, sillä ahne jonkinasteinen haaste jo itsessään, eikä hissin käyttöön koira hieman epävarmassa tilassa ei ole kovinkaan tottuminen ollut ainakaan yhtään helpompaa. Koska ronkeli sen suhteen, mihin hampaansa upottaa. veteraanimme ei enää liiku yhtä liukkaasti kuin vanhoina hyvinä aikoina, rappusten käyttäminen ei Tätä edestakaisin ajelua toistettiin reilusti ja monena ollut varteenotettava vaihtoehto. kertana pitkin päivää. Kun hissiin meneminen ja hissin liikkuminen ei enää aiheuttanut havaittavaa reaktiota, Ensimmäinen hissimatka osoitti kuinka ison ongelman palkkojen määrää vähennettiin ja laatua heikennettiin, kanssa oltiin tekemisissä. Hissiin meneminen oli kunnes lopulta se sai vain kaksi ruokanappulaa – yhden itsessään jo kauhistus, ja kun koppi lähti liikkeelle, mennessään hissiin, yhden hissin pysähtyessä veteraani painautui paniikissa lattiaa vasten eikä haluamaamme kerrokseen. Jo muutaman päivän hännästä näkynyt kuin vilahdus kun hissin ovi aukesi. aktiivisen harjoittelun jälkeen seniori liikkui hississä kuin mikäkin konkari. Totuttautumisen tiellä vaikutti olevan kaksi estettä. Ensimmäinen oli, että ahtaaseen koppiin meneminen Lopuksi oli pelottavaa. Toinen haaste oli hissin liikkumiseen tottuminen. Avuksi otettiin kuivattu keuhko, joka Antamani esimerkit voivat vaikuttaa hyvin “kevyiltä”, ja innosti harmaantuvaa hurttaa niin paljon, että se yritti sitä ne todennäköisesti ovatkin. Kuitenkin kaikkia monesti syödä sormeni mukana. pelkotiloja voi lähteä siedättämään samalla tavalla – erona on vain se, kuinka paljon koira sietää Totuttautuminen aloitettiin pelkästään hissiin menosta pelkoärsykettä ennen reagointiaan ja kuinka syvälle ja siellä olosta. Heittelin herkkuja hissin lattialle, ja pelko on jo ehtinyt juurtua. Pelkotilat kannattaa pyrkiä 6 purkamaan mahdollisimman äkkiä, ennen kuin syviä Monilla paikkakunnilla on myös traumoja ehtii syntyä. On paljon helpompi purkaa ongelmakoirakouluttajia, joilta voi pyytää apua aran ja yhden huonon kokemuksen aiheuttama käytös kuin pelokkaan koiran koulutukseen, jos omat tiedot ja tuhannella toistolla aikaansaatu käyttäytymismalli. taidot eivät riitä. Lisätietoja Flooding (englanniksi): http://en.wikipedia.org/wiki/Flooding_%28psychology%29 Siedättäminen: http://poltsi.fi/Liisa/artikkelit/siedattaminen.html Vastaehdollistaminen: http://koirakoutsi.webs.com/vastaeh.html Mitä tehdä, kun koira pelkää? http://koirienkoulutus.blogspot.com/2009/05/teoriaa-ja-kaytantoa-mita-tehdakun.html kirjoittanut Elise Wass P.S. Kaikki Anturaisessa ilmestyneet juttusarjan artikkelit kootaan http://training.defines.us -sivustolla sijaitsevaan blogiin, josta löytyy myös muita kotikoiran koulutukseen liittyviä tekstejä. Kirjoittajalle on myös mahdollista lähettää risuja, ruusuja, kysymyksiä ja juttuideoita blogin kautta, ja ne otetaan mielenkiinnolla vastaan. Minni -kaniinimäyräkoiran mielestä elämä on joskus vähän jännittävää, mutta emännän sylissä ei pelota. 7 VIESTIKAPULA KIERTÄÄ Keltainen labbispoika, Ipohin Zantus, Santtu synt. 19.9.2006 Edellinen labbis oli lopetettu loppukesästä 2006 eikäpä sitä osannut ilman koiraa olla, joten siitä sitten pentua etsimään. Mitään kummempia kriteereitä ei ollut muuta kuin, että labbis sen olla pitää ja että kovin kaukaa ei tarvisi hakea ! Täytyy sanoa, että nyt varmaan olisi vähän tarkempi tässäkin asiassa. Kasvattajalle sanoin, että mielellään ei kovin vilkasta pentua, sillä edellinen koira oli ollut kouluttamatta tosi kiltti ja tottelevainen. Kasvattaja vaan sanoi, että ei sillä väliä vaikka olisi vilkaskin kunhan sen kouluttaa kunnolla ! Niin...ihan tottahan se on, mutta siinä taisin kyllä mennä ansaan. Varsinkin kun itsellä ei ollut kokemusta siitä kouluttamisesta. Ja Santtuhan otettiin alun alkaen vaan seuraksi ja lenkkikaveriksi. Nimittäin vilkashan se poika oli. Alkuvuodet oli aika opettelemista alkaen hihnassa kulkemisesta vetämättä. Lenkkeiltiin kyllä kovasti, mutta eihän se pelkästään riittänyt energiselle koiralle. Santtu myös viihdytti itseään päivisin tuhoamalla kiitettävästi emännän asuntoa. Muutoinhan Santtu on erittäin kiltti ja kultainen koira. Apua siis piti jostain saada ja koirakouluhan on sitä varten. Ensimmäisessä koirakoulussa ei oiken saatu kipinää kouluttamiseen. Liekö syynä emännän kokemattomuus ja koiran vilkkaus vai mikä - tiedä häntä. Sen jälkeen keskityttiin toisessa koulussa ihan vaan pelkästään tottikseen ja pikkupikkuhiljaa alkoi edistymistä tapahtumaan! Koira oppi asioita alkaen kontaktista, mistä en ollut aikaisemmin kuullutkaan, kuin myös emäntä ja nykyisin Santtu alkaa jopa olla hallinnassa, mitä en olisi kaksi vuotta sitten ikinä uskonut tapahtuvan ! Nyt on tavoitteena viimeistään syksyllä startata alokasluokassa . Sehän ei kai ole koskaan liian myöhäistä :) ? Lisäksi Santtu kastroitiin viime syksynä, mikä rauhoitti poikaa aika lailla, joskus tuntuu että liiankin kanssa...olis varmaan kannattanut tehdä se aikoja sitten. Tokon lisäksi muutama kesä ollaan käyty kerran viikossa pk-jäljellä ihan vaan lisämausteena. Siellä tuskin koskaan tullaan kilpailemaan, mutta sekin on tosi mukavaa puuhaa meidän kummankin mielestä. Kivasti kuluu sunnuntait mukavassa seurassa metsässä. Päivät Santtu viettää kissan seurana kotona. Sen verran ahne tuo on vieläkin, ettei pöydälle parane unohtaa mitään syötävää - kaikki on muuten putsattu päivän aikana. Mutta kyllä toko on vaan tosi mukava harrastus - ja haasteita riittää ! Mukavaa kevättä ja intoa treeneihin kaikille ! Tuovi & Santtu Seuraavaksi heitän viestikapulan meidän ryhmän Tiinalle kera Elviksen. 8 Hallitus tiedottaa Harjoittelusta seurassamme Kotkan Koiraystäväin Seurassa on otettu jo jokin aikaa sitten käyttöön systeemi, jolla oikeus harjoittelupaikkaan ryhmässä säilyy. Kaikki, jotka säännöllisesti saavat koulutusta jossakin ryhmässä, osallistuvat yhteisiin töihin, jotka liittyvät järjestettäviin kilpailuihin, joko ennakkovalmisteluihin, kisapäivien aikaisiin tai kisan jälkeisiin toimiin. Tämä on tehty siksi, että saataisiin tehtävät työt jakaantumaan tasaisesti harrastajien kesken eivätkä työt kasaantuisi liikaa harvojen harteille. Velvoite on henkilökohtainen eikä sitä voi siirtää esim. perheenjäsenelle. Kaikki ovat kyllä tervetulleita talkoisiin. Hallin rakentamiseen ja epävirallisiin kisoihin liittyviä töitä ei lasketa velvoitteeseen. Viikoittain ryhmissä harjoittelevilla talkoovelvoite on 16 tuntia ja joka toinen viikko harjoitteleville 8 tuntia. Tunnit lasketaan kalenterivuosittain. Työtehtäviä on paljon, koska varsinkin kisoja järjestetään useita. Kisoja on järjestettävä paljon, jotta halliin liittyvät kulut saadaan maksettua ja koulutusmaksut pidettyä maltillisena. Tehtävät voi tehdä vaikka yhden viikonlopun kisoissa tai sitten pilkkoa useampiin osiin eri kisoissa. Toko-treenaajat voivat tehdä talkootuntejaan myös agilitykisoissa ja päinvastoin. Puheenjohtajan terveiset Puheenhoitajalta: Sydäntalvella hallilla työmaan suhteen hiljaisempaa, mutta nyt kiireellä valmista. ILMOITTAUTUKAA ihmeessä ihmiset Masalla ja minulle talkoisiin: maalausta, siivousta, panelointia, jne.jne. riittää.Se halli ei valmistu itsestään. Tilapäinen lupa päättyy tämän kuun lopulla, joten ulkokauteen laatikkotehtaalla täytyy varautua, jos ei rakennusvalvonta myönnä jatkoaikaa. Vuosikokouksessa 28.3. jaettiin kiertopalkinnot taas ottajilleen. Onnittelut vielä tässäkin. Kesäkausi kolkuttaa jo ovella. Onnea ja menestystä kokeisiin, kilpailuihin, näyttelyihin ja mihin kaikkeen te ikinä keksitte koirinenne osallistuakaan. 9 Toko-jaosto tiedottaa: Toko-vastaava Terhi on laittanut kennelpiirille anomuksen Tokon koulutusohjaajakurssista ajalle 27.-28.10. + 10.-11.11.2012. Vetäjäksi tulee Pernilla Tallberg. Eli kaikki kynnelle kykenevät voivat ruveta harkitsemaan osallistumista... TOKOPIIRIMESTARUUSKISAT KOTKASSA KKS on tänä vuonna kisojen järjestelyvuorossa. Kisat on anottu pidettäväksi sunnuntaina 16.9.2012 Ylituomarina toimii Pernilla Tallberg ja toisena tuomarina Marita Packalén. Ylituomari tuomaroi EVL:n. Muiden luokkien tuomarijako selviää osallistujamäärien mukaan lähempänä kisan ajankohtaa. Kisapaikka on vielä avoin. Reipasta talkooväkeä kaivataan siis jälleen! Kisoihin ei vielä voi ilmoittautua, mutta nettisivuille tulee tarkempaa tietoa, kunhan kisat on virallisesti hyväksytty. Pyritään saamaan mahdollisimman monta joukkuetta seuraa edustamaan. kuva Helena Minkkinen Tykki ja Sinko tähtäävät korkealle. 10 Olisiko tämä kisa hyvä paikka kisauran korkkaamiseen? Toko-kisamenestystä: TK 2 musta kääpiösnautseri uros TYSON eli TINO omistaja ja ohjaaja Eija Seppinen Avoimen luokan 1-tulokset: 03.12.2011 Anne Nokelainen 11.02.2012 Riikka Pulliainen 17.03.2012 Anne Nokelainen kaikki Kotkassa, omassa hallissa tietenkin. kuva Marika Forslund TK 2 Schapendoes narttu Lumikuono Conamore Ikwil "Ikwil" kasvattaja: Mari Jänisniemi-Honkala, omistaja&ohjaaja: Marika Forslund Avoimen luokan 1-tulokset: 3.12.2011 Kotka, 160½ Anne Nokelainen 29.1.2012 Porvoo, 188½ Harri Laisi 11.2.2012 Kotka, 177½ Riikka Pulliainen Tervemenoa voittajaluokkaan Tino ja Iksu! 11 Treenaamalla tavoitteisiin osa 1 kirjoittanut Oili Huotari Harrastipa mitä lajia tahansa koiran kanssa, on tärkeää pohtia, mitä koiran opettaminen tarkoittaa. Useimmilla jotain lajia harrastavilla on tavoite. Tavoitteen saavuttaminen tuntuu tärkeältä, jos treenaamisen eteen uhraa paljon aikaa ja vaivaa. Sen takia ei ole yhdentekevää, miten tavoitteisiin pyritään. Kokeneelle ohjaajalle tässä artikkelissa kerrotut koulutusasiat ovat tuttua asiaa ja hän saattaa olla samaa mieltä joistain asioista ja eri mieltä aika monista. Kuitenkin monen aloittelijan on vaikea saada minkäänlaista kokonaiskuvaa koiran kouluttamisesta, ennen kuin hän itse oppii muodostamaan omansa. Tämä on meidän mielikuvamme treenaamisesta nyt, huomenna se kenties on jo erilainen. Tavoite Suhde Jokaisella ohjaajalla on jokin tavoite, mihin hän tähtää koiransa kanssa. Tavoite voi olla alokasluokkaan osallistuminen tokossa tai möllikisaan agilityssa - tai sitten hän vain haluaa harrastaa ja pitää hauskaa koiran kanssa ilman mitään kilpailullisia tavoitteita. Tai tavoite voi olla maajoukkue tai maailmanmestaruus. Olipa tavoite mikä tahansa, se saattaa muuttua matkan varrella moneen kertaan. Tokon alokasluokkaan osallistunut saattaa innostua ja jatkaa erikoisvoittajaluokkaan asti. Tai agilityn möllikisassa pärjännyt innostuu tähtäämään virallisiin kisoihin. Sen takia ei ole sama, miten treenataan. Alussa tehtyjä isoja virheitä on aina hankalampi korjata myöhemmin, tosin se on ihan mahdollista. Ennen harjoittelun aloittamista on paljon tehtävää. Ohjaajan ja koiran välisen suhteen täytyy olla kunnossa, mikäli tuloksia halutaan saavuttaa. Mitä korkeammalle halutaan, sitä parempi sen pitää olla. Osa koirista on helpompia, osa vaikeampia. Joidenkin kanssa joutuu tekemään valtavasti töitä hyvän suhteen eteen ja joidenkin kanssa pääsee vähemmällä vaivalla. Mutta työ on tehtävä. Usein ohjaajat eivät edes huomaa jotain olevan vialla ja vaikka huomaisivatkin, eivät tiedä, mitä pitäisi tehdä. Tässä ulkopuolinen apu on kullanarvoinen. Tavoitteen ollessa selvillä on ohjaajalla parempi motivaatio ryhtyä kouluttamaan koiraa. Tavoitteet pitää jakaa lyhyen ja pitkän tähtäimen tavoitteisiin. Ei ole järkeä laittaa tavoitteita liian korkealle. Jos niihin ei pääsekään haluamassaan aikataulussa, se turhauttaa ja vähentää treenimotivaatiota. Sen sijaan kannattaa asettaa sopivia välitavoitteita ja kulkea niiden kautta kohti pitkän ajan tavoitetta. Tavoitteellinen treenaaminen ei tarkoita yksitoikkoista junnaamista koiran kanssa. Jotta tavoitteeseen päästään, pitää matkan sinne olla hauska. Muuten ei jaksa panostaa niin paljon. Aika harva maailman huipulle tahtova pääsee sinne. Mitä jos tosiaan ei pääse tavoitteeseen ja matkakin kohti sitä on ollut ikävä? Parempi olisi vain nauttia treeneistä, koska silloin tavoite on mahdollista saavuttaa. Jos sitä ei saavuta, niin mitä sitten – ainakin oli hauskaa. 12 Aktiivisuus Koiran aktiivisuus kertoo paljon ohjaajan ja koiran välisestä suhteesta ja motivaatiosta. Paljon näkee ohjaajia, jotka ovat itse aktiivisia koiran ollessa passiivinen. Ohjaaja ikään kuin yrittää omalla touhuamisellaan houkutella koiran innostumaan ja ottamaan kontaktia häneen. Tällainen käytös ohjaajalta saa koiran usein rauhoittelemaan ohjaajaa: se muuttuu entistä passiivisemmaksi. Tilanteen pitäisi olla päinvastainen - koiran tulisi olla aktiivinen ohjaajaa kohtaan. Sitä pitäisi palkita kaikesta aktiivisuudesta ja kontaktin hausta. Jos koira ei kiinnitä huomiota ohjaajaan eikä halua toimia omasta halustaan ohjaajan kanssa, ei suhde ole kunnossa. Leikki Ohjaajan ja koiran välinen leikki paljastaa paljon suhteesta. Onko leikki vapautunutta ja leikitäänkö koiran ehdoilla vai ohjaajan? Hyvän suhteen rakentaminen pitäisi aloittaa jo pikkupennun kanssa viettäen paljon aikaa keskenään ja leikkien. Kaikki pennut eivät osaa automaattisesti touhuta omistajan kanssa. Jos sitä ei sille opeteta, voi myöhemmin olla vaikeaa enää aloittaa, kun koira jo on muodostanut tietynlaisen mielikuvan omistajastaan. Jos ohjaaja ei ole rakentanut koiraan suhdetta eikä koira ota häneen kontaktia, on koulutusta vaikea aloittaa. Tällainen koira ei esimerkiksi osaa leikkiä ohjaajan kanssa eikä pidä ohjaajaa toiminnan keskipisteenä. Sellaiselle koiralle ei voi opettaa tokoa tai agilitya, ennen kuin suhde saadaan paremmaksi. Silloin on koulutusaika käytettävä vaikkapa leikkimisen opetteluun, mikäli koira pystyy siihen keskittymään. Ohjaajalle annetaan kotiläksyjä ennen seuraavaa kertaa. Luottamus Ohjaajan ja koiran välillä täytyy olla luottamusta. Ohjaaja ei koskaan saa asettaa koiraa sellaiseen tilanteeseen, että sen luottamus ohjaajaan kärsisi. Luottamuksen takaisin saaminen voi kestää kauan. Sen takia koiralle pitää olla aina reilu eikä siltä saa vaatia sellaista, mitä se ei osaa tai pysty tekemään. Tällainen epäloogisuus vaurioittaa koiran luottamusta ohjaajaan. Se ei voi enää olla rento ja yritteliäs, koska se ei tiedä, miten ohjaaja reagoi tai mitä ohjaaja kulloinkin vaatii. Kaikki koirat ovat erilaisia ja suhtautuvat ohjaajan taholta tuleviin ristiriitaisuuksiin ja epäloogisuuksiin eri lailla. Osa kestää niitä paremmin kuin toiset. Ei kannattane testata omaa koiraansa, ennen kuin on opetellut sen tuntemaan perin pohjin. Yksi ainoa suuttuminen tai epäreiluus koiraa kohtaan treeneissä saattaa olla liikaa ja viedä pohjan seuraavilta treeneiltä puhumattakaan ohjaajan huonosta mielestä jälkeenpäin. Hyvä ohjaaja pystyy hillitsemään itsensä ja olemaan looginen - hän kykenee näkemään tilanteen yli seuraavaan kertaan. Hyvä keino on miettiä, onko jostain hyötyä seuraavaa treeniä ajatellen. Onko hyötyä siitä, että suuttuu oikeasti koiran valitessa väärän kapulan tunnistusnoudossa tai tehtyä pujottelun sisäänmenovirheen? Vastaus on lähes aina ei. Paljon parempi on suunnitella seuraava treeni paremmin ja miettiä jo etukäteen miten suhtautua, jos koira ei toimikaan haluamallamme tavalla. Kun sen on pohtinut etukäteen, on helpompaa suhtautua oikein. Ohjaajalla on vastuu omasta koirastaan treeneissä. Kouluttaja voi pyytää ohjaajaa tekemään jotain, mitä koira ei vielä osaa. Kouluttaja voi myös pyytää tekemään sellaista, mitä ei oman koiran kanssa voi tehdä vaikkapa 13 terveydellisistä syistä tai sen hermorakenteen takia. Tällöin vastuu on aina koiran ohjaajalla, sillä kouluttaja ei kenties tunne koiraa ollenkaan. Aika usein käy niin, etteivät ohjaajat oikein kehtaa sanoa vastaan ainakaan ulkopuoliselle kouluttajalle ja voivat tehdä kovin epäreiluja asioita koiran kannalta. Tässäkin kannattaa pitää järki päässä. Asioiden kokeilemisesta on harvoin haittaa, tiettyyn rajaan asti. Mielikuva Ennen kuin harjoittelu koiran kanssa aloitetaan, pitää ohjaajalla olla selvä mielikuva siitä, miltä koiran suorituksen tulee valmiina näyttää. Jos mielikuvaa ei ole, on vaikea lähteä kouluttamaan koiraa kohti oikeaa suoritustapaa. Mielikuvan luomisessa auttaa kokemus ja ihan aloittelijalla muiden koirakoiden katsominen ja kokeneempien neuvot. Jos mielikuva hämärtyy matkan varrella, on se rakennettava uudelleen, jotta treenaamista voi jatkaa kohti oikeaa päämäärää. Itsekin huomaa monesti, että mielikuva ei ole enää selkeä eikä koiralle osaakaan enää kertoa, mitä siltä haluaa. Silloin pitää vain miettiä mielikuva vahvaksi uudelleen. Liikkeet tulisi pilkkoa pieniksi palasiksi, treenata palat ensin kuntoon ja yhdistää vasta sitten liikkeenomaisiksi suorituksiksi. Silloin on helpompi seurata mielikuvaa. Ohjaajan mielikuva Mielikuva tarkoittaa siis aktiivista ajatustyötä omasta ohjaamisesta, koulutusmetodeista ja yhteistyöstä oman koiran kanssa. Jos mielikuvaa ei ole, saattaa käydä niin, että esimerkiksi agilityssa ohjaaja "kuuntelee liikaa" jokaista kouluttajaa ja oma ohjaus muuttuu aina sitä mukaa. Kun seuraava kouluttaja onkin eri mieltä asioista tai ehdottaa erilaista ohjausta, menee ohjaaja ymmälleen. Ketä pitäisi kuunnella? Miksi kouluttajat puhuvat eri tavalla? Kuka on oikeassa? Ohjaaja yrittää kuunnella kaikkia ja vaihtaa ohjaustaan tai opetusmetodiaan aina kulloisenkin kouluttajan ehdotuksen mukaan. Tällaista ohjaajaa ei auta se, että häntä kouluttavat maailman parhaat kouluttajat, jos hän ei itse mieti ja sisäistä asioita. Oikeampi tapa olisi muodostaa mielikuva omasta ihannesuorituksesta ja poimia eri kouluttajien opetuksesta itselleen sopivia, uusia ja kokeilemisenarvoisia ideoita, joiden avulla omaan ihannemielikuvaan kenties helpommin päästään - mutta ei muuttaa omaa mielikuvaansa kertaheitolla kokonaan. Jos näin tekee, on hukassa, kun kouluttaja lähtee pois eikä ole enää kertomassa omasta mielikuvastaan ohjaajalle. Oma ajattelu on siis tärkeätä. Tämä ei mitenkään sulje pois erilaisten ohjaustapojen tai koiran opettamistapojen kokeilemista eikä sitä, että omaa mielikuvaa voi ja pitääkin muuttaa ajoittain. Se pitää vain sisäistää ja ajatella läpi. Jos jokin uusi juttu tuntuu sopivan itselle, on se hyvä lisätä työkalupakkiin. Mitä enemmän pakissa on tavaraa, sen helpompaa sieltä on poimia sopiva työkalu eri tilanteisiin. Monesti ohjaajalla on kyllä mielikuva ihannesuorituksesta ja siitä, miltä koiran tulee tuntua ja tehdä, mutta hän ei osaa sitä toteuttaa käytännössä. Tässäkin on todella tärkeää tehdä ajatustyötä ennen treenejä ja pyytää neuvoa ja mielipiteitä kouluttajilta. Aina löytyy joku, joka osaa neuvoa juuri siinä puuttuvassa palasessa. Esimerkkinä voisi kertoa koirasta, jota opetettiin agilityssa kepeille. Jostain syystä se aina pyörähti ennen kujakeppejä ja kääntyi ohjaajaan päin haukkuen. Ohjaaja meni mukaan koiran kiihtymiseen ja alkoi myös huutaa ja hosua koiraa kepeille. Ohjaajan mielikuva suorituksesta ei varmasti ollut tällainen. Hänen mielessään koira tietysti meni suoraan kepeille. Tässä kohtaa olisi ollut parempi miettiä hetki, mitä tekisi, jotta koira onnistuisi. Todennäköisesti hän olisi vaikka jättänyt koiran paikalleen ja käynyt kutsumassa koiran ensimmäiseen väliin ja palkannut tai käynyt taputtamassa ensimmäistä väliä ja päästänyt sen jälkeen koiran kepeille sekä palkannut oikeasta suorituksesta. Nyt tulos oli vain se, että sekä ohjaaja että koira olivat turhautuneita eikä koira oppinut etenemään suoraan kepeille. Koiran mielikuva Koiralle pitää rakentaa myös mielikuva treeneistä. Koiran mielikuva liittyy sekä teknisiin asioihin että asenteeseen. Mielikuva saa osaavan koiran tekemään tietyllä tavalla. Jos koiralla on mielikuva, että tokossa ruutu tarkoittaa sitä, että sinne mennään luvan saatuaan niin kovaa kuin pystyy, se tekee niin. Se on hauskaa ja niin on aina tehty. Tai jos koiran mielikuvan mukaan agilityssa putki tehdään lujaa vauhtia, se pyrkii tekemään sen lujaa. Tällaisella koiralla on mielikuva vauhdikkaasta tekemisestä. Kun ohjaaja antaa luvan se saa mennä osoitettuun suuntaan täyttä vauhtia. Sen sijaan, jos ohjaaja luo koiralle mielikuvan hitaudesta, koira menee hitaasti. Koira oppii, että esimerkiksi puomi mennään rauhallisesti ravissa, koska sille on niin opetettu. Koiran mielikuvaa voi aina muuttaa, mutta helpommin se käy, kun asian ajattelee jo etukäteen. Tämä ei tarkoita sitä, että koiran kanssa vain hosutaan kauhealla vauhdilla. Tekniikkaa pitää opettaa rauhallisesti, mutta senkään ei tarvitse olla kuivaa ja tylsää. Mielikuva ei siis liity pelkkään vauhtiin, vaan kaikkeen treenaamiseen. Kaikista liikkeistä tai esteistä koira luo mielikuvan ja on ohjaajan vastuulla, millainen siitä mielikuvasta tulee. Tämä kaikki liittyy motivaatioon, asenteeseen ja yritteliäisyyteen. Toinen osa kirjoituksesta julkaistaan seuraavassa Anturaisessa. Näillä typyköillä ( Jessa ja Lilja) taitaa olla asenne aika kohillaan. 14 Näyttelyjaosto tiedottaa: Match show-päivämääriä Luento: torstai 10.5.2012 ja torstai 14.6.2012 Koiran rakenne ja liikkeet sekä koiranäyttelyt ulkomuototuomarin näkökulmasta Torstai 26.4.2012 Lisätietoa mätsäreistä ja luennosta tulee seuran nettisivuille. Luennon tulee pitämään Elena Ruskovaara. Korjaus edellisen Anturaisen näyttelytietoihin: Päätoimittajan rotutietoisuus on todella puutteellista, joten laitoin alla olevan Armi-mummon roduksi bullmastiffi, vaikka tämä arvokas daami on MASTIFFI, siis aivan eri asia. Toimitus pahoittelee virhettä. Eli tässä ilmoitus uudelleen ja korjattuna. mastiffi Maailman Veteraani Voittaja 2011 Ranskan Veteraani Voittaja 2011 BIS 2 vet Viron Erikoisnäyttely 2011 BIS 1 vet Suomen Erikoisnäyttely 2010&2011 FIN, EE MVA, EE, LV, LT, BALT VMVA . Afterstorm "Armi-mummo” synt. 11.9.2000 om. Tuula ja Jari Lindström ja Sari Teerisaari Lihavoidut tittelit ovat ensimmäiset mastiffille Suomessa. Kaiken lisäksi tittelit tulivat hiukan vajaa 11-vuotiaana, rodun keski-iän ollessa 6-8 vuotta! Armi-mummosta tuli KKS:n Vuoden 2011 näyttelyveteraani. Melkoinen mummo! 15 Lisää valioita: FI, EE, SE & LT MVA suomenlapinkoira uros Barffas Leppilampi "Laku" s.12.05.2007 om. Elina Marttila kasv. Susanna Piibemann kuva Sanna Parviainen sertit: 23.8.2009 Heinola 17.7.2010 Mäntsälä 9.4.2011 Rakvere,Viro 30.7.2011 Ransäter,Ruotsi 13.8.2011 Joensuu 17.12.2011 Vilna, Liettua Pekka Kortekangas Sean Knight Kresten Scheel Eva Borg Lindström Saija Juutilainen A. Kurykin FI & NO & EE & LV & RU CH, RKFW Australianpaimenkoira Tres Colores Isla Del Rey “Robin” (Tres Colores Touch Down X Tres Colores Viva Virginia) Synt. 07.09.2006 Kasvattaja: Katri Voutila, Gäddrag Omistaja: Marja Evälahti EE & LV & LT & BALT J-CH Australianpaimenkoira Peak River Beamy Jowett ”Teddy” (Thornapple Mercury All Jacked Up X Gefions Kirrabilli By Highrail) Synt. 23.12.2010 Kasvattaja: Marge Perri, Tallinn, Eesti Omistaja: Marja Evälahti Juniorisertit: Eesti: Tartu 5.11.2011 Tartu 15.1.2012 Tallinn 3.3.2012 16 Latvia: Valmiera 18.2.2012 Liettua: Siauliai 9.10.2011 Talkoolaisia tarvitaan Kotkan Ruusuun: Kotkan Ruusu KV näyttely järjestetään 16-17.6.2012. Talkoolaisia tarvitaan taas makkaranpaistoon, kehähuoltoon, palkintojen jakoon ja tulospalveluun. Ota yhteyttä Miaan p. 044 276 2181 tai [email protected]. _______________________________________________________________________ Ruusut ojennetaan myös syntymäpäiväsankareille, Inalle ja Merille. kuva Eija Aronen INA täytti 11 vuotta 6.12.2011 kuva Eija Aronen Meri täytti 10 vuotta 10.12.2011 Fi&Ee&Lv Mva EeVmv Eucham´s Essence of Bliz Eucham’s F’ Jupik Seahsel 24.4.2011 Lappeenranta VSP-vet 8.5.2011 Ventspils, Latvia sert 19.6.2011 Kotka, Rop-vet 7.5.2011 27.8.2011 4.9.2011 11.9.2011 17 Talsi, Latvia sert LV mva Ristiina, ROP-vet BIS-1 vet Vantaa VSP-vet Porvoo, VSP-vet PentujaPentujaPentujaPentujaPentujaPentuja.... ENGLANNINSPRINGERSPANIELIN hyväsukuisia pentuja varattavissa! Loistava valinta käyttöön, näyttöön, kaveriksi... Pennut syntyvät toukokuun puolivälissä ja ovat luovutusiässä heinäkuun alussa. Pentueen isänä kepposten keisari ja kolttosten kuningas: Wishingspring`s Bugbear ”Paavo” ja äitinä suloisista suloisin: Fi,Ru,By Mva Wishingspring`s Cutest Devil “Sylvi” Lisää infoa: www.wishingsprings.net e-mail: [email protected] _________________________________________________________________________________ Shetlanninlammaskoiran pentuja e. FIN AVA FIN AVA-H Pihlajapirtin Harmione ”Hilma” i. FIN AVA Cimillan Cauhee Caahari tai Bumtsi Bum My Only One (kaksoisastutus) synt.22.03.2012 2 Tri narttua ja Tri uros PIHLAJAPIRTIN KENNEL www.elisanet.fi/pihlajapirtin Terhi Helaja 050-536 9295 [email protected] 18 e. Pihlajapirtin Night Blue Sky ”Maire” i. Cardiwe's Absurd Bi Black synt.23.03.2012 4 Tri Urosta ja Tri narttu PIHLAJAPIRTIN KENNEL www.elisanet.fi/pihlajapirtin Terhi Helaja 050-536 9295 [email protected] Pihlajapirtin kennelissä on ollut myös muuta menestystä : Pihlajapirtin Queen Of Meadow Aune SIIRTO Maxi 2-luokkaan Om./Ohj. Terhi Helaja Luva-nollat 11.3.2012 Kotka Ritva Herrala sert 4.03.2012 Lappeenranta Leena Rantamäki-Lahtinen 15.1.2012 Porvoo Heidi Viitaniemi FIN AVA FIN AVA-H Pihlajapirtin Harmione Hilma KYMENLÄÄNIN KENNELPIIRIN AGILITYKOIRA 2011 Om./Ohj.Terhi Helaja 19 KKS:n KOIRAKOULU 2012 Kotkan koiraystäväinseuran viikoittaiset koirakoulut ovat pyörineet jo seuran perustamisesta lähtien. Koirakoulumme tarjoavat loistavan mahdollisuuden koiran sosiaalistamiseen ja arkitottelevaisuuden harjoitteluun häiriön alla. Uudet koiranomistajat saavat neuvoja arjen tilanteisiin ja kädestä pitäen ohjausta perusasioiden opettamiseen. Kokeneemmat konkarit tulevat paikalle aina vain uusien pentujen kanssa sosiaalistumaan ja kertaamaan. Eri lajeissa kisaaville koirille ympäristö on mitä loistavin harjoiteltaessa keskittymistä vilskeessä ja vilinässä. Vilskettä kentällä usein riittääkin: paikalla saattaa olla jopa yli 30 eri-ikäistä ja rotuista koiraa. Koiran ohjaajienkin ikä vaihtelee junnuista senioreihin. Kaikki ovat tervetulleita! Mikä koirakoulu on ja mitä siellä tehdään? harjoittelijat voivat käydä kuukauden ajan tutustumassa koirakouluun ennen liittymispäätöstä. ”Tavoitteena yhteiskuntakelpoinen koirakansalainen”, on koirakoulun motto. Opetus ja neuvonta keskittyvät perusasioihin, jotka helpottavat koiran kanssa elämistä sekä parantavat koiran ja ohjaajan välistä suhdetta. Painotamme erityisesti koiran aktiivista kontaktia ohjaajaansa, varmaa luoksetuloa ja hallittua hihnakäyttäytymistä. Lisäksi opettelemme perusliikkeet, kuten ohjaajan sivulla istumisen, maahan menon sekä paikalla odottamista sillä tasolla kuin näitä arjen tilanteissa tarvitaan. Koirakon edistyessä näitä samoja taitoja vahvistetaan yhä haastavammilla harjoitteilla. Koirakoulut pyörivät Ahlströmin kentällä Karhulan keskustan tuntumassa tiistai-iltaisin. Ensikertalaisten (”esikoulu”) ja aloittelevien (”alaaste”) ryhmät alkavat klo 18:30 ja hieman pidemmällä olevien ”yläastelaisten” ja ”lukiolaisten” (ent. mölliryhmä) treenit klo 19:15. Talvikaudella koirakoulua pidetään sunnuntaisin. Ryhmiin ei tarvitse ilmoittautua etukäteen, vaan paikalle voi tulla silloin kuin itselle sopii! Erillistä harjoitusmaksua ei koirakoulusta peritä. Seuran jäsenyys ja maksettu jäsenmaksu riittävät. Uudet 20 Koirakoulu tarjoaa hyvän pohjan moniin koiraharrasteisiin. Kuitenkin, mikäli haaveilee kilpailu-urasta esimerkiksi virallisissa tottelevaisuuskokeissa, on monet asiat opetettava paljon koirakoulutasoa pikkutarkemmin. Tällöin suosittelemme hakeutumaan suhteellisen varhaisessa vaiheessa johonkin seuran varsinaisista TOKO-ryhmistä. Suuri osa koirakoulun kouluttajista osaa kuitenkin kertoa, millaisiin asioihin liikkeitä opetettaessa kannattaa kiinnittää huomiota, mikäli TOKOilu saattaisi jatkossa kiinnostaa. Koirakoulussa ei myöskään ratkota vakavia käytösongelmia. Vetäjät ovat kokeneita koiraharrastajia, jotka osaavat antaa neuvoja siihen, miten ongelmien syntyä voidaan ehkäistä sekä auttaa ratkomaan pienempiä pulmia, kuten vaikkapa hihnassa kiskomista tai ihmisiä vasten hyppimistä. Varsinainen ongelmakoirakoulutus on kuitenkin oma lukunsa, joka vaatii syvällisempää paneutumista koirakon elämään sekä yksilöllistä pidemmän aikavälin ohjausta. Tällaiseen vapaaehtoisvoimin toimivassa koirakoulussa ei luonnollisesti ole resursseja, joten vaikeissa pelko-, aggressio ym. -tapauksissa on syytä hakeutua asiansa osaavalle ongelmakoirakouluttajalle. Mitä mukaan treeneihin? Yleisesti suosittelemme käyttämään koiralla harjoituksissa taluttimena aivan tavallista tai puolikuristavaa pantaa sekä kankaista tai nahkaista perushihnaa. Kuitenkin, mikäli koiralla ei syystä tai toisesta voi pitää pantaa, ovat valjaat käypä vaihtoehto, koiraa kun ei ole tarkoitus ohjailla taluttimesta, vaan tavoitteenamme on ilman pakotteita mukana kulkeva seuralainen. Flexihihnat eivät kuitenkaan sovellu koulutuskentälle, sillä ne ovat varsin epäkäytännöllisiä käsitellä harjoituksissa ja koiran hallittavuus on yllättävissä tilanteissa Flexillä huono. Kuristuspannan käyttöä emme suosittele ja kaikkinaiset piikkipannat ym. koiraa vahingoittavat välineet ovat ehdottomasti kiellettyjä! Ns. kuonopanta on toimiva apuväline suuren ja paljon vetävän koiran hallintaan (ennen kuin se oppii kulkemaan kauniisti:), mutta pantaa on ehdottomasti osattava käyttää oikein, jotta koiran niska ei vahingoitu. Mikäli hankit kuonopannan, pyydä eläintarvikeliikkeestä kunnollinen opastus ennen sen käyttöön ottoa. Tarvitset treeneissä paljon hyviä palkkioita, jotta koira jaksaisi olla kiinnostunut sinun kanssasi työskentelystä! Namit toimivat palkkana useimmille koirille, mutta niiden käyttöön liittyy muutamia pikku ”niksejä”. Harva koira jaksaa yrittää uudestaan ja uudestaan miellyttää omistajaa niinkin kiinnostavassa ympäristössä kuin koirakoulukenttä treenien aikaan on, jos palkkioksi tarjotaan samoja kuivanappuloita, joita syödään 21 kotonakin. Useimmiten myöskään kuivat koirankeksit yms. eivät kelpaa kentällä, vaikka kotona hyvin maistuisivatkin. Tämä tarkoittaa vain sitä, että koira arvottaa kentän hajut ja tapahtumat tarjoamaasi palkkaa kiinnostavammiksi. Ei siis kannata ottaa henkilökohtaisesti! Eli: mukaan otettavien namien tulee olla jotain extra-herkullista ja nopeasti hotkaistavaa! Esim. keitetty sydän tai kieli, juusto, veriletut, lihapullat jne. toimivat suurelle osalle koirista. Mikäli treenaat usein, kannattaa einesten sijasta suosia kahta ensimmäistä vaihtoehtoa, jottei koira saa liikaa suolaa ja Ekoodeja. Namit pilkotaan pieniksi paloiksi, jotta koira ei ole ensimmäisen kymmenen minuutin jälkeen kylläinen ja jotta ne riittävät koko treenin ajan. Keskikokoiselle koiralle pikkusormen kynnen kokoinen tai jopa pienempikin pala on riittävä kertapalkkio! Palkkoja kannattaa kuitenkin varautua etenkin alussa syytämään koiralle jatkuvasti, eli niitä tarvitaan paljon. Palkat kannattaa laittaa paikkaan, josta niitä saa helposti ja nopeasti otettua. Esim. väljä, avonainen tasku tai vyölaukku on tähän oiva vaihtoehto. Eläintarvikeliikkeissä myydään myös erikseen juuri tätä ajatellen valmistettuja, vyölle tai taskuun kiinnitettäviä namipusseja tai treeniliivejä. Koiraa ei kannata ruokkia juuri ennen treenejä, vaan ihanteellista olisi, jos koira olisi kentälle tullessaan nälkäinen. Tällöin keskittymisaste paranee huimasti, koska ohjaajalla on jotain, mitä koira todella haluaa! Useammin soisi myös näkevän koiria leikitettävän kentällä! Lelujen retuuttaminen ja jahtaaminen on monista koirista todella hauskaa, etenkin jos omistaja viitsii heittäytyä leikkiin aidosti mukaan. Kannattaa siis opetella palkkaamaan koiraa myös leikillä. Treenejä varten kannattaa säästää muutama sellainen lelu, joista koira pitää paljon ja joilla se ei muulloin saa leikkiä. Niillä leikitään vain omistajan kanssa työskenneltäessä. Tämä kasvattaa lelun arvoa koiran silmissä. Leikkihetken voi hyvin tarjota koiralle onnistuneen harjoituksen päätteeksi ja mielellään vielä lopuksi treenien päättyessä. Huomioithan, että vinkulelut saattavat aiheuttaa kentällä keskittymisvaikeuksia muille, joten niillä leikittämisen pitäisi tapahtua hieman syrjemmässä ja mielellään vain harjoitteiden välillä, ei niiden aikana. Taluttimen ja palkkioiden lisäksi tarvitset kentälle mukaan vesipullon ja -kupin. Etenkin säiden lämmetessä tämä on välttämättömyys. Kylmällä säällä palelevalle koiralle kannattaa pukea haalari tai takki. Kakkapusseja jokaisella tietenkin on taskussa muutenkin, mutta jos viimeinen on juuri käytetty, lisää löytyy kentän laidan kopista. Mukaan otettavien listaan kannattaa vielä lisätä omistajan sään mukainen vaatetus sekä iloista mieltä ja pilkettä silmäkulmaan – harjoituksissa pitää olla kivaa koiran lisäksi myös ohjaajalla, sillä koira aistii ihmisen mielentilat äärimmäisen herkästi ja reagoi niihin. Opetusta oman tason mukaan Koirakoulussa opetus tapahtuu tasoryhmissä. Koska kävijäkunta on niin hajanaista, ihmiset panostavat kotiharjoitteluun erilaisia määriä ja osa pääsee paikalle säännöllisemmin kuin toiset, ei mitään säännönmukaista etenemisvauhtia anneta. Jokainen kävijä harkitsee itse, koska on omasta mielestään valmis siirtymään koiransa kanssa seuraavaan tasoryhmään. Kouluttajat toki saattavat toisinaan töniä edistyneitä seuraaviin ryhmiin ja meiltä voi myös kysyä mielipidettä, jos ei itse ole varma omasta tasostaan. Suosittelemme, että rimaa seuraavaan ryhmään siirtymiselle ei pidettäisi liian korkealla. Niin koiran kuin ohjaajankin motivaatio pysyy parempana, kun harjoiteltavaksi tulee uusia asioita tasaisesti. Vanhoja asioita kerrataan aina myös ylemmissä ryhmissä ja takaisin vanhaan voi aina palata, mikäli taso uudessa ryhmässä tuntuu selkeästi liian vaikealta. 22 Esikoulu on tarkoitettu aivan ensimmäistä kertaa koirakouluun tuleville. Tällä ensimmäisellä kerralla lähinnä käydään läpi koirakoulun sääntöjä ja muita käytännön asioita sekä annetaan yleisiä ohjeita kotiharjoitteluun. Koirat saavat lähinnä tutustua uuteen paikkaan ja ihmetellä menoa kentällä. Muutama aivan alkeisharjoitus liittyen esim. katsekontaktiin ja perusasentoon ohjaajan sivulla saatetaan tehdä. Ala-asteella opetellaan perusasioita mahdollisimman helpolla tasolla. Tavoitteena on opettaa koiralle alkeita mm. katsekontaktin pitämisestä, istumisesta ohjaajan sivulla, maahan menosta, paikalla odottamisesta ja luokse tulosta. Myös kaunista hihnakäytöstä harjoitellaan. Seuraavaan ryhmään kannattaa siirtyä, kun suurin osa em. asioista sujuu hyvin kotona ja tyydyttävästi kentällä. Koirat oppivat koko ajan työskentelemään paremmin kentän vilskeessä, mutta tässä vaiheessa kotitreeniin pitää jo saada jotain uutta haastetta! Yläasteella jatketaan aivan samojen perustaitojen parissa, mutta harjoitukset viedään astetta vaikeammalle tasolle. Mitenkä mahtaakaan sujua esimerkiksi luokse tulo häiriön alla? Entä paikalla odottaminen kun ohjaaja lähtee muutaman askeleen kauemmas? Ohittaminen useamman koiran kohtaamistilanteessa saattaa olla yllättävän haastavaa, jos kontakti ei ole kunnossa! Nämä harjoitukset alkavat olla jo lähempänä aitoja arjen tilanteita, joissa perustaitoja todellisuudessa tarvitaan. Tehtäviä on eritasoisia ja niitä voi usein helpottaa omien ja koiransa taitojen mukaisiksi. Jokaisella kerralla vetäjä antaa myös vinkkejä tehtävien kotiharjoitteluun. Lukio vastaa entistä ”Mölliryhmää”. Tässä ryhmässä tehdään jo melko vaativia ohitus-, luoksetulo- ja paikallaoloharjoitteita. Lisäksi saatetaan tehdä TOKO-liikkeiden omaisia harjoituksia, kuten liikkeestä maahan menoa tai seuraamista vetäjän ”käskytyksen” mukaan. Mikäli osanottajia on jollain kerralla vähän, voidaan sisältöä räätälöidä osallistujien toiveiden mukaan. Myöskään Lukioon siirtymistä ei kannata arastella liiaksi. Näitäkin harjoitteita voi aluksi helpottaa! kykene kentän vilskeessä oppimaan kovin tehokkaasti uutta. Uusien asioiden harjoitteleminen aloitetaankin siis varsinaisesti vasta kotona kentällä saatujen ohjeiden mukaan. Vähitellen tehtävät siirretään ulos kotipihalle ja sieltä yhä häiriöisempiin tilanteisiin. Kentälle tullaan testaamaan taitotasoa ja saamaan lisävinkkejä harjoitteluun! Jos jokin asia harjoitteissa mietityttää, kannattaa rohkeasti avata suunsa ja kysyä - koulutusohjaajat ovat paikalla juuri sinua ja koiraasi varten. Kovin yksilöllinen opetus ei ole suurten ryhmäkokojen vuoksi mahdollista, mutta kysymyksiin pyritään vastaamaan aina jollain tasolla. Harjoitukset kannattaa tehdä koiralle sopivalla etäisyydellä muista. Mikäli koira ei kykene työskentelemään piirissä muiden lähellä, tarkoittaa se vain sitä, että ympäristö on sille vielä toistaiseksi liian haastava. Lisätkää välimatkaa muihin sen verran, että koirasi kykenee keskittymään sinuun! Kun saatte näin onnistumisia ja pääset palkkaamaan koiraa niistä, voitte vähitellen siirtyä kerta kerralta lähemmäs keskittymisen herpaantumatta. Päivätkään eivät ole toistensa kopioita: säätila, koiran vireystila, omistajan mielentila ja senhetkiset treenikaverit ovat vain muutamia esimerkkejä tekijöistä, jotka vaikuttavat koiran keskittymiseen. Ei siis pidä hermostua tai masentua, jos treenit sujuvat jollain kertaa huonosti! Tällaisina kertoina kannattaa palata vaatimustasossa takaisin päin ja palkata koiraa paljon aivan yksinkertaisista asioista, kuten lyhyestäkin oma-aloitteisesta katsekontaktista. Muutamia käytännön vinkkejä treenaajille Kentällä käy koirakoita vaihdellen osaamistasoltaan ja lähtöedellytyksiltään (koiran ikä, rotu ja omistajan taitotaso) sekä tavoitteiltaan aivan laidasta laitaan. Siksi ei kannata liiaksi vertailla omaa edistymistä naapuriin, vaan keskittyä siihen mitä on itse tekemässä. Mieti, mitkä ovat juuri sinun lähtötasosi ja tavoitteesi tämän koiran kanssa ja aseta kriteeritasosi sen mukaiseksi. Jotta tuloksia syntyisi, pitää treeneissä tietenkin käydä säännöllisesti. Koira ei kuitenkaan Kannattaa pitää aina tauko kun alkaa tuntua, että sitä tarvitaan. 45 minuuttia on todella pitkä treeni koiralle etenkin, kun huomioidaan kentällä vallitseva hässäkkä. Koulutusohjaajat passittavat koirakot yleensä kerran muutaman minuutin tauolle, mutta lisätaukojen pitäminen on erittäin sallittua ja suotavaa. Tarkkaile koiraasi – minuutinkin haistelutauko kentän laidalla saattaa tehdä ihmeitä keskittymiskyvylle! Ennen kaikkea: muista iloita pienistäkin onnistumisista aidosti ja näytä se! Positiivinen asenne, ilo ja motivaatio tuppaavat tarttumaan – niin koiriin kuin ihmisiinkin! Tervetuloa Koirakouluun! toivottaa KKS:n koirakoulujaos 23 Koirakoulun säännöt 1. Kentälle ei saa tuoda sairaita koiria. Kun paljon koiria käy samalla paikalla, taudit ja loiset lähtevät leviämään kulovalkean tavoin. Huolehdi siis siitä, että koirasi rokotukset ovat Kennelliiton vaatimusten mukaisesti ajan tasalla (näistä tehdään pistokokeita!), koirasi on säännöllisesti madotettu ja mahdolliset ulkoloiset (täit, kirput…) häädetty ennen kentälle tulemista. Mikäli koiralla on ripulia, yskää tms., jätä suosiolla treenit väliin. Tartuntavaaran lisäksi sairas koira ei kykene oppimaan ja keskittymään kuten normaalisti ja treeniin yhdistyy vain epämukavia mielikuvia. 2. Kentälle ei saa tuoda juoksuisia narttuja. Juoksuinen narttu sekoittaa usein niin urosten kuin muidenkin narttukoirien päät ja saattaa tehdä treenaamisen muille mahdottomaksi. Usein juoksuinen koira ei ole itsekään parhaassa mahdollisessa vireessä, joten on kaikkien kannalta parasta antaa nartulle tällöin tauko harrasteista. Sopiva tauon pituus on juoksujen alkamisesta noin 4 viikkoa. 3. Koirien jätökset on siivottava kentältä ja sen lähiympäristöstä. Roskis löytyy kentän laidalla olevasta kopista. Näin saamme jatkossakin käyttää kenttää. 4. Jokainen on viimekädessä itse vastuussa koiransa tekemisistä kentällä. Sinä tunnet koirasi parhaiten. Mikäli jokin koulutusohjaajan antama tehtävä tai neuvo ei tunnu hyvältä / sopivalta sinulle ja koirallesi mieti / kysy, kannattaako sitä noudattaa! 5. Koirat pidetään lähtökohtaisesti kytkettyinä. Irti koirat lasketaan vain koulutusohjaajan antaessa siihen erikseen luvan. Tällöinkin omistajan pitää harkita asia tapauskohtaisesti. Kerro vetäjälle, jos olet epävarma siitä, voitko laskea koirasi irti – vaihtoehtoisia harjoitteita löytyy aina! 6. Koirat tervehtivät toisiaan vain omistajien yhteisestä sopimuksesta. Hihnassa tervehtiminen ahdistaa monia koiria. Toiset eivät halua vieraita koiria lähelleen muutenkaan. Älä siis päästä koiraasi haistelemaan muita ilman, että olet ensin kysynyt näiden omistajilta, voivatko koirat tervehtiä. Kannattaa muistaa, että kentälle on tultu treenaamaan pääasiassa omistajan kanssa työskentelyä. Jos koira on kovin kiinnostunut toisista koirista, ei tätä kannata vahvistaa antamalla niiden leikkiä keskenään. On eduksi, jos koira ajattelee, että kaikki maailman kiva tulee kentällä vain omistajalta! 7. Koiria kohdellaan kauniisti. Neuvomme kouluttamaan koiria palkitsemalla niitä oikeasta toiminnasta. Kaikenlainen koirien kurittaminen ja huutaminen on kentällä kielletty. Rankaisua pelkäävä koira lakkaa ajattelemasta ja yrittämästä. Siksi on tehokkaampaa kouluttaa oikein ajoitetun palkkion vs. palkitsematta jättämisen keinoin! 8. Palkitse koira onnistumisista! Kehu sydämesi pohjasta, hihku, leiki, heitä vaikka voltteja! Niin, että koira taatusti huomaa tehneensä oikein ja olevansa maailman Paras! Omistajan aito ilo on monesti jopa herkkuja parempi palkkio. Sitä paitsi se tarttuu koko treeniporukkaan ja koulutusohjaajiinkin. Koiraharrastuksen on ennen kaikkea tarkoitus tuottaa Iloa! 24 Jos joku ei tiedä vielä, missä on Ahlströmin kenttä, tässä on kartta. Vetäjäksi koirakouluun? Koirakoulumme vahvuus on monipuolinen vetäjäkaarti. Joukkoon mahtuu mitä erilaisimpien rotujen sekä lajien harrastajia, eri-ikäisiä miehiä sekä naisia. Kaikkia yhdistää halu auttaa aloittelevampia koiraharrastajia sekä tarjota kivaa tekemistä, vinkkejä ja elämyksiä koirille ja heidän omistajilleen. Otamme joukkoomme avosylin uusia vetäjiä! Jos siis olet elänyt koirien kanssa ja peruskouluttanut koiran tai pari, omaat sosiaalisen luonteen ja ehtisit vaikka vain kerran kuussa uhrata hiukan aikaasi muille, olet juuri sopiva ihminen vetämään koirakouluja! Alkuun pääsee tulemalla halutessaan apuohjaajaksi muiden vetäjien treeneihin. Jokainen kouluttaja vetää koirakouluja kuitenkin omalla tavallaan, hyödyntäen omia vahvuuksiaan, joten mihinkään tiettyyn muottiin ei tarvitse sovittautua. Koirakoulun vetäjänä pääset halutessasi osaksi koirakoulujaosta ja vain kouluttajille suunnattuja aktiviteetteja sekä saat alennuksia seuran tapahtumista ja treenimaksuista. Mikäli olet kiinnostunut toiminnasta, ota rohkeasti yhteyttä koirakouluvastaavaamme, Evälahden Marjaan (sähköpostitse: [email protected]) ! Tarvittaiskohan me koirakoulua? 25 In memoriam ” Mä annan sun pois, mä päästän sut pois, vaikka sattuu…” Laura Närhi C.I.B FIN MVA EE MVA LT MVA PIHLAJAPIRTIN CHOCOLATE DREAM RONJA 02.02.2003 - 30.01.2012 Koskaan ei tiedä onko aikaa paljon vai vähän, yhtäkkiä huomaa se päättyikin tähän. On paikkasi tyhjä ja korvaamaton, ja kaipuu suuri sanaton. Pientä lambadakoiraa syvästi kaivaten Terhi ja Antti Dabljuu What a Fellow TIMI 6.5.1998-2.4.2012 Olit elämämme koira. Kiitos näistä melkein 14 vuodesta, jotka kanssamme vietit. Vuosiin mahtuu paljon ihania muistoja, paljon palloleikkejä ja sylissä nukuttuja tunteja. Ikävä on valtava ja kyyneleet valuvat taukoamatta. Sinua ikuisesti kaivaten. Anu, Kai, Miika ja Matias & Dana, Sengi, Xena ja Pihka Se, että jokin on päättynyt, ei tee sitä olemattomaksi. Kerran eletyn kaiku on aina meissä. 26 VUODEN KOIRA 2011 – PALKITUT Vuoden koira 2011-palkinnot jaettiin kevätkokouksessa. Vuoden agikoira : Pihlajapirtin Harmione " Hilma" om. ja ohjaaja Terhi Sandström Vuoden agilitykoulutusohjaaja: Jarno Venäläinen Vuoden agilitytulokas: Jarno Venäläinen ja Gädda Vuoden toimija: Tarja Rousku Vuoden helmi: Raimo Holopainen Vuoden junior handler: Elina Marttila Vuoden PK-koira: Linda Merk ja Cefeus Jillaroo Vuoden tokokoira: Tarja Martinpuro ja Tending Pathfinder Betyan pytty: Linda Merk ja Maiskis Nemiroo Tervemenoa EVL: Annukka Lehikoinen ja Tottakai Lunatar Tottakai-pokaali: Annukka Lehikoinen ja Foca de la Vallee de Mouton Pian pysti: Marika Forslund ja Lumikuono Conamore Ikwil Vuoden näyttelykoira: Länsigöötanmaanpystykorva Bodeneis Carr Galgary om. Niina Halonen Vuoden näyttelyveteraani: Mastiffi Afterstorm om. Tuula ja Jari Lindström & Sari Vuoden näyttelyjuniori: Valkoinenpaimenkoira Angry Brigade’s Lumiukko om. Riina Laaksonen Lisäksi palkitaan valjakkohiihdon tuloksista (SM- mitali) Kutinan Napakka om.Heli Nuorivuori Puheenjohtajan palkinnot: Mika Hietala, Markku Ukkola ja Teemu Penttilä Kuva Ulla Mantere Paikalla olleiden palkittujen poseeraus 27 Koiramaista elämää Mañana-maassa teksti ja kuvat Tuukka Wahlman Tammikuu 2012 ja koitti muutto Uruguayhin. Neljän koiran taloudesta oli jo siihen mennessä tullut kahden koiran talous. Kaksi koiraa oli todettu luonteeltaan sellaisiksi, etteivät kestäisi matkaa kovin hyvin ja toisekseen neljän koiran vieminen samassa koneessa osoittautui varsin haasteelliseksi valitsemallamme lentoyhtiöllä. Fumo muutti Rauhalaan ja Tinja Piikkiöön. Molemmat koteihin, joissa heillä on varmasti hyvä olla. Muhku ja Saimi lähtivät Uruguayhin. Tiedossa olisi aurinkoa, rentoa rantaelämää ja latinohaukuntaa… muusta ei tässä vaiheessa vielä ollut tietoa. Brasilianterrierillä latinomeininki lienee veressä, koska herra ymmärsi kyllä heti, että kuunteleminen on kokemattomia varten, korvat ovat koriste ja kohta eivät jaksa kuitenkaan enää edes huutaa. Rannalla voi haahuilla ihan miten vaan ja katsella maisemia rauhassa, kotiinhan voi mennä portin läpi, koska raot siinä on ihan riittävän suuret. Kyllähän tuo on pikkuhiljaa ruvennut pysymään vähän paremmin mukanakin, kun ei ole rajoittanut liikoja ja toistaiseksi löytänyt tiensä aina kotiin asti. Taitaa tarttua tuo latinomeininki joissain asioissa omistajiinkin, vaikka joskus on vaikea kulttuurieroihin sopeutua. Alkuun uskalsin haaveilla, että jos ehkä joskus vaikka vuoden päästä Uruguayhin muutosta, tai hieman kieltä opittuamme jotain aksaa tai paimennusta pääsisi kokeilemaan tai treenailemaan tälläkin puolella palloa, mutta täytyy kyllä todeta, että tuo internetin ihmeellinen maailma on todella tehokas, toimiva ja sitä kautta vain tuntuu helposti kontakteja löytyvän ainakin näin koiraihmisten kesken ja siis meillä on nyt reilu kahden kuukauden maassa asumisen jälkeen jo ekat viralliset agilitykisat takana, asadot Montevideossa Agildogsien 28 vieraana nautittuna ja paljon, paljon uusia tuttavuuksia, sekä seuraavat kisatkin jo kalenterissa. Tässäpä hieman tunnelmia ja kisaraporttia meidän ensimmäisistä aksakisoista täällä Etelän auringon alla, Mañana- maasta. No heti alkuunhan täytyy todeta, kun meillä tai siis teillä siellä koti- Suomessa vain ilmoittaudutaan kisoihin ja hoidetaan, että koiralla on rokotukset kunnossa, niin toisin täällä. Ensin täytyy marssia eläinlääkäriin hakemaan virallista eläinlääkärintodistusta virallisia kisoja varten, jotta koira on terve ja oikein rokotettu ja madotettu, sekä tietysti käydä ostamassa virallistamistoimistosta virallinen tarra, joka sitten virallistaa virallisen eläinlääkärin viralliseksi todistuksen, jossa tietysti kuitenkin on jo eläinlääkärin leima ja allekirjoitus. Niin ja vielä itse kisoissa on aina eläinlääkärin tarkastus, jossa taas eläinlääkäri katsoo tarrat ja leimat ja toteaa kaiken viralliseksi ja koiran terveeksi, sekä tietysti lyö oman leimansa paperiin. Siis tämä todistus, joka on nyt näin hankittu on voimassa 30 vuorokautta ( joo, siis kuukauden) ja sitten sama rumba on taas uusittava ja kisojahan täällä järjestetään kerran kuussa, jos vaan on tarpeeksi osallistujia. Yhdellä todistuksella selviää siis kahdet kisat, jos vaan oikein osaa tuon eläinlääkärissäkäynnin ajoittaa. Tarpeeksi kisaajiahan tarkoittaa normaalisti väh. 15 kisaajaa. Näissä maaliskuun kisoissa ei ollut kuin 11, mutta kisat järjestettiin, koska olin Saimin kanssa kisoihin osallistumassa. No mehän tietysti heti törmättiin eläinlääkärissä suurensuureen ongelmaan, koska en todellakaan ollut tiennyt saatikka, että joku olisi minulle kertonut: täällä koirille on annettava kaikki rokotteet kerran vuodessa ja Saimin rokotukset olivat juuri menneet kaksi päivää ennen tarkistusta vanhaksi. Onneksi minulla oli sitten kuitenkin mukana paikallinen agilitytreenikaveri , Sebastian, joka luonnollisesti osaa kieltä ja myös hieman englantia. No siinä sitten hetken ongelmaa selviteltyämme, Saimille lyötiin piikki kylkeen ja perjantaina uudestaan tarkastukseen, jotta pystyttäisi kisaamaan samalla todistuksella myös huhtikuun kisat. Kun nyt oli viimein saatu kaikki nämä viralliset todistukset haalittua kasaan, oli tietysti myös aloitettava liittymistoimenpiteet paikalliseen ”agilityliittoon”, sekä rekattava koira Uruguayn kennelliiton rekisteriin ja … lista toimenpiteistä oli aika pitkä. Onneksi Cathy Agildogsista ja Sebastian täältä Coloniasta ovat olleet kovin avuliaita ja auttavia kaikissa asioissa, niin kuin nyt ihmiset yleisestikin täällä Uruguayissa. Koitti se kisapäivä viimeinkin ja tässä hieman kisaraporttia ja mallia kenties sinne Suomeenkin? Itse en ainakaan enää paljon puolen tunnin myöhästymisistä aikatauluissa varmasti edes huomaa…Kisojen oli määrä alkaa kello 09.00 ell. tarkastuksella, jolloin kaikkien kilpailijoiden oli oltava paikalla luokasta riippumatta. Meillä oli tietenkin kello soimassa puoli viideltä ja pirteänä lähdettiin matkaan ajoissa, koska meiltähän on Montevideoon parisataa kilsaa matkaa, joka voi kestää kolmekin tuntia riippuen nyt ruuhkista ja tiekatkoista ja… ja ajoissa tietysti on paikalla oltava. No mehän sitten oltiin paikalla puoli tuntia ennen kisojen alkua, kuten Suomessakin normaalisti. Ajettiin ekalla yrityksellä kisapaikan ohikin, kun eihän siellä nyt tietysti ketään vielä siinä vaiheessa ollut, saatikka nyt jotain opasteita… No siinä hetken tutkittuamme karttaa ja opaskirjeen mukana tulluttta sateliittikuvaa todettiin olevamme kuitenkin oikeassa paikassa vastapäisen talon sinisen katon perusteella ja ei kun Chervoletillä pellolle. Kisapaikka näytti oikeasti lähinnä paimennuskisapaikalta. Nurmialusta toki, mutta melkoisessa mäessä ja aika paljon se muistutti enemmän perunapeltoa kuin agilitykenttää. Mukavan lisän tietysti tekivät myös kuhisevat muurahaispesät kentällä. Taustalla kisatoimisto, edessä Saimi. Siinä hetken ihmeteltyämme, alkoi paikalle saapua myös muutakin väkeä, osa jo ennestään meille tuttuja ja osa vieraita, jotka tietysti jo tarkkaan tiesivät ketä me olemme ja mistä tulemme. Tämä siksi, että täällä todella arvostetaan suomalaista agilityä, katsotaan paljon suomalaisia videoita netistä ja treenaillaankin niiden mukaan… Siis suomalainen kaveri BC:n kanssa… ;)Siinä sitten kaikki suudeltiin läpi, esiteltiin meille tuntemattomat ja tietysti eläinlääkärille kiikutettiin paperit, jonka jälkeen olikin vuorossa jo radanrakennus (se siis piti alkaa 09.30, mutta kukapa 29 täällä nyt kelloa katsomaan…). Luonnollisestihan kilpailijat itse rakentavat täällä radan, ratatyöntekijöitä ei siis varsinaisesti tarvita laisinkaan, koska tuomari itse toimii ratamestarina ja kisaajat siirtelevät esteet paikalleen. Rata oli viimein valmis ja siinä sitten aloin odottamaan jännityksellä numerointia, mutta ei nyt toki vielä. Tässä vaiheessa kaikki saavat vielä mennä tutustumaan esteisiin koiran kanssa, ottamaan kontakteja, pujottelua ja mitä nyt vaan, paitsi jotain kohtia radasta tai siis esteistä, joita tuomari kielsi erikseen…Niin ja siis oikeasti aamulla ilmoitettiin minulle ja muille, että ykkösluokan tuomari on myöhässä, joten luonnollisesti aloitetaan kakkosluokalla. Näinhän se menee, eikö totta? No viimein numerot olivat paikoillaan ja alkoi tutustuminen, joka nyt sujui muuten normaalisti kuten Suomessakin, erona tietysti se, että kaikki kisaajat saivat tutustua rataan, siis kaikki, koska kaikkihan saivat kokeilla kaikki radat: Siis ykkösluokan koirat, kakkosluokan radat ja päinvastoin, tietenkin ja ilman muuta…Itse kisathan meiltä meni aikalailla penkin alle, tuloksina: hylly ja 5, sijoitus toki varmaan ehkä 1. tuolla vitosella, mutta myöskään palkintoja ei täällä jaettu tai ainakaan vielä siinä vaiheessa niitä ei jaettu, kun me jouduimme poistumaan paikalta, kellon ollessa n. 02.00pm. Viiden tunnin jälkeen oli juoksematta vielä yksi ykkösluokan kisa ja juostuna 14 virallista starttia. Päivän aikana oli kaikilla ollut roppakaupalla hauskaa, kenelläkään ei pipo kiristänyt päätä, yksi tieltä pelastettu, orvoksi jäänyt chihuahuasekoituspentu oli saanut uuden kodin (ei meiltä, vaikka poika siihen kovasti ihastuikin) ja meille oli jo luvattu, että ihan milloin halutaan, kunnon esteet voidaan tuoda Coloniaan ja järjestää kisat.. ne kisat eivät olisi viralliset, mutta esteet olisivat kunnolliset ja saisipahan siinä sitten vähän kilpailua aikaiseksi kaupunkien välillä. Neuvojakin saatiin siitä, missä on luvassa kunnon kisoja, joissa on paljon osallistujia.. Pitänee jossain vaiheessa kokeilla joko Brasilian tai Argentiinan kisoja… Kaiken kaikkiaan, kaikesta erilaisuudestaan huolimatta, on täällä olemassa vielä asia, joka Suomessa agilityn harrastajilta tuntuu monelta jo unohtuneen: hauskanpito koiran kanssa. Sehän pitäisi olla se kaiken a ja o, eikö? Näihin kuviin, näihin tunnelmiin. Täällä Tuukka Wahlman, Uruguay . ______________________________________________________________________ Kuva Hannele Mäkelä Ettäs tiedätte! Nih! 30 Palautusosoite : Kotkan Koiraystäväin Seura ry c/o Anu Skriko Hiilikoukku 3 48310 Kotka Kotkan Koiraystäväinseura ry:n hallitus 2011: Puheenjohtaja Harry Turtiainen Patteristonkuja 6 A 6, 48400 Kotka puh. 050 599 1645, email: [email protected] Varapuheenjohtaja Liisa Hartikka email: [email protected] Rahastonhoitaja (Yhdistyksen laskutusosoite) Mia Öhman Kaskipolku 6, 48400 Kotka puh. 044 276 2181 email: [email protected] Sihteeri (osoitteenmuutokset) Anu Skriko puh. 050 3550116, email: [email protected] Agilityvastaava Riitta Oksman email: [email protected] Agilityvastaava Matti Rousku Karhunsuontie 46, 48810 Kotka puh. 050 467 0480 email: [email protected] Tokovastaava Terhi Ripatti 040 7326671 email: [email protected] Koirakouluvastaava Marja Evälahti Nuorisovastaava Jaana Sandberg Juhaninkatu 21, 48710 Kotka puh. 044 209 0932 email: [email protected] Näyttelyvastaava Tarja Ukkola Syväojanpolku 26, 48720 KOTKA puh. 050 523 0135 email: [email protected] 31 Jäsenmaksut 2011: Varsinainen jäsen 20 EUR Perhejäsen 10 EUR Liittymismaksu (uusi jäsen) 10EUR Kotkan Koiraystäväin Seura ry:n tilinumerot Käyttötili FI77 5172 0220 066147 OKOYFIHH - Tälle tilille maksetaan mm jäsenmaksut, näyttelymatka ja näyttelytreenimaksut. - Käyttötilille maksetaan myös muut, ei lajikohtaiset maksut. Lajikohtaiset tilit Toko-tili FI66 5172 0220 095542 OKOYFIHH - tälle tilille maksetaan tokon kausi- ja kurssimaksut, möllitokot ja virallisten tokokisojen osallistumismaksut Agi-tili FI55 5172 0220 074885 OKOYFIHH - tälle tilille maksetaan agin kausi- ja kurssimaksut, mölliagit ja virallisten agikisojen osallistumismaksut Kaikissa maksuissa tulee olla tekstiviitteenä koirakon tiedot ja laji sekä tunniste esim. agikausi loka-marras 2011 Maija Meikäläinen ja Moppe.
© Copyright 2024