1. No category

Mielikuvien muuttuminen
kuntoutumisen mahdollisuutena
 mahdollistajana
30.11.2012 klo 14-15
Tanja Hirschovits-Gerz
YTM sosiaalipsykologi, tutkija, sh
[email protected]
HUUKO4 [email protected]
1
Se millainen mielikuva meillä on jostakin,
vaikuttaa siihen, miten me suhtaudumme näihin
asioihin
• erilaiset riippuvuudet
• riippuvaiset, raittiit, kohtuu- tai väärinkäyttäjät
• Palvelujärjestelmä
• Alkoholimainonta..Pikkujoulut
• Symbolit mm. piikki
• Stereotypiat mm. juoppo
HUUKO4 [email protected]
2
Mielikuva terveydestä
• Terveys on modernin länsimaisen identiteetin
tunnus, joka on muodostunut metaforaksi
(kielikuva) itsekontrollille, itsekurille,
uhrautuvuudelle ja tahdon voimalle.
• Terveenä oleminen kuvastaa tämän käsityksen
mukaan ajatusta olla ”hyvä ihminen” (to bee
healthy is to bee ’good’‖). Crawford (1994
teoksessa Joffe 2002, 568)
HUUKO4 [email protected]
3
Mihin me tarvitsemme mielikuvia?
• Ihminen tarvitsee sosiaalisesti konstruoidun
todellisuuden, jotta
– yhteiskunnallinen elämä,
– mielekäs arki,
– intersubjektiivisuus,
– toistemme ymmärtäminen
– kokemusten jakaminen
– turvallisuuden tunne olisivat mahdollisia
(Berger & Luckman 1994/996; Goffman 1971/1959).
HUUKO4 [email protected]
4
Mielikuva (Image)
– Image (Boulding 1961)
– Sosiaalinen representaatio (Moscovici 1984)
Vrt.
– Asenne (attitude), stigma (Goffman)
– Käsitys /ymmärrys/näkemys, uskomus
– Sosiaalinen kognitio
– Yksilölliset representaatiot kognitiotieteissä
HUUKO4 [email protected]
5
Sosiaaliset representaatiot (Moscovic 1984)
• Ovat arvojen, ideoiden ja käytäntöjen systeemi
• Sos. Rep. eivät ole yksilön käsityksiä, vaan
kulttuurin konstruoimia kokonaisuuksia.
• Ne ovat paikallisia tiloja (condition) &
globaaleja merkityssysteemejä (Castro 2006,
257).
• Vrt. Yksilö pyörittää urautunutta mielikuvaa
itsestään =säilyy/ympäristö auttaa peilaamaan ,
muuttumaan..  suunta?
HUUKO4 [email protected]
6
Sosiaaliset representaatiot =sos. rep.
(Mosovici 1984)
Uusien sos. rep. muodostuminen
• Ankkurointi: uusi objekti kytketään johonkin olemassa
olevaan kategoriaan  termit muuttuvat arkimuotoon
maallikkojen puheessa , kategorian vanha tieto
muuttuu myös uuden kuvauksen mukaiseksi
• Objektivointi: vieras ja abstrakti käsite muutetaan
konkreettiseen muotoon yhdistämällä se tuttuun
mielikuvaan. Esim. stereotyyppiseen mielikuvaan
jostakin henkilöstä –> käsite+kuva yhdistyvät. Mm.
personifiointi
• Naturalisoiminen: uudet käsityksen ja mielikuvat
vakiintuvat osaksi vallitsevaa sosiaalista todellisuutta
(Pirttilä-Backman ym. 2005, 266−267; Joffe 2002,
564−365; Moscovici 1984, 29, 35).
HUUKO4 [email protected]
7
Sosiaaliset representaatiot
• Ne elävät ajassa ja muuttuvat
• Vaihtelevat kulttuurista toiseen ja eri
viiteryhmissä (esim. naiset, miehet, ikä, rotu,
poliittinen tausta
• Ne voivat alkavat elää omaa elämäänsä
irrallaan alkuperäisestä kohteestaan
 VOIKO NIIHIN VAIKUTTAA?
HUUKO4 [email protected]
8
Miten suurina suomalaiset pitävät eri
riippuvuuksista toipumisen esteitä?
• Aineisto: Postikysely väestörekisteristä
poimitulle 2000 satunnaisotokselle 17-74 vuotiaita suomalaisia vuonna 2007.
– Vastaajia 740, vastas% 37.
– Vastaaminen tapahtui anonyymisti ja se oli
vapaaehtoista.
HUUKO4 [email protected]
9
HUUKO4 [email protected]
10
Tulokset
Heijastavat suomalaisessa yhteiskunnassa vallitsevaa
yksilökeskeistä ja pääosinosin yksilöpatologiaan perustuvaa
näkemystä riippuvuuksista.
Toipumisen esteet paikannetaan yksilöön ja aineeseen eikä
niinkään sosiokultturaalisiin tekijöihin.
Näkemykset alkoholiongelmasta toipumisen esteistä poikkesivat
tästä mielikuvasta siten, että yksilöä ja vaikeita olosuhteita
pidettiin itse ainetta suurempana esteenä toipumiselle.
--> mistä tämä ero johtuu?
Voikin kysyä, ovatko alkoholiongelmaa koskevat mielikuvat
realistisempia kuin muita riippuvuuksia koskevat mielikuvat?
HUUKO4 [email protected]
11
Blomqvist (2009)observed that drug addicts
were seen both as “sinners” who need to
mend their ways and as powerless “victims”
whereas gambling was seen as a relatively
harmless “habit”, which is easy to quit by
oneself.
HUUKO4 [email protected]
12
Lähestymistapoja päihdeongelmaan,
mielikuvien taustoja
Päihdeongelma
–
–
–
–
–
syntinä
moraalisen heikkoutena
sairautena
sosiaalisena ongelmana
Jumalyhteyden heikkoutta / eksistentiaalinen kriisi
(Pekka Lund: torjuttu toivottomuus)
MITEN NÄMÄ VAIKUTTAVAT MIELIKUVATASOLLA
KUNTOUTUJIIN JA KUNTOUTUMISEEN?
(Vrt. Alpola Matti 30.11.2012 luento)
HUUKO4 [email protected]
13
Kuvio 1. Väestön ja ammattilaisten näkemykset eri riippuvuuksista
toipumisen mahdollisuuksista ilman hoitoa ja hoidon avulla. Ikä- ja
sukupuolivakioitujen keskiarvojen vertailu kovarianssianalyysillä. Toipumisen mahdollisuus
asteikolla 1=ei minkäänlaista/erittäin pieni - 5=erittäin suuri mahdollisuus toipua.
HUUKO4 [email protected]
14
MIELIKUVA KUNTOUTUMISESTA:
”Toipui hoidosta huolimatta”
• Milloin hoitoon?
• Hoito ei ole riippuvuudesta toipumisen ehto vaan väline.
– Ihmiset luopuvat riippuvuuksista sekä omin avuin eli spontaanisti
(Orford 2004, 186; Peele 2004) että hoidon avulla.
• Mitä hoito on?
• Riippuvuushoitotutkimuksissa ei ole voitu osoittaa yleisesti
muita parempia hoitomalleja (Orford 2001, 28; Project
match).
• Tavoite? Täysraittius; kohtuukäyttö; haittojen minimointi
• Kun ei ole diagnosoitu sairaaksi, ei ole sairas!
HUUKO4 [email protected]
15
Tulkintakehyksiä päihdekuntoutukselle
(vrt. selitysten maailma Matti Alpola)
• Fyysinen
 lääkinnällinen kuntoutus
• Psyykkinen/tajunnallinen, päihdeongelma on
osana mielen pahoinvointia
psykososiaaliset auttamismenetelmät, lääkintä
• Sosiaalinen eli elämäntilanteen ulottuvuus
psykososiaaliset auttamismenetelmät, yhteistyö
• Henkisuskonnollinen
 hengellinen auttaminen, jumalyhteyden
luominen
MITEN NÄMÄ KEHYKSET VAIKUTTAVAT TAPAAMME
AJATELLA RIIPPUVUUDESTA JA KUNTOUTUMISESTA?
HUUKO4 [email protected]
16
Mielikuva – selitys  totuus?
1.
2.
MAlpola: Syrjäytynyt ja yksinäinen poika
Opet: vanhemmat eroamassa  mikä on kotona vikana, kun poika
käyttäytyy häiritsevästi
3. Vanhemmat: opettaja osaa pitää kuria
4. Psykologi: monttu muistissa
5. Erityisope: lukihäiriö
6. Luokassa vikki: Villen isä on juoppo
7. Sosiaaliterapeutti: isän itsetunto heikko, ole pystynyt antamaan
pojalleen
8. Poika: koulu tylsä, ei viihdy siellä
9. Kasvatus- ja perheneuvola: pojalla ei lapsuudessa onnistumisen
kokemuksia ennen kouluikää
10. Sossu ”nutturapää”: tunnen perheen historian, isä
tarkkailuluokalla...
Moniongelmaisuus= johtuu selittäjistä, mikä on totta?
Riippuu selittäjän omasta maailmastaan? Totuuden eri puoletNäkee
sen mihin uskoo!
(Matti Alpola luento 30.11.2012)
HUUKO4 [email protected]
17
Miten Te työntekijöinä vaikutatte mielikuviin eri
hoitotyön tasoilla?
• Intrapsyykkinen: minuuden vahvistaminen
• Interpsyykkinen: asiakkaan lähiverkoston
aktivoiminen osaksi kuntoutusprosessia
• Rakenteellinen: asiakkaan yhteiskuntasuhteen
vahvistaminen
(Granfelt Riitta 1993)
HUUKO4 [email protected]
18
Metafora ja muutospuhe
Metafora: jonkin kokemuksen alueen mallintamista jonkin toisen
kokemuksen alueen sanaston avulla (Lakoff 1993).
• Asiakkaat käyttävät metaforia ilmaistessaan:
- olevansa tietoisia ongelmastaan
- jonkin syyn: nykytilan haitan tai muutoksen edun, tai
päinvastoin
- kokemaansa tarvetta muuttua
- haluavansa muutosta
- kokemaansa kykyä tai kyvyttömyyttä toteuttaa muutos
- sitoutumista muutokseen tai nykyiseen tilanteeseen
- tekoja, askelten ottamista kohti tavoitetta
• Useimmiten metaforinen muutospuhe on positiivista ts.
puhetta muutosta kohti. Poikkeuksena metaforinen kykypuhe:
asiakas viittaa metaforien avulla useammin kyvyttömyyteensä
kuin kykyynsä toteuttaa muutos.
(Sarpavaara luento riippuvuuskurssilla 2011, Tampereen yliopisto)
HUUKO4 [email protected]
19
Muunnelma perusmetaforasta
ELÄMÄ ON MATKA.
Asiakas näyttäytyy matkaajana.
Keskusteluissa pohditaan, harkitaan,
suunnitellaan, arvioidaan ja tehdään
metaforista matkaa kohti tavoitetta. Matka
saattaa myös keskeytyä, suunta muuttua ja
tie vaihtua sivupoluksi.
(Sarpavaara 2011)
HUUKO4 [email protected]
20
Miksi juuri metafora?
• Ylittää kokemuksen ja sanojen välisen kuilun
• Motivaation, asennoitumisen ja emootioiden ilmaiseminen
ytimekkäällä tavalla
• Auttaa tekemään muutoksesta konkreettisemman
• Auttaa ottamaan etäisyyttä muutoin liian ahdistaviksi koettuihin
asioihin
• Auttaa sitoutumaan toimintaan
• Kiteyttää ja konkretisoi ajatuksia, kokemuksia ja emootioita
• Tuottaa oivalluksia
• Auttaa ongelmien ratkaisussa
• Voi parantaa asiakkaan ja työntekijän välistä yhteistyötä
(Sarpavaara 2011)
Muutosmetafora:
(Matti Alpola luento Huukopäivillä 30.11.2012)
• NYT
 TULEVA
+
 Suunnitelma, tavoitteet, keinot...
Rakennammeko pettymysautomaattia?
Aliteksti: ”et ole tarpeeksi hyvä”
Tärkeintä, miten me teemme?
Aliteksti: ”olet jo tarpeeksi hyvä, voit oppia
vielä lisää”
HUUKO4 [email protected]
22
Psykososiaaliset auttamismenetelmät
muutosprosessin eri vaiheissa
 Psykodynaaminen terapia













Itseapuryhmät: AA, A-killat...
Akupunktio
Yhteistövahvistus
Draama, psykodraama,
sosiodraama
Hahmoterapia
Terveysneuvonta
Kognitiivinen terapia
Kuvataideterapia
Motivoiva haastattelu
Musiikkiterapia
Myllyhoito
NLP
Palveluohjaus
Perheterapia, perhetyö
 Ratkaisukeskeinen terapia
 Rentoutus/stressin








hallinta/uniryhmät
Retkahduksen ehkäisy
Sosiaalisen tuoen
hyödyntäminen
Sosiaalisten taitojen opettelu
Systeemiteoriat
Transaktioanalyysi
Vihjealtistus
Yhteisöhoito
Yleinen supportiivinen
terapia
[email protected] SYKSY2012
23
Pohtikaa, milloin mielikuva muuttuu
oleellisesti?
• Milloin päihdeongelmaisesta tulee mielikuvissa ns. toipuva / kuntoutuja
• Milloin raitis?
• Milloin ei ihmisestä enää ”tarvitse” puhua toipujana? Milloin kokemus on
painunut historiaan, eikä vie tilaa jokapäiväisissä mielikuvissa ja arjen
askareissa?
– Mm. mielikuva luotettavasta ihmisestä vrt. ryyppy ohjaa illan matkaa..
1. yksilön itsensä näkökulmasta
2. lähipiirin
3. lähiyhteisön
4. Yhteiskunnan näkökulmista
 Millaisia tunnuspiirteitä mielikuviin liittyy?
HUUKO4 [email protected]
24
Persoonallinen
identiteetti
PYSYVÄTKÖ MUIDEN MIELIKUVAT YKSILÖN
MUUTOKSESSA MUKANA?
Milloin toipuva siirtyy ”heistä” osaksi
”meitä?”
valtakulttuuri
alakulttuuri
Toimijuus
kapeutunut
päihteiden käytön
ympärille tai
yksilö
elää eristyksissä
Toimijuus vahvistuu
ja identiteettiä
työstetään,
kiinnikkeet
valtakulttuuriin
lisääntyvät
Toimiva subjekti,
muutoksien
vakiinnuttaminen
osaksi identiteetti
Sosiaalinen
identiteetti
alkutilanne
Sosiaalisen päihde- ja mielenterveystyön kokemuksellinen
prosessi (Sanna Väyrynen 2011)
Esim. Vietnamin sotilaat:
Syitä sotilaiden riippuvuudesta eroon
pääsemiseksi oli monia, mutta yhteistä niille
oli olosuhteiden muutos:
sotilaiden mielialan muutos, työtehtävien
muutos, aineen tarpeen muutos, saatavuuden
erot, käyttöä koskevat asenteet, säännöt ja
seuraukset (Weckroth 2001, 32).
MIKÄ OSUUS OLI MIELIKUVILLA?
HUUKO4 [email protected]
26
• Miten rakennat arvoja ja merkityksiä,
tulkintoja...
• Vrt. Alpola Matti luento Huukopäivillä
30.11.2012: abstraktioiden yhteinen tulkinta...
HUUKO4 [email protected]
27
Työskentelyä ja pohdintaa
• Millaisia mielikuvia Sinulla on riippuvuudesta
ja kuntoutumisesta/kuntouttamisesta?
• Mitän käytät työssäsi mielikuvia
kuntoutumisen tukena?
• Pohdi, mistä kolmesta keskeisestä
elementistä oma mielikuvasi vaikkapa
alkoholiriippuvuudesta on muotoutunut?
HUUKO4 [email protected]
28
Sosiaalisen kuntoutuksen muutosta edistäviksi koetut
teemat (Sanna Väyrynen 2011)
ARVO- JA ASENNE
OSAAMINEN
TOIMINNALLISUUS
(luo perustan työskentelylle, eroja
kunnioittavaa sensitiivistä etiikkaa,
jossa tilaa ihmisen omille
tulkinnoille, visioille ja tavoitteille)
(arjen uudelleen rakentaminen,
suhteen luominen instituutioihin ja
valtakulttuuriin, sosiaalisten
pelkojen ylittäminen konkreettisena
tekemisenä, koulutus – ja
työkokeilut)
MUUTOSTA TUKEVAT
KESKUSTELUT
VERKOSTOMAINEN
TYÖOTE
(terapeuttisuus, ristiriitojen
tiedostaminen, tulevaisuuden
visiointi, ratkaisujen hakeminen)
(palveluohjaus, koordinoitu
palveluiden tarjonta,
luomuverkoston hyödyntäminen)
Kuntoutumisen elementit
• Arvot, motivaatio, palkkiot, voimavarat, tuki,
kypsä identiteetti ja korkeammat tavoitteet.
(Peelen 2004, 23−24)
• Vaikuttavat ympäristötekijät, merkityksellisten
toisten tuki ja vaatimukset sekä omat
persoonalliset ja sosiaaliset resurssit kuin
erilaiset ammatilliset resurssitkin. (Blomqvist
2004, 169)
HUUKO4 [email protected]
30
Miten mielikuvia muokataan yhteiskunnallisella
tasolla??
Mitä eri ongelman muodoille
on yhteiskunnassa tehty
toipumisen esteiden
vähentämisen näkökulmasta?
Mitä keinoja on tarjottu
yksilöille ja lähiyhteisöille
esteiden pienentämiseksi?
Mitä on jättetty tekemättä,
miksi?
Mitä voimme oppia tästä?
HUUKO4 [email protected]
31
Kirjallisuutta
http://www.kauppakv.fi/sis/servlets/ProductServlet?openHier=494540.494559&action=productFamily&productFamily=494559&productFamilyName=Elinolot%2520ja%252
0sosiaaliset%2520ongelmat
HUUKO4 [email protected]
32
HUUKO4 [email protected]
33
HUUKO4 [email protected]
34