Pensaat jonoon

Teksti ja kuvat: Sari Toikkanen
Pensaat jonoon
Usein oma piha
halutaan erottaa
muusta ympäristöstä.
Myös sisäpihalle
rajaamme ja
luomme erilaisia
tiloja. Pensasaidat
ja -aidanteet ovat
siinä tehtävässä
elementissään yhä
edelleen. Uutta ilmettä
saa yhdistelemällä eri
lajeja tai istuttamalla
aidanteeksi
marjapensaita.
18
www.viihtyisakoti.fi
Pensaista kasvaa kaunis, vihreä
raja-aita. Se voi olla kevyt, matalien pensaiden piirtämä raja tai
korkeampi seinämä, joka suojaa
katseilta, pölyltä ja vaimentaa
hieman jopa ääniä. Kasviaidan
korkeus ja tyylikin voi luonnollisesti vaihdella eri puolilla pihaa.
Katua ja naapuria vasten kaivataan
ehkä peittävämpiä kasveja, kun
taas metsän reunassa kasviaita saa
harventua jopa muutamaksi pensasryhmäksi, jotka vain viitteellisesti osoittavat tontin päättyvän ja
liittävät pihan metsään.
Myös sisäpihalla pensasjonoille on usein käyttöä. Varsinkin
suurilla pihoilla pensasrivistö
on tehokkaampi tilanjakaja kuin
muutama kasvi. Se esimerkiksi
rajaa pelialuetta ja estää palloa
Punaherukan ei tarvitse kasvaa omalla alueellaan marjatarhassa. Sen voi istuttaa yhtä
hyvin koristeelliseksi raja-aidaksi.
vierimästä joka kerta alamäkeen.
Siitä kohoaa puutarhapenkille
kunnon selkänoja, jonka suojista
pihaelämää on mukava seurailla.
Se peittää häiritseviä näkymiä ja
toisaalla avaa katseelle tilaa.
Aita vai aidanne?
Suunnittelipa kasviaitaa pihan
rajalle tai sisäpihalle, on päätettävä, haluaako jämptin leikattavan
pensasaidan vai vapaasti kasvavan
aidanteen. Usein leikattavat aidat
ovat omiaan kaupunkimaisessa
ympäristössä jo muotonsakin
vuoksi, mutta myös siksi, että
niiden kokoa voi leikkaamalla
pitää kurissa. Vapaasti kasvavien
aidanteiden annetaan varttua täyteen kokoonsa, joten ne vaativat
enemmän tilaa. Ne pääsevät myös
kukkimaan ja marjomaan ja ovat
siten ilmeikkäämpiä kuin leikatut
lajitoverinsa.
Kasviaidan mallia kannattaa
miettiä myös hoidon kannalta.
Aidan leikkaaminen jopa useita
kertoja vuodessa vaatii sitoutumista. Aidanteet ovat helpompia,
sillä usein niistä poistetaan vain
kuivat ja vaurioituneet oksat sekä
harvennetaan vanhimpia oksia
kerran vuodessa.
Kasvilaji
paikan
mukaan
Haluttu aitatyyppi vaikuttaa jo
jonkin verran siihen, mikä kasvilaji valitaan. Kaikki lajit eivät
siedä jatkuvaa leikkaamista, eikä
Aroniasta istutettu rajalinja korostuu syksyllä pensaan leiskuessa voimakkaan punaisena. Kuvassa aronia-aidanne on vasta
kasvunsa alussa.
Pensasaita jakaa tehokkaasti tilaa sisäpihalla. Edustan norjanangervoa on
käytetty tavallisesta poikkeavalla tavalla, muotoon leikattuna.
Sinikuusaman rehevä kevätlehdistö tummuu hieman kesän edetessä ja saa sinertävän sävyn. Kestävästä ja vaatimattomasta pensaasta kasvaa kaunis aidanne.
niistä siten ole jämpteihin rajalinjoihin.
orapihlaja-aidan taakse sopii
hyvin kurkistamaan tylppäliuskaorapihlajat aina muutaman
metrin välimatkoin. Skarppi aita ja
valtoimenaan kukkivat ja syksyllä
marjovat pikkupuut korostavat
mainiosti toisiaan.
Myös aidan haluttu peittävyys
ja korkeus määrittävät valintaa.
Havukasvit pysyvät vihreinä
talvellakin ja kasvettuaan niistä
on mainioksi, ympärivuotiseksi
näkösuojaksi. Myös jotkut tiheäversoiset lehtipensaat, kuten
isotuomipihlaja, idänvirpiangervo
ja sinikuusama, peittävät jonkun
verran talvellakin.
Luonnollisesti kasvin ilmastollinen kestävyys ja kasvuolot mää-
räävät vielä lajivalintaa. Varjossa
menestyvät ja aikaisin vihertyvät
taikinamarja ja sinikuusama.
Auringossa kukkivat upeasti
pensasruusuaidanteet. Samoin
pensashanhikki viihtyy auringossa
ja jopa kuivassakin maaperässä.
Lajeja yhdistellen
Jos haluaa vaihtelua yhden lajin
istutuksiin, voi kasvutavaltaan
ja kasvupaikkavaatimuksiltaan
hyvin samantapaisia pensaslajeja
yhdistää jopa samaan rivistöön.
Esimerkiksi pensasruusuista voi
istuttaa viehättävän, tuoksuvan
ja yltäkylläisesti kukkivan aidanteen.
Vihersuunnittelija Jarmo Väisänen Viherteema Oy:stä kertoo, että
peruspensasrivistöön vaihtelua
saa myös istuttamalla sen edustalle tai taakse kasviryhmiä. Niissä
pensasaitaa matalammat perennat
tai pensaat ja korkeammat puut
porrastavat istutusta ja tuovat
mielenkiintoa aitanäkymään.
Esimerkiksi tiukasti muotoon
leikatun, noin metrin korkuisen
Vitamiinit
raja-aidalta
Varsinkin pienellä pihalla rajaaidan voi hyvin korvata marjapensasrivistöllä, kuten herukoilla.
Samalla, kun rivi piirtää pihan
rajaa ja antaa hieman näkösuojaa
www.viihtyisakoti.fi
19
ainakin istuvalle henkilölle, se
myös kypsyttää talven vitamiinit.
Tutkija Marjatta Uosukainen
MTT:n kasvituotannon tutkimusyksiköstä Laukaasta suosittelee
aidannekasveiksi uusimpia, pystykasvuisia lajikkeita. Mustaherukoista Mortti ja Ola menestyvät
vielä Keski-Suomen ja Hedda
Kainuun korkeudella saakka.
Punaherukoista hän suosittelee
erityisen pystykasvuista Punahilkkaa ja valkoherukoista Valkoista
Suomalaista. Myös viherherukat
Venny ja Vilma ovat kokeilemisen
arvoisia uutuuksia.
istutusaika on käsillä juuri nyt,
keväällä. Toinen mahdollisuus
istuttaa niitä on syksyllä, taimien
ollessa jo lepotilassa. Leikattavaan
aitaan taimia menee lajista riippuen kolmesta neljään kappaletta
metrille.
Ennen kuin varaa taimet ja tarttuu
lapioon, kannattaa aikomuksistaan ja kasvivalinnoistaan
keskustella vielä naapureiden
kanssa. Myös tulevan kasviaidan
hoito ja mahdollinen sadonkorjuu
kannattaa sopia ennakolta. Taajama-alueella on muistettava myös
tarkistaa, onko rajakasvillisuuden
istuttamiseen annettu määräyksiä
tai suosituksia.
Uusi tapa istuttaa pensasaita on
koota se niin sanotuista aitaelementeistä. Jopa 80 sentin korkuinen ja lähes metrin mittainen valmis kasviaita siirretään kasvatuskassistaan varovasti juuripaakkua
rikkomatta sitä varten kaivettuun
ojaan jatkamaan kasvuaan. Saarioisten Taimistot markkinoi isotuomipihlajasta, kiiltotuhkapensaasta
ja taikinamarjasta kasvattamiaan
aitaelementtejä nyt ensimmäistä
vuotta.
Valmista
kasviaitaa
myytävänä
Kasviaidan istuttamiseen on tarjolla monenlaisia taimia. Yleensä
käytetään kymmenen kappaleen
nipuissa myytäviä piiskataimia
tai haaroittuneita aitataimia. Koska ne ovat avojuurisia, niiden
20
www.viihtyisakoti.fi
Etenkin vapaasti kasvavat aidanteet istutetaan usein kookkaammista pensastaimista. Niistä
aidanne varttuu nopeammin. Niitä
myös tarvitaan vähemmän, yleensä yhdestä kahteen tainta metrille.
Astiataimina pensaita voi istuttaa
läpi kasvukauden.
Hernepensas on tuttu
leikattuna aitana.
Vapaasti kasvaessaan
se ilahduttaa alkukesällä keltaisin kukin.
Kuusiaita on arvokas ja komea aita, mutta se vie paljon tilaa. Ikivihreitä
kasveja kannattaa mahdollisuuksien mukaan suosia.
Vapaasti kasvavasta puistosyreenistä muotoutuu
täydellinen näköeste.
Suositeltavia lajeja
Kestäviä lajeja joko vapaasti kasvavaan aidanteeseen (A) tai säntilliseksi leikattavaan aitaan (L).
Yli 2 metriä korkeita:
Isotuomipihlaja (A/L)
Orapihlajat (A/L)
Syreenit (A/osa L)
Kuusiaita (L)
Kanadantuija (A/L)
1-2 metriä korkeita:
Pensashanhikki (A)
Juhannusruusu (A)
Pihlaja-angervo (A)
Pajuangervot (A)
Heisiangervo (A)
Sinikuusama (A)
Idänvirpiangervo (A/L)
Taikinamarja (A/L)
Nykyään pensasaidan voi kantaa kassissa kotiin ja istuttaa pihamaalle.
Aidan istuttaminen onnistuu mihin aikaan kasvukaudesta tahansa, mutta
kuumimpia hellejaksoja on varminta välttää (Kuva: Saarioisten Taimistot Oy).
Syreeni kukkii alkukesästä ja siitä
saa hienon tilanjakajan.
Pensasangervoissa on monia käyttökelpoisia lajeja kukkiviksi
aidanteiksi. Ruusuangervosta syntyy matala tilanjakaja.
www.viihtyisakoti.fi
21