Pensaat jonoon
Teksti ja kuvat: Sari Toikkanen Pensaat jonoon Usein oma piha halutaan erottaa muusta ympäristöstä. Myös sisäpihalle rajaamme ja luomme erilaisia tiloja. Pensasaidat ja -aidanteet ovat siinä tehtävässä elementissään yhä edelleen. Uutta ilmettä saa yhdistelemällä eri lajeja tai istuttamalla aidanteeksi marjapensaita. 18 www.viihtyisakoti.fi Pensaista kasvaa kaunis, vihreä raja-aita. Se voi olla kevyt, matalien pensaiden piirtämä raja tai korkeampi seinämä, joka suojaa katseilta, pölyltä ja vaimentaa hieman jopa ääniä. Kasviaidan korkeus ja tyylikin voi luonnollisesti vaihdella eri puolilla pihaa. Katua ja naapuria vasten kaivataan ehkä peittävämpiä kasveja, kun taas metsän reunassa kasviaita saa harventua jopa muutamaksi pensasryhmäksi, jotka vain viitteellisesti osoittavat tontin päättyvän ja liittävät pihan metsään. Myös sisäpihalla pensasjonoille on usein käyttöä. Varsinkin suurilla pihoilla pensasrivistö on tehokkaampi tilanjakaja kuin muutama kasvi. Se esimerkiksi rajaa pelialuetta ja estää palloa Punaherukan ei tarvitse kasvaa omalla alueellaan marjatarhassa. Sen voi istuttaa yhtä hyvin koristeelliseksi raja-aidaksi. vierimästä joka kerta alamäkeen. Siitä kohoaa puutarhapenkille kunnon selkänoja, jonka suojista pihaelämää on mukava seurailla. Se peittää häiritseviä näkymiä ja toisaalla avaa katseelle tilaa. Aita vai aidanne? Suunnittelipa kasviaitaa pihan rajalle tai sisäpihalle, on päätettävä, haluaako jämptin leikattavan pensasaidan vai vapaasti kasvavan aidanteen. Usein leikattavat aidat ovat omiaan kaupunkimaisessa ympäristössä jo muotonsakin vuoksi, mutta myös siksi, että niiden kokoa voi leikkaamalla pitää kurissa. Vapaasti kasvavien aidanteiden annetaan varttua täyteen kokoonsa, joten ne vaativat enemmän tilaa. Ne pääsevät myös kukkimaan ja marjomaan ja ovat siten ilmeikkäämpiä kuin leikatut lajitoverinsa. Kasviaidan mallia kannattaa miettiä myös hoidon kannalta. Aidan leikkaaminen jopa useita kertoja vuodessa vaatii sitoutumista. Aidanteet ovat helpompia, sillä usein niistä poistetaan vain kuivat ja vaurioituneet oksat sekä harvennetaan vanhimpia oksia kerran vuodessa. Kasvilaji paikan mukaan Haluttu aitatyyppi vaikuttaa jo jonkin verran siihen, mikä kasvilaji valitaan. Kaikki lajit eivät siedä jatkuvaa leikkaamista, eikä Aroniasta istutettu rajalinja korostuu syksyllä pensaan leiskuessa voimakkaan punaisena. Kuvassa aronia-aidanne on vasta kasvunsa alussa. Pensasaita jakaa tehokkaasti tilaa sisäpihalla. Edustan norjanangervoa on käytetty tavallisesta poikkeavalla tavalla, muotoon leikattuna. Sinikuusaman rehevä kevätlehdistö tummuu hieman kesän edetessä ja saa sinertävän sävyn. Kestävästä ja vaatimattomasta pensaasta kasvaa kaunis aidanne. niistä siten ole jämpteihin rajalinjoihin. orapihlaja-aidan taakse sopii hyvin kurkistamaan tylppäliuskaorapihlajat aina muutaman metrin välimatkoin. Skarppi aita ja valtoimenaan kukkivat ja syksyllä marjovat pikkupuut korostavat mainiosti toisiaan. Myös aidan haluttu peittävyys ja korkeus määrittävät valintaa. Havukasvit pysyvät vihreinä talvellakin ja kasvettuaan niistä on mainioksi, ympärivuotiseksi näkösuojaksi. Myös jotkut tiheäversoiset lehtipensaat, kuten isotuomipihlaja, idänvirpiangervo ja sinikuusama, peittävät jonkun verran talvellakin. Luonnollisesti kasvin ilmastollinen kestävyys ja kasvuolot mää- räävät vielä lajivalintaa. Varjossa menestyvät ja aikaisin vihertyvät taikinamarja ja sinikuusama. Auringossa kukkivat upeasti pensasruusuaidanteet. Samoin pensashanhikki viihtyy auringossa ja jopa kuivassakin maaperässä. Lajeja yhdistellen Jos haluaa vaihtelua yhden lajin istutuksiin, voi kasvutavaltaan ja kasvupaikkavaatimuksiltaan hyvin samantapaisia pensaslajeja yhdistää jopa samaan rivistöön. Esimerkiksi pensasruusuista voi istuttaa viehättävän, tuoksuvan ja yltäkylläisesti kukkivan aidanteen. Vihersuunnittelija Jarmo Väisänen Viherteema Oy:stä kertoo, että peruspensasrivistöön vaihtelua saa myös istuttamalla sen edustalle tai taakse kasviryhmiä. Niissä pensasaitaa matalammat perennat tai pensaat ja korkeammat puut porrastavat istutusta ja tuovat mielenkiintoa aitanäkymään. Esimerkiksi tiukasti muotoon leikatun, noin metrin korkuisen Vitamiinit raja-aidalta Varsinkin pienellä pihalla rajaaidan voi hyvin korvata marjapensasrivistöllä, kuten herukoilla. Samalla, kun rivi piirtää pihan rajaa ja antaa hieman näkösuojaa www.viihtyisakoti.fi 19 ainakin istuvalle henkilölle, se myös kypsyttää talven vitamiinit. Tutkija Marjatta Uosukainen MTT:n kasvituotannon tutkimusyksiköstä Laukaasta suosittelee aidannekasveiksi uusimpia, pystykasvuisia lajikkeita. Mustaherukoista Mortti ja Ola menestyvät vielä Keski-Suomen ja Hedda Kainuun korkeudella saakka. Punaherukoista hän suosittelee erityisen pystykasvuista Punahilkkaa ja valkoherukoista Valkoista Suomalaista. Myös viherherukat Venny ja Vilma ovat kokeilemisen arvoisia uutuuksia. istutusaika on käsillä juuri nyt, keväällä. Toinen mahdollisuus istuttaa niitä on syksyllä, taimien ollessa jo lepotilassa. Leikattavaan aitaan taimia menee lajista riippuen kolmesta neljään kappaletta metrille. Ennen kuin varaa taimet ja tarttuu lapioon, kannattaa aikomuksistaan ja kasvivalinnoistaan keskustella vielä naapureiden kanssa. Myös tulevan kasviaidan hoito ja mahdollinen sadonkorjuu kannattaa sopia ennakolta. Taajama-alueella on muistettava myös tarkistaa, onko rajakasvillisuuden istuttamiseen annettu määräyksiä tai suosituksia. Uusi tapa istuttaa pensasaita on koota se niin sanotuista aitaelementeistä. Jopa 80 sentin korkuinen ja lähes metrin mittainen valmis kasviaita siirretään kasvatuskassistaan varovasti juuripaakkua rikkomatta sitä varten kaivettuun ojaan jatkamaan kasvuaan. Saarioisten Taimistot markkinoi isotuomipihlajasta, kiiltotuhkapensaasta ja taikinamarjasta kasvattamiaan aitaelementtejä nyt ensimmäistä vuotta. Valmista kasviaitaa myytävänä Kasviaidan istuttamiseen on tarjolla monenlaisia taimia. Yleensä käytetään kymmenen kappaleen nipuissa myytäviä piiskataimia tai haaroittuneita aitataimia. Koska ne ovat avojuurisia, niiden 20 www.viihtyisakoti.fi Etenkin vapaasti kasvavat aidanteet istutetaan usein kookkaammista pensastaimista. Niistä aidanne varttuu nopeammin. Niitä myös tarvitaan vähemmän, yleensä yhdestä kahteen tainta metrille. Astiataimina pensaita voi istuttaa läpi kasvukauden. Hernepensas on tuttu leikattuna aitana. Vapaasti kasvaessaan se ilahduttaa alkukesällä keltaisin kukin. Kuusiaita on arvokas ja komea aita, mutta se vie paljon tilaa. Ikivihreitä kasveja kannattaa mahdollisuuksien mukaan suosia. Vapaasti kasvavasta puistosyreenistä muotoutuu täydellinen näköeste. Suositeltavia lajeja Kestäviä lajeja joko vapaasti kasvavaan aidanteeseen (A) tai säntilliseksi leikattavaan aitaan (L). Yli 2 metriä korkeita: Isotuomipihlaja (A/L) Orapihlajat (A/L) Syreenit (A/osa L) Kuusiaita (L) Kanadantuija (A/L) 1-2 metriä korkeita: Pensashanhikki (A) Juhannusruusu (A) Pihlaja-angervo (A) Pajuangervot (A) Heisiangervo (A) Sinikuusama (A) Idänvirpiangervo (A/L) Taikinamarja (A/L) Nykyään pensasaidan voi kantaa kassissa kotiin ja istuttaa pihamaalle. Aidan istuttaminen onnistuu mihin aikaan kasvukaudesta tahansa, mutta kuumimpia hellejaksoja on varminta välttää (Kuva: Saarioisten Taimistot Oy). Syreeni kukkii alkukesästä ja siitä saa hienon tilanjakajan. Pensasangervoissa on monia käyttökelpoisia lajeja kukkiviksi aidanteiksi. Ruusuangervosta syntyy matala tilanjakaja. www.viihtyisakoti.fi 21
© Copyright 2024