1. No category

Maaseutufoorumi 5.5.2014 Oulu
Muistio ryhmätyöstä: MATKAILU (matkailu, luonnontuotteet ja luontomatkailu)
Osallistujat:
Vesa Simonen, Metsähallitus (puheenjohtaja)
Eeva Suonperä, Haapaveden-Siikalatvan seudun kuntayhtymä
Tarja Isohätälä, maatalousyrittäjä
Tiina Rahko, PSK-Aikuisopisto
Marika Laurila, MTT (sihteeri)
Ryhmällä oli eniten yhteistä kokemusta luontomatkailusta (joskin niukahkosti), joten aihe
rajattiin luontomatkailuun. Vesa Simonen toimii Metsähallituksen luontopalveluissa ja on
mukana luontomatkailuun liittyvissä hankkeissa. Eeva Suonperä on mukana Siikalatvan ja
Pyhännän alueella toimivassa hankkeessa ”Kalastusmatkailu mahdolliseksi”. Tarja Isohätälä on
ollut ideoimassa ja koordinoimassa Hiljaisuus-matkailuun liittyviä kahta vireillä olevaa hanketta:
Hiljaisuuden ja luovuuden matkailukeskus, Triangel (oman yrityksen hanke Haukiputaalla) sekä
valtakunnallinen Silentium-hanke, jossa on mukana mm. useita yliopistoja Sitra, MEK ja
Metsähallitus. Tiina Rahko toimii PSK-Aikuisopistossa luonto- ja ympäristöalan kouluttajana.
Marika Laurila vetää MTT:llä Sienestä on moneksi –esiselvityshanketta, jossa sienten
hyödyntäminen luontomatkailussa on yksi tarkasteltavista asioista.
1. Missä teeman asioissa ja miten yhteistyö on toiminut, mitä kannattaa jatkaa?
Eri toimijoiden välinen yhteistyö on sujunut hyvin tapahtumien järjestämisessä ja
tiedottamisessa. Esimerkiksi hankkeiden yhdessä järjestämistä tapahtumista on monia
hyötynäkökohtia kustannussäästöjen lisäksi: mahdollisuus koota monipuolisempi sisältö
tapahtumiin, osallistujille mielekkäämpää, enemmän osallistujia, ja tämä kaikki antaa
mahdollisuuksia monipuolisempaan verkostoitumiseen.
Myös hankkeiden valmistelussa yhteistyö eri tahojen kesken on sujunut hyvin. Esimerkkinä
tuotiin esiin vireillä olevat hiljaisuus-teemainen Silent-matkailuhanke, jossa yhteydenotot
esim. yliopistoihin ovat viidakkorummun kautta poikineet edelleen uusia innokkaita
hankekumppaneita suunnitteluvaiheeseen.
Yrittäjänäkökulmasta Tarja toivoi nykyistä enemmän myös useampipäiväisiä tapahtumia,
esim. eri hankkeiden tapahtumien ryhmittämistä mielekkäiksi kokonaisuuksiksi
(hanketapahtumien koordinointia). Yrittäjän on usein helpompi irrottautua työstään yhteen
isompaan kuin useaan erilliseen tapahtumaan. Yhtenä ongelmana hanketapahtumissa on
ollut osallistujien mukaan saaminen. Hankkeiden yhteistapahtumien järjestäminen on yksi
hyvä keino houkutella enemmän osallistujia.
2. Mitä teemaan liittyviä kysymyksiä tulevaisuuden hankkeissa tulisi käsitellä?
Keskusteltiin Pohjois-Pohjanmaan alueen luontomatkailuteemoista. Nostettiin esiin yhtenä
hyvänä esimerkkinä lintumatkailu, johon on satsattu paljon ja joka nyt näyttäisi olevan
lähdössä lupaavasti käyntiin. Tätä kehitystä olisi hyvä vahvistaa jatkossakin, ja kaikkia
aiheeseen liittyviä mahdollisuuksia ei vielä varmastikaan ole hyödynnetty. Lintumatkailuun
erikoistuneita alueita Suomessa on vielä niukasti. Lintumatkailu on yksi Pohjois-Pohjanmaan
Maa- ja elintarviketalouden
tutkimuskeskus MTT
31600 Jokioinen
Latokartanonkaari 9
00790 Helsinki
Silmäjärventie 2
69100 Kannus
Lönnrotinkatu 3
50100 Mikkeli
Toivonlinnantie 518
21500 Piikkiö
Vaihde 029 5300 700
www.mtt.fi
Tervamäentie 179
05840 Hyvinkää
Halolantie 31 A
71750 Maaninka
PL 413 (Rakentajantie 3)
90014 Oulun yliopisto
Eteläranta 55
96300 Rovaniemi
Tutkimusasemantie 15
Antinniementie 1
92400 Ruukki 41330 Vihtavuori
Kipinäntie 16
88600 Sotkamo
Alapääntie 104
61400 Ylistaro
Vakolantie 55 Opistontie 10 A 1
03400 Vihti
32100 Ypäjä
2
vahvuuksista monipuolisten luontopuitteiden ja jo vahvasti käynnistyneen yritystoiminnan
ansiosta.
Yleensäkin keskustelussa nostettiin esiin alueellisen omaleimaisuuden ja vahvuuksien
nostamista luontomatkailussa. Lintumatkailun ohella esimerkkeinä teemoista nostettiin
esiin meri-, metsä- ja suoluonto, luonnontuotteet sekä hiljaisuus. Hiljaisuuteen liittyvä
mindfulness on yksi MEK:n sivuilla esille nostetuista hyvinvointimatkailun isoista trendeistä
(Tiinan huomio maaseutufoorumin jälkeen). Soita hyödyntävä luontomatkailu on vahvasti
mukana Pohjois-Pohjanmaalle vastikään valmistuneessa suo-ohjelmassa. Oulun kaupungin
merkittäviä ja helposti saavutettavia, monipuolisesti metsä- ja suoluontoa esitteleviä
kohteita lähiluontokohteita on Sanginjoen alue, jonka säilyminen on alueen
luontomatkailun kannalta tärkeää.
Myös maankunnan sisällä eri alueilla voitaisiin erikoistua enemmän eli etsiä/kehittää
paikallisia vahvuuksia/omaleimaisuuksia ja panostaa näihin teemoihin. Voisiko tätä
näkökulmaa nostaa enemmän esiin mm. alueellisten Leader-ohjelmien luontomatkailuteemoihin ja tuoda alueteemoille näkyvyyttä esimerkiksi ”kärkihankkeiden” kautta?
Alueellisella erikoistumisella, paikallisten vahvuuksien kehittämisellä voitaisiin luoda
vetovoimaa myös alueille, joilla luonto ei tarjoile suuria vetovoimakohteita (vrt. alueet, joilla
kansallispuistoja tms. merkittäviä luontokohteita).
Nuorille yrittäjille olisi hyvä tarjota tukea yrittäjyyden alkutaipaleelle esimerkiksi mentorityyppisen toiminnan kautta.
Luontomatkailupalvelujen
kehittämisessä
tulisi
myös
huolehtia
tarjonnan
monipuolisuudesta. Yhteen teemaan keskittyvä tuotepaketti ei välttämättä houkuttele
asiakkaita. Jos teemana ovat esimerkiksi luonnontuotteisiin pohjautuvat ohjelmapalvelut,
monipuolisuus on myös yrittäjän turva sillä, luonnontuotteiden satovaihtelu ovat suuria
(esim. sienet).
Monipuolisten tuote/palvelukokonaisuuksien kehittämisessä yrittäjien välinen yhteistyö
nousee vahvasti esiin. Esimerkkeinä mainittiin Nurmeksessa Äksyt Ämmät Oy:n ja
kumppaniyritysten kehittämät majatalosta-majataloon vaellukset eri teemoilla (mm.
yrttivaellus) sekä laaja Kylästä-kylään –kesämatkailuhankekokonaisuus Lapissa, jossa
kehitetään
kansainväliseen
kesämatkailuun
palvelutuotekokonaisuuksia
PallasYllästunturien alueille. Pohjois-Pohjanmaalla yritysten välistä verkostoitumista ja
tuotekehitystä vievät eteenpäin mm. Humanpolis Oy:n Rokua Geopark –yrittäjyyshanke
sekä ProAgrian Bothnia á la carte –hanke.
Yhtenä potentiaalisena, maksukykyisenä asiakasryhmänä tuotiin esiin erilaiset kuntoutuksia
tarvitsevat asiakkaat, mm. eläkeläiset. Heille suunnatuissa palveluissa luonto voisi olla
yhtenä elementtinä nykyistä enemmän, terapian lähteenä jne (Green Care). Tätä kautta
voisi aueta myös esimerkiksi maatiloille uusia lisätulolähteitä.
3. Minkä tahon/tahojen pitäisi koordinoida teemaa?
Esimerkiksi laajemmin matkailuteemoja kehittävät ja strategioita laativat tahot kuten
Pohjois-Pohjonmaan liitto, toimintaryhmät… ?
3
4. Mitä toimenpiteitä yhteistyö tarvitsee jatkossa?
Yrittäjien mukaan saaminen on yksi keskeinen asia. Tähän tarvitaan hankevetoista
toimintaa: aktivoimaan ja kouluttamaan. Yrittäjille räätälöidyt teemakoulutuksille voisi olla
kysyntää ja toimisivat samalla hyvänä verkostoitumisen paikkana ajatellen mm. yritysten
välisen yhteistyön kehittämistä. Oppilaitokset voisivat olla tässä aktiivisessa roolissa.
Esimerkiksi Kainuussa Kantri-koulutus –hankkeella (KAO) on nyt monipuolisesti
luonnontuotealan koulutuksia. Oulun seudulla mm. PSK-Aikuisopisto voisi lähteä
kehittämään luontomatkailuun koulutustarjontaa (perustarjonnassa mm. luonto- ja
ympäristöalan perustutkinto: luonto-ohjaaja ja luonnonvaratuottaja). Oppilaitosten ja
luontomatkailua kehittävien hankkeiden yhteistyön kautta myös tulevien yrittäjien
koulutusta voitaisiin suunnata haluttuun suuntaan ja saada heidät mukaan
kehittämistyöhön ja verkottumaan jo opiskelujen aikana.
Ryhmätöiden purussa tulleet kommentit:
- kannattaa ottaa oppia naapurialueiden toimintamalleista, esim. Kainuussa toimiva
luontomatkailun teema-ohjelma, Lapin vastaavat jne.