1. No category

Green Care ja ikääntyneet
Antti Lemetyinen
Toimintaterapeutti AMK, Elo-D -valmentaja
Sipoon kunta
7.9.2015
Mitä Green Care on?
• Green Carella tarkoitetaan luontoon tukeutuvien menetelmien
ammatillista, vastuullista ja tavoitteellista hyödyntämistä
hyvinvointipalvelujen tuottamisessa.
• Green Care -toiminta sijoittuu usein luontoon tai maatilalle, mutta luonnon
elementtejä voidaan käyttää myös kaupunki- ja laitosympäristöissä.
• Hyvinvointia lisäävät vaikutukset syntyvät muun muassa luonnon
elvyttävyyden, osallisuuden ja kokemuksellisuuden avulla.
• Sosiaalinen innovaatio ja aktiivinen interventio, jolla haetaan lisäarvoa
palvelujen tuottamiseen.
MTT, THL & Lapin AMK. 2014. Green Care –työkirja: https://portal.mtt.fi/portal/page/portal/mtt/mtt/julkaisut/green-caretyokirja-17.3.2014.pdf
https://www.thl.fi/fi/tutkimus-ja-asiantuntijatyo/hankkeet-ja-ohjelmat/tyohon-kuntouttava-green-care-etelasuomessa/mita-green-care-on
Esimerkki luonnossa liikkumisen terveysvaikutuksista
”Luonnossa liikkumalla kohollaan oleva verenpaine, syke ja
lihasjännitys alenevat. Vastustuskykyä parantavien valkosolujen
määrä veressä nousee ja stressihormoni kortisolin määrä
vähenee. Jo 20 minuutin luonnossa olon jälkeen havaitaan
mitattavia hyödyllisiä vaikutuksia, kuten kohonneen verenpaineen
laskua. Maksimivaikutus saavutetaan noin 2 tunnissa, ja se
kestää useita päiviä.”
http://www.sitra.fi/julkaisut/Esitteet/2013/Vihreaa_hyvinvointia.pdf
Viheralueet ja vanhukset (Rappe, Erja: 2013)
• Vanhusten hyvinvoinnille toimintakyvyn ylläpidolle viheralueilla on
suuri merkitys
• Laitoksissa asuvien vanhusten koettu terveys on sitä parempi mitä
useammin he kertoivat ulkoilevansa viheralueilla
• Ulkoilu viheralueilla parantaa mielialaa ja käytöstä, rauhoittaa ja
virkistää
• Heikoimmat hyötyvät eniten (!)
• ”Mitä lähempänä luonto/viheralue/puutarha on, mitä useammin
siellä käy ja mitä pidempään siellä viettää aikaa, sitä terveemmäksi
kokee itsensä.”
Rappe, Erja 2005: Kasvien hoitamisen ja viherympäristön
vaikutus laitoksissa asuvien vanhusten koettuun hyvinvointiin
• Kasvien kasvattamisessa:
•
•
•
•
Saa käyttää kognitiivisia kykyjä monipuolisesti
Ajallinen jatkuvuus läsnä
Erilaiset tunteet pääsevät esiin
Erilaiset roolit tulevat esiin kasvattajien kesken
• Kasveilla ja kasvatuksella oli yhteyttä laitosympäristössään uhattuna
oleviin tekijöihin:
• Itsemääräämisoikeus
• Hallinnan tunne
• Identiteetti
Rappe, Erja 2005: Kasvien hoitamisen ja viherympäristön
vaikutus laitoksissa asuvien vanhusten koettuun hyvinvointiin
• Useimmille pitkäaikaishoidossa olevista vanhuksista kokemukset viherympäristössä olivat
merkityksellisiä.
• Kasvien näkeminen ja luonnon tarkkailu koettiin tärkeäksi. (Erityisesti vanhukset halusivat nähdä kasveja,
puita, pensaita ja kukkia.)
• Viherympäristössä ulkoilun koettiin parantavan erityisesti mielialaa.
• Ulkoilu tuotti iloa ja piristi mieltä.
• Yli puolet osallistujista kertoi ulkoilun parantavan unen laatua ja keskittymiskykyä. Samoin se palautti
voimavaroja ja rauhoitti mieltä.
• Ulkoilun affektiiviset vaikutukset korostuivat itsensä masentuneiksi arvioineilla vanhuksilla. Masentuneet
vanhukset eivät kokeneet järjestettyyn toimintaan osallistumista tai sosiaalista vuorovaikutusta kovin
tärkeäksi.
• Viherympäristössä ulkoilu oli vahvasti yhteydessä pitkäaikaishoidossa olevien vanhojen naisten
itsearvioituun terveyteen.
Rappe, Erja 2005: Kasvien hoitamisen ja viherympäristön
vaikutus laitoksissa asuvien vanhusten koettuun hyvinvointiin
• Mitä useammin naiset ulkoilivat, sitä parempi oli heidän koettu terveytensä.
(Yhteys oli tilastollisesti merkitsevä myös silloin, kun ikä ja terveyteen liittyvät
NHP -mittarin avulla arvioidut elämänlaadun ulottuvuudet oli vakioitu. )
• Viherympäristössä ulkoilu voi edistää vanhusten koettua terveyttä huolimatta
heidän sairauksistaan.
• Tärkein ulkoilua rajoittava tekijä pitkäaikaishoidossa oli ulkoiluun tarvittavan
avun saamisen vaikeus. Toiseksi yleisin rajoittava tekijä olivat epämiellyttävät
ilmasto-olot, erityisesti kylmyys, liukkaus ja lumi talvella. Ympäristön
rakenteelliset ominaisuudet, kuten jyrkät kulkuväylät tai lukitut ovet, haittasivat
ulkoilua melko harvoin. Vain viisi vanhusta tutkimukseen osallistuneista 55
vanhuksesta ilmoitti terveydentilansa rajoittavan ulkoilua.
• Aineisto antoi viitteitä siitä, että masennus olisi yhteydessä vanhusten kokemiin
ulkoilun esteisiin.
Tutkimuskirjallisuutta ym.
Kirjallisuuskatsaus: Whear, R. et. al. 2014: What Is the Impact of Using Outdoor Spaces Such
as Gardens on the Physical and Mental Well-Being of Those With Dementia? A Systematic
Review of Quantitative and Qualitative Evidence.
http://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S1525861014003399
Väitös: Rappe, E. 2005. The influence of a green environment and horticultural activities on
the subjective well-being of the elderly living in long-term care. University of Helsinki,
Department of Applied Biology, Publication 24. Helsinki.
http://www.thl.fi/attachments/arkkinen/Rappe_vaitoskirja.pdf
Päivätoimintaa farmilla: Schols Jos M.G.A., van der Schriek-van Meel, Conny 2006: Day Care
for Demented Elderly in a Dairy Farm Setting: Positive First Impressions.
http://www.researchgate.net/profile/Jos_MGA_Schols/publication/38116855_Effect_dagverz
orging_op_zorgboerderijen_op_dementerende_ouderen/links/545e29b30cf27487b44f0633.p
d
Yleisesitys Green Caresta: Sempik, J., Hine, R. and Wilcox, D. eds. (2010) Green Care: A
Conceptual Framework, A Report of the Working Group on the Health Benefits of Green Care,
COST Action 866, Green Care in Agriculture, Loughborough: Centre for Child and Family
Research, Loughborough University. http://edepot.wur.nl/179800
Katso myös…
Rappe, E., Kivelä, S-L., 2005: Effects of Garden Visits on Long-term Care
Residents as Related to Depression.
http://horttech.ashspublications.org/content/15/2/298.full.pdf+html
Rappe, E., Kivelä, S-L., Rita, H., 2006: Visiting Outdoor Green Environments
Positively Impacts Self-rated Health among Older People in Long-term Care.
http://horttech.ashspublications.org/content/16/1/55.full.pdf+html
Rappe, E., Evers, A-M., 2001: The Meaning of Growing Plants: Contributions
to the Elderly Living in Sheltered Housing.
http://horttech.ashspublications.org/content/11/2/268.full.pdf+html
Senioripiha Sipoossa
• Laajennus – suunnitteluprosessi n. vuoden verran, valmista 2013
• Erityisryhmänä muistisairaat
• ”Jos mahdollisuudet päästä luontoon vähenee, tuodaan luontoa lähemmäs
ihmistä”
• Vaihtelevia ympäristöjä ja monipuolista tekemistä
Kirjallisuutta esim:
Malin, Minna 2010: Viherympäristön aktivoivat vaikutukset ikäihmisten
palvelutaloyhteisössä.
• Mikä aktivoi? -> turvallisuus, toiminnallisuus, kokemuksellisuus
• Miksi lähteä ulos? Tunne itsenäisyydestä, muut ihmiset, hyvä mieli
Idätyksen tuloksia keväällä
Taimet maassa
Istutuspuuhissa
Lisälukemista Suomesta
• http://www.gcfinland.fi
• https://portal.mtt.fi/portal/page/portal/mtt/hankkeet/greencare
• Green Care –työkirja:
https://portal.mtt.fi/portal/page/portal/mtt/mtt/julkaisut/greencare-tyokirja-17.3.2014.pdf
• Luonto hyvinvoinnin lähteenä – suomalainen Green Care –esite:
https://portal.mtt.fi/portal/page/portal/mtt/hankkeet/greencare/voi
maa/greencare.pdf
• Vihreää hyvinvointia –esite:
http://www.sitra.fi/julkaisut/Esitteet/2013/Vihreaa_hyvinvointia.pdf