1. No category

34 SAVON SANOMAT
SUNNUNTAINA 25.11.2012
merenkulkuala
Rahtilaivoilta suomalaiset merimiehet hupenevat, ja usea luovuttaa jo opiskeluvaiheessa.
Teksti ja kuvat Iisakki Härmä
Viljami Hoskonen miettii hytissään, miten saisi ajan kulumaan. Merenkulkualan opintoihin liittyvää kuukauden harjoittelujaksoa laivalla on jäljellä vielä kaksi viikkoa.
Tätä eivät kaikki kestä
K
Keulaan piti mennä
rikkomaan jäätä,
kun oli 20 asteen
pakkanen ja tuuli
puhalsi 30 metriä
sekunnissa.
un työvuorot alkoivat, oli
pimeää. Ja kun ne loppuivat, oli pimeää.
Viljami Hoskonen, 17,
muistaa siivonneensa öljystä ja muusta liasta tahmeaa keulapiikkiä kolme yötä eräällä rahtialuksella.
– Muistan myös kerran, kun oli 20 asteen pakkanen ja tuuli puhalsi 30 metriä
sekunnissa. Silloin piti mennä keulaan rikkomaan jäätä, Hoskonen kertaa kokemuksiaan merellä.
Vaikka nytkin ollaan vesillä marraskuisena yönä, asiat m/s Fridalla ovat hyvällä tolalla.
Sää Kallavedellä on lauhkea ja tyyni, ja
alkumatkasta kuutamokin paistaa kirkkaana taivaalla.
Kahden viikon harjoittelukokemuksella Hoskosella ei ole tästä aluksesta pahaa
sanottavaa.
Puoliltaöin perämies Pekka Yliniemi ottaa ohjat laivan komentosillalla.
– Täällä on yllättävän hyvä henki, paras
mitä olen kokenut.
Laiva on lähtenyt seitsemältä illalla Siilinjärven Kuuslahden satamasta, jossa ruumaan lastattiin 2 180 tonnia kvartsihiekkaa.
Keula on suunnattu etelään kohti Savonlinnaa, jonne saavutaan aamukahdeksaksi.
Matkan on tarkoitus jatkua edelleen Puumalaan ja lopulta Saimaan kanavan kautta merelle.
Fridan päätepiste on Tallinna, josta hiekka
viedään rekoilla lasitehtaalle Järvakandiin.
Siellä Sibelco-konsernin Nilsiän Kinahmista louhima kvartsihiekka jalostuu Finlandia-vodkan lasipulloiksi.
Näin raskaalle kuormalle vesitie on kumipyöräliikennettä selkeästi edullisempi
vaihtoehto.
Jos yksi rekka kantaa hiekkaa 40 tonnia,
matka tulisi ajaa 55 kertaa. Laiva hoitaa saman yhdellä nykäisyllä ja pienemmin polttoainekustannuksin.
Valot on sammutettu paremman näkyvyyden takaamiseksi, ja vain monitorit ja
kannen valonheittimet tuovat tilaan oman
kajonsa.
Suuren laivan ohjaus kapeikoissa tapahtuu näköhavaintojen ja tutkan perusteella. GPS on vain apuväline, johon yksistään
ei voi luottaa.
Sisävesillä mukana on oltava erillinen
luotsi, joka vaihtuu uuteen sopivissa väleissä.
Fridalla ensimmäinen luotsin vaihto oli
tarkoitus tehdä Varkaudessa Taipaleen kanavalla.
Tällä kertaa laivaa ohjannut Rita Niittymäki joutuu kuitenkin poikkeuksellisesti
tekemään 13 tunnin työvuoron Savonlinnaan saakka.
Kapteeni Mats Båssar keittää
Vastaavat töiden ruuhkautumisesta aiheu- toisen pannullisen kahvia.
tuvat tuplavuorot osuvat hänen mukaansa
luotseille silti melko harvoin, ehkä kerran
kuukaudessa.
Alhaalla miehistön tiloissa Viljami Hoskonen katsoo televisiota, sillä uni ei meinaa tulla.
Vaikka kaikki kaverit kotona Jyväskylässä valitsivat lukion, päätti hän kaksi vuotta
sitten pyrkiä ammattikouluun Raumalle ja
valmistua merimieheksi.
Nyt hän on ehtinyt koulun työharjoittelujaksoilla nähdä satamia ja kanavia Suomessa, Baltiassa, Ruotsissa, Venäjällä, Saksassa ja Britanniassa.
Maissa hän ei sen sijaan ole juuri ehtinyt vierailla.
Viikot laivalla kuluvat työssä oppimisen
merkeissä ja omassa pienessä hytissä musiikkia kuunnellen.
– Vähän ankeaa on ollut, kun tietokone on
nyt huollossa, Hoskonen myöntää.
Moni opiskelukaveri on hänen mukaansa keskeyttänyt opintonsa huomatessaan,
mitä alan työ ja arki oikeasi ovat.
– Jotkut eivät tykkää fyysisestä työstä, ja
Frida laskeutuu Taipaleen kanavaan kolmen aikaan aamuyöstä.
joidenkin pää ei kestä laivalla, Hoskonen
Fridan matka Viroon taittuu rivakasti il- pohtii.
Työvoimapulaa on saatu paikattua värman pysähdyksiä, sillä laivan seisominen
väämällä laivoille ulkomaalaisia.
Rauman kolmivuotiseen koulutukseen
Myös Fridalla on kaksi virolaista, joille satamassa tulisi varustamolle kalliiksi.
pyrkii tuplasti enemmän hakijoita opiskemaksetaan palkkaa suomalaisten työehBåssar ja yliperämies Pekka Yliniemi vuo- lupaikkoihin nähden.
tosopimusten mukaisesti.
rottelevat komentosillalla kuuden tunnin
Silti vain noin kolmasosa valmistuu taPientä kitkaa alalla on syntynyt EU-mai- vuoroissa. Kapteenin vuoro kestää puoleen- voiteajassa. Loput joko keskeyttävät, vaihden ulkopuolisista työntekijöistä, joiden so- yöhön, ja siitä aamukuuteen jatkaa perämies, tavat toiseen kouluun tai siirtyvät työharpimukset ovat heikommat. Suomen Meri- jonka jälkeen vuoro taas vaihtuu.
joittelusta suoraan kansimiehiksi.
mies-Unioni on kuitenkin tietyin ehdoin
Hoskonen on itse päättänyt käydä opinTavoitteena on, että laiva on liikkeellä 24
tonsa loppuun, vaikka hammasta purren.
hyväksynyt myös heidän sijoittamisensa tuntia seitsemänä päivänä viikossa.
muutamille aluksille.
Myös muu miehistö työskentelee ja lepää
– Ei sen tarvitse olla mitään ruusuilla tansMyöntyväinen linja on tuonut työtä myös kuuden tunnin vuoroissa. Työputki jatkuu simista. Tänne tullaan oppimaan eikä pisuomalaisille varustamojen kannattavuu- kuukauden ajan, minkä jälkeen uurastus tämään hauskaa. n
den kasvun ansiosta.
palkitaan kuukauden palkallisella vapaalla.
Säästöä tulee myös henkilöstökuluissa.
Fridan oma miehistö on vain viisihenkinen, jos palkatonta harjoittelua tekevää
Hoskosta ei lasketa.
Kapteeni Mats Båssar muistaa, että ennen
vanhaan suomalaisilla laivoilla oli enemmän miehiä ja nimikkeitä.
2000-luvulle tultaessa automatiikka ja
tehokkuusajattelu ovat nipistäneet henkilöstön minimiin.
Samalla kotimaisten alusten miehistöt
ovat kansainvälistyneet.
Kun laivoja muutama vuosi sitten ulosliputettiin, työttömäksi jäi suomalaisia, jotka
eivät työtilanteen parannuttua ole syystä tai Globaalin talouden rytmi vaikuttaa myös
toisesta halunneet palata merille.
Järvi-Suomen rahtiliikenteeseen.
Yöllä kahvinkeitin porisee Fridan ko- a.fi
mentosillan hämäryydessä.
Katso kuvasarja rahtilaivan arjesta.
1
2
3
4
5
Vidar Shipping Co Ltd:n
m/s Frida on 82,2 metriä
pitkä ja 11,3 metriä leveä
rahtialus.
Lastiruuman pituus
51,6 metriä, leveys
tasan yhdeksän metriä
ja korkeus 6,15 metriä.
Syväys 4,2 metriä,
matkanopeus
avovesillä noin
yhdeksän solmua.
Miehistön tiloista
löytyy messi, keittiö,
sauna ja pieni
punttisali.
Valmistettu
Husumissa Saksassa
1984.