Ultraäänikoulutuksen arviointi ja kehittäminen

Erikoistumiskoulutus työelämän kasvun näkökulmasta –
Ultraäänikoulutuksen arviointi ja kehittäminen
KASVATUSTIETEIDEN AINEOPINNOT PROSEMINAARI
Katja Arro
Sonograaferijaoston koulutuspäivä
20.9.2013
Tutkimuksen lähtökohta



Terveydenhuollon rakennemuutokset ovat olleet
vaikuttamassa siihen, että tehtäväsiirroilla ennen
lääkäreille kuuluvia tehtäviä on siirretty
hoitohenkilökunnan suoritettavaksi.
Ammattikorkeakoulut järjestävät ultraäänierikoistumiskoulutusta täydennyskoulutuksena.
Tutkimuksessa keskitytään sonograafereiden eli
kliinisen ultraäänihoitajan erikoistumiskoulutuksen
arviointiin ja kehittämiseen.
Teoriaosuus:




Asiantuntijuus eri näkökulmista, erityisesti asiantuntijuus
hoitotyössä
Sonografia, ultraäänitutkimusten osittainen siirtyminen
lääkäreiltä hoitajien suorittamaksi (tehtäväsiirrot)
Ultraäänierikoistumiskoulutus
Koulutuksen arviointi
Tutkimuskysymykset
1. Miten ultraäänikoulutuksen sisältö vastasi osallistujien
mielestä työelämän haasteisiin?
1 a. Miten ultraäänikoulutuksen suorittaminen on
edesauttanut tämänhetkisessä työtehtävässä
asiantuntijaksi kehittymistä?
1b. Miten ultraäänikoulutuksen sisältöä voidaan
jatkossa kehittää työelämästä lähtevistä tarpeista
käsin?
Tutkimusmenetelmät:

Tutkimusmetodina käytettiin sekä kvalitatiivista että
kvantitatiivista tutkimusmenetelmää.

Tutkimuksessa perehdyttiin kehittämisarviointiin
perustuvaan näkökulmaan; opetussuunnitelmien ja
opetuksellisten ratkaisujen parantamiseen. Tavoitteena on
kehittää koulutusindikaattoreita ja tehdä
kehittämisehdotuksia, jotka palvelevat koulutuksen
järjestäjien tarpeita.
Tutkimuskohde ja aineisto



35 Helsingin Metropolia ammattikorkeakoulussa
ultraäänierikoistumiskoulutuksen suorittanutta henkilöä.
Tutkimus suoritettiin Wepropolin kautta lähetetyllä
kyselylomaketutkimuksena, jossa oli sekä väittämiä ja
avoimia kysymyksiä.
Väittämiin vastattiin viisiportaisella Likertin- asteikolla.
1= täysin eri mieltä
2= jokseenkin eri mieltä
3= ei samaa mieltä, mutta ei eri mieltäkään,
4= jokseenkin samaa mieltä
5= täysin samaa mieltä
Tutkimustulokset




Tutkimuskyselyyn vastasi 24 henkilöä
Vastausprosentti oli 69%
Vastaajien ikä vaihteli yli 30 v.- yli 50 v.
46 % oli pohjakoulutukseltaan röntgenhoitajia ja 50%
sairaanhoitajia
Analysointi

Väittämien analysoitiin käytettiin kvantitatiivista
menetelmää. Vastaukset analysoitiin Microsoft Office
Exel-ohjelmalla laskemalla yksiulotteisia frekvensseja ja
prosenttijakautumia. Graafisessa esitysmuodossa
käytettiin poikittaisia pylväsdiagrammeja ja taulukoita.

Avoimet kysymykset analysoitiin kvalitatiivisella
menetelmällä käyttäen induktiivista sisällön analyysia.
Luokittelu tehdään ilman etukäteen asetettua
viitekehystä, jolloin analyysin tuloksena syntyneet
teemat ja kategoriat muodostetaan aineistosta
itsestään.
Koulutukseen hakeutumisen syyt:
1)
2)
3)
4)
Ammatillisen osaamisen syventäminen ja työnkuvan
laajentaminen.
Työyhteisön ultraäänitoiminnan kehittäminen ja tarve
sonograafereille.
Tehtäväsiirron myötä virallinen todistus
ultraääniosaamisesta.
Henkilökohtainen halu kehittää itseään ja oppia uutta.
Tutkimustulokset:
1)





Koulutuksen suunnittelu ja sisältö
Vastaajista 79 % oli tyytyväisiä opintokokonaisuuden
selkeyteen.
96 % opetettavat asiat olivat mielekkäitä ja
tarkoituksenmukaisia
63 % lähiopiskelupäivät oli organisoitu hyvin.
88 % lähiopiskelupäivien luennoitsijat olivat alansa
asiantuntijoita
60 % lähiopetustunteja oli riittävästi, vastausten
hajonta oli suuri, 16 % ei ollut samaa eikä eri mieltä,
16 % jokseenkin eri mieltä
Tutkimustulokset:


Käytännön harjoittelun riittävä määrä, keskiarvo oli
3,04
Koulun osuus työharjoittelupaikan löytymisessä oli
ristiriitainen, keskiarvo oli 2,73. -> Vastaukset
vaihtelivat täysin samaa mieltä olevista vastauksista,
täysin eri mieltä oleviin vastauksiin.
Tutkimustulokset:
2) Asiantuntijuuden kehittyminen
 Sekä vatsan alueen koulutukseen että
vaskulaarikoulutukseen osallistuneet kokivat, että he
olivat saaneet riittävät valmiudet suorittaa itsenäisesti uä
tutkimuksia erikoistumiskoulutuksen jälkeen.
 Teoriassa opittujen asioiden hyödyntäminen
käytännössä
-> 68% vatsan alueen koulutukseen osallistuneista ja
75% verisuonikoulutukseen osallistuneista oli täysin
samaa tai jokseenkin samaa mieltä.
Tutkimustulokset:


92% oli sitä mieltä, että työtehtävät monipuolistuivat uä
koulutuksen suorittamisen jälkeen ja uä opinnoista on
ollut hyötyä käytännön työelämässä.
Uä koulutuksen suorittamisen vaikutus asiantuntijaksi
kehittymiseen tämänhetkisessä työtehtävissä voidaan
jaotella kolmeen pääkategoriaan
1) teoreettinen pohja käytännön uä osaamiselle
2) toimenkuvan laajeneminen
3) yksilölliset ominaisuudet
Tutkimustulokset:
3) Ultraäänikoulutuksen kehittäminen
 Kolmannes vastaajista mainitsi uä koulutuksen ja
erilaisten omalle erikoisalalle suunnattujen
täydennyskoulutusten lisäämisen tarpeellisuuden
 Oman työyhteisön mukana olo
 Käytännön harjoitteluun omalla työpaikalla toivotaan
systemaattista suunnittelua ja työpaikkaohjaajien
mukanaoloa käytännön opetustyössä -> ohjattua
käytännönopetusta enemmän!
Tutkimustulokset:


Koulutuksen suunnittelu ja toteutus saivat yllättävänkin
paljon kriittisiä kommentteja
Uä koulutuksen kehittämiseen työelämästä lähtevistä
tarpeista käsin voidaan jakaa 3 pääkategoriaan:
1) koulutuksen lisäämiseen tähtäävät toimet
2) käytännön ultraääniharjoittelu
3) työyhteisön integroiminen mukaan koulutuksen
toteuttamiseen
Tutkimuksen tärkeimmät tulokset:
Ultraäänikoulutuksen suorittamisen vaikutus asiantuntijaksi
kehittymiseen tämänhetkisessä työtehtävässä:
1) Teoreettinen pohja käytännön ultraääniosaamiselle
- teorian hallinta ja tiedot
- teoria käytännön harjoittelun tukena
2) Toimenkuvan laajeneminen
- tehtävänsiirto lääkäreiltä hoitajille
- tehtävien uä tutkimusten tutkimusnimikkeiden
laajeneminen
Tutkimuksen tärkeimmät tulokset:
3) Yksilölliset ominaisuudet
- luonteenpiirteet (varmuus omasta osaamisesta kasvoi)
- asiantuntijuuden kehittyminen
- tiedon syventäminen
Tutkimuksen tärkeimmät tulokset:
Ultraäänikoulutuksen kehittäminen tulevaisuudessa
1) Koulutuksen lisäämiseen tähtäävät toimet
- Koulutustarjonnan lisääminen
- oppiaineet
- käytännön toteutus
2) Käytännön ultraääniharjoittelu
3) Työyhteisön integroiminen mukaan koulutuksen
toteuttamiseen
Yhteenveto


Ultraäänierikoistumisopintojen suorittaminen on
pääasiassa edesauttanut asiantuntijaksi kehittymistä.
Ultraääniosaamista arvostettiin omassa työyhteisössä ja
kliinikot ovat olleet tyytyväisiä saamiinsa hoitajien
tekemiin ultraäänitutkimuksiin. Vastaajien mukaan
työyhteisön lääkärit suhtautuivat myönteisesti
sonograaferin tekemiin ultraäänitutkimuksiin.
Ultraäänikoulutusta kehitettäessä yhteistyötä
ammattikorkeakoulujen, työnantajan ja koulutukseen
osallistuneen välillä tulee lisätä.
Kiitos