Vantaa - Helsinki

 Demokratia‐teemaryhmä
Temagruppen Demokrati
Helsinki‐Vantaa selvityksen informaatiotilaisuus
4.11.2010 Heureka, Vantaa
Heidi Nygren, varapuheenjohtaja / vice ordförande
Teemaryhmän kokoonpano
y
p
Helsinki
• apulaiskaupunginjohtaja Pekka Sauri, puheenjohtaja
• strategiapäällikkö Marko Karvinen • hallintopäällikkö Outi Karsimus • kaupunginlakimies Sami Sarvilinna • organisaatiopäällikkö Vesa Paavola • erityissuunnittelija Olli Lahtinen, sihteeri
Vantaa
• toimialan johtajan
t i i l j ht j vs. Heidi Nygren, H idi N
varapuheenjohtaja
• kaupunginlakimies Kai Ketelimäki
• hallintojohtaja Erkki Laakkonen
• sivistystoimen ruotsinkielisen tulosalueen johtaja Berndt‐Johan Lindström
• asukaspalvelujohtaja vs. , 1.6.2010‐ työllisyyspalveluiden johtaja vs. Katja Syvärinen
• talous‐ ja hallintojohtaja Susanna Taipale‐Vuorinen, sihteeri (31.7.2010 asti)
• suunnittelija Meija Tuominen, sihteeri (1.8.2010 alkaen)
T ön eteneminen
Työn eteneminen
•
•
•
•
Vaiheessa I on selvitetty Helsingin ja Vantaan nykyisiä yhtäläisyyksiä ja eroja eroja
a) organisaatiorakenteessa ja siihen liittyvässä päätöksenteon demokraattisuudessa ja b)
b) asukasvaikuttamisessa ja osallisuudessa
k
ik tt i
j
lli d
Teemaryhmä on kuullut asiantuntijoina maaneuvos Jussi‐Pekka Alasta, johtaja Kristina Wikbergiä, maakuntajohtaja Ossi Savolaista ja professori Ai
Aimo Ryynästä
R ä tä
Teemaryhmä ei ole pitänyt yhteisiä kokouksia muiden ryhmien kanssa
Vaiheessa II on arvioitu, miten mahdollisesti yhdistetyn kaupungin tilanteessa a) edut ja haitat ilmenisivät ja b) mitä ratkaisumalleja toimivan demokratian näkökulmasta voitaisiin soveltaa
Valt stot Helsinki
Valtuustot: Helsinki
• Kaupunginvaltuustossa on 85 jäsentä (kuntalain p g
j
(
mukainen enimmäismäärä)
• Valtuutetuista naisia on 49 (58 %) ja miehiä 36 (42 %)
(42 %) • Kauden alkaessa valtuutettujen keski‐ikä oli 46 vuotta
• Puolueiden paikkajakauma: Kok 26, Vihr 21, SDP 16, Vas 7, RKP 5, PS 4, Kesk 3, KD 2 ja SKP 1. • Kaupunginvaltuusto valitsee luottamushenkilöt kaupunginhallitukseen sekä lauta‐ ja johtokuntiin.
Valt stot Vantaa
Valtuustot: Vantaa
• Kaupunginvaltuustossa on 67 jäsentä
p g
j
• Valtuutetuista on naisia 31 (46 %) ja miehiä 36 (54 %) • Valittujen keski‐ikä oli kauden alussa 47 vuotta • Paikkajako puolueittain: Kok 20, SDP 18, Vihr 9, PS 8 Vas 5 Kesk 3 RKP 2 KD 2
PS 8, Vas 5, Kesk 3, RKP 2, KD 2
• Valtuusto valitsee luottamushenkilöt kaupunginhallitukseen, lautakuntiin ja p g
,
j
aluetoimikuntiin sekä ruotsinkieliseen Svenska kommittén –nimiseen toimikuntaan
Valtuuston
paikkajako Helsingissä ja Vantaalla
Valtuuston paikkajako Helsingissä ja Vantaalla 2008
30
Kok.
Vihr.
25
20
15
10
5
0
Vantaa ‐
67
Helsinki ‐
85
SDP
Vas.
RKP
PS
Kesk.
KD
SKP
Valt stojen kä tännöt
Valtuustojen käytännöt
• Helsingin kaupunginvaltuusto kokoontuu kaupunginvaltuusto kokoontuu
yleensä kahden viikon välein keskiviikkoisin
• Asioiden käsittelyä kokouksessa johdetaan Asioiden käsittelyä kokouksessa johdetaan
sekä suomen että ruotsin kielellä
• Vantaan kaupunginvaltuusto kokoontuu kaupunginvaltuusto kokoontuu
kerran kuukaudessa maanantaisin
• Valtuuston esityslista ja pöytäkirja käännetään Valtuuston esityslista ja pöytäkirja käännetään
ruotsin kielelle, mutta asioiden käsittely tapahtuu pääosin suomen kielellä
Valt stok ltt rien eroja
Valtuustokulttuurien eroja
• Helsingissä kyselytunti valtuuston kokouksen kyselytunti valtuuston kokouksen
yhteydessä
• Vantaalla erillinen valtuustoinfo ja kyselytunti
erillinen valtuustoinfo ja kyselytunti
• Helsingissä valtuutetun aloite on käsiteltävä 8 kk kuluessa
kk kuluessa
• Vantaalla kh:n valmisteltava vähintään 15 valtuutetun aloite 6 kk kuluessa
valtuutetun aloite 6 kk kuluessa • Helsingissä valtuuston kokoukset livenä Helsinki kanavalla
Helsinki‐kanavalla
Ka p nginhallit kset
Kaupunginhallitukset
• Helsingissä 15 jäsentä
• Vantaalla
ll vähintään 9 (nyt 17) jäsentä
ähi ää 9 (
) jä
ä
• Kummassakin kaupungissa 7 jäsenen konsernijaosto
Hallinnolliset organisaatiot
Hallinnolliset organisaatiot
• Helsingissä
Helsingissä 5 toimialaa: valmistelusta ja 5 toimialaa: valmistelusta ja
esittelystä vastaavat kaupunginjohtaja ja 4 apulaiskaupunginjohtajaa
• Vantaalla 7 tehtäväaluetta tai toimialaa: valmistelusta ja esittelystä vastaavat
valmistelusta ja esittelystä vastaavat kaupunginjohtaja, 4 apulaiskaupungin‐
johtajaa tilakeskuksen johtaja ja vapaa ajan ja
johtajaa, tilakeskuksen johtaja ja vapaa‐ajan ja asukaspalveluiden johtaja
La ta ja johtokunnat
Lauta‐
ja johtok nnat
• Helsingissä 16 lautakuntaa, 6 johtokuntaa ja 7 16 lautakuntaa 6 johtokuntaa ja 7
liikelaitoksen johtokuntaa
• Lautakunnissa yleensä 9 jäsentä, sosiaali‐
Lautakunnissa yleensä 9 jäsentä sosiaali ja ja
opetuslautakunnissa 11
• Vantaalla
V
ll 8 lautakuntaa
8l
k
• Lautakunnissa 17 jäsentä
• Aluetoimikuntajärjestelmä (7 suuraluetta) ja Svenska kommittén
La ta ja johtokunnat: eroja
Lauta‐
ja johtok nnat eroja
• Helsingissä lauta‐ ja johtokuntia on suurempi määrä mutta niissä jäsenmäärä on pienempi
määrä, mutta niissä jäsenmäärä on pienempi
• Vantaalla lauta‐ ja johtokuntia on pienempi määrä, mutta niissä jäsenmäärä on suurempi
Toimi ja neuvottelukunnat
Toimi‐
ja ne ottel k nnat
• Kummallakin kaupungilla on suuri määrä ll ki k
ill
i ää ä
toimi‐ ja neuvottelukuntia
Osallistaminen Helsinki
Osallistaminen: Helsinki
• Kansalaisyhteiskunnan, kansalaisjärjestöjen ja valtuustoryhmien tukeminen
valtuustoryhmien tukeminen
• Kehitetään sähköisen kuulemisen, vuorovaikutuksen ja vaikuttamisen ik k
j
ik
i
verkkopalveluja
• Ylipormestarin asukasillat kaupunginosissa.
• Hesan Nuorten Ääni
Osallistaminen Vantaa
Osallistaminen: Vantaa
• Aluetoimikuntamalli osallisuuden lähtökohtana
• Nuorisovaltuusto
• Järjestöjen avustaminen
• Tilojen luovuttaminen asukkaiden, järjestöjen j
,j j
j
ja yhteisöjen käyttöön
Kaupunkien yhdistämisen vaikutukset Kaupunkien
yhdistämisen vaikutukset
vaalijärjestelmään: eduskuntavaalit
• Helsinki‐Vantaan vaalipiiri nousisi Uudenmaan rinnalle Suomen suurimpana vaalipiirinä
• Helsinki‐Vantaalla 640 000 äänioikeutettua, Uudellamaalla 560 000
• Vaalipiiristä valittaisiin laskennallisesti 28 kansanedustajaa
• Tällä hetkellä Helsingin vaalipiiristä 21 kansanedustajaa, Uudenmaan vaalipiiristä 34 (näistä 5 asuu Vantaalla)
ll )
Kaupunkien yhdistämisen vaikutukset vaalijärjestelmään: kunnallisvaalit
aa jä jeste ää u a s aa t
• Nykyisin kuntalain sallima valtuuston enimmäiskoko on 85 valtuutettua
• Jos laskentaperusteena käytetään Helsingin valtuutettu/äänioikeutettu –suhdelukua, Helsinki‐
Vantaan valtuustoon pitäisi valita 113 valtuutettua;
Vantaan valtuustoon pitäisi valita 113 valtuutettua; jos Vantaan suhdelukua, 256 valtuutettua
• Vaatisi kuntalain muutoksen
Vaatisi kuntalain muutoksen
Kaupunginvaltuutettujen asuinpaikat ja Kaupunginvaltuutettujen
asuinpaikat ja
asukassuhdeluku :
Helsingin ja Vantaan välillä suuria eroja
Helsingin ja Vantaan välillä suuria eroja
Helsingissä valtuutettu/asukassuhdeluku vaihtelee valtuutettu/asukassuhdeluku vaihtelee
suuresti suurpiirien välillä:
eteläinen suurpiiri 3 437
eteläinen suurpiiri 3 437, itäinen suurpiiri 17 205 asukasta per valtuutettu
Vantaalla suhdeluku tasainen: vaihteluväli 2 471 4 144 asukasta per valtuutettu
2 471 –
4 144 asukasta per valtuutettu
Keskeisiä ratkaistavia kysymyksiä –
K
k i iä tk i t i k
k iä
kuka hyötyy, kenelle haittaa?
• Valtuuston koko: nykyinen kuntalain maksimi (85) vai jokin muu?
• Alueellinen edustavuus: yksi kuntavaalipiiri vai useampia?
Alueellinen edustavuus: yksi kuntavaalipiiri vai useampia?
• Alueellisten toimi‐ tai luottamuselinten tarve ja asema? (Vrt. Vantaan aluetoimikunnat)
• Osallistamiskäytännöt: alueelliset tai toimialakohtaiset foorumit? • Sähköisten osallistumisvälineiden hyödyntäminen: miten ja Sähköisten osallistumisvälineiden hyödyntäminen: miten ja
missä määrin? • Äänivaltaleikkuri kuntayhtymissä (nyt Helsinki 50 %)?
Tö h ä
Työryhmän pohdintoja 1/3
hdi t j 1/3
• Helsinki ja Vantaa ovat jo nykyisellään suuria kaupunkeja, joissa demokratia ja osallisuus vaativat tänäkin päivänä erityistä huomiota ja erityisiä toimenpiteitä kaupunkien koon ja kompleksisuuden takia
• Mahdollisen yhdistymisen tilanteessa kaikki demokratian ja osallisuuden ratkaisut pitää joka tapauksessa tehdä ”puhtaalta pöydältä”, sillä kummankaan kaupungin nykyisiä rakenteita ja ö dältä” illä k
k
k
i
k i iä k t it j
menettelyjä ei voisi sellaisenaan siirtää jättiläiskaupungin malliksi
• Demokratia luo kustannuksia, mutta niihin ei mahdollinen yhdistyminen kaadu
Työryhmän pohdintoja 2/3
y y
p
j /
• Seudullisella tasolla uusi suuri kaupunki vaikuttaisi suurella p
painolla sekä maakuntaliiton että muiden kuntayhtymien hallintoon ja alueen kuntayhteistyön suhteisiin
• Pitäisikö valtuuston maksimikokoa kasvattaa lainmuutoksella?
Luottamushenkilöiden määrä ei ole kuitenkaan demokratian
Luottamushenkilöiden määrä ei ole kuitenkaan demokratian kannalta kriittinen kysymys näin suurten liitossa
• Mikä olisi lautakunta‐ ja johtokuntatason toimialarakenne ja suhde kaupunginhallitukseen? Entä lautakuntien kokoonpano?
Tö h ä
Työryhmän pohdintoja 3/3
hdi t j 3/3
Alueellisuuden merkitys yhdistyneessä kaupungissa Alueellisuuden
merkitys yhdistyneessä kaupungissa –
se suurin kysymys?
• Toteutettaisiinko alueellisuutta valtuustotasolla (vaalipiirit) vai lautakuntatasolla? Mikä tällöin olisi aluejako?
• Pitäisikö suurkaupungin osallistaa kuntalaisiaan esimerkiksi alueellisin toimielimin vai tukea kuulla ja kuunnella
alueellisin toimielimin vai tukea, kuulla ja kuunnella ruohonjuurista muutenkin nousevaa aktivismia?
Kiitos!
Pekka Sauri, puheenjohtaja
Olli h i
Olli Lahtinen, sihteeri
ih
i
[email protected]
Heidi Nygren, varapuheenjohtaja
Meija Tuominen, sihteeri
[email protected]