Demokratia‐teemaryhmä Temagruppen Demokrati Helsinki‐Vantaa selvityksen informaatiotilaisuus 4.11.2010 Heureka, Vantaa Heidi Nygren, varapuheenjohtaja / vice ordförande Teemaryhmän kokoonpano y p Helsinki • apulaiskaupunginjohtaja Pekka Sauri, puheenjohtaja • strategiapäällikkö Marko Karvinen • hallintopäällikkö Outi Karsimus • kaupunginlakimies Sami Sarvilinna • organisaatiopäällikkö Vesa Paavola • erityissuunnittelija Olli Lahtinen, sihteeri Vantaa • toimialan johtajan t i i l j ht j vs. Heidi Nygren, H idi N varapuheenjohtaja • kaupunginlakimies Kai Ketelimäki • hallintojohtaja Erkki Laakkonen • sivistystoimen ruotsinkielisen tulosalueen johtaja Berndt‐Johan Lindström • asukaspalvelujohtaja vs. , 1.6.2010‐ työllisyyspalveluiden johtaja vs. Katja Syvärinen • talous‐ ja hallintojohtaja Susanna Taipale‐Vuorinen, sihteeri (31.7.2010 asti) • suunnittelija Meija Tuominen, sihteeri (1.8.2010 alkaen) T ön eteneminen Työn eteneminen • • • • Vaiheessa I on selvitetty Helsingin ja Vantaan nykyisiä yhtäläisyyksiä ja eroja eroja a) organisaatiorakenteessa ja siihen liittyvässä päätöksenteon demokraattisuudessa ja b) b) asukasvaikuttamisessa ja osallisuudessa k ik tt i j lli d Teemaryhmä on kuullut asiantuntijoina maaneuvos Jussi‐Pekka Alasta, johtaja Kristina Wikbergiä, maakuntajohtaja Ossi Savolaista ja professori Ai Aimo Ryynästä R ä tä Teemaryhmä ei ole pitänyt yhteisiä kokouksia muiden ryhmien kanssa Vaiheessa II on arvioitu, miten mahdollisesti yhdistetyn kaupungin tilanteessa a) edut ja haitat ilmenisivät ja b) mitä ratkaisumalleja toimivan demokratian näkökulmasta voitaisiin soveltaa Valt stot Helsinki Valtuustot: Helsinki • Kaupunginvaltuustossa on 85 jäsentä (kuntalain p g j ( mukainen enimmäismäärä) • Valtuutetuista naisia on 49 (58 %) ja miehiä 36 (42 %) (42 %) • Kauden alkaessa valtuutettujen keski‐ikä oli 46 vuotta • Puolueiden paikkajakauma: Kok 26, Vihr 21, SDP 16, Vas 7, RKP 5, PS 4, Kesk 3, KD 2 ja SKP 1. • Kaupunginvaltuusto valitsee luottamushenkilöt kaupunginhallitukseen sekä lauta‐ ja johtokuntiin. Valt stot Vantaa Valtuustot: Vantaa • Kaupunginvaltuustossa on 67 jäsentä p g j • Valtuutetuista on naisia 31 (46 %) ja miehiä 36 (54 %) • Valittujen keski‐ikä oli kauden alussa 47 vuotta • Paikkajako puolueittain: Kok 20, SDP 18, Vihr 9, PS 8 Vas 5 Kesk 3 RKP 2 KD 2 PS 8, Vas 5, Kesk 3, RKP 2, KD 2 • Valtuusto valitsee luottamushenkilöt kaupunginhallitukseen, lautakuntiin ja p g , j aluetoimikuntiin sekä ruotsinkieliseen Svenska kommittén –nimiseen toimikuntaan Valtuuston paikkajako Helsingissä ja Vantaalla Valtuuston paikkajako Helsingissä ja Vantaalla 2008 30 Kok. Vihr. 25 20 15 10 5 0 Vantaa ‐ 67 Helsinki ‐ 85 SDP Vas. RKP PS Kesk. KD SKP Valt stojen kä tännöt Valtuustojen käytännöt • Helsingin kaupunginvaltuusto kokoontuu kaupunginvaltuusto kokoontuu yleensä kahden viikon välein keskiviikkoisin • Asioiden käsittelyä kokouksessa johdetaan Asioiden käsittelyä kokouksessa johdetaan sekä suomen että ruotsin kielellä • Vantaan kaupunginvaltuusto kokoontuu kaupunginvaltuusto kokoontuu kerran kuukaudessa maanantaisin • Valtuuston esityslista ja pöytäkirja käännetään Valtuuston esityslista ja pöytäkirja käännetään ruotsin kielelle, mutta asioiden käsittely tapahtuu pääosin suomen kielellä Valt stok ltt rien eroja Valtuustokulttuurien eroja • Helsingissä kyselytunti valtuuston kokouksen kyselytunti valtuuston kokouksen yhteydessä • Vantaalla erillinen valtuustoinfo ja kyselytunti erillinen valtuustoinfo ja kyselytunti • Helsingissä valtuutetun aloite on käsiteltävä 8 kk kuluessa kk kuluessa • Vantaalla kh:n valmisteltava vähintään 15 valtuutetun aloite 6 kk kuluessa valtuutetun aloite 6 kk kuluessa • Helsingissä valtuuston kokoukset livenä Helsinki kanavalla Helsinki‐kanavalla Ka p nginhallit kset Kaupunginhallitukset • Helsingissä 15 jäsentä • Vantaalla ll vähintään 9 (nyt 17) jäsentä ähi ää 9 ( ) jä ä • Kummassakin kaupungissa 7 jäsenen konsernijaosto Hallinnolliset organisaatiot Hallinnolliset organisaatiot • Helsingissä Helsingissä 5 toimialaa: valmistelusta ja 5 toimialaa: valmistelusta ja esittelystä vastaavat kaupunginjohtaja ja 4 apulaiskaupunginjohtajaa • Vantaalla 7 tehtäväaluetta tai toimialaa: valmistelusta ja esittelystä vastaavat valmistelusta ja esittelystä vastaavat kaupunginjohtaja, 4 apulaiskaupungin‐ johtajaa tilakeskuksen johtaja ja vapaa ajan ja johtajaa, tilakeskuksen johtaja ja vapaa‐ajan ja asukaspalveluiden johtaja La ta ja johtokunnat Lauta‐ ja johtok nnat • Helsingissä 16 lautakuntaa, 6 johtokuntaa ja 7 16 lautakuntaa 6 johtokuntaa ja 7 liikelaitoksen johtokuntaa • Lautakunnissa yleensä 9 jäsentä, sosiaali‐ Lautakunnissa yleensä 9 jäsentä sosiaali ja ja opetuslautakunnissa 11 • Vantaalla V ll 8 lautakuntaa 8l k • Lautakunnissa 17 jäsentä • Aluetoimikuntajärjestelmä (7 suuraluetta) ja Svenska kommittén La ta ja johtokunnat: eroja Lauta‐ ja johtok nnat eroja • Helsingissä lauta‐ ja johtokuntia on suurempi määrä mutta niissä jäsenmäärä on pienempi määrä, mutta niissä jäsenmäärä on pienempi • Vantaalla lauta‐ ja johtokuntia on pienempi määrä, mutta niissä jäsenmäärä on suurempi Toimi ja neuvottelukunnat Toimi‐ ja ne ottel k nnat • Kummallakin kaupungilla on suuri määrä ll ki k ill i ää ä toimi‐ ja neuvottelukuntia Osallistaminen Helsinki Osallistaminen: Helsinki • Kansalaisyhteiskunnan, kansalaisjärjestöjen ja valtuustoryhmien tukeminen valtuustoryhmien tukeminen • Kehitetään sähköisen kuulemisen, vuorovaikutuksen ja vaikuttamisen ik k j ik i verkkopalveluja • Ylipormestarin asukasillat kaupunginosissa. • Hesan Nuorten Ääni Osallistaminen Vantaa Osallistaminen: Vantaa • Aluetoimikuntamalli osallisuuden lähtökohtana • Nuorisovaltuusto • Järjestöjen avustaminen • Tilojen luovuttaminen asukkaiden, järjestöjen j ,j j j ja yhteisöjen käyttöön Kaupunkien yhdistämisen vaikutukset Kaupunkien yhdistämisen vaikutukset vaalijärjestelmään: eduskuntavaalit • Helsinki‐Vantaan vaalipiiri nousisi Uudenmaan rinnalle Suomen suurimpana vaalipiirinä • Helsinki‐Vantaalla 640 000 äänioikeutettua, Uudellamaalla 560 000 • Vaalipiiristä valittaisiin laskennallisesti 28 kansanedustajaa • Tällä hetkellä Helsingin vaalipiiristä 21 kansanedustajaa, Uudenmaan vaalipiiristä 34 (näistä 5 asuu Vantaalla) ll ) Kaupunkien yhdistämisen vaikutukset vaalijärjestelmään: kunnallisvaalit aa jä jeste ää u a s aa t • Nykyisin kuntalain sallima valtuuston enimmäiskoko on 85 valtuutettua • Jos laskentaperusteena käytetään Helsingin valtuutettu/äänioikeutettu –suhdelukua, Helsinki‐ Vantaan valtuustoon pitäisi valita 113 valtuutettua; Vantaan valtuustoon pitäisi valita 113 valtuutettua; jos Vantaan suhdelukua, 256 valtuutettua • Vaatisi kuntalain muutoksen Vaatisi kuntalain muutoksen Kaupunginvaltuutettujen asuinpaikat ja Kaupunginvaltuutettujen asuinpaikat ja asukassuhdeluku : Helsingin ja Vantaan välillä suuria eroja Helsingin ja Vantaan välillä suuria eroja Helsingissä valtuutettu/asukassuhdeluku vaihtelee valtuutettu/asukassuhdeluku vaihtelee suuresti suurpiirien välillä: eteläinen suurpiiri 3 437 eteläinen suurpiiri 3 437, itäinen suurpiiri 17 205 asukasta per valtuutettu Vantaalla suhdeluku tasainen: vaihteluväli 2 471 4 144 asukasta per valtuutettu 2 471 – 4 144 asukasta per valtuutettu Keskeisiä ratkaistavia kysymyksiä – K k i iä tk i t i k k iä kuka hyötyy, kenelle haittaa? • Valtuuston koko: nykyinen kuntalain maksimi (85) vai jokin muu? • Alueellinen edustavuus: yksi kuntavaalipiiri vai useampia? Alueellinen edustavuus: yksi kuntavaalipiiri vai useampia? • Alueellisten toimi‐ tai luottamuselinten tarve ja asema? (Vrt. Vantaan aluetoimikunnat) • Osallistamiskäytännöt: alueelliset tai toimialakohtaiset foorumit? • Sähköisten osallistumisvälineiden hyödyntäminen: miten ja Sähköisten osallistumisvälineiden hyödyntäminen: miten ja missä määrin? • Äänivaltaleikkuri kuntayhtymissä (nyt Helsinki 50 %)? Tö h ä Työryhmän pohdintoja 1/3 hdi t j 1/3 • Helsinki ja Vantaa ovat jo nykyisellään suuria kaupunkeja, joissa demokratia ja osallisuus vaativat tänäkin päivänä erityistä huomiota ja erityisiä toimenpiteitä kaupunkien koon ja kompleksisuuden takia • Mahdollisen yhdistymisen tilanteessa kaikki demokratian ja osallisuuden ratkaisut pitää joka tapauksessa tehdä ”puhtaalta pöydältä”, sillä kummankaan kaupungin nykyisiä rakenteita ja ö dältä” illä k k k i k i iä k t it j menettelyjä ei voisi sellaisenaan siirtää jättiläiskaupungin malliksi • Demokratia luo kustannuksia, mutta niihin ei mahdollinen yhdistyminen kaadu Työryhmän pohdintoja 2/3 y y p j / • Seudullisella tasolla uusi suuri kaupunki vaikuttaisi suurella p painolla sekä maakuntaliiton että muiden kuntayhtymien hallintoon ja alueen kuntayhteistyön suhteisiin • Pitäisikö valtuuston maksimikokoa kasvattaa lainmuutoksella? Luottamushenkilöiden määrä ei ole kuitenkaan demokratian Luottamushenkilöiden määrä ei ole kuitenkaan demokratian kannalta kriittinen kysymys näin suurten liitossa • Mikä olisi lautakunta‐ ja johtokuntatason toimialarakenne ja suhde kaupunginhallitukseen? Entä lautakuntien kokoonpano? Tö h ä Työryhmän pohdintoja 3/3 hdi t j 3/3 Alueellisuuden merkitys yhdistyneessä kaupungissa Alueellisuuden merkitys yhdistyneessä kaupungissa – se suurin kysymys? • Toteutettaisiinko alueellisuutta valtuustotasolla (vaalipiirit) vai lautakuntatasolla? Mikä tällöin olisi aluejako? • Pitäisikö suurkaupungin osallistaa kuntalaisiaan esimerkiksi alueellisin toimielimin vai tukea kuulla ja kuunnella alueellisin toimielimin vai tukea, kuulla ja kuunnella ruohonjuurista muutenkin nousevaa aktivismia? Kiitos! Pekka Sauri, puheenjohtaja Olli h i Olli Lahtinen, sihteeri ih i [email protected] Heidi Nygren, varapuheenjohtaja Meija Tuominen, sihteeri [email protected]