Asukaslehti 1/2015

Vantaan kaupungin
Vanda stads invånartidning | Julkinen tiedote | Offentligt infoblad | 10.1.2015
Tutustu
Vantaan
kulttuurikevääseen
s. 19–20
Yhteishaku
alkaa
Löydä oma alasi
1
alan työllistymismahdollisuuksia kannattaa tarkastella.
Variaa he suosittelevat lämpimästi.
– Variassa opiskelijoita kuunnellaan ja on mahdollisuus vaikuttaa omaan opiskeluun. Ammattiopisto ei ole
yhtään huonompi kuin lukio.
Katariina, Riikka, Julia ja Salla viihtyvät Lumon lukiossa, sillä jokainen päivä on erilainen.
Opintoja elämää varten
”Suuressa koulussa on huippua, kun voi
valita valtavasta määrästä soveltavia
kursseja. Arki ei ole koskaan tylsää,
Tilussa on aina mahdollisuus oppia
itsestään uutta hakeutumalla uusiin
■■ Haku lukioihin ja ammatillisiin oppilaitoksiin alkaa helmikuussa. Vantaan laajasta tarjonnasta löytyy jokaiselle oman kiinnostuksen
mukainen jatko-opiskelupaikka peruskoulun
jälkeen.
tilanteisiin ja projekteihin.”
JENNI MÄENPÄÄ, MAIJU TOIVONEN
Leona Pälvimäki, 2. vuoden opiskelija,
Tikkurilan lukio
info
YHTEISHAUN AIKATAULU
• 24.2.–17.3. yhteishaku ammatilliseen koulutukseen ja lukiokoulutukseen. Nettihakemus on
tallennettava järjestelmään
17.3. viimeistään klo 15
• 11.6. tulosten julkistaminen
• 25.6. opiskelupaikka on varmistettava klo 15 mennessä
Lisätietoa pääsykokeista ja valintaperusteista: opintopolku.fi ja vantaa.fi/
yhteishaku
2
V
antaan ammattiopisto Variassa
voi opiskella tutkinnon yli kolmeenkymmeneen ammattiin
lentokoneasentajasta leipurikondiittoriksi. Kauppiaitten
kauppaoppilaitos Mercuriassa
voi suorittaa elinkeinoelämään
suuntautuvan merkonomin tutkinnon. Ammatillisissa oppilaitoksissa painottuu tekemällä
oppiminen, mutta opintoihin sisältyy myös teoriaa ja
lukuaineita, kuten kieliä ja yhteiskuntataitoja.
Oman alansa Variasta ovat löytäneet toisen vuoden
kone- ja metallialan opiskelija Aleksi Getov, mikromekaniikkaa toista vuotta opiskeleva Jenna Joutsen sekä kolmatta vuotta ravintolakokiksi opiskeleva Piero Silvani.
Nuorten mielestä parasta opinnoissa ovat laajat mahdollisuudet työllistymiseen, konkreettinen käsillä tekeminen
ja asiakastyöt. Oppiminen tapahtuu suurimmaksi osaksi
saleissa, keittiöissä ja pajoilla, joissa opiskelijat pääsevät
itse tekemään opettajan opastuksessa. Harjoittelu ja toistot tuottavat tulosta, ja aluksi hankalalta tuntuneet asiat
alkavat luistaa.
– Aluksi en tajunnut, kuinka penkkihiomakoneella
saa tehtyä pyöristyksen. Tänä vuonna olen tehnyt jo useamman. Ne onnistuvat todella kivuttomasti ja ovat tosi
kivoja tehdä, iloitsee mikromekaniikkaa opiskeleva Jenna.
Tekemällä oppimista ja asiakastöitä
Nuoret luottavat, että omalta alalta löytyy hyvin töitä
opintojen jälkeen. Opinnot tarjoavat mahdollisuuksia
monipuolisiin työtehtäviin ja omaa osaamistaan voi
kehittää myös erilaisissa asiakastöissä, kilpailuissa ja työharjoitteluissa. Valtakunnallisen Taitaja 2015 -kilpailun
semifinaaliin valittu kokiksi opiskeleva Piero keskittyy
tällä hetkellä kisoihin valmistautumiseen.
– Treenaan niin kauan, että minut voi herättää kello
kolme yöllä ja kysyä, mitä siihen jälkiruokaan tulee ja
missä järjestyksessä, ja osaan kertoa sen.
Ammatillisista opinnoista valmistutaan ammattiin ja
oman alan töitä pääsee tekemään jo opiskeluaikana. Jos
opiskeluintoa löytyy vielä lisää, voi osaamistaan kartuttaa
esimerkiksi ammattikorkeakoulussa.
Ysiluokkalaisille Aleksi, Jenna ja Piero vinkkaavat,
että jatko-opintoja pohtiessa kannattaa miettiä omia
vahvuuksiaan sekä sitä, millaisella alalla niitä voisi hyödyntää. Alan pitää olla itseä kiinnostava, mutta myös
Vantaalla on kuusi lukiota, joissa voi yleislinjojen lisäksi
opiskella esittävän taiteen, luonnontieteiden, urheilun tai
median erityislinjalla. Vantaalla on myös englanninkielinen IB-lukio sekä musiikki- ja tanssilukio. Lisäksi etälukio tarjoaa mahdollisuuden etäopintoihin.
Lumon lukion toisen vuoden esittävän taiteen linjan
opiskelijat Katariina Korvenkallas, Riikka Lehtiaho ja
Salla Sievänen sekä kolmannen vuoden yleislinjan opiskelija Julia Turunen toteavat lukion parhaiksi puoliksi
yleissivistävät aineet, itsenäisyyden ja mahdollisuuden
keskittyä itseä kiinnostaviin asioihin. Opinnot valitaan
laajasta valikoimasta. Tytöt kehuvat kilpaa innostavia,
huumorintajuisia ja opiskelijoita haastavia opettajia.
Esittävän taiteen linjaa Katariina, Riikka ja Salla suosittelevat kaikille teatterista kiinnostuneille. Kokemusta
ei tarvitse olla, vaan innostus ja potentiaali riittävät.
– Minä oikeasti itkin koulun pihalla, kun luin nimeni
siitä listasta. Olin niin iloinen, kun tiesin, että tänne
hakee paljon ihmisiä ja itselläni ei ollut mitään teatteripohjaa, muistelee Katariina.
Esittävän taiteen linjalla opiskellaan samoja kursseja
kuin yleislinjalla, ja lisäksi joka viikko on kolme tuntia
esittävää taidetta. Teatteripainotus on Lumossa vahvasti
läsnä. Yleislinjalla voi halutessaan opiskella vaikkapa
lavastusta, puvustusta ja koreografiaa.
Kansainvälisen tuulahduksen Lumon lukioon tuovat
vaihto-opiskelijat ja lukioon tutustuvat kansainväliset
vieraat. Tarjolla olevasta monipuolisesta kielivalikoimasta on hyötyä, kun opiskelijoita pyydetään esittelemään lukiota ulkomaisille vieraille. Opiskelijat kiittelevät myös lukion vierailijaluennoitsijoita, kuten yliopiston
edustajia ja viimeksi vieraillutta näyttelijä Kari Ketosta.
Tytöt suosittelevat hakemaan rohkeasti lukioon, sillä
lukio antaa lisäaikaa ja lisäkokemusta ammatinvalintaan.
He muistuttavat, että Lumon lukiosta saa myös perusopetuksen lisäopetusta, jos on tarpeen korottaa numeroita ennen lukioon pyrkimistä. Ennen kaikkea tytöt painottavat oppimisen hauskuutta. Lukio-opinnot eivät ole
pelkkää pänttäämistä ja tunneilla istumista.
– Tunneilla lentää läppä ja samaan aikaan oppii. Asioita ei myöskään tarvitse opiskella vain yhdellä tavalla.
Esimerkiksi äidinkielen opettaja on kannustanut meitä
hakemaan stepperin luokan takaosasta ja tekemään sillä
samaan aikaan, kun ollaan tunnilla, kertoo Salla.
sarissa kaikki hyväksyvät toisensa,
lyhyesti
en ole havainnut kiusaamista. Täällä
Talvikkitien varteen kerrostaloja
on hyviä opettajia, he tietävät, mitä
Viertolassa kaksi vanhaa toimistorakennusta puretaan ja
tilalle rakennetaan asuinkerrostaloja osoitteessa Hernetie
1. Rakennusten korkeus vaihtelee – Talvikkitien varressa
korkeus on seitsemän kerrosta, Hernekujan puolella neljä.
Pysäköinti hoidetaan korttelin sisällä pihakannen alla.
Rakennusoikeudeksi kaavaillaan noin 6 000 kerrosneliömetriä. Nro 002256.
tekevät. Ruoka on hyvää!”
Annielina Lievonen, 1. vuoden opiskelija,
Martinlaakson lukio
Lisätietoja: Seppo Niva 09 8392 8044
TERVETULOA
ESITTELYTILAISUUKSIIN!
LUMON LUKIO
To 15.1. nuorille klo 14–16
ja huoltajille klo 18–20
TIKKURILAN LUKIO
Ma 19.1. nuorille klo 14 ja 15
ja huoltajille klo 18.30,
IB-linja ma 19.1. nuorille klo 15
ja huoltajille klo 18
VASKIVUOREN LUKIO
Ke 21.1. nuorille klo 14
ja huoltajille klo 18
MARTINLAAKSON LUKIO
To 22.1. nuorille klo 13.30
ja huoltajille klo 18
Simonkylään asuinkerrostalo
Osoitteessa Kallioimarteentie 3 sijaitsee 1970-luvulla
rakennettu liikerakennus, joka suunnitellaan purettavaksi.
Rakennuksen tilalle ja pysäköintiin varatulle alueelle
suunnitellaan ympäristön olemassa olevien pistemäisten asuinkerrostalojen tyyliin ja kokoon sopeutuvaa
uudisrakennusta, joka olisi korkeudeltaan enintään
7-kerroksinen. Asuntoja on arvioitu tulevan 44 kappaletta. Nro 002153.
Lisätietoja: Minna Koskinen 09 8392 3440
Lipputiellä tarkistetaan asemakaava
Alue sijaitsee asuntomessualueella Kivistön keskustan
pohjoisosassa osoitteessa Lipputie 8. Korttelit muutetaan
tarkentuneiden suunnitelmien mukaan asuinpientalokortteliksi poikkeamispäätöksen mukaisesti. Korttelin
rakennusoikeutta tarkistetaan. Liito-oravan pesinnästä
saatujen uusien tietojen takia poistetaan puistosta yhden
puun suojelumerkintä. Kaava koskee puuttuvaa Lipputien katualuetta. Nro 232100.
Lisätiedot: Riikka-Maija Pihlaja 09 8392 5025
SOTUNGIN LUKIO
To 22.1. nuorille klo 13.30–15.30
ja huoltajille klo 18–20
HELSINGE GYMNASIUM
Mån 26.1. kl. 19 för ungdomar
och deras vårdnadshavare
VANTAAN AMMATTIOPISTO VARIA
Avoimet ovet to 15.1. klo 10–15
KAUPPIAITTEN KAUPPAOPPILAITOS MERCURIA
Ti 20.1. nuorille klo 10–14
ja huoltajille klo 18.30
Työpaikka- ja toimitilarakentamista Vehkalaan
Asemakaavatyöllä lisätään yritystoimintaa palvelevia
tonttivarantoja Vehkalassa Myllymäen kaupunginosassa.
Kaavoitettava alue sijoittuu Kehä 3:n pohjoispuolelle
Kehäradan ja VT3:n väliselle alueelle. Alue on kaupungin
ja yksityisten maanomistajien omistuksessa. Nro 251000.
Lisätietoja: Veli-Pekka Ristimäki 09 8392 2395
Kivistön keskusta-asumisen kaavaa
päivitetään
Keskusta-asuminen 7 -asemakaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa on päivitetty. Suunnittelualue sijaitsee
Kivistön keskustassa rakenteilla olevan Kehäradan eteläpuolella Keimolantien ja Riipiläntien välisellä alueella.
Alue sisältää Tikkurilantien nykyisen ja uuden linjauksen
sekä sen varteen sijoittuvat asuinkorttelit. Nro 232000.
Lisätietoja: Kai Zukale 09 8392 2232
Osallistumis- ja arviointisuunnitelmat nähtävillä
Maankäytön, rakentamisen ja ympäristön toimialan
asiakaspalvelussa (Kielotie 28), yhteispalveluissa ja osoitteessa www.vantaa.fi/fi/kaavoitus_ja_maankaytto
SAKARI MANNINEN
TIMO PÖRHÖLÄ
Lukiosta eväitä elämään
”Kulkuyhteydet toimivat hyvin. Mart-
Mielipiteet kirjallisesti 26.1. mennessä osoitteella:
Vantaan kaupunki, Kirjaamo, Kaupunkisuunnittelu
Postiosoite: Asematie 7, 01300 Vantaa
Puhelinnro: 09 8392 2184, Faksinro: 09 8392 4163
sähköpostilla: [email protected]
KIPINÄSTÄ TUKEA YHTEISHAKUUN
Kipinässä sinua neuvovat etsivän nuorisotyön
ja ohjauksen asiantuntijat. Voit tulla juttelemaan ammatinvalinnasta tai täyttämään
yhteishakulomakkeen työntekijän avustuksella. Tarvittaessa saat apua myös toimeentuloon
ja asumiseen liittyvissä asioissa sekä muiden
viranomaisasioiden hoidossa.
Nuorten ohjaus- ja tukikeskus Kipinä,
Ratatie 2, Tikkurila
Ilman ajanvarausta ti ja ke klo 12–19,
ajanvaraukset numerosta 050 312 4372.
Opinnot antavat hyvät mahdollisuudet toteuttaa itseään ja opiskelija voi vaikuttaa omien opintojensa etenemiseen,
toteavat Varian opiskelijat Jenna, Aleksi ja Piero.
3
Tavoitteena ura NHL:ssä
Esa Lindellin kova työ palkittiin itsenäisyyspäivän alla ylioppilaslakilla. Nyt hänellä
on aikaa keskittyä jääkiekkoon.
tenkin Porissa ja päivät kuluvat jäähallilla.
– Varsinkin pelipäivät venyvät pitkiksi,
kun ensin treenataan aamulla ja vielä pari
Jos Lindell ei pelaisi ammatikseen jää- tuntia ennen ottelun alkua. Pelin jälkeen
kiekkoa, hän saattaisi lähteä jatko-opinto- vuorossa on vielä loppuvenyttely, joten
jen pariin ja yrittäjäksi. Nyt arki on kui- myöhään menee, Lindell kertoo.
Jääkiekko täyttää arjen
Lindellin tulevaisuuden unelmat ovat
selvät. Hän aikoo seurata ihailemiensa
pelaajien Teemu Selänteen ja Saku Koivun jalanjälkiä.
– Unelmani on pelata NHL:ssä. Tavoitteeni on pelata seuraavat kymmenen
käyttöön elokuussa 2016. Vantaan
kouluissa uudistaminen on lähtenyt innostuneesti liikkeelle.
J
o opetussuunnitelman laadintavaihe noudattelee uuden
opetussuunnitelman henkeä.
− Työtä tehdään avoimesti ja
vahvassa vuorovaikutuksessa
oppilaiden ja huoltajien sekä
muiden koulujen ja koulun
sidosryhmien kanssa, kertoo
opetuspäällikkö Tapio Lahtero.
Itä-Hakkilan koulun rehtori
Maiju Tykkyläinen näkee, että
uudessa opetussuunnitelmassa
on avaimet muutokseen, kehittämiseen ja uudistumiseen. Muutos vaatii
kuitenkin uskallusta.
– Opettajalta vaaditaan uskallusta
muuttaa ajattelua, rikkoa oppiainerajoja
4
OPETUSHALLITUS / IRMELI HALINEN
ja ottaa uudet tieto- ja viestintätekniset
välineet oppimisen tueksi, lisää Pähkinärinteen koulun rehtori Mikko Kyrö.
Arvopohja uudelle opetussuunnitelmalle luotiin yhdessä oppilaiden,
huoltajien ja henkilöstön kanssa
lukuvuonna 2013–2014. Arvoja
ovat hyvinvointi, oppimisen ilo ja
toisten kunnioitus. Tavoitteena
on, että oppilas on aktiivinen
toimija, joka oppii asettamaan
tavoitteita ja ratkaisemaan
ongelmia sekä itsenäisesti että
yhdessä muiden kanssa.
Lisätietoa:
www.eduvantaa.fi/ops2016
www.oph.fi/ops2016
NIINA LÅNG
Uudessa opetussuunnitelmassa korostuvat laajaalaisen osaamisen taidot.
E
siopetuksen lapset leikkiagentteina -hankkeessa lasten ottamista
kuvista ja videoista luodaan kuvatarinoita, sadutuksia, dokumentteja ja lyhytelokuvia.
– On tärkeää, että lapset ovat suunnittelemassa, tekemässä ja kokemassa. Näin
saadaan luotua oppimista ja hyvinvointia
kannatteleva ilmapiiri. Mielikuvitukselliset, tarinalliset ja luovat leikit ovat keskeisessä asemassa lasten kykyjen kehittymisessä, ja aikuisen rooli näiden leikkien
ohjaamisessa j on keskeinen, toteaa projektipäällikkö Jarmo Lounassalo.
Hankkeen tarkoituksena on tuottaa
toimintamalleja ja havainnollistavaa
materiaalia lasta kehittävän luovan leikin ohjaamiseen. Hankkeeseen olennaisesti kuuluva tieto- ja viestintätekniikka
tukee pitkäkestoisten juonellisten leikkien
kehittymistä, koska videoiden ja valokuvien kautta lapset voivat palauttaa mieleen
leikin aiempia tapahtumia ja innostua jatkamaan leikkiä edelleen.
Esiopetuksen lapset leikkiagentteina
-hanke on osa Vantaan varhaiskasvatuksen
toiminnan kehittämistyötä. Syksyn 2014
Lapset askartelevat kruunuja tarinallisiin leikkeihin.
kestäneessä hankkeessa olivat mukana Lisätietoa:
esiopetusryhmät Kaivokselan, Husaari- www.vantaa.fi/leikkiagentit
tien, Kartanonkosken, Jokiniemen ja Metsälinnun varhaiskasvatusyksiköistä.
NINA KONTTINEN
Neulepiirissä puikot kilisevät ja juttu
luistaa.
Neuleita ja novelleja Myyrmäen kirjaston Tietopajassa 22.1., 5.2., 19.2., 5.3.,
19.3., 16.4. ja 7.5. klo 13–14.30.
NOORA LINDHOLM, PÄIVI SILLANPÄÄ,
MAIJU TOIVONEN
IRENE MÄENTIE
Kampanja edistää ulkona oppimista
Tulevaisuuden koulu vaatii rohkeutta muuttua
■■Uusi opetussuunnitelma otetaan
■■ Lapset toimivat leikkiagentteina kuudessa esiopetusryhmässä
Vantaalla. Heidän tehtävänään
on tutkia ja dokumentoida omaa
leikkiään.
Myyrmäen kirjastossa kokoontuu jo kolmatta vuotta neulepiiri, joka on hauska
yhdistelmä käsitöitä ja lyhytproosaa.
Jokaisen tapaamisen aluksi neulepiirin
vetäjä lukee ääneen novellin tai muuta
lyhytproosaa, minkä jälkeen tekstistä
keskustellaan yhdessä.
Neulepiirissä käy kaiken ikäisiä,
mutta aktiiviset eläkeikäiset ovat päiväsaikaan enemmistönä. Tapaamisissa voi
neuloa tai olla neulomatta – toisinaan
joku askartelee ihan jotain muuta. Uusia
ideoita voi etsiä piirin omasta ohjekansiosta.
Moni piirissä neuloo itselleen tai
läheiselleen, mutta myös hyväntekeväisyyteen. Punaiselle ristille on syntynyt
ainakin yksi peitto, Jorvin sairaalaan
vastasyntyneille vauvoille myssyjä ja
Etiopian vauvoille nuttuja. Sukkia on
valmistunut niin siviliipalvelusmielihille, varusmiehille kuin Asunnottomien
yössä kodittomille jaettaviksi. Tarjolla on
myös lahjoituslankoja, joista voi neuloa
hyväntekeväisyyteen.
LASSE PEKKARINEN
N
uoreksi mieheksi syksyn ylioppilas Esa Lindell on ehtinyt
paljon: Sotungin lukion ja etälukion opiskelijalla on hallussa
valkolakin lisäksi alle 20-vuotiaiden jääkiekon maailmanmestaruus ja NHL-sopimus Dallas Starsin kanssa. Käynnissä on
vahva liigakausi Porin Ässien pelaajana
ja maajoukkueen päävalmentaja Kari
Jalonen on nostanut Lindellin esille joukkueensa tulevana huippupuolustajana.
Mutta miten opintojen ja huippu-urheilun yhdistäminen onnistui?
Lapsena Lindell haaveili lääkärin
ammatista, mutta lukiossa jääkiekko alkoi
viedä yhä enemmän aikaa.
– Opintojen suorittamisessa tarvittiin
paljon joustavuutta ja opettajien ymmärrystä. Veikkaan, etten olisi pystynyt valmistumaan ilman Sotungin etälukion
mahdollisuuksia, Lindell toteaa.
Sotungin etälukio on virtuaalisen opiskelun edelläkävijä Suomessa, ja sen monipuoliset opiskelutavat mahdollistavat
hyvin etäopiskelun esimerkiksi pelimatkojen aikana.
Lindell kiittelee Vantaan urheilulle tarjoamia puitteita, jotka ovat mahdollistaneet
kasvun ammattiurheilijaksi.
– Pienenä pelasin paljon ulkojäillä.
Hiekkaharjussa on kaukalo, samoin
Sotungissa. Vantaalla on mahdollisuus
harjoitella ja viettää aikaa urheilun parissa.
Myös Sotungin lukiossa on hyvät mahdollisuudet panostaa omaan lajiin. Lukion
urheilulinja takaa urheilu- ja liikuntamyönteisen ilmapiirin ja hyvät mahdollisuudet lajissa kehittymiseen. Opinnot
etenevät urheilun rinnalla suunnitelmallisesti.
Vaikka ammattijääkiekkoilu vie paljon
aikaa, urheilun ja lukio-opintojen yhdistäminen on mahdollista. Tähän tarvitaan
tosin motivaatiota, joustoa ja aikatauluttamista.
– Oikeastaan kaikki on vain itsestä
kiinni, miten jaksaa tehdä työtä ja onnistuu aikatauluttamaan oman elämänsä.
Jossain vaiheessa tuli ehkä höntsättyä,
mutta otin itseäni niskasta kiinni, ja
lopulta sainkin itseni ylioppilaaksi, Lindell kertaa tyytyväisenä.
Lindell kannustaa muitakin nuoria
hakeutumaan opintojen pariin.
– Kannattaa johonkin mennä opiskelemaan. Muuten jää luu käteen jossain vaiheessa.
SIIMAPUISTON PÄIVÄKOTI
Vantaalla on
hyvät puitteet urheilulle
Neuleita ja novelleja
saman katon alla
info
Esiopetus uudistuu
Vantaan esiopetuksen uusi
opetussuunnitelma otetaan
käyttöön elokuussa 2016.
Vantaalaiset lapset ja heidän
huoltajansa kutsutaan mukaan
opetussuunnitelman uudistustyöhön vuoden 2015 aikana.
Lisätietoa esiopetuksesta saa
osoitteesta www.vantaa.fi/fi/
opetus_ja_kasvatus tai varhaiskasvatuksen asiantuntijalta
numerosta 040 774 1984.
Katso, mitä
Veromäen
koulun oppilaat ajattelevat
oppimisesta ja
osallisuudesta.
P
ikkuiset sormet ovat mullassa ja
suu hymyssä, kun Leinelän päiväkodin lapset istuttavat yrttejä
ja kukkia kasvatuslavoille. Viertolan koulun uuden keinun luona raikuu
iloinen kikatus ja kiipeilytelineessä on
vilinää. Leinelän päiväkoti ja Viertolan
koulu ovat hienoja esimerkkejä kaupungin, yhteisöjen ja yritysten yhteisestä
työstä lasten ja nuorten hyväksi.
Kahden vuoden ajan Vantaan kaupungilla on ollut käynnissä Pihat viihtyisiksi -kampanja, jonka tavoitteena on
parantaa päiväkotien, koulujen ja nuorisotilojen pihojen toiminnallisuutta oppimisympäristöinä ja tarjota monipuolisia
aistivirikkeitä ja elämyksiä.
Tähän mennessä sponsorit ovat mahdollistaneet päiväkotien ja koulujen
pihoille muun muassa kukkaistutuksia,
kasvatuslavoja, keinuja ja kiipeilytelineitä. Vantaan kaupunki haastaa yritykset, yhdistykset ja järjestöt mukaan kampanjaan.
LAURA VUORIO-KUOKKA
yhdistäminen vaatii paljon suunnittelua ja kärsivällisyyttä, mutta
ei ole mahdotonta, kun asenne on
kohdallaan.
vuotta Amerikassa, Lindell ilmoittaa päättäväisesti.
NOORA LINDHOLM
■■ Huippu-urheilun ja lukion
Leikkiagentit tutkivat leikkimistä
Ollaksen päiväkodin pihatalkoissa kunnostettiin pihaa yhteistuumin ja tutustuttiin
ihka oikeaan hevoseen.
Lisätietoa kampanjasta ja yhteistyökumppaneista: [email protected]
ja www.vantaa.fi/pihakampanja
JENNI MÄENPÄÄ
KIITOS KAIKILLE VANTAAN
PÄIVÄKOTIEN JA KOULUJEN
PIHOJA SPONSOROINEILLE!
Tilojen käyttövuorojen
haku alkaa
Kaupunki jakaa käyttövuoroja tiloihinsa
syys–kevätkaudelle 2015–2016. Urheiluseurat, yhdistykset ja yksityiset toimijat
voivat hakea vakituisia vuoroja säännölliseen harrastamiseen sekä tilapäisiä käyttövuoroja lyhyempikestoiseen
toimintaan tai yksittäisiin tapahtumiin.
Jaossa on käyttövuoroja muun muassa
liikuntatiloihin, kouluille ja nuorisotaloille.
Päiväkotien, koulujen, oppilaitosten,
Pointin, Lumon, Energia Areenan, Rajakylän tenniskeskuksen, uimahallien,
Koivukylän vanhustenkeskuksen, urheilutalojen ja kalliosuojien liikuntatilojen
käyttövuoroja toimintakaudelle 2015–
2016 voi hakea 2. helmikuuta alkaen. Liikuntatilojen hakuaika on 28. helmikuuta
asti. Luokkien, ryhmätilojen, nuoriso- ja
bänditilojen hakuaika on 31. maaliskuuta asti, ja Lumon luokkien hakuaika
25. toukokuuta asti. Hakuohjeet löydät liikuntatilojen osalta verkkosivuilta
www.vantaa.fi/liikunta ja muiden tilojen
osalta www.vantaa.fi/tilavaraukset.
5
ESIOPETUS MUUTTUU
VELVOITTAVAKSI
Lapsen huoltajan on huolehdittava
siitä, että lapsi osallistuu vuoden
kestävään esiopetukseen ennen
koulun alkua. Kaikkien kuusivuotiaiden eli vuonna 2009 syntyneiden
on osallistuttava esiopetukseen
lukuvuonna 2015–2016.
Lisäksi oikeus esiopetukseen on
niillä seitsemänvuotiailla, joiden
koulunkäynnin aloittamista
on siirretty vuodella sekä niillä
viisivuotiailla, joille on tehty päätös
pidennetystä oppivelvollisuudesta.
Esiopetukseen ilmoittaudutaan
sähköisesti Vantaan verkkosivuilla
14.1.–28.1. tai päiväkodeissa 28.1.
kello 8−17. Paperisia ilmoittautumislomakkeita saa päiväkodeista.
Kaikkien vantaalaisten vuonna
2009 syntyneiden lasten koteihin
on lähetetty kirje, jossa on
lisätietoa esiopetuksesta ja siihen
ilmoittautumisesta.
6
INKA AKKANEN
KATSO OPPILAIDEN
AJATUKSIA TABLETEISTA
Kaikki opiskelemaan –videolla
esikoululainen, ala- ja yläkoululaiset
sekä toisen asteen opiskelijat kertovat näkemyksiään digioppimisesta.
vantaakanava.fi
Lapset vanhempineen rakensivat omaa pelimaailmaansa.
V
antaalla järjestettiin 4.−6.11.
KoduKohinat-koodaustapatuma
lapsille ja heidän vanhemmilleen. Lapset rakensivat pelejään
innoissaan, toisiaan auttaen ja neuvoen.
Kiinnostusta koodaukseen on selvästi
ilmassa. Ilmoittautuminen Kohinoihin
täyttyi muutamassa minuutissa. Ohjelmointi tulee näkymään myös uudessa
opetussuunnitelmassa.
Ensimmäisenä iltana tila täyttyi iloisesta puheensorinasta, kun lapset vanhempineen alkoivat rakentaa omaa pelimaailmaansa. Kodu on yksinkertainen
visuaalinen ohjelmointikieli, jonka avulla
voi rakentaa pelejä. Kodu toimii tietokoneen ja Xboxin välityksellä, ja sen voi
kuka tahansa ladata Kodun verkkosivujen kautta ilmaiseksi. Kodu opettaa lap-
mana keväällä on Kodu Kup, joka on
Euroopan-laajuinen Kodu-ohjelmointikilpailu 6–16-vuotiaille. Jokaisesta maasta
lähetetään kilpailuun yksi peli ja finaali
järjestetään jossain päin Eurooppaa syksyllä 2015. Kevään tapahtuman tarkoituksena on hioa työn alla olevat pelit siihen
kuntoon, että niillä on mahdollisuus voittaa Kodu Kup.
TUULI ROMU
Koulunsa aloittavat ensi syksynä
vuonna 2008 syntyneet lapset. Tulevien ekaluokkalaisten koteihin on
jaettu joulukuussa ekaluokkalaisen
opas, jossa on tärkeitä tietoja koulun
aloittamisesta.
Kouluun
ilmoittaudutaan
14.1. − 28.1. osoitteessa wilma.edu.
vantaa.fi/koulutulokas. Tunnukset
ilmoittautumista varten on toimitettu
koteihin oppaan mukana. Ilmoittautua voi myös oman alueen koulussa
28. tammikuuta kello 7−17. Päätös
lähikoulusta lähetetään lapsen kotiin
27. maaliskuuta mennessä.
Painotettuun englanninkieliseen
opetukseen, kaksikieliseen saksa–
suomi-opetukseen, ruotsin kielikylpyopetukseen sekä montessoriopetukseen hakeva oppilas ilmoitetaan
kouluun normaalisti. Lisäksi painotettuun opetukseen haetaan erillisellä
lomakkeella, joka löytyy osoitteesta
vantaa.fi/verkkoasiointi. Lomake toimitetaan 16. tammikuuta mennessä
haettavaan
kouluun. Tieto
hyväksymisestä lähetetään oppilaan
kotiin 20.
helmikuuta
mennessä.
Oppilaat kouluttivat opettajia
mobiilisovellusten käyttöön
Ohjelmointia ja ongelmanratkaisua
koodaustapahtumassa
TUULI ROMU
Muista ilmoittautua
kouluun
TUULI ROMU
Kodulla voi ohjelmoida
ilman näppäimistöä.
sille ongelmanratkaisutaitoja, tarinankerrontaa sekä ohjelmointia.
Keväällä on luvassa seuraava kaikille
avoin tapahtuma. Kodu-kiertueen tee-
• Lataa Kodu omalle koneellesi:
www.kodugamelab.com
• Tutustu Kodu Kup -kilpailuun:
www.kodukup-europe.org
Koodauspajassa oppii uutta lukutaitoa
P
allo kimpoilee villisti tietokoneen
ruudulla, mutta maalivahtina toimiva kissa onnistuu nappamaan sen
tassuihinsa – game over! Tällä kertaa pelikoodauspajassa koodataan oma maalivahtipeli. Nuoret koodarit seuraavat, kun
pajan ohjaaja selittää ohjelman kulkua.
Samalla yksi pajalaisista tuunailee omaa
pelihahmoaan ja toinen lisää peliinsä
haastetta kasvattamalla pallon nopeutta.
Tikkurilan, Myyrmäen ja Pointin kirjastoissa järjestettiin 36 pelikoodauspajaa
syksyllä 2014. Pelien ohjelmointi on yksi
koodaamisen osa-alue, joka innostaa niin
lapsia kuin aikuisia. Koodaaminen on
myös yksi uudenlaisista lukutaidoista, ja
Vantaan kirjastojen tavoitteena on edistää
kaikenikäisten oppijoiden monilukutaidon kehittymistä. Koulujen opetussuunnitelmaan koodaaminen tulee vuonna
2016, mutta kirjastoissa on jo nyt mahdollista tarjota koodaamisen opetusta
laajemmalle osallistujaryhmälle.
Pelikoodaamisen opetukselle on selkeästi kysyntää, sillä kaikki kirjaston
pajat täyttyivät nopeasti. Pajoissa opeteltiin koodaamisen perusteita ilmaisen
Scratch-ohjelman avulla, jossa koodaa-
minen tapahtuu raahaamalla ruudulle
erilaisia komentopalikoita. Kullakin
pajakerralla tehtiin yksinkertainen peli
ja opittiin jotain uutta.
Pajat oli ensisijaisesti suunnattu
9−13-vuotiaille, mutta myös lasten
vanhempia ja nuorempia sisaruksia oli
mukana apulaisina. Lasten vanhemmat
olivat iloisia, että kirjasto toimii näin
lasten peliharrastuksen tukijana. Pajojen
vetäjinä toimivat Helsingin yliopiston
tietojenkäsittelytieteiden opiskelijat.
Binta Dialo, Sini Tarkiainen ja Marjut Maininki näyttävät, miten 6. luokkalaiset ovat käyttäneet tablettia englannin opiskeluun.
■■ Veromäen koulun ruokasalissa
kävi marraskuisena iltapäivänä
kuhina, kun joukko oppilaita
neuvoi vantaalaisia opettajia mobiilisovellusten käyttössä.
T
apahtumassa opettajat pääsivät
näkemään, kuinka tablettitietokoneisiin ladattavia sovelluksia voidaan hyödyntää eri oppiaineissa.
Oppilaat videoivat ja raportoivat fysiikan
tunneilla tehtäviä hankaussähkön kokeita
tai vaikkapa kokoavat omatekoista aapista
ja keräävät kuvia A-kirjaimella alkavista
asioista teknologiaa hyödyntäen. Tapahtuma liittyi Vantaan kaupungin tekemään
yli 16 000 tablettitietokoneen hankintaan.
Tapahtumaa järjestämässä ollut Veromäen 6B-luokan opettaja Marjut Maininki on jo käyttänyt opetuksessa taulutietokoneita.
− Hyödynnämme tehtävien jakamiseen,
tekemiseen ja palautukseen maksutonta
Google Drive -sovellusta. Sovelluksen
avulla pystyn omalta päätteeltäni seuraamaan, miten esimerkiksi ryhmätyön
kokoaminen edistyy, Maininki sanoo.
Opettajan ja oppilaiden
taidot kehittyvät
Veromäen koulussa on otettu kaupungin
tekemän hankinnan myötä käyttöön 250
tablettitietokonetta. Laitteita on noin yksi
kahta oppilasta kohden.
Maininki hyödyntää tablettitiekoneita lähes kaikkien opettamiensa aineiden opetuksessa. Hän kertoo olevansa
kiinnostunut tieto- ja viestintätekniikan hyödyntämisestä muutenkin, mutta
muuttuvan opettajan työn myötä verkkoopiskeluun on tullut perehdyttyä erityisesti.
− Oppilaiden tieto- ja viestintätekniset
taidot ovat kehittyneet huimasti syksyn
aikana. Myös oma rooli opetuksessa on
muuttunut. Kaiken tiedon, ohjeiden ja
opetusmateriaalin tarjoajan sijasta olen
pitkälti oppimisen ohjaaja.
Vantaan opettajat suunnittelevat itse
laitteiden hyödyntämisen osana opetusta.
Tukena on 19 verkkopedagogia. Lisäksi
koulujen sisällä opettajat kokoontuvat
tiimeiksi luokka-asteittain ja jakavat ja
kehittävät uusien työkalujen käyttömahdollisuuksia.
− Opetusta ei suunnitella uuden laitteen
ehdoilla, vaan tablettitietokoneet ovat
opetuksen työväline, sanoo Veromäessä
ensimmäistä luokkaa opettava Sini Tarkiainen.
Sovelluksia moneen käyttöön
Mainingin ja Tarkiaisen mielestä Veromäen koulussa on haluttu aina osallistua
tieto- ja viestintätekniikan kehitykseen.
Koulu oli mukana myös valtakunnallisessa kannettavien tietokoneiden kouluhankkeessa.
− Tutustun opettajan laitteella uusiin
tablettisovelluksiin ja lataan niitä omalle
sovellustililleni. Ihan kuten muussakin
tuntien valmistelussa suunnittelen, miten
vaikkapa matematiikan tunnilla oppilaat
harjoittelevat yhteenlaskua pelin avulla,
Sini Tarkiainen kertoo.
Opettajat valitsevat itsenäisesti myös
tableteissa tarvittavat sovellukset.
− Olen käyttänyt osan luokkani oppimateriaaleihin varatuista rahoista tietotekniikkahankintoihin ja säästänyt perinteisten oppikirjojen hankinnassa. Tosin
monet laitteisiin lataamistamme sovelluksista ovat maksuttomia, Maininki kertoo.
Veromäen koulun tapahtuman toteutuskin noudatti nykyaikaista oppimiskäsitystä.
– Oppilaat saivat vastuuta ja innostuksen, kun heidät valjastettiin sovellusten
esittelijöiksi. Esittelijän täytyi huolehtia,
että hallitsee asian huolella. Kun oppilas
opettaa, hän oppii samalla itse, kertoo
Veromäen koulun opettaja ja alueellinen
verkkopedagogi Markus Humaloja.
INKA AKKANEN
HELENA PERTTILÄ
7
VANTA AN K AU PU N G I N OS AT – Juttusarjassa esitellään Vantaan alueita. Seuraavassa lehdessä tutustutaan Aviapolikseen.
■■ Kymmenen vuotta sitten polkaistiin käyntiin
urakka, jonka aikana Kehäradan varrelle on noussut
viihtyisä Leinelän asuinalue. Ensimmäiset asukkaat
muuttivat alueelle helmikuussa 2011, ja nyt asukkaita on jo lähemmäs tuhat.
Lisää palveluita lähivuosina
Taiteen lisäksi toinen Leinelän keskeinen teema on
luonto. Aluetta kiertää lähes luonnontilainen metsä ja
ulkoilureittejä pitkin pääsee Tikkurilaan ja Kulomäkeen
asti. Itäosassa sijaitseva Metsänhengenpuisto ja lasten
leikkipaikka ovat jo kovassa käytössä. Muita rakennusja suunnitteluvaiheessa olevia virkistysalueita ovat keskiosan Kukkukallionpuisto ja länsiosan Epinkoskenpuisto,
johon tulee myös Leinelän toinen leikkipaikka.
Leinelästä on nyt valmiina arviolta neljäsosa ja rakennuslupavaiheessa toinen neljännes. Seuraavaksi on tarkoitus parantaa alueen palveluita, sillä nyt iso osa palveluista on haettava esimerkiksi Ilolasta tai Koivukylästä.
Yksi iso projekti on Primavera-aukio, joka rakennetaan
Leineläntien ja Leinelänkaaren kulmaukseen. Aukion
ympärille tulee asuntojen lisäksi päivittäistavarakauppa.
– Mikäli rakennustyöt päästään aloittamaan ensi
vuonna, voisi kauppa olla valmis vuonna 2017, Tolkki
arvelee.
Päivittäistavarakaupan lisäksi aukion laidalle ja muualle Leinelän keskustaan on tulossa muutamia kivijalkaliikkeitä. Toisen päiväkodin arvioitu rakentamisaika on
vuosina 2018−2019. Uusia kerrostaloasuntojakin alueelle
on tulossa aivan kivenheiton päähän asemasta. Myöhemmin pohjoisosaan tulee suunnitelmien mukaan pienempiä, korkeintaan kaksikerroksisia taloja. Asuntojen
joukossa on sekä omistus-, asumisoikeus- että vuokraasuntoja.
– Kehärata saattaa hyvinkin vauhdittaa rakentamista ja
asuntokauppaa. Tulevaisuudessa Leinelässä on koti noin
2 500 asukkaalle.
SAKARI MANNINEN
V
Leinelässä
näkyy elämän
kiertokulku
antaan kaupungin asemakaavasuunnittelija
Lassi Tolkki on ollut mukana Leinelä-projektissa lähes alkumetreiltä lähtien.
– Lähtökohtana oli rakentaa kerrostaloalue,
joka on aivan aseman kupeessa, mutta myös keskellä
luontoa ja virkistysalueita, Tolkki kertoo.
Leinelää lähdettiin toteuttamaan kumppanuusmallilla,
jossa kaupunki, viisi suurta rakentajaa sekä kymmenen
taiteilijaa tekevät yhteistyötä ja laativat porukalla muun
muassa alueen ulkoasuohjeet. Laadukas rakentaminen,
esteettömyys, hyvät liikenneyhteydet sekä luonto ja taide
muodostavatkin yhdessä viihtyisän kokonaisuuden.
– Tiivis yhteistyö on varmistanut, että Leinelästä tulee
tasokas ja omaleimainen asuinalue, jossa jokainen yksityiskohta on tarkkaan mietitty.
Omaleimaisuutta lähdettiin hakemaan muodoista ja
värikkäistä yksityiskohdista. Alueelle suunniteltiin erimuotoisia suurkortteleita, jotka eivät toistu täysin samanlaisina. Myös Leinelälle ominainen taide tuli kuvioihin jo
varhaisessa vaiheessa.
– Alueen suunnittelusta järjestettiin kilpailu ja idea taiteesta nousi kilpailutehtävistä. Taidemuseo ja Leinelän
kehitys Oy kokosivat kymmenen taiteilijaa, jotka tulivat
mukaan suunnitteluun.
Leinelän taiteen teemaksi valikoitui elämän kiertokulku, joka näkyy paitsi useissa taideteoksissa myös
rakennusten kaarevassa muotokielessä. Leinelässä on jo
nyt useita taideteoksia, kuten Markku Pääkkösen taideportit kerrostaloissa, Vesa-Pekka Rannikon veistos kiertoliittymässä, Otto Karvosen Leinelä-kuutiot ja Heimo
Suntion pronssipatsaat.
– Lisää teoksia ja taideteossarjoja on tulossa lähiaikoina muun muassa asemalle, Tolkki lupaa.
KOHOKOHTIA LEINELÄSSÄ
• 2004 Leinelän suunnittelu alkaa
• 2005 Nimet Leinelä ja Kehärata
otetaan käyttöön
• 2006 Kumppaneiksi valitaan
Asuntosäätiö, Avara,
Lemminkäinen, Skanska ja VVO
• 2007 Asemakaavaehdotus
valmistuu, voimaan 2008
• 2008 Taideohjelmat julkistetaan
• 2009 Ensimmäiset rakennusluvat
myönnetään
• 2010 Metsänhenki-puiston
rakentaminen alkaa
• 2011 Ensimmäiset asukkaat
muuttavat Leinelään
• 2012 Asukasmäärä tuplaantuu
uusien asuntojen valmistuessa
• 2013 Leinelän asema valmistuu
Kehäradan uusista asemista
ensimmäisenä
Värikkäät yksityiskohdat rakennuksissa
tekevät Leinelästä persoonallisen.
• 2014 Asunto- ja
puistorakentaminen jatkuu
vilkkaana
TUTUSTU
TAIDEKAUPUNGINOSAAN
MYÖS VANTAA-KANAVALLA!
Balettitossu vilahtaa osoitteessa
vantaakanava.fi
MERI HÄMÄLÄINEN
8
Kuvanveistäjä Heimo Suntion
pingviinit ovat olleet asukkaiden
mieleen.
E
MERI HÄMÄLÄINEN
ANTTI VETTENRANTA
Lassi Tolkki on ollut mukana Leinelän suunnittelussa lähes kymmenen vuotta.
• Leinelä kuuluu Koivukylän
suuralueeseen, jonka
muut kaupunginosat ovat
Koivukylä, Ilola, Asola,
Rekola, Havukoski ja
Päiväkumpu
• Suuralueella on asukkaita
hieman alle 27 000
• Yksi Kehäradan uusista
asemista sijaitsee Leinelässä
• Kehärataa pitkin Leinelästä
pääsee Tikkurilaan ja
lentoasemalle muutamassa
minuutisa
• Päiväkoti oli alueen
ensimmäinen valmistunut
rakennus
• Leinelä on Vantaan
ensimmäinen
taideteemainen
kaupunginosa
• Leinelän ruotsinkielinen
nimi Lejle on peräisin
keskiajalta, jolloin Lejle oli
Tikkurilan Hertaksen talon
ulkotila
useammassa paikassa, mutta eniten hän tuntee olevansa kotonaan
Leinelässä. Persoonallisuus, rauha
ja naapurit ovat saaneet hänet
rakastumaan uuteen asuinalueeseensa.
lämä edellisessä asuinpaikassa Kartanonkoskella tuntui välillä hieman liian hektiseltä, sillä ympärillä
oli koko ajan säpinää ja liikettä.
– Kävin kerran ystäväni luona tässä
lähellä ja päätin heti, että Leinelään on
päästävä. En enää suostunut edes miettimään muita vaihtoehtoja, Kiira nauraa.
Asuntoa ei meinannut heti löytyä,
mutta kärsivällisyys palkittiin vajaa vuosi
sitten, kun Leinelänkaarelta vapautui
juuri sopivan kokoinen kaksio. Kiira on
nauttinut olostaan uudessa valoisassa
asunnossa ja viihtyisässä pihapiirissä.
– Ei tuolla liikkuessa kuule mitään negatiivista puhetta Leinelästä. Itsekään en ole
vuodessa keksinyt mitään valitettavaa.
Leinelä eroaa Kiiran mielestä muista
Vantaan alueista erityisesti persoonallisuudellaan ja taiteellaan.
– Eräs ystäväni totesi, että sovin tänne
hyvin, koska olen itsekin tällainen persoonallinen tyyppi, Kiira vitsailee.
Alueen erikoisuuksia ovat muun
muassa väriläiskät rakennuksissa ja sinne
tänne ripotellut taideteokset. Kiiran mielestä etenkin Leinelä-kuutiot ja paikalli-
Pakko päästä Leinelään!
käydä tervehtimässä seinän taakse muuttavia naapureita.
Leinelässä elämä on sopiva sekoitus
omaa rauhaa ja yhdessä tekemistä. Kesäiltaisin naapurit saattavat kokoontua
pihalle porukalla grillailemaan ja jutustelemaan, ja loppuvuodesta puolestaan vietetään yhdessä pikkujouluja.
– Hyvä yhteishenki on mielestäni yksi
Leinelän parhaista puolista. Samanlaista
yhteisöllisyyttä en ole muualla kokenut.
Leinelän rakentaminen on vielä kesken,
ja tällä hetkellä alueella on lähinnä asuinrakennuksia. Päiväkotia lukuun ottamatta
palveluita ei vielä juurikaan ole. Kiiran
mielestä kaikki tarvittavat palvelut löytyvät kuitenkin niin läheltä muista kaupunginosista, ettei hän välttämättä kaipaa
mitään aivan kulman taakse.
– Jokin pieni kioski voisi tosin olla kiva.
Silloin ei tarvitsisi lähteä yhden maitopurkin takia Citymarketiin Koivukylään.
Kiira toivoisi, ettei ainakaan aluetta
Sari Kiira iloitsee isosta parvekkeesta, joka on kuin toinen olohuone. Ikkunasta on
ympäröivää metsää kaadettaisi palveluimukava ihastella puistoon avautuvaa näkymää.
den tieltä. Koska hän on aikaisemmin
asunut suurten kauppakeskusten äärellä,
sen taiteilijan teos kiertoliittymässä ovat
tuntuu mukavalta asua vaihteeksi lähellä
Grilli-iltoja ja omaa rauhaa
luontoa.
onnistuneita. Leinelä-kuutioista on olemassa varsinaista taideteosta pienemKiira on ilokseen huomannut, että Lei– Hyvät ulkoilureitit ovat yksi syy, miksi
nelässä asuu poikkeuksellisen mukavia ihastuin Leinelään. Kuulemma täältä päämät versiot, jotka lahjoitetaan jokaiselle
ihmisiä, joilla on aina aikaa jäädä autta- see ulkoilureittejä pitkin Tuusulaan asti,
alueelle muuttavalle.
– En ole kuullut, että missään muualla
maan tai vaihtamaan muutama sana. Eri- Kiira kehuu.
toivotettaisiin uusi asukas tervetulleeksi
tyisen mukavaa oli, kun Kiira tultiin heti
tällaisella lahjalla. Tämä on todella kiva
muuton jälkeen toivottamaan lämpimästi MERI HÄMÄLÄINEN
tervetulleeksi.
tapa, ja kuutioista on ollut paljon iloa
luonani vieraileville sukulaislapsille,
– Onhan se mukavaa tietää, keitä seinän
Kiira kiittelee.
takana asuu. Olen itsekin ottanut tavaksi
MERI HÄMÄLÄINEN
■■ Sari Kiira on asunut Vantaalla
Tiesitkö tämän?
9
– tule sellaisena kuin olet!
Rekrytapahtuma
valtaa jälleen
Flamingon
Rekrytointitapahtuma MegaRekry
kerää helmikuussa tuhansittain motivoituneita työnhakijoita Flamingoon.
Tapahtuma tarjoaa työnantajille ja
-hakijoille mahdollisuuden kohdata ja
luoda kontakteja. Tapahtuma on ilmainen niin työnhakijoille kuin työnantajillekin. Työnantajien ilmoittautumiset
17.1. mennessä osoitteessa vantaa.fi/
megarekry2015
4−5-vuotiaiden Siljan, Liljan, Kukan,
Onnin ja Valtterin kilpailutyö oli
nimeltään Salla-Helmi ja suuri keksimisprojekti. Kilpailutyö on kuvitettu
kertomus kahden kuukauden ajalta
keväältä 2014, jolloin lapset retkeilivät
metsässä sekä pohdiskelivat luonnonilmiöitä ja keksivät niille selityksiä. Sivutuotteena syntyi metsässä asuva SallaHelmi.
Opettajien ohjauksessa lapset saivat
riittävästi tietoa ja tukea, mutta heidän
oma mielikuvituksensa ja ideointinsa
oli kuitenkin vapaata. Lapset oppivat
lukuisia asioita luonnossa liikkuessaan
ja jatkoivat aiheita sisällä askarrellen.
Kilpailutyö on malliesimerkki siitä,
kuinka päiväkoti voi hyödyntää lähimetsän mahdollisuuksia opetuksessa.
Kilpailu oli osa koulujen ja päiväkotien Metsän oppimispolku -toimintaa,
jossa teemana olivat luovuus, innovaatiot ja metsä. Kilpailutyöt osoittivat, että
metsään tarvitsee vain mennä ja lasten
mielikuvitus saa siivet. Mitään välineitä,
leluja tai härveleitä ei tarvita mukaan,
koska kaikki leikkiin ja liikkumiseen
tarvittava löytyy paikan päältä.
■■ Kun ulkoilu loskassa ei huvita,
mutta olisi kiva käydä jossakin,
kannattaa katsastaa kaupungin
asukastilat.
K
oivukylässä sijaitseva asukastila
Kafnetti kutsuu asukkaita käymään ja oleilemaan. Kaupanpäälle saa halutessaan erilaista
neuvontaa, maksuttoman netin ja edullista ruokaa.
– Tänne voi tulla missä elämäntilanteessa vaan. Kukaan ei kysele miksi
joku kulkee toimettomana päiväsaikaan,
vakuuttaa yhteisötyöntekijä Päivi Pääskyvuori.
ANNA GROTH
Lapset vastaanottivat Lappset Oy:n lahjoittaman palkinnon innoissaan.
NINA KONTTINEN
LAPSET JUHLIVAT VOITTOA
Katso tunnelmia osoitteessa
vantaakanava.fi
Tuulikontissa on pienen pirtin kodikas
tunnelma.
Tammikuun puolivälissä Kafnetissa
starttaa Mielekäs arki -ryhmä, jonka
sisältö suunnitellaan kävijöiden kiinnostuksen mukaan.
– Tervetuloa keskustelemaan terveydestä, raha-asioista tai ihmissuhteista ja
viihtymään yhdessä, toivottaa Pääskyvuori ja kehottaa kiinnostuneita ottaman
yhteyttä Kafnettiin.
Paikan rauhallinen tunnelma ja ilmainen netti ovat saaneet kiitosta kävijöiltä.
– Kafnetissa on monenlaista toimintaa,
mutta tarjoaisimme tilojamme mielellään
enemmänkin erilaisten yhdistysten käyttöön, muistuttaa projektisihteeri Hannele
Alaranta.
Keskiviikkoisin paikalla on terveydenhoitaja, joka mittaa maksutta verenpaineet, kirjoittaa laboratoriolähetteitä ja
antaa terveysneuvontaa.
– Aika usein selitän asiakkaille, mitä
lääkäri on tarkoittanut eli tulkkaan tohtorien munkkilatinaa, nauraa yhteisöterveydenhoitaja Merja Asplund.
Vantaalla on Kafnetin lisäksi muitakin
asukastiloja. Havukoskella sijaitseva Tuulikontti toimii tavallisen kerrostalon kivijalassa. Paikka on alueen asukkaille kuin
toinen koti.
– Kävijämäärät ovat viime aikoina selvästi nousseet ja täällä käy nykyään mahdoton pulina, kertoo emäntä Marja Nji.
– Se johtuu kyllä siitä, että meillä on nyt
täällä maailman paras emäntä, asiakkaat
komppaavat vierestä.
Astu sinäkin asukastilaan, kahvikupin
kyytipoikana voit vahingossa verkostoitua
ja tutustua naapureihin!
ANNA GROTH
Antikafe Vmesten tiloissa keskustellaan venäjäksi.
VANTAAN ASUKASTILAT
■■ Antikafe Vmeste Tikkurilassa
toimii kohtaamispaikkana venäläisille sekä venäläisestä kulttuurista kiinnostuneille.
Nettikahvila Kafnetti
Maksuttomia atk-kursseja, lounaskahvila, kerhoja, maahanmuuttajaneuvontaa ja tiloja yhdistysten tapaamisiin.
Ma-to klo 8.30−15.30, pe klo
8.30−14.30, la ja su suljettu
09 8392 2293, 040 57 900 63
Rautkallionkatu 3
V
antaan Venäläisen Klubin pyörittämä kohtaamispaikka Antikafe Vmeste tarjoaa niin pienille kuin isoillekin harrastuksia,
kursseja ja paikan viettää aikaa yhdessä.
– Meillä on musiikkitapahtumia, kielikursseja, käsitöiden opetusta, liikuntaa ja
välillä esimerkiksi sushin valmistamista,
kertoo puheenjohtaja Svetlana Tchistiakova.
Asukastila Tuulikontti
Erilaisia kerhoja ja keskusteluryhmiä.
Puuropolku tiistaiaamuisin. Terveydenhoitaja torstaisin.
Ma−to klo 9−15, pe klo 9−14,
la ja su suljettu
09 8392 0018
Konttitie 4
Kohtaamispaikka Myyrinki
Järjestö- ja vapaaehtoistoimintaa,
Aikuisopiston ja liikuntapalvelujen
kursseja, SPR:n ystävävälitys, lounaskahvila ja maahanmuuttajien
neuvontapiste.
Ma−pe klo 9−20 / 21,
la−su avoinna kurssien ajan
09 8393 5355
Kauppakeskus Isomyyri, 3 krs.
Vaskivuorentie 10 B
Vapaaehtoistalo Viola
Tiloja järjestöille ja yhteisöille.
SPR:n ystävävälitys.
Ma−pe klo 8–21,
la ja su sopimuksen mukaan
040 658 6562
Orvokkirinne 4
Lisäksi kaupungilla on erilaisia tiloja
yhdistysten pyörittämälle toiminalle
tai vuokrattavaksi. Tällaisia ovat muun
muassa Skomarsin torppa ja Ystävän
kammari Hakunilassa sekä kesäkohteet Mölandet 21 ja Bulders. Lisätietoja
www.vantaa.fi/asukastilat
Harrastustoiminnan lisäksi paikalle
voi tulla vain nauttimaan yhdessäolosta ja
hyvästä seurasta. Lapsille on tarjolla runsaasti leikkitilaa, ja aikuiset voivat lukea
kirjoja, pelata lautapelejä tai rupatella
toistensa kanssa. Idea toiminnalle syntyi
aidosta tarpeesta.
– Itse olen ollut Suomessa 13 vuotta.
Töissä ollessani ja nyt kotiäitinä olen
kuullut venäläisten usein sanovan, että
tarvitaan paikka, missä voi puhua omalla
äidinkielellä, viettää aikaa sekä saada neuvoja ja tukea toisilta.
Tchistiakovan haaveissa on laajentaa toimintaa niin, että paikka tarjoaisi
nykyistä monipuolisemmat mahdollisuu-
det myös kulttuurienvälisille kohtaamisille.
– Meillä voisi olla vauvamuskareita,
missä olisi sekä suomalaisia että venäläisiä lapsia, tai keskustelukerhoja, missä
ensin puhuttaisiin suomeksi ja sitten
venäjäksi. Näin uuteen kulttuuriin tutustuisi paremmin ja ymmärrys syvenisi
puolin ja toisin.
Toiminta rahoitetaan kävijöiden maksamilla osallistumismaksuilla, mutta
myös aktiivisten vapaaehtoisten työpanosta tarvitaan toistaiseksi.
Tutustu toimintaan tarkemmin osoitteessa www.antikafe.fi
ANNA ESKOLA
Yhteispalvelu on nyt Vantaa-info
T
ervetuloa avajaiskakkukahveille
ja tutustumaan kaupungin upean,
uusitun asiointipisteen palveluihin
keskiviikkona 15. tammikuuta!
Vantaa-info, TIkkurila
Liike- ja matkakeskus Dixi
Ratatie 11, 2. kerros
Ma–to klo 7.45–19, pe klo 7.45–16
MARKKU LAPPALAINEN
Asukastilojen työntekijöillä on hymy herkässä. Päivi Pääskyvuori, Hannele Alaranta ja
Merja Asplund toivottavat asukkaat ja järjestöt tervetulleeksi Kafnettiin.
ANNA GROTH
NIINA KONTTINEN
■■ Päiväkodin lapsiryhmä
Suoseikkailijat voitti ensimmäisen palkinnon lasten Keksi
metsässä -innovaatiokilpailussa.
Palkinnoksi päiväkodin pihalle
asennettiin uusi leikkiväline
Hirvi-jousieläin.
ANNA ESKOLA
Leinelän päiväkoti
palkittiin
innovatiivisuudesta
Venäläisen kulttuurin olohuone
Asukastiloissa on katto korkealla
ANNA GROTH
VAN TAAN K AU PU N G I N OS AT
Vantaa-infossa
tapahtuu
SENIOREIDEN
VAPAA-AJAN INFO
Ti 20.1. klo 10−12
Tule kuulemaan vinkkejä vapaa-ajan
viettoon ja samalla tutustumaan
uuteen Tikkurilan Vantaa-infoon!
Tilaisuudessa kuullaan harrastusmahdollisuuksista ja järjestötoiminnasta
Vantaalla, Aikuisopiston luentotärppejä senioreille sekä kulttuuriluotsitoiminnasta. Ikäihmisten
liikuntavinkkien lomassa järjestetään
pieni jumppatuokio (liikuntavaatteita
ei tarvita). Tapahtumassa on myös
jaossa uusi Seniorimenot-esite.
TIETOA YRITYKSEN
PERUSTAMISESTA JA
MAAHANMUUTTAJIEN
MENTOROINTIOHJELMASTA
Ti 27.1. klo 17−18.30
Mietitkö yritystoiminnan aloittamista?
Oletko maahanmuuttaja ja haluaisit
löytää mentorin, jonka kanssa voisit
keskustella esimerkiksi suomalaisesta
työelämästä? Kello 17 Fika-mentorointiohjelma etsii uusia maahanmuuttajataustaisia valmennettavia,
jotka haluavat tutustua suomalaiseen
yhteiskuntaan ja verkostoitua oman
alan osaajien kanssa. Kello 17.30
Yritys-Vantaan neuvoja kertoo, kuinka
pääset alkuun yritysideasi toteuttamisessa. Tilaisuus on englanninkielinen.
Tervetuloa!
MegaRekryssä työnantajat ja -tekijät
löytävät toisensa helposti.
MEGAREKRY
12.2. kello 10–15
Viihdekeskus Flamingo, Tasetie 8
Lisätietoja: vantaa.fi/megarerky
Petra avaa ovia
työmarkkinoille
Oletko työtön vantaalainen nuori? Petra
voi auttaa sinua kasaamaan oman tulevaisuutesi palikat. Nuorille annetaan
kolmen kuukauden aikana henkilökohtaista neuvontaa ja pyritään löytämään
sopiva jatkopolku, esimerkiksi työ- tai
opiskelupaikka.
Runsaat neljä ja puoli vuotta projektimuotoisena toiminut Petra siirtyi vuoden alussa osaksi kaupungin työllisyyspalveluiden perustoimintaa. Petrassa
kehitetyt toimintatavat ovat osoittautuneet tehokkaiksi nuorten auttamisessa.
Vuoden 2014 aikana Petra auttoi kuukausittain 50 nuorta töihin avoimille
työmarkkinoille. Yrityksille Petra tarjoaa tietoa ja tukea nuorten työllistämisestä.
Kaipaatko petralaisten apua? Suuntaa
osoitteeseen vantaa.fi/petra tai lähetä
sähköpostia [email protected].
ANNA ESKOLA
10
11
Perheneuvolan puhelinneuvonta tarjoaa keskustelutukea lapsen kasvun ja
kehityksen sekä vanhemmuuden haasteisiin. Neuvontanumero 09 839 23340
palvelee ma, ke, to klo 8.30–11.30 ja
ke klo 14.00–16.30. Puhelinpalvelun
kautta on mahdollista myös ilmoittautua perheneuvolan asiakkaaksi.
Nuorten turvatalossa käy
tavallisia nuoria ja perheitä
■■ Jos nuorella on huolia
tai murheita, apua on saatavilla
– ilmaiseksi ja ilman jonoja.
R
ekolan vanhassa kartanossa toimiva SPR:n Nuorten turvatalo
tarjoaa monenlaista tukea. Esimerkiksi keskusteluapua saa sekä
kasvotusten että puhelimitse, juuri niin
monta kertaa kuin nuori tarvitsee.
Nuoren itsensä lisäksi kuka tahansa
hänen läheisensä voi ottaa yhteyttä turvataloon. Myös vanhemmat voivat käydä
keskustelemassa vanhemmuuteen liittyvistä kysymyksistä, vaikka nuori ei asiakkaana olisikaan.
ITÄ-VANTAAN
PERHENEUVOLA
Karsikkokuja 15,
01360 Vantaa
p. 09 8393 2310
LÄNSI-VANTAAN
PERHENEUVOLA
Pakkalankuja 5, Leija,
01510 Vantaa
p. 09 839 2330
– Ei kannata sinnitellä. Ongelmat ratkeavat yleensä helpommin, jos niihin
hakee apua jo alussa, kertoo paikan johtajana toimiva Pekka Väänänen.
Jos pulmat perheen sisällä ovat kasvaneet nuoren tai hänen perheensä näkökulmasta liian isoiksi, talosta löytyy myös
vuodepaikkoja nuorille. Joskus asiat alkavat selvitä, jos kaikki saavat vetää henkeä
ja rauhoittua.
– Kun nuori majoittuu meillä, kutsumme kokoon palaverin ja otamme
asiaksemme ratkaista pulmat siten, että
nuori voi palata turvallisesti esimerkiksi
kotiin tai sukulaisten luo. Varmistamme,
että nuoren turvaverkko on kunnossa,
kun hän lähtee meiltä, Väänänen kuvailee. PIXMAC
Mietityttääkö lapsen
kehitys tai oma
vanhemmuus?
7 OHJETTA HAMPAIDEN
HOITOON KOKO PERHEELLE
1. SÄÄNNÖLLISET ATERIAT
– EI NAPOSTELUA!
Jokainen suupala aiheuttaa noin
puoli tuntia kestävän happohyökkäyksen. Hampaat kestävät hyvin
5–6 ateriointikertaa päivässä.
Talo on auki päivittäin kello 17–10.
Päivän ajaksi majoituksessa olevien nuorten tulee suunnata esimerkiksi kouluun.
Talon palvelut on tarkoitettu 12–19-vuotiaille vantaalaisille. Sekä nuorelle että
hänen perheelleen palvelut ovat aina
maksuttomia.
– Meidän asiakkaamme ovat aivan
tavallisia nuoria tavallisista perheistä.
Taustalla on yleensä ihmissuhdeongelmia
tai riitoja perheessä. Useimmiten ongelmat saadaan ratkaistua, Väänänen toteaa.
2. HYVÄ VÄLIPALA LAPSELLE
Lapsen välipalat tulisi koota tuoreista
kasviksista, hedelmistä ja marjoista,
maitotuotteista sekä kokojyväviljasta. Paljon sokeria sisältävät tuotteet,
kuten jogurtti, makeiset, leivonnaiset, murot ja tuoremehu kannattaa
jättää vähemmälle.
3. KARKKIHETKI
KERRAN VIIKOSSA
Alle kaksivuotiaille ei kannata
opettaa makean käyttöä. Karkkihetki
kerran viikossa aterian jälkeen on
isommille lapsille hyvä suositus.
ANNA ESKOLA
4. VESI ON OIVA JANOJUOMA
Sokeripitoiset juomat käynnistävät
happohyökkäyksen, joten janojuomana kannattaa vuosia vettä.
Perusta suun terveydelle luodaan jo lapsena.
Vanhempi antaa lapselle
mallin hampaiden hoitoon
Yritykset ja järjestöt,
tulkaa mukaan
kaupunkijuhlaan!
■■ Kun oppi hyvään suun hoitoon
on saatu kotona varhaislapsuudessa, syntyy elinikäinen rutiini
suun ja hampaiden hyvinvoinnista
huolehtimiseen.
On taas aika loihtia yhdessä asukkaille iloa ja elämyksiä. Vantaan kaupunkijuhla on upea kansalaistapahtuma, jota vietetään 14.−17.5. Tulkaa
mukaan esittelemään toimintaanne ja
näyttämään kaupunkilaisille aktiivisen Vantaan monet kasvot.
H
Ohjelmaan ilmoittautuminen
pe 20.2. mennessä, tarkemmat tiedot
www.kaupunkijuhla.fi.
SAKARI MANNINEN
info
12
NUORTEN TURVATALO,
VANTAA
Sairaalakatu 3
09 871 4043
[email protected]
www.nuortenturvatalo.fi
Apua kannattaa hakea ennen kuin asiat menevät solmuun.
ampaiden reikiintyminen on
terveellisin elintavoin täysin
ehkäistävissä oleva sairaus. Elintavoissa on kuitenkin viimeisen
15 vuoden aikana tapahtunut selkeä muutos huonompaan suuntaan.
− Sokeripitoisia juomia ja välipaloja
syödään entistä enemmän, mikä lisää
reikiintymistä aiheuttavia bakteereja.
Tämä on yksi syy siihen, että lasten suun
terveyden paraneminen on pysähtynyt
2000-luvulle tultaessa, kertoo ylihammaslääkäri Irma Arpalahti.
Viisivuotiasta 85 prosenttia on tervehampaisia, mutta lopuilla 15 prosentilla on keskimäärin kolme reikää lasta
kohden. Pohja lasten suun terveydelle
luodaan jo ennen lasten syntymää. Sen
vuoksi asiaan tartutaan jo äitiysneuvolassa. Ensimmäistä lasta odottavilla
vanhemmilla on yhdessä tilaisuus tulla
maksuttomaan suun terveydentilan ja
hoidontarpeen arvioon.
– Lapsen hampaiden terveyden kannalta on tärkeää, ettei vanhempien suussa
ole reikiä tai tulehduksia. Reikiintymistä
voi ehkäistä välttämällä sylkikontaktia,
esimerkiksi niin, ettei maistele
den ja suun hyvinvoinnista.
Oppilaille järjestetään opelapsen lusikasta.
Reikiintymistä
Jos tulevan äidin tai isän
tusta suun terveydenhoidosta
voi ehkäistä
edellisestä hammashoidosta
pienryhmissä kaksi kertaa alavälttämällä
on kulunut jo pidemmän
koulun aikana.
sylkikontaktia.
aikaa tai neuvontakeskusteYläkoululaiset kutsutaan
hammastarkastukseen 7. ja
lussa havaitaan hoidon tar8. luokalla ja lisäksi tarpeen
vetta, ohjataan vanhemmat
mukaan. Toisen asteen oppivaraamaan aika maksulliseen
suun tutkimukseen. Odotusaika on
laitoksissa opiskelevat varaavat itse ajan
otollinen hetki omaksua tietoa tulevan yksilöllisesti sovitun aikataulun mukaan,
lapsen suun terveydestä ja hoidosta, sillä tavallisimmin kahden vuoden välein.
vanhempien mallin terveys-, ravintosekä suunhoitotottumuksissa on tutkitusti
Jos olet estynyt,
todettu periytyvän lapselle.
muista perua
Maksuttomat tarkastukset
alle 18-vuotiaille
Vanhempia ja lapsia opastetaan suun
hyvinvointiin liittyvissä asioissa samalla,
kun lasten hampaat tarkistetaan. Alle kouluikäiset lapset saavat säännöllisesti kutsut
määräaikaisiin suun terveystarkastuksiin.
Tarkastukset tehdään 1-, 3- ja 5-vuotiaille,
vuonna 2015 lisäksi myös 2-vuotiaille.
Ensi keväästä alkaen huoltaja voi varata
lapselleen ajan myös nettiajanvarauksena.
Suun terveydenhoito on maksutonta
kaikille alle 18-vuotiaille Vantaan hammashoitoloissa. Peruskoulun aikana oppilailla on suun terveystarkastus joka toinen
vuosi. Tarpeen mukaan tarkastuksia voidaan tehdä useamminkin. Myös koulut
opastavat lapsia huolehtimaan hampai-
Perumatta jääneet käynnit ovat jatkuva
ongelma hammashoitoloissa. Perumaton
käynti tulee kalliiksi kunnalle, joten poisjääntejä on pyritty vähentämään lähettämällä automaattinen tekstiviestimuistutus ajasta. 15 vuotta täyttäneeltä peritään
36,20 euron maksu perumatta jätetystä
hoitoajasta.
Ajan voi perua soittamalla keskitettyyn
ajanvaraukseen 09 8393 5300 tai lähettämällä tekstiviestillä nimen, henkilötunnuksen ja asian numeroon 050 302 6485.
Ajan voi myös tarkistaa, siirtää tai perua
nettipalvelussa osoitteessa www.vantaa.fi/
hammashoito.
5. HAPPAMUUS
VAHINGOITTAA KIILLETTÄ
Hammaskiille liukenee happojen
vaikutuksesta, kun pH laskee
alle 5,5. Appelsiinitäysmehun ja
virvoitusjuomien pH on alle tämän
arvon. Pahin mahdollinen happo on
sitruunahappo, jota on myös useissa
maustetuissa vesissä. Hedelmät tulisi
syödä paloina, sillä pureskeltaessa
erittyy sylkeä, joka pääsee neutraloimaan happojen vaikusta.
Muista! Happamien tuotteiden
nauttimisen jälkeen hampaita ei saa
harjata heti, koska kiille pehmenee
happojen vaikutuksesta.
6. FLUORITAHNAA
AAMUIN ILLOIN
Alle 3-vuotiaiden hampaat harjataan
kaksi kertaa päivässä ja toisella
kerralla harjaan sipaistaan 1100 ppm
fluoritahnaa. 3–5 -vuotiaiden
hampaat harjataan kaksi kertaa
pikkusormen kynnen kokoisella
annoksella 1100 ppm fluoritahnaa.
Yli 6-vuotiaille käytetään 1450 ppm
fluoritahnaa herneen verran kaksi
kertaa päivässä.
7. KSYLITOLIA 5 GRAMMAA
PÄIVÄSSÄ
Ksylitolia tulisi käyttää 5 g päivittäin
jaettuna 3–5 käyttökertaan, varsinkin
aterioiden ja välipalojen jälkeen.
Tämä tarkoittaa 6 palaa täysksylitolipurukumia tai 8 täysksylitolipastillia
päivittäin, sekoitemakeutettuja
tarvitaan puolet enemmän.
Tiesitkö? Ksylitoli suojelee myös
korvia. Täysksylitolia säännöllisesti
nauttivilla lapsilla on vähemmän
korvatulehduksia.
VAPPU VIENAMO, HANNA-MARI KOMMONEN
VAPPU VIENAMO, TUULIA HALTTUNEN
13
PERTTI RAAMI
Terveysneuvontaan muutoksia vuoden alussa
VAIHDA
SAKARI MANNINEN
NEUVONTAPALVELUT
1.1. ALKAEN
PERTTI RAAMI
Terveysneuvonta virka-aikana
Klo 8–16 terveysneuvontaa
saa terveysasemilla
• Keski-Vantaalla
numerosta 09 8392 2202
• Länsi-Vantaalla
numerosta 09 8393 5451
• Pohjois-Vantaalla
numerosta 09 839 37480
Myös omahoitotiimi vastaa kysymyksiin puhelinaikoina ma–to klo 8–11 ja
klo 14–15 sekä pe klo 8–11. Käytössä
on myös takaisinsoittomahdollisuus.
Yhteystiedot osoitteesta
vantaa.fi/terveysasemat.
Vuoden 2015 alussa neuvonnan puhelinnumerot muuttuvat.
■■ Aikaisemmin pääkaupunki-
seudun kunnat ovat kilpailuttaneet neuvontapalvelun 10023,
josta kuntalaiset ovat saaneet
yleistä terveysneuvontaa. Jatkossa
Vantaa hoitaa terveysneuvonnan
omana palveluna.
V
uoden alusta terveysneuvontaa saa terveysasemien ollessa
auki oman terveysaseman palvelu- ja ajanvarausnumeroista.
Virka-ajan ulkopuolella neuvontaa saa
kiireellisissä asioissa Peijaksen terveyskeskuspäivystyksestä. Henkeä uhkaavassa
kiireellisissä tilanteissa soitetaan edelleen
hätäkeskukseen 112.
Neuvolaikäisiä lapsia ja odottavia äitejä
koskevissa asioissa voi ottaa yhteyttä
neuvolan puhelinpalveluun. Ikäihmiset
puolestaan voivat ottaa yhteyttä omaan
neuvonnan ja palvelutarpeen arvioinnin
numeroonsa.
Vuodenvaihteen jälkeen puheluihin
vastaavat kaupungin omat työtekijät,
jotka tuntevat kaupungin palvelutarjonnan ja osaavat ohjata kuntalaisia paremmin oman kunnan palveluiden piiriin ja
vaikka varata tarvittaessa ajan tiettyyn
palveluun. Puheluihin vastaavat henkilöt näkevät nyt potilastiedot, toisin kuin
aikaisemmin toimineessa 10023-palvelussa.
− Tällä muutoksella saadaan asiakkaat
ohjattua aikaisempaa paremmin Vantaan
omien palveluiden piiriin kohderyhmittäin. Esimerkiksi lapsia ja odottavia äitejä
koskevissa asioissa vastaavat kysymyksiin
näihin asioihin perehtyneet terveydenhoitajat, kertoo terveyspalvelujohtaja Timo
Aronkytö.
Kun pääkaupunkiseudulla kehitetään
yhteistä, tiiviimpänä osana kaupunkien
terveyspalveluja olevaa terveysneuvonnan
palvelua, on Vantaa mukana yhteishankkeessa. Myös Vantaalla neuvontapalvelut
pyritään pian ohjaamaan yhdestä numerosta.
VAPPU VIENAMO
Terveysneuvonta
virka-ajan ulkopuolella
Virka-ajan ulkopuolella kiireellisissä
asioissa voi ottaa yhteyttä numeroon
09 471 67060 Peijaksen terveyskeskuspäivystykseen (arkisin klo 16–08 ja
perjantaista klo 16 maanantaihin
klo 8). Terveyskeskuspäivystys tekee
hoidon tarpeen ja kiireellisyyden
arvioinnin. Kiireettömissä asioissa
asiakkaita pyydetään ottamaan aina
ensisijaisesti yhteys muihin päiväsaikaan palveleviin neuvontanumeroihin.
Muut terveydenhoitoon liittyvät
neuvontapalvelut
• Neuvolan keskitetty neuvonta- ja
ajanvarausnumero 09 839 25900 on
avoinna ma–to klo 8–15 ja pe klo
8–13. Käytössä on myös takaisinsoittomahdollisuus.
• Asiakasohjausyksikkö neuvoo ja
ohjaa asiakasta eteenpäin. Tarvittaessa tehdään palvelutarpeen
selvittäminen. Asiakas ottaa
yhteyttä numeroon 09 83924202
(ma–pe klo 8.15–16) tai laittaa
sähköpostia osoitteeseen [email protected]
Nuorten klamydiatartunnat aisoihin entistä nopeammin
■■ Netistä tilattavan ja kotona
tehtävän klamydiaja tippuritestin on löytänyt juuri
se kaikkein vaikeimmin tavoitettava kohderyhmä eli nuoret miehet.
V
määräisesti. Lisäksi miehillä positiivisten
tulosten osuus oli suurempi kuin naisilla.
– Tämä voi kertoa siitä, että nyt on
tavoitettu sellaisia ryhmiä, jotka eivät
muuten helposti hakeudu testeihin. Testausalttiuden lisääminen onkin ollut yksi
palvelun tärkeimmistä tavoitteista, pohtii
kliinisen mikrobiologian erikoislääkäri ja
dosentti Sakari Jokiranta palvelua kehittäneestä Yhtyneet Medix Laboratorioista.
antaalla otettiin viime kesänä
käyttöön valtakunnallisesti uusi
verkkopalvelu, jolla halutaan
helpottaa klamydian ja tippurin Oireetonkin vaatii hoitoa
testausta. Puolen vuoden jälkeen testejä
oli tilattu yhteensä 500 kappaletta, mikä Vantaan tartuntataudeista vastaavan lääon 12 prosenttia kaikista Vantaalla tuona kärin Kirsi Valtosen mukaan testauksesta
aikana tehdyistä klamydia- ja tippurites- on pyritty tekemään ajasta ja paikasta
riippumaton palvelu, jota voi punasteleteistä.
Positiivisten näytteiden osuus oli puo- matta käyttää mahdollisimman vaivattolen vuoden kohdalla 8 prosenttia eli suu- masti. Näin on haluttu kehittää matalan
rempi kuin Vantaalla ja Suomessa keski- kynnyksen testaustapa, joka tavoittaisi
14
sukupuolisesti aktiiviset ryhmät ja etenkin nuoret.
– Vielä toivotaan lisää käyttäjiä palvelulle. Toivon, että jokainen huolehtii
paitsi itsestään myös petikumppaneistaan ja hakeutuu testiin, jos tartunnan
mahdollisuus on olemassa, Valtonen
sanoo.
Klamydia on Suomen yleisin seksitauti, joka salakavala, sillä se on usein
oireeton. Oireetonkin seksitauti vaatii
kuitenkin hoitoa. Klamydia voi aiheuttaa naisilla sisäsynnytinten tulehduksen
ja johtaa lapsettomuuteen. Miehillä seurauksena voi olla lisäkivestulehdus.
– Mitä varhaisemmin tauti huomataan,
sitä vähemmän sitä ehtii tartuttaa muille,
Valtonen summaa.
TUULIA HALTTUNEN
info
NÄIN TEET ILMAISEN
KLAMYDIA- JA
TIPPURITESTIN KOTONA
1.Tilaa testauspaketti osoitteesta
www.telelab.fi. Paketti toimitetaan
kotiin.
2.Rekisteröi ja ota näyte paketin
ohjeiden mukaisesti.
3.Lähetä näyte laboratorioon tutkittavaksi. Postimaksu on maksettu
valmiiksi.
4.Saat tekstiviestin, kun tuloksesi on valmis. Käy lukemassa
tuloksesi Telelab.fi-palvelussa.
Saat tarvittaessa ohjeet hoitoon
hakeutumiseen.
Palveluun kirjaudutaan verkkopankkitunnuksilla tai mobiilivarmenteella.
Palvelu on tarkoitettu 15 vuotta
täyttäneille vantaalaisille.
VANTAA-KANAVALLE!
UUTTA TAMMIKUUSSA
PIAN UUSILLA RAITEILLA!
Peppi, Tomi, Onni ja monet muut
odottavat innolla Kehärataa.
Jukka ja Leena Matinveden unelma on helppohoitoinen, selkeä ja toimiva koti, jossa on hyvä asua ja elää.
Uuden kodin valmistumista odotetaan innolla ja työmaata käydään katsomassa aina kun mahdollista.
Tiilerikoti
on Asuntomessujen pienin talo
VANTAA UNDERGROUND
Nyt mennään maan alle! Näin ”Teho”
ja Rinne saavat tunnelit soimaan!
URHEILUKOOSTE
Kenestä vuoden
vantaalainen urheilija?
■■ Kivistön asuntomessualueelle
rakennetaan 26 pientaloa, joista
pienimmässä on asuinneliöitä
113. Tiilerikodissa on panostettu
laadukkaisiin ja helppohoitoisiin
materiaaleihin.
Jukka ja Leena Matinvesi kiinnostuivat
asuntomessurakentamisesta syksyllä 2012,
kun messutontteja alettiin esitellä. Kivistö
tuntui asuinpaikkana hyvältä ja messualueella oli tarjolla juuri sopivan pieniä
omakotitontteja. Parinkunta ajatteli, että
sinne olisi senioripariskunnan mukava
laittaa oma talo ja koti, jossa olisi helppoa
ja turvallista asua vaikka koko loppuelämän ajan.
− Hiukan epäröimme aluksi, että kiinnostaisiko tavanomainen yksikerroksinen tiilitalo messukävijöitä, kertoo Jukka
Matinvesi.
Vielä mitä: messukävijöistä iso osa toivoo asuntomessutalojen olevan tavallisia,
kohtuullisen kokoisia ja hintaisia suomalaisia koteja. Osa haluaa toki nähdä myös
isoja, kalliita ja erikoisia taloja, mutta
parasta on, kun messuilta löytyy tarjontaa kaikille. Vantaan messualueelle rakennettavissa taloissa on nähtävää moneen
makuun. Siksi siellä on myös
Matinvesien Tiilerikoti; yksikerroksinen, helppohoitoinen, selkeä
ja kompakti 113 asuinneliön täystiilitalo.
Voiko omakotiasuminen
olla helppoa?
− Talo on ulospäin lähes
valmis
ja sisätiloja lämmiTalo on
tetään kuivaksi. Lähiviikulospäin
koina muurataan takan
lähes valmis.
tiilihormi, asennetaan
viherhuoneen lasitus ja
saadaan energiaa säästävän
ilma-vesi-lämpöpumppu
lämmittämään taloa.
Tiilerikoti on suunniteltu helppohoitoiseksi ja toimivaksi. Selkeä ja yksinkertainen pohjaratkaisu yhdessä tasossa oli
lähtökohta mietittäessä mahdollisimman
esteetöntä liikkumista. Pieni piha ei vaadi
ylettömästi hoitamista, ja lumityötkin on
minimoitu hyvillä katon lumiesteillä.
Materiaalivalinnoissa, aina talon tiilivuorauksesta lähtien, on suosittu helposti hoidettavia ja puhdistettavia pintoja.
Helppokäyttöiset keittiökoneet ovat sopivalla korkeudella ja vesihanat toimivat
liukkaissakin käsissä.
− Valaistuksessa käytetään paljolti
perinteisiä valaisimia, sillä niissä lamppujen vaihtaminen on helppoa, Jukka Matinvesi lisää.
Suunnitteluun oli aikaa reilu vuosi,
sillä rakentamaan päästiin vuoden 2014
keväällä. Nyt talo on harjakorkeudessa ja
sisätyöt ovat alkaneet.
Kotimaisuus kantava teema
Tiilerikoti on suomalaisen talotehtaan
valmistama ja sen urakoi pystyyn suomalainen rakentaja. Talon materiaalivalinnoissa on suosittu luonnonmateriaaleja ja
aina kun mahdollista pyritty valitsemaan
kotimainen tuote.
− Myös talon rahoitus tulee kotimaisesta pankista, iloitsee Leena Matinvesi.
Sinivalkoista linjaa on tarkoitus jatkaa
sisustuksessakin, eikä nyt puhuta sisustusväreistä. Mielenkiintoista onkin nähdä,
kuinka korkea kotimaisuusaste Tiilerikotiin onnistutaan saamaan ja miten korkealla Suomen lippu mahtaakaan liehua
siellä messujen aikaan.
Sinun videosi tähän?
VANTAALAISTEN OMIA VIDEOITA
• Opiskelijan viikko oli mielenkiintoinen
• Loppiaisena selvisi
videojoulukalenterin voittaja!
VALTUUSTOKAMERA KÄY!
Suorat lähetykset
torstaina 22.1. kello 17
ja maanantaina 26.1. kello 18.
LIIKKUVIEN
KUVIEN VANTAA
Joka viikko uusia videoita
KATI HARKOMA
www.vantaakanava.fi
15
Roskan uusi elämä
alkaa jätevoimalassa
■■ Pääkaupunkiseudun ja
Kirkkonummen kotien sekajäte
kuljetetaan kaatopaikan sijaan
Vantaan Energian jätevoimalaan.
Voimalassa sekajätteestä saadaan
kaukolämpöä ja sähköä.
J
ätteiden lajittelu on erittäin tärkeää, sillä kierrätys alkaa lajittelusta. Lajitelluista roskista voidaan
valmistaa jotain uutta ja hyödyllistä. Esimerkiksi maitotölkeistä valmistetaan raaka-ainetta tekstiili- ja paperiteollisuuden tarpeisiin. Lasipurkki
puolestaan uudestisyntyy esimerkiksi
lasivillana ja päätyy lämmittämään suomalaista kotia. Sanomalehti ei elä vain
kahdesti vaan jopa viidesti tai kuudesti.
Lasi ja metalli, kuten pantittomat juomatölkit, voidaan sulattaa ja muovata
uusiksi tavaroiksi jokseenkin ikuisesti.
Paristot, energiansäästölamput ja
muut vaaralliset jätteet pitää viedä vaarallisen jätteen kontteihin. Niitä on esimerkiksi useilla huoltoasemilla. Paristot
voi palauttaa myös kauppaan.
Etkö löytänyt
etsimääsi?
Kokeile
jätehakua
hsy.fi/jatehaku!
Mikä roska minnekin?
ALUMIINITÖLKKI
METALLINKERÄYS
ENERGIANSÄÄSTÖLAMPPU
VAARALLISEN JÄTTEEN KONTTI
HEHKU- JA
HALOGEENILAMPUT
SEKAJÄTE
IKKUNALLINEN KIRJEKUORI
PAPERINKERÄYS
JUOMALASI JA KAHVIKUPPI
SEKAJÄTE
KAHVIPUSSI
SEKAJÄTE
KANANMUNANKUORET
BIOJÄTE
LAHJAPAPERI
SEKAJÄTE
LASINEN HILLOPURKKI
LASINKERÄYS
LOISTEPUTKET
VAARALLISEN JÄTTEEN KONTTI
LUUT
BIOJÄTE
MAITO- JA MEHUTÖLKKI
KARTONGINKERÄYS
PAISTINPANNU, KATTILA
METALLINKERÄYS
RUOKAÖLJY
SEKAJÄTE (SULJETUSSA
MUOVIPULLOSSA). PIENET
MÄÄRÄT PAPERIIN IMEYTETTYNÄ BIOJÄTTEESEEN.
RUSKEA PAPERIKASSI
KARTONGINKERÄYS
SIPSIPUSSI
SEKAJÄTE
Ympäristökatsaus
kertoo
kestävyyden tilan
V
antaan ympäristökatsauksessa
seurataan vuosittain kaupungin
ympäristön tilan ja kestävyyden
kehitystä, joihin vaikuttavat toiminnallaan kaupunkiorganisaation lisäksi
myös alueen asukkaat, yritykset ja yhteisöt. Katsauksen mukaan ekologisen kestävyyden mittarit kertoivat pääosin myönteisestä kehityksestä vuonna 2013.
Vaikka talouden yleinen tila vaikuttaa
voimakkaasti esimerkiksi energiankulutukseen ja ympäristökuormitukseen,
on myös kaupungin ja jokaisen yksilön
omilla toimilla merkitystä.
Erityisen hyviä tuloksia saatiin kaupungin kiinteistöjen hoidossa. Vuonna
2013 lämmönkulutus laski peräti 15
prosenttia edellisvuodesta. Vaikka moni
ekologisen kestävyyden indikaattori on
kehittynyt hyvään suuntaan tai pysynyt
likimain ennallaan, jatkaa esimerkiksi
autojen määrä asukasta kohti kasvuaan
vuodesta toiseen.
Ympäristökatsaus luettavissa netissä
osoitteessa www.vantaa.fi >Ympäristö ja
luonto > Ympäristökeskus > Julkaisut >
Tutkimukset, selvitykset ja raportit > Vantaan ympäristökatsaus 2014
JARMO HONKANEN
Vedenkulutus
■■ Helsingin, Sipoon ja Vantaan yhdessä tekemässä Östersundomin osayleiskaavassa suunniteltujen hankkeiden toteutuksen arvioidaan
vievän 40–45 vuotta.
Ö
stersundomin asunto- ja työpaikkarakentaminen on sidottu raideliikenteeseen eli käytännössä itämetron toteuttamiseen Mellunmäestä Sipoon Majvikiin. Metron rakentaminen
ajoittuu tämän hetken suunnitelmien mukaan vuosille
2026−2030. Ennen itämetroa alueella voidaan toteuttaa
vähäistä nykyiseen kaupunkirakenteeseen perustuvaa
täydennysrakentamista.
Vantaan alueelle on osayleiskaavassa suunniteltu uutta
Länsisalmen metroasemaa Kehä 3:n ja Itäväylän risteyksen pohjoispuolelle. Länsisalmesta muodostuisi seudullisesti tärkeä itä-länsi-suunnan sekä Kehä 3:n suunnan
joukko- ja liityntäliikenteen vaihtopaikka. Länsisalmesta
voi tulevaisuudessa kehittyä merkittävä työpaikka-alue.
Asuntoja Länsisalmeen on suunniteltu 10 000−12 000
uudelle asukkaalle. Vantaan puolelle uusia asukkaita
tulisi 8 000−10 000. Länsimäkeen puolestaan tulisi 1 000
uutta asukasta nykyisen vajaan 6 000 asukkaan lisäksi.
Viher- ja luonnonsuojelualueita
17 neliökilometriä
Yleiskaavan pinta-alasta on viheralueita ja luonnonsuojelualueita yhteensä 17 neliökilometriä eli lähes 40 prosenttia. Viheralueverkosto muodostuu laajemmista viheralueista ja niitä yhdistävistä kapeammista purolaaksoista.
Tärkein etelä-pohjoissuuntainen yhteys kulkee
Sipoonkorvesta Länsimetsän, Kasabergetin ja Labbackan kautta Vuosaareen. Sipoonkorven metsäalue jatkuu Porvoonväylälle asti vihersormina. Viherrakenne
muodostuu kaavassa osoitettujen viheralueiden lisäksi
rakentamisalueiden sisäisistä pienemmistä viher- ja virkistysalueista.
Sipoonkorven kansallispuiston seudullinen virkistysarvo kasvaa julkisen liikenteen paranemisen myötä.
Kuusijärven rinnalle kansallispuiston toista porttia kaavaillaan Sipoon Landbon pohjoispuolelle. Westerkullan
kartanon peltoalueet säilyvät aukeina maisemina.
PIRJO KIVISTÖ
• Östersundomin kaava-alue on 44,5 km²,
josta maa-aluetta 37 km²
• Vantaalta alueeseen kuuluu 6 km² (Länsisalmi sekä osia Länsimäestä, Vaaralasta
ja Ojangosta), Sipoosta 9 km² (Granön
saari ja Majvik) sekä Helsingistä 30 km²
(Ultuna, Östersundom, Karhusaari,
Talosaari ja Salmenkallio)
• Alueella asuu nyt noin 6 400 asukasta,
joista 3950 Vantaalla, 2 100 Helsingissä ja
360 Sipoossa
• Rakentamisalueita ehdotuksessa on
noin 20,4 km², viheralueita 12 km² ja
luonnonsuojelualueita 5 km²
• Rakentamisen kokonaiskerrosalaksi
arvioidaan 6,7 miljoonaa kerrosneliötä,
josta asumista lähes 4,7 miljoonaa
kerrosneliötä. Kerrostaloissa asumista
on 29 %, kaupunkipientaloissa 43 % ja
pientaloissa 28 %
• Asukasmääräksi arvioidaan 70 000−100
000 uutta asukasta ja työpaikkamääräksi
15 000−30 000 uutta työpaikkaa
• Osayleiskaava asetetaan nähtäville
alkuvuodesta 2015, siitä järjestetään
keskustelutilaisuuksia ja ehdotuksesta
voi jättää muistutuksen
• Tarkempia tietoja Östersundomin
osayleiskaavasta löytyy osoitteesta
http://yhteinenostersundom.fi/
Vantaa on ensi vuonna purojen kaupunki
■■ Kaupunki edistää purojen tunnettuutta ja
toteuttaa teemavuoden, jonka aikana kiinnitetään erityistä huomiota Vantaan ainutlaatuiseen puroluontoon.
2010
2011
2012
2013
JARMO HONKANEN
Östersundomin yleiskaava toteutunee
vuoteen 2060 mennessä
P
urojen kaupunki 2015 -teemavuoden taustalta
löytyvät Suomalaisen kalastusmatkailun seura
SKES ja Vantaan vaelluskalatyöryhmä. Vantaalla
on 67 pienvesikohdetta, joista puroja 55 sekä järviä ja lampia 12. Vesistöjen kunto vaihtelee, mutta joukossa on 24 erillistä arvokasta puroluontokohdetta. Vantaan puroilla on eurooppalaisittain katsottuna myös yksi
erityispiirre: niihin nousee taimen kudulle mereltä, mikä
on todellista eksotiikkaa metropolialueella.
Purojen kaupunki -teemavuoden aikana puroluontoa kunnostetaan talkoilla ja kaupungin omana työnä.
Mukana toiminnassa ovat vahvasti mukana myös Virtavesien hoitoyhdistys Virho sekä Suomalaisen kalastusmatkailun seura. Yritykset, asukasyhdistykset ja muut
alueelliset yhdistykset pyritään saamaan mukaan kunnostustöihin. Kunnostustöihin kuuluu myös vieraslajien
poistoa puronvarsilta.
Lapsia ja nuoria ei ole unohdettu teemavuoden vietossa. Päiväkodit ja koulut voivat järjestää retkiä ja ulkoilupäiviä lähipurolle sekä osallistua talkoisiin. Koko perhe
voi tutustua Vantaan puroluontoon kaupungin ympäristökeskuksen järjestämillä luontoretkillä. Vuosi huipentuu
Vantaalla järjestettäviin Suomen ensimmäisiin Lajikalastus SM-kisoihin.
239
245
233
238
(LITRAA/ASUKAS/VRK)
Vantaalla veden kulutus on
pysynyt viime vuosina 240 litran
tuntumassa asukasta kohti vuorokaudessa.
Vantaalla on ainutlaatuinen ja eksoottinen puroluonto.
TINA KRISTIANSSON
16
17
CINEMA MONDO
Luokkajuhla on yksi kevään Matineaelokuvista.
Ensemblen johdolla. Tilaisuuden juontaa
Jorma Uotinen.
kulttuuritarjonnan tammikuusta
Keväällä nautitaan myös elokuvista
kesäkuulle, ja uudistuneesta kultja musiikista. Matineaelokuvien teemoja ovat Pohjolan helmikuu, Taidetta
tuurikalenterista löytyy menoja
ja romantiikkaa sekä Ranskalainen kevät.
lähes joka päivälle.
Vuodesta 1998 järjestetty latinalaisamerikkalaisen kevyen musiikin tapahtuma
evään valopilkku on Kansainvä- Frutas Tropicales järjestetään jälleen maalisen tanssin päivän gaala, joka liskuussa Konserttitalo Martinuksessa.
järjestetään huhtikuun lopussa
Energia Areenalla. Gaalassa Kevään lastenkulttuuritärpit
esiintyy muun muassa exhibition dance
-pari Hanna Karttunen ja Victor da Silva. Vantaan kulttuuri- ja liikuntapalveluiden
Esitysten jälkeen myös yleisöllä on mah- sekä Vantaan Yrittäjien yhteistyössä järdollisuus tanssia Vantaan Viihdeorkesteri jestämä Talvirieha siirtyy Vetokannak■■ Kulttuurikaruselli kokoaa lasten
Hembesök lättar dagisstarten
■■ Svenskspråkig småbarnsfostran i Vanda har
valt att satsa på dagvårdsstarten för att bygga
upp en bra och tillitsfull relation till barnet
och vårdnadshavarna. Samarbetet börjar allt
tidigare när familjerna erbjuds möjlighet att ta
emot hembesök redan före dagisstarten.
H
embesöket innebär att barnets egenvårdare
besöker barnet i barnets hem tillsammans med
daghemsföreståndaren. Det här ger barnet möjlighet att bekanta sig med egenvårdaren i en
trygg miljö i lugn och ro utan andra barns närvaro. Egen-
vårdaren får se vad barnet intresserar sig för i hemmiljön
och hur barnet beter sig då det är i en trygg omgivning.
De svenskspråkiga daghemmen har gjort hembesök
fr.o.m. våren 2013. Under hembesöket används ett diskussionsunderlag med frågor om bl.a. barnets temperament, nattning, matvanor, familjeförhållanden och
föräldrarnas förväntningar av dagvården.
Största delen av familjerna har gärna tagit emot
egenvårdaren på hembesök. Familjerna upplever att det
är lättare och lugnare att diskutera hemma. För barnen
är det skönt att känna redan en vuxen när det är dags
att börja i daghemmet.
– Tack vare hembesöket har mitt barn hela tiden upplevt dagiset som något bekant, tryggt och positivt, säger
Heidi Kauppinen.
Också på daghemmen upplevs hembesöket underlätta barnets mjuklandning till dagvården och förstärka
relationen till egenvårdaren.
– Tryggaste och naturligaste platsen för första kontakten med varandra är hemmet. Det är lättare sedan
för barnet att börja på dagis och kontakten mellan dagiset och familjen känns öppnare, berättar barnskötare
Teresa Isoaho.
För de familjer som inte vill eller kan ta emot hembesök erbjuds en diskussion på daghemmet istället.
LINDA SAARELA, SABINA HILDÉN
på gång
Företag och föreningar,
kom med och förverkliga
Vanda stadsfestival! Stadsfestivalen firas 14–17.5.2015 och nu är det dags att börja
planera och tillsammans skapa glädje och festyra för invånarna.
Det mångsidiga programmet ordnas i samarbete av staden och
aktörer inom tredje sektorn.
Det finns en mängd aktiva svenska föreningar i Vanda –
­ nu
har ni ett gyllene tillfälle att visa upp er för Vandaborna och
nå ut över språkgränserna. Presentera er verksamhet, skaffa
nya medlemmar, locka publik till era tillställningar… möjligheterna är många. Anmälningar tas emot fram till 20.2. Läs mera
på www.kaupunkijuhla.fi.
18
ÖPPET DAGHEM
Mån kl. 9-11.30 Rosendal, Tammistogatan 29 B
Fre kl. 9-11.30 Dickursby daghem,
Idrottsvägen 4
Avgiftsfri verksamhet för barn
under skolåldern och deras föräldrar eller andra vuxna som sköter
barnet hemma. Ingen förhandsanmälan. Mer information: Linda
Saarela, 050 3024932
MUSIKEN TILLHÖR ALLA
Vanda musikinstitut – svenska
enheten erbjuder högklassisk
musikundervisning för alla som
vill sjunga eller spela, i alla åldrar.
Baby- och knatterytmikgrupperna
fortsätter och välkomnar nya medlemmar. Mer information: www.
vanda.fi/vmise
TEDDY-KLUBB
Tis, ons, tors. kl. 9-11.30 ledd,
avgiftsfri utomhusverksamhet för
2,5–5-åringar i Dickursby daghems
närmiljö. Mer information: Linda
Saarela, 050 3024932
GLÖM INTE MINNESKAFÉT
Vanda svenska pensionärer bjuder
bl.a. på sittdans, minneskafé, allsång och blomsterbingo. Månadsmöte 5.2. kl. 14 i Foibe servicehus,
Björn-Erik Blomqvist berättar om
släktforskning på nätet. Teaterbesök 14.1. kl.12 Mamma Mia på
Svenska teatern och 7.3. Liket som
visste för mycket på Fallåker teater.
Mer information:
www. vanda.spfpension.fi
ANMÄLAN TILL FÖRSKOLA
OCH SKOLA
Blivande skol- och förskoleelever
anmäls till skolan 14.-28.1.2015 via
Wilma (blivande ettornas familjer
får anvisningar hem i ett brev) eller
28.1. på skolan.
Anmälan till Helsinge högstadieskola senast 26.1.
Förfrågningar: planerare Mia
Eriksson-Pulkkinen, 050 312 4426.
KURSER AV ALLA DE SLAG
Arbis erbjuder igen ett brett utbud
av kurser från kultur till motion.
Deckarklubben startar 24.2. i Helsinge skola. Mer information och
anmälningar: www.ilmonet.fi.
K
Helmikuussa kaikilla vantaalaisilla on
mahdollisuus osallistua suuren sinfoniaorkesterin konserttiin, kun musiikkiopiston sinfoniaorkesteri esittää kapellimestari Juhani Lamminmäen johdolla
romantiikan ajan musiikkia.
Vantaan musiikkiopiston järjestämässä
konsertissa kuullaan ranskalaisen säveltäjän, Georges Bizet’n, hypnoottisen tarttuvaa näyttämömusiikkia Arlesitar-sarjasta
sekä Jean Sibeliukselta Alla marcia Karjalan historiaa käsittelevästä Pontus de la
Gardie -kuvaelmasta ja Karelia-sarjan neljännen kuvaelman Balladi. Ohjelmassa on
myös yksi romantiikan aikakauden tunnetuimpia pianokonserttoja eli Sergei Rahmaninovin pianokonsertto nro 2 c-molli
op. 18.
Solistina toimii nuori lupaava pianisti
Roope Gröndahl. Hän on opiskellut Sibelius-Akatemiassa Matti Raekallion ja Liisa
Pohjolan johdolla sekä osallistunut mestarikursseille.
Gröndahl sijoittui toiseksi Jyväskylän
pianokilpailussa, kansainvälisessä Maj
Lind -pianokilpailussa 2007 sekä Eurovision nuorten solistien kilpailussa Wienissä 2008. Hän on esiintynyt kotimaisten
orkesterien, kuten Radion sinfoniaorkesterin, Turun filharmonisen orkesterin ja
Tapiola Sinfoniettan solistina. Ulkomailla
hän on konsertoinut Saksassa, Ranskassa,
Belgiassa ja Yhdysvalloissa.
VIIVI PAJU, MARIA LEHTINEN
SARI KAIPAINEN
Hullun keräilijän aarteet museossa
V
antaan kaupunginmuseossa
valmistellaan parhaillaan uutta
Hullun keräilijän aarteet -näyttelyä. Helmikuun 5. päivänä
avattava näyttely esittelee sotunkilaisen
taiteilija Risto Vilhusen keräämisen vimmaa. Lapsena Risto Vilhunen keräsi kiviä,
nuorena koululaisten piirustuksia sekä
romua maalausharrastuksen rahoittamiseksi, opiskelijana toisten taiteilijoiden
töitä. Kerääminen on Vilhuselle elämäntapa.
Hänen kokoelmansa onkin mittava. Se
koostuu yli 4500 taideteoksesta, lukuisista
ikoneista sekä etnografisesta esineistöstä.
Taidekokoelmansa hän on lahjoittanut
lapsuuden kotikaupunkiinsa Kuopioon,
ikonit ja muun esineistön Vantaan kaupunginmuseolle.
Helmikuussa avattavassa näyttelyssä
kerrotaan Vilhusen elämästä, persoonasta
ja keräilystä. Esillä on kattava otos kokoelman eri osa-alueita: maailman kuvataiteen suurnimien teoksia, ikonitaidetta,
miniatyyrimaalauksia sekä afrikkalaista,
aasialaista, sekä maya- ja inkaesineistöä.
Risto Vilhunen täyttää 70 vuotta ensi
syksynä, ja Kaupunginmuseon näyttely
on osa juhlavuoden näyttelykimaraa.
Samaan aikaan helmikuussa avautuu
TALVEN SINFONIAA
-KONSERTTI
EKKA J. HEISKANEN / VKM
Hembesöket hjälper barnet att i
lugn och ro skapa en positiv och
trygg första kontakt till dagiset
och dess personal.
selta Hakunilaan. Kalevalanpäivänä
28. helmikuuta ohjelmassa on muun
muassa talviurheilulajeja, makkaranpaistoa, kilpailuja ja laserammuntaa.
Teatterimuseon tuottama Saako
sitä syödä -näyttely vierailee keväällä
molemmissa taidetaloissa. Erityisesti
lapsille suunnattu näyttely näyttää,
kuinka teatterissa tehdään herkullisen
näköisiä annoksia syömäkelvottomista
raaka-aineista. Näyttelyyn voi tutustua
Taidetalo Pessissä 9.2.–5.3. ja Taidetalo
Toteemissa 11.3.–11.4.
Jo seitsemättä kertaa järjestettävä
Hurraa! -festivaali tuo Vantaalle lastenteatteria maaliskuun lopulla. Muun
muassa Kallo Collectiven hulvaton
Caterpillars-sirkusesitys vierailee
sekä Konserttitalo Martinuksessa että
Lumosalissa, Taidetalo Pessissä vietetään Hatuntekijän teekutsuja Liisa
ihmemaassa -esityksen yhteydessä ja
Teatterikoneen Näin kerran kirjastossa
-konsertti kuullaan neljässä vantaalaisessa kirjastossa. Hurraa! -festivaalin
järjestävät Helsingin kulttuurikeskus
sekä Espoon, Vantaan ja Kauniaisten
kulttuuripalvelut.
Esitteitä Vantaan kulttuuritapahtumista on jaossa kirjastoissa, yhteispalvelupisteissä ja kaupungin vapaa-ajan
tiloissa. Kevään ohjelmistoihin voit
tutustua myös verkossa osoitteessa vantaa.fi/kulttuuri.
Talven sinfoniaa
-konsertissa soi
romantiikka
La 7. helmikuuta kello 18
Konserttitalo Martinuksessa.
Vapaa pääsy.
Koululaisille päiväkonsertti
perjantaina 6. helmikuuta.
SINFONIA LAHTI / JOUNI HARALA
SAKARI MANNINEN
Vantaan kevät on täynnä kulttuuria
Risto Vilhunen ateljeekodissaan Sotungissa. Keräilijän aarteita on esillä Vantaan
kaupunginmuseon näyttelyssä helmikuusta lähtien.
myös Tikkurilan Galleria K:ssa Risto Vilhusen maisemataidetta esittelevä näyttely
Maisemankerääjä.
MARJO POUTANEN
HULLUN KERÄILIJÄN AARTEET
Vantaan kaupunginmuseossa
5.2.–16.8.2015, ti–pe 10–17,
la–su 11–16.
www.vantaa.fi/kaupunginmuseo
Konsertin solistina on
lupaava Roope Gröndahl.
19
LIIKUNTA
SOTUNGIN LUKION
WANHOJEN TANSSIT
PERHEPEUHAT
31.1. Korson monitoimikeskus
Lumo
7.2. Korson monitoimikeskus Lumo
28.2. Myyrmäen urheilutalo
21.3. Myyrmäen urheilutalo
4.4. Korson monitoimikeskus Lumo
25.4. Myyrmäen urheilutalo
Kaikissa paikoissa klo 8:30−11:30
Liikuntapalveluiden järjestämät
liikunnalliset peuhapäivät jatkuvat
joulutauon jälkeen. Perhepeuhoissa alle kouluikäisillä lapsilla on
mahdollisuus harrastaa liikuntaa
ja kokeilla erilaisia lajeja yhdessä
vanhempiensa kanssa.
KANSAINVÄLINEN
JUNIOREIDEN
KORIPALLOTURNAUS
23.−25.1.
Vantaan Pussi-Hukkien järjestämä
kansainvälinen junioreiden Ricohkoripalloturnaus pelataan LänsiVantaalla.
VANTAAN LIIKUNTAGAALA
5.2.2014
Sokos Hotel Vantaa, Hertaksentie 2
Vantaan Liikuntayhdistys ry
järjestää yhteistyössä kaupungin liikuntapalveluiden kanssa
järjestyksessään toisen Vantaan
Liikuntagaalan.
KOULULAISTEN
HIIHTOLOMALEIRIT
Liikuntapalvelut järjestää viikolla
8 talvilomaleirin Tikkurilan ja
Myyrmäen uimahalleissa. Leirien
kohderyhmä on 1–4 -luokkalaiset
lapset. Leireille otetaan 20 koululaista ilmoittautumisjärjestyksessä.
Ilmoittautumisohjeet www.vantaa.
fi/liikunta
MUSIIKKI JA NÄYTELMÄT
THE WITCHES OF EASTWICK –
PIKKUKAUPUNGIN NOIDAT
La 10.1. klo 19
Su 11.1. klo 14
Ti 3.1. klo 19
Pe 16.1. klo 19
La 17.1. klo 14 ja 19
Su 18.1. klo 14
Konserttitalo Martinus,
Martinlaaksontie 36
Vaskivuoren lukion näytelmässä
kolme elämäänsä kyllästynyttä
naista tilaa täydellisen miehen.
He eivät tiedä mitä saavat, kun
Darryl Van Horne saapuu heidän
sovinnaiseen pikkukaupunkiinsa.
Musikaali perustuu John Updyken
samannimiseen romaaniin.
Kesto noin 2 h 30 min. Yli 12-vuotiaille.
Liput 14,50 €/ 26,50 €. www.lippu.
fi tai 600 900 900, 1,98/min + pvm/
mpm klo 7−22. Tapahtumanumero
R-kioskilla 107952.
SAKARI MANNINEN
poimintoja
Pe 13.2. klo 10.30, 12 ja 13,
läheisille näytös klo 16
Sotungin lukio, Sotungintie 19
Toisen vuosikurssin opiskelijat ovat
valmistautuneet talven kohokohtaan ja ovat valmiita tanssittamaan
myös yleisöä. Tervetuloa Sotungin
lukiolle nauttimaan tanssiaistunnelmasta ja ihastelemaan pukuloistoa!
Lisätietoja
[email protected]
www.sotunki.fi
Sukset viuhuvat
Hakunilassa!
L
auantaina 17.päivä ja sunnuntaina 18. päivä
tammikuuta hiihtäjät kisaavat jälleen Hakunilassa, kun ladut valtaa maastohiihdon Suomen Cupin osakilpailu.
Lauantaina luvassa on tiukkaa viestikisaa. Sunnuntaina mittelöt käydään yksilöittäin. Naisten kisamatka on kymmenen kilometriä, miesten kaksikymmentä. Naisten kisat alkavat molempina päivinä kello
11, miehet starttaavat kello 12.
Kisoja höystää sunnuntaina vietettävä kansainvälinen World Snow Day – lapsiperheiden kannattaa
tulla paikalle nauttimaan lumen riemuista!
Maastohiihdon Suomen Cup -osakilpailu Hakunilan urheilupuistossa 17.–18.1. Liput: aikuiset 10 €,
perhelippu 20 €, lapsille (alle 16-vuotiaat) ilmainen
sisäänpääsy. Lisätiedot: cupvantaa.fi
ANNA ESKOLA
VASKIVUOREN LUKION
VANHAT TANSSIT
Pe 13.2. klo 17
Energia Areena, Rajatorpantie 23
Vaskivuoren lukion kakkosvuosikurssilaiset ottavat paikkansa
lukion vanhimpina opiskelijoina ja
esittävät tansseja upeissa puvuissaan tanssiorkesterin säestyksellä.
Liput ennakkoon lukion opiskelijoilta ja tuntia ennen ovelta.
Juhlapuku, joista Kirsi Neuvoselle
myönnettiin arvostettu Valtion
palkinto vuonna 1987.
LUONTOÄIDIN HELMASSA TAIDETORSTAIT
26.9.2014–7.2.2015
Vantaan taidemuseo, Paalutori 3
Vielä ehdit Meidän kadulle! Meidän kadulla katutaide käy vuoropuhelua taidemuseon kokoelmateosten kanssa. Vapaa pääsy.
Keskusteluopas paikalla to 22.1.
klo 17–19. Vapaa pääsy.
Taiteilijan torstai 16.4.
Vantaan taidemuseo, Paalutori 3
Luontoäidin helmassa -näyttelyn
taiteilijan, taidegraafikko Kirsi
Neuvosen oma päivä taidemuseolla. Kaikkiin tilaisuuksiin on vapaa
pääsy. Tervetuloa!
Klo 15–15.45 Opastus
Tervetuloa tutustumaan Luontoäidin helmassa – näyttelyyn Kirsi
Neuvosen opastuksessa.
Klo 16–17 Ammattina taide
Onko taiteilijan ammatti kutsumusammatti, elämäntehtävä
vai elinkeino? Mihin perustuu
taiteilijan ammatin vetovoima ja
millaista taiteilijana toimiminen on
todellisuudessa?
Klo 18–19 Ompelijan tytär
Kuinka puvut syntyivät? Mistä
taiteilija löytää aiheensa ja kuinka
ne päätyvät lopulta valmiiksi
teoksiksi?
Tiedustelut: [email protected],
040 524 1405
JÄÄHYVÄISET MEIDÄN
KADULLE
LUONTOÄIDIN HELMASSA TAIDETORSTAIT
VASKIVUOREN LUKION
BÄNDIMARATON
Su 1.3. klo 13−21
Vernissa, Tikkurilantie 36
Vaskivuoren lukion opiskelijoiden
40 bändiä esiintyy. Konsertin aloittaa lukion maineikas big band VBB.
Vapaa pääsy.
NÄYTTELYT
MEIDÄN KATU
To 5.2. klo 18–19
Vantaan taidemuseo, Paalutori 3
Meidän kadun viimeisenä torstaina
jätetään jäähyväiset 7.2. päättyvälle näyttelylle. Vapaa pääsy.
LUONTOÄIDIN HELMASSA
27.3.–6.6.
Vantaan taidemuseo, Paalutori 3
Luontoäidin helmassa on sensuelli
kokonaisuus, joka koostuu suomalaisen taidegrafiikan klassikoksi
muodostuneista puku- ja naiskuvista sekä tätä näyttelyä varten
valmistuneista luonto- ja henkilöaiheisista teoksista. Mukana ovat
myös Mansikkapuku, Iltapuku ja
Tanssitorstai 21.5. klo 18–18.30
Vedos 40/70
Vantaan taidemuseo, Paalutori 3
Kirsi Neuvosen Mustan lesken
hääpuku -teoksen pohjalta tehty
tanssiteos. Koreografia ja tanssi:
Heta Haapsamo.
Vapaa pääsy.
klo 19–19.45
Tervetuloa tutustumaan Luontoäidin helmassa -näyttelyyn Kirsi
Neuvosen opastuksessa.
Vapaa pääsy.
Tiedustelut: [email protected],
040 524 1405
LUONTOÄIDIN HELMASSA TAIDEGRAFIIKAN TIISTAIT
KESKUSTELUA
Ti 14.4., ti 21.4., ti 5.5. ja ti 12.5. klo
17–18.30
Vantaan taidemuseo, Paalutori 3
Luontoäidin helmassa -näyttelyyn
liittyvät työpajat kutsuvat kaikenikäisiä tutustumaan taidegrafiikan
tekemiseen.
TAIDE, ELÄMÄ, FILOSOFIA:
PSYKOANALYYSI JA TAIDE
Syväpainon salat- työpaja
Työpajassa tutustutaan taidegrafiikan syväpainomenetelmään ja
tehdään oma vedos kuparilevyltä,
Luontoäidin helmassa -näyttelyjulisteesta, Dürerin, Kaskipuron
ja Neuvosen tyyliin. Osallistujien
määrä max 5 / ryhmä. Työpajan
vetää museoamanuenssi, taidegraafikko Maria Tjader-Knight.
Hinta 10 € / osallistuja.
max 5 henkilöä / paja
Varaukset ja tiedustelut: maria.
[email protected]
Ke 4.3., 25.3., 22.4. ja 6.5. klo 18−20
Galleria K, Asematie 7
Luento- ja keskustelusarja, joka
antaa välineitä tulkita, tutkia ja
pohtia taidetta psykoanalyysin
näkökulmasta. Kumpikin tutkii
mielikuvia ja niiden symbolisia
esityksiä liikkuen tietoisen ja
tiedostamattoman rajamailla,
luovuuden lähteillä. Tilaisuudet
vetää psykoanalyytikko ja filosofian professori Jussi Kotkavirta, ja
luennoitsijoita ovat Anja Snellman,
Tuomas Nevanlinna, Teemu Ikonen, Liisamaija Hautsalo ja Marjo
Vuorela. Kolmena iltana on myös
mahdollisuus tutustua gallerian
näyttelyyn opastetusti ennen tilaisuuden alkua.
Ohjelma: vantaa.fi/taideelamafilsofia
LUONTOÄIDIN HELMASSA
Pe 15.5. klo 15–17
ja ke 20.5. klo 15–17
Vantaan taidemuseo, Paalutori 3
Keskusteluopas paikalla Luontoäidin helmassa -näyttelyssä Vantaapäivänä Vantaan kaupunkijuhlassa.
Vapaa pääsy.
Ajankohtaista tietoa tapahtumista:
vantaa.fi/taidemuseo, facebook.
com/vantaantaidemuseo,
twitter.com/vantaaartmuseum
Vantaan kaupungin asukaslehti | Vanda stads invånartidning | Julkaisija Vantaan kaupunki | Päätoimittaja Päivi Rainio | Toimituspäällikkö Meri Hämäläinen |
Taitto Alina Tirkkonen | Painos 100 200 | ISSN 2323-8712 | Painopaikka Sanomapaino Oy | Jakelu Jakelujuniorit Oy | Näköislehti vantaa.fi/asukaslehti | Palaute [email protected]
20